Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta"

Jere Mikkola
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta Kimmo Riusala facebook.com/obotnia

2 Esityksen rakenne 1. Monirahastoisenyhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen rooli maakunnissa 2. Monirahastoisenyhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen laajempaa soveltamista vaikeuttavat tekijät 3. Millä tavoin monirahastoistayhteisölähtöistä paikallista kehittämistä tulisi viedä jatkossa eteenpäin? 4. Muita kommentteja ja terveisiä

Monirahastoisenyhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen laajempaa soveltamista

3 Taustaa Johtopäätökset perustuvat maakuntaliitoille maaseutuvastaavien avustuksella suunnattuun lyhyeen sähköpostikyselyyn (n=9) o Lappi, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Päijät-Häme, Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala, Pirkanmaa, Pohjanmaa Allekirjoittanut ottaa vastuun mahdollisista väärintulkinnoista ja mutkien suoraksi vetämisestä

Pohjois-Savo, Päijät-Häme, Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala, Pirkanmaa, Pohjanmaa

4 1. Monirahastoisen yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen rooli maakunnissa COLD HOT Tällä hetkellä vielä vähäinen rooli, LEADER-ryhmättoimivat maaseuturahaston piirissä (5 kpl) Maakunnan kehittämisrahoituksella esiselvityshanke, jonka aikana luotiin kansalaistoimijalähtöinen kaupunkistrategia strategian toteuttaminen suunnitteilla YPK:n kautta Kaupunkialueille on varattu rahoitusta n euroa/vuosi (+ kuntaraha tarvitaan) paikallislähtöisille hankkeille ESR-ohjelmasta (syrjäytymisen ehkäisy). Rahaa on (vaikka vähän), hakijatahot ja hankkeet (ja ohjelmasuunnitelma) vielä puuttuvat. EAKR - rahoituskehyksestä varataan Leader-ryhmien käyttöön indikatiivinen rahoituskehys (nuorten työllistyminen sekä maaseutualueiden innovaatiotoiminnan lisääminen sekä biotalouden edistäminen) ESR rahoitusta on varattu /vuosi kansalaistoimijalähtöiseen kehittämiseen 8 hanketta on saamassa positiivisen rahoituspäätöksen (toiminta perustuu paikallisten toimijoiden yhdessä laatimaan kehittämissuunnitelmaan, yhteinen ohjausryhmä)

80 000 euroa/vuosi (+ kuntaraha tarvitaan) paikallislähtöisille hankkeille ESR-ohjelmasta (syrjäytymisen ehkäisy).

5 2. Monirahastoisenyhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen laajempaa soveltamista vaikeuttavat tekijät LEADER-ryhmienresurssit hallinnoida maaseuturahaston lisäksi jotakin muuta rahoitusta ovat rajalliset. Varojen pienuus, ei kannata pilkkoa moneen pieneen osaan. Erityistä tarvetta ei ole ollut. Maaseutuohjelma voi joustavasti tuoda omat ratkaisut ja rahoituksen kaupunkien läheisen maaseudun kehittämiseen. Aktiivisia yhdistys-ja järjestötoimijoita löytyy runsaasti, mutta toimintaresurssit ovat pieniä ja välillä haittaavat rahoituksen hakua/hankkeen toteuttamista. Tekemisen ja tarpeiden sovittaminen olemassa oleviin rahoitusinstrumentteihin Kaupunkialueella ei ole niin selkeitä perinteitä omaehtoiseen toimintaa, kun maaseutualueella. Kaupunkialueella ei ole vielä havahduttu ja konkretisoitunut se, että kaupunki ei enää jatkossa tule aina tarjoamaan totuttuja palveluja. Rahoituksen suuntautuminen vain kehittämiseen, ilman investointien tukea heikentää hyödyntämistä. Toimintaryhmien rooli kaupunkikehittämisessä on epäselvä, onko rooli aktivoija vai ei?

Maaseutuohjelma voi joustavasti tuoda omat ratkaisut ja rahoituksen kaupunkien läheisen maaseudun kehittämiseen.

6 3. Millä tavoin monirahastoistayhteisölähtöistä paikallista kehittämistä tulisi viedä jatkossa eteenpäin? Toimintatapana ns. normaaleihin hankkeisiin. Pitäisi vakiinnuttaa hyviä toimintatapoja. Tällä hetkellä kaikki mahdollisuudet eivät ole vielä käytössä. Toiminnan eteenpäin vieminen vaatii jonkun tahon (esim. toimintaryhmän) joka voi asiaa koordinoidusti viedä eteenpäin, mahdollistaen myös pienempien järjestöjen mukana olon. Esimerkkihankkeet toimisivat inspiroivina malleina ja aktivoisivat osallistumaan (3 kpl) ESR rahoitteinenkansalaistoimijalähtöinen kehittäminen täydentää hyvin yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä alueellamme. Ja kun toteutuneista hankkeista saadaan lisää kokemusta, niin voidaan toimintaa suunnata tarpeen mukaan uudelleen

toimintaryhmän) joka voi asiaa koordinoidusti viedä eteenpäin, mahdollistaen myös pienempien järjestöjen mukana olon.

7 4. Muita kommentteja ja terveisiä Kaupunkialueilta on puuttunut tämän tyyppinen rahoitusinstrumentti aiemmin, jolla kysyntää tuntuu aika hyvin olevan. Onko paikallisen kehittämisen nykyinen malli kustannustehokasta ja aluehallinnon kannalta hyvin koordinoitua toimintaa. Pitäisikö paikallisen kehittämisen hallintomalli ottaa osaksi aluehallinnon ja koordinoinnin uudistamisen tarkasteluita. Hallinto on pyrittävä pitämään mahdollisimman keveänä, jotta rahoitus on tehokasta ja ohjautuu aidosti paikalliseen kehittämiseen. Olisi hyvä saada asia käyntiin!

Pitäisikö paikallisen kehittämisen hallintomalli ottaa osaksi aluehallinnon ja koordinoinnin uudistamisen tarkasteluita.

8 Summa summarum INNOVAATION DIFFUUSIO (Rogers 2003)

9 KIITOS! Kehittämissuunnittelija Kimmo Riusala Puh

Samankaltaiset tiedostot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen