Leonardo da Vinci. Tilastoja 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Leonardo da Vinci. Tilastoja 2010"

Transkriptio

1 Leonardo da Vinci Tilastoja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, Hakaniemenranta 6 (PL ), Helsinki, Puh (vaihde)

2 Sisältö Yleistä hakukierroksesta Liikkuvuushankkeet. Liikkuvuushankkeiden hakijaorganisaatiot. Liikkuvuushankkeiden rahoitus. Ulkomaanjaksojen tunnuslukuja. Liikkuvuushankkeiden koulutusalat ja painotukset Liikkuvuussertifikaatti Kumppanuushankkeet. Suomalaiset organisaatiot kumppanuushankkeissa. Kumppanuushankkeiden rahoitus. Hyväksyttyjen kumppanuushankkeiden piirteitä. Kumppanuushankkeiden koulutusalat ja teemat 8 Innovaation siirto -hankkeet. Innovaation siirto -hankkeiden hakijaorganisaatiot. Innovaation siirto -hankkeiden rahoitus ja koko. Hyväksyttyjen innovaation siirto -hankkeiden piirteitä. Innovaation siirto -hankkeiden painopisteet. Innovaation siirto -hankkeiden koulutusalat ja teemat Valmistelevat vierailut 6. Valmistelevien vierailujen rahoitus 7 Lisätietoja 6

3 Yleistä hakukierroksesta Tähän julkaisuun on koottu Leonardo-ohjelman hakukierros tilastoina. Tilastot pitävät sisällään Leonardo-ohjelma kansallisesti hallinnoitujen liikkuvuus-, kumppanuus- ja innovaation siirto -hankkeiden sekä valmistelevien vierailujen tunnuslukuja. Niissä on esitetty vastaanotettujen ja hyväksyttyjen hakemusten ja haetun ja myönnetyn tuen määrät sekä hakijat sijainnin ja organisaatiotyypin mukaan. Lisäksi julkaisussa esitetään hyväksyttyjen hakemusten piirteitä. Hakukierroksella vastaanotettiin kaiken kaikkiaan hakemusta. Rahoitusta ohjelmasta haettiin yhteensä runsaat 9, miljoonaa euroa. Hakemusten määrä oli samaa luokkaa kuin edellisenä vuonna. Kokonaisuudessa rahoitusta sen sijaan haettiin edellisvuotta hieman (,68 milj. e) vähemmän. Rahoituksen saaneita hankkeita hakukierroksella valittiin kaiken kaikkiaan eli 6 %:a. Rahoitusta myönnettiin yhteensä runsaat, miljoonaa euroa. Hankkeita hyväksyttiin 9 vähemmän kuin hakukierroksella 9, mutta rahoitusta kuitenkin myönnettiin 8 euroa enemmän. Leonardo-ohjelmasta tuetaan ammatillisen koulutuksen kehittämistä 7 innovaation siirto -hankkeessa, verkostoitumista ja vertaisoppimista 6 kumppanuushankkeessa sekä runsaan opiskelijan, harjoittelijan, opettajan tai muun ammatillisen koulutuksen asiantuntijan kansainvälistä liikkuvuutta. Tarkemmat tilastot esitellään seuraavissa luvuissa toimintokohtaisesti. Liikkuvuushankkeet Liikkuvuushankehakemuksia vastaanotettiin 9 kappaletta, mikä oli pieni lisäys edellisvuoteen. Rahoituksen sai 66 hanketta eli 7 %:a hakemuksista. Hakemusten hyväksymismäärä ja -prosentti oli selvästi edellisvuotta korkeampi. Rahoituksen saaneita liikkuvuushankkeita oli nyt yhteensä enemmän. Taulukko : Vastaanotettujen ja hyväksyttyjen hakemusten määrät kohderyhmittäin Kohderyhmä Vastaanotetut hakemukset kpl Hyväksytyt hakemukset kpl Hyväksymisprosentti IVT 6 67 % PLM % VETPRO 7 % Yhteensä %

4 . Liikkuvuushankkeiden hakijaorganisaatiot Taulukko : Vastaanotettujen ja hyväksyttyjen hakemusten hakijat organisaatiotyypeittäin Organisaatiotyyppi Vastaanotetut hakemukset kpl Hyväksytyt hakemukset kpl Tiedekorkeakoulu, yliopisto - - Ammattikorkeakoulu Ammatillinen oppilaitos (.aste) 8 7 Aikuiskoulutusorganisaatio Kansanopisto - - Työmarkkinaorganisaatio - - Järjestö, yhdistys Oppisopimustoimisto Julkishallinnon organisaatio, viranomainen - Yritys - - Kauppakamari - - Tutkimusorganisaatio - - Muu - - Yhteensä 9 66 Selkeä enemmistö (86 %) liikkuvuushankkeiden hakijoista oli edellisvuosien tapaan toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia. Muutoinkaan hakijoiden organisaatiotyypin mukaisessa jakaumassa ei ole merkittäviä eroja aiempiin vuosiin nähden. Oppisopimustoimistojen aiempaa suurempi määrä sekä vastaanotettujen että hyväksyttyjen hankkeiden kohdalla on kuitenkin huomionarvoinen seikka. Liiemmin hakijaorganisaatioiden maantieteellisessä jakautumisessa ei ole merkittäviä muutoksia aiempiin hakukierroksiin nähden. Neljännes hakijaorganisaatioista sijaitsee Uudellamaalla. Ammatillisten opiskelijoiden maakuntakohtaisiin määrin suhteutettuna hakijaorganisaatioiden alueellinen jakauma on varsin tasainen.

