AvuSTuS- STRATegIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AvuSTuS- STRATegIA 2012 2015."

Transkriptio

1 AvuSTuS- STRATegIA

2 AvustusstrATegia RAY vahvistaa suomalaista hyvinvointia... 3 Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen Lainsäädäntö... 6 Tavoitetila: Tuloksellinen järjestötoiminta ihmisten hyväksi... 9 Menestystekijät...11 Tavoitteellisuus...11 Ajassa mukana...11 Yhteistyöhakuisuus...12 Varojen taloudellinen käyttö...12 Ihminen keskiössä...12 Strategiset päälinjat ) Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen ) Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen...16 Sanasto...18

3 RAY vahvistaa.suomalaista hyvinvointia RAY tukee joka päivä yli miljoonalla eurolla suomalaista hyvinvointia. Avustusvarat kerätään raha-automaatti- ja kasinopelitoiminnalla ja ohjataan sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan. Avustusstrategiassa RAY linjaa, mihin rahoitusta vuosina suunnataan. Raha-automaattiavustuksilla tuetaan sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaa ja projekteja. Järjestöt ovat väylä osallistumiselle ja vaikuttamiselle; ne tukevat ja auttavat ihmisiä lähellä heidän arkeaan. Avustustenjakoa ohjaa RAY:n avustusstrategia. Sosiaali- ja terveysministeriössä on ollut avustusstrategian päivityksen aikaan käynnissä vastaavankaltainen strategiatyö. STM:n johdolla toteutettavalla sosiaali- ja terveyspolitiikalla ja RAY:n avustusjärjestelmällä on monia luontevia yhtymäkohtia. Ministeriön strategiassa korostuvat sosiaalinen kestävyys, kansalaisten osallisuuden vahvistaminen sekä laaja-alainen, eri toimijat kokoava yhteistyö. Ne koskettavat vahvasti myös järjestöjen toimintaa. Avustusstrategian toteutuksen tueksi laaditaan vuosittain toimeenpanosuunnitelma, jossa luodaan tarkempi katsaus toimintaympäristöön, konkretisoidaan linjauksia ja asetetaan painopisteitä. Avustusstrategian tarkastelujako on nelivuotiskausi Järjestöjen merkitys terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistamisessa, terveyttä ja hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäisemisessä ja ongelmia kohdanneiden kanssaihmisten auttamisessa ja tukemisessa on vähintään yhtä suuri, ellei jopa suurempi kuin aiemmin. Edellisen strategiakauden peruslinjauksiin ei siis ole ollut tarpeen tehdä suuria muutoksia; uudistamisen sijaan kyse on ennemminkin strategian päivittämisestä. Yksi tärkeimmistä haasteista on löytää strategiakaudella sellaisia järjestölähtöisen toiminnan keinoja, joilla tuetaan ihmisten itsenäistä suoriutumista ja elämänhallintaa, saadaan sosioekonomisten terveys- ja hyvinvointierojen kasvu taittumaan ja hyvinvoinnin edellytysten jakautuminen eri väestöryhmien kesken tasaisemmaksi. Työstäessään tätä strategiaa RAY on käynyt laajaa ja vilkasta keskustelua kansalaisjärjestöjen asemasta sekä suomalaisen hyvinvoinnin tilasta ja näköaloista. Ajatuksia ja tietoja on vaihdettu järjestöjen ja sidosryhmien kuten ministeriöiden ja niiden alaisten asiantuntijalaitosten, aluehallintoviranomaisten ja kuntien edustajien kanssa. Avustusten jakoehdotus valmistellaan RAY:ssä vuoden 2011 alusta lähtien kolmen strategialinjan mukaisissa tiimeissä. Avustusstrategia ohjaa siis jatkossa yhä vahvemmin avustusten suuntaamista. Avustusstrategian linjaukset koskevat vain sitä osaa järjestöjen yleishyödyllisestä toiminnasta, jota RAY:n avustuksilla tuetaan. Joillain järjestöillä avustukset ovat vain pieni osa niiden kokonaisrahoituksesta, toisilla ne kattavat lähes koko toiminnan. RAY-avustuksilla katetaan keskimäärin noin 15..prosenttia järjestöjen toiminnasta, tosin vaihtelu on järjestöittäin suurta. Strategiset linjaukset koskevat lisäksi vain sitä osaa RAY:n rahapelitoiminnan liikevoitosta, joka jaetaan järjestöavustuksina. Niiden lisäksi valtio ohjaa vuosittain osan tuotosta Valtiokonttorille rintamaveteraanien ja sotainvalidien hoitoon ja kuntoutukseen. RAY:n mielestä pelitoiminnan voitto on käytettävä kokonaisuudessaan järjestöjen toiminnan tukemiseen. Sotiemme veteraanien määrän vähetessä valtiolle ohjatut varat on siis asteittain palautettava avustustoiminnan käyttöön. 3

4 MISSIO

5 Päämäärä: TerveydeN.JA.sosIAALIsen hyvinvoinnin.edistäminen RAY edistää terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia tukemalla sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaa. Rahoituksella vastataan ajankohtaisiin hyvinvointihaasteisiin. Avustusten myöntäminen perustuu lainsäädäntöön. Terveys ja hyvinvointi ovat kehittyneet viime vuosina maassamme myönteiseen suuntaan. Samalla kuitenkin eriarvoisuus on syventynyt ja sosioekonomiset terveys-. ja hyvinvointierot jatkaneet kasvuaan. Tutkimusten mukaan toimihenkilöt ovat terveempiä kuin työntekijät ja työssäkäyvät terveempiä kuin työttömät. Hyvätuloiset ja eniten koulutusta saaneet ihmiset ovat terveempiä kuin pienituloiset ja pelkän perusasteen koulutuksen saaneet. Yhteiskuntaamme haastavat myös lisääntynyt köyhyys ja syrjäytyminen, joilla on selkeä yhteys myös terveysongelmien kasaantumiseen. Yhteiskunnassa tapahtuu paljon muutoksia, jotka haastavat, mutta voivat myös antaa mahdollisuuksia eri väestöryhmien terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Yksi keskeisimmistä haasteista on julkisen talouden kestävyysvaje, joka vaikuttaa myös odotuksiin, joita kohdistuu järjestölähtöiseen toimintaan. Yhteiskuntaa muokkaavat voimakkaasti myös kuntarakenteen muutokset sekä erityisesti kasvukeskusten lisääntyvä väestömäärä. Toisaalta samalla lisääntyvät haasteet myös kauempana kasvukeskuksista asuvien ihmisten hyvinvoinnin edellytysten turvaamisessa. Vielä ei myöskään tiedetä kaikkia taloudellisen taantuman sosiaalisia vaikutuksia. Myös luonnon ja rakennetun ympäristön merkitykseen osana pitkäjänteistä hyvinvointipolitiikkaa on kiinnitettävä aikaisempaa enemmän huomiota. Väestötasolla terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä yksi keskeisimmistä kysymyksistä on voimakas ikärakennemuutos. Tämä Euroopankin mittakaavassa voimakas muutos vaatii toimintojen kehittämistä, jotta eläkeiän ylittäneille voidaan turvata hyvä elämä, mutta varmistaa samalla esimerkiksi lasten ja nuorten turvallinen kasvu ja kehitys. Suomessa asuvien ulkomaalaisten määrä on viisinkertaistunut ja vieraskielisten kahdeksankertaistunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Maahanmuutto hyödyttää pitkällä aikavälillä, esimerkiksi työvoiman saatavuuden näkökulmasta, koko suomalaista yhteiskuntaa. Lisääntyvä maahanmuutto myös haastaa monella tapaa yhteiskuntaamme. Vieraiden kulttuurien nykyistä parempi ymmärtäminen on välttämätöntä globaalissa toimintaympäristössä. Se edesauttaa maahanmuuttajia kotoutumaan uuteen asuinmaahansa ja jo siellä asuvia tukemaan kotoutumisprosessia. Kansanterveyden ja -sairauksien näkökulmasta esimerkiksi mielen hyvinvoinnin uhat, päihteet ja ylipaino vaativat erityistä huomiota. Ikääntyneen väestön määrän suhteellisen osuuden kasvaminen yhteiskunnassa lisännee myös esimerkiksi muistisairauksien määrää. RAY haluaa suunnata avustusta hakevien järjestöjen huomiota ainakin kahteen tekijään, jotka ovat keskeisiä eriikäisten ja toimintakyvyltään erilaisten ihmisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä. Ensinnäkin toivomme, että järjestöt pohtivat niitä taustatekijöitä, joiden kautta voidaan vaikuttaa mahdollisimman kattavasti terveyttä ja hyvinvointia haastaviin ongelmiin. Toiseksi toivomme, että järjestöt löytävät yhdessä kuntien kanssa keinot nivoa ihmisiä hyödyttävällä tavalla yhteen raha-automaattiavusteinen järjestötyö ja julkisen palvelujärjestelmän toiminta. 5.

