Tervanpolttajan päiväkoti

Transkriptio

1 Tervanpolttajan päiväkoti 1

2 KOKKOLAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Sisällysluettelo Saatteeksi Varhaiskasvatus on hoitoa, kasvatusta ja opetusta 1.Toiminta-ajatus ja arvopohja 2. Varhaiskasvatuspalvelut 3. Vanhempien ja lasten osallisuus varhaiskasvatuksessa 3.1. Kasvatuskumppanuus 3.2. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma 4. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 4.1 Kasvattaja varhaiskasvatuksessa 4.2 Varhaiskasvatusympäristö 4.3 Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa 4.4. Lapselle ominainen tapa toimia Liikkuminen Leikki Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Tutkiminen 5. Varhaiskasvatuksen sisältöalueet 5.1 Matemaattinen orientaatio 5.2 Luonnontieteellinen orientaatio 5.3 Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio 5.4 Esteettinen orientaatio 5.5 Eettinen orientaatio 5.6 Uskonnollis-katsomuksellinen 6. Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa 6.1 Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja arviointi 6.2 Erityisen tuen järjestäminen 6.3 Erityisen tuen toteuttaminen 7. Eri kieli ja kulttuuriryhmien perustuva varhaiskasvatus 8. Verkostoyhteistyö 9. Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen seuranta ja arviointi 10. Varhaiskasvatustoiminnan sisällöllinen arviointi, kehittäminen ja seuranta LIITTEET 2

3 TERVANPOLTTAJAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tervanpolttajan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma on samassa suunnitelmassa Kokkolan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman kanssa aina kunkin jakson / otsakkeen lopussa lopputekstinä. Saatteeksi Ajatellen, pohtien, keskustellen ja muistiin kirjaten, Tänka, reflektera, diskutera och anteckna! Näin aloitimme jokaisen vasu-kirjeen, minkä lähetimme päivähoitomme toimipisteisiin työstäessämme varhaiskasvatussuunnitelmaa. Vasu-ohjausryhmään valikoitui henkilöitä useimmista päivähoidon ammattiryhmistä. Siinä huomioitiin myös kaupunkimme kaksikielisyys. Vasu -kirjeet lähtivät myös ruotsin kielellä, näin työntekijät pystyivät vastaamaan omalla äidinkielellään. Prosessinomainen työskentely näinkin laajaa asiakirjaa tehtäessä oli tietoinen valinta. Se vaati kenttäväeltä ajan löytymistä yhteiselle pohdinnalle, keskusteluja ja kirjaamisia yhteisiksi mielipiteiksi. Varhaiskasvatussuunnitelma perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista( ) sekä Stakesin laatimiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ( ). Kokkolalainen varhaiskasvatussuunnitelma laadittiin rinnakkain asiaan liittyvien koulutusten kanssa. Varhaiskasvatussuunnitelman työstäminen alkoi syyskuussa 2003 informaatio- ja keskustelutilaisuudella. Koulutusosiot jatkuivat edelleen syksyn 2006 aikana. Kuntakohtainen varhaiskasvatussuunnitelma otettiin käyttöön 2006 ja se on toiminut välineenä erinomaisen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi Kokkolassa. Perhepäivähoidon ja päiväkotien toimipisteet ovat tehneet yksikkökohtaisten toimintasuunnitelmien laatimisen Kokkolan varhaiskasvatussuunnitelmaan perustuen. Ohjausryhmä: Kytölaakso Kai, osastopäällikkö, puheenjohtaja Nukarinen Ulla, va. varhaiskasvatustoiminnan koordinaattori, sihteeri Harjupatana Pirjo, kiertävä erityislastentarhanopettaja, Vasu -mentor Paavolainen Riitta, lastentarhanopettaja, Vasu -mentor Peltoniemi Tarja, lastenhoitaja Lundell Seija;, lastentarhanopettaja Laitinen-Suomela Pia, lastentarhanopettaja 3

4 Kalliokoski Helena, kodinhoitaja Pekola Hannele, lastentarhanopettaja Nygård Tom, lastentarhanopettaja Parpala Tuulamaija, perhepäivähoidonohjaaja Sundell Lotta, kiertävä perhepäivähoitaja Koskela Soili, perhepäivähoitaja Wickström Susanne, päiväkodin johtaja, päivähoidon johtoryhmän edustaja Päivitystä varhaiskasvatussuunnitelmaan tehtiin syksyllä Kunnassa tapahtui suuria muutoksia, jotka aiheuttivat päivitystarpeen. Vuoden 2009 alusta kuntaliitoksen myötä Kokkola ja samalla varhaiskasvatuksen kenttä laajeni. Vuoden 2010 alusta taas koko varhaiskasvatus siirtyi sivistystoimeen. Myös lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma oli otettu käyttöön heti kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman jälkeen. Kokkolan varhaiskasvatussuunnitelma on tarkoitettu paitsi konkreettiseksi työvälineeksi kasvattajille, myös välineeksi ohjata varhaiskasvatuksen laatua. Myös vanhempia on kuultu suunnitelmaa päivitettäessä. Päivitysryhmään osallistuivat Satu Forsberg, Annika Rintamäki, Pirjo Harjupatana, Tuula- Maija Parpala, Riitta Sinko, Ulla-Maija Airaksinen, Tarja Peltoniemi, Riitta Paavolainen ja Minna Andersson. Päivitetty On hyvä, että matkalla on päämäärä. Mutta tärkeää on lopulta matka, ei päämäärä! ~Ursula K. Le Guin~ 4

5 Varhaiskasvatus on hoitoa, kasvatusta ja opetusta Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Varhaiskasvatus, johon myös esiopetus sisältyy, on kokonaisuus, missä hoito, kasvatus ja opetus nivoutuvat toisiinsa. Riippuu varhaiskasvatustilanteesta, tilannetta ohjaavista arvoista, lapsen ominaisuuksista, kasvattajan persoonallisuudesta ja näkökulmasta mikä näistä osa-alueista näyttäytyy hallitsevimpana. Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sitä suurempi osa aikuisen ja lapsen vuorovaikutuksesta tapahtuu hoitotilanteissa. Ympäristöllä, etenkin sen tunneilmastolla ja siellä vallitsevilla sosiaalisilla suhteilla, on suuri merkitys lapsen kasvulle. Lapsella on luontainen tapa tutkia, kokeilla ja etsiä tietoa. Ne ovat perustana oppimiskokemuksille. Arkipäivän erilaiset tilanteet, joissa lapselle annetaan mahdollisuus osallistua, kysellä, kokeilla, tehdä omia ratkaisuja, ovat pohjana lapsen yleiselle hyvinvoinnille sekä oppimisille. Varhaiskasvatuksessa hoito, kasvatus ja opetus muodostavat kokonaisuuden. Hoitoa tarvitaan luonnollisesti enemmän, mitä pienempi lapsi on. Hoito ja huolenpito ovat kuitenkin tarpeen kaiken ikäisille lapsille. Kun lapsen omatoimisuus lisääntyy, aikuisen tehtävänä on ohjata tilanteissa eteenpäin ja näin edistää uusien asioiden oppimista. Kaikki tilanteet ovat kasvatustilanteita, ja kasvatuspäämäristä keskustellaan vanhempien kanssa. Vanhempien tehtävänä on toimia lastensa ensisijaisina kasvattajina ja varhaiskasvatushenkilöstön tehtävänä on tukea heitä ammatillisesti. Henkilökunnan ammatillisuus tuo päivähoitoon sellaista kasvatustietoisuutta, mitä vanhemmilta ei voida edellyttää. Varhaiskasvatus on myös opetusta ja lapsuus on vahvaa oppimisen aikaa. Oppiminen on jatkuvaa ja monimuotoista: leikeissä, perushoitotilanteissa ja ohjatuissa tuokioissa. Opetus tapahtuu spontaanisti päivän eri tilanteissa. Opetustilanteissa on muistettava lapsen luontainen tapa toimia ja oppia. Oppiminen lähtee ihmettelystä ja tutkimisesta. Näin tuetaan myös elinikäisen oppimisen innostavaa alkua. Kasvattajan on tärkeää erottaa opettaminen ja oppiminen. 5

