ARTS MAASEUDUN LIIKENNEPALVELUJEN INTEGROINTI MAASEUDUN JOUKKOLIIKENNE KÄSIKIRJA.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ARTS MAASEUDUN LIIKENNEPALVELUJEN INTEGROINTI MAASEUDUN JOUKKOLIIKENNE KÄSIKIRJA. www.rural-transport.net"

Transkriptio

1 ARTS MAASEUDUN LIIKENNEPALVELUJEN INTEGROINTI MAASEUDUN JOUKKOLIIKENNE KÄSIKIRJA ARTS on Euroopan Unionin viidennen puiteohjelman projekti kilpailukykyinen ja kestävä kasvu

2 Sisällysluettelo Johdanto...2 Suunnittelujakso...3 Alustava arviointi Tarkastelualue Alueen nykyisten liikennepalvelujen kartoitus Olemassa olevat julkiset organisaatiot ja liikenteeseen liittyvät organisaatiot Alustavan arvioinnin yhteenveto...7 Alueen liikennepalveluiden suunnittelu Ongelmien kartoitus Tavoitteet Uuden tai parannetun liikennepalvelun pääpiirteet Suunnitteluvaiheen yhteenveto Käyttöä edeltävä jakso Organisatoriset ja hallinnolliset asiat Liikennepalvelut Arviointikehikko Käyttöä edeltävän jakson yhteenveto Käyttöjakso Liikennepalvelun käynnistäminen Jatkuva seuranta Arviointijakso Liite Liikennepalveluiden kustannusten ja tulojen tarkistuslista

3 Johdanto Neuvoja maaseudun joukkoliikenteen parantamiseksi ja uuden liikennepalvelun luomiseksi Tämä käsikirja on tulosta eurooppalaisen ARTS-pojektin (maaseudun joukkoliikenteen integrointi) työstä. Se pyrkii auttamaan maaseudun joukkoliikenteen suunnittelussa, liikennöinnissä ja arvioinnissa. ARTS-projektissa testattiin ja arvioitiin kahdeksan liikennejärjestelmää harvaan asutuilla alueilla kahdeksassa Euroopan maassa Itävalta, Suomi, Kreikka, Unkari, Irlanti, Ruotsi, Galicia (Espanja) ja Wales (UK). Demonstraatiot poikkesivat toisistaan siten, että Itävallassa, Irlannissa, Suomessa ja Ruotsissa kokeiltiin kutsu-ohjattuja palveluja. Unkarissa, Kreikassa ja Espanjassa kokeiltiin koulukuljetusten integrointia ja Walesissa tosi-aikaista informaatiota. Tämän käsikirjan lopussa on kustakin demonstraatiosta yksityiskohtaisempi kuvaus. Käsikirja tarjoaa yleisiä suosituksia, jotka perustuvat ARTS-projektin demonstraatioiden tarjoamiin käytännön esimerkkeihin ja niistä vedettyihin johtopäätöksiin ja projektissa kerättyyn asiantuntijatietoon. Käsikirja jakaantuu neljään lukuun ARTS-projektin jaksojen mukaisesti: 1. Suunnittelujakso 2. Käyttöä edeltävä jakso 3. Käyttöjakso 4. Arviointijakso Kullekin jaksolle olemme määritelleet keskeiset vaiheet ja tehtävät. Tarpeen mukaan tehtävien havainnollistamiseksi esitämme esimerkkejä ARTS- projektin kokeiluista. Lisäksi otsikolla Huomaa tarjoamme neuvoja ko. vaiheessa mahdollisesti esiin tulevien ongelmien ratkaisuihin. Eri jaksot ja niiden väliset vuorovaikutukset on esitetty seuraavalla sivulla olevassa kaaviossa. Suunnittelujaksossa määritellään tarkastelualue, selvitetään väestön koostumus ja nykyiset liikennepalvelut sekä arvioidaan liikennetarpeet. Sen jälkeen voidaan päätellä mitä tarvitaan - uusi liikennepalvelu tai jo olemassa olevan parantaminen? Mikäli tarvetta toimenpiteisiin havaitaan, niille määritellään keskeiset ominaisuudet ja koko hankkeelle tavoitteet. Käyttöä edeltävä jakso alkaa siitä, kun päätös uuden tai nykyisestä parannetun joukkoliikenteen toteuttamisesta on tehty. Tässä jaksossa tuleva liikennepalvelu suunnitellaan yksityiskohtaisesti ja määritetään palvelun seurannassa ja arvioinnissa käytettävät menetelmät. Käyttöjaksossa suunniteltu palvelu jo toimii, mutta silloin on otettava huomioon mahdolliset esille tulevat uudet esteet ja kerättävä palautetta käyttäjiltä jne. Kaikissa edellä mainituissa jaksoissa on tärkeää käynnistää verkostoituminen osapuolten kanssa niin pian kuin mahdollista, jotta tarvittava yhteisymmärrys saadaan aikaan. Arviointijakso aloitetaan jo ennen liikennepalvelun käyttöön ottoa. Aineistoa kerätään koko ajan ja liikennepalveluja arvioidaan ja verrataan asetettuihin tavoitteisiin. Prosessin kuvaus 2

4 Suunnittelujakso Uuden tai parannetun liikennepalvelun suunnittelua tulee edeltää alustava arviointivaihe, jossa määritellään kysyntä, olemassa olevat resurssit ja organisaatioiden rakenne. Sen jälkeen on mahdollista määritellä palvelun tavoitteet ja lopuksi käyttäen esimerkkeinä ARTS-projektin demonstraatioita suunnitella toteutettavan liikennepalvelun yksityiskohdat. On muistettava aloittaa verkostoituminen asianosaisten kanssa niin varhain kuin mahdollista yhteisymmärryksen saavuttamiseksi. Alustava arviointi 1. Tarkastelualue > Alue, jolle liikennepalvelut kohdentuvat määritellään selvästi. Esimerkki: Kreikan demonstraatiossa liikennepalvelut yhdistivät neljä kylää kunnan keskustaajamaan, jossa sijaitsevat kaikki koulut. Kunta rahoitti ja organisoi demonstraation, jossa koulukuljetukset avattiin kaikkien käyttöön. Koska kunta järjesti liikennepalvelut, ne oli aluksi rajattu oman kunnan alueen sisään. Kävi kuitenkin ilmi, että vanhemman väen tarvitsemat terveyspalvelut sijaitsivat naapurikunnan puolella. Tämän vuoksi liikenteen palvelualuetta laajennettiin ja lisättiin kolme vuoroja viikkoa kohden. Tämä esimerkki osoitti selvästi miten tärkeää on selvittää asukkaiden ja potentiaalisten matkustajien tarpeet ennen liikennöintialueen rajaamista. Itävallan kokeilussa palveltiin lähinnä yhden kunnan aluetta, mutta myös muutamaa taloa viereisen kunnan alueella, joista lapset kävivät koulua kunnan rajan toisella puolen.! Huomaa: Kuntien ja läänien rajat rajaavat myös yleisesti joukkoliikenteen palvelualueita ja liikenteen rahoitusta. On varmistettava matkustajien pääsy myös näiden rajojen yli naapurikeskuksiin tai muihin joukkoliikenteen matkustajien kannalta tärkeisiin kohteisiin. On myös valittava alueita, joilla ei vielä tai enää ole vaihtoehtoista 3

5 joukkoliikennettä, muuten uusi liikennepalvelu voi heikentää nykyisen joukkoliikenteen asemaa. Uuden joukkoliikennepalvelun tulee täydentää nykyisiä palveluja. On tärkeää aloittaa hallitulla laajuudella, joka ei rönsyile yli järkevän kokonaisuuden. Uusi palvelu kannattaa aloittaa rajoitetulla palvelulla tärkeimmille kohteille ja sitten kasvattaa sitä asteittain (yhteydet pubeihin Irlannissa, nuorille tarkoitetut iltavuorot Ruotsissa) palvelun vakiintuessa ja onnistuessa. > Alueen väestörakenteesta ja sosioekonomisista tekijöistä kannattaa määritellä, mm. ikä- ja sukupuolirakenne, työttömyysaste ja auton omistus. Esimerkki: Sekä valtakunnalliset että seudulliset tilastot ovat hyviä tietolähteitä. Espanjan demonstraation suunnittelujaksossa alueen väestötiedot koottiin sekä valtion että Galician maakunnan tilastokeskuksista. Kannattaa luonnollisesti käyttää uusinta tietoa. Espanjassa tilastokeskusten tieto oli kaksi vuotta vanhaa ja sitä täydennettiin kunnista saadulla tuoreemmalla tiedolla.! Huomaa: Mikäli alueella on korkea auton omistus, henkilöt joilla ei ole autoa ovat tavallisesti nuoria tai vanhoja. Jos auton omistus on vähäisempää, myös muut ryhmät nousevat tärkeiksi. Valtakunnalliset tilastot voivat tarjota riittävän yleiskuvan, mutta yksityiskohtaista tietoa saadaan vain ruokakuntiin suunnatuilla kyselyillä ja haastatteluilla. Tiedot kulkumuodon valintaan vaikuttavista tekijöistä - joukkoliikenteen määräpaikat, matkojen ominaisuudet, puhelinten yleisyys jne. - ovat välttämättömiä liikennepalvelujen suunnittelussa. Tutkimalla kohderyhmiä saadaan esiin paikalliset tarpeet ja liikennepalveluissa esiintyvät puutteet. > Määritellään väestön sijainti ja etäisyys (esimerkiksi mitattuna henkilöauton ajoaikana) palvelukeskittymästä. > Luetteloidaan ja merkitään kartalle tärkeimpien palveluiden sijainti ja tyyppi; terveyspalvelut, pankit, sosiaalipalvelut, kaupat, koulut, työpaikat, vapaa-ajan palvelut (katso esimerkiksi Itävallan demonstraatiota liitteessä). Pyritään erottamaan määräpaikat asiakkaiden käyntitiheyden mukaan (esimerkiksi koulut ja työpaikat = päivittäin, kaupat = kerran viikossa, kunnalliset palvelut = kerran kuussa). 4

6 2. Alueen nykyisten liikennepalvelujen kartoitus > Kartoitetaan ja analysoidaan olemassa olevat liikennepalvelut ja selvitetään palveluiden tuottajat. Mukaan otetaan kaikki palvelut, joita voivat tuottaa julkiset laitokset, yksityiset liikenteenharjoittajat (linja-auto, taksi), vapaaehtoiset palvelut, kunnalliset palvelut, jne. Esimerkki: Irlannin kokeilualueella on monia julkisen sektorin, yksityisen sektorin ja vapaaehtoisten tuottamia liikennepalveluja: seudulliset kaupunkien väliset ja paikalliset linja-autoreitit (valtion tai yksityisten linja-autoyhtiöiden ajamia) lautat liikennöivät kaikkiin saariin lentoliikenne kolmelle Aran saarelle vapaaehtoisvoimin hoidettu vanhuksille ja liikuntaesteisille tarkoitettu eikiireellinen terveydenhoitoon liittyvä kuljetus päiväkeskuksiin, klubeihin ja sairaaloihin/klinikoihin koululaiskuljetus, jota yksityiset yrittäjät paljolti hoitavat valtakunnallisen linjaautoyhtiön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella taksit Muihin tärkeisiin kysymyksiin kuuluvat: Millaisia sopimuksia on olemassa? Miten suuret ovat kustannukset? Tulot? Vuorojen määrä päivässä? Joukkoliikenteen pysäkit? Nämä tiedot esitetään kartalla, josta siten selviävät joukkoliikenteen reittien yksityiskohdat.! Huomaa: Yksityiset ja julkiset liikenteenharjoittajat on erotettava toisistaan ja on otettava huomioon kilpailuttaminen ja erityyppiset sopimukset. Päivitetään mahdollisesti vanhentunut tai puutteellinen tieto. Useimmissa maissa uudet joukkoliikennepalvelut saavat täydentää olemassa olevia palveluita, mutta eivät kilpailla niiden kanssa. Eri kuljetustapojen yhdistely esimerkiksi jos uusi liikennepalvelu syöttää matkustajia jo olemassa oleville vuoroille parantaa paljon tavoitettavuutta. Liikennepalvelun laatu määräytyy toisaalta lähimmän pysäkin/aseman etäisyydestä ja toisaalta sitä käyttävien vuorojen määrästä. > Kartoitetaan ja arvioidaan olemassa olevien liikennepalvelujen käyttö Esimerkki: Suomen kokeilussa saatiin tietoja sekä lääninhallitukselta että Leppävirran kunnalta niiltä linjoilta, jotka nämä olivat kilpailuttaneet ja tilanneet. Yksityiskohtaisen matkustajatiedon saamiseksi kuitenkin tarvittiin matkustajalaskenta. Sillä myös saatiin tieto linja-autojen maksimikuormituksista, mitä tarvittiin suunniteltaessa uuden palvelun kaluston kokoa. Koulukuljetusten ja muiden kunnallisten kuljetusten käytöstä saatiin tietoa kunnan ylläpitämistä tilastoista. Espanjan kokeilussa käytettiin koulubusseissa olevia tyhjiä paikkoja muiden matkustajien kuljetukseen. Tyhjien paikkojen määrä riippuu koululaisten määrästä ja bussien paikkaluvusta. Galician läänin kouluviranomaiset antoivat tiedot kutakin vuoroa käyttävien koululaisten lukumäärästä. Liikenteenharjoittaja antoi tiedot bussien paikkaluvuista. Näiden kahden luvun perusteella voitiin arvioida vapaiden paikkojen määrä kussakin bussissa, ja uusi palvelu, jossa nämä paikat tarjottiin muiden matkustajien käyttöön voitiin käynnistää.! Huomaa: Keskimääräiset luvut voivat johtaa harhaan, siksi kannattaa käyttää mahdollisimman yksityiskohtaisia tilastoja. 5

7 > Selvitetään liikennetarpeet ja tottumukset tarkastelualueen eri ryhmien osalta (esimerkiksi työssäkäyvät, lapset, nuoriso, vanhukset ja liikuntaesteiset). Esimerkki: Itävallan ALMA-demonstraatiossa, ruokakuntakysely (matkapäiväkirjat) osoitti selviä eroja eri väestöryhmien liikennetarpeissa ja -tottumuksissa: Työssäkäyvät tekevät pääasiassa työmatkoja (69 %), vain 14 % heidän matkoistaan liittyy ostoksilla käynteihin. Eläkeläisten matkoista 60 % liittyy ostoksilla käynteihin. Opiskelijoiden matkoista 79 % liittyy opiskeluun. Perheenemäntien matkoista 21 % on sellaisia, joilla he vievät tai hakevat jonkun toisen perheenjäsenen. Johtuen yhdyskuntarakenteen hajanaisuudesta voivat etäisyydet välttämättömiin palveluihin (ruokakauppa, pankki, peruskoulu) ja joukkoliikenteen pysäkille olla 8 km. Vaikka autonomistus on 523 autoa 1000 asukasta kohden, 9 % ruokakunnista ei omista autoa. Kaikkiaan 17 % aikuisväestöstä (18 vuotiaat ja sitä vanhemmat) ei omista ajokorttia, 4 % miehistä ja 29 % naisista.! Huomaa: Tämä on erittäin kriittinen kohta koko hankkeen onnistumiselle. Tässä vaiheessa kerätty tieto muodostaa pohjan myöhemmälle joukkoliikenteen suunnittelulle. Ellei uusi liikennepalvelu vastaa kohderyhmien tarpeita, jäävät matkustajamäärät pieniksi. Ongelmia voi syntyä, koska matkustajat eivät pääse joukkoliikenteeseen reitit eivät vastaa matkustajien tarpeita aikatauluja ei ole harmonisoitu uuden liikennepalvelun erityispiirteiden aiheuttama vastarinta (eri matkustajaryhmien sekoittaminen kuten tavallisten matkustajien mukaan otto koululaiskuljetuksiin tai teknisten laitteiden käyttö tai matkojen ennakkotilaus matkojen yhdistelykeskuksesta). 3. Olemassa olevat julkiset organisaatiot ja liikenteeseen liittyvät organisaatiot > Kartoitetaan nykyiset paikalliset ryhmät, julkiset laitokset, yksityiset liikenteenharjoittajat. Selvitetään eri ryhmien ja laitosten organisatorinen rakenne. Ketkä ovat asianosaisia ja keitä ovat avainhenkilöt? Missä voi syntyä esteitä uudelle hankkeelle? Esimerkki: Irlannin demonstraation yhteydessä todettiin seuraavat ryhmät: Julkiset organisaatiot, joita vapaaehtoiset toimikunnat täydensivät Julkiset kehittämistoimistot Paikalliset kehittämistoimistot Seudulliset kehittämistoimistot Muut julkiset laitokset Avainhenkilöiksi valittiin ne, jotka työskentelevät tulevan liikennepalvelun kohderyhmiin kuuluvien henkilöiden parissa. Kaikilla yllä mainituilla organisaatioilla on demokraattinen rakenne, mikä koostuu lautakunnista tai toimikunnista, joiden jäsenet ovat paikallisia vapaaehtoisia tai poliittisesti valittuja paikallisia tai seudullisia luottamusmiehiä.! Huomaa: Lain mukaan seutu tai lääni voi olla vastuussa joukkoliikenteen järjestämisestä ja rahoittamisesta, mutta käytännössä kunnan viranomaiset kokevat asiakseen turvata kuntalaisten perustarpeet rahoittamalla joukkoliikennettä. Myös järjestöt tai liikenteenharjoittajat voivat valittaa uudesta liikennepalvelusta tai estää sen toteutumisen, mikäli he pelkäävät kilpailua (joukkoliikenteen harjoittajat tai 6

