KOKKOLAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1

2 Sisällysluettelo Saatteeksi KOKKOLAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Varhaiskasvatus on hoitoa, kasvatusta ja opetusta 1.Toiminta-ajatus ja arvopohja 2. Varhaiskasvatuspalvelut 3. Vanhempien ja lasten osallisuus varhaiskasvatuksessa 3.1. Kasvatuskumppanuus 3.2. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma 4. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 4.1 Kasvattaja varhaiskasvatuksessa 4.2 Varhaiskasvatusympäristö 4.3 Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa 4.4. Lapselle ominainen tapa toimia Liikkuminen Leikki Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Tutkiminen 5. Varhaiskasvatuksen sisältöalueet 5.1 Matemaattinen orientaatio 5.2 Luonnontieteellinen orientaatio 5.3 Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio 5.4 Esteettinen orientaatio 5.5 Eettinen orientaatio 5.6 Uskonnollis-katsomuksellinen 6. Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa 6.1 Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja arviointi 6.2 Erityisen tuen järjestäminen 6.3 Erityisen tuen toteuttaminen 7. Eri kieli ja kulttuuriryhmien perustuva varhaiskasvatus 8. Verkostoyhteistyö 9. Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen seuranta ja arviointi 10. Varhaiskasvatustoiminnan sisällöllinen arviointi, kehittäminen ja seuranta LIITTEET!

3 Saatteeksi Ajatellen, pohtien, keskustellen.. ja muistiin kirjaten, Tänka, reflektera, diskutera och anteckna! Näin aloitimme jokaisen vasu-kirjeen, minkä lähetimme päivähoitomme toimipisteisiin työstäessämme varhaiskasvatussuunnitelmaa. Vasu-ohjausryhmään valikoitui henkilöitä useimmista päivähoidon ammattiryhmistä. Siinä huomioitiin myös kaupunkimme kaksikielisyys. Vasu-kirjeet lähtivät myös ruotsin kielellä, näin työntekijät pystyivät vastaamaan omalla äidinkielellään. Prosessinomainen työskentely näinkin laajaa asiakirjaa tehtäessä oli tietoinen valinta. Se vaati kenttäväeltä ajan löytymistä yhteiselle pohdinnalle, keskusteluja ja kirjaamisia yhteisiksi mielipiteiksi. Varhaiskasvatussuunnitelma perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista ( ) sekä Stakesin laatimiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ( ). Kokkolalainen varhaiskasvatussuunnitelma laadittiin rinnakkain asiaan liittyvien koulutusten kanssa. Varhaiskasvatussuunnitelman työstäminen alkoi syyskuussa 2003 informaatio- ja keskustelutilaisuudella. Koulutusosiot jatkuivat edelleen syksyn 2006 aikana. Kuntakohtainen varhaiskasvatussuunnitelma otettiin käyttöön 2006 ja se on toiminut välineenä erinomaisen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi Kokkolassa. Perhepäivähoidon ja päiväkotien toimipisteet ovat tehneet yksikkökohtaisten toimintasuunnitelmien laatimisen Kokkolan varhaiskasvatussuunnitelmaan perustuen. Ohjausryhmä: Kytölaakso Kai, osastopäällikkö, puheenjohtaja Nukarinen Ulla, va. varhaiskasvatustoiminnan koordinaattori, sihteeri Harjupatana Pirjo, kiertävä erityislastentarhanopettaja, Vasu-mentor Paavolainen Riitta, lastentarhanopettaja, Vasu-mentor Peltoniemi Tarja, lastenhoitaja Lundell Seija;, lastentarhanopettaja Laitinen-Suomela Pia, lastentarhanopettaja Kalliokoski Helena, kodinhoitaja Pekola Hannele, lastentarhanopettaja Nygård Tom, lastentarhanopettaja Parpala Tuulamaija, perhepäivähoidonohjaaja Sundell Lotta, kiertävä perhepäivähoitaja Koskela Soili, perhepäivähoitaja Wickström Susanne, päiväkodin johtaja, päivähoidon johtoryhmän edustaja

4 Päivitystä varhaiskasvatussuunnitelmaan tehtiin syksyllä Kunnassa tapahtui suuria muutoksia, jotka aiheuttivat päivitystarpeen. Vuoden 2009 alusta kuntaliitoksen myötä Kokkola ja samalla varhaiskasvatuksen kenttä laajeni. Vuoden 2010 alusta taas koko varhaiskasvatus siirtyi sivistystoimeen. Myös lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma oli otettu käyttöön heti kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman jälkeen. Kokkolan varhaiskasvatussuunnitelma on tarkoitettu paitsi konkreettiseksi työvälineeksi kasvattajille, myös välineeksi ohjata varhaiskasvatuksen laatua. Myös vanhempia on kuultu suunnitelmaa päivitettäessä. Päivitysryhmään osallistuivat Satu Forsberg, Annika Rintamäki, Pirjo Harjupatana, Tuula- Maija Parpala, Riitta Sinko, Ulla-Maija Airaksinen, Tarja Peltoniemi, Riitta Paavolainen ja Minna Andersson. Päivitetty On hyvä, että matkalla on päämäärä. Mutta tärkeää on lopulta matka, ei päämäärä! ~Ursula K. Le Guin~