6 Täytämme syksyisin vanhempien kanssa yhdessä lapsen oman varhaiskasvatussuunnitelman (Vasu), esiopetuksessa esiopetussuunnitelman tai erityislasten HOJKS:n (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) / oppimissuunnitelman. Huolehdimme Vasun päivityksestä ja palautekeskusteluista vuoden aikana. Päiväkodissamme näkyy erityisesti kannustaminen omatoimisuuteen ja liikunnallisuuteen. Luotamme ja vastuutamme lapsia, jolloin rajoituksia/sääntöjä/kieltoja tarvitaan mahd. vähän. Erityishoitoa/tukea tarvitsevat lapsetkin hyötyvät päiväkodin arjesta, jota pidetään erityislasten kohdalla yhtenä kuntouttavista toimenpiteistä. Henkilökunta on motivoitunut kasvatustyöhönsä. Saattaen vaihdamme lapset, lasten siirtyessä toiseen ryhmään, päiväkotiin tai kouluun. Otamme tarvittaessa yhteyttä uusien lapsien edelliseen hoitopaikkaan. 1. Toiminta-ajatus ja arvopohja Varhaiskasvatuksen tehtävänä on järjestää laadukasta ja monipuolista päivähoito- ja esiopetuspalvelua niitä tarvitseville lapsille ja heidän perheilleen. Kokkolan varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan, ja keskeistä on lapsen ihmisarvo. Lapsia tulee kohdella tasa-arvoisesti. Lapsen etu on tärkeintä, ja lapsen on voitava turvata aikuiseen. Toiminnan pohjana on rehellisyys sekä lapsia että aikuisia kohtaan. Varhaiskasvatuksen lähtökohtana on ammatillinen tietoisuus lapsen kehityksestä ja kasvusta. Kasvattajalla tulee olla aikaa toimia lasten kanssa yhdessä. Heidän kanssaan keskustellaan ja heitä kuunnellaan mielipiteet huomioiden ja niitä kunnioittaen. Kasvatusnäkemys on sidoksissa koko yhteiskunnan käsitykseen lapsesta. Lapsen kuunteleminen ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen on lapsilähtöistä kasvatusta yksilöllisyyttä tukien minäkeskeisyydestä sosiaaliseen vuorovaikutukseen kasvaen. Lapsi tarvitsee muita lapsia leikeissään ja aikuisen tukea ja turvaa. Kasvattaja asettaa tarvittavat rajat. Kasvatus perustuu lämpimään, kannustavaan ja hyväksyvään ilmapiiriin, joka luo lapselle hyvät kasvuolosuhteet ja pohjan itsetunnon kehittymiselle. Lapsen vahvuuksia tuetaan kannustamalla häntä aktiiviseksi tiedonetsijäksi omakohtaisten kokemusten ja elämysten kautta. Kasvattaja on kiinnostunut lapsesta ja tuntee lapsen kasvun ja kehityksen vaiheet. Kasvattajien toiminta on suunnitelmallista ja johdonmukaista. Arvokeskusteluja tulee käydä säännöllisesti varhaiskasvatusyksiköissä. Perheiden erilaiset 6

7 tavat, arvot ja kulttuurit otetaan huomioon lapsen henkilökohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa. Tervanpolttajan päiväkodin varhaiskasvatuksen linjauksia: ammattitaitoon panostaminen; kouluttautuminen, itsensä ja oman työnsä kehittäminen henkilökunnan yhteishenki, yhteistyötaidot työmotivaatio 7

8 TERVANPOLTTAJAN PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS SITOUDUMME TYÖSSÄMME SEURAAVAAN: PIDÄMME PÄIVÄKODISSAMME TÄRKEÄNÄ LEIKKIÄ LIIKUNTAA OPPIMAAN KANNUSTAMISTA JA LASTEN VAHVUUKSIEN TUKEMISTA OMATOIMISUUTEEN TÄHTÄÄVÄÄ TOIMINTAA YHTEISTYÖTÄ VANHEMPIEN KANSSA LEIKKI: Annamme tilaa, rauhaa, aikaa, materiaaleja ja aikuisen panoksen LIIKUNTA: Tuemme luontaista liikkumista Luistelut, hiihdot, uinnit, sisäliikunnat, metsäretket Välineet ja tilat aina käytössä Säännölliset liikuntatuokiot Liikuntatapahtumat OPPIMAAN KANNUSTAMINEN: Tuemme lasten vahvuuksia kannustamalla häntä omakohtaisten kokemusten ja elämysten kautta OMATOIMISUUS: Annamme lapselle kannustusta ja aikaa selviytyä itse YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA: Aloitus- ja vasukeskustelut, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Vanhempainillat Hyvä tiedottaminen Yhteistyötoimikunta Tapahtumat/ tempaukset 8

9 2. Varhaiskasvatuspalvelut (lueteltuna liitteessä 3) Avoin varhaiskasvatustoiminta - seurakunta - järjestöt Perhe Varhaiskasvatuspalvelut Kotihoidontuki Kokkola-tuki Esiopetus Yksityinen päivähoito Kunnallinen päivähoito Erityisvarhaiskasvatus s Leikkitoiminta Päiväkotitoiminta Kunnalliset päiväkodit Kaksikielisenä kaupunkina Kokkolassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä päiväkoteja. Kokkola on jaettu kuuteen päivähoitoalueeseen, joista yksi on perhepäivähoidon alue. Päivähoitoalueet tekevät yhteistyötä, jotta päiväkotipalvelut olisivat samanlaatuisia riippumatta päiväkodin koosta tai sijainnista. Ostopalvelupäiväkodit Ostopalvelulla on pitkät perinteet kokkolalaisessa päivähoidossa. Kokkolan päivähoidon ja esiopetuksen palveluista n.18% hankitaan ostopalveluna yksityiseltä sektorilta. Kunnallinen ja ostopalvelupäivähoito toimivat kiinteässä yhteistyössä tuottaen laadukkaita päivähoidon palveluja kokkolalaisille lapsiperheille. Daghemmet Trivselvrån ja Såka daghem ovat ruotsinkielisiä päiväkoteja. Yksityinen Lastenkammarin päiväkoti on suomenkielinen. Englantilainen päiväkoti antaa kielikylpypäivähoitoa. Tervanpolttajan päiväkoti kuuluu alueeseen 3, johon kuuluvat myös Hakalahden ja Nahkurin päiväkodit. Alueen 3 palvelupäällikkö toimii myös Tervanpolttajan päiväkodin johtajana. Tervanpolttajan päiväkoti 3 -vuotiaiden ryhmä, jossa myös alueen perhepäivähoidon alle 3 v. varahoito esiopetusryhmä 2 kpl 3-5 -vuotiaiden ryhmiä Lapsia yhteensä n.75 9