8 taksit) tai mikäli he kokevat muiden etujensa vaarantuvan (esimerkiksi koululaisten vanhempainyhdistykset). Siksi on erittäin tärkeää jo varhaisessa vaiheessa kartoittaa asianosaisten tilanne, liikenteeseen liittyvien sopimusten tila ja käynnistää kaikkien asianosaisten verkottuminen, jolla etsitään eri etujen tasapainoista huomioon ottamista. > Lainsäädäntö. Mitkä lait ja asetukset säätelevät maaseudun joukkoliikennettä? Onko erityinen lupamenettely? Onko muita esteitä? Esimerkki: Espanjassa läänin kouluviranomaiset tekevät sopimukset liikenteenharjoittajien kanssa peruskoululaisten kuljettamisesta maaseudulla. Laki ei yleensä salli koululaisten ja tavallisten matkustajien yhteiskuljetusta paitsi erityistapauksissa jotka vallitsivat Espanjan kokeilualueella - kuten: harvaan asuttu alue, hajaantunut yhdyskuntarakenne, jossa ei ole muuta joukkoliikennettä. Myöskään, Espanjan kokeilussa eivät bussit saaneet ottaa matkustajia niiltä pysäkeiltä, joita palveli tavallinen linja-autoliikenne. Espanjassa liikennelupia koskeva lainsäädäntö on tiukkaa eikä luvanvaraiselle reitille sallita muunlaista joukkoliikennettä. Itävallassa on kahdenlaisia lupia, jotka vaikuttavat kutsu-ohjatun liikenteen käynnistämiseen: tavallinen linjaliikennelupa ja taksilupa. On miltei mahdotonta saada lupaa joukkoliikenteen harjoittamiseen sellaiselle reitille, jonka läheisyyteen on jo aiemmin myönnetty lupa.! Huomaa: Uusi liikennepalvelu voi edellyttää pienen, ehkä uuden, liikenteenharjoittajan pääsyä markkinoille. Tällöin on hyvä tietää vastaukset seuraaviin kysymyksiin: - Ovatko markkinat kovin säädeltyjä ja onko muita kilpailijoita? - Tarvitaanko reittikohtainen liikennelupa? - Edellyttääkö liikenneluvan saanti osallistumista tarjouskilpailuun? - Mitä perusedellytyksiä vaaditaan liikenneluvan saamiseksi (taloudellinen tilanne, kalusto, henkilökunnan koulutustaso)? - Perustuuko liikennelupa kiinteisiin reitteihin vai onko reiteiltä poikkeaminen sallittua? - Onko liikennelupa määräaikainen? Monessa tapauksessa myös muita juridisia asioita voi tulla ratkaistavaksi, koska uudet ja innovatiiviset liikennepalvelut eivät useinkaan suoraan sovellu vallitsevaan säätelyjärjestelmään. On syytä tarkistaa sopivatko suunnitellun liikennepalvelun kaikki osat vallitsevaan lainsäädäntöön (vapaaehtoisten kuljettajien käyttö, eri matkustajaryhmien kuljettaminen yhdessä jne.). Joissain tapauksissa lainsäädännön luomat esteet voidaan poistaa vain muuttamalla vallitsevia lakeja ja asetuksia. Voi olla tarpeen käyttää juridista asiantuntija-apua, jos suunniteltu liikennepalvelu ei näytä soveltuvan vallitsevaan lainsäädäntöön. Itävallassa voittoa tavoittelemattomat organisaatiot, kuten naapurusto-taksit, toimivat yhdistyslain puitteissa, jolloin vältetään liikennelupiin ja verotukseen liittyvät ongelmat. 4. Alustavan arvioinnin yhteenveto > Alustavan arvioinnin tulokset kootaan yhteen ja esitetään asianosaisille kommentoitaviksi. Mikäli asianosaiset huomaavat arvioinnissa puutteita, voidaan vielä kerätä lisää tietoa. > Nykyisen ja suunnitellun joukkoliikenteen puutteet on yksityiskohtaisesti käytävä lävitse ja sen pohjalta päätettävä kannattaako hanketta jatkaa eteenpäin. 7

9 Esimerkki: Alustavan arvioinnin tulee kuvata tilannetta ennen uuden järjestelmän käyttöön ottoa: joukkoliikenteen palvelutaso, valittujen kohderyhmien ominaisuudet, alueen asukkaiden ja turistien liikennetarpeet ja -tottumukset ja palveluiden saavutettavuus. Nämä seikat muodostavat perustan myöhemmille vertailuille, joilla toteutettavan uuden liikennepalvelun tehokkuus voidaan todentaa.! Huomaa: Alustavan arvioinnin tulokset on esitettävä kaikille asianosaisille ryhmille ja varmistettava riittävän palautteen saanti. On myös harkittava uusien asianosaisten etsimistä ja tapaamista. On myös tarkistettava, onko ongelma, josta hanke lähti liikkeelle edelleen olemassa? 8

10 Alueen liikennepalveluiden suunnittelu 1. Ongelmien kartoitus > Mitkä alustavassa arvioinnissa todetuista ongelmista pyritään ratkaisemaan ottaen huomioon alueen eri väestöryhmien tarpeet? Mitä väestöryhmää tai väestöryhmiä pyritään palvelemaan? Esimerkki: Suomen kokeilussa kohderyhmänä oli vanhempi väki, joka asui pienissä kylissä tai erillisissä maataloissa, ja jonka piti päästä Leppävirran keskustan kauppoihin ja terveyskeskukseen. Unkarin kokeilussa koululaiskuljetuksia järjestettiin kyliin, joissa koulujen uudelleen järjestelyt olivat lisänneet kuljetuskysyntää. Espanjan kokeilussa koululaiskuljetukset avattiin myös muiden matkustajien käyttöön sellaisella alueella, jossa ei aiemmin ollut lainkaan joukkoliikenteen palveluja tarjolla. Itävallan kokeilu uusi kutsu-ohjattu liikennepalvelu paransi harvaan asutun alueen tavoitettavuutta (aiemmin ei joka paikkaan ollut joukkoliikennettä), lisäsi vuoroja puutteellisen bussiliikenteen vuorojen väliin ja tarjosi yhteydet rautatieasemille ja seudullisille linja-autovuoroille.! Huomaa: Uusi liikennepalvelu on sovitettava alustavassa arvioinnissa todettuihin tarpeisiin, esimerkiksi: pieniä - säännöllistä joukkoliikennettä täydentäviä - kutsubusseja sellaisina aikoina ja sellaisilla alueilla, joissa on vähän kysyntää. Käytettävä teknologia kannattaa rajata liikennepalvelun laajuuden mukaan. Ennakkovarausten vaatimat tekniset välineet on valittava kohderyhmien mukaan, esimerkiksi vanhemmilla naisilla ei ehkä ole kännyköitä eikä tietokoneita käytössään. 9

11 2. Tavoitteet > Uuden tai parannetun liikennepalvelun tavoitteet asetetaan aiemmin todettujen ongelmien ja tarpeiden pohjalta. Tavoitteiden tulee olla selkeitä, realistisia ja saavutettavissa olevia. Esimerkki: ARTS-projektissa keskityttiin seuraaviin seitsemään tavoitteeseen, jotka kattavat useimmat maaseudulla esiintyvät liikennetarpeet. Tavoite 1: Parantaa maaseutualueilla liikennepalvelujen saatavuutta. Liikennepalvelujen tuominen alueille, missä aiemmin niitä ei ollut tai ne olivat hyvin puutteellisia. Selvästi kaikista tärkein tavoite, koska juuri liikennepalveluiden puutteen koetaan maaseudulla johtavan sosiaaliseen syrjäytymiseen. Tavoite 2: Parantaa maaseudun asukkaiden pääsyä heille tärkeiden laitosten ja palveluiden luo. Fyysinen tavaroiden ja palveluiden saavutettavuus pääsevätkö ihmiset aiempaa helpommin kauppoihin, terveyskeskukseen ja sosiaalisiin rientoihin uuden liikennepalvelun avulla? Psykologinen aspekti on sitten kokevatko käyttäjät ja potentiaaliset käyttäjät saavutettavuuden parantuvan uuden liikennepalvelun ansiosta. Tavoite 3: Parantaa matkustajien pääsyä liikennevälineisiin. Tavoite 3a: Ovelta-ovelle. Pääsyyn vaikuttaa tarjotaanko ovelta-ovelle palveluja vai pitääkö matkustajan itse kulkea joukkoliikenteen pysäkille päästäkseen liikennevälineeseen. Tavoite 3b: Matala-lattia ajoneuvot. Pääsy liikennevälineisiin maaseudulla. Matala-lattia ajoneuvojen käyttö helpottaa matkustajien pääsyä ajoneuvoihin. Tavallisissa ajoneuvoissa kuljettajan tarjoama apu ajoneuvoon nousemisessa ja poistumisessa on tärkeää. Tavoite 4: Nykyisen joukkoliikenteen tehostaminen integroimalla eri palveluita. Uusien ja olemassa olevien liikennepalveluiden integrointi keskenään. Uusien liikennepalveluiden tulee täydentää (esimerkiksi toimimalla syöttöliikenteenä) eikä kilpailla olemassa olevan liikenteen kanssa Tavoite 5: Parantaa joukkoliikenteen palvelua kohentamalla tiedotuksen tasoa. Tiedotus ja julkisuus, mikä parantaa maaseudun asukkaiden mahdollisuuksia käyttää tehokkaammin tarjolla olevaa joukkoliikennettä. Useinkin uusi liikennepalvelu onnistuu tai epäonnistuu sen mukaan tietävätkö ihmiset siitä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Tavoite 6: Tuottaa integroidut liikennepalvelut käyttäjien kannalta kohtuullisilla kustannuksilla. Luoda tasapuolinen ja selkeä - erilaisia lippuvaihtoehtoja tarjoava - maksujärjestelmä ja pitämällä lippujen hinnat käyttäjien maksukykyä vastaavina. Tavoite 7: Integroimalla joukkoliikennepalvelut tuottaa kustannustehokas kokonaisuus. Kustannustehokkuus siten, että kohtuullinen osuus käyttö- ja pääomakuluista katetaan lipputuloilla ja myös saavutetaan kohtuullinen kuormitusaste.! Huomaa: Varmistetaan, että mikään tavoite ei ole liian vaativa. On helpompaa lisätä liikennöintiaikaa tai vuorojen määriä liikennöinnin käynnistyttyä kuin vähentää niitä myöhemmin, esimerkiksi taloudellisista syistä. On myös huomattava, että eri asianosaisryhmillä voi olla erilaiset odotukset kunkin tavoitteen suhteen. 10

12 3. Uuden tai parannetun liikennepalvelun pääpiirteet > Liikennepalvelun pääpiirteet määritellään siten, että ne täyttävät asetetut tavoitteet ja tyydyttyvät liikennetarpeet. Esimerkiksi: Itävallan kokeilualueella muutamat työssäkäyvät ja koululaiset haluavat käyttää aamujunaa. Tämän vuoksi kutsu-ohjattu liikenne aloitetaan niin varhain aamulla, että he ehtivät junalle. Irlannin kokeilussa oli kunkin tavoitteen osalta valittu seuraava taso: - Pyritään tarjoamaan liikuntaesteisille ihmisille liikennepalvelut. - Työskennellään yhdessä nykyisten liikennepalveluiden tuottajien ja asianosaisten laitosten kanssa kattavan alueellisen liikennepalvelun luomiseksi. - Parantaa osaltaan paikallisen kehityksen tarvitsemaa infrastruktuuria ja avustaa paikallisia ryhmiä ja aloitteita kehittymään mahdollisimman pitkälle. Edellä mainittuihin tavoitteisiin pyrittiin toteuttamalla seuraavat toimenpiteet: - Eri laitosten tarjoaman liikennöinnin paikallinen koordinointi. - Paikallinen, joustava ja helposti tavoitettava kutsu-ohjattu liikenne. - Vaihtomahdollisuudet paikallisen ja pitkämatkalaisen liikenteen välille. - Tieto- ja viestintätekniikan käyttö tiedottamiseen, matkojen varaukseen ja vuorojen suunnitteluun. - Paikallisen liikenteen brandin luominen.! Huomaa: Kannattaa koordinoida ja integroida olemassa olevia liikennepalveluita niin pitkälle kuin mahdollista. Takseja, koulubusseja ja terveys/sosiaalipuolen järjestämiä liikennepalveluja voidaan myös käyttää joukkoliikenteeseen. Tämä lähestymistapa vähentää investointeja uusiin ajoneuvoihin ja laitteisiin sekä parantaa maaseudun joukkoliikenteen kannattavuutta pitkällä tähtäyksellä. Aluksi palvelutaso ja palvelualue kannattaa rajoittaa tarpeeksi pieneksi, jotta vältytään yllättäviltä kustannuksilta. Parannuksia ja laajennuksia on sittemmin helppo tehdä kun palvelu jo toimii hyvin. On parasta tyydyttää paikallista kysyntää ja varoa toimimasta seudullisella tasolla, mutta on varmistettava, että paikalliset liikennepalvelut tarjoavat yhteyden seudullisille linja-auto- tai junavuoroille. > Määritellään hankkeessa tarvittava asiantuntemus ja vaatimukset henkilökunnalle. Esimerkki: Mahdollisesti pystytettävän uuden organisaation hallitukseen tarvitaan seuraavaa asiantuntemusta: liikenneprojektien toteutuksesta, taloushallinnosta, tieto- ja viestintätekniikasta, alueiden kehittämisestä ja paikallisten olojen tuntemisesta. Vastaavasti henkilökuntaan tarvitaan toimitusjohtaja, konttoripäällikkö, kuljettajien esimies/suunnittelija ja kuljettajat. > Määrittele tarvittava teknologia. Esimerkki: Ruotsin kokeilu perustui matkustajien tekemiin ennakkotilauksiin. Visbyn kunnassa oli jo käytössä matkojen yhdistelykeskus (MYK), jota käytettiin erityiskuljetusten ja terveydenhuoltoon liittyvien matkojen koordinointiin. Kokeilu liitettiin tähän MYK:een. Ohjelmistoon tehdyt muutokset aiheuttivat alussa jonkin verran hankaluuksia; on tärkeää että käytetään kunnolla testattua tekniikkaa ongelmien välttämiseksi. 11

13 Walesin kokeilussa teknologian valintaan vaikutti ratkaisevasti pyrkimys saavuttaa yhteensopivuus muualla Walesissa käytettävän joukkoliikenteen tosiaikaisen tiedotusjärjestelmän kanssa. Tosiaikaisen tiedotuksen käytön kannalta on tärkeää, ettei se katkea lääninrajalla, koska linja-autovuorot usein kulkevat useamman läänin alueella. On toivottavaa, että muutkin maaseutualueet Walesissa, jotka tulevaisuudessa ottavat käyttöön tosiaikaisen tiedotuksen seuraavat ARTS-projektin esimerkkiä, jolloin matkustajat hyötyvät koko Walesin kattavavasta tosiaikaisesta tiedotusjärjestelmästä.! Huomaa: Koska high-tech ratkaisut ovat usein kalliita, kannattaa harkita auttavatko ne hankkeen tavoitteiden saavuttamisessa. Tarkistetaan tavallisten puhelimien ja kännyköiden yleisyys, mikäli niitä tullaan tarvitsemaan matkojen tilaamiseen tai ajoneuvojen lähettämiseen. Samoin tarkistetaan myös Internet-yhteyksien yleisyys, jos niitä aiotaan käyttää esimerkiksi tiedottamiseen. Tarkistetaan myös onko alueella jo MYK:ta, jota voitaisiin käyttää. High-tech ratkaisut ovat usein sopivia, mikäli alueella on jo tarvittava kalusto ja ohjelmat, jotka voidaan ottaa käyttöön uudessa järjestelmässä pienellä lisäkustannuksella. Puhelimia on yleensä kaikkialla ja niitä voivat kaikki käyttää ilman lisäkoulutusta. Teknisten apujärjestelmien kustannusten tulee pysyä hyväksyttävässä suhteessa hyötyihin tai matkustajien lukumäärään. > Määritellään liikennepalvelun juridinen ja organisatorinen rakenne. Esimerkki: Itävallan demonstraatio on yksityisen voittoa tuottamattoman yhdistyksen liikennöimä ryhmätaksi. Jäsenet toimivat myös kuljettajina vaatimatonta korvausta vastaan. Tämän vuoksi organisaatio on lähinnä hyväntekeväisyysyhdistys, minkä vuoksi se ei maksa veroja eikä sitä koske samat säännökset kuin varsinaisia liikenteenharjoittajia.! Huomaa: On määriteltävä tapa, millä suunnitellut joukkoliikennepalvelut organisoidaan. Kannattaa pyrkiä sopeutumaan olemassa oleviin juridisiin ja organisatorisiin rakenteisiin mieluimmin kuin yrittää niitä muuttaa. Hankkeen määrittely kokeiluksi voi auttaa poikkeuspäätösten saannissa. Mikäli hankkeen perustelut ovat hyvät, voivat ylemmät hallintoelimet saada alemman hallinnon myöntämään poikkeuksia vallitsevaan käytäntöön. > Määritellään yhteydet muihin paikallisiin ryhmiin ja viranomaisiin verkottumista unohtamatta. Esimerkki: Eräänä mahdollisuutena verkottumiseen on muodostaa paikallisten ryhmien ja viranomaisten kanssa avoin yhtiö paikallisen liikenteen hoitoon. Irlannin kokeilussa mukana oli sekä englannin- että iirinkielisten alueiden kehittämisviranomaiset, läänin sosiaali- ja terveysosasto, paikallinen vapaaehtoinen ryhmä, joka ylläpiti matkojen yhdistelykeskusta ja monien paikallisten ryhmien edustajia.! Huomaa: Verkottuminen on aloitettava niin varhain kuin mahdollista. Luo yhteydet sekä mahdollisiin käyttäjiin että tuottajiin. Tuottajiin kuuluvat liikenteenharjoittajat, matkojen yhdistelykeskuksen pitäjä, rahoittajat ja kunnan eri sektorit. > Lasketaan menot ja tulot (talousarvio) yleisellä tasolla. Esimerkki: Tarkistuslista (yksityiskohtainen lista on liitteenä) - Hallintokulut - Pääomakulut - Käyttökulut ja kilpailuttamista seuraavat liikenteen ostokulut - Tulot 12

14 ! Huomaa: Pitkän tähtäyksen rahoituksen varmistaminen on tärkeää. Kansalliset ohjelmat tarjoavat rahoituksen monesti vain hankkeen käyntiin panoa varten. Maaseudun joukkoliikenteen subventiot voivat olla ongelmallisia, koska matkaa kohden lasketut kustannukset voivat nousta suuriksi. On tärkeää saavuttaa poliittinen tuki, jotta uusi liikennepalvelu säilyisi pitempään. Liikennepalvelusta koituvat hyödyt on tuotava esille siten, että saavutetaan jos mahdollista kaikkien poliittisten puolueiden kannatus, mikä varmistaa jatkuvuuden myös vaalien jälkeen. 4. Suunnitteluvaiheen yhteenveto > Suunnitteluvaiheen tulokset esitellään asianosaisille ja päätöksentekijöille. Saadun palautteen perusteella harkitaan mahdollisia muutoksia ja päätetään valmistelun keskeyttämisestä tai jatkamisesta. 13

15 Käyttöä edeltävä jakso 1. Organisatoriset ja hallinnolliset asiat > Laaditaan toimintasuunnitelma organisaation luomiseksi liikennepalvelujen käynnistämiseen ja liikenteen hoitoon sekä päätöksentekoon. Esimerkki: Ruotsin demonstraation tavoitteena oli saada yhden kunnallisen komitean alaisuuteen kaikkien julkisesti rahoitettujen kutsu-ohjattujen liikennepalvelujen hallinto ja talous sekä yhtenäistää kaikkia käyttäjäryhmiä koskevat säännökset (matkaliput, liikennöintiajat, jne.). Toimintasuunnitelmaan sisältyi henkilökunnan siirtoja muista toimikunnista liikennetoimikuntaan, taksojen ja säännösten muuttamista sekä muutoksista tiedottamista luottamusmiehille, asukkaille ja muille asianosaisille. Kukin toimenpide oli lisäksi tarkasti ajoitettu. > Yhteisymmärryksen muodostaminen asianosaisten ja kaikkien toimijoiden kesken. Esimerkki: Mikäli koululaiskuljetukset maaseudulla avataan muiden matkustajien käyttöön, on tärkeää päästä yhteisymmärrykseen lasten vanhempien kanssa, jotka voivat suhtautua asiaan varauksellisesti. Lasten vanhempien hyväksynnän saavuttaminen oli ratkaisevan tärkeää ARTS-projektin koululaiskuljetuksiin liittyvissä kohteissa. Espanjan demonstraation onnistumisen kannalta oli olennaista että Galician läänin koulu- ja liikennevirastot pääsivät yhteisymmärrykseen koululaiskuljetusten avaamisesta tavallisille matkustajille. Kouluvirasto rahoittaa koulukuljetukset ja liikennevirasto myöntää liikenneluvat. Kouluvirasto oli alun alkaen suopea hankkeelle vaikka liikennevirasto oli aluksi epäröivä, mutta myöhemmin löytyi yhteisymmärrys, Kouluviraston aktiivinen tuki oli myös erittäin tärkeää kun etsittiin yhteisymmärrystä 14

