Yleisavustusuudistus

Transkriptio

1 Yleisavustusuudistus osastopäällikkö Mika Pyykkö Yleisavustusuudistuksen palautetilaisuus Avustusosasto,

2 Avustusvalmistelun lähtökohtia Tavoitteena mahdollisimman tasapuolinen ja läpinäkyvä avustustoiminta Avustusstrategia ) Hyvinvoinnin edistäminen ja järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen 2) Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen 3) Ongelmia kohdanneiden kansalaisten ja perheiden auttaminen Sosiaali- ja terveysministeriön ja Raha-automaattiyhdistyksen sopimus avustustoiminnan tulostavoitteista Lainsäädäntö Laki raha-automaattiavustuksista Avustusosasto,

3 Ay-kokonaisuus Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit lähtien Perusedellytykset vakiintuneille ja aidosti valtakunnallisesti toimiville sekä kansallisesti merkittäville yleishyödyllisille toimijoille sosiaali- ja terveysalalla. Edistettävä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia painotetusti RAY:n avustusstrategian linjausten mukaisesti. Huomioon otetaan myös sosiaali- ja terveysalan kokonaisuus ja kunkin toimijan merkitys sekä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäjänä että kansalaistoiminnan mahdollistajana ja edistäjänä. Tuettuja toimintoja: asiantuntijuus, edunvalvonta- / vaikuttamistyö, vapaaehtoistoiminta, vertaistukitoiminta, jäsenyhteisöille suunnatut hallinto- ja muut järjestötyön tukipalvelut, aluetyö, järjestölähtöinen tuki- ja auttamistyö, merkittävä ennaltaehkäisevä työ, osallistumismahdollisuuksien tarjoaminen, verkostoituminen, kohderyhmätiedon levittäminen ja koulutus. Myöntämisen kriteerit: toiminnan yhteiskunnallinen merkitys, laajuus, laatu, suunnitelmallisuus, tulokset ja vaikutukset sekä talouden hoito ja varallisuus. Avustusosasto,

4 Ay-kokonaisuus Kolme uutta avustuksen saajaa vuonna 2010 Merkittävät muutokset vuodesta 2011 lähtien Avustustaso nousee: 8 avustuksen saajaa Avustustaso laskee: 21 avustuksen saajaa Ei ohjeellista avustussuunnitelmaa vuodesta 2012 lähtien: 21 avustuksen saajaa Alueellisten ja paikallisten toimijoiden (38) yleisavustus kohdennetuksi toiminta-avustukseksi Säätiöiden (16) yleisavustus pääsääntöisesti kohdennetuksi toimintaavustukseksi (Nuorisosäätiön osalta jo vuoden 2010 alusta lähtien) Avustusosasto,

5 Jakopäätös 2010 Avustukset yhteensä Avustuksen saajat yhteensä 278,2 milj. euroa 806 kpl / av.kohd. Yleisavustukset (Ay) 64 milj. euroa (23,1 %) Kohdennetut toiminta-avustukset (Ak) 120 milj. euroa (43,2 %) Investointiavustukset (B) 35 milj. euroa (12,5 %) Projektiavustukset (C) 59 milj. euroa (21,3 %) Valtiokonttorille 102,8 milj. euroa (Vuosina yhteensä noin 1,5 miljardia euroa) Avustusosasto,

6 RAY-avustukset vuosina milj. euroa Avustusosasto,

7 Ay-uudistuksen jatkona Tarkennettava avustamisen periaatteita mm. Kohdennetut toiminta-avustukset Alueellinen ja paikallinen toiminta / vapaaehtoistoiminnan rakenteet Järjestöjen toteuttama tutkimustoiminta ja koulutus Päivä- ja työtoiminta (työtoiminnasta tehdään vastaavan kaltainen selvitys kuin päivätoiminnasta tehty vuonna 2009) Pieniä ja harvinaisia sairauksia tms. ryhmiä edustavat järjestöt Omaishoitokenttä (ml. mielenterveyspotilaiden omaiset) Kommunikaatiokeskusten ja vastaavien toiminta Kehitettävä ja otettava käyttöön avustetun toiminnan seuranta- ja arviointikäytännöt Avustusstrategian päivittäminen Toimeenpanosuunnitelma (vrt. avustusvalmistelun taustamuistiot) Avustusosasto,