10 Tervanpolttajan päiväkoti on liikuntapainotteinen päiväkoti. Tervanpolttajan päiväkodissa on myös erityisen tuen piirissä olevia lapsia integroituina tavallisiin lapsiryhmiin, riittävän ja koulutetun henkilökunnan kanssa. Perhepäivähoito Kokkolan jatkuvasti kehittyvä perhepäivähoito on noussut yhdeksi varteen otettavaksi päivähoitomuodoksi niin päättäjien kuin käyttäjienkin keskuudessa. Tämä näkyy perheiden tekemissä valinnoissa hoitopaikkaa haettaessa. Perhepäivähoito on pystynyt vastaamaan nyky-yhteiskunnan haasteisiin mm. kehittämällä erilaisia hoitomuotoja perheiden yksilöllisiin tarpeisiin. Kokkolassa perhepäivähoitoa toteutetaan hoitajan omassa kodissa, ryhmäperhepäivähoitokodeissa ja joissakin tapauksissa lasten omissa kodeissa. Oppiminen on elinikäinen prosessi, ja se on otettu huomioon perhepäivähoidon toiminnan sisältöä suunniteltaessa. Perhepäivähoitoryhmä on pieni ja toiminta kodinomaista jolloin myös hyvien kiintymyssuhteiden syntyminen mahdollistuu. Pienen ryhmän etuna on rauhallinen ja kiireetön kasvu- ja oppimisympäristö, sekä tiivis yhteistyö vanhempien kanssa. Kokkolassa on myös yksityisiä perhepäivähoidon tarjoajia ja 3 yksityistä ryhmäperhepäiväkotia. Esiopetus Esiopetus on osa varhaiskasvatusta. Lapsi osallistuu esiopetukseen vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista. Kunnilla on velvollisuus järjestää maksutonta esiopetusta kaikille esiopetusikäisille lapsille vähintään 700 tuntia vuodessa. Vanhemmat valitsevat osallistuuko lapsi esiopetukseen. Koko varhaiskasvatusaika muodostaa lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Myös esiopetukseen osallistuvalla lapsella on oikeus päivähoitoon. Varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen välillä tehdään yhteistyötä käytännön toiminnassa, opetussuunnitelmien laadinnassa ja kouluun siirtymiseen liittyvissä asioissa. Näitä yhteistyömuotoja toteutetaan molemmin puolin toimintaan osallistumisten, vierailujen ja tutustumisten muodossa. Kokkolassa perusopetuslain mukainen esiopetus on opetustoimen hallinnonalaa. Suurin osa esiopetuksesta on kunnallisten ja yksityisten päiväkotien kokopäiväryhmissä tapahtuvaa toimintaa, osa esiopetusryhmistä toimii koulujen yhteydessä Tervanpolttajan päiväkodissa toimii esikoulu, jonka yhteistyökouluna on Torkinmäen koulu. Tervanpolttajan esikoulusta lähtee oppilaita Torkinmäen koulun lisäksi myös erityisluokille. Leikkitoiminta 10

11 Kokkolassa on viisi ympäri vuoden toimivaa leikkikenttää, joissa järjestetään ensisijaisesti alle kouluikäisille lapsille ohjattua ja valvottua ulkoleikkitoimintaa. Leikkikentillä tarjotaan vapaamuotoista toimintaa lapsille ja lapsiperheille. Kentillä on myös mahdollisuus lyhytkestoiseen ns. parkkiaikaan, mihin ikärajana pidetään kolmea vuotta. Leikkikentät tarjoavat lapsille ja aikuisille tilaisuuden tutustua toisiinsa. Vaihtoehtona kielikylpyopetus Kokkolassa kielikylpyopetusta järjestetään Hakalahden päiväkodissa, jossa kielikylpykielenä on ruotsi. Englantilainen päiväkoti tarjoaa nimensä mukaisesti englanninkielistä kielikylpyä. Molemmissa päiväkodeissa lapsi osallistuu kielikylpyopetukseen vähintään kaksi vuotta ennen kouluun siirtymistä. Kielikylpytoiminta on päiväkotitoimintaa, jota ohjaa yhteinen opetussuunnitelma. Kielikylvyn tavoitteena on toiminnallisen englannin tai ruotsin kielen taidon saavuttaminen. Kansainvälisyyden lisääntyessä kielitaidon merkitys korostuu, ja kieli toimii siltana ympäröivään maailmaan. Lapselle vieraan kielen omaksuminen on yleensä helppoa. Lapsi omaksuu vierasta kieltä leikin ja toiminnan avulla. Lasta kannustetaan käyttämään kielikylpykieltä, mutta äidinkielen käyttö sallitaan niin kauan kuin lapsi sitä tarvitsee. Esi- ja alkuopetuksessa korostuu tekemisen ja kokemuksen kautta oppiminen. Päiväkodissa tapahtuvassa kielikylvyssä noudatetaan päiväkotien yleistä varhaiskasvatussuunnitelmaa sekä Kokkolan omaa kielikylpykielen opetussuunnitelmaa. 3. Vanhempien ja lasten osallisuus varhaiskasvatuksessa 3.1 Kasvatuskumppanuus Vanhemmilla on ensisijainen oikeus ja vastuu lasten kasvattamiseen. Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön yhteistyötä, molempien mielipiteiden huomioimista ja kunnioittamista. Kasvatuskumppanuudessa tulee yhdistyä vanhempien ja varhaiskasvattajien tiedot, taidot ja kokemukset. Kasvattajien luottamus omaan ammattitaitoon viestii vanhemmille turvallisesta kasvuympäristöstä. Käytännössä kasvatuskumppanuus alkaa tutustumisesta ja syvenee päivittäisinä kohtaamisina keskusteluhetkissä aamu- ja iltapäivisin. Vanhempainkeskusteluja järjestetään kaikkien vanhempien kanssa. Molemminpuolinen avoimuus palvelee lasten etua ja lasten sekä perheiden asioita käsitellään aina luottamuksellisesti. Varhaiskasvatussuunnitelmaa noudatetaan ja sen pohjalta laaditaan jokaiselle lapselle oma hoito- ja kasvatussuunnitelma, jonka laatimisessa vanhempien osuus on merkittävä. Joissakin päiväkodeissa toimii myös vanhempaintoimikunta, jonka kautta on mahdollista osallistua ja vaikuttaa yhteiseen toimintaan. 11