5 Kuvio : Liikkuvuushankkeet maakunnittain hakijaorganisaation sijainnin mukaan Hakemukset Hyväksytyt Ahvenanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa 6 Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Päijät-Häme Pirkanmaa 7 Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa 7 Pohjois-Savo Satakunta 9 Uusimaa 6 Varsinais-Suomi Hakemusten määrä

6 . Liikkuvuushankkeiden rahoitus Liikkuvuushankkeisiin haettiin tukea runsaat, miljoona euroa. Summa oli vuoteen 9 nähden n. 6 %:a pienempi. Liikkuvuushankkeille myönnettiin rahoitusta yhteensä runsaat,6 miljoonaa euroa, joka oli lähes %:a edellisvuotta enemmän. Myönnetty tuki on %:a haetusta tuesta. Verrattuna vuoteen 9 tämä on peräti 8 prosenttiyksikköä korkeampi myöntöprosentti. Taulukko : Liikkuvuushankkeisiin haettu ja myönnetty tuki kohderyhmittäin Kohderyhmä IVT Haettu tuki e 6 68 e Myönnetty tuki e 799 e Myöntöprosentti % % PLM 9 6 e 7 6 e 7 % VETPRO 9 8 e 86 e % Yhteensä e 6 6 e %. Ulkomaanjaksojen tunnuslukuja Liikkuvuushankkeissa rahoitus perustuu pääasiassa suunniteltujen liikkuvuuksien määrään ja koostuu liikkuvuusapurahasta, valmennustuesta ja hallintotuesta. Hakukierroksella liikkuvuushankkeisiin haettiin apurahoja yhteensä osallistujalle. Myönnettyjen apurahojen määrä oli yhteensä 88 eli 6 %:a haetuista apurahoista. Myönnettyjen apurahojen määrä kasvoi, %:a ( kpl) edelliseen vuoteen verrattuna. Taulukko : Haettujen ja myönnettyjen apurahojen (= ulkomaanjaksojen) määrä Kohderyhmä Haetut apurahat kpl Myönnetyt apurahat kpl Myöntöosuus % IVT 9 % PLM 6 9 % VETPRO 7 6 % Yhteensä 88 6 % Liikkuvuushankkeissa apurahojen suuruus on sidoksissa sekä kohdemaahan että liikkuvuusjakson kestoon viikkoina. Haetut apurahat koskivat 7 7 ulkomailla opinto- tai työelämäjaksolla vietettävää viikkoa. Myönnetyillä apurahoilla hankkeissa toteutetaan 8 viikon edestä ulkomaanjaksoja. Myönnettyjen apurahaviikkojen määrä kasvoi %:a (77 vkoa). Taulukko. Haettujen ja myönnettyjen apurahaviikkojen määrä Kohderyhmä Haetut apurahaviikot kpl Myönnetyt apurahaviikot kpl Myöntöosuus % IVT % PLM % VETPRO 7 6 % Yhteensä % Hyväksytyissä perusasteen opiskelijoille suunnatuissa hankkeissa (IVT) suurin osa ulkomaanjaksoista on 8 viikon pituisia. Kaikista suosituimpia ovat viikon pituiset ulkomaanjaksot, tällä kierroksella runsaat %:a apurahoista. Kohderyhmän työmarkkinoilla olevat (PLM) kohdalla ulkomaanjaksot ovat tyypillisesti hieman pidempiä. Apurahoja myönnettiin tällä kertaa 9 6 viikon pituisille ulkomaanjaksoille. Asiantuntija- ja opettajahankkeissa (VETPRO) ulkomaanjakso voi vaihdella 6 viikkoon. Kuitenkin suurin osa asiantuntijoiden ulkomaanjaksoista on ns. lyhyitä, eli viikon pituisia vaihtoja. Yhden viikon pituiset ulkomaanjaksot kattavat myönnetyistä apurahoista 7 %:a, ja - viikon pituiset jaksot yhteensä peräti 9 %:a.

7 Kaksi selvästi suosituinta kohdemaata hakukierroksella olivat Saksa ja Iso-Britannia. Molemmat maat ovat olleet suosituimpien maiden joukossa jo useamman vuoden ajan, mutta tällä hakukierroksella näihin maihin, etenkin Isoon-Britanniaan myönnettiin huomattavasti enemmän apurahoja kuin kahtena edellisenä vuotena. Myönnettyjen apurahojen korkea määrä perustuu Isoon-Britanniaan ja Saksaan haettujen apurahojen suureen määrään. Kuvio : Liikkuvuushankkeille myönnettyjen apurahojen määrä kohdemaittain Alankomaat Belgia Bulgaria Espanja Irlanti Islanti Iso-Britannia Italia Itävalta Kreikka Kypros Latvia Liechtenstein Liettua Luxemburg Malta Norja Portugal Puola Ranska Romania Ruotsi Saksa Slovakia Slovenia Tanska Tsekin tasavalta Turkki Unkari Viro Apurahojen lukumäärä

8 Muista kohdemaista erityisesti Espanja, Alankomaat ja Ranska pitävät edelleen paikkansa suosituimpien maiden listalla. Viro on lisännyt suosiotaan kohdemaana: Viroon myönnettiin nyt noin apurahaa enemmän kuin edellisinä kolmena vuotena keskimäärin.. Liikkuvuushankkeiden koulutusalat ja painotukset Hyväksytyt liikkuvuushankkeet olivat tyypillisimmin joko monialaisia (vähintään alaa) tai yksialaisia. Sosiaali- ja terveys ala pysyi yhtenä suosituimmista koulutusaloista, mutta myös tekniikka ja liikenne sekä matkailu-, ravitsemus- ja talousala olivat hyvin edustettuina. Myös humanistisella ja taidealalla sekä kaupan ja hallinnon alalla kiinnostus ulkomaanjaksoja kohtaan on lisääntynyt. Kansallisia painopisteitä, joiden tarkoituksena on ohjata hankkeita ammatillisen koulutuksen kansainvälisen yhteistyön kannalta keskeisten kehittämisalueiden piiriin, oli tällä hakukierroksella yhteensä seitsemän:. Oppimistulosten läpinäkyvyys ja tunnustaminen. Organisaatioiden kehittäminen ja laatujohtaminen. Laatua liikkuvuuteen/ulkomaanjakson laatu. Tasavertaiset mahdollisuudet. Tulevaisuuden osaajat 6. Yrittäjyystaidot 7. Opettajien ja kouluttajien muuttuva rooli Painopisteistä suosituimpia hakukierroksella olivat:. oppimistulosten läpinäkyvyys ja tunnustaminen,. ulkomaanjakson laatu sekä 7. opettajien ja kouluttajien muuttuva rooli. Liikkuvuussertifikaatti Taulukko 6: Haetut ja hyväksytyt liikkuvuussertifikaatit Vastaanotetut hakemukset Hyväksytyt sertifikaatit Hyväksymisprosentti % Liikkuvuussertifikaattia haki koulutuksenjärjestäjää, jotka olivat kaikki ammatillisen peruskoulutuksen oppilaitoksia. Hakemukset liittyivät yhteensä hankkeeseen (9 IVT:tä ja 6 VETPRO:a). Kolme hakemuksista ei täyttänyt kelpoisuusehtoja, joten arviointiin eteni vain 8 hakemusta. Sertifikaatti myönnettiin viidelle koulutuksenjärjestäjälle. Hyväksyttyjen sertifikaattien yhteydessä rahoituksen sai 6 hanketta ( IVT:tä ja VETPRO). Haetut ja myönnetyt sertifikaatit jakautuvat eri puolille Suomea.

9 Kuvio : Liikkuvuussertifikaattien hakijaorganisaatiot maakunnittain Hakemukset Hyväksytyt Ahvenanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Päijät-Häme Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Hakemusten määrä

10 Kumppanuushankkeet Taulukko 7: Vastaanotetut ja hyväksytyt Leonardo-kumppanuushakemukset Partnerin rooli Vastaanotetut hakemukset kpl Hyväksytyt hakemukset kpl Hyväksymisprosentti Koordinaattorit % Partnerit 7 % Yhteensä 8 6 % Kumppanuushankkeet ovat osoittautuneet Suomessa hyvin suosituksi toiminnoksi. Hakemusten määrä on pysynyt korkeana ja jopa kasvanut vuodesta toiseen. Hakukierroksella hakemuksia vastaanotettiin 8 kappaletta. Määrä kasvoi edelliseen vuoteen nähden %:a (7 kpl). Hakemuksia hyväksyttiin 6 kappaletta eli kappaletta edellisvuotta vähemmän. Siten kumppanuushankkeiden hyväksymisprosentti romahti %:in edellisten hakukierrosten noin %:n tasosta. Tämä johtui pääasiassa yleisestä eurooppalaisesta linjauksesta rajoittaa kumppanuushankkeiden kokonaisbudjettia %:iin ohjelman kokonaisbudjetista. Lisäksi osa hakemuksista hylättiin jo kelpoisuustarkastusvaiheessa uuden kansallisen hakusäännön perusteella, joka rajoitti hakemusten määrän kahteen per organisaatio. Useamman kuin kahden hakemuksen jättäneiden organisaatioiden ylimääräiset hakemukset jäivät arvioinnin ulkopuolelle. Tällaisia hakemuksia oli kymmenisen.. Suomalaiset organisaatiot kumppanuushankkeissa Kumppanuushakemuksia on vastaanotettu ja hyväksytty varsin tasaisesti eri puolilta Suomea. Etelä-Karjala oli ainoa maakunta, josta hakemusta ei vastaanotettu, mutta alue on ollut mukana toiminnossa aiempina vuosina. Myös Ahvenanmaalta vastaanotettiin kumppanuushakemus.

11 Kuvio : Kumppanuushankkeiden hakijaorganisaatiot maakunnittain Hakemukset Hyväksytyt Ahvenanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Päijät-Häme Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Hakemusten määrä