6 LAINSÄÄDÄNTÖ RAY:n avustustoiminnalla on lakisääteinen päämäärä ja perustehtävä: terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa tukemalla (Arpajaislaki 2001/1047, 17 ). Avustuksia voi arpajaislain mukaan myöntää vain oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille. 1 Avustus.VOIdaan myöntää.valtion.talousarvion puitteissa, jos 2 1) tarkoitus, johon avustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä; 2) avustuksen myöntäminen on perusteltua avustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta; 3) avustuksen myöntämistä on pidettävä tarpeellisena avustuksen hakijan omat varat, hakijan määräysvallassa olevien yhteisöjen tai säätiöiden käytettävissä olevat varat ja avustettavasta toiminnasta saatavat tuotot huomioon ottaen; 4) avustuksen myöntämistä on pidettävä tarpeellisena avustuksen hakijan saama muu julkinen tuki sekä avustuksen kohteena olevan toiminnan tai hankkeen laatu ja laajuus huomioon ottaen; 5.) avustuksen myöntämisen ei arvioida aiheuttavan muita kuin vähäisiä kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa; ja 6) erityisavustusta haettaessa on esitetty riittävä selvitys hankkeen toiminnallisesta tai teknisestä suunnitelmasta sekä avustuksen saajan edellytyksistä rahoittaa hankkeen omarahoitusosuus ja käyttökulut. Avustus ei saa yhdessä muiden julkisten avustusten kanssa ylittää Euroopan yhteisön tai Suomen lainsäädännössä säädettyä valtionavustuksen tai julkisen tuen enimmäismäärää. Avustus voidaan myöntää saajalle sen omaan toimintaan tai hankkeeseen taikka käytettäväksi avustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen. Jos avustus myönnetään käytettäväksi avustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen, avustuksen saajan on tehtävä sopimus avustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan kanssa. Lakiin kirjattujen yleisten edellytysten lisäksi avustusten myöntämistä rajaa valtion talousarvioon vuosittain kirjattu jaettavissa oleva avustusten kokonaismäärä. Lisäksi kun harkitsemme avustuksen myöntämisen tarkoituksenmukaisuutta, arvioimme esimerkiksi sitä, minkälainen toiminta sopii luontevimmin nimenomaan kansalaisjärjestöjen toteuttamaksi. 1 Avustuskelpoisiin yhteisöihin viitataan tässä tekstissä yleisnimityksellä järjestö. 2 Laki raha-automaattiavustuksista (2001/105.6), 4.

7 Monet järjestöt myös tuottavat palveluita myytäväksi esim. 8 7

8 VISIO Suomessa on monipuolinen järjestötoimijoiden kenttä. Järjestöillä on hyvät mahdollisuudet edistää osallisuutta ja sen myötä terveyttä ja hyvinvointia. Terveys- ja hyvinvointierojen kasvu maassamme taittuu ja terveyden ja hyvinvoinnin edellytykset jakautuvat aiempaa tasaisemmin eri väestöryhmien kesken. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaedellytykset on turvattu.

9 TAVOITeTILA:.TuLOKseLLINeN. JärJesTöTOIMINTA.IhMIsTeN.hYVäKsI Järjestöt tarjoavat ihmisille mahdollisuuden osallistua, toimia ja vaikuttaa. Ne edistävät jäsenistönsä, jonkin erityisryhmän, väestönosan tai koko väestön terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Järjestöt ovat tärkeitä toimijoita hyvinvoinnin edistämisessä ja siihen liittyvien uusien toimintatapojen kehittämisessä. Järjestötoiminta.perustuu.ihmisten.yhdistymisvapauteen. ja.oikeuteen.perustaa.yhdistys,.kuulua.tai.olla.kuulumatta. yhdistykseen.ja.osallistua.yhdistyksen.toimintaan..yhdistykset.ovat.väylä.ihmisten.