8 Yleisavustukset Hilppa Tervonen RAY Avustusosasto,

9 2009 tehty selvitys Etukäteismateriaali Järjestöiltä saatu materiaali oli pääsääntöisesti selkeää ja monipuolista Tapaamiset RAY/järjestöt (maalis-kesäkuu 2009) Yhteinen keskustelurunko, kriteerit: yleiset, merkitys, suunnitelmallisuus, laatu, talous + laajuus ja vakiintuneisuus Tietojen koonti Järjestöjen toimittaman materiaalin ja käydyn keskustelun perusteella tiedot on koottu yhtäläisessä järjestyksessä Selvitystietojen käsittely (kesä-elokuu 2009) Alaryhmittäin Mukana työpari (avustusvalmistelija + tarkastaja) sekä avustusosaston päälliköt Vertailu vastaavan kokoisten muiden järjestöjen kanssa Vertailu vastaavanlaisesti toimivan muun järjestön kanssa Avustusosasto,

10 2009 tehty selvitys RAY:n hallitus Avustusseminaari : tiedot tulossa olevista muutoksista Taustamuistio Avustusten käsittely joulukuussa 2009 Palautekirje Ryhmäkohtainen, järjestökohtainen liittyen toimintaan ja talouteen Suunnitelmat tuleville vuosille Ylimenokaudet Säätilöiden Ay:t näkyvät suunnitelmissa, mutta muuttuvat Ak:ksi!! HUOM! Avustuslajin muuttuminen EI TARKOITA, että toiminnassa olisi JOTAIN HÄMÄRÄÄ Avustusosasto,

11 Säätiöt Peruslinja on se, etteivät säätiöt voi saada yleisavustusta Usein ovat keskittyneet tuottamaan jotain palvelua esim. asumista tai toteuttamaan viranomaistyötä lähellä olevaa tehtävää Säätiöiden taustayhteisöt ovat usein muita kuin kansalaisjärjestöjä Eivät aina ole puhtaasti valtakunnallisia toimijoita Näin ei kuitenkaan ole kaikissa tapauksissa, joten RAY:n hallituksen linjaus täsmentyy tältä osin kevään 2010 kuluessa. On mahdollista, että järjestölähtöistä auttamistyötä tekevät säätiöt voivat saada RAY:n yleisavustusta myös vuoden 2010 jälkeen. Siksi toiminnan sisältö käydään uudelleen läpi joidenkin RAY:n yleisavustusta saavien säätiöiden kanssa kevään 2010 aikana. Investointien ja hankkeiden tukeminen on edelleen mahdollista silloin, kun toiminta on pääosin muuta kuin maksullista palvelutoimintaa tai julkisen tahon toimintaa Avustusosasto,

12 Yleisavustamisen kriteerit Avustuksen myöntämisen kriteereitä ovat toiminnan yhteiskunnallinen merkitys laajuus laatu suunnitelmallisuus tulokset ja vaikutukset sekä talouden hoito ja varallisuus. Avustusosasto,

13 Yleisavustamisen kriteerit Toimintoja, joita yleisavustuksella painotetusti tuetaan, ovat asiantuntijuus edunvalvonta- / vaikuttamistyö vapaaehtoistoiminta vertaistukitoiminta jäsenyhteisöille suunnatut hallinto- ja muut järjestötyön tukipalvelut aluetyö järjestölähtöinen tuki- ja auttamistyö merkittävä ennaltaehkäisevä työ osallistumismahdollisuuksien tarjoaminen verkostoituminen kohderyhmätiedon levittäminen koulutus. Avustusosasto,

14 Osaaminen ja kehittämisalueet Avustuksen saajilla on paljon terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen liittyvää osaamista, erityisesti asiantuntijuudessa ja verkostoitumisessa sekä kohderyhmätiedon levittämisessä HUOM! Kaikkien järjestöjen ei tarvitse tehdä kaikkea; toimintojen keskittäminen ja työnjako järjestöjen kesken on usein tehokkaampi vaihtoehto! Avustusosasto,