5 Varhaiskasvatus on hoitoa, kasvatusta ja opetusta Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Varhaiskasvatus, johon myös esiopetus sisältyy on kokonaisuus, missä hoito, kasvatus ja opetus nivoutuvat toisiinsa. Riippuu varhaiskasvatustilanteesta, tilannetta ohjaavista arvoista, lapsen ominaisuuksista, kasvattajan persoonallisuudesta ja näkökulmasta mikä näistä osa-alueista näyttäytyy hallitsevimpana. Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sitä suurempi osa aikuisen ja lapsen vuorovaikutuksesta tapahtuu hoitotilanteissa. Ympäristöllä, etenkin sen tunneilmastolla ja siellä vallitsevilla sosiaalisilla suhteilla, on suuri merkitys lapsen kasvulle. Lapsella on luontainen tapa tutkia, kokeilla ja etsiä tietoa. Ne ovat perustana oppimiskokemuksille. Arkipäivän erilaiset tilanteet, joissa lapselle annetaan mahdollisuus osallistua, kysellä, kokeilla, tehdä omia ratkaisuja, ovat pohjana lapsen yleiselle hyvinvoinnille sekä oppimisille. Varhaiskasvatuksessa hoito, kasvatus ja opetus muodostavat kokonaisuuden. Hoitoa tarvitaan luonnollisesti enemmän, mitä pienempi lapsi on. Hoito ja huolenpito ovat kuitenkin tarpeen kaiken ikäisille lapsille. Kun lapsen omatoimisuus lisääntyy, aikuisen tehtävänä on ohjata tilanteissa eteenpäin ja näin edistää uusien asioiden oppimista. Kaikki tilanteet ovat kasvatustilanteita, ja kasvatuspäämäristä keskustellaan vanhempien kanssa. Vanhempien tehtävänä on toimia lastensa ensisijaisina kasvattajina ja varhaiskasvatushenkilöstön tehtävänä on tukea heitä ammatillisesti. Henkilökunnan ammatillisuus tuo päivähoitoon sellaista kasvatustietoisuutta, mitä vanhemmilta ei voida edellyttää. Varhaiskasvatus on myös opetusta ja lapsuus on vahvaa oppimisen aikaa. Oppiminen on jatkuvaa ja monimuotoista: leikeissä, perushoitotilanteissa ja ohjatuissa tuokioissa. Opetus tapahtuu spontaanisti päivän eri tilanteissa. Opetustilanteissa on muistettava lapsen luontainen tapa toimia ja oppia. Oppiminen lähtee ihmettelystä ja tutkimisesta. Näin tuetaan myös elinikäisen oppimisen innostavaa alkua. Kasvattajan on tärkeää erottaa opettaminen ja oppiminen.

6 . 1.Toiminta-ajatus ja arvopohja Varhaiskasvatuksen tehtävänä on järjestää laadukasta ja monipuolista päivähoito- ja esiopetuspalvelua niitä tarvitseville lapsille ja heidän perheilleen. Kokkolan varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan, ja keskeistä on lapsen ihmisarvo. Lapsia tulee kohdella tasa-arvoisesti. Lapsen etu on tärkeintä, ja lapsen on voitava turvata aikuiseen. Toiminnan pohjana on rehellisyys sekä lapsia että aikuisia kohtaan. Varhaiskasvatuksen lähtökohtana on ammatillinen tietoisuus lapsen kehityksestä ja kasvusta. Kasvattajalla tulee olla aikaa toimia lasten kanssa yhdessä. Heidän kanssaan keskustellaan ja heitä kuunnellaan mielipiteet huomioiden ja niitä kunnioittaen. Kasvatusnäkemys on sidoksissa koko yhteiskunnan käsitykseen lapsesta. Lapsen kuunteleminen ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen on lapsilähtöistä kasvatusta yksilöllisyyttä tukien minäkeskeisyydestä sosiaaliseen vuorovaikutukseen kasvaen. Lapsi tarvitsee muita lapsia leikeissään ja aikuisen tukea ja turvaa. Kasvattaja asettaa tarvittavat rajat. Kasvatus perustuu lämpimään, kannustavaan ja hyväksyvään ilmapiiriin, joka luo lapselle hyvät kasvuolosuhteet ja pohjan itsetunnon kehittymiselle. Lapsen vahvuuksia tuetaan kannustamalla häntä aktiiviseksi tiedonetsijäksi omakohtaisten kokemusten ja elämysten kautta. Kasvattaja on kiinnostunut lapsesta ja tuntee lapsen kasvun ja kehityksen vaiheet. Kasvattajien toiminta on suunnitelmallista ja johdonmukaista. Arvokeskusteluja tulee käydä säännöllisesti varhaiskasvatusyksiköissä. Perheiden erilaiset tavat, arvot ja kulttuurit otetaan huomioon lapsen henkilökohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa.

7 2. Varhaiskasvatuspalvelut (lueteltuna liitteessä 3) Avoin varhaiskasvatustoiminta - seurakunta - järjestöt Perhe Varhaiskasvatuspalvelut Kotihoidontuki Kokkola-tuki Esiopetus Yksityinen päivähoito Kunnan järjestämä päivähoito Erityisvarhaiskasvatus Leikkitoiminta