12 Yhteistyö perheiden kanssa on yksi Tervanpolttajan päiväkodin peruspilareita. Vasuun kirjatut asiat ovat pohjana yhteistyölle. Aloittaminen uudessa hoitopaikassa räätälöidään kullekin perheelle sopivaksi. Tutustumiskäynnistä sovitaan etukäteen ryhmän työntekijän kanssa. Pitkin toimikautta on päiväkodissamme erilaisia iltatapahtumia koko päiväkodille tai ryhmittäin; vanhempainiltoja, liikunnallisia iltoja, askarteluiltoja, lauluiltoja, äitien iltoja, juhlia, kirpparipäiviä, jne. Varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelman tekeminen, sekä päivittäminen jokaisen perheen kanssa, on tärkeää. Vanhemmat ja henkilökunta keskustelevat aina tarvittaessa toimintakauden aikana Keväisin toimintakauden lopussa on palautekeskustelu. Pidämme tärkeänä hyvää tiedottamista puolin ja toisin. Tervanpolttajan päiväkodissa toimii lasten vanhempien yhteistyötoimikunta. Tavoitteena on antaa vanhemmille myös tällainen vaikutusmahdollisuus. Toimikunta järjestää tapahtumia, joissa tavoitteena on perheiden tutustuminen toisiinsa, vuorovaikutus ja vertaistuen löytäminen. Vanhempainyhdistys myös kerää rahaa, lahjoittaen sen lasten retkitoimintaan. 3.2 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Kokkolassa on laadittu yhteinen, lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, joka on jo käytössä päivähoidon yksiköissä (liite 2) Päivähoidon/esiopetuksen aloittamisvaiheessa voidaan käyttää ns. keskustelulomaketta (liite 1), joka on pohjana ensimmäisessä tapaamisessa vanhempien kanssa. Keskustelu pyritään käymään ennen päivähoidon/ esiopetuksen aloittamista. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan hoitosuhteen alkaessa ja päivitetään säännöllisesti. Suunnitelma laaditaan yhdessä huoltajien kanssa, ja se on käytössä lapsen koko päivähoidon ajan ja seuraa lasta hänen siirtyessä päivähoitomuodosta toiseen tai esiopetuksesta kouluun. Myös lapsen ajatuksia varhaiskasvatuksesta kirjataan lapsen omaan varhaiskasvatussuunnitelmaan. Vasu ja esiopetussuunnitelma tehdään, kun lapsi on jo jonkin aikaa ehtinyt olla päivähoidossa / esiopetuksessa. Vasua / esiopetussuunnitelmaa päivitetään toimintakauden aikana. Vasu siirtyy lapsen mukana uuteen ryhmään. Joidenkin lasten kohdalla tehdään Vasun lisäksi pedagoginen arvio, pedagoginen selvitys, kuntoutussuunnitelma / oppimissuunnitelma, Varhennetun -vapaaehtoisen esiopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma tai HOJKS -suunnitelma. Näiden kaikkien suunnitelmien käytöstä on olemassa ohjeistukset. 12

13 4. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 4.1 Kasvattaja varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksessa henkilöstö muodostaa kasvattajayhteisön, joka koostuu erilaisen koulutustaustan ja työkokemuksen omaavista työntekijöistä. Varhaiskasvatuksessa tiimityö on keskeinen työmuoto. Kasvattajayhteisössä, johon myös perhepäivähoidon tiimit kuuluvat, käydään säännöllistä arvokeskustelua sekä keskenään että vanhempien kanssa. Kasvattajalta edellytetään sitoutumista kasvattajayhteisön yhteisiin arvoihin ja päämääriin. Kasvattajalla tulee olla kyky ja halu ymmärtää lapsen mieltä ja maailmaa. Kasvattajan on välttämätöntä oppia havainnoimaan herkästi ja hienosyisesti. Aikuisen on mentävä kyykkyyn sekä konkreettisesti että vertauskuvallisesti voidakseen nähdä läheltä se, mikä on lapselle tärkeätä. (Martti Lindqvist, Lastentarha 1/2006) Avoin keskustelukulttuuri ja toimivat yhteistyön rakenteet auttavat tiimejä hyvän toiminnan ylläpitämiseen, ja samalla tukevat ammatillisuuden kasvua. Kasvattajat ylläpitävät ja kehittävät ammatillista osaamistaan ja tiedostavat varhaiskasvatuksen muuttuvat tarpeet. Arvot on avattu ja avataan aina kehittämispäivässä keskustellen ja kyseenalaistaen. Avain kysymys on: Mitä Tervanpolttajassa tarkoittaa.? Tervanpolttajassa toimiviksi todettuja henkilökunnan yhteistyömuotoja: - hyvä tiedottaminen; infotaulu, sähköpostit, tietoverkko, tekstiviestit, palaverit, tiedotteet, internet - kehittämispäivät; koko talo yhdessä sekä tiimeittäin - koko päiväkodin palaverit kuukausittain - säännölliset Laatutiimin palaverit 13

14 - säännölliset tiimipalaverit, joka toinen viikko - Tyhy -päivät Tervanpolttajan toimintakulttuuriin kuuluu avoin keskusteluilmapiiri, toisten kuunteleminen, kuulluksi tuleminen ja innokkuus tarttua uusiin ideoihin. Henkilöstön ammattitaitoa ylläpidämme suunnitelmallisella täydennyskoulutuksella, johon jokaisella työntekijällä on oikeus vähintään 3 pv/vuosi. 4.2 Varhaiskasvatusympäristö Varhaiskasvatusympäristö on kokonaisvaltainen ja moniulotteinen. Siihen kuuluvat näkyvä ja kosketeltava fyysinen ympäristö, kokemuksellinen ja muistava psyykkinen ympäristö sekä sosiaalinen ympäristö kaikkine vuorovaikutustilanteineen. Lapset ja henkilökunta ovat yhdessä luomassa ympäristöä; aikuiset luovat ympäristölle puitteet ja siihen kuuluu olennaisena asiana myönteinen ilmapiiri. Kasvattajat huolehtivat kasvuympäristön pedagogisesta selkeydestä ja toimivuudesta. Turvallinen pihapiiri ja lähellä oleva luonto ovat tärkeitä paikkoja lasten leikeille ja tutkimusretkille. Varhaiskasvatusympäristö on lapsia varten, ja siinä näkyvät lasten tekemät työt. Siellä on tilaa ja mahdollisuuksia leikille. Ympäristö on kannustava, muuntuva, viihtyisä ja mahdollistaa pitkäkestoisen leikin. Ympäristön esteettisyys merkitsee eri ihmisille eri asioita, ja sen tarjoamat erilaiset elämykset ovat tärkeitä lapsen kehitykselle ja oppimiselle. Kasvuympäristön turvallisuus on edellytys hyvälle ja laadukkaalle varhaiskasvatukselle. Liikuntapainotteisuus näkyy Tervanpolttajan varhaiskasvatusympäristössä. Meillä saa juosta, kiipeillä, pomppia ja liikkumiseen kannustetaan sekä rohkaistaan. Meille on tärkeää, että lapsilla on usko ja tunne siitä, että heihin luotetaan. Aikuisen läsnäolo ja kannustus saa lapsen yrittämään ja uskomaan omiin kykyihin ja taitoihin. 14