16 liikenteenharjoittajien kesken. Jotkut liikenteenharjoittajat epäröivät sellaisen uuden palvelun aloittamista, mikä ei sisältynyt heidän sopimuksiinsa. > Määritellään henkilökunta, joka tarvitaan suunnitellun hankkeen toteuttamiseen; esimerkiksi kilpailuttamisesta, markkinoinnista ja henkilökunnan kouluttamisesta vastaavat henkilöt. Esimerkki: Itävallan demonstraatiossa koulutuksesta ja suunnittelusta vastasi maatalousyliopisto Wienistä, joka oli ARTS-projektin jäsen. Itse demonstraation organisaatio oli läheisessä yhteistyössä kunnan kanssa. Sosiaalinen näkökulma joukkoliikenteen parantaminen tukee voimakkaasti hankkeen markkinointia.! Huomaa: Maaseudulla on yleensä vähän ammatti-ihmisiä, minkä vuoksi voi olla vaikeaa saada ammattitaitoista henkilökuntaa. > Määrittele esiin nousseet koulutustarpeet. Esimerkiksi: Itävallan demonstraatiossa kuljettajat ovat vastuussa koko toiminnasta he vastaan ottavat tilaukset kännykkään ja vievät matkustajat perille. Tarvittava koulutus järjestettiin työryhmissä. Irlannin demonstraatiossa järjestettiin erityinen tutustumiskoulutus. Koulutuksen tavoitteena oli tutustuttaa uudet työntekijät uuden palvelun perusteisiin, työolosuhteisiin, kunkin työntekijän omiin tehtäviin, työehtoihin ja, terveys- ja turvallisuusohjeisiin sekä vastata esiin nouseviin kysymyksiin ja täyttää tarvittavat kaavakkeet. Matkojen yhdistelykeskuksen työntekijöiden, erityisesti matkojen yhdistelijöiden, koulutukseen sisältyi: matkustajien ymmärtämisen kehittäminen, puhelimen käyttötavat ja tekniikat, tietokoneet, toimistovälineet, varausten teko, toiminta-alueeseen tutustuminen, hätätilanteiden hallinta, yleiset toimistorutiinit ja kirjanpito. Myös hallituksen uudet jäsenet tarvitsevat tutustumiskoulutusta päästäkseen perille viimeisimmistä tapahtumista yrityksessä, henkilökunnassa, terveydenhuolto ja turvallisuusasioissa sekä liikenteeseen liittyvässä juridiikassa. 2. Liikennepalvelut > Tulevan liikennepalvelun ominaisuudet on määriteltävä kattavasti. Yksityiskohtaisen kuvauksen tulee sisältää: - liikennöintiaika - tilausten vastaanoton aukioloaika - palvelun tyyppi (kutsu-ohjattu, kimppakyyti, reitteihin sidottu liikennöinti, jne.) - liikenteen tarvitsema informaatio (varmista aikataulu) - matkustajien arvioitu määrä ja ominaisuudet - taksajärjestelmä - käytettävät kalustotyypit (omat, vuokratut, ostosopimuksella hankitut, matkustajaluku, liikuntaesteisten pääsy, halli- ja huoltotilat) - reittijärjestelyt (kartalle) - liikennöinnin aikataulutus ja koordinointi > Liikennöinnin käynnistämistä varten laaditaan toimintasuunnitelma, jossa kuvataan kuukausi kuukaudelta (tai tarkemmin) tarvittavat tehtävät. Esimerkki: Suomen demonstraation käynnistäminen tapahtui seuraavan aikataulun mukaan: - Lokakuu 2001: Nykyisten henkilökuljetusten kartoitus ja kehittämissuunnitelma valmistuivat. 15

17 : Leppävirran kunnanhallitus päätti aloittaa kaksi vuotta kestävän kokeilun alkaen : Pikkubussi- ja taksipalvelut kilpailutettiin : Kunnan tekninen lautakunta valitsi liikennöijät. - Toukokuun alku 2002: Leppävirran kunnan ja liikennöitsijöiden väliset sopimukset solmittiin : Liikennöinti käynnistyi.! Huomaa: Suunnittelu on aloitettava riittävän aikaisin, koska monet vaiheet ottavat oman aikansa, esimerkiksi kaluston hankinta, lupien saanti ja mahdollisesti tarvittavat poikkeukset tavallisiin hallintokäytäntöihin. > Lupien hakeminen on tehtävä ajoissa. Jos uuden liikennepalvelun konsepti poikkeaa tavanomaisesta, on syytä etukäteen ratkaista mahdollisesti esiin nousevat juridiset ongelmat. > Mikäli liikennepalvelut kilpailutetaan, on suunniteltava tarjousmenettely. Esimerkiksi: Ruotsin demonstraatiossa yhtenä keskeisenä tavoitteena oli olemassa olevien ja jossain määrin rinnakkaisten palvelujen (kutsu-ohjattu liikennöinti, vanhusten ja liikuntaesteisten kuljetus, terveyspalvelun kuljetukset) integrointi. Integroinnin tehostamiseksi pyrittiin siihen, että yksi liikennöitsijä (tai pienempien liikennöitsijöiden yhteenliittymä) hoitaisi kaikki nämä palvelut, matkojen yhdistelykeskus yhdistelisi kaikki näiden palvelujen puitteissa tilatut matkat. Nämä tavoitteet on otettava huomioon tarjousten valmistelussa. Ruotsin demonstraatiossa ei päästy niin pitkälle vietyyn integraatioon kuin alun perin toivottiin ja jäljelle jääneet ongelmat pyritään hoitamaan tulevissa tarjouskilpailuissa, joissa toivotaan myös tarjoushintojen laskevan liikennöintikustannusten aletessa.! Huomaa: On varmistettava että kaikki mahdolliset tarjoajat saavat tiedon tarjouskilpailusta. On hyvä tarkistaa, että ainakin joku nykyisistä liikenteenharjoittajista täyttää tarjouskilpailun ehdot, jotta myös he voivat kilpailla uudesta sopimuksesta. Ennen tarjouskilpailua on määriteltävä sopimuksiin käytettävissä oleva raha. On myös varmistettava, että tarjouksen teko ja sen arviointiperiaatteet ovat selvät sekä kaikille tarjoajille että tarjouksen arvioijille. > Määritellään tieto- ja viestintätekniikka, mitä uusi liikennepalvelu tarvitsee. Esimerkki: Walesin kokeilualueella otettiin tosi-aikainen linja-autoliikenteen tiedotusjärjestelmä käyttöön. Muualla Walesissa oli jo tosi-aikainen tiedotus käytössä ja siksi uudelle alueelle valittiin sama teknologia. Järjestelmää ohjaa keskuspalvelin, joka toimittaa tosi-aikaisen tiedon bussipysäkkien tiedotustauluihin, ääniviestit tavalliseen puhelimeen ja SMS viestit kännyköihin. Irlannin demonstraatiossa matkojen yhdistelykeskus hoiti kaksikielisesti seuraavat tehtävät: vastaan ottaa matkustajien pyynnöt bussien reittipoikkeamista ja kaikkea paikallisliikennettä ja liikenteenharjoittajia koskeva tiedotus. Näihin tehtäviin varautuminen edellytti seuraavien tarpeellisten resurssien tarkkaa määrittelyä: atklaitteet ja ohjelmat, matkustajatiedotus ja kuljetuskaluston hallinta.! Huomaa: Tulevien matkustajien täytyy pystyä käyttämään tarvittavaa tieto- ja viestintätekniikkaa. Mikäli tietokoneet eivät ole yleisiä, ei internetiin perustuvaa matkojen tilausta voida ottaa käyttöön. Itävallan kokeilualueella vain 16 % ruokakunnista omisti tietokoneen, jossa oli internetyhteys ja sen vuoksi matkojen tilaus järjestettiin puhelimitse. On tärkeää huomata high-tech järjestelmien korkeat käyttökustannukset. Tosiaikainen tiedotus ei ole ainoastaan kallista toteuttaa, mutta myös käyttökustannukset 16

18 ovat korkeat, koska on varmistettava tiedon kattavuus, tarkkuus ja ajantasaisuus. Rahoitusta on yleensä helpompi saada järjestelmän pystyttämiseen kuin jatkuviin käyttökustannuksiin. > Suunnitellun liikennepalvelun integrointi muiden liikennepalveluiden (julkinen, yksityinen, vapaaehtoinen) kanssa. Esimerkki: Itävallan ja Ruotsin demonstraatiot suunniteltiin syöttämään matkustajia rautateille ja seudullisille bussireiteille. Koska varsinainen joukkoliikenteen harjoittaja ei hoitanut Itävallan demonstraatiota, ei siinä saanut tarjota palveluja 30 minuuttia ennen tai jälkeen ko. reitillä kulkevan linja-autovuoron. Tällä rajattiin tarpeetonta kilpailua. Vastaavasti Espanjan demonstraatiossa koululaiskuljetukset eivät saaneet ottaa tavallisia matkustajia taajamissa, joissa oli vastaavana aikana säännöllistä joukkoliikennettä! Huomaa: Uuden palvelun integrointi on erittäin tärkeää koska sillä saadaan maaseudun liikenne osaksi laajempaa joukkoliikennejärjestelmää. Tällöin on huomattava kaksi tärkeää asiaa: - Yhteinen lippujärjestelmä voi merkittävästi helpottaa palvelun käyttöä. Esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa sovelletaan yhteistä lippujärjestelmää. On etukäteen varmistettava taloudelliset ja tekniset edellytykset lippujärjestelmän käyttöön ottoon tarvittavan tekniikan hankkimiseen. - Aikataulujen yhteensovitus varmistaa, että maaseutuliikenne voi syöttää matkustajia seudulliseen ja valtakunnalliseen joukkoliikenteeseen. Tämä voi olla erittäin tärkeää maaseudun liikennepalvelun onnistumisen kannalta. > Paikallisen markkinointisuunnitelman valmistelu. Esimerkki: Irlannin demonstraatiossa käytettiin seuraavia markkinointitapoja: mainosjulisteita pystytettiin palveluun sisältyville alueille tarpeen mukaan iirin- tai englanninkielellä, jaettiin aikataulutiedotteita samoilla kielillä; paikallisille sanomalehdille toimitettiin julkaisukelpoisia tiedotteita, samoin toimitettiin aineistoa Irlannin iirinkieliselle TV-asemalle ja pakallisille radioasemille, tehtiin paikallisia tiedotuslehtisiä iirin- ja englanninkielillä, pidettiin yllä kotisivuja, järjestettiin seminaari huhtikuussa 2002 ja viralliset avajaiset sekä toinen seminaari huhtikuussa 2003.! Huomaa: Markkinointi vie aikaa ja sen tulee olla jatkuvasti käynnissä. Kohderyhmät voivat tarvita aikaa tutustuakseen uusiin palvelumuotoihin, esimerkiksi kutsu-ohjatussa liikenteessä tarvittavaan matkojen etukäteen tilaamiseen. Myös uusien asioiden yleinen hyväksyminen voi viedä aikaa. Markkinointi on kohdistettava potentiaalisiin matkustajiin ja muihin sidosryhmiin (esimerkiksi päätöksentekijät ja matkustajien kanssa tekemisissä olevat organisaatiot). 17

19 3. Arviointikehikko > Tavoitteita kuvaavat indikaattorit määrittelevät tietojen keräyksen Esimerkki: ARTS-projetissa käytettiin seitsemää tavoitetta. Tavoitteiden toteutumisen mittaamista varten kullekin tavoitteelle määriteltiin joukko indikaattoreita. Tavoite 1: Parantaa maaseutualueilla liikennepalvelujen saatavuutta. - Tavoitteen 1 indikaattorit: liikennöintitiheys (vuoroja päivässä), joukkoliikennevuorojen määrä (linja-auto, juna jne.) alueiden x ja y välillä tunnissa tai päivässä (ajoneuvoja/reitti), reittipituus (km), käytettävissä olevien eri joukkoliikennepalvelujen määrä (vuoroja/päivä), matkustajien määrä (matkoja/päivä) ja matkustajien tyytyväisyys. Tavoite 2: Parantaa maaseudun asukkaiden pääsyä heille tärkeiden laitosten ja palveluiden luo. - Tavoitteen 2 indikaattorit: paikallinen tavaratarjonta (kaupat jne.), etäisyys lähimpään kauppaan ja matkustajien tyytyväisyys. Tavoite 3: Parantaa matkustajan pääsyä liikennevälineisiin. Tavoite 3a: Ovelta-ovelle palvelu. - Tavoitteen 3a indikaattorit: joukkoliikenteen pysäkkien keskimääräinen etäisyys, etäisyys lähimmälle pysäkille, ovelta-ovelle palvelu ja matkustajien tyytyväisyys. Tavoite 3b: Matala-lattia ajoneuvot. - Tavoitteen 3b indikaattorit: määrä tai osuus busseja, joissa on matala lattia, mahdollisuus saada kuljettajalta apua vaunuun nousuun/poistumiseen ja matkustajien tyytyväisyys. Tavoite 4: Nykyisen joukkoliikenteen tehostaminen integroimalla eri palveluita. - Tavoitteen 4 indikaattorit: vaihtomahdollisuudet, organisatoriset rakenteet, matkustajien tieto mahdollisuuksista ja matkustajien tyytyväisyys. Tavoite 5: Parantaa joukkoliikenteen palvelua kohentamalla tiedotuksen tasoa - Tavoitteen 5 indikaattorit: mahdollisten käyttäjien omaava tieto saatavilla olevista palveluista, matkustajien tyytyväisyys (kyselyiden ja valitusten määrä ja osuus), tiedotusmateriaalin määrä, puhelinten ja tietokoneiden yleisyys ruokakuntaa kohden. Tavoite 6: Tuottaa integroidut liikennepalvelut käyttäjien kannalta kohtuullisilla kustannuksilla. - Tavoitteen 6 indikaattorit: matkalippuvaihtoehtojen luku, lipun hinta matkustajien tyytyväisyys. Tavoite 7: Integroimalla joukkoliikennepalvelut tuottaa kustannustehokas kokonaisuus. - Tavoitteen 7 indikaattorit: menot (alkuinvestointi, käyttökustannukset jne.), tulot (tulot matkalippujen myynnistä, subventiot jne.), kustannukset matkustajaa ja ajoneuvo- sekä matkustajakilometriä kohden, rahoitus ja kuormitus (matkustajia ajoneuvoa kohden), kapasiteetti (istuinpaikkojen lukumäärä).! Huomaa: Kannattaa pyrkiä selkeään ja yksinkertaiseen järjestelmään. On parempi ottaa käyttöön muutama perusteltu indikaattori, joista voi kerätä kunnon tiedot kuin haalia kokoon paljon sekalaista dataa. 18

20 > Tarjottavan liikennepalvelun onnistumisen seurantaa ja arviointia varten valitaan menetelmät ja laaditaan aikataulut toistuvaa arviointia varten. Määritellään tavoitteet ja indikaattorit, joihin perustetaan toisaalta, esimerkiksi kuukausittain tapahtuva lyhyen tähtäimen arviointi ja toisaalta esimerkiksi vuosittain tapahtuva pitemmän tähtäimen arviointi Esimerkki: Seurannan ja arvioinnin avulla mitataan liikennepalvelun onnistumista, saadaan tietoja hyvistä ja huonoista suorituksista ja varustaudutaan korjaamaan ja sovittamaan palveluja. Seuranta on jatkuvaa ja sitä on käsiteltävä kiinteänä osana liikenteenhoitoa. Arvioinnin avulla päätellään asetettujen tavoitteiden saavuttaminen, samoin kuin hankkeen taloudellinen tulos. On välttämätöntä vertailla tilannetta ennen ja jälkeen uuden järjestelmän käyttöön ottoa. Aineiston, joka kerätään käytön aikana, on sen vuoksi vastattava ennen käyttöön ottoa kerättyä. Indikaattorit, joilla mitataan tavoitteiden toteutumista, kannattaa etukäteen testata ja suunnitella sen perusteella aineiston keruu. Seuraavat sidosryhmät kannattaa ottaa huomioon: matkustajat, muut alueen asukkaat, liikenteenharjoittajat, kunnalliset lautakunnat ja viranomaiset. Kaikilta näiltä ryhmiltä kannattaa tiedustella miten hyvin uusi liikennepalvelu täytti asetetut tavoitteet. Sekä määrällistä että laadullista analyysiä voidaan soveltaa käytettävissä olevien indikaattoreiden ja kerätyn datan laadun mukaan. Kannattaa kerätä numerotietoa säännöllisesti, esimerkiksi kuukausittain. Tämä tieto voi sisältää lukuja matkojen määristä, ajoneuvokilometreistä ja tilauksista. Koska laadullisen tiedon kerääminen vaatii enemmän resursseja, sitä voi kerätä harvemmin, esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa. Laadullinen tieto voi käsittää matkustajien, liikenteenharjoittajien ja viranomaisten tyytyväisyyden kartoituksen käyttäen hyväksi kyselyitä, haastatteluja ja kohderyhmiä Liikenteen käyttöön oton jälkeen tehty tiedon keräys on tarkoitettu sen arvioimiseen, missä määrin palvelu täyttää alun perin asetetut vaatimukset, lisäksi sillä selvitetään matkustajien mielipiteitä ja asenteita toteutettuun palveluun ja matkatottumuksissa tapahtuvia muutoksia. Itävallan demonstraatiossa, perustiedot saatiin kansallisista tilastoista. Yksityiskohtaista tietoa kerättiin tavallisella kotitalouksiin suunnatulla postikyselyllä, johon sisältyi ruokakunnan tietoja koskeva lomake (sosio-demograafiset tiedot) ja matkapäiväkirjat (liikennetieto). Kohderyhmää, joka edusti kaikkia merkittäviä asianosaisia, käytettiin kyselyn suunnittelussa apuna. Tämä tehtiin ennen demonstraation käynnistämistä. Tarkempia tutkimuksia tehtiin liikennöinnin käynnistyttyä: Tilauskaavakkeista näkyi jokaisen matkan yksityiskohdat, matkustajia haastateltiin kasvokkain, myös kuljettajia ja liikenteenharjoittajia haastateltiin. Tuloksena saatiin määrällistä tietoa matkojen yksityiskohdista jne. sekä laadullista tietoa eri asianosaisten kokemuksista.! Huomaa: Tiedon keruu on suoritettava sekä ennen että jälkeen uuden liikennepalvelun avaamisen, jotta tilanteen muuttumista voidaan arvioida. On varmistettava tiedon saatavuus sekä ennen että jälkeen tilanteista ja tutkimusten vastaavuus sekä laajuuden että tietosisällön osalta. Alussa määriteltyjä selkeitä ja realistisia tavoitteita vastaan on mahdollista arvioida hankkeen onnistuminen. Tutkimusmenetelmät on valittava käytössä olevien taloudellisten resurssien mukaan. On otettava huomioon, että vuodenaika, jolloin tutkimus tehdään voi vaikuttaa tuloksiin samoin kuin jotkin muut ulkoiset tekijät. Myös muut mahdolliset erot datassa on otettava huomioon. > Tavoitteiden mahdollista toteutumista kannattaa arvioida ennakkoon ja kerätä valittuihin indikaattoreihin liittyvää aineistoa. Tämän voi pohjata edellä tehtyyn alustaviin arviointiin, jota tarpeellisilta osin tarkennetaan. 19

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

SEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät,

SEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät, Taulukko 2. Hankkeen seuranta- ja vaikutusten arviointisuunnitelma. HUOM. Täytä ne tasot, jotka koet tämän hankkeen kannalta keskeisiksi. *) Ensisijaisesti täytettävät tasot ovat A, C, F ja H. Hanke: Hankkeen

Lisätiedot

Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna

Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna Taksiliikennelain muutostarpeita selvittävä asiantuntijaryhmä 8.10.2010 Kouluun ja sairaalaan myös huomenna Esitetyt ongelmat: Koulukuljetusten kilpailuttaminen

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattorit eli mittarit Kepan verkkokurssi 2006 Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattori on käsitteellinen tai numeerinen muuttuja, joka auttaa arvioimaan muutosta jossain asiantilassa, joko mittaamalla

Lisätiedot

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE NYKYTILANNE VAIHTOEHTO 1: KULJETUSTEN YHDISTELY OSTOPALVELUNA VAIHTOEHTO 2: KEHITETÄÄN NYKYISTÄ TOIMINTAMALLIA ILMAN KULJETUSTEN YHDISTELYÄ KUNTALAINEN Asiakas tilaa

Lisätiedot

Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit

Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Toni Bärman, Joukkoliikenteen palvelut yksikkö, Liikennevirasto 10.9.2015 Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Joukkoliikenteen muutokset & toimivaltaiset

Lisätiedot

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille.

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille. Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä siirtyy kunnille.? Arvoisa kuntapäättäjä Linja-autoliikenteen tulevaisuus ratkaistaan tänä syksynä valittavien valtuustojen

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari Joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistäminen Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari 21.3.2013 Juhani Paajanen Selvitysmies 1

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Reittipohjainen käyttöoikeussopimus Yhteenveto ELY-keskusten käyttöön tulevista hankinta-asiakirjamalleista

Reittipohjainen käyttöoikeussopimus Yhteenveto ELY-keskusten käyttöön tulevista hankinta-asiakirjamalleista Reittipohjainen käyttöoikeussopimus Yhteenveto ELY-keskusten käyttöön tulevista hankinta-asiakirjamalleista Laura Langer 1.11.2013 Yhteenvedon tarkoitus Yhteenveto on tarkoitettu liikenteenharjoittajien

Lisätiedot

Koulukuljetukset Yhteiskoulu-lukioon ja Lapijoen kouluille (linja-autokuljetukset) lukuvuodelle 2015-2016

Koulukuljetukset Yhteiskoulu-lukioon ja Lapijoen kouluille (linja-autokuljetukset) lukuvuodelle 2015-2016 Koulukuljetukset Yhteiskoulu-lukioon ja Lapijoen kouluille (linja-autokuljetukset) lukuvuodelle 2015-2016 Eurajoen kunnan koulutoimi pyytää tarjoustanne koululaiskuljetuksista lukuvuodelle 2015-2016. 1

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehdot suurilla kaupunkiseuduilla

Joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehdot suurilla kaupunkiseuduilla Joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehdot suurilla kaupunkiseuduilla PLL:n vuosikokousseminaari 17.3.2011 Tero Anttila 17.3.2011 Joukkoliikennelaki Tavoite: runsasväkisillä kaupunkiseuduilla palvelutaso

Lisätiedot

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi SYÖKSY Päätösseminaari 21.9.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Tampereen teknillinen yliopisto Hanna

Lisätiedot

Sopimus Reimsin julkisen liikenteen toimiluvista. HELSINKI Lokakuu 2013

Sopimus Reimsin julkisen liikenteen toimiluvista. HELSINKI Lokakuu 2013 Sopimus Reimsin julkisen liikenteen toimiluvista HELSINKI Lokakuu 2013 1. Hankeen Organisointi 02/06/2011 Page Hankkeen toimijat Reims Métropole, julkisen liikenteen järjestämisestä vastaava taho määrittelee

Lisätiedot

KOULUKULJETUKSET Tarjouspyynnön LIITE 2

KOULUKULJETUKSET Tarjouspyynnön LIITE 2 Sivu 1/5 KOULUKULJETUKSET Tarjouspyynnön LIITE 2 TARJOUSKILPAILUN EHDOT KOULUKULJETUKSET 1. Liikenneluvan voimassaolo 2. Liikenneluvan automäärä 3. Yhteenliittymä 4. Alihankinta 5. Tiedot liikennöitsijästä

Lisätiedot

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä?

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Suomen Paikallisliikenneliiton 43. vuosikokousseminaari Heikki Metsäranta Strafica Oy Esityksen sisältö 1. Kustannuksista 2. Tavoitteista

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

TARJOUSKILPAILUN EHDOT - KOULULAISKULJETUKSET

TARJOUSKILPAILUN EHDOT - KOULULAISKULJETUKSET TARJOUSKILPAILUN EHDOT - KOULULAISKULJETUKSET 1. Liikenneluvan voimassaolo 2. Liikenneluvan automäärä 3. Yhteenliittymä 4. Alihankinta 5. Tiedot liikennöitsijästä 6. Kilpailukohteet 7. Kaluston ja palvelun

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET

VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET LUONNOS 15.4.2015 VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET RAPORTTI 15.4.2015 VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET Tarkastus [xx] Päivämäärä 15/04/2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Pekka Vähätörmä

Lisätiedot

Esi ja perusopetuksen oppilaiden koulukuljetukset

Esi ja perusopetuksen oppilaiden koulukuljetukset 17.1.2013 Esi ja perusopetuksen oppilaiden koulukuljetukset Kysymys 1: Oppilaiden koulunkäyntiajat tarvitaan tarjouslaskelman tekemiseen. Tarjouspyynnön liitteessä kohteet on mainittu ajoajat. Koulujen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Miksi uudistus? - EU:n palvelusopimusasetus - Joukkoliikennelaki (2009) Toimijat 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejaosto - joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen

Lisätiedot

Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen!

Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen! Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen! Ajankohtaista tietolähteillä tilastokeskus.fi Leila Kaunisharju Suhdannetiedot työkaluna seurannassa ja suunnittelussa Kirsi Raitanen Suomalaisten ansiot

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana

Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Tiedolla johtaminen Tampereen kaupunkiorganisaatiossa Strategiajohtaja Reija Linnamaa, Tampereen kaupunki Tiedon käyttö ja tiedon laadun arviointi

Lisätiedot

Raportti Helmikuu 2012. Vastauksia huomisen kysymyksiin

Raportti Helmikuu 2012. Vastauksia huomisen kysymyksiin Raportti Helmikuu 2012 Vastauksia huomisen kysymyksiin Turvallisuus joukkoliikenteessä 2011 -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisena matkustajat ja henkilökunta kokevat turvallisuustilanteen

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk 29.6.2001 Tausta ja tavoitteet! Henkilöliikenteen kansallista järjestelmäarkkitehtuuria tarvitaan ohjaamaan liikennetelematiikan

Lisätiedot

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine Hankintafoorumi 10.4.2013 Hankintajohtaja Marjo Laine 24.4.2013 Palvelualoite tai palveluhaaste (utmanarrätten) Yrityksille ja järjestöille annettu mahdollisuus tehdä aloite kunnan toimialaan kuuluvan

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liite 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus KASELY/349/2014, 1.4.2014 Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa

Lisätiedot

Joukkoliikenteen uusi aika

Joukkoliikenteen uusi aika Joukkoliikenteen uusi aika 23.10.2014 Rauni Malinen 23.10.2014 Joukkoliikenteen merkittävin uudistus Suomalaisen joukkoliikenteen järjestämisessä on käynnissä merkittävin muutos vuosikymmeniin, kun markkinat

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011 1. Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveemmäksi Kokonaismatkustajamäärä 1,33 miljoonaa /vuosi Joukkoliikennematkat / asukas 19 matkaa / asukas / vuosi Autoistumisaste 559 autoa / 1000 asukasta Kävely,

Lisätiedot

Kuopion toimivalta-alueen maaseutuliikenteen kannusteurakkasopimusten tarjouskilpailua koskevia kysymyksiä ja vastauksia / 20.12.

Kuopion toimivalta-alueen maaseutuliikenteen kannusteurakkasopimusten tarjouskilpailua koskevia kysymyksiä ja vastauksia / 20.12. Kuopion toimivalta-alueen maaseutuliikenteen kannusteurakkasopimusten tarjouskilpailua koskevia kysymyksiä ja vastauksia / 20.12.2013 Kysymys 1: Maaseutuliikenne kilpailutetaan kannusteurakkana. Erityisesti

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

toiminnanjohtaja Pekka Aalto, Suomen Paikallisliikenneliitto ry 15.1.2013

toiminnanjohtaja Pekka Aalto, Suomen Paikallisliikenneliitto ry 15.1.2013 JOUKKOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISEN KRIITTISET PISTEET, kun vaihtoehtoina ovat markkinaehtoinen liikenne ja PSAvaihtoehtoina bruttomalli sekä käyttöoikeussopimukset toiminnanjohtaja Pekka Aalto, Suomen Paikallisliikenneliitto

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Tikkakosken asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä Jyväskylän kaupungin katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Joukkoliikenteen kilpailutuksia ja markkinoita koskeva tutkimus 2014

Joukkoliikenteen kilpailutuksia ja markkinoita koskeva tutkimus 2014 Joukkoliikenteen kilpailutuksia ja markkinoita koskeva tutkimus 2014 Niilo Järviluoma ja Antti Kataja 12.3.2015 2 Joukkoliikenteen kilpailutuksia ja markkinoita koskeva tutkimus 2014 Vuodesta 2014 alkaen

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE

JOUKKOLIIKENNE <PVM> JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

PERTUNMAAN KUNNAN KOULUKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2015

PERTUNMAAN KUNNAN KOULUKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2015 PERTUNMAAN KUNNAN KOULUKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2015 Sivu 1/6 TARJOUSKILPAILUN KOHTEET LIITE 1 Kilpailutuksen tarjouskohteet kuuluvat sivistystoimen hallinnonalaan. Sivistyslautakunta tekee hankintapäätöksen

Lisätiedot

Ohjelma. 9.30 Viestintäoppaan esittely ja viestintävinkit hankkijoille viestintäpäällikkö Suvi Salmela

Ohjelma. 9.30 Viestintäoppaan esittely ja viestintävinkit hankkijoille viestintäpäällikkö Suvi Salmela Ohjelma 9.30 Viestintäoppaan esittely ja viestintävinkit hankkijoille viestintäpäällikkö Suvi Salmela 10.10 Keskustelua ja kysymyksiä Kysymyksiin vastaamassa ryhmäpäällikkö Isa-Maria Bergman 10.30 Linjat

Lisätiedot

Tiedon avaamisen työpaja 6.5.

Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Kouluttajina Jari Salo ja Jyrki Kasvi TIEKEstä (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus). Päivän aiheet: Tiedon avaaminen Standardit ja tietomuodot Rajapinnat ja tiedonsiirto Juridiikka

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

KURIKAN KAUPUNGIN JURVAN ALUEEN PALVELULIIKENTEEN TARJOUSKILPAILUN EHDOT

KURIKAN KAUPUNGIN JURVAN ALUEEN PALVELULIIKENTEEN TARJOUSKILPAILUN EHDOT Liite 1 KURIKAN KAUPUNGIN JURVAN ALUEEN PALVELULIIKENTEEN TARJOUSKILPAILUN EHDOT 1. Liikenneluvan voimassaolo Tarjoajalla tulee olla tarjousta jättäessään henkilöliikenteen harjoittamiseen oikeuttava liikennelupa.

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012. 20.4.2012 Riitta Luoma 1

Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012. 20.4.2012 Riitta Luoma 1 Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012 20.4.2012 Riitta Luoma 1 Mikä on EVIVA? EVIVA on vuosille 2011-2015 Turun kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Siuntion liikennepalveluiden hankinnan kehittäminen

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Siuntion liikennepalveluiden hankinnan kehittäminen Siuntion liikennepalveluiden hankinnan kehittäminen Haasteet Kunnan tarjoama palvelutaso on alhainen Mahdollisuudet hyödyntää joukkoliikennettä työ- opiskelu- ja asiointimatkoihin ovat pienet Harrastuksiin

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 42 05.06.2014. 42 Asianro 4014/08.01.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 42 05.06.2014. 42 Asianro 4014/08.01. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) 42 Asianro 4014/08.01.01/2014 Kuopion toimivalta-alueen maaseutuliikenteen kannusteurakkakohteiden liikennöintisuunnitelmat Kannusteurakkasopimukset Suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

UPPHANDLING AV KIMITOÖNS KOMMUNS SKOLSKJUTSAR 2013-2015 KEMIÖNSAAREN KUNNAN 2013-2015 KOULUKULJETUSTEN HANKINTA

UPPHANDLING AV KIMITOÖNS KOMMUNS SKOLSKJUTSAR 2013-2015 KEMIÖNSAAREN KUNNAN 2013-2015 KOULUKULJETUSTEN HANKINTA 1 (5) UPPHANDLING AV KIMITOÖNS KOMMUNS SKOLSKJUTSAR 2013-2015 KEMIÖNSAAREN KUNNAN 2013-2015 KOULUKULJETUSTEN HANKINTA TARJOUSPYYNTÖ koulu- ja kouluruoka-kuljetuksista Kemiönsaaren kunta (ostaja) pyytää

Lisätiedot

INNOVATIIVISET HANKINNAT. Kaarinan kaupunki / RUOKAKULJETUKSET

INNOVATIIVISET HANKINNAT. Kaarinan kaupunki / RUOKAKULJETUKSET INNOVATIIVISET HANKINNAT Kaarinan kaupunki / RUOKAKULJETUKSET Innovatiiviset hankinnat - projekti Kolme valmennuspäivää kevät/ kesä 2013 - hankkijat, käyttäjät, palveluntuottajat - yliopistolla Avoin foorumi

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tilannekatsaus Marja Rosenberg johtava joukkoliikenneasiantuntija

Joukkoliikenteen tilannekatsaus Marja Rosenberg johtava joukkoliikenneasiantuntija Joukkoliikenteen tilannekatsaus Marja Rosenberg johtava joukkoliikenneasiantuntija 12.9.2012 Sisältö 1.Liikenteen kilpailuttaminen 2.Lippu- ja maksujärjestelmä 3.Kunta-Ely sopimukset Liikenteen kilpailuttaminen

Lisätiedot

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi mahdollistaa sopivan työelämän koulutuksen löytämisen. Se ylläpitää Suomen kattavinta ja täysin maksutonta hakupalvelua työelämän täydennyskoulutuksia

Lisätiedot

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi SYÖKSY Väliseminaari 18.1.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Kuvaus palvelumalleista Tampereen teknillinen

Lisätiedot

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Savonlinja-yhti yhtiöt Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Joukkoliikennepalvelut tuottajan näkökulmasta Olli Hirvonen paikallispäällikkö Autolinjat Oy Luotettavaa matkustajapalvelua jo vuodesta 1924

Lisätiedot

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia HSL tarjoaa kattavat liikkumismahdollisuudet sekä luo edellytykset elinvoimaiselle ja viihtyisälle Helsingin

Lisätiedot

KULJETUSPALVELU TAALAINMAALLA. Tietoja erityisestä joukkoliikenteestä

KULJETUSPALVELU TAALAINMAALLA. Tietoja erityisestä joukkoliikenteestä Voimassa 1.7.2012 alkaen KULJETUSPALVELU TAALAINMAALLA Tietoja erityisestä joukkoliikenteestä Taalainmaan liikenne Kuljetuspalvelu on osa Taalainmaan joukkoliikennettä Kuljetuspalvelu täydentää yleistä

Lisätiedot

PALVELUTASON KÄSITTELY

PALVELUTASON KÄSITTELY PALVELUTASON KÄSITTELY Ryhmä: Keskinen Suomi Löytöretki työpajan 2 ennakkotehtävä, luonnos 14.10.2013 Tehtävän kuvaus Työssä laaditaan käytännön työskentelyssä hyödynnettävä kuvaus palvelutason määrittelystä

Lisätiedot

KOULULAISKULJETUKSET Tarjouspyynnön LIITE 2 TARJOUSKILPAILUN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET

KOULULAISKULJETUKSET Tarjouspyynnön LIITE 2 TARJOUSKILPAILUN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET KOULULAISKULJETUKSET Tarjouspyynnön LIITE 2 TARJOUSKILPAILUN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET 1. Liikenneluvan voimassaolo 2. Liikenneluvan automäärä 3. Yhteenliittymä 4. Alihankinta 5. Tiedot liikennöitsijästä

Lisätiedot

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 KESKEISIMMÄT PALVELUTASON MITTARIT Liikennöintiaika eli tarjonnan ajallinen laajuus

Lisätiedot

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta Kimmo Riusala www.obotnia.fi facebook.com/obotnia Esityksen rakenne 1. Monirahastoisenyhteisölähtöisen paikallisen

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

A. 1. TAUSTATIEDOT. Kaikki. 1. Sukupuoli. 1. Sukupuoli. 2. Ikä

A. 1. TAUSTATIEDOT. Kaikki. 1. Sukupuoli. 1. Sukupuoli. 2. Ikä A. 1. TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli 2. Ikä 1. Sukupuoli 3. Asuinpaikkakunta Reristeröity kotikuntasi 4. Katuosoite Osoitetietojen avulla määritetään, missä päin joukkoliikennepalvelut toimivat/eivät toimi

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Kuljetuspalvelu (färdtjänst)

Kuljetuspalvelu (färdtjänst) Kuljetuspalvelu (färdtjänst) 2016-03-24 Erityinen joukkoliikenteen muoto Voimassa 1.10.2015 alkaen TEKNISKA KONTORET 2 (6) Färdtjänst Sisältö Tervetuloa matkustajaksi 2 Matkustustavat 3 Päätöksesi saattaa

Lisätiedot

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä MENNÄÄN BUSSILLA Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä Tapahtuman logo Kansainvälinen autoton päivä Tapahtuma on ajoitettu kansainväliseen autottomaan päivään. Kansainvälistä autotonta päivää vietetään

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI 2010 2012 Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut Ajotapakoulutus Pysäköintipalvelut Joukkoliikenne

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI TARJOUSPYYNTÖ Sivistysosasto

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI TARJOUSPYYNTÖ Sivistysosasto LUKUVUONNA 2015 2016 JÄRJESTETTÄVÄN OSTOLIIKENTEEN TARJOUSPYYNTÖ Pyydämme tarjoustanne jäljempänä määritellyn ostoliikenteen hoitamisesta lukuvuonna 2015-2016. Tarjouskilpailu on avoin kaikille, joilla

Lisätiedot

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA Motivan HANKINTAPALVELU KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU-

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki 7.4.2015, Nousiainen Miksi täällä tänään? Mynämäki-Masku-Nousiainen-Raisio-Turku liikennettä koskevat liikennöintisopimukset (3kpl) ovat

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Pirkanmaan henkilöliikenteen kehittämisselvitys

Pirkanmaan henkilöliikenteen kehittämisselvitys Pirkanmaan henkilöliikenteen kehittämisselvitys Tiekartta Pirkanmaan fiksuihin hankintoihin 3.3.2015 1 Pasi Metsäpuro Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 2 3 Otteita raportista:

Lisätiedot

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA LMQ -ohjelmisto Kenelle miten miksi? LogMaster Oy 2007-2009 LMQ miksi? 1. KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN Johtamisen välineet tapahtumien kirjaaminen

Lisätiedot