8 Päiväkotitoiminta Kunnalliset päiväkodit Kaksikielisenä kaupunkina Kokkolassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä päiväkoteja. Kokkola on jaettu kuuteen päivähoitoalueeseen, joista yksi on perhepäivähoidon alue. Päivähoitoalueet tekevät yhteistyötä, jotta päiväkotipalvelut olisivat samanlaatuisia riippumatta päiväkodin koosta tai sijainnista. Ostopalvelupäiväkodit Ostopalvelulla on pitkät perinteet kokkolalaisessa päivähoidossa. Kokkolan päivähoidon ja esiopetuksen palveluista n.18% hankitaan ostopalveluna yksityiseltä sektorilta. Kunnallinen ja ostopalvelupäivähoito toimivat kiinteässä yhteistyössä tuottaen laadukkaita päivähoidon palveluja kokkolalaisille lapsiperheille. Daghemmet Trivselvrån ja Såka daghem ovat ruotsinkielisiä päiväkoteja. Yksityinen Lastenkammarin päiväkoti on suomenkielinen. Englantilainen päiväkoti antaa kielikylpypäivähoitoa. Perhepäivähoito Kokkolan jatkuvasti kehittyvä perhepäivähoito on noussut yhdeksi varteen otettavaksi päivähoitomuodoksi niin päättäjien kuin käyttäjienkin keskuudessa. Tämä näkyy perheiden tekemissä valinnoissa hoitopaikkaa haettaessa. Perhepäivähoito on pystynyt vastaamaan nyky-yhteiskunnan haasteisiin mm. kehittämällä erilaisia hoitomuotoja perheiden yksilöllisiin tarpeisiin. Kokkolassa perhepäivähoitoa toteutetaan hoitajan omassa kodissa, ryhmäperhepäivähoitokodeissa ja joissakin tapauksissa lasten omissa kodeissa. Oppiminen on elinikäinen prosessi, ja se on otettu huomioon perhepäivähoidon toiminnan sisältöä suunniteltaessa. Perhepäivähoitoryhmä on pieni ja toiminta kodinomaista jolloin myös hyvien kiintymyssuhteiden syntyminen mahdollistuu. Pienen ryhmän etuna on rauhallinen ja kiireetön kasvu- ja oppimisympäristö, sekä tiivis yhteistyö vanhempien kanssa. Kokkolassa on myös yksityisiä perhepäivähoidon tarjoajia ja 3 yksityistä ryhmäperhepäiväkotia. Esiopetus Esiopetus on osa varhaiskasvatusta. Lapsi osallistuu esiopetukseen vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista. Kunnilla on velvollisuus järjestää maksutonta esiopetusta kaikille esiopetusikäisille lapsille vähintään 700 tuntia vuodessa. Vanhemmat valitsevat osallistuuko lapsi esiopetukseen. Koko varhaiskasvatusaika muodostaa lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Myös esiopetukseen osallistuvalla lapsella on oikeus päivähoitoon. Varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen välillä tehdään yhteistyötä käytännön toiminnassa, opetussuunnitelmien laadinnassa ja kouluun siirtymiseen liittyvissä asioissa. Näitä yhteistyömuotoja toteutetaan molemmin puolin toimintaan osallistumisten, vierailujen ja tutustumisten muodossa. Kokkolassa perusopetuslain mukainen esiopetus on opetustoimen hallinnonalaa. Suurin osa esiopetuksesta on kunnallisten ja yksityisten päiväkotien kokopäiväryhmissä tapahtuvaa toimintaa, osa esiopetusryhmistä toimii koulujen yhteydessä.

9 Leikkitoiminta Kokkolassa on viisi ympäri vuoden toimivaa leikkikenttää, joissa järjestetään ensisijaisesti alle kouluikäisille lapsille ohjattua ja valvottua ulkoleikkitoimintaa. Leikkikentillä tarjotaan vapaamuotoista toimintaa lapsille ja lapsiperheille. Kentillä on myös mahdollisuus lyhytkestoiseen ns. parkkiaikaan, mihin ikärajana pidetään kolmea vuotta. Leikkikentät tarjoavat lapsille ja aikuisille tilaisuuden tutustua toisiinsa. Vaihtoehtona kielikylpyopetus Kokkolassa kielikylpyopetusta järjestetään Hakalahden päiväkodissa, jossa kielikylpykielenä on ruotsi. Englantilainen päiväkoti tarjoaa nimensä mukaisesti englanninkielistä kielikylpyä. Molemmissa päiväkodeissa lapsi osallistuu kielikylpyopetukseen vähintään kaksi vuotta ennen kouluun siirtymistä. Kielikylpytoiminta on päiväkotitoimintaa, jota ohjaa yhteinen opetussuunnitelma. Kielikylvyn tavoitteena on toiminnallisen englannin tai ruotsin kielen taidon saavuttaminen. Kansainvälisyyden lisääntyessä kielitaidon merkitys korostuu, ja kieli toimii siltana ympäröivään maailmaan. Lapselle vieraan kielen omaksuminen on yleensä helppoa. Lapsi omaksuu vierasta kieltä leikin ja toiminnan avulla. Lasta kannustetaan käyttämään kielikylpykieltä, mutta äidinkielen käyttö sallitaan niin kauan kuin lapsi sitä tarvitsee. Esi- ja alkuopetuksessa korostuu tekemisen ja kokemuksen kautta oppiminen. Päiväkodissa tapahtuvassa kielikylvyssä noudatetaan päiväkotien yleistä varhaiskasvatussuunnitelmaa sekä Kokkolan omaa kielikylpykielen opetussuunnitelmaa. 3. Vanhempien ja lasten osallisuus varhaiskasvatuksessa 3.1 Kasvatuskumppanuus Vanhemmilla on ensisijainen oikeus ja vastuu lasten kasvattamiseen. Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön yhteistyötä, molempien mielipiteiden huomioimista ja kunnioittamista. Kasvatuskumppanuudessa tulee yhdistyä vanhempien ja varhaiskasvattajien tiedot, taidot ja kokemukset. Kasvattajien luottamus omaan ammattitaitoon viestii vanhemmille turvallisesta kasvuympäristöstä. Käytännössä kasvatuskumppanuus alkaa tutustumisesta ja syvenee päivittäisinä kohtaamisina keskusteluhetkissä aamu- ja iltapäivisin. Vanhempainkeskusteluja järjestetään kaikkien vanhempien kanssa. Molemminpuolinen avoimuus palvelee lasten etua ja lasten sekä perheiden asioita käsitellään aina luottamuksellisesti. Varhaiskasvatussuunnitelmaa noudatetaan ja sen pohjalta laaditaan jokaiselle lapselle oma hoito- ja kasvatussuunnitelma, jonka laatimisessa vanhempien osuus on merkittävä. Joissakin päiväkodeissa toimii myös vanhempaintoimikunta, jonka kautta on mahdollista osallistua ja vaikuttaa yhteiseen toimintaan.