15 1. Fyysinen ympäristö hyvät mahdollisuudet monipuoliseen leikkiin aktivoiva ympäristö lähiympäristön hyödyntäminen liikuntapainotteisuus näkyy sisällä ja ulkona turvallinen pihapiiri 2. Psyykkinen ympäristö aikuisen turvallinen läheisyys ja läsnäolo kannustava ja lämminhenkinen ilmapiiri vahvuuksien huomioiminen 3. Visuaalinen ympäristö esteettisyys kodinomaisuus lasten tekemät työt näkyvät kannettavien tietokoneiden diaesitykset lapsia/vanhempia varten lasten työt kauniisti, töitä arvostaen esillä lasten vahvuuksien huomioiminen 4. Sosiaalinen ympäristö kiusaamiseen ja syrjäytymiseen puuttuminen lapsen/vanhempien kuuleminen erilaisuuden hyväksyminen, suvaitsevaisuus 5. Pedagoginen ympäristö tilaa, aikaa, välineitä pitkäkestoiseen leikkiin aikuisen osallistuminen tilojen muunneltavuus selkeys ja toimivuus välineiden ja materiaalien monipuolisuus ja laadukkuus jakotilojen käyttö 4.3 Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa 15

16 Kieli on lapselle sosiaalisen vuorovaikutuksen, ajatusten ja tunteiden viestintäväline. Kielen osa-alueita ovat kuunteleminen, puhuminen, kirjoittaminen ja lukeminen. Kielen oppiminen on aina luova ja persoonallinen prosessi, jossa jäljittelyllä on tärkeä merkitys. Kielen avulla lapsi jäsentää havaintojaan, tutustuu ympäristöönsä ja saa tietoa. Lapsi totuttelee kertomaan ja keskustelemaan omista tunteistaan, toiveistaan, mielipiteistään ja ajatuksistaan sekä ilmaisemaan havaintojaan ja päätelmiään. Lapsen kysymyksiä arvostetaan ja häntä rohkaistaan monipuoliseen ilmaisuun ja esiintymistilanteisiin leikin ja mielikuvituksen kautta. Ryhmän jäsenenä hän oppii kuuntelemaan sekä lasten että aikuisten puhetta, osallistumaan keskusteluun ja odottamaan omaa vuoroaan. Kielellä on keskeinen merkitys lapselle ominaisessa tavassa toimia. Lapsi tarvitsee kieltä toiminnassaan ja kieli kehittyy leikkimisen, liikkumisen, tutkimisen sekä taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen myötä. Lapselle luetaan ja kerrotaan satuja, kertomuksia, asiatekstejä, runoja, loruja ym. niin, että hän saa tilaisuuden nauttia kuulemastaan. Lasta sadutetaan: hänen itse keksimiään satuja, kertomuksia, runoja ja muita tuotoksia kuunnellaan, dokumentoidaan, esitetään ja asetetaan esille. Vuorovaikutus koostuu sanattomasta viestinnästä (eleet, ilmeet, äännähdykset, kehon liikkeet), puheesta ja kuuntelusta. Lapsen sosiaalisuuden, tunteiden ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä on erityisesti tuettava kielen avulla. Lapsi ymmärtää kehityksensä varhaisvaiheessa asioita huomattavasti enemmän kuin pystyy tuottamaan puheeksi. Liikuntapainotteisuus tukee äidinkielen kehittymistä monin eri tavoin. Keskusteleminen ja kuunteleminen: - aikuisen puhe selkeää ja rauhallista - aito läsnäolo - keskustelutilanteiden luominen - vuorovaikutukseen rohkaiseminen - kuunteleminen kuulluksi tuleminen Tukitoimenpiteitä: - tukiviittomat, aikuisen selkeä puhe, kuvat, rytmittäminen - puheterapeuttien ja KELTON (erityislastentarhanopettajan) ohjeet - henk., kunnan kouluttaminen Sadut, runot, lorut ja laulut kuuluvat arkeemme. 4.4 Lapselle ominaisia tapoja toimia Liikkuminen Liikkuminen on lapsen hyvinvoinnin ja kasvun perusta. Kasvattajan tehtävä on luoda lapsille liikuntaan houkutteleva ympäristö, poistaa liikuntaan liittyviä esteitä ja opettaa turvallista liikkumista eri ympäristöissä huomioiden vuodenaikojen tarjoamat mahdollisuudet. Kokkolan kaupunki tarjoaa myös lapsiasukkailleen monipuolisia liikuntapaikkoja. ( 16

17 Tervanpolttajan päiväkoti on liikuntapainotteinen päiväkoti ja meillä mm: - noudatetaan valtakunnallisia Varhaiskasvatuksen liikunnan suosituksia, jonka myötä liikunta on monipuolista, suunnitelmallista, pitkäjännitteistä ja päivittäistä - monipuoliset liikuntavälineet ovat aina saatavilla - kannustetaan ja houkutellaan liikkumaan, ilman turhia rajoituksia - henkilökunnan oma motivaatio on tärkeää - iloitaan liikunnasta - päiväkodilla on hyvä sijainti; metsä, uimahalli, jäähalli ja hiihtoladut lähellä - piha on liikkumiseen houkutteleva - tiedostetaan liikunnan tärkeys lapsen oppimisedellytysten, kasvun ja kehityksen kannalta Leikki Elinikäisen leikkimisen voisi nostaa iskulauseeksi elinikäisen oppimisen rinnalle: leikkiä ikä kaikki, oppia ikä kaikki. Siellä, missä on mielikuvitusta ja luovuutta, iloa ja tyydytystä, on myös leikkiä. Aivan erityisesti leikki kuuluu leikki-ikään. Kouluikää edeltävinä vuosina leikkiminen on siinä määrin tunnusomaista, että sitä on pidetty lapsen johtavana toimintana. Leikille tarvitaan aikaa, vapautta ja mahdollisuus jatkua myöhemmin. Työ tehdään loppuun asti, mutta leikki voi jäädä kesken. Onnistunut leikki on vapaaehtoista, pitkäkestoista ja kaikille tilaa antavaa. Tarvittaessa kasvattaja voi osallistua lasten leikkiin ja tukea lasta sekä monipuolistaa leikkiä mielikuvin ja välinein. Miten leikin tärkeys näkyy Tervanpolttajassa: - tilaa, aikaa, välineitä pitkäkestoiseen leikkiin - aikuisen osallistuminen leikkiin, rikastajana tarvittaessa - autetaan tarvittaessa leikkikaverin valinnassa - leikkirauha 17

18 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Meissä kaikissa asuu pieni taiteilija. Kasvattaja kannustaa lasta tekemään, kokemaan ja ilmaisemaan tunteitaan, ajatuksiaan ja aistimuksiaan monipuolisesti. Taiteellisessa kokemisessa ja ilmaisemisessa ovat läsnä tunteet, leikki, mielikuvitus ja luovuus, työskentelyyn uppoutuminen ja ongelmanratkaisu, omista tuotoksista nauttiminen, sekä onnistumisen, epäonnistumisen että uudelleen yrittämisen kokemukset. Miten taidekasvatus näkyy Tervanpolttajassa: - monipuolisten tekniikoiden ja materiaalien käyttö lapsen oma lähtökohta huomioiden - kannustaminen luovuuteen, nauttiminen, tekemisen ilo - syventyminen aiheeseen - töiden esillepano, ihailu - aistien ja tunteiden herättäminen erilaisten kokemusten ja elämysten avulla Tutkiminen Lapsi on luonnostaan tutkija, jonka kaikki aistit ovat intensiivisesti mukana hänen kokemusmaailmassaan. Lapsi oppii tilanteissa, joissa on paljon kosketeltavaa, haistettavaa, maistettavaa, kuultavaa ja nähtävää. Kasvattajan tehtävänä on antaa mahdollisuus monenlaiseen tutkimiseen Tutkiminen: - tuetaan uteliaisuutta - kannustetaan kokeilemaan, kyselemään - lapsilähtöisyys - uusien elämysten ja mahdollisuuksien tarjoaminen 18

19 5.Varhaiskasvatuksen sisältöalueet On tärkeää muistaa, että varhaiskasvatuksessa lapsi ei opiskele tai suorita eri sisältöjä eikä lapselle aseteta suoriutumisvaatimuksia. Sisältöalueet muodostavat kasvatuksesta vastuussa olevalle henkilökunnalle kehyksen siitä, millaisia kokemuksia, tilanteita ja ympäristöjä kasvattajien tulee tarjota, jotta lapsen kasvu ja kehitys etenisi tasapainoisesti. 5.1 Matemaattinen Lapsi kokee matematiikan. opitaan plus ja miinuslaskuja ja että matematiikassa lentää joskus koneitakin! Matematiikka on osa lapsen jokapäiväistä ympärillä olevaa elämää. Matematiikka kehittää lapsen loogista ajattelua. Lasta rohkaistaan ja kannustetaan päättelemään ja kertomaan ajattelunsa kulkua. Eri aisteja hyväksikäyttäen lapsi havannoi ympärillään tapahtuvaa toimintaa. Hän oppii itse tekemällä, tutkimalla, kokeilemalla, vertaamalla ja päättelemällä. Kasvatushenkilöstön tulee rakentaa haastava ja mielekäs kasvu- ja oppimisympäristö, joka innostaa lapset tutkimaan ja kokeilemaan. Sen, minkä itse tekee, oppii parhaiten! 19

20 - arkimatematiikkaa tekemällä ja tutkimalla; matematiikkaa liikunnassa, luontoretkillä, musiikissa jne. - ongelmaratkaisutaitojen ja ajattelun kehittäminen - pelien pelaaminen 5.2 Luonnontieteellinen tehdään retkiä metsään ja syödään eväitä. Puhutaan luonnosta, tutkitaan eläimiä, puita ja lintuja! Varhaiskasvatuksessa lapsi tutustuu lähiympäristöön ja luontoon. Lapsilla on luontainen kiinnostus luontoon ja sen ilmiöihin. Kasvattajien kanssa harjoitellaan ottamaan vastuuta luonnon ja ympäristön hyvinvoinnista. Samoin tutustutaan ihmisen rakentaman ympäristön ja luonnon yhteiseloon, näin lapsi oppii arvostamaan elinympäristöään. Jo pienenä opitaan oman toiminnan vaikutus ympäristöömme. Lapsen omakohtaiset havainnot ja kokemukset rakentavat hänen maailmankuvaansa. Yhdessä kasvattajan kanssa lapsi oppii tutkimaan, päättelemään, tekemään oletuksia ja havainnoimaan ympäristön monimuotoisuutta sekä ymmärtämään ihmisen ja luonnon välistä vuorovaikutusta. - retket lähimetsiin - luonto + liikunta - vastuu luonnossa liikkumisesta, jokamiehenoikeudet - tutkimaan ja kyselemään kannustaminen - luonnonmateriaalin käyttö 5.3 Historiallis- yhteiskunnallinen puhutaan menneistä, mietitään kaupungin asioita ja tehdään elokuva. Historia on tunnelmaa! Lapselle luodaan kuvaa menneistä ajoista tarinoiden, esineiden ja dokumenttien avulla. Lapselle tuodaan tutuksi Kokkolan historiaa ja tapahtumia huomioiden lapsen kehitysvaihe. Kulttuuriperinnön siirtäminen tapahtuu esim. perinnetapahtumia järjestämällä. Kasvatushenkilöstön tulee huomioida eri maista tulleiden lasten kulttuuritausta. 20

21 - tutustuminen kaupungin eri kohteisiin. - tapahtumiin ja esityksiin osallistuminen - tarinat, sadut, aikuisen oma kerronta - omaan kotiseutuun ja omiin juuriin tutustuminen ja niiden arvostaminen 5.4 Esteettinen puhutaan paljon, että pitääkö panna stoppi tien laitaan vai kolmio! Lasten kanssa yhdessä luotu ympäristö lisää esteettisiä kokemuksia, jossa taiteella ja kulttuurilla on moninaiset mahdollisuudet lapsen kasvatuksessa niin arjessa kuin juhlassa. Varhaiskasvatuksessa tutustutaan musiikkiin, kuvataiteisiin, kirjallisuuteen ja teatteriin. Näin voidaan tarjota lapselle omakohtaisia aistimuksia, elämyksiä ja kokemuksia. - kulttuuri; teatterit, konsertit, taidenäyttelyt jne. - esteettisyys päiväkodin tiloissa, mm. lasten töiden esille asettelussa 5.5 Eettinen lapsellista, menee joku eteen jos se aikoo kaataa luontoa!! Eettiset kysymykset ovat läsnä lapsen arjessa ja vuorovaikutustilanteissa. Aikuisten tulee ohjata lapsia pohtimaan oikeaa ja väärää, hyvää ja pahaa, totuutta ja valhetta Eettisten kysymysten käsittely tulee tapahtua lapsen oman kehitystason mukaisesti. Näin tuetaan lapsen myönteisen minäkuvan muodostumista. Aikuisen tulee tiedostaa antamansa mallin merkitys lapsen eettiselle kasvulle. Pelot, ahdistus ja syyllisyys kuuluvat myös lapsen elämään. Kasvattajan tulee tukea lasta niiden tunnistamisessa ja käsittelyssä. - vuorovaikutustaitojen tukeminen; sadut, lastenkokoukset, keskustelut, sopimiset, pohdinnat, kannustaminen, tukeminen ja tunteiden tunnistaminen jne. - erilaisuus on rikkaus! 5.6 Uskonnollis- katsomuksellinen Lähtökohtana varhaiskasvatuksessa on kunnioittaa perheen vakaumusta ja sopia lapsikohtaisesti sen käytännöistä. Lapset oppivat suomalaiseen kulttuuriin kuuluvia tapoja, 21

