Maaseutuvaikutusten arviointi kunnan kehittämisen työkaluna

Transkriptio

1 Maaseutuvaikutusten arviointi kunnan kehittämisen työkaluna

2 Tekijät: Suomen Kuntaliitto ja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR Yhteyshenkilöt: Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen, työ- ja elinkeinoministeriö, p Erityisasiantuntija Taina Väre, Suomen Kuntaliitto, p Pilottialueiden vastuuhenkilöt: Kaisu Tuomi, Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki-kuntajakoselvitysalue Seija Korhonen, Nilakan kuntajakoselvitysalue (Keitele, Pielavesi, Tervo ja Vesanto) sekä Juankoski-Kuopio-kuntaliitosselvitysalue Tarja Pöyhönen, Kuopio-Siilinjärvi-Suonenjoki-kuntajakoselvitysalue Piirrokset: Ritva Pihlaja ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, PL 200, Helsinki Helsinki 2015 Puh ,

3 Sisältö Mikä mva? 4 Kunnat muutoksessa huomioidaanko maaseutu? 5 Monimuotoisen maaseudun Suomi 6 Maaseutuvaikutusten arvioinnin tarkoitus 8 ja kytkeminen päätöksentekoon 9 Maaseutuvaikutusten arviointi kuntajakoselvityksen yhteydessä 10 Aloite ja aloittaminen 12 Alueen ominaisuudet ja luonne lähtökohtana 13 Aikataulutus ja kytkentä kuntajakoselvitykseen 13 Käsiteltävät teemat 14 Osallistaminen ja sitouttaminen 14 Viestintä 15 Dokumentointi 15 Tulosten hyödyntäminen 16 Seuranta 16 Esimerkkejä maaseutuvaikutusten arvioinnin toteuttamistavoista käytännössä 17 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki-kuntajakoselvitysalue 18 Nilakan kuntajakoselvitysalue (Keitele, Pielavesi, Tervo ja Vesanto) 22 Kuopio-Siilinjärvi-Suonenjoki-kuntajakoselvitysalue 26 Juankoski-Kuopio-kuntaliitosselvitysalue 30 Esimerkkejä kuntaliitoksista seuranneista maaseutuvaikutuksista 34 Palvelujen järjestäminen 34 Elinvoima 35 Demokratia ja identiteetti 35 3

4 Maaseutuvaikutusten arviointi kunnan kehittämisen työkaluna Mikä mva? Maaseutuvaikutusten arviointi (mva) on työkalu onnistuneiden päätösten tueksi. Sen avulla maaseutunäkökulman voi sisällyttää asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnan tasolla. Vaikutukset on tärkeä ottaa huomioon erityisesti erilaisissa muutostilanteissa. Arviointia hyödyntämällä voidaan luoda tietoisesti valittuja maaseutuvaikutuksia. Päätösten vaikutukset ovat maaseudulla usein erilaisia kuin keskuksissa johtuen harvasta asutuksesta ja pitkistä etäisyyksistä. Päätöksentekijän tulee olla tietoinen päätösten vaikutuksista maaseutuun ja siellä asuviin ihmisiin. Maaseutuvaikutusten arvioiminen auttaa tunnistamaan päätöksenteon vaikutuksia erityisesti maaseudun toimintaympäristössä. Suomalaisella maaseudulla on monia vahvuuksia, joilla on merkitystä elinvoiman rakentamisessa. Maaseutu on yhteinen voimavaramme, jota Suomi tarvitsee menestyäkseen. Maaseutuvaikutusten arviointi auttaa maaseudun vahvuuksien tunnistamisessa. Tässä oppaassa kuvataan maaseutuvaikutusten arviointia ja sen hyödyntämistä yleisellä tasolla sekä erityisesti kuntarakenteen muutostilanteessa. Opas on tarkoitettu mm. kuntien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden, järjestö- ja yhdistystoimijoiden sekä aktiivisten kuntalaisten käyttöön. Opas tarjoaa hyödyllistä tietoa kunnan kehittämiseksi riippumatta siitä, onko tulevaisuudessa odotettavissa kuntarakennemuutosta vai ei. Toivotamme antoisia hetkiä ja maaseutuoivalluksia oppaan parissa! Suomen Kuntaliitto ja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR 4

5 Kunnat muutoksessa huomioidaanko maaseutu? Suomen kunnat elävät monenlaisten muutosten keskellä, jotka vaikuttavat kunnan rooliin ja tehtäviin. Suunnitellut sote- ja itsehallintoalueet vähentävät kuntaliitostarvetta tulevaisuudessa. Maaseutuvaikutusten arviointi on oiva työväline maaseudun asukkaiden huomioimiseksi mm. palveluverkkojen suunnittelussa. Kuntaliitokset tuovat mukanaan uudenlaisen, monimuotoisen kuntatyypin, jossa yhdistyvät usein laajat maaseutualueet ja keskuskaupunki. Kunnan eri osat tuovat tärkeitä voimavaroja kunnan menestymiselle. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus tapahtuu yhä useammin yksittäisen kunnan sisällä. Kuntaliitto ja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR suosittelevat maaseutuvaikutusten arviointia käytettävän niin kuntarakennemuutoksen suunnittelussa kuin toteutuksessa. Sen avulla voidaan varmistaa, että päätöksenteon vaikutukset maaseutuun ja maaseudun kehittämisen tavoitteisiin tunnistetaan ja otetaan huomioon eri vaihtoehtoja arvioitaessa. Keskeistä on tarkastella, millä tavalla erilaiset päätökset vaikuttavat maaseudulla asuvien ja työskentelevien ihmisten olosuhteisiin ja sujuvaan arkeen. Kuntarakenteen muutoksen vaikutukset näkyvät ensimmäiseksi maaseudulla. Laajoissa kunnissa palvelut ovat kauempana yksittäistä asukasta ja kunnan osa-alueiden tasapainoinen kehittäminen voi muodostua haasteelliseksi. Päätöksenteon loittoneminen on suuri haaste demokratian toimivuudelle ja asukkaiden äänen kuulumiselle. Avainasia muutosten hallinnassa on kuntastrategia, jossa linjataan mm. palveluista, elinvoimasta ja demokratiasta. Kuntastrategian laatiminen on kunnille lakisääteinen velvoite. Maaseutuvaikutusten arviointi on oivallinen työkalu kuntastrategian laatimisen ja kuntalaisten osallistamisen tukena. 5

6 Maaseutuvaikutusten arviointi kunnan kehittämisen työkaluna Monimuotoisen maaseudun Suomi Suomeen tehtiin vuonna 2013 uusi kaupunki-maaseutuluokitus, joka perustuu paikkatietoaineistoihin. Luokittelussa tunnistetaan 7 erilaista aluetyyppiä, joita ovat sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue maaseudun paikalliskeskus kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu sekä harvaan asuttu maaseutu. Maaseutuun lukeutuvat aluetyypit kattavat 95 prosenttia Suomesta ja niillä asuu 1,6 miljoonaa ihmistä eli lähes kolmannes Suomen väestöstä. Maaseutu on monimuotoista ja maisemalliset piirteet sekä elinkeinot voivat vaihdella suuresti maantieteellisesti pienilläkin alueilla. Yhden kunnan alueella on yleensä useita erilaisia aluetyyppejä. Eri aluetyyppien muodostaman mosaiikin hahmottaminen auttaa ymmärtämään alueen kokonaisuutta ja vaihtelevaa luonnetta. Tämän vuoksi kaupunki-maaseutu-luokituksen hyödyntäminen aluetarkasteluissa on hyvin avartavaa. Paikkatietoihin perustuva tarkastelu havainnollistaa alueen eri osien ominaispiirteitä ja on hyvä työkalu pohdittaessa käytännön ratkaisuja esimerkiksi palvelujen järjestämisessä. Lisätietoa kaupunki-maaseutu-luokituksesta ja sen käyttämisestä on saatavilla sivulla kaupunkimaaseutuluokitus. Paikkatietoaineistona kaupunki-maaseutu-luokitus on vapaasti ladattavana SYKEn ympäristö- ja paikkatietopalvelu OIVAssa. Suomen aluetyypit (SYKE/YKR) 6

7 Suomi aluetyypeittäin tarkasteltuna (Tilastokeskus ja SYKE/YKR). Huom. koordinaattitieto puuttuu 1,2 prosentilta väestöstä. 7

8 Maaseutuvaikutusten arviointi kunnan kehittämisen työkaluna Maaseutuvaikutusten arvioinnin tarkoitus Maaseutuvaikutusten arvioinnin tarkoituksena on vahvistaa maaseudulle kohdistuvia myönteisiä vaikutuksia sekä ehkäistä kielteisiä vaikutuksia. Arvioinnin avulla voidaan varmistaa, että vaikutukset maaseutuun ja maaseudun asukkaisiin otetaan huomioon jo päätöksenteon valmisteluvaiheessa. Arviointiprosessissa päätöksen valmistelijat ja tekijät ovat vuorovaikutuksessa päätöksen vaikutusten kohteena olevien ihmisten kanssa. Maaseutuvaikutukset voivat kohdistua maaseudun ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja terveyteen elinkeinoihin, yritystoimintaan ja kilpailukykyyn työhön ja osaamiseen asumiseen ja palveluihin infrastruktuuriin, saavutettavuuteen ja yhteyksiin vetovoimatekijöihin, kuten ympäristöön, maisemaan ja kulttuuriin demokratian toteutumiseen kansalaisten osallistumiseen ja yhteisöllisyyteen sekä sosiaaliseen pääomaan. Vaikutukset voivat olla joko myönteisiä tai kielteisiä. Lisäksi ne voivat olla joko suoria tai välillisiä. Konkreettisia esimerkkejä maaseutuvaikutuksista esitetään tämän oppaan viimeisessä luvussa. Tarve maaseutuvaikutusten huomioimiselle päätöksenteossa on tunnistettu tutkimuksissa ja kehittämisohjelmissa. Myös puolueet näkevät maaseutuvaikutusten arvioinnin tärkeäksi. Arvioinnin kautta voidaan lisätä tasa-arvoa eri aluetyypeillä ja parantaa päätöksentekoa. Arviointi auttaa tunnistamaan maaseudun vahvuuksia ja nostamaan niitä hyödynnettäväksi. Maaseutuvaikutusten arviointi on osallistavaa suunnittelua tukeva työkalu. Sen avulla voidaan aktivoida, osallistaa ja kuulla maaseudun asukkaita, yrittäjiä ja muita toimijoita, kerätä heiltä tietoa maaseudun näkökulmasta tärkeistä asioista ja tehdä ne näkyväksi. Prosessia voidaan hyödyntää luottamuksen ja yhteisen näkemyksen rakentamisessa. Maaseutuvaikutusten arviointi auttaa politiikan rakentamisessa alhaalta ylöspäin. Arviointi palvelee kehittämistyötä, sillä sen avulla voidaan luoda paikalliset olosuhteet huomioonottavia ratkaisuja. Arviointi auttaa ymmärtämään asioita maaseudun näkökulmasta ja vähentää näin vastakkainasettelua keskusten ja maaseudun välillä. 8

9 ja kytkeminen päätöksentekoon Maaseutuvaikutusten arvioimiselle ei ole olemassa yhtä ainoaa toteuttamistapaa. Arviointi tulee suunnitella muuhun valmisteluun luontevasti kytkeytyväksi kokonaisuudeksi. Maaseutuvaikutusten arviointi kannattaa ottaa muiden vaikutusarviointien rinnalle päätöksenteon valmistelussa, toimeenpanossa ja seurannassa. Kun maaseutuvaikutusten arviointi toteutetaan osana olemassa olevia prosesseja, siihen ei tarvita erillistä hanketta tai erillisiä resursseja. Pääpaino kannattaa asettaa päätöksenteon valmisteluun, koska tarvittaessa päätöstä voidaan siinä vaiheessa vielä muuttaa. Arvioinnissa on tärkeä ottaa huomioon vaikutukset erilaisilla aluetyypeillä. Harvaan asutun maaseudun näkökulma on keskeinen, sillä usein siellä vaikutukset ovat kaikista merkittävimmät. Maaseutuvaikutusten arviointi kytkettynä päätöksenteon valmisteluun, toimeenpanoon ja seurantaan. 9

