Leonardo da Vinci. Tilastoja 2010

Transkriptio

1 Leonardo da Vinci Tilastoja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, Hakaniemenranta 6 (PL ), Helsinki, Puh (vaihde)

2 Sisältö Yleistä hakukierroksesta Liikkuvuushankkeet. Liikkuvuushankkeiden hakijaorganisaatiot. Liikkuvuushankkeiden rahoitus. Ulkomaanjaksojen tunnuslukuja. Liikkuvuushankkeiden koulutusalat ja painotukset Liikkuvuussertifikaatti Kumppanuushankkeet. Suomalaiset organisaatiot kumppanuushankkeissa. Kumppanuushankkeiden rahoitus. Hyväksyttyjen kumppanuushankkeiden piirteitä. Kumppanuushankkeiden koulutusalat ja teemat 8 Innovaation siirto -hankkeet. Innovaation siirto -hankkeiden hakijaorganisaatiot. Innovaation siirto -hankkeiden rahoitus ja koko. Hyväksyttyjen innovaation siirto -hankkeiden piirteitä. Innovaation siirto -hankkeiden painopisteet. Innovaation siirto -hankkeiden koulutusalat ja teemat Valmistelevat vierailut 6. Valmistelevien vierailujen rahoitus 7 Lisätietoja 6

3 Yleistä hakukierroksesta Tähän julkaisuun on koottu Leonardo-ohjelman hakukierros tilastoina. Tilastot pitävät sisällään Leonardo-ohjelma kansallisesti hallinnoitujen liikkuvuus-, kumppanuus- ja innovaation siirto -hankkeiden sekä valmistelevien vierailujen tunnuslukuja. Niissä on esitetty vastaanotettujen ja hyväksyttyjen hakemusten ja haetun ja myönnetyn tuen määrät sekä hakijat sijainnin ja organisaatiotyypin mukaan. Lisäksi julkaisussa esitetään hyväksyttyjen hakemusten piirteitä. Hakukierroksella vastaanotettiin kaiken kaikkiaan hakemusta. Rahoitusta ohjelmasta haettiin yhteensä runsaat 9, miljoonaa euroa. Hakemusten määrä oli samaa luokkaa kuin edellisenä vuonna. Kokonaisuudessa rahoitusta sen sijaan haettiin edellisvuotta hieman (,68 milj. e) vähemmän. Rahoituksen saaneita hankkeita hakukierroksella valittiin kaiken kaikkiaan eli 6 %:a. Rahoitusta myönnettiin yhteensä runsaat, miljoonaa euroa. Hankkeita hyväksyttiin 9 vähemmän kuin hakukierroksella 9, mutta rahoitusta kuitenkin myönnettiin 8 euroa enemmän. Leonardo-ohjelmasta tuetaan ammatillisen koulutuksen kehittämistä 7 innovaation siirto -hankkeessa, verkostoitumista ja vertaisoppimista 6 kumppanuushankkeessa sekä runsaan opiskelijan, harjoittelijan, opettajan tai muun ammatillisen koulutuksen asiantuntijan kansainvälistä liikkuvuutta. Tarkemmat tilastot esitellään seuraavissa luvuissa toimintokohtaisesti. Liikkuvuushankkeet Liikkuvuushankehakemuksia vastaanotettiin 9 kappaletta, mikä oli pieni lisäys edellisvuoteen. Rahoituksen sai 66 hanketta eli 7 %:a hakemuksista. Hakemusten hyväksymismäärä ja -prosentti oli selvästi edellisvuotta korkeampi. Rahoituksen saaneita liikkuvuushankkeita oli nyt yhteensä enemmän. Taulukko : Vastaanotettujen ja hyväksyttyjen hakemusten määrät kohderyhmittäin Kohderyhmä Vastaanotetut hakemukset kpl Hyväksytyt hakemukset kpl Hyväksymisprosentti IVT 6 67 % PLM % VETPRO 7 % Yhteensä %

4 . Liikkuvuushankkeiden hakijaorganisaatiot Taulukko : Vastaanotettujen ja hyväksyttyjen hakemusten hakijat organisaatiotyypeittäin Organisaatiotyyppi Vastaanotetut hakemukset kpl Hyväksytyt hakemukset kpl Tiedekorkeakoulu, yliopisto - - Ammattikorkeakoulu Ammatillinen oppilaitos (.aste) 8 7 Aikuiskoulutusorganisaatio Kansanopisto - - Työmarkkinaorganisaatio - - Järjestö, yhdistys Oppisopimustoimisto Julkishallinnon organisaatio, viranomainen - Yritys - - Kauppakamari - - Tutkimusorganisaatio - - Muu - - Yhteensä 9 66 Selkeä enemmistö (86 %) liikkuvuushankkeiden hakijoista oli edellisvuosien tapaan toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia. Muutoinkaan hakijoiden organisaatiotyypin mukaisessa jakaumassa ei ole merkittäviä eroja aiempiin vuosiin nähden. Oppisopimustoimistojen aiempaa suurempi määrä sekä vastaanotettujen että hyväksyttyjen hankkeiden kohdalla on kuitenkin huomionarvoinen seikka. Liiemmin hakijaorganisaatioiden maantieteellisessä jakautumisessa ei ole merkittäviä muutoksia aiempiin hakukierroksiin nähden. Neljännes hakijaorganisaatioista sijaitsee Uudellamaalla. Ammatillisten opiskelijoiden maakuntakohtaisiin määrin suhteutettuna hakijaorganisaatioiden alueellinen jakauma on varsin tasainen.

5 Kuvio : Liikkuvuushankkeet maakunnittain hakijaorganisaation sijainnin mukaan Hakemukset Hyväksytyt Ahvenanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa 6 Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Päijät-Häme Pirkanmaa 7 Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa 7 Pohjois-Savo Satakunta 9 Uusimaa 6 Varsinais-Suomi Hakemusten määrä

6 . Liikkuvuushankkeiden rahoitus Liikkuvuushankkeisiin haettiin tukea runsaat, miljoona euroa. Summa oli vuoteen 9 nähden n. 6 %:a pienempi. Liikkuvuushankkeille myönnettiin rahoitusta yhteensä runsaat,6 miljoonaa euroa, joka oli lähes %:a edellisvuotta enemmän. Myönnetty tuki on %:a haetusta tuesta. Verrattuna vuoteen 9 tämä on peräti 8 prosenttiyksikköä korkeampi myöntöprosentti. Taulukko : Liikkuvuushankkeisiin haettu ja myönnetty tuki kohderyhmittäin Kohderyhmä IVT Haettu tuki e 6 68 e Myönnetty tuki e 799 e Myöntöprosentti % % PLM 9 6 e 7 6 e 7 % VETPRO 9 8 e 86 e % Yhteensä e 6 6 e %. Ulkomaanjaksojen tunnuslukuja Liikkuvuushankkeissa rahoitus perustuu pääasiassa suunniteltujen liikkuvuuksien määrään ja koostuu liikkuvuusapurahasta, valmennustuesta ja hallintotuesta. Hakukierroksella liikkuvuushankkeisiin haettiin apurahoja yhteensä osallistujalle. Myönnettyjen apurahojen määrä oli yhteensä 88 eli 6 %:a haetuista apurahoista. Myönnettyjen apurahojen määrä kasvoi, %:a ( kpl) edelliseen vuoteen verrattuna. Taulukko : Haettujen ja myönnettyjen apurahojen (= ulkomaanjaksojen) määrä Kohderyhmä Haetut apurahat kpl Myönnetyt apurahat kpl Myöntöosuus % IVT 9 % PLM 6 9 % VETPRO 7 6 % Yhteensä 88 6 % Liikkuvuushankkeissa apurahojen suuruus on sidoksissa sekä kohdemaahan että liikkuvuusjakson kestoon viikkoina. Haetut apurahat koskivat 7 7 ulkomailla opinto- tai työelämäjaksolla vietettävää viikkoa. Myönnetyillä apurahoilla hankkeissa toteutetaan 8 viikon edestä ulkomaanjaksoja. Myönnettyjen apurahaviikkojen määrä kasvoi %:a (77 vkoa). Taulukko. Haettujen ja myönnettyjen apurahaviikkojen määrä Kohderyhmä Haetut apurahaviikot kpl Myönnetyt apurahaviikot kpl Myöntöosuus % IVT % PLM % VETPRO 7 6 % Yhteensä % Hyväksytyissä perusasteen opiskelijoille suunnatuissa hankkeissa (IVT) suurin osa ulkomaanjaksoista on 8 viikon pituisia. Kaikista suosituimpia ovat viikon pituiset ulkomaanjaksot, tällä kierroksella runsaat %:a apurahoista. Kohderyhmän työmarkkinoilla olevat (PLM) kohdalla ulkomaanjaksot ovat tyypillisesti hieman pidempiä. Apurahoja myönnettiin tällä kertaa 9 6 viikon pituisille ulkomaanjaksoille. Asiantuntija- ja opettajahankkeissa (VETPRO) ulkomaanjakso voi vaihdella 6 viikkoon. Kuitenkin suurin osa asiantuntijoiden ulkomaanjaksoista on ns. lyhyitä, eli viikon pituisia vaihtoja. Yhden viikon pituiset ulkomaanjaksot kattavat myönnetyistä apurahoista 7 %:a, ja - viikon pituiset jaksot yhteensä peräti 9 %:a.

7 Kaksi selvästi suosituinta kohdemaata hakukierroksella olivat Saksa ja Iso-Britannia. Molemmat maat ovat olleet suosituimpien maiden joukossa jo useamman vuoden ajan, mutta tällä hakukierroksella näihin maihin, etenkin Isoon-Britanniaan myönnettiin huomattavasti enemmän apurahoja kuin kahtena edellisenä vuotena. Myönnettyjen apurahojen korkea määrä perustuu Isoon-Britanniaan ja Saksaan haettujen apurahojen suureen määrään. Kuvio : Liikkuvuushankkeille myönnettyjen apurahojen määrä kohdemaittain Alankomaat Belgia Bulgaria Espanja Irlanti Islanti Iso-Britannia Italia Itävalta Kreikka Kypros Latvia Liechtenstein Liettua Luxemburg Malta Norja Portugal Puola Ranska Romania Ruotsi Saksa Slovakia Slovenia Tanska Tsekin tasavalta Turkki Unkari Viro Apurahojen lukumäärä

8 Muista kohdemaista erityisesti Espanja, Alankomaat ja Ranska pitävät edelleen paikkansa suosituimpien maiden listalla. Viro on lisännyt suosiotaan kohdemaana: Viroon myönnettiin nyt noin apurahaa enemmän kuin edellisinä kolmena vuotena keskimäärin.. Liikkuvuushankkeiden koulutusalat ja painotukset Hyväksytyt liikkuvuushankkeet olivat tyypillisimmin joko monialaisia (vähintään alaa) tai yksialaisia. Sosiaali- ja terveys ala pysyi yhtenä suosituimmista koulutusaloista, mutta myös tekniikka ja liikenne sekä matkailu-, ravitsemus- ja talousala olivat hyvin edustettuina. Myös humanistisella ja taidealalla sekä kaupan ja hallinnon alalla kiinnostus ulkomaanjaksoja kohtaan on lisääntynyt. Kansallisia painopisteitä, joiden tarkoituksena on ohjata hankkeita ammatillisen koulutuksen kansainvälisen yhteistyön kannalta keskeisten kehittämisalueiden piiriin, oli tällä hakukierroksella yhteensä seitsemän:. Oppimistulosten läpinäkyvyys ja tunnustaminen. Organisaatioiden kehittäminen ja laatujohtaminen. Laatua liikkuvuuteen/ulkomaanjakson laatu. Tasavertaiset mahdollisuudet. Tulevaisuuden osaajat 6. Yrittäjyystaidot 7. Opettajien ja kouluttajien muuttuva rooli Painopisteistä suosituimpia hakukierroksella olivat:. oppimistulosten läpinäkyvyys ja tunnustaminen,. ulkomaanjakson laatu sekä 7. opettajien ja kouluttajien muuttuva rooli. Liikkuvuussertifikaatti Taulukko 6: Haetut ja hyväksytyt liikkuvuussertifikaatit Vastaanotetut hakemukset Hyväksytyt sertifikaatit Hyväksymisprosentti % Liikkuvuussertifikaattia haki koulutuksenjärjestäjää, jotka olivat kaikki ammatillisen peruskoulutuksen oppilaitoksia. Hakemukset liittyivät yhteensä hankkeeseen (9 IVT:tä ja 6 VETPRO:a). Kolme hakemuksista ei täyttänyt kelpoisuusehtoja, joten arviointiin eteni vain 8 hakemusta. Sertifikaatti myönnettiin viidelle koulutuksenjärjestäjälle. Hyväksyttyjen sertifikaattien yhteydessä rahoituksen sai 6 hanketta ( IVT:tä ja VETPRO). Haetut ja myönnetyt sertifikaatit jakautuvat eri puolille Suomea.

9 Kuvio : Liikkuvuussertifikaattien hakijaorganisaatiot maakunnittain Hakemukset Hyväksytyt Ahvenanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Päijät-Häme Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Hakemusten määrä

10 Kumppanuushankkeet Taulukko 7: Vastaanotetut ja hyväksytyt Leonardo-kumppanuushakemukset Partnerin rooli Vastaanotetut hakemukset kpl Hyväksytyt hakemukset kpl Hyväksymisprosentti Koordinaattorit % Partnerit 7 % Yhteensä 8 6 % Kumppanuushankkeet ovat osoittautuneet Suomessa hyvin suosituksi toiminnoksi. Hakemusten määrä on pysynyt korkeana ja jopa kasvanut vuodesta toiseen. Hakukierroksella hakemuksia vastaanotettiin 8 kappaletta. Määrä kasvoi edelliseen vuoteen nähden %:a (7 kpl). Hakemuksia hyväksyttiin 6 kappaletta eli kappaletta edellisvuotta vähemmän. Siten kumppanuushankkeiden hyväksymisprosentti romahti %:in edellisten hakukierrosten noin %:n tasosta. Tämä johtui pääasiassa yleisestä eurooppalaisesta linjauksesta rajoittaa kumppanuushankkeiden kokonaisbudjettia %:iin ohjelman kokonaisbudjetista. Lisäksi osa hakemuksista hylättiin jo kelpoisuustarkastusvaiheessa uuden kansallisen hakusäännön perusteella, joka rajoitti hakemusten määrän kahteen per organisaatio. Useamman kuin kahden hakemuksen jättäneiden organisaatioiden ylimääräiset hakemukset jäivät arvioinnin ulkopuolelle. Tällaisia hakemuksia oli kymmenisen.. Suomalaiset organisaatiot kumppanuushankkeissa Kumppanuushakemuksia on vastaanotettu ja hyväksytty varsin tasaisesti eri puolilta Suomea. Etelä-Karjala oli ainoa maakunta, josta hakemusta ei vastaanotettu, mutta alue on ollut mukana toiminnossa aiempina vuosina. Myös Ahvenanmaalta vastaanotettiin kumppanuushakemus.

11 Kuvio : Kumppanuushankkeiden hakijaorganisaatiot maakunnittain Hakemukset Hyväksytyt Ahvenanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Päijät-Häme Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Hakemusten määrä

12 Taulukko 8: Kumppanuushankkeiden suomalaiset toimijat organisaatiotyypeittäin Organisaatiotyyppi Vastaanotetut hakemukset kpl Hyväksytyt hakemukset kpl Tiedekorkeakoulu, yliopisto 8 Ammattikorkeakoulu Ammatillinen oppilaitos (.aste) Aikuiskoulutusorganisaatio 7 Kansanopisto Työmarkkinaorganisaatio Järjestö, yhdistys 6 Oppisopimustoimisto Julkishallinnon organisaatio, viranomainen Yritys 6 Kauppakamari Tutkimusorganisaatio Muu Yhteensä 8 6 Puolet hakijaorganisaatioista oli ammatillisia oppilaitoksia. Tällä kierroksella huomattavan suuri osuus hakijoista ( %) oli korkeakouluja tai yliopistoja. Hyväksytyistä kumppanuuksista runsas puolet oli ammatillisten oppilaitosten, mutta enää noin %:a korkeakoulujen tai yliopistojen. Muiden organisaatiotyyppien kohdalla ei suuria eroja edelliseen vuoteen nähden ollut.. Kumppanuushankkeiden rahoitus Taulukko 9: Kumppanuushankkeisiin haettu ja myönnetty tuki Haettu yhteensä 8 e Myönnetty yhteensä 8 Myönnetty %:a haetusta % Kumppanuushankkeisiin haetun tuen määrä kasvoi %:a, tukea haettiin runsaat, miljoonaa euroa. Kumppanuushankkeisiin myönnetty tukisumma 8 euroa oli kuitenkin edellistä hakukierrosta 7 %:a pienempi. Eniten kumppanuushankkeisiin haettiin vähintään liikkuvuusjakson edellyttämää tukisummaa, eli 6 euroa. Sama tukisumma ja liikkuvuusmäärä olivat myös tyypillisimmät hyväksyttyjen hakemusten kohdalla. Taulukko : Suomalaiset hakijat liikkuvuuksien ja tuen määrän mukaan Tuen määrä Liikkuvuudet Vastaanotetut hakemukset kpl Hyväksytyt hakemukset kpl 6 e 6 e 8 6 e e 6 9 Yhteensä Kumppanuushankkeissa haettiin tukea yhteensä 7 liikkuvuusjakson rahoittamiseksi ja myönnettiin rahoitus vähintään liikkuvuusjakson toteuttamiseen.

13 . Hyväksyttyjen kumppanuushankkeiden piirteitä Tyypillisimmin hyväksytyissä kumppanuushankkeissa oli mukana 6 partneria, ja keskimääräinen partneriryhmän koko oli 8 partneria. Edellisiin vuosiin nähden hankkeiden koko näyttää hieman kasvaneen. Kuvio : Hyväksytyt kumppanuudet partneriryhmän koon mukaan Hyväksyttyjen hakemusten määrä N Partnerien lukumäärä Suomesta tukea saavissa kumppanuushankkeissa eniten partnereita oli Saksasta. Seuraavaksi eniten partnereita oli Isosta- Britanniasta ja Puolasta. Pääosin tehdään kuitenkin yhteistyötä melko tasaisesti monien eri ohjelmamaiden kanssa.

14 Kuvio 6: Suomesta tuettujen kumppanuushankkeiden partnerien jakauma maittain Belgia Bulgaria Espanja Irlanti Islanti Iso-Britannia Italia Itävalta Kreikka Kroatia Kypros Latvia Liechtenstein Liettua Luxemburg Malta Norja Portugal Puola Ranska Romania Ruotsi Saksa Slovakia Slovenia Suomi Tanska Tsekin tasavalta Turkki Viro Unkari Partnerien määrä

15 . Kumppanuushankkeiden koulutusalat ja teemat Hyväksytyissä kumppanuushankkeissa eri koulutusalat olivat varsin hyvin edustettuina. Suosituin koulutusala oli luonnontiede- ja ympäristöala. Hyväksytyissä hankkeissa yleisin teema oli yhteisten opetussisältöjen, kurssien ja käsitteiden kehittäminen, kuten aiempina vuosina. Muita suosittuja teemoja olivat erityistarpeet, työelämäyhteyksien vahvistaminen, ohjauksen laatu ja arviointi, opettajien ja ohjaajien osaamisen kehittäminen sekä työelämän edellyttämien taitojen sisällyttäminen ammatilliseen koulutukseen. Innovaation siirto -hankkeet Innovaation siirto- hankkeita koskevia hakemuksia vastaanotettiin yhteensä kappaletta. Hakemuksia oli kaksi vähemmän kuin vuoden 9 hakukierroksella. Rahoitus myönnettiin 7 hankkeella kuten edellisenäkin vuonna. Taulukko : Hakemusten määrä ja hyväksymisprosentti Vastaanotetut hakemukset kpl Hyväksytyt hakemukset kpl 7 Hyväksymisprosentti % 8 %. Innovaation siirto -hankkeiden hakijaorganisaatiot Innovaation siirto hankkeiden hakijoiden alueellinen jakauma on edelleen hyvä. Vaikka hakemusmäärä on suhteellisen pieni, hakemuksia on vastaanotettu eri puolilta Suomea. Suurin osa hakemuksista vastaanotettiin eteläisestä ja läntisestä Suomesta, jonne keskittyy myös suurin osa koulutusorganisaatioista. Myös hyväksytyt hankkeet jakautuivat varsin tasaisesti. Eniten hyväksyttyjä hankkeita sijoittuu läntisen Suomen alueelle.

16 Kuvio 7: Innovaation siirto -hankkeiden hakijaorganisaatioiden alueellinen jakauma Hakemukset Hyväksytyt Ahvenanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Päijät-Häme Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Hakemusten lukumäärä 6

17 Taulukko : Hakijat organisaatiotyypeittäin Organisaatiotyyppi Vastaanotetut hakemukset Hyväksytyt hakemukset Tiedekorkeakoulu, yliopisto - Ammattikorkeakoulu Ammatillinen oppilaitos (.aste) Aikuiskoulutusorganisaatio - - Kansanopisto - - Työmarkkinaorganisaatio - - Järjestö, yhdistys - - Oppisopimustoimisto - - Julkishallinnon organisaatio, viranomainen Yritys - - Kauppakamari - - Tutkimusorganisaatio - - Muu - - Yhteensä 7 Noin %:a hakijaorganisaatioista oli ammatillisia oppilaitoksia ja %:a korkeakouluja ja yliopistoja. Ammatillisten oppilaitosten osuus hakijaorganisaatioista oli vuonna hieman alhaisempi kuin aiempina kolmena vuotena. Hyväksytyistä hankkeista kuitenkin 7 %:a oli ammatillisten oppilaitosten hakemia.. Innovaation siirto -hankkeiden rahoitus Innovaation siirto -hankkeisiin haettiin lähes, miljoonaa euroa. Summa oli %:a pienempi kuin vuonna 9. Haetun tuen määrän väheneminen on sidoksissa pienempään hakemusmäärään. Myös haetut tukisummat ovat keskimäärin hieman pienentyneet. Taulukko : Innovaation siirto -hankkeisiin haettu ja myönnetty tuki Haettu tuki 8 67 e Myönnetty tuki 7 9 e Myöntöprosentti % 7

18 . Hyväksyttyjen innovaation siirto -hankkeiden piirteitä Hyväksyttyjen hankkeiden tuki vaihteli välillä euroa sen ollessa keskimäärin 86 8 euroa. Hankkeet olivat vuonna keskimäärin hieman pienempiä kuin edellisenä vuonna. Kuvio 8: Hyväksyttyjen hankkeiden jakauma myönnetyn tuen määrän mukaan Hyväksyttyjen hankkeiden lukumäärä 8

19 Partneriryhmän koon perusteella hankkeet jakautuvat varsin tasaisesti eri kokoluokkiin. Hankkeiden koko näyttää hieman pienentyneen viimeisten hakukierrosten aikana. Kuvio 9: Hyväksytyt hankkeet partneriryhmän koon mukaan Hankkeiden määrä N Partnerien lukumäärä 9

20 Hyväksytyissä hankkeissa oli tavallisimmin mukana 6 eri partnerimaata. Selvästi suosituin partnerimaa oli Alankomaat. Muista maista partnereita on hankkeissa mukana melko tasaisesti. Kuviosta käy myös ilmi, että hyväksytyissä hankkeissa on tyypillisesti mukana myös pari kotimaista partneria koordinoivan organisaation lisäksi. Kuvio : Hyväksytyissä hankkeissa mukana olevien partnerien jakauma Alankomaat Belgia Bulgaria Espanja Irlanti Islanti Iso-Britannia Italia Itävalta Kreikka Kypros Latvia Liechtenstein Liettua Luxemburg Malta Norja Portugal Puola Ranska Romania Ruotsi Saksa Slovakia Slovenia Suomi* Tanska Tsekin tasavalta Turkki Unkari Viro Partnerien määrä *Luku pitää sisällään partnerin roolissa toimivat, ei koordinoivia organisaatioita.

21 . Innovaation siirto -hankkeiden painopisteet Hakukierroksella vastaanotettiin kaikkiin eri painopisteisiin liittyviä hakemuksia. Eniten vastaanotettiin hakemuksia, jotka liittyivät opettajien ja kouluttajien osaamisen kehittämiseen. Eniten hyväksyttiin ammatillisen koulutuksen järjestelmien ja käytäntöjen laadun ja vetovoimaisuuden kehittämiseen liittyviä hakemuksia. Taulukko : Vastaanotetut ja hyväksytyt hakemukset painopisteittäin Painopiste Vastaanotetut hakemukset Hyväksytyt hakemukset Läpinäkyvyys ja osaamisen sekä tutkintojen tunnustaminen Ammatillisen koulutuksen järjestelmien ja käytäntöjen laadun ja vetovoimaisuuden kehittäminen Opettajien ja kouluttajien osaamisen kehittäminen Ammatillisten taitojen kehittäminen työmarkkinoiden tarpeita vastaaviksi (New Skills for New Jobs) Yhteensä 7. Innovaation siirto -hankkeiden koulutusalat ja teemat Hyväksytyistä innovaation siirto -hankkeista kolme oli monialaisia, kaksi hankkeista kohdistui sosiaali- ja terveysalalle, yksi luonnonvara-alalle ja yksi liiketalouden ja hallinnon alalle. Hankkeista viisi oli suunnattu ensisijaisesti ammatilliseen peruskoulutukseen ja kaksi jatko- tai täydennyskoulutukseen. Hankkeiden teemoja olivat maisemasuunnittelun jatkokoulutus, tutkinnot ja pätevyydet vanhusten kotihoidossa, mielenterveysalan hoitajien täydennyskoulutus, opettajien ja ohjaajien dialogiosaaminen ja yrittäjyystaidot sekä interaktiivinen Second life -verkkoympäristö opetuksessa. 6 Valmistelevat vierailut Valmistelevien vierailun apurahoja haettiin vuoden aikana yhteensä 7 kappaletta. Apurahoja haettiin kahta edellistä vuotta vähemmän (n. apurahaa). Suurin osa haetuista apurahoista kohdistui tänäkin vuonna itse järjestettyihin vierailuihin. Apurahoja myönnettiin 67 kappaletta. Apurahojen hyväksymisprosentti 89 %:a oli samaa luokkaa kuin aiempina vuosina. Taulukko : Haetut ja myönnetyt valmistelevien vierailujen apurahat vierailun tarkoituksen mukaan Kontaktiseminaari Oma vierailu Yhteensä Haettuja apurahoja kpl 6 7 Myönnettyjä apurahoja kpl 7 67 Hyväksymisprosentti 8 % 9 % 89 % Valmistelevien vierailujen apurahoja hakeneista organisaatioista 8 %:a oli ammatillisia oppilaitoksia, mikä on kasvua aikaisempaan. Korkeakoulujen tai yliopistojen edustajia hakijoissa oli vain yksi, mikä on vähennys aikaisempaan. Aikuiskoulutusorganisaatioilta, yhdistysmuotoisilta toimijoilta ja yrityksiltä vastaanotettiin kultakin kaksi hakemusta.

22 Taulukko 6: Hakijaorganisaatiot Organisaatiotyyppi Hakemukset* Hyväksytyt Tiedekorkeakoulu, yliopisto Ammattikorkeakoulu Ammatillinen oppilaitos (.aste) 6 Aikuiskoulutusorganisaatio Kansanopisto Työmarkkinaorganisaatio Järjestö, yhdistys Oppisopimustoimisto Julkishallinnon organisaatio, viranomainen Yritys Kauppakamari Tutkimusorganisaatio Muu Yhteensä 9 *Valmistelevien vierailujen hakijana toimii aina jokin organisaatio. Yhdessä hakemuksessa voidaan hakea tukea valmistelevan vierailun apurahaan. Siksi organisaatiotyyppejä ja alueellista jakaumaa kuvaavissa tilastoissa hakemusten määrä on pienempi kuin haettujen ja myönnettyjen apurahojen määrä

23 Valmistelevien vierailujen apurahojen hakijaorganisaatioiden alueellinen jakauma on painottunut Etelä- ja Länsi-Suomen alueelle koulutusorganisaatioiden painottuman mukaan. Kuitenkin myös Lapin maakunnasta vastaanotettiin varsin monta hakemusta. Hyväksyttyjen hakemusten organisaatioiden alueellinen jakauma vastaa vastaanotettujen hakemusten jakaumaan muilta osin paitsi Uudenmaan ja Varsinais-Suomen osalta. Kuvio : Hakijaorganisaatioiden alueellinen jakauma Hakemukset Hyväksytyt Ahvenanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi 6 7 Kymenlaakso Lappi Päijät-Häme Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa 7 7 Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Hakemusten määrä

24 6. Valmistelevien vierailujen rahoitus Tukea vuonna valmisteleviin vierailuihin haettiin yhteensä runsaat 78 euroa, joka oli kahta edellistä vuotta selvästi vähemmän. Tukea myönnettiin vierailujen toteuttamiseen 7 76 euroa, joka oli 7 %:a haetusta tuesta. Taulukko 7: Valmisteleviin vierailuihin haettu ja myönnetty tuki Haettu tuki 78 9 Myönnetty tuki 7 76 Hyväksymisprosentti 7 % Vierailujen suosituimmat kohdemaat olivat nyt Alankomaat ja Saksa. Seuraavaksi suosituimpana oli jo suurempi rypäs maita kuten Italia, Norja ja Belgia. Valmistelevissa vierailuissa suosituimmat kohdemaat vaihtelevat vuosittain kohtalaisen paljon. Saksa on pysynyt vuosien 7 aikana yhtenä suosituimmista maista. Alankomaihin ei vuonna 9 suuntautunut yhtään valmistelevaa vierailua, vuosina 7 ja 8 toki useita. Norjaan tehtiin vuonna ensimmäistä kertaan ohjelmasta rahoitettavia valmistelevia vierailuja. Vuonna 9 Saksan ohella suosittuihin kohdemaihin Isoon-Britanniaan, Irlantiin, Islantiin ja Viroon tehtiin vuonna vain kolme vierailua.

25 Kuvio : Hyväksyttyjen valmistelevien vierailujen kohdemaat Alankomaat Belgia Bulgaria Espanja Irlanti Islanti Iso-Britannia Italia Itävalta Kreikka Kypros Latvia Liechtenstein Liettua Luxemburg Malta Norja Portugal Puola Ranska Romania Ruotsi Saksa Slovakia Slovenia Suomi Tanska Tsekin tasavalta Turkki Viro Unkari Myönnettyjen apurahojen määrä

26 7 Lisätietoja Lisätietoa Leonardo-ohjelman rahoituksella tuettavista hankkeista on saatavilla verkkopalveluissa. Listat hyväksytyistä hankkeista löytyvät CIMOn verkkopalvelusta osoitteesta: Liikkuvuushankkeen, Kumppanuushankkeet tai Innovaation siirto -hankkeet Tuloksia. Tarkempia kuvauksia tuetuista innovaation siirto -hankkeista on luettavissa Euroopan komission ylläpitämässä ADAM-projektitietokannasta ( Kuvauksia aiempina vuosina hyväksytyistä kumppanuushankkeista ja näiden tuloksista löytyy EST-tietokannasta ( Tilastoja Leonardo-ohjelman aiemmista hakukierroksista on myös tarjolla verkossa. Hakukierrosten 7 9 tilastoja voi tarkastella CIMOn verkkopalvelussa osoitteessa: cimowwwstructure/79_ldv_tilastoja_7-9.pdf Leonardo-ohjelman Euroopan tason tilastot myönnetyistä apurahoista ja rahoitetuista monenkeskisistä hankkeista vuosilta 8 löytyvät Euroopan komission verkkopalvelusta osoitteessa: stat_en.pdf. Lisäksi Euroopan tason tilastotietoja esitellään Leonardo-ohjelman -vuotisjuhlajulkaisussa Training for Mobility, Mobility for Training: th Anniversary of the Leonardo da Vinci programme 99. Julkaisu löytyy sähköisenä EU Bookshop -verkkopalvelusta ( 6