15 Osaaminen ja kehittämisalueet Kehittämisalueita: Toiminnan suunnittelu Seuranta ja arviointi Dokumentointi Kerätyn palautteen hyödyntäminen ja seuraaminen Talous ja hallinto toiminnan perustana Järjestöjen välinen yhteistyö Avustusosasto,

16 Selvitys jatkuu 2010 Palautekeskustelut RAY:n näkymys Järjestön näkemys =>Yhteisesti sovittava suunta Ryhmittäinen linjaaminen jatkuu, tarkentuu =>Ihmisten hyvinvoinnin mahdollisimman tehokas tukeminen (Järjestöt+RAY) Avustustasojen mitoitusperusteet kehittyvät selkeämmäksi, yksilöidymmäksi => Resurssimuutokset jatkossa myös määräaikaisia, (resurssien suhde tuloksiin) Avustusosasto,

17 Ay- ja Ak avustusten suhde Selvitysprosessissa on katsottu kaikkien yleisavustusten rinnalla myös järjestöjen saamia yleistoiminnan sisältöisiä Ak avustuksia => yleisavustuksen tyyppinen avustaminen yhteensä!!! =>Ak avustuksia yhdistetään jatkossa yleisavustukseen, mikäli ne sisällöllisesti ovat järjestön yleistä toimintaa ja päinvastoin => Yleisavustuksen tasoon on helpompi puuttua, kun kokonaisuus on nähtävillä (edunvalvonta, asiantuntijuus, hallintopalvelut, aluetyö, ennaltaehkäisevä työ, verkostojen luominen, kohderyhmätiedon levittäminen, ruotsinkielinen toiminta kaksikielisillä järjestöillä) Avustusosasto,

18 Jatkotöitä Ay Yleisavustetun toiminnan seurantaa ja arviointia on kehitettävä täydentämään jo nykyisellään hyvin toimivaa avustusten käytön valvontaa. Avustetun toiminnan tulosten ja vaikutusten osoittamiseksi tarvittavaa tietoa on mahdollista kerätä suunnitelmallisen ja jatkuvan seurannan ja arvioinnin avulla Avustusosasto,

19 Raimo Hakola Valkea talo Avustusosasto,

20 Järjestöjen varallisuuden ja taloudellisen tuloksen huomioiminen avustusharkinnassa Avustusvalmistelussa tulee kiinnittää huomiota paitsi hakemuksessa esitettävien toimintojen tai hankkeiden tarpeellisuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen, myös hankkeiden toteuttamiseksi käytettävissä olevaan rahoitukseen ja varallisuuteen. Hakijan omien varojen lisäksi huomioidaan muut kyseiseen hankkeeseen käytettävissä olevat varat, jotka voivat olla muualta saatuja tai saatavissa olevia avustuksia, myyntituottoja, lahjoituksia, rahastoidut varat tms. Järjestöt voivat erilaisin varainhankintakeinoin kerätä varoja joihinkin erityisiin tarkoituksiin, mutta olennaista on, että yleishyödyllisen organisaation varat tulevat ilman perusteetonta viivettä yleishyödyllisesti käytetyiksi. Avustusosasto,

21 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTATIETOJA Järjestöjä yhteensä Toiminnan kokonaiskulut yhteensä M M Henkilöstö yhteensä Vapaaehtoistyöntekijöitä arvio työpanoksesta henkilötyövuosina henkilöjäseniä 2 miljoonaa Henkilöstökulut yhteensä M 1090 M Henkilöstökulut/kokonaiskulut 53 % 51 % Taseiden loppusumma M M ALV-toiminnan liikevaihto 246 M 264 M Avustusosasto,

22 Järjestöjen tuottojakauma järjestön keskiarvotiedot - järjestökohtaiset vaihtelut suuria RAY A- ja C-avustukset 15 % 267 M 14 % 267 M toiminta- ja projektiavustukset muut julkiset avustukset 13 % 229 M 11 % 2210 M asiakas- ja palvelumaksut + vuokrat 45 % 792 M 45 % 842 M muut toimintatuotot 16 % 288 M 15 % 289 M varainhankinta ja sijoitustuotot 8 % 150 M 8 % 236 M muut tuotot 2 % 32 M 1 % 23 M Avustusosasto,