10 3.2 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Kokkolassa on laadittu yhteinen, lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, joka on jo käytössä päivähoidon yksiköissä (liite 2) Päivähoidon/esiopetuksen aloittamisvaiheessa voidaan käyttää ns. keskustelulomaketta (liite 1), joka on pohjana ensimmäisessä tapaamisessa vanhempien kanssa. Keskustelu pyritään käymään ennen päivähoidon/ esiopetuksen aloittamista. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan hoitosuhteen alkaessa ja päivitetään säännöllisesti. Suunnitelma laaditaan yhdessä huoltajien kanssa, ja se on käytössä lapsen koko päivähoidon ajan ja seuraa lasta hänen siirtyessä päivähoitomuodosta toiseen tai esiopetuksesta kouluun. Myös lapsen ajatuksia varhaiskasvatuksesta kirjataan lapsen omaan varhaiskasvatussuunnitelmaan. 4. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 4.1 Kasvattaja varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksessa henkilöstö muodostaa kasvattajayhteisön, joka koostuu erilaisen koulutustaustan ja työkokemuksen omaavista työntekijöistä. Varhaiskasvatuksessa tiimityö on keskeinen työmuoto. Kasvattajayhteisössä, johon myös perhepäivähoidon tiimit kuuluvat, käydään säännöllistä arvokeskustelua sekä keskenään että vanhempien kanssa. Kasvattajalta edellytetään sitoutumista kasvattajayhteisön yhteisiin arvoihin ja päämääriin. Kasvattajalla tulee olla kyky ja halu ymmärtää lapsen mieltä ja maailmaa. Kasvattajan on välttämätöntä oppia havainnoimaan herkästi ja hienosyisesti. Aikuisen on mentävä kyykkyyn sekä konkreettisesti että vertauskuvallisesti voidakseen nähdä läheltä se, mikä on lapselle tärkeätä. (Martti Lindqvist, Lastentarha 1/2006) Avoin keskustelukulttuuri ja toimivat yhteistyön rakenteet auttavat tiimejä hyvän toiminnan ylläpitämiseen, ja samalla tukevat ammatillisuuden kasvua. Kasvattajat ylläpitävät ja kehittävät ammatillista osaamistaan ja tiedostavat varhaiskasvatuksen muuttuvat tarpeet.

11 4.2 Varhaiskasvatusympäristö Varhaiskasvatusympäristö on kokonaisvaltainen ja moniulotteinen. Siihen kuuluvat näkyvä ja kosketeltava fyysinen ympäristö, kokemuksellinen ja muistava psyykkinen ympäristö sekä sosiaalinen ympäristö kaikkine vuorovaikutustilanteineen. Lapset ja henkilökunta ovat yhdessä luomassa ympäristöä; aikuiset luovat ympäristölle puitteet ja siihen kuuluu olennaisena asiana myönteinen ilmapiiri. Kasvattajat huolehtivat kasvuympäristön pedagogisesta selkeydestä ja toimivuudesta. Turvallinen pihapiiri ja lähellä oleva luonto ovat tärkeitä paikkoja lasten leikeille ja tutkimusretkille. Varhaiskasvatusympäristö on lapsia varten, ja siinä näkyvät lasten tekemät työt. Siellä on tilaa ja mahdollisuuksia leikille. Ympäristö on kannustava, muuntuva, viihtyisä ja mahdollistaa pitkäkestoisen leikin. Ympäristön esteettisyys merkitsee eri ihmisille eri asioita, ja sen tarjoamat erilaiset elämykset ovat tärkeitä lapsen kehitykselle ja oppimiselle. Kasvuympäristön turvallisuus on edellytys hyvälle ja laadukkaalle varhaiskasvatukselle. 4.3 Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa Kieli on lapselle sosiaalisen vuorovaikutuksen, ajatusten ja tunteiden viestintäväline. Kielen osa-alueita ovat kuunteleminen, puhuminen, kirjoittaminen ja lukeminen. Kielen oppiminen on aina luova ja persoonallinen prosessi, jossa jäljittelyllä on tärkeä merkitys. Kielen avulla lapsi jäsentää havaintojaan, tutustuu ympäristöönsä ja saa tietoa. Lapsi totuttelee kertomaan ja keskustelemaan omista tunteistaan, toiveistaan, mielipiteistään ja ajatuksistaan sekä ilmaisemaan havaintojaan ja päätelmiään. Lapsen kysymyksiä arvostetaan ja häntä rohkaistaan monipuoliseen ilmaisuun ja esiintymistilanteisiin leikin ja mielikuvituksen kautta. Ryhmän jäsenenä hän oppii kuuntelemaan sekä lasten että aikuisten puhetta, osallistumaan keskusteluun ja odottamaan omaa vuoroaan. Kielellä on keskeinen merkitys lapselle ominaisessa tavassa toimia. Lapsi tarvitsee kieltä toiminnassaan ja kieli kehittyy leikkimisen, liikkumisen, tutkimisen sekä taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen myötä. Lapselle luetaan ja kerrotaan satuja, kertomuksia, asiatekstejä, runoja, loruja ym. niin, että hän saa tilaisuuden nauttia kuulemastaan. Lasta sadutetaan: hänen itse keksimiään satuja, kertomuksia, runoja ja muita tuotoksia kuunnellaan, dokumentoidaan, esitetään ja asetetaan esille. Vuorovaikutus koostuu sanattomasta viestinnästä (eleet, ilmeet. äännähdykset, kehon liikkeet), puheesta ja kuuntelusta. Lapsen sosiaalisuuden, tunteiden ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä on erityisesti tuettava kielen avulla. Lapsi ymmärtää kehityksensä varhaisvaiheessa asioita huomattavasti enemmän kuin pystyy tuottamaan puheeksi. 4.4 Lapselle ominaisia tapoja toimia Liikkuminen Liikkuminen on lapsen hyvinvoinnin ja kasvun perusta. Kasvattajan tehtävä on luoda lapsille liikuntaan houkutteleva ympäristö, poistaa liikuntaan liittyviä esteitä ja opettaa turvallista liikkumista eri ympäristöissä huomioiden vuodenaikojen tarjoamat mahdollisuudet. Kokkolan kaupunki tarjoaa myös lapsiasukkailleen monipuolisia liikuntapaikkoja. (