12 Taulukko 8: Kumppanuushankkeiden suomalaiset toimijat organisaatiotyypeittäin Organisaatiotyyppi Vastaanotetut hakemukset kpl Hyväksytyt hakemukset kpl Tiedekorkeakoulu, yliopisto 8 Ammattikorkeakoulu Ammatillinen oppilaitos (.aste) Aikuiskoulutusorganisaatio 7 Kansanopisto Työmarkkinaorganisaatio Järjestö, yhdistys 6 Oppisopimustoimisto Julkishallinnon organisaatio, viranomainen Yritys 6 Kauppakamari Tutkimusorganisaatio Muu Yhteensä 8 6 Puolet hakijaorganisaatioista oli ammatillisia oppilaitoksia. Tällä kierroksella huomattavan suuri osuus hakijoista ( %) oli korkeakouluja tai yliopistoja. Hyväksytyistä kumppanuuksista runsas puolet oli ammatillisten oppilaitosten, mutta enää noin %:a korkeakoulujen tai yliopistojen. Muiden organisaatiotyyppien kohdalla ei suuria eroja edelliseen vuoteen nähden ollut.. Kumppanuushankkeiden rahoitus Taulukko 9: Kumppanuushankkeisiin haettu ja myönnetty tuki Haettu yhteensä 8 e Myönnetty yhteensä 8 Myönnetty %:a haetusta % Kumppanuushankkeisiin haetun tuen määrä kasvoi %:a, tukea haettiin runsaat, miljoonaa euroa. Kumppanuushankkeisiin myönnetty tukisumma 8 euroa oli kuitenkin edellistä hakukierrosta 7 %:a pienempi. Eniten kumppanuushankkeisiin haettiin vähintään liikkuvuusjakson edellyttämää tukisummaa, eli 6 euroa. Sama tukisumma ja liikkuvuusmäärä olivat myös tyypillisimmät hyväksyttyjen hakemusten kohdalla. Taulukko : Suomalaiset hakijat liikkuvuuksien ja tuen määrän mukaan Tuen määrä Liikkuvuudet Vastaanotetut hakemukset kpl Hyväksytyt hakemukset kpl 6 e 6 e 8 6 e e 6 9 Yhteensä Kumppanuushankkeissa haettiin tukea yhteensä 7 liikkuvuusjakson rahoittamiseksi ja myönnettiin rahoitus vähintään liikkuvuusjakson toteuttamiseen.

13 . Hyväksyttyjen kumppanuushankkeiden piirteitä Tyypillisimmin hyväksytyissä kumppanuushankkeissa oli mukana 6 partneria, ja keskimääräinen partneriryhmän koko oli 8 partneria. Edellisiin vuosiin nähden hankkeiden koko näyttää hieman kasvaneen. Kuvio : Hyväksytyt kumppanuudet partneriryhmän koon mukaan Hyväksyttyjen hakemusten määrä N Partnerien lukumäärä Suomesta tukea saavissa kumppanuushankkeissa eniten partnereita oli Saksasta. Seuraavaksi eniten partnereita oli Isosta- Britanniasta ja Puolasta. Pääosin tehdään kuitenkin yhteistyötä melko tasaisesti monien eri ohjelmamaiden kanssa.

14 Kuvio 6: Suomesta tuettujen kumppanuushankkeiden partnerien jakauma maittain Belgia Bulgaria Espanja Irlanti Islanti Iso-Britannia Italia Itävalta Kreikka Kroatia Kypros Latvia Liechtenstein Liettua Luxemburg Malta Norja Portugal Puola Ranska Romania Ruotsi Saksa Slovakia Slovenia Suomi Tanska Tsekin tasavalta Turkki Viro Unkari Partnerien määrä

15 . Kumppanuushankkeiden koulutusalat ja teemat Hyväksytyissä kumppanuushankkeissa eri koulutusalat olivat varsin hyvin edustettuina. Suosituin koulutusala oli luonnontiede- ja ympäristöala. Hyväksytyissä hankkeissa yleisin teema oli yhteisten opetussisältöjen, kurssien ja käsitteiden kehittäminen, kuten aiempina vuosina. Muita suosittuja teemoja olivat erityistarpeet, työelämäyhteyksien vahvistaminen, ohjauksen laatu ja arviointi, opettajien ja ohjaajien osaamisen kehittäminen sekä työelämän edellyttämien taitojen sisällyttäminen ammatilliseen koulutukseen. Innovaation siirto -hankkeet Innovaation siirto- hankkeita koskevia hakemuksia vastaanotettiin yhteensä kappaletta. Hakemuksia oli kaksi vähemmän kuin vuoden 9 hakukierroksella. Rahoitus myönnettiin 7 hankkeella kuten edellisenäkin vuonna. Taulukko : Hakemusten määrä ja hyväksymisprosentti Vastaanotetut hakemukset kpl Hyväksytyt hakemukset kpl 7 Hyväksymisprosentti % 8 %. Innovaation siirto -hankkeiden hakijaorganisaatiot Innovaation siirto hankkeiden hakijoiden alueellinen jakauma on edelleen hyvä. Vaikka hakemusmäärä on suhteellisen pieni, hakemuksia on vastaanotettu eri puolilta Suomea. Suurin osa hakemuksista vastaanotettiin eteläisestä ja läntisestä Suomesta, jonne keskittyy myös suurin osa koulutusorganisaatioista. Myös hyväksytyt hankkeet jakautuivat varsin tasaisesti. Eniten hyväksyttyjä hankkeita sijoittuu läntisen Suomen alueelle.

16 Kuvio 7: Innovaation siirto -hankkeiden hakijaorganisaatioiden alueellinen jakauma Hakemukset Hyväksytyt Ahvenanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Päijät-Häme Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Hakemusten lukumäärä 6