10 Maaseutuvaikutusten arviointi kunnan kehittämisen työkaluna Maaseutuvaikutusten arviointi kuntajakoselvityksen yhteydessä Kuntajakoselvityksen tehtävänä on tuottaa tietoa kuntien yhdistymisen edellytysten selvittämiseksi. Selvitysvaiheessa keskustellaan kunnille tärkeistä reunaehdoista ja mahdollisuuksista niiden yhteensovittamiseksi. Lisäksi keskustellaan kuntien yhteisestä tahtotilasta, yhdistymisen tavoitteista ja suurista linjoista. Selvitysvaiheessa on suositeltavaa käydä perusteellinen keskustelu siitä, millaisia vaikutuksia mahdollisella kuntaliitoksella on uuden kunnan maaseutualueisiin. Keskustelu voidaan käydä esimerkiksi ohjausryhmän, kuntajakoselvittäjän tai ulkopuolisen asiantuntijan johdolla. Mikäli kuntajakoselvitystä varten on nimetty erillisiä teemoittaisia työryhmiä, ne voivat valmistella kuntaliitoksen maaseutuvaikutuksia teemoittain. Maaseutuvaikutukset tulee kirjata kuntajakoselvitykseen. Niiden pohjalta muotoillaan tahtotila toivotuista maaseutuvaikutuksista, joka kirjataan myös kuntajakoselvitykseen. Maaseutuvaikutusten ja tahtotilan valmistelu on tärkeä tehdä huolella ja osallistaen luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden lisäksi myös asukkaita, yrityksiä, järjestöjä, yhdistyksiä, oppilaitoksia ja kunnan alueella toimivia organisaatioita. 10

11 Yhdistymissopimuksessa sovitaan hallinnon ja palvelujen järjestämisestä ja siihen kirjataan uuden kunnan strategiset tavoitteet. Prosessin edetessä yhdistymissopimusta voidaan täydentää muilla uuden kunnan toimintaa suuntaavilla strategioilla. Maaseutuvaikutukset sekä tahtotila toivotuista maaseutuvaikutuksista tulee kirjata sopimukseen. Tahtotila ohjaa jatkotyötä kuntaliitoksen tai kuntien yhdistymisen toteuttamisessa. Maaseutuvaikutusten arviointi on tärkeä saada osaksi kunnan normaalia toimintaa. Mikäli yhdistymissopimusta ei lähdetä valmistelemaan, toivottavia maaseutuvaikutuksia voidaan lähteä edistämään kuntien yhteistyönä ja kunkin kunnan omassa toiminnassa. Kuntajakoselvityksen yhteydessä maaseutuvaikutusten arvioinnin voi toteuttaa monella tavalla. Alla olevassa kaaviossa on kuvattu ulottuvuuksia, jotka arvioinnissa on tärkeä ottaa huomioon. Maaseutuvaikutusten arvioinnin ulottuvuuksia osana kuntajakoselvitystä. 11

12 Maaseutuvaikutusten arviointi kunnan kehittämisen työkaluna Aloite ja aloittaminen Arvioinnin toteuttamisesta voi tehdä aloitteen esimerkiksi luottamushenkilö, yrittäjä tai kyläyhdistys. Arvioinnissa keskitytään pohtimaan erityisesti vaikutuksia paikallisiin ihmisiin ja yhteisöihin. Päätökset konkretisoituvat kylissä ja kaupunginosissa ja vaikuttavat niiden tulevaisuuteen, mikä puoltaa arvioinnin tekemistä paikallisyhteisöjen lähtökohdista käsin. Maaseutuvaikutusten arviointi tarvitsee ohjatun prosessin. Tämän vuoksi arvioinnille on suositeltavaa nimetä vastuuhenkilö(t), joka huolehtii, että maaseutunäkökulma kulkee mukana prosessin läpi. Keskeistä on, että vastuuhenkilöllä on riittävä näkemys arvioinnin merkityksestä ja hyödyistä. Vastuuhenkilön tukena voi toimia ohjaus- tai työryhmä. Vastuuhenkilön tulee perehtyä kuntajakoselvitysaineistoihin ja luoda yhteydet kunnan eri toimijoihin. Vastuuhenkilö voi olla esimerkiksi joku kunnan viranhaltijoista tai luottamushenkilöistä. Vastuun maaseutuvaikutuksen arvioinnista voi ottaa myös alueen hyvin tunteva asiantuntija, jolle annetaan valtuudet toimia tehtävässä ja osallistua sen vaatimiin tilaisuuksiin. Vastuuhenkilön rooli vaikuttaa prosessin toteuttamiseen. Viranhaltija prosessin vastuuhenkilönä tuntee päätöksentekojärjestelmän ja pystyy aktiivisesti viemään asioita eteenpäin oikeisiin pöytiin. Viranhaltijan on tärkeä olla avoin ja valmis uusiin avauksiin ja varoa liian vahvaa ohjausta; eri tahojen osallistamisen varmistaminen on tärkeää. Luottamushenkilö prosessin vastuuhenkilönä tuntee niin ikään päätöksentekojärjestelmän ja pystyy osallistumaan asiaan liittyvään keskusteluun. Luottamushenkilö edustaa kuitenkin tiettyä puoluetta tai näkemystä, joka voi vaikuttaa keskustelun avoimuuteen. Asiantuntija prosessin vastuuhenkilönä voi nostaa neutraalisti vaikeitakin aiheita keskusteluun. Asiantuntija ei kuitenkaan välttämättä pääse oikeisiin pöytiin, jolloin arviointi voi jäädä ohueksi tai siinä esiinnousseet asiat eivät siirry normaaliin päätöksentekoon ja toimintaan. 12

13 Alueen ominaisuudet ja luonne lähtökohtana Maaseutuvaikutuksen arviointi perustuu alueen tuntemiseen. Alueeseen voi perehtyä esimerkiksi paikkatietojen kautta. Keskeisiä tietoja ovat mm. eri-ikäisen väestön, vapaa-ajan asutuksen, palveluiden ja yritysten sijoittuminen alueelle sekä alueen eri osien saavutettavuus fyysisesti ja virtuaalisesti (tiet, tietoliikenneyhteydet). Paikkatietojen tarkastelu kartalla havainnollistaa alueen ominaisuuksia erityisen hyvin. Toimintakulttuuri ja arvopohja ovat keskeisiä lähtökohtia. Toimintakulttuurin huomioonottaminen on tärkeää, kun valitaan maaseutuvaikutusten arvioinnissa käytettäviä menetelmiä. Arvopohja puolestaan vaikuttaa siihen, mitkä asiat nostetaan tarkasteluun, ja mitä määritellään toivotuiksi maaseutuvaikutuksiksi. Alueen historian tunteminen edesauttaa ymmärtämään nykyistä tilannetta. Aikataulutus ja kytkentä kuntajakoselvitykseen Maaseutuvaikutusten arviointi on suositeltavaa aloittaa samanaikaisesti, kun kuntajakoselvitys aloitetaan. Tällöin kuntajakoselvitys- ja maaseutuvaikutusten arviointiprosessit voidaan suunnitella rinnakkain siten, että ne kytkeytyvät toisiinsa ja tuottavat toisilleen lisäarvoa. Rytmitys mahdollistaa myös proaktiivisuuden sekä toivottujen maaseutuvaikutusten synnyttämisen. Mikäli maaseutuvaikutusten arviointia ei päästä aloittamaan kuntajakoselvityksen alkuvaiheessa, maaseutuvaikutuksia on mahdollista arvioida myös kuntajakoselvityksen valmistuttua. Tällöin huomio kannattaa kiinnittää siihen, mitä jatkotyössä on tärkeä ottaa huomioon, jotta toivottuja maaseutuvaikutuksia saadaan aikaan. Maaseutuvaikutusten arvioinnin toteuttamiseen vaikuttavat kuntajakoselvitysalueen kuntien koko ja luonne; onko kyseessä esimerkiksi yksi vahva kaupunki ja pienet maaseutukunnat vai joukko keskenään samantyyppisiä maaseutukuntia. Kuntien lähtötilanteella ja tahtotilalla sekä paikallisella tarpeella on suuri merkitys arvioinnin toteuttamisessa ja onnistumisessa. 13