12 Leikki Elinikäisen leikkimisen voisi nostaa iskulauseeksi elinikäisen oppimisen rinnalle: leikkiä ikä kaikki, oppia ikä kaikki. Siellä, missä on mielikuvitusta ja luovuutta, iloa ja tyydytystä, on myös leikkiä. Aivan erityisesti leikki kuuluu leikki-ikään. Kouluikää edeltävinä vuosina leikkiminen on siinä määrin tunnusomaista, että sitä on pidetty lapsen johtavana toimintana. Leikille tarvitaan aikaa, vapautta ja mahdollisuus jatkua myöhemmin. Työ tehdään loppuun asti, mutta leikki voi jäädä kesken. Onnistunut leikki on vapaaehtoista, pitkäkestoista ja kaikille tilaa antavaa. Tarvittaessa kasvattaja voi osallistua lasten leikkiin ja tukea lasta sekä monipuolistaa leikkiä mielikuvin ja välinein. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Meissä kaikissa asuu pieni taiteilija. Kasvattaja kannustaa lasta tekemään, kokemaan ja ilmaisemaan tunteitaan, ajatuksiaan ja aistimuksiaan monipuolisesti. Taiteellisessa kokemisessa ja ilmaisemisessa ovat läsnä tunteet, leikki, mielikuvitus ja luovuus, työskentelyyn uppoutuminen ja ongelmanratkaisu, omista tuotoksista nauttiminen, sekä onnistumisen, epäonnistumisen että uudelleen yrittämisen kokemukset. Tutkiminen Lapsi on luonnostaan tutkija, jonka kaikki aistit ovat intensiivisesti mukana hänen kokemusmaailmassaan. Lapsi oppii tilanteissa, joissa on paljon kosketeltavaa, haistettavaa, maistettavaa, kuultavaa ja nähtävää. Kasvattajan tehtävänä on antaa mahdollisuus monenlaiseen tutkimiseen

13 5.Varhaiskasvatuksen sisältöalueet On tärkeää muistaa, että varhaiskasvatuksessa lapsi ei opiskele tai suorita eri sisältöjä eikä lapselle aseteta suoriutumisvaatimuksia. Sisältöalueet muodostavat kasvatuksesta vastuussa olevalle henkilökunnalle kehyksen siitä, millaisia kokemuksia, tilanteita ja ympäristöjä kasvattajien tulee tarjota, jotta lapsen kasvu ja kehitys etenisi tasapainoisesti. 5.1 Matemaattinen opitaan plus ja miinuslaskuja ja että matematiikassa lentää joskus koneitakin Matematiikka on osa lapsen jokapäiväistä ympärillä olevaa elämää. Matematiikka kehittää lapsen loogista ajattelua. Lasta rohkaistaan ja kannustetaan päättelemään ja kertomaan ajattelunsa kulkua. Eri aisteja hyväksikäyttäen lapsi havainnoi ympärillään tapahtuvaa toimintaa. Hän oppii tekemällä, tutkimalla, kokeilemalla, vertaamalla ja päättelemällä. Kasvatushenkilöstön tehtävänä on rakentaa haastava ja mielekäs kasvu- ja oppimisympäristö, joka innostaa lapset tutkimaan ja kokeilemaan. Sen, minkä itse tekee, oppii parhaiten!

14 5.2 Luonnontieteellinen tehdään retkiä metsään ja syödään eväitä. Puhutaan luonnosta, tutkitaan eläimiä, puita ja lintuja! Varhaiskasvatuksessa lapsi tutustuu lähiympäristöön ja luontoon. Lapsilla on luontainen kiinnostus luontoon ja sen ilmiöihin. Kasvattajien kanssa harjoitellaan ottamaan vastuuta luonnon ja ympäristön hyvinvoinnista. Samoin tutustutaan ihmisen rakentaman ympäristön ja luonnon yhteiseloon, näin lapsi oppii arvostamaan elinympäristöään. Jo pienenä opitaan oman toiminnan vaikutus ympäristöömme. Lapsen omakohtaiset havainnot ja kokemukset rakentava t hänen maailmankuvaansa. Yhdessä kasvattajan kanssa lapsi oppii tutkimaan, päättelemään, tekemään oletuksia ja havainnoimaan ympäristön monimuotoisuutta sekä ymmärtämään ihmisen ja luonnon välistä vuorovaikutusta. puhutaan menneistä, mietitään kaupungin asioita 5.3 Historiallis- yhteiskunnallinen ja tehdään elokuva. Historia on tunnelmaa! Lapselle luodaan kuvaa menneistä ajoista tarinoiden, esineiden ja dokumenttien avulla. Lapselle tuodaan tutuksi Kokkolan historiaa ja tapahtumia huomioiden lapsen kehitysvaihe. Kulttuuriperinnön siirtäminen tapahtuu esim. perinnetapahtumia järjestämällä. Kasvatushenkilöstön tulee huomioida eri maista tulleiden lasten kulttuuritausta. 5.4 Esteettinen puhutaan paljon, että pitääkö panna stoppi tien laitaan vai kolmio! Lasten kanssa yhdessä luotu ympäristö lisää esteettisiä kokemuksia, jossa taiteella ja kulttuurilla on moninaiset mahdollisuudet lapsen kasvatuksessa niin arjessa kuin juhlassa. Varhaiskasvatuksessa tutustutaan musiikkiin, kuvataiteisiin, kirjallisuuteen ja teatteriin. Näin voidaan tarjota lapselle omakohtaisia aistimuksia, elämyksiä ja kokemuksia. 5.5 Eettinen lapsellista, menee joku eteen jos se aikoo kaataa luontoa!! Eettiset kysymykset ovat läsnä lapsen arjessa ja vuorovaikutustilanteissa. Aikuisten tulee ohjata lapsia pohtimaan oikeaa ja väärää, hyvää ja pahaa, totuutta ja valhetta Eettisten kysymysten käsittely tulee tapahtua lapsen oman kehitystason mukaisesti. Näin tuetaan lapsen myönteisen minäkuvan muodostumista. Aikuisen tulee tiedostaa antamansa mallin merkitys lapsen eettiselle kasvulle. Pelot, ahdistu s ja syyllisyys kuuluvat myös lapsen elämään. Kasvattajan tulee tukea lasta niiden tunnistamisessa ja käsittelyssä.

15 5.6 Uskonnollis- katsomuksellinen näkee omilla silmillään. Tietää kaikkea ja uskoo siihen mitä tietää esim. Taivaan Isään ja Jeesukseen Lähtökohtana varhaiskasvatuksessa on kunnioittaa perheen vakaumusta ja sopia lapsikohtaisesti sen käytännöistä. Lapset oppivat suomalaiseen kulttuuriin kuuluvia tapoja, mm. kirkolliset juhlapyhät ja tavat. Kasvattajan herkkyys lasten kysymysten kuulemiseen ja avoimeen keskusteluun tukee lasta pohtimaan ja ihmettelemään uskontoon ja kulttuuriin liittyviä asioita. Lasta ohjataan hyväksymään ja kunnioittamaan lähellä olevia erilaisia uskontoja ja katsomustapoja. 6. Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa 6.1 Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja arviointi Tuen tarve voi ilmetä fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla. Se voi olla lyhytaikaista tai pysyvämpää. Tuen tarvetta arvioitaessa luodaan kokonaiskuva lapsesta yhteistyössä vanhempien ja päivähoitohenkilöstön kesken ja määritellään yksilölliset toimintamahdollisuudet sekä tuen ja ohjauksen tarpeet. Tavoitteena on ennaltaehkäistä lapsen tuen tarpeen syntyminen, kasautuminen ja pitkäkestoisuus. Mahdollisimman varhainen puuttuminen ja tukitoimien käynnistäminen on toiminnassa keskeisellä sijalla. Useilla lapsilla on jo päivähoitopaikkaa haettaessa asiantuntijalausunto erityisen tuen tarpeesta, jolloin erityisvarhaiskasvatukselliset tukitoimet aloitetaan heti. Myöhemmin ilmenevän erityisen tuen tarpeen tunnistamiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä vanhempien, kasvatushenkilöstön ja tarvittaessa myös muiden asiantuntijoiden kanssa. Moniammatillisten kasvu- ja hoitoryhmien toiminnan tavoitteena on tuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja päivähoidon henkilökunnan kasvatustyön tukeminen. Kasvuhoitoryhmissä käsiteltävistä asioista keskustellaan vanhempien kanssa ennen niiden esille tuomista kasvu- ja ja hoitoryhmissä. Varhaisen tuen tarvetta arvioitaessa kiinnitetään huomiota lapsen fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja kognitiiviseen kehitykseen. Kielellisen kehityksen seuranta painottuu erityisesti 2-5-vuotiailla. Kaikille 5-vuotiaille lapsille tehdään KEHU -arviointi ( 5-vuotiaan lapsen kehityksen kartoitus. Suoritetusta arviosta saatua tietoa hyödynnetään mahdollisen tuen tarpeen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kuusivuotiaiden arvioinnissa painotutaan mahdollisten tulevien oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. Kouluvalmiuden ryhmätutkimus toteutetaan kiertävien erityislastentarhanopettajien toimesta esiopetusryhmissä osalle ryhmän lapsista.

16 6.2 Erityisen tuen järjestäminen Kokkolassa erityistä hoitoa ja tukea tarvitseva lapsi sijoitetaan päiväkoti- tai perhepäivähoitoryhmään. Tarpeen mukaan palkataan avustavaa henkilökuntaa tai lapsi otetaan huomioon hoidettavien lasten kokonaislukumäärässä (esim. ns.pienryhmät). Kokkolassa on tällä hetkellä yksi integroitu erityisryhmä kielihäiriöisille lapsille. Kokkolassa päivähoidossa toimii neljä kiertävää erityislastentarhanopettajaa ja integroidussa erityisryhmässä on yksi erityislastentarhanopettaja. Lapsella voi olla ryhmässä oma avustaja tai useammalla lapsella yhteinen avustaja. 6.3 Erityisen tuen toteuttaminen Tuen toteuttamisen lähtökohtana on lapsen kehityksen yksilöllisyyden ja kokonaisvaltaisuuden huomioiminen. Tavoitteena on tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista yhteistyössä vanhempien kanssa kasvatuskumppanuutta jakaen. Erityistä tukea tarvitsevien lasten kasvatustoimintaa mukautetaan yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Työskentelyä eriytetään pienryhmä- ja/tai yksilöohjauksen avulla. Toimintamenetelmiä ja sisältöjä tarkennetaan huomioiden lapsen henkilökohtainen oppimistyyli. Vuorovaikutuksellisia ja sosiaalisia taitoja vahvistetaan ryhmätyöskentelyssä. Vaihtoehtoiset kommunikointimenetelmät (kuvat, viittomat, esineet) ovat käytössä niitä tarvitseville lapsille. Kuvia tai esineitä apuna käyttäen lapselle laaditaan tarvittaessa päiväjärjestys struktuurin ylläpitämiseksi. Erityistukea tarvitseville lapsille päivähoidon arjen merkitys kuntouttavana toimintana on keskeistä. Erityisen tuen tarpeessa oleville lapsille laaditaan lapsen Varhaiskasvatussuunnitelmaan kuuluva lakisääteinen kuntoutussuunnitelma ja pidennetyn, 11-vuotisen oppivelvollisuuden piiriin kuuluville HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma). Näissä määritellään lapsen voimavarat ja vahvuudet sekä kehityksen tuettavat osa-alueet. Kuntoutus- ja HOJKS -palavereihin osallistuvat lapsen vanhemmat sekä muut lapsen kanssa työskentelevät henkilöt. Kokkolassa pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien lasten oppivelvollisuus toteutuu esiopetuksen lisäksi osin heidän tulevissa kouluissaan (esim. harjaantumisopetus, dysfasiaopetus).

17 7.Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin perustuva varhaiskasvatus Eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla lapsilla tarkoitetaan tässä sekä saamelaisia, romaneja ja viittomakielisiä että maahanmuuttajataustaisia lapsia. Kokkolassa näiden lasten varhaiskasvatus järjestetään päivähoitopalveluiden yhteydessä siten, että lapsi toimii muiden lasten tavoin lapsiryhmän jäsenenä. Päivähoitopaikan saatuaan lapsen vanhemmat tulevat tutustumaan hoitopaikkaan, jolloin käydään läpi vanhempien kanssa perheen kulttuuritausta ja tavat. Hyvät tulkkipalvelut ja niiden saatavuus riittävän pitkään ovat ensiarvoisen tärkeitä vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön turvaamiseksi ja sen varmistamiseksi, ettei lapsi missään vaiheessa joudu tulkiksi aikuisten välille. Lapsen vanhempia kannustetaan säilyttämään perheen kulttuuri sekä ylläpitämään ja kehittämään lapsen äidinkieltä. Oman äidinkielen säilyttäminen lapsen tunnekielenä ja lapsen tunteiden ilmaisemisen välineenä on tärkeää, ja ensisijainen vastuu siitä on lapsen huoltajilla. Osallistuminen varhaiskasvatukseen tukee eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten mahdollisuutta oppia suomea tai ruotsia toisena kielenä luonnollisissa tilanteissa toisten lasten ja kasvattajien kanssa. Kielen omaksuminen vahvistuu, kun lapsi kuulee puhuttua kieltä ja häntä rohkaistaan myös omaan puheen tuottamiseen. S2-kielen (suomi toisena kielenä) omaksuminen varhaiskasvatuksessa perustuu toiminnalliseen ja kielelliseen vuorovaikutukseen. Erityisissä S2-toimintatuokioissa autetaan lasta omaksumaan uusia käsitteitä ja kielen rakennetta. Päivähoito on eri- kieli ja kulttuuritaustaiselle lapselle tukimuoto, joka auttaa häntä sopeutumaan uuteen kulttuuriin. Kokkolassa S2-kielen ohjelmaa on alettu tekemään ja se valmistunee syksyllä 2010.

18 8.Verkostoyhteistyö Lapsen henkilökohtaiseen verkostoon kuuluvat perhe, suku, ystävät ja naapurit. Keskeisimpiin yhteistyötahoihin päivähoidossa ja esiopetuksessa kuuluvat kiertävät erityislastentarhanopettajat, neuvolat, terapeutit, sosiaalityö, perheneuvola, erikoissairaanhoito, opetustoimi ja maahanmuuttajapalvelut. Verkostoyhteistyö mahdollistaa nopean ja varhaisenpuuttumisen lapsen ja perheen asioissa. Päivähoidossa ja esiopetuksessa yhteistyötä tehdään myös seurakunnan, liikunta ja kulttuuritoimen, sekä erilaistenjärjestöjen kanssa. Lapselle on tärkeä, että hänen lähipiirissään olevat aikuiset ovat keskenään yhteistyössä tukien lasta yksilönä hänen omista lähtökohdistaan käsin. 9. Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen seuranta ja arviointi Varhaiskasvatuksessa arvioidaan kaupungin ja yksikön varhaiskasvatussuunnitelmien sekä jokaisen lapsen henkilökohtaisen suunnitelman toteutumista. Arviointi perustuu aina lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen, sekä kasvattajayhteisön toiminnan ja työtapojen säännölliseen havainnointiin ja dokumentointiin. Tämä toimii perustana varhaiseen puuttumiseen. Varhaiskasvatuksessa lasta tuetaan arvioimaan myös omaa oppimistaan. Lapsiryhmiä opetetaan keskustelemaan ja arvioimaan arjen eri tilanteita, ja näin vahvistetaan lasten osallisuutta (esim. lastenkokoukset ).