17 Taulukko : Hakijat organisaatiotyypeittäin Organisaatiotyyppi Vastaanotetut hakemukset Hyväksytyt hakemukset Tiedekorkeakoulu, yliopisto - Ammattikorkeakoulu Ammatillinen oppilaitos (.aste) Aikuiskoulutusorganisaatio - - Kansanopisto - - Työmarkkinaorganisaatio - - Järjestö, yhdistys - - Oppisopimustoimisto - - Julkishallinnon organisaatio, viranomainen Yritys - - Kauppakamari - - Tutkimusorganisaatio - - Muu - - Yhteensä 7 Noin %:a hakijaorganisaatioista oli ammatillisia oppilaitoksia ja %:a korkeakouluja ja yliopistoja. Ammatillisten oppilaitosten osuus hakijaorganisaatioista oli vuonna hieman alhaisempi kuin aiempina kolmena vuotena. Hyväksytyistä hankkeista kuitenkin 7 %:a oli ammatillisten oppilaitosten hakemia.. Innovaation siirto -hankkeiden rahoitus Innovaation siirto -hankkeisiin haettiin lähes, miljoonaa euroa. Summa oli %:a pienempi kuin vuonna 9. Haetun tuen määrän väheneminen on sidoksissa pienempään hakemusmäärään. Myös haetut tukisummat ovat keskimäärin hieman pienentyneet. Taulukko : Innovaation siirto -hankkeisiin haettu ja myönnetty tuki Haettu tuki 8 67 e Myönnetty tuki 7 9 e Myöntöprosentti % 7

18 . Hyväksyttyjen innovaation siirto -hankkeiden piirteitä Hyväksyttyjen hankkeiden tuki vaihteli välillä euroa sen ollessa keskimäärin 86 8 euroa. Hankkeet olivat vuonna keskimäärin hieman pienempiä kuin edellisenä vuonna. Kuvio 8: Hyväksyttyjen hankkeiden jakauma myönnetyn tuen määrän mukaan Hyväksyttyjen hankkeiden lukumäärä 8

19 Partneriryhmän koon perusteella hankkeet jakautuvat varsin tasaisesti eri kokoluokkiin. Hankkeiden koko näyttää hieman pienentyneen viimeisten hakukierrosten aikana. Kuvio 9: Hyväksytyt hankkeet partneriryhmän koon mukaan Hankkeiden määrä N Partnerien lukumäärä 9

20 Hyväksytyissä hankkeissa oli tavallisimmin mukana 6 eri partnerimaata. Selvästi suosituin partnerimaa oli Alankomaat. Muista maista partnereita on hankkeissa mukana melko tasaisesti. Kuviosta käy myös ilmi, että hyväksytyissä hankkeissa on tyypillisesti mukana myös pari kotimaista partneria koordinoivan organisaation lisäksi. Kuvio : Hyväksytyissä hankkeissa mukana olevien partnerien jakauma Alankomaat Belgia Bulgaria Espanja Irlanti Islanti Iso-Britannia Italia Itävalta Kreikka Kypros Latvia Liechtenstein Liettua Luxemburg Malta Norja Portugal Puola Ranska Romania Ruotsi Saksa Slovakia Slovenia Suomi* Tanska Tsekin tasavalta Turkki Unkari Viro Partnerien määrä *Luku pitää sisällään partnerin roolissa toimivat, ei koordinoivia organisaatioita.

21 . Innovaation siirto -hankkeiden painopisteet Hakukierroksella vastaanotettiin kaikkiin eri painopisteisiin liittyviä hakemuksia. Eniten vastaanotettiin hakemuksia, jotka liittyivät opettajien ja kouluttajien osaamisen kehittämiseen. Eniten hyväksyttiin ammatillisen koulutuksen järjestelmien ja käytäntöjen laadun ja vetovoimaisuuden kehittämiseen liittyviä hakemuksia. Taulukko : Vastaanotetut ja hyväksytyt hakemukset painopisteittäin Painopiste Vastaanotetut hakemukset Hyväksytyt hakemukset Läpinäkyvyys ja osaamisen sekä tutkintojen tunnustaminen Ammatillisen koulutuksen järjestelmien ja käytäntöjen laadun ja vetovoimaisuuden kehittäminen Opettajien ja kouluttajien osaamisen kehittäminen Ammatillisten taitojen kehittäminen työmarkkinoiden tarpeita vastaaviksi (New Skills for New Jobs) Yhteensä 7. Innovaation siirto -hankkeiden koulutusalat ja teemat Hyväksytyistä innovaation siirto -hankkeista kolme oli monialaisia, kaksi hankkeista kohdistui sosiaali- ja terveysalalle, yksi luonnonvara-alalle ja yksi liiketalouden ja hallinnon alalle. Hankkeista viisi oli suunnattu ensisijaisesti ammatilliseen peruskoulutukseen ja kaksi jatko- tai täydennyskoulutukseen. Hankkeiden teemoja olivat maisemasuunnittelun jatkokoulutus, tutkinnot ja pätevyydet vanhusten kotihoidossa, mielenterveysalan hoitajien täydennyskoulutus, opettajien ja ohjaajien dialogiosaaminen ja yrittäjyystaidot sekä interaktiivinen Second life -verkkoympäristö opetuksessa. 6 Valmistelevat vierailut Valmistelevien vierailun apurahoja haettiin vuoden aikana yhteensä 7 kappaletta. Apurahoja haettiin kahta edellistä vuotta vähemmän (n. apurahaa). Suurin osa haetuista apurahoista kohdistui tänäkin vuonna itse järjestettyihin vierailuihin. Apurahoja myönnettiin 67 kappaletta. Apurahojen hyväksymisprosentti 89 %:a oli samaa luokkaa kuin aiempina vuosina. Taulukko : Haetut ja myönnetyt valmistelevien vierailujen apurahat vierailun tarkoituksen mukaan Kontaktiseminaari Oma vierailu Yhteensä Haettuja apurahoja kpl 6 7 Myönnettyjä apurahoja kpl 7 67 Hyväksymisprosentti 8 % 9 % 89 % Valmistelevien vierailujen apurahoja hakeneista organisaatioista 8 %:a oli ammatillisia oppilaitoksia, mikä on kasvua aikaisempaan. Korkeakoulujen tai yliopistojen edustajia hakijoissa oli vain yksi, mikä on vähennys aikaisempaan. Aikuiskoulutusorganisaatioilta, yhdistysmuotoisilta toimijoilta ja yrityksiltä vastaanotettiin kultakin kaksi hakemusta.