22 mm. kirkolliset juhlapyhät ja tavat. Kasvattajan herkkyys lasten kysymysten kuulemiseen ja avoimeen keskusteluun tukee lasta pohtimaan ja ihmettelemään uskontoon ja kulttuuriin liittyviä asioita. Lasta ohjataan hyväksymään ja kunnioittamaan lähellä olevia erilaisia uskonto ja katsomustapoja. - erilaisten vakaumusten kunnioittaminen - suom. kristilliset tavat - yhteistyö seurakunnan lapsityön kanssa esim. lastenkirkot - lapsen kysymyksille herkistyminen 6. Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa 6.1 Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja arviointi Tuen tarve voi ilmetä fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla. Se voi olla lyhytaikaista tai pysyvämpää. Tuen tarvetta arvioitaessa luodaan kokonaiskuva lapsesta yhteistyössä vanhempien ja päivähoitohenkilöstön kesken ja määritellään yksilölliset toimintamahdollisuudet sekä tuen ja ohjauksen tarpeet. Tavoitteena on ennaltaehkäistä lapsen tuen tarpeen syntyminen, kasautuminen ja pitkäkestoisuus. Mahdollisimman varhainen puuttuminen ja tukitoimien käynnistäminen on toiminnassa keskeisellä sijalla. Useilla lapsilla on jo päivähoitopaikkaa haettaessa asiantuntijalausunto erityisen tuen tarpeesta, jolloin erityisvarhaiskasvatukselliset tukitoimet aloitetaan heti. Myöhemmin ilmenevän erityisen tuen tarpeen tunnistamiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä vanhempien, kasvatushenkilöstön ja tarvittaessa myös muiden asiantuntijoiden kanssa. Moniammatillisten kasvu- ja hoitoryhmien toiminnan tavoitteena on tuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja päivähoidon henkilökunnan kasvatustyön tukeminen. Kasvu- ja hoitoryhmissä käsiteltävistä asioista keskustellaan vanhempien kanssa ennen niiden esille tuomista kasvu- ja hoitoryhmissä. Varhaisen tuen tarvetta arvioitaessa kiinnitetään huomiota lapsen fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja kognitiiviseen kehitykseen. Kielellisen kehityksen seuranta painottuu erityisesti 2-5-vuotiailla. Kaikille 5-vuotiaille lapsille tehdään KEHU -arviointi ( 5-vuotiaan lapsen kehityksen kartoitus. Suoritetusta arviosta saatua tietoa hyödynnetään mahdollisen tuen tarpeen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kuusivuotiaiden arvioinnissa painotutaan mahdollisten tulevien oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. Kouluvalmiuden ryhmätutkimus toteutetaan kiertävien erityislastentarhanopettajien toimesta esiopetusryhmissä osalle ryhmän lapsista. 22

23 6.2 Erityisen tuen järjestäminen Kokkolassa erityistä hoitoa ja tukea tarvitseva lapsi sijoitetaan päiväkoti- tai perhepäivähoitoryhmään. Tarpeen mukaan palkataan avustavaa henkilökuntaa tai lapsi otetaan huomioon hoidettavien lasten kokonaislukumäärässä (esim. ns.pienryhmät). Kokkolassa on tällä hetkellä yksi integroitu erityisryhmä kielihäiriöisille lapsille. Kokkolassa päivähoidossa toimii neljä kiertävää erityislastentarhanopettajaa ja integroidussa erityisryhmässä on yksi erityislastentarhanopettaja. Lapsella voi olla ryhmässä oma avustaja tai useammalla lapsella yhteinen avustaja. 6.3 Erityisen tuen toteuttaminen Tuen toteuttamisen lähtökohtana on lapsen kehityksen yksilöllisyyden ja kokonaisvaltaisuuden huomioiminen. Tavoitteena on tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista yhteistyössä vanhempien kanssa kasvatuskumppanuutta jakaen. Erityistä tukea tarvitsevien lasten kasvatustoimintaa mukautetaan yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Työskentelyä eriytetään pienryhmä- ja/tai yksilöohjauksen avulla. Toimintamenetelmiä ja sisältöjä tarkennetaan huomioiden lapsen henkilökohtainen oppimistyyli. Vuorovaikutuksellisia ja sosiaalisia taitoja vahvistetaan ryhmätyöskentelyssä. Vaihtoehtoiset kommunikointimenetelmät (kuvat, viittomat, esineet) ovat käytössä niitä tarvitseville lapsille. Kuvia tai esineitä apuna käyttäen lapselle laaditaan tarvittaessa päiväjärjestys struktuurin ylläpitämiseksi. Erityistukea tarvitseville lapsille päivähoidon arjen merkitys kuntouttavana toimintana on keskeistä. Erityisen tuen tarpeessa oleville lapsille laaditaan lapsen Varhaiskasvatussuunnitelmaan kuuluva lakisääteinen kuntoutussuunnitelma ja pidennetyn, 11-vuotisen oppivelvollisuuden piiriin kuuluville HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma). 23

24 Näissä määritellään lapsen voimavarat ja vahvuudet sekä kehityksen tuettavat osa-alueet. Kuntoutus- ja HOJKS -palavereihin osallistuvat lapsen vanhemmat sekä muut lapsen kanssa työskentelevät henkilöt. Kokkolassa pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien lasten oppivelvollisuus toteutuu esiopetuksen lisäksi osin heidän tulevissa kouluissaan (esim. harjaantumisopetus, dysfasiaopetus). 7.Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin perustuva varhaiskasvatus Eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla lapsilla tarkoitetaan tässä sekä saamelaisia, romaneja ja viittomakielisiä että maahanmuuttajataustaisia lapsia. Kokkolassa näiden lasten varhaiskasvatus järjestetään päivähoitopalveluiden yhteydessä siten, että lapsi toimii muiden lasten tavoin lapsiryhmän jäsenenä. Päivähoitopaikan saatuaan lapsen vanhemmat tulevat tutustumaan hoitopaikkaan, jolloin käydään läpi vanhempien kanssa perheen kulttuuritausta ja tavat. Hyvät tulkkipalvelut ja niiden saatavuus riittävän pitkään ovat ensiarvoisen tärkeitä vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön turvaamiseksi ja sen varmistamiseksi, ettei lapsi missään vaiheessa joudu tulkiksi aikuisten välille. Lapsen vanhempia kannustetaan säilyttämään perheen kulttuuri sekä ylläpitämään ja kehittämään lapsen äidinkieltä. Oman äidinkielen säilyttäminen lapsen tunnekielenä ja lapsen tunteiden ilmaisemisen välineenä on tärkeää, ja ensisijainen vastuu siitä on lapsen huoltajilla. Osallistuminen varhaiskasvatukseen tukee eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten mahdollisuutta oppia suomea tai ruotsia toisena kielenä luonnollisissa tilanteissa toisten lasten ja kasvattajien kanssa. Kielen omaksuminen vahvistuu, kun lapsi kuulee puhuttua kieltä ja häntä rohkaistaan myös omaan puheen tuottamiseen. S2-kielen (suomi toisena kielenä) omaksuminen varhaiskasvatuksessa perustuu toiminnalliseen ja kielelliseen vuorovaikutukseen. Erityisissä S2-toimintatuokioissa autetaan lasta omaksumaan uusia käsitteitä ja kielen rakennetta. Päivähoito on eri- kieli ja kulttuuritaustaiselle lapselle tukimuoto, joka auttaa häntä sopeutumaan uuteen kulttuuriin. Kokkolassa S2-kielen ohjelmaa on alettu tekemään ja se valmistunee syksyllä

25 8.Verkostoyhteistyö Lapsen henkilökohtaiseen verkostoon kuuluvat perhe, suku, ystävät ja naapurit. Keskeisimpiin yhteistyötahoihin päivähoidossa ja esiopetuksessa kuuluvat kiertävät erityislastentarhanopettajat, neuvolat, terapeutit, sosiaalityö, perheneuvola, erikoissairaanhoito, opetustoimi ja maahanmuuttajapalvelut. Verkostoyhteistyö mahdollistaa nopean ja varhaisenpuuttumisen lapsen ja perheen asioissa. Päivähoidossa ja esiopetuksessa yhteistyötä tehdään myös seurakunnan, liikunta ja kulttuuritoimen, sekä erilaistenjärjestöjen kanssa. Lapselle on tärkeä, että hänen lähipiirissään olevat aikuiset ovat keskenään yhteistyössä tukien lasta yksilönä hänen omista lähtökohdistaan käsin. 9. Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen seuranta ja arviointi Varhaiskasvatuksessa arvioidaan kaupungin ja yksikön varhaiskasvatussuunnitelmien sekä jokaisen lapsen henkilökohtaisen suunnitelman toteutumista. Arviointi perustuu aina lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen, sekä kasvattajayhteisön toiminnan ja työtapojen säännölliseen havainnointiin ja dokumentointiin. Tämä toimii perustana varhaiseen puuttumiseen. Varhaiskasvatuksessa lasta tuetaan arvioimaan myös omaa oppimistaan. Lapsiryhmiä opetetaan keskustelemaan ja arvioimaan arjen eri tilanteita, ja näin vahvistetaan lasten osallisuutta (esim. lastenkokoukset ). 10. Varhaiskasvatustoiminnan sisällöllinen arviointi, kehittäminen ja seuranta Varhaiskasvatuksen laadun toteutumiseksi ja kehittämiseksi tarvitaan säännöllistä seurantaa ja arviointia. Arviointi perustuu asetettuihin tavoitteisiin ja arvoihin. Lähtökohtana 25

26 ovat Kokkolan varhaiskasvatusta ohjaavat suunnitelmat. Varhaiskasvatuksen arviointisuunnitelma ohjaa arviointia ja sitä päivitetään vuosittain. Osa arviointitoimenpiteistä ohjataan sivistyskeskuksen toimesta, osa on varhaiskasvatusyksiköiden vastuulla. Kokkolassa on käytössä TAK- arviointiohjelma (tutki, arvioi, kehitä). TAK- arviointimenetelmällä arvioidaan varhaiskasvatuksen laatua sisältäen mm. asiakaskyselyt lapsille ja vanhemmille, henkilöstökyselyt, johtajuuden arvioinnin sekä itse- ja tiimiarvioinnit. Syksystä 2008 arviointeja on voitu toteuttaa internetin kautta. Sitä on hyödynnetty esiopetuksen asiakaskyselyssä ja koko varhaiskasvatushenkilöstölle tehdyssä kyselyssä. Kuntatasolla on yhtenäinen päivähoidon arviointisuunnitelma vuoteen 2012 asti (LIITE 4). Varhaiskasvatuksen yksiköt laativat toimintasuunnitelman toimintakaudeksi, jonka avulla arvioidaan ja kehitetään toimintaa. Liitteet LIITE 1 Hyvät vanhemmat! LIITE 2 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LIITE 3 Varhaiskasvatuspalvelut Kokkolassa LIITE 4 Varhaiskasvatuksen arviointisuunnitelma, TAK LIITE 1 Hyvät vanhemmat! Lapsenne on saanut kunnallisen päivähoito- / esiopetuspaikan! Laadukas päivähoito/esiopetus on yhteistyötä, johon tarvitaan perheen asiantuntemusta omasta lapsesta sekä päivähoidon henkilöstön ammatillista osaamista ja kokemusta. Tällä kirjeellä toivomme tietoja lapsestanne jotta hänen päivähoidon/esiopetuksen alkaminen olisi mahdollisimman helppoa ja sujuvaa. Varatkaa aika yhteiselle keskustelulle lapsestanne! Toivomme, että mietitte alla olevia kysymyksiä ja kirjaatte ajatuksianne! 26

27 1. Keitä kuuluu perheeseenne? Lapselle muut tärkeät henkilöt? 2. Lapsenne luonteenpiirteitä, vahvuuksia? 3. Missä hän tarvitsee tukea, ohjausta ja rajoja? 4. Ruokailutottumukset; erityisruokavalio sekä mahdolliset allergiat? 5. Minkälainen on lapsenne levon tarve? 6. Siisteyskasvatus esim. omatoimisuus wc:ssä asioimisessa? 7. Onko lapsenne elämässä tapahtunut tai tapahtumassa asioita joista meidän tulisi tietää? 8. Minkälaisia odotuksia, toiveita tai ennakkokäsityksiä teillä on päivähoidosta / esiopetuksesta? Varatkaa tutustumisaika ajoissa! LIITE 3 Terveisin päivähoidon/ esiopetuksen henkilöstö Perinteinen perhepäivähoito/hoitajan kotona Kunnalliset päiväkodit Hakalahden pk Halkokarin pk Kaustarin pk Keltaviirin pk Kirkonmäen pk Kiviniityn pk Koivurinteen pk Lumikonkolo Länsipuiston pk Nahkurin pk Pajulinnun pk Peltokorven pk Peurankadun pk Pavunvarren pk Ruotsalainen pk Rytimäen pk Tervanpolttajan pk Ryhmäperhepäivähoito Bamsebo Huvikumpu Kapuntupa Knattebo Leppis Muksula Muksumaja Peukaloinen Päivänpaiste Ruotsalon ryhmis Ruotsalon varahoitokoti Tenavatupa Tiitiäinen Vekaravaja Villabo 27

28 Tulliharjun pk Ykspihlajan pk Öjan pk Ostopalvelu päiväkodit Englantilainen lastentarha Daghemmet Trivselvrån Såka daghem Yksityinen päiväkoti, Lastenkammari Leikkikentät Hakalahden leikkikenttä Halkokarin leikkikenttä Kirkonmäen leikkikenttä Koivuhaan leikkikenttä Rytimäen leikkikenttä Yksityinen ryhmäperhepäivähoito Nasun talo Puh kulma Tikrun tupa Päivähoitopaikoista löytyy lisätietoja Kokkolan kaupungin sivuilta 28