23 RAY:n avustusten osuus eri kokoisten järjestöjen kokonaistuotoista (A ja C) % kokonaistuotoista Vuosi Järjestöbarometri Kuvio 10. (Lähde: RAY:n avustustiedot) Pienet järjestöt Keskisuuret järjestöt Suuret järjestöt Avustusosasto,

24 Avustukset - kustannukset Avustukset Kustannukset Avustusosasto,

25 MITÄ VOIDAAN TEHDÄ Lisää avustuksia (järjestöt) Huomioidaan toiminnasta saatavat tuotot tarvearvioinnissa (RAY) Karsitaan kustannuksia (RAY/järjestöt) Käytetään omia rahoja toimintaan (RAY) Tehostetaan toimintaa (RAY/järjestöt) Arvioidaan avustustarve tarkemmin (RAY) -AY-kriteerit - varallisuuden käyttö toiminnan rahoitukseen - rajapinta kuntaan, palveluihin huomioidaan tarpeessa - vertailu muihin järjestöihin Avustusosasto,

26 Yleisavustuskriteerit taloudelliseen lausuntoon vaikuttavat seikat Avustusosasto,

27 Rahoitustulos- ja varallisuusseuranta Rahoitustuloksella tarkoitetaan järjestön nettovarallisuuden muutosta vuoden aikana Jos rahoitustulos on negatiivinen, tarkoittaa se, että velat ovat kasvaneet tai omaisuus on vähentynyt lähtökohta tulee olla se, että velan kasvu tuottaa toimintaa varten sitä tukevaa omaisuutta Käytännössä velanoton seurauksena käyttöomaisuuden tai sijoitusten määrän (Rakennukset ja rakennelmat, koneet ja laitteet, osakkeet ym.) tulisi siis kasvaa. Jos velan kasvu ei näy omaisuuspuolella, tuloksena usein toiminnan juoksevien menojen rahoittaminen eli toiminta ajaa itseään ahdinkoon. Rahoitustulosarvioinnin pohjana on tunnusluku, joka saadaan kun järjestön viiden viimeisen vuoden keskimääräinen rahoitustulos suhteutetaan viimeisimmän vuoden kokonaiskuluihin. Tavoitteena ei ole ns. nollatulos, vaan sallittuna pidetään rahoitustulosta, joka on 5 prosenttia toiminnan kokonaiskuluista Jos rahoitustulosta (ylijäämää) on tätä enemmän, ylimenevää osuutta verrataan tilinpäätösvuoden yhteenlaskettuihin A-avustuksiin. Ellei muita asiaan vaikuttavia tekijöitä ole, A-avustuksia pienennetään 50 prosenttia ylitysprosentin suuruudesta. Mikäli rahoitustulos on vuodesta toiseen ylisuuri, toiminta-avustukset pienenevät asteittain. Jollei erityisiä syitä ole, pienennystä ei kuitenkaan tehdä perättäisinä vuosina. Avustusosasto,

28 Varallisuuden arvioinnin työkalu Avustusosasto,

29 TALOUDELLINEN TILANNE JÄRJESTÖISSÄ Aktiivista seurantaa kuvion molemmissa päissä Raportointi säännöllisesti STM:lle Vaikutusarviointi avustuksiin pyritään tekemään vuosittain X mennessä Vaikeuksia Huononee Tilanne neutraali Varallisuutta Varallisuutta huomattavasti Avustusosasto,