22 Taulukko 6: Hakijaorganisaatiot Organisaatiotyyppi Hakemukset* Hyväksytyt Tiedekorkeakoulu, yliopisto Ammattikorkeakoulu Ammatillinen oppilaitos (.aste) 6 Aikuiskoulutusorganisaatio Kansanopisto Työmarkkinaorganisaatio Järjestö, yhdistys Oppisopimustoimisto Julkishallinnon organisaatio, viranomainen Yritys Kauppakamari Tutkimusorganisaatio Muu Yhteensä 9 *Valmistelevien vierailujen hakijana toimii aina jokin organisaatio. Yhdessä hakemuksessa voidaan hakea tukea valmistelevan vierailun apurahaan. Siksi organisaatiotyyppejä ja alueellista jakaumaa kuvaavissa tilastoissa hakemusten määrä on pienempi kuin haettujen ja myönnettyjen apurahojen määrä

23 Valmistelevien vierailujen apurahojen hakijaorganisaatioiden alueellinen jakauma on painottunut Etelä- ja Länsi-Suomen alueelle koulutusorganisaatioiden painottuman mukaan. Kuitenkin myös Lapin maakunnasta vastaanotettiin varsin monta hakemusta. Hyväksyttyjen hakemusten organisaatioiden alueellinen jakauma vastaa vastaanotettujen hakemusten jakaumaan muilta osin paitsi Uudenmaan ja Varsinais-Suomen osalta. Kuvio : Hakijaorganisaatioiden alueellinen jakauma Hakemukset Hyväksytyt Ahvenanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi 6 7 Kymenlaakso Lappi Päijät-Häme Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa 7 7 Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Hakemusten määrä

24 6. Valmistelevien vierailujen rahoitus Tukea vuonna valmisteleviin vierailuihin haettiin yhteensä runsaat 78 euroa, joka oli kahta edellistä vuotta selvästi vähemmän. Tukea myönnettiin vierailujen toteuttamiseen 7 76 euroa, joka oli 7 %:a haetusta tuesta. Taulukko 7: Valmisteleviin vierailuihin haettu ja myönnetty tuki Haettu tuki 78 9 Myönnetty tuki 7 76 Hyväksymisprosentti 7 % Vierailujen suosituimmat kohdemaat olivat nyt Alankomaat ja Saksa. Seuraavaksi suosituimpana oli jo suurempi rypäs maita kuten Italia, Norja ja Belgia. Valmistelevissa vierailuissa suosituimmat kohdemaat vaihtelevat vuosittain kohtalaisen paljon. Saksa on pysynyt vuosien 7 aikana yhtenä suosituimmista maista. Alankomaihin ei vuonna 9 suuntautunut yhtään valmistelevaa vierailua, vuosina 7 ja 8 toki useita. Norjaan tehtiin vuonna ensimmäistä kertaan ohjelmasta rahoitettavia valmistelevia vierailuja. Vuonna 9 Saksan ohella suosittuihin kohdemaihin Isoon-Britanniaan, Irlantiin, Islantiin ja Viroon tehtiin vuonna vain kolme vierailua.

25 Kuvio : Hyväksyttyjen valmistelevien vierailujen kohdemaat Alankomaat Belgia Bulgaria Espanja Irlanti Islanti Iso-Britannia Italia Itävalta Kreikka Kypros Latvia Liechtenstein Liettua Luxemburg Malta Norja Portugal Puola Ranska Romania Ruotsi Saksa Slovakia Slovenia Suomi Tanska Tsekin tasavalta Turkki Viro Unkari Myönnettyjen apurahojen määrä

26 7 Lisätietoja Lisätietoa Leonardo-ohjelman rahoituksella tuettavista hankkeista on saatavilla verkkopalveluissa. Listat hyväksytyistä hankkeista löytyvät CIMOn verkkopalvelusta osoitteesta: Liikkuvuushankkeen, Kumppanuushankkeet tai Innovaation siirto -hankkeet Tuloksia. Tarkempia kuvauksia tuetuista innovaation siirto -hankkeista on luettavissa Euroopan komission ylläpitämässä ADAM-projektitietokannasta (www.adam-europe.eu). Kuvauksia aiempina vuosina hyväksytyistä kumppanuushankkeista ja näiden tuloksista löytyy EST-tietokannasta (http://est.cimo.fi). Tilastoja Leonardo-ohjelman aiemmista hakukierroksista on myös tarjolla verkossa. Hakukierrosten 7 9 tilastoja voi tarkastella CIMOn verkkopalvelussa osoitteessa: cimowwwstructure/79_ldv_tilastoja_7-9.pdf Leonardo-ohjelman Euroopan tason tilastot myönnetyistä apurahoista ja rahoitetuista monenkeskisistä hankkeista vuosilta 8 löytyvät Euroopan komission verkkopalvelusta osoitteessa: stat_en.pdf. Lisäksi Euroopan tason tilastotietoja esitellään Leonardo-ohjelman -vuotisjuhlajulkaisussa Training for Mobility, Mobility for Training: th Anniversary of the Leonardo da Vinci programme 99. Julkaisu löytyy sähköisenä EU Bookshop -verkkopalvelusta (http://bookshop.europa.eu). 6

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014

Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014 Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014 Alkusanat Mika Saarinen Yksikön päällikkö Erasmus+, ammatillinen Ensimmäinen hakukierros 2014 Ensimmäinen hakukierros Erasmus+, ammatillinen 63 liikkuvuushakemusta, n.