14 Maaseutuvaikutusten arviointi kunnan kehittämisen työkaluna Käsiteltävät teemat Maaseutuvaikutusten arviointiprosessiin nousevat kullakin alueella maaseudun kannalta keskeiseksi nähdyt teemat. Yksinkertaistaen maaseutuvaikutusten arvioinnissa keskeinen kysymys on: miten suunniteltu muutos vaikuttaisi maaseudun ihmisten arkeen ja hyvinvointiin? Tarkempien kysymysten esiin nostamiseksi on suositeltavaa käyttää osallistavia menetelmiä. Tärkeitä teemoja ovat mm. palvelujen järjestäminen, yhdyskuntarakenne ja elinkeinot sekä demokratia ja identiteetti. Lisäksi maankäyttö ja kaavoitus, saavutettavuus ja infrastruktuuri, osaaminen ja innovaatiot sekä paikalliset vetovoimatekijät ja vahvuudet ovat keskeisiä. Maaseutuvaikutusten arvioinnin vastuuhenkilö kokoaa yhteen maaseudun kannalta keskeiset teemat, kysymykset ja näkökulmat, jotka nousevat esiin mm. selvitysaineistoista, asukkailta, yrittäjiltä ja muilta paikallisilta toimijoilta, luottamushenkilöiltä ja henkilöstöltä. Osallistaminen ja sitouttaminen Maaseutuvaikutusten arvioinnissa osallistaminen on avainasemassa vuoropuhelun ja tiedonkulun varmistamiseksi. Päätöksen valmistelijat ja -tekijät on tärkeä saada saman pöydän ääreen päätöksen vaikutusten kohteena olevien ihmisten kanssa. Osallistaminen edesauttaa ratkaisujen etsimistä ongelmiin jo ennakoivasti ja oikea-aikaisten kehittämistoimien käynnistämistä. Lisäksi kuntalaisten on helpompi ymmärtää ja hyväksyä realiteetit, kun faktat ja perusteet tunnetaan. Paikallisia päättäjiä ja asukkaita on tärkeä saada sitoutettua arviointiprosessiin, jotta prosessin jatkuvuus voidaan turvata myöhemminkin. Paikallisten ihmisten sitoutuminen tukee lisäksi maaseutuvaikutusten arvioinnin ottamista mukaan kunnan muuhunkin päätöksentekoon. 14

15 Osallistamiseen on erilaisia tapoja, jotka kannattaa valita prosessin vaiheeseen, alueen tilanteeseen ja toimintakulttuuriin sopivasti. Ihmisiä voidaan osallistaa mm. toimijoiden omissa ja yhteisissä tapaamisissa ja työpajoissa tai kyselyjen ja haastattelujen avulla. Osallistamisen ja sitouttamisen onnistuminen on edellytys koko prosessin onnistumiselle. Jos alueella järjestetään osallistava maaseutuvaikutusten arvioinnin työpaja, se kannattaa tehdä vasta kuntalaiskuulemisten jälkeen. Tällöin kuntalaiskuulemisissa esiinnousseita asioita voidaan työstää eteenpäin yhdessä. Työpajan tausta-aineistona voidaan hyödyntää kuntajakoselvitystä, jota vasten voidaan arvioida, millaisia maaseutuvaikutuksia mahdollinen liitos voisi tuottaa. Rinnalla on tärkeä pohtia ja vertailla, millaisia vaikutuksia syntyy, jos liitosta ei tule. Dokumentointi Maaseutuvaikutuksia koskevat pohdinnat eri foorumeilla ja erityisesti osallistamisen kautta esille nousevat asiat, tarpeet ja esitykset kannattaa dokumentoida. Lähtökohtana dokumentoinnissa tulee olla, että asian voi sisäistää, vaikka ei olisi itse ollut mukana prosessissa. Jotta prosessin tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa päätöksenteossa ja kehittämistyössä, ne on tärkeä kiteyttää selkeäksi ja perustelluksi yhteenvedoksi ja suosituksiksi. Tämä tehtävä sopii luontevasti vastuuhenkilölle. Yhteenvetoa ja suosituksia voidaan hyödyntää kuntajakoselvitykseen ja mahdolliseen yhdistymissopimukseen kirjattavien maaseutuvaikutusten ja tahtotilan muotoilussa. Viestintä Viestintä on maaseutuvaikutusten arvioinnissa tärkeää. Sen kautta voidaan avata asioita helposti ymmärrettävällä tavalla, lisätä valmistelun avoimuutta, herättää ihmisten mielenkiintoa ja kannustaa osallistumaan. Viestinnässä kannattaa käyttää erilaisia kanavia mahdollisimman laajan joukon tavoittamiseksi. Hyviä viestintäkanavia ovat esimerkiksi paikalliset lehdet, kuntatiedotteet, asukastilaisuudet ja vastaavat, suorat kontaktit, verkkosivut ja muut sähköiset kanavat sekä sosiaalinen media. 15

16 Maaseutuvaikutusten arviointi kunnan kehittämisen työkaluna Tulosten hyödyntäminen Maaseutuvaikutusten arviointiprosessissa syntyneitä tuloksia voidaan hyödyntää, päädyttiinpä kuntajakoselvityksen lopputulemana mihin vaihtoehtoon tahansa. Jos päätetään edetä yhdistymissopimuksen tai yhteistyön tiivistämisen valmisteluun, arvioinnissa syntynyttä antia voidaan hyödyntää jatkovalmistelussa. Jos yhdistymissopimusta tai yhteistyötä ei lähdetä valmistelemaan, arvioinnin tuloksia voidaan hyödyntää kunnan tai kuntien strategia- ja ohjelmatyössä, kuten kuntastrategiassa ja maaseutuohjelmassa. Seuranta Maaseutuvaikutusten arviointiin kuuluu seuranta: on tärkeä tarkastella, miten arvioinnissa esille nostetut asiat, tarpeet ja esitykset on huomioitu päätöksissä ja sopimuksissa. Lisäksi keskeistä on päätösten vaikutusten seuraaminen: ovatko vaikutukset odotettuja, onko esille tullut kielteisiä vaikutuksia, joita ei osattu ennakoida, tai myönteisiä vaikutuksia, joita ei osattu odottaa. Tärkeää on, että seurannan tuottamaan tietoon reagoidaan, ja mahdollisesti esille nousseet ongelmat korjataan. Yhtä tärkeää on nostaa esiin saavutetut hyödyt ja hyvät mallit, jotta niitä voidaan hyödyntää laajemminkin. 16

17 Esimerkkejä maaseutuvaikutusten arvioinnin toteuttamistavoista käytännössä Seuraavassa nostetaan esiin erilaisia tapoja, joilla maaseutuvaikutusten arviointia on toteutettu kuntajakoselvityksen yhteydessä. Kolme esimerkeistä on pilottialueilta, joilla tehtiin maaseutuvaikutusten arviointia kuntajakoselvityksen yhteydessä syksystä 2014 alkuvuoteen Kokeilut pohjasivat maaseutuvaikutusten arvioinnin mallinnukseen, joka tehtiin Oulun yliopiston johdolla toteutetussa hankkeessa (ks. Muilu ym. 2013). Pilottialueita olivat Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki-kuntajakoselvitysalue, Kuopio-Siilinjärvi-Suonenjoki-kuntajakoselvitysalue sekä Nilakan kuntajakoselvitysalue (Keitele, Pielavesi, Tervo ja Vesanto). Nilakan alueella maaseutuvaikutusten arviointia tehtiin kilpailukykyselvityksen pohjalta jo vuonna Pilottialueiden maaseutuvaikutusten arviointiraportit on saatavilla Kuntaliiton verkkosivuilla. Yksi esimerkeistä on Juankoski-Kuopio-kuntaliitosselvitysalueelta. Siellä toteutettiin maaseutuvaikutusten arvioinnin työpaja valmiin kuntaliitosselvityksen pohjalta keväällä Esimerkkialueilla toteutetun maaseutuvaikutusten arviointiprosessin aloittaminen suhteessa kuntajakoselvitykseen. 17

18 Maaseutuvaikutusten arviointi kunnan kehittämisen työkaluna Raahe-Siikajoki-Pyhäjokikuntajakoselvitysalue Kuntajakoselvitysalueen muodostivat Raahen kaupunki sekä Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat, joissa asuu yhteensä noin asukasta. Alue on tiivis talous- ja työssäkäyntialue, jonka keskus on Raahe. Kokonaisuudessaan alue on kuitenkin maaseutumainen; 2/3 asukkaista elää maaseudulla. Alueen lähihistoriassa on useita toteutuneita kuntaliitoksia. Nykyisessä Raahessa ovat entiset Saloinen, Pattijoki ja Vihanti, Siikajoki puolestaan on syntynyt Revonlahden, Paavolan, Ruukin ja entisen Siikajoen liitoksin. Kuntajakoselvitysalue lukuina (Tilastokeskus ja SYKE/YKR). 18

19 Väestön jakautuminen Raahen, Pyhäjoen ja Siikajoen alueella. Siikajoki Raahe Pyhäjoki Raahe, Pyhäjoki ja Siikajoki kaupunki-maaseutu-luokituksella. 19

20 Maaseutuvaikutusten arviointi kunnan kehittämisen työkaluna MVA-prosessin toteuttaminen Vastuuhenkilönä toimi yksi selvitysalueen kunnanjohtajista. Hän pääsi asemansa kautta osallistumaan ja viemään maaseutunäkökulmaa luontevasti mukaan kuntajakoselvityksen eri työvaiheisiin. Maaseutuvaikutusten arvioinnin kytkeminen kuntajakoselvitykseen tehtiin juoksuttamalla maaseutunäkökulmaa kuntajakoselvityksen rinnalla lähes alusta saakka. Maaseutuvaikutuksia käsiteltiin mm. teemakohtaisissa työryhmissä. Menettely oli prosessin kannalta hedelmällinen, sillä näin maaseutunäkökulma saatiin luontevasti mukaan prosessiin ja vältyttiin moninkertaisilta kokouksilta. Vastuuhenkilö osallistui työryhmien kokouksiin. Osallistaminen tehtiin pääasiassa kasvotusten järjestetyissä tapaamisissa. Maaseutuvaikutuksia ja maaseudun kannalta keskeisiä asioita pohdittiin kuntajakoselvityksen työryhmissä, valtuustojen tapaamisissa, kylä- ja maaseututoimijoiden tapaamisissa sekä kuntalaistapaamisissa. Vastuuhenkilö huolehti, että vuoropuhelu eri tahoja edustavien kuntalaisten kanssa oli monipuolinen ja kattava. Erillistä eri tahot yhteenkokoavaa työpajaa ei järjestetty, sillä sen ei nähty tuottavan lisäarvoa prosessiin. Viestintää tehtiin suullisesti eri tapaamisissa sekä kirjallisesti lehdissä. Se edesauttoi ymmärryksen syntymistä ja yhteisen näkemyksen luomista. Kuntaliitosta ei syntynyt. Maaseutuvaikutusten arvioinnin tuloksia hyödynnetään alueen strategiatyössä ja yhteistyössä sekä normaalissa kuntasuunnittelussa ja sen toteuttamisessa sisällyttämällä eri teemoissa esiinnousseita konkreettisia asioita niihin. Prosessissa syntyneitä tuloksia kytketään myös valmisteltavaan seudulliseen elinvoimastrategiaan. 20

21 elokuu 2014 syyskuu 2014 lokakuu 2014 marraskuu 2014 joulukuu 2014 tammikuu 2015 helmikuu 2015 maaliskuu 2015 Kaavio maaseutuvaikutusten arvioinnin prosessista kuntajakoselvitykseen kytkeytyen. 21

22 Maaseutuvaikutusten arviointi kunnan kehittämisen työkaluna Nilakan kuntajakoselvitysalue (Keitele, Pielavesi, Tervo ja Vesanto) Kuntajakoselvitysalueen muodostivat neljä harvaan asutun maaseudun kuntaa, joissa asukkaita on yhteensä alle Kuntajakoselvitys tehtiin valtiovarainministeriön erikoisluvalla ja tavoitteena oli uusi Nilakan kunta. Selvityksen yhteydessä toteutettiin ICT-selvitys, jolla haettiin uuden kunnan hallinnon ja palvelujen tuottamisen malleja ja toteuttamisvaihtoehtoja. Työssä hyödynnettiin vuonna 2013 tehtyä kilpailukykyselvitystä ja siihen liittynyttä maaseutuvaikutusten arviointia. Kuntajakoselvitysalue lukuina (Tilastokeskus ja SYKE/YKR). 22

23 Väestön jakautuminen Keiteleen, Pielaveden, Tervon ja Vesannon alueella. Pielavesi Keitele Tervo Vesanto Keitele, Pielavesi, Tervo ja Vesanto kaupunki-maaseutu-luokituksella. 23

24 Maaseutuvaikutusten arviointi kunnan kehittämisen työkaluna MVA-prosessin toteuttaminen Vastuuhenkilönä toimi yhden kunnan luottamushenkilö, joka pääsi osallistumaan ja viemään maaseutunäkökulmaa luontevasti mukaan kuntajakoselvityksen eri työvaiheisiin. Maaseutuvaikutusten arviointi kytkettiin kuntajakoselvitykseen selvityksen alkuvaiheessa. Maaseutuvaikutuksia arvioitiin teemakohtaisissa työryhmissä ja erillisessä työpajassa, joka kokosi laajasti eri sidosryhmiä. Vastuuhenkilö osallistui joihinkin työryhmien kokouksiin sekä vastasi työpajan järjestämisestä. Alueella järjestettiin vuonna 2013 Nilakan kilpailukykyanalyysiin kytkeytyvä maaseutuvaikutusten arvioinnin työpaja, jonka ansiosta lähestymistapa oli jo tuttu. Osallistamista tehtiin kasvotusten yrittäjä- ja asukastapaamisissa sekä neljän kunnan yhteisessä työpajassa. Lisäksi maaseudun kannalta keskeisiä asioita pohdittiin kuntajakoselvityksen työryhmissä ja valtuustojen tapaamisissa. Ennen työpajaa vastuuhenkilö sai yhteydenottoja asukkaille tärkeistä asioista. Työpajassa oli runsaasti osallistujia ja vuoropuhelu eri tahoja edustavien kuntalaisten kanssa oli aktiivista. Työpajan teemoja olivat palvelut, elinvoima sekä demokratia ja identiteetti, ja niitä työstettiin Learning cafe -menetelmällä. Työpajojen aineistosta koottiin yhteenveto suosituksineen. Viestintää tehtiin suorilla kontakteilla luottamushenkilöihin, yrityksiin ja järjestöihin (sähköpostit, kirjeet, puhelut) ja tilaisuuksissa informoimalla. Uuden kunnan muodostamista koskevat neuvottelut keskeytettiin toistaiseksi elokuussa Syynä oli sote-uudistuksen keskeneräisyys sekä epäselvyys kuntien tehtävistä ja rahoituksesta tulevaisuudessa. Maaseutuvaikutusten arvioinnin tuloksia voidaan hyödyntää kunnan tai kuntien strategiatyössä sekä normaalissa kuntasuunnittelussa ja kehittämistyössä. 24

25 kevät 2013 elokuu 2013 kesäkuu 2014 elokuu 2014 lokakuu 2014 marraskuu 2014 joulukuu 2014 tammikuu 2015 maaliskuu 2015 kesäkuu 2015 Kaavio maaseutuvaikutusten arvioinnin prosessista kuntajakoselvitykseen kytkeytyen. 25

26 Maaseutuvaikutusten arviointi kunnan kehittämisen työkaluna Kuopio-Siilinjärvi-Suonenjokikuntajakoselvitysalue Kuntajakoselvitysalueeseen kuului Pohjois-Savon maakuntakeskus, Kuopio, jossa kaupunkialueen lisäksi on laaja maaseutualue. Lisäksi alueeseen kuuluivat Kuopion kanssa yhteen kasvanut Siilinjärvi sekä harvaan asuttu Suonenjoki. Selvitysalueella on yhteensä reilut asukasta, joista lähes 4/5 asuu Kuopiossa. Alueen lähihistoriassa on useita toteutuneita kuntaliitoksia: Kuopion kanssa liitoksen ovat tehneet Maaninka (2015), Nilsiä (2013), Karttula (2011) ja Vehmersalmi (2005). Lisäksi Juankoski liittyy Kuopioon vuonna Kuntajakoselvitysalue lukuina (Tilastokeskus ja SYKE/YKR). 26

27 Väestön jakautuminen Kuopion, Siilinjärven ja Suonenjoen alueella. Siilinjärvi Kuopio Suonenjoki Kuopio, Siilinjärvi ja Suonenjoki kaupunki-maaseutu-luokituksella. 27

28 Maaseutuvaikutusten arviointi kunnan kehittämisen työkaluna MVA-prosessin toteuttaminen Vastuuhenkilönä toimi selvitysalueen kuntalainen, jolla oli järjestötoiminnan sekä luottamushenkilö- ja yritysneuvojataustan ansiosta pitkä ja monipuolinen tuntemus alueesta. Asiantuntijaroolissaan hän oli pilottialueiden vastuuhenkilöistä eniten ulkopuolinen kuntajakoselvitystä ajatellen. Maaseutuvaikutusten arviointi kytkettiin kuntajakoselvitykseen vasta, kun selvitystä oli tehty jo muutama kuukausi. Tämä hankaloitti prosessien kytkemistä toisiinsa; esimerkiksi osa työryhmistä sai loppuraporttinsa valmiiksi ennen maaseutuvaikutusten arvioinnin esittelyä. Maaseutuvaikutuksia käsiteltiin osassa työryhmiä sekä erillisissä maaseutuvaikutusten arvioinnin työpajoissa. Osallistamisen kannalta keskeisiä olivat kussakin kunnassa järjestetty maaseutuvaikutusten arvioinnin työpaja. Työpajoissa vuoropuhelu eri tahoja edustavien kuntalaisten kesken oli aktiivista. Työpajojen teemoja olivat palvelut, elinvoima sekä demokratia ja identiteetti, ja niitä työstettiin Learning cafe -menetelmällä. Työpajojen aineistosta koottiin yhteenveto suosituksineen. Tietoa kerättiin myös nettikyselyn avulla. Osallistamisen ja työpajojen tulosten jatkotyöstämisen kannalta olisi ollut hyvä, mikäli kuntalaiskuulemiset olisivat ajoittuneet maaseutuvaikutusten arviointiprosessin ajalle. Viestintää tehtiin monipuolisesti eri verkostojen kautta sekä hyödyntäen paikallisia sanomalehtiä ja sähköisiä kanavia. Kuntaliitoksesta päätetään syksyllä Maaseutuvaikutusten arvioinnin tulokset ovat hyödynnettävissä kunnan tai kuntien strategiatyössä, kuntasuunnittelussa ja maaseutuohjelmissa. 28

29 elokuu 2014 lokakuu 2014 marraskuu 2014 joulukuu 2014 tammikuu 2015 maaliskuu 2015 huhtikuu 2015 toukokuu 2015 Kaavio maaseutuvaikutusten arvioinnin prosessista kuntajakoselvitykseen kytkeytyen. 29

30 Maaseutuvaikutusten arviointi kunnan kehittämisen työkaluna Juankoski-Kuopiokuntaliitosselvitysalue Juankoski-Kuopio-kuntaliitosselvitys tehtiin vuosina Kuntaliitosselvitysalueeseen kuuluivat Pohjois-Savon maakuntakeskus Kuopio, jossa kaupunkialueen lisäksi on laaja maaseutualue, sekä ydinmaaseudusta ja harvaan asutusta maaseudusta muodostuva Juankoski. Selvitysalueella on reilut asukasta, joista 96 prosenttia asuu Kuopiossa. Lähihistoriassa alueella on toteutunut useita kuntaliitoksia: Kuopion kanssa liitoksen ovat tehneet Maaninka (2015), Nilsiä (2013), Karttula (2011) ja Vehmersalmi (2005). Kuntajakoselvitysalue lukuina (Tilastokeskus ja SYKE/YKR). 30

31 Juankoski Kuopio Juankoski ja Kuopio kaupunkimaaseutu-luokituksella. 31

32 Maaseutuvaikutusten arviointi kunnan kehittämisen työkaluna MVA-prosessin toteuttaminen Maaseutunäkökulman kytkeminen kuntajakoselvityksen rinnalle tehtiin Kuopion kansalaisopiston ja kaupungin elinkeinotoimen järjestämän Yhteistyötä ja voimavaroja -kurssin kautta. Kurssilla haettiin keskeiset painopisteet paikalliseen elinkeinojen ja kylätoiminnan kehittämiseen ohjelmakaudelle Koulutuksen tarkoituksena oli lisätä kuntalaisten osaamista paikallisessa vaikuttamisessa, avata lähidemokratiakäsitteistöä ja hakea uusia yhteistyömuotoja. Lisäksi Kehittämisyhdistys Kalakukko ry toteutti Asukkaan ääni -hanketta paikallisvaikuttamisesta ja osallisuudesta Kuopion maaseutualueilla sekä Juankosken ja Tuusniemen kuntaliitosprosessin yhteydessä. Kuntaliitoselvityksen käynnistyessä alueelle nimettiin lähidemokratiatyöryhmä, jossa on mukana luottamushenkilöitä ja asukasedustaja. Luottamushenkilöt ovat sitoutuneet työhön ja heidän panos on merkittävä prosessin eteenpäin viemisessä. Lähidemokratiatyöryhmän kaupunginhallituksen edustajat osallistuvat myös Kuopion lähidemokratiamallin valmisteluun, joka otetaan käyttöön vuonna Osallistaminen toteutettiin maaseutuvaikutusten arvioinnin työpajan avulla, joka järjestettiin kuntaliitosselvityksen valmistuttua. Työpajaan osallistui luottamushenkilöitä, viranhaltijoita, järjestöjä, asukkaita sekä sidosryhmiä. Teemoina olivat palvelut, elinvoima sekä demokratia ja identiteetti, joita käsiteltiin Learning cafe -menetelmällä. Työpajan annista tehtiin jatkokäyttöä varten yhteenveto suosituksineen. Viestintä toteutettiin monipuolisesti sähköisiä ja painettuja kanavia hyödyntäen mm. Asukkaan ääni -hankkeen ja Yhteistyötä ja voimavaroja -kurssin kautta. Kuntaliitospäätös Kuopion ja Juankosken välillä tehtiin syksyllä Liitos toteutuu vuoden 2017 alussa. Maaseutuvaikutusten arvioinnin tuloksia on hyödynnetty työstämällä esille nousseita kehittämisideoita. Alueella on mm. tehty hankesuunnitelmia ja mietitty erilaisia rahoitusvaihtoehtoja, rakennettu uutta identiteettiä, tutkittu yhteiskunnallisen yrityksen toteuttamista sekä yhdistetty eri toimijoita. Konkreettisia prosessista seuranneita asioita ovat mm.: osallisuuden, paikallisvaikuttamisen ja lähidemokratian näkökulman kirjaus yhdistymissopimukseen poliittisten päättäjien sitoutuminen Kuopion lähidemokratiamallin rakentamiseen vuoteen 2017 mennessä (Kuopion kaupunginvaltuuston päätös) maaseutuvaikutusten arviointiprosessin jatkaminen ja juurruttaminen päätöksentekoon kyläkohtaisesti näkemyksen löytäminen nykytilasta ja kehittämismahdollisuuksista visio siitä, miten rakennetaan yhdistysten ja yritysten välistä yhteistyötä paikallistason palvelutuotannossa ja kumppanuudessa kaupungin kanssa Juankosken osallistuminen Kuopion Osallisuusohjelman laadintaan. 32

33 2013 tammikuu 2014 huhtikuu 2014 kesä 2014 joulukuu Kaavio maaseutunäkökulman kytkemisestä kuntajakoselvitykseen. 33

34 Maaseutuvaikutusten arviointi kunnan kehittämisen työkaluna Esimerkkejä kuntaliitoksista seuranneista maaseutuvaikutuksista Aiemmin tehdyistä kuntaliitoksista on seurannut sekä myönteisiä että kielteisiä maaseutuvaikutuksia. Osa vaikutuksista olisi voinut syntyä myös ilman kuntaliitosta. Kuntien tiukka taloudellinen tilanne pakottaa etsimään uusia tapoja mm. palvelujen järjestämiseen, tehtiinpä alueella kuntaliitosta tai ei. Kokemusten mukaan maaseutuvaikutusten arvioinnin avulla on pystytty ehkäisemään tai vähentämään kielteisiä maaseutuvaikutuksia. Seuraavassa on esimerkkejä kuntaliitosten vaikutuksista maaseudulla. Palvelujen järjestäminen Kuntaliitosten jälkeen palveluja on organisoitu uusilla tavoilla. Monin paikoin palveluita on keskitetty uuteen kuntakeskukseen, jolloin matkat, niihin käytetty aika sekä kuljetus- ja kyyditystarpeet ja kustannukset ovat kuntalaisilla kasvaneet. Paikoin kuntarajan poistuminen on tuonut palveluita lähemmäs niitä maaseudun asukkaita, jotka asuvat lähellä entistä kuntarajaa. Liitoskuntien välillä ei välttämättä ole julkista liikennettä, jolloin asiointi uuteen kuntakeskukseen voi olla vaikeaa. Kela-korvaukset ovat julkisen liikenteen mukaiset, vaikka julkista liikennettä ei olisi käytettävissä. Liitoskuntiin on perustettu yhteispalvelupisteitä, joissa kaupungin työntekijät neuvovat tarvittaessa eteenpäin palvelujen hankinnassa. Yhteispalvelupisteissä on mm. kaupungin ja Kelan palveluita. Joillakin alueilla on kehitetty uusia lähipalvelujen toimintamalleja, mikä on vaikuttanut myönteisesti maaseudun asukkaiden palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen. Palvelupisteiden luomisessa on hyödynnetty tyhjäksi jääneitä kunnantaloja ja kouluja. Joihinkin entisiin kunnantaloihin on siirretty kunnan palveluita, kuten sivukirjasto ja nuorisotoimi. Tiloja on myös vuokrattu yrittäjille ja yhdistyksille. Saman katon alle on koottu niin julkisia, yksityisiä kuin kolmannen sektorin palveluja. Kuntaliitoksen myötä asiantuntemus ja resursointi palveluissa ovat paikoin parantuneet. Pienissä kunnissa yksi viranhaltija voi joutua hoitamaan useita laajoja asiakokonaisuuksia. Isommassa kunnassa asiat jakautuvat useammalle henkilölle. Kuntaliitoksen alkuvaiheessa käytäntöjen ja tietojärjestelmien yhtenäistäminen ovat vieneet paljon resursseja. Käytännöiksi on valittu yleensä isoimman kunnan menettelyt. 34

35 Elinvoima Kunnan työntekijöiden ja työpaikkojen katoaminen liitoskunnasta on vaikuttanut kielteisesti elinvoimaan. Osa työntekijöiden kulutuksesta on siirtynyt kuntakeskukseen, mikä on vaikuttanut tuotteiden ja palvelujen kysyntään entisessä kuntakeskuksessa. Tilojen jääminen tyhjäksi tai vajaakäytölle sekä palvelujen siirtyminen uuteen kuntakeskukseen ovat heikentäneet taajamien elävyyttä. Tyhjät ikkunat ja vähentynyt toiminta viestittävät elinvoiman hiipumisesta ja vaikuttavat kielteisesti paikkakunnan imagoon. Kunta voi olla merkittävä ostaja maaseudun paikallisille yrityksille. Kuntaliitoksen myötä ostot ovat siirtyneet uuteen kuntakeskukseen, jossa ne on kilpailutettu keskitetysti. Tämä on vaikuttanut paikalliseen yritystoimintaan ja palveluihin; kunnan ostojen loppuminen on voinut johtaa yritystoiminnan lopettamiseen ja samalla myös paikallisten palveluiden heikentymiseen. Kuntaliitoksen yhteydessä yhtenäistetyt avustus-, maksu- ja verotuskäytännöt ovat aiheuttaneet sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Paikoin yhdistysten saamien avustusten taso on noussut kuntaliitosten myötä. Avustuskäytöntöihin on koettu tulleen myös tasapuolisuutta eri yhdistysten välillä. Kunnallisvero on voinut maaseudulla laskea, mutta toisaalta kylä- ja seurantalot ovat voineet joutua kiinteistöverotuksen piiriin. Paikoin kylätaloja on jouduttu myymään, kun yhdistyksillä ei ole ollut varaa maksaa kiinteistöveroja. Kylät ovat menettäneet kokoontumispaikkansa, mikä puolestaan on vähentänyt toimintaa. Kuntaliitosten myötä pysäköintimaksut ja -sakot ovat tulleet myös maaseudulle. Paikoin kuntaliitos on lisännyt yhteistyötä ja vuorovaikutusta taajamien ja maaseudun yrittäjien kesken, mikä on synnyttänyt uusia verkostoja ja vaikuttanut elinvoimaan myönteisesti. Yrittäjäyhdistysten yhdistyminen ja verkostoituminen on lisännyt aktiivisuutta. Kuntaliitosten jälkeen monet kunnat ovat karsineet erilaisia palvelutoimintoja, kuten tilavalvontoja sekä kenttien ja maisemien hoitoa. Tämä on avannut yhdistyksille uusia mahdollisuuksia varainhankintaan. Toisaalta jos kiinnostuneita yhdistyksiä ei ole löytynyt, tehtävien hoitaminen on heikentynyt. Demokratia ja identiteetti Aiempaa suuremmissa kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla päätöksenteon keskittyminen on johtanut siihen, että maaseutuakin koskeva päätöksenteko on siirtynyt yhä enemmän kaupunkilaisille. Toimielinten, kuten vanhusneuvoston ja nuorisovaltuuston, toiminta on keskittynyt kuntakeskukseen, jolloin se on etääntynyt muiden liitoskuntien alueelta. Toisaalta lähidemokratian toteuttamiseksi on kehitetty ja otettu käyttöön erilaisia tapoja. Paikallisten olosuhteiden ja tilanteiden tunteminen on paikoin heikentynyt, kun päätöksiä on tehty aikaisempaa kauempana. Tämän johdosta on toimittu vahvemmin yleisten kriteerien mukaan ja paikallisten olosuhteiden painoarvo päätöksissä on heikentynyt. Kuntaliitokset ovat vaikuttaneet osin järjestö- ja yhdistystoiminnan keskittymiseen. Monissa valtakunnallisissa järjestöissä on vain yksi kuntakohtainen toimija, jolloin liitoskuntien järjestöjä on yhdistynyt. Järjestöjen toiminnan siirtyminen uuteen kuntakeskukseen on kasvattanut etäisyyttä muiden liitoskuntien toimijoihin. Kuntaliitosprosessissa paikallisuus ja identiteetti yleensä vahvistuvat. Ihmiset samaistuvat paikkaan vahvemmin kylän tai kaupunginosan kautta. Kuntien sekä katujen ja teiden nimenmuutokset voivat vaikuttaa asukkaiden identiteettiin. 35

36 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, Helsinki ISBN (pdf) Helsinki 2015 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR PL 32, Valtioneuvosto