30 Nettovarallisuus Nettovarallisuus on järjestön rahoitus- ja sijoitusomaisuuden (käypä arvo) määrä vieraan pääoman ja pakollisten varausten määrällä vähennettynä. Käyttöomaisuutta ei oteta huomioon, koska sillä ei rahoiteta vaan annetaan puitteet toiminnalle. Mikäli järjestön (tai järjestön ja sen rinnakkaisorganisaatioiden yhteenlaskettu) nettovarallisuus on (merkittävästi) suurempi kuin järjestön viimeisimmän tilinpäätöksen kokonaiskulut: 1. Aiemmasta yleisavustuksesta luovutaan asteittain, kuitenkin ensin neuvottelemalla järjestön kanssa sen lähivuosien rahoitustarpeista 2. Esittäviin kohdennettuihin toiminnallisiin avustuksiin (Ak ja C) asetetaan ehtona prosentin enimmäismäärä, jolla varmistetaan, että järjestö käyttää myös omia varojaan tähän toimintaan 3. Esitettäviin investointiavustuksiin noudatetaan pienempää enimmäismäärää kuin muuten noudatettaisiin 4. Mikäli järjestöllä on useita avustuksia, harkitaan järjestön taloudellisten edellytysten pohjalta erikseen, kohdistuvatko avustustason rajaukset kaikkiin avustuksiin vai vain osaan avustuksista 5. Avustettaviksi esitetään vain suurehkoja toiminnallisia hankkeita (Ak ja C) ja investointeja (B) Avustusosasto,

31 Asioita joita käyty läpi järjestöittäin Yleisavustusselvityksessä arvioinnissa on tarkasteltu mm seuraavia asioita määriteltäessä kunkin avustuksen saajan avustuksen tarvetta ja euromääräistä tasoa: - tunnusluvut - tuloksen muodostuminen - avustuksen saajan rahavirrat ja omien varojen käyttö toimintaan - rahastot - avustuksen saajan investoinnit - investointitarpeet vuosina mahdollisen kuntoutustoiminnan tilanne - järjestöjen palvelutoiminta ja sen mahdollisuus rahoittaa varsinaista järjestötoimintaa (yhtiöitetty / järjestön sisällä) - rajapinta kunnan, valtion ja järjestötyön välillä - konsernirakenne - nykyinen yleisavustustaso - toiminnan riskit tulevaisuudessa - muut avustuksen saajan toimintaan tulevaisuudessa vaikuttavat tekijät. Avustusosasto,

32 Selvitettäviä asioita järjestöistä OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT 1. Sidottujen ja vapaiden rahastojen säännöt (mihin pääomaa voidaan käyttää?) 2. Sidottujen ja vapaiden rahastojen sisältö (miten pääomaa on kartutettu?) 3. Miten rahastot ovat tulleet järjestölle 4. Hallintoelimien päätökset rahastoja koskien 5. Rahastojen käyttö järjestön toimintaan 6. Perustuvatko rahastoinnit sääntöihin vai ylirahastoidaanko Järjestöt esittävät mielellään varallisuutta sidottuna RAY:lle Avustusosasto,

33 Selvitettäviä asioita järjestöistä ARVOPAPERIT - SIJOITUSOMAISUUS KÄYTTÖOMAISUUS? arvostus markkina-arvoihin tuotot/kulut osingot, korot (paljonko saatu, paljonko käytetty toimintaan) myyntivoitot (kiinteistöt ja arvopaperit, takaisinperintä?) myyntitappiot (mikä vaikutus on toimintaan?) Alaskirjaukset (eivät ole realisoitunutta kulua, ei siis vaikutusta maksuvalmiuteen) Rinnakkaisorganisaatioiden tuloksentekokyky (osinkojen laskusuunta?) SATUNNAISET ERÄT Testamentit Lahjoitukset Akordit Kertaluonteiset kulut esim. luovutaan jostakin tappiollisesta toiminnosta (esimerkiksi lehden kustantamisesta) Avustusosasto,

34 Asioita joita käyty läpi järjestöittäin Omien varojen käyttö toimintaan - Edellytetään huomattavaa omien varojen käyttöä toimintaan - Edellytetään omien varojen käyttöä toimintaan - Omien varojen käyttö tasapainossa suhteessa RAY-avustukseen - Omien varojen käyttö on esimerkillistä suhteessa RAY-avustukseen - Järjestöllä ei ole omaa varallisuutta - Järjestö on velkaantunut Järjestön talouden hoidon taso - Taloudenhoidossa huomattavia puutteita ja kehittämistarpeita - Taloudenhoidossa puutteita ja kehittämistarpeita - Taloudenhoito on tyydyttävällä tasolla, mutta on kehittämistarpeita - Taloutta hoidetaan hyvin - Taloutta hoidetaan erinomaisesti Avustusosasto,

35 Asioita joita käyty läpi järjestöittäin Arvio kilpailuvaikutuksista - Huomattava riski, että yleisavustusta valuu elinkeinotoimintaan - Riski, että yleisavustusta valuu elinkeinotoimintaan - Ei riskiä tällä hetkellä - Riskitön Avustusosasto,

36 UUSI YLEISAVUSTUSLOMAKE Avustusosasto,

37 Vuoden 2011 avustusvalmistelun taustamuistio osastopäällikkö Mika Pyykkö Yleisavustusuudistuksen palautetilaisuus Avustusosasto,

38 AVUSTUSVAROJEN KÄYTTÖ Avustusosasto,

39 Yleistä Tavoitteena mahdollisimman tuloksellinen, tasapuolinen ja läpinäkyvä avustustoiminta Avustusstrategia ) Hyvinvoinnin edistäminen ja järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen 2) Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen 3) Ongelmia kohdanneiden kansalaisten ja perheiden auttaminen Sosiaali- ja terveysministeriön ja Raha-automaattiyhdistyksen sopimus avustustoiminnan tulostavoitteista Lainsäädäntö Laki raha-automaattiavustuksista Avustusosasto,

40 Yleistä Uusiin toimintoihin / hankkeisiin käytettävissä noin 58 milj. euroa Ei indeksikorotuksia Selvitykset, mm. Sopeutumisvalmennus (VSS) Työtoiminta (VSS) Koulutustoiminta (VSS) Verkkopalvelut Alueellinen ja paikallinen toiminta Järjestöjen ja yritysten yhteistyö Vapaaehtoistoiminta Korostetaan yhteistyötä Otetaan huomioon uuden strategiakauden alkaminen v Avustusosasto,

41 Avustusten suuntaaminen Haasteena mm. terveys- ja hyvinvointierot Hyvinvoinnin edistäminen ja Vertais- ja vapaaehtoistoiminta, esim. moniongelmaiset perheet, mielenterveys- ja päihdeongelmaiset Informaatioteknologia, esim. ToimintaSuomi ja Innokylä Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien Merkittävien kansansairauksien ehkäisy Nuorisotyöttömyyden aiheuttaman syrjäytymisriskin, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ehkäisy Ongelmia kohdanneiden kansalaisten ja Erityisryhmät, esim. matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen Tukiasunnot, esim. Asunnottomuusohjelma Avustusosasto,

42 Avustuslajit Yleisavustukset (Ay) hyväksyttyjen periaatteiden ja kriteerien täysimääräinen soveltaminen Kohdennetut toiminta-avustukset (Ak) 1,5 2,5 vuotta kestävä uudistustyö -> Kriittinen suhtautuminen kokonaan uusiin avustuksiin Investointiavustukset (B) Painotetusti erityisryhmien tukiasumiseen Viimeinen vuosi sammutusjärjestelmien erilliselle avustamiselle Projektiavustukset (C) Ci; innovatiivinen kehittäminen Ck; kokeilu- ja käynnistäminen Avustusosasto,

43 Avustusohjelmat ja hankekokonaisuudet Kaste-ohjelma Järjestöhankkeiden arviointi Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma ( ) Pääkaupunkiseutu; asuntohankinnat Kehitys- ja vaikeavammaisten asunto-ohjelma ( ) Laitospaikkojen vähentäminen ja aikuisten kehitysvammaisten lapsuudenkodista muuttamisen mahdollistaminen Muut hankekokonaisuudet vrt. Mieli 2009 Avustusosasto,

44 Muita huomioita Iso kuva Järjestöjen yhteistyö Varsinaista avustamista täydentävät toiminnot, työkokoukset, koulutustilaisuudet jne. Avustusstrategian päivittäminen Toimeenpanosuunnitelma Avustetun toiminnan seuranta- ja arviointijärjestelmä Uusi asiakirja- ja avustusten hallintajärjestelmä (U-AHA) Avustusosasto,