Lisätiedot

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Erasmus+ yleissivistävälle ja aikuiskoulutukselle KA1. Hyväksyttyjen liikkuvuushankkeiden aloituskoulutus 2.9.2015 klo 10-15.

Erasmus+ yleissivistävälle ja aikuiskoulutukselle KA1. Hyväksyttyjen liikkuvuushankkeiden aloituskoulutus 2.9.2015 klo 10-15. Erasmus+ yleissivistävälle ja aikuiskoulutukselle KA1 Hyväksyttyjen liikkuvuushankkeiden aloituskoulutus 2.9.2015 klo 10-15.30, CIMO Päivän ohjelma 10.00 12.30 13.15 15.30 Tervetuloa! (Nina Rekola, CIMO)

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+ ECVET ja Erasmus+ Mika Saarinen CIMO Ammatillinen koulutus Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen maatalouden kannattavuusnäkymät

Kaakkois-Suomen maatalouden kannattavuusnäkymät Kaakkois-Suomen maatalouden kannattavuusnäkymät Arto Latukka MTT Taloustutkimus Maatalouden tulevaisuus Kaakkois-Suomessa Anjalan maatalousoppilaitos 7.12.2010 Taloudelliset toimintaedellytykset MAKSUVALMIUS

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma

Elinikäisen oppimisen ohjelma Elinikäisen oppimisen ohjelma GRUNDTVIG Liikkuvuustoiminnot 2013 Grundtvig-liikkuvuustoiminnot Aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuus Täydennyskoulutusapurahat Vierailut ja vaihdot Asiantuntijavaihdot (Assistantships)

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Leonardo da Vinci: Aloituskoulutus kumppanuushankkeille

Leonardo da Vinci: Aloituskoulutus kumppanuushankkeille Leonardo da Vinci: Aloituskoulutus kumppanuushankkeille Helsinki 31.8.2012 Haetut ja rahoitetut Leonardo-kumppanuushankkeet Suomessa 2008-2012 HAKEMUKSET 2008 2009 2010 2011 2012 Yhteensä Koordinaattorit

Lisätiedot

Grundtvig. Euroopan unionin. ohjelma. aikuiskoulutukselle

Grundtvig. Euroopan unionin. ohjelma. aikuiskoulutukselle Grundtvig Euroopan unionin ohjelma aikuiskoulutukselle Grundtvig-ohjelma Aikuiskoulutuksen Grundtvig-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille aikuiskoulutuksen parissa toimiville. Ohjelman

Lisätiedot

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO GRUNDTVIG EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010 Eija Wilen, CIMO Ohjelman tavoitteet kehittää aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen ohjelma

Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen ohjelma Leonardo da Vinci Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen ohjelma Leonardo da Vinci Leonardo da Vinci on Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen kehittämisohjelma, joka käynnistyi vuonna 1995. Ohjelma

Lisätiedot

Liikkuvuushankkeen hallinto ja talous

Liikkuvuushankkeen hallinto ja talous Liikkuvuushankkeen hallinto ja talous Leonardo da Vinci -liikkuvuushankkeiden koulutus 2013 Hankkeen elinkaari Hankekausi 1.6.2013 31.5.2015 2014 2015 Mahdollinen paikan päällä tehtävä tarkastus Mahdollinen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Erasmus+ yleissivistävälle ja aikuiskoulutukselle KA1. Hyväksyttyjen liikkuvuushankkeiden aloituskoulutus 9.9.2014 klo 10-15.

Erasmus+ yleissivistävälle ja aikuiskoulutukselle KA1. Hyväksyttyjen liikkuvuushankkeiden aloituskoulutus 9.9.2014 klo 10-15. Erasmus+ yleissivistävälle ja aikuiskoulutukselle KA1 Hyväksyttyjen liikkuvuushankkeiden aloituskoulutus 9.9.2014 klo 10-15.30, CIMO Päivän ohjelma 10.00 12.30 13.15 13.45 15.30 Tervetuloa! (Nina Rekola,

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Kevään 2015 yhteishaku

Kevään 2015 yhteishaku Kevään 215 yhteishaku Yhteishaussa toiselle asteelle hakeneiden 9.-luokkalaisten määrä, sekä osuus ensisijaisvalinnoista ammatilliseen tai lukiokoulutukseen vuosina 21 215, % 7 6 5 4 3 2 1 21 211 212 213

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 132 600 vuonna

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 131 200 vuonna 2009 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 66 000 osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 59 700 osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011 Nordplus Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 28-211 1 Nordplus puiteohjelma 28-211 Tukee koulutuksen yhteistyötä pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken Tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals

KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation for innovation and the

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO 7.6.2008 C 141/27 V (Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO Ehdotuspyyntö 2008 Kulttuuriohjelma (2007 2013) Ohjelmatoimien toteutus: monivuotiset yhteistyöhankkeet, yhteistyötoimet, erityistoimet

Lisätiedot

Työolojen kehityslinjoja

Työolojen kehityslinjoja Työolojen kehityslinjoja Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi Työolotutkimukset! Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely, koetutkimus! Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 7500 työllistä - vastausprosentti

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

KA1 Liikkuvuus Ammatillinen koulutus Learning Mobility of Individuals. Hakukierros 2016

KA1 Liikkuvuus Ammatillinen koulutus Learning Mobility of Individuals. Hakukierros 2016 KA1 Liikkuvuus Ammatillinen koulutus Learning Mobility of Individuals Hakukierros 2016 Erasmus+ -ohjelman päätoiminnot KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä.