19 10. Varhaiskasvatustoiminnan sisällöllinen arviointi, kehittäminen ja seuranta Varhaiskasvatuksen laadun toteutumiseksi ja kehittämiseksi tarvitaan säännöllistä seurantaa ja arviointia. Arviointi perustuu asetettuihin tavoitteisiin ja arvoihin. Lähtökohtana ovat Kokkolan varhaiskasvatusta ohjaavat suunnitelmat. Varhaiskasvatuksen arviointisuunnitelma ohjaa arviointia ja sitä päivitetään vuosittain. Osa arviointitoimenpiteistä ohjataan sivistyskeskuksen toimesta, osa on varhaiskasvatusyksiköiden vastuulla. Kokkolassa on käytössä TAK- arviointiohjelma (tutki, arvioi, kehitä). TAK- arviointimenetelmällä arvioidaan varhaiskasvatuksen laatua sisältäen mm. asiakaskyselyt lapsille ja vanhemmille, henkilöstökyselyt, johtajuuden arvioinnin sekä itse- ja tiimiarvioinnit. Syksystä 2008 arviointeja on voitu toteuttaa internetin kautta. Sitä on hyödynnetty esiopetuksen asiakaskyselyssä ja koko varhaiskasvatushenkilöstölle tehdyssä kyselyssä. Kuntatasolla on yhtenäinen päivähoidon arviointisuunnitelma vuoteen 2012 asti (LIITE 4). Varhaiskasvatuksen yksiköt laativat toimintasuunnitelman toimintakaudeksi, jonka avulla arvioidaan ja kehitetään toimintaa. Liitteet LIITE 1 Hyvät vanhemmat! LIITE 2 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LIITE 3 Varhaiskasvatuspalvelut Kokkolassa LIITE 4 Varhaiskasvatuksen arviointisuunnitelma, TAK

20 LIITE 1 Hyvät vanhemmat! Lapsenne on saanut kunnallisen päivähoito- / esiopetuspaikan! Laadukas päivähoito/esiopetus on yhteistyötä, johon tarvitaan perheen asiantuntemusta omasta lapsesta sekä päivähoidon henkilöstön ammatillista osaamista ja kokemusta. Tällä kirjeellä toivomme tietoja lapsestanne jotta hänen päivähoidon/esiopetuksen alkaminen olisi mahdollisimman helppoa ja sujuvaa. Varatkaa aika yhteiselle keskustelulle lapsestanne! Toivomme, että mietitte alla olevia kysymyksiä ja kirjaatte ajatuksianne! 1. Keitä kuuluu perheeseenne? Lapselle muut tärkeät henkilöt? 2. Lapsenne luonteenpiirteitä, vahvuuksia? 3. Missä hän tarvitsee tukea, ohjausta ja rajoja? 4. Ruokailutottumukset; erityisruokavalio sekä mahdolliset allergiat? 5. Minkälainen on lapsenne levon tarve? 6. Siisteyskasvatus esim. omatoimisuus wc:ssä asioimisessa? 7. Onko lapsenne elämässä tapahtunut tai tapahtumassa asioita joista meidän tulisi tietää? 8. Minkälaisia odotuksia, toiveita tai ennakkokäsityksiä teillä on päivähoidosta / esiopetuksesta? Varatkaa tutustumisaika ajoissa! Terveisin päivähoidon/ esiopetuksen henkilöstö

21 LIITE 3 Perinteinen perhepäivähoito/hoitajan kotona Kunnalliset päiväkodit Ryhmäperhepäivähoito Hakalahden pk Bamsebo Halkokarin pk Huvikumpu Kaustarin pk Kapuntupa Keltaviirin pk Knattebo Kirkonmäen pk Leppis Kiviniityn pk Lumikonkolo Koivurinteen pk Muksula Länsipuiston pk Muksumaja Nahkurin pk Peukaloinen Pajulinnun pk Päivänpaiste Peltokorven pk Ruotsalon ryhmis Peurankadun pk Ruotsalon varahoitokoti Pavunvarren pk Tenavatupa Ruotsalainen pk Tiitiäinen Rytimäen pk Vekaravaja Tervanpolttajan pk Villabo Tulliharjun pk Ykspihlajan pk Öjan pk Leikkikentät Ostopalvelu päiväkodit Hakalahden leikkikenttä Englantilainen lastentarha Halkokarin leikkikenttä Daghemmet Trivselvrån Kirkonmäen leikkikenttä Såka daghem Koivuhaan leikkikenttä Rytimäen leikkikenttä Yksityinen päiväkoti, Lastenkammari Yksityinen ryhmäperhepäivähoito Nasun talo Puh kulma Tikrun tupa Päivähoitopaikoista löytyy lisätietoja Kokkolan kaupungin sivuilta

22 LIITE 4 Varhaiskasvatuksen arviointisuunnitelma Toimenpide (12-14 yksiköiden vastuulla) Varhaiskasvatuksen asiakaskysely vanhemmille 2. Esiopetuksen asiakaskysely vanhemmille 3. Leikkitoiminnan asiakaskysely 4. Päivähoidon aloittamisen arviointi 5. Lasten kysely (kotona vastataan) 6. Esikoululaisten kysely (kotona vastataan) 7. Henkilöstökysely 8. Johtajuuden arviointi 9. Esiopetuksen lukuvuosisuunnitelman arviointi 10. Erityisvarhaiskasvatuksen arviointi 11. Yksityisen / ostopalvelupäivähoidon arviointi tarvittaessa 12. Tiimin puolivuosiarviointi 13. Jatkuva laadun arviointi 14. Varhaiskasvatussuunnitelman päivitys (yksiköt) Päivähoidon aloittamisen arviointikysely kaikille uusille perheille! Yhteenveto puolivuosittain! kesä- ja tammikuussa Jatkuva laadun arviointi: käytössä erilaisia menetelmiä: EFQM, TAK, SWOT Varhaiskasvatussuunitelman päivitys sisältää mm. arvojen, toiminta-ajatuksen ja -suunnitelman tarkastelua muun arvioinnin pohjalta. päivitetty