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä. VUOSIRAPORTIN KYSYMYKSET 1 (5) SE LAITTEIDEN VUOSIRAPORTTI 2009 SE laitteiden vuosiraportointi kuuluu kaikille sähkö ja elektroniikkalaitetuottajille Suomessa toimiva yritys, joka: valmistaa ja myy sähkö

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Riika Väliahde, CIMO 24.4.2009. www.cimo.fi/grundtvig

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Riika Väliahde, CIMO 24.4.2009. www.cimo.fi/grundtvig GRUNDTVIG EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma Riika Väliahde, CIMO 24.4.2009 www.cimo.fi/grundtvig Ohjelman tavoitteet kehittää aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä ja lisätä liikkuvuuksien määrää kehittää

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4. Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät Muuttuvassa työelämässä

Lisätiedot

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat III / lokakuu 2014 Mira Pihlström Kansainvälisten asioiden koordinaattori 1) Erasmus-opiskelijavaihto 2)

Lisätiedot

Ideasta projektiksi. Projektiprosessi henkinen

Ideasta projektiksi. Projektiprosessi henkinen Ideasta projektiksi Liikkuvuushankkeiden hanketyöpaja 26.9.2012 Mika Saarinen Projektiprosessi henkinen 2. Perehdytään! 5-6. Tulostetaan, arvioidaan ja hyväksytetään!!...työstetään. Markku Graae & Riitta

Lisätiedot

18.02.2015 Tina Sundqvist. 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

18.02.2015 Tina Sundqvist. 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 18.02.2015 Tina Sundqvist 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2016 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Opettajien ja opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus. Kansainvälisyyspäivä kansanopistoille 20.11.2008 Helsinki Eija Wilen, CIMO

Opettajien ja opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus. Kansainvälisyyspäivä kansanopistoille 20.11.2008 Helsinki Eija Wilen, CIMO Opettajien ja opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Kansainvälisyyspäivä kansanopistoille 20.11.2008 Helsinki Eija Wilen, CIMO Grundtvig -liikkuvuustoiminnot Aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuus Täydennyskoulutusapurahat

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Lufthansa Private Jet

Lufthansa Private Jet Lufthansa 2006 enemmän vaihtoehtoja 1 Lufthansalta yksityiskoneet tarpeen mukaan 2 Lufthansan räätälöidyt liikelennot; Mobility a la Carte 3 tarjoaa enemmän vaihtoehtoja on Lufthansa huipputuote, joka

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 900 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

OSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ!

OSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ! FAKTAA EXPRESS 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN KOULUTUKSESSA 2011 S. 1 NUMERO 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen Kauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivä 9..1: Väestörakenne muutoksessa, vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen Kauppatieteen yhdistyksen visiopäivä Toimitusjohtaja Matti Vuoria 9..1 Sisältö Suomen väestörakenteen

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Perustoimeentulotuen Kela-siirron kick off tilaisuus Kuntatalolla 20.5.2015 2 21.5.2015 Sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa

Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat CMI/Digital Vision Euroopan komissio 1 Mistä työtä voi hakea? Henkilöiden vapaa liikkuvuus on

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2014 Lukiokoulutus 2013 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2013 yhteensä 105 900 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2011 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22 900 tutkintoa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22

Lisätiedot

Ferratum Oyj:n Eurooppalainen Kesäbarometri 2015

Ferratum Oyj:n Eurooppalainen Kesäbarometri 2015 sivu 1 Ferratum Oyj:n Eurooppalainen Kesäbarometri 2015 Kesälomaan käytettävä kulutus suhteutettuna talouden tuloihin Kesäkulutus Euroopassa SUHTEELLINEN KULUTUS ERI MAISSA VIRO 60.2 % 17 % LATVIA BULGARIA

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2010 Lukiokoulutus 2009 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2009 yhteensä 112 100 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Yhteinen Erasmus -ohjelmasta avustuksia jopa 5 miljoonalle hakijalle

Yhteinen Erasmus -ohjelmasta avustuksia jopa 5 miljoonalle hakijalle EUROOPAN KOMISSIO - LEHDISTÖTIEDOTE Yhteinen Erasmus -ohjelmasta avustuksia jopa 5 miljoonalle hakijalle Bryssel 23. marraskuuta 2011 - Euroopan komissio esitti tänään uutta Yhteinen Erasmus -ohjelmaa

Lisätiedot

Leonardo da Vinci -ohjelma 2007-2013. EU:n ammatillisen koulutuksen kehittämisohjelma

Leonardo da Vinci -ohjelma 2007-2013. EU:n ammatillisen koulutuksen kehittämisohjelma Leonardo da Vinci -ohjelma 2007-2013 EU:n ammatillisen koulutuksen kehittämisohjelma 5.11.2009 Kuka voi osallistua? Ammatillista perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta antavat oppilaitokset Yksityisen ja

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009. Määrä

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2010 Rakennus- ja asuntotuotanto 2010, helmikuu Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi helmikuussa Vuoden 2010 helmikuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,5 miljoonalle kuutiometrille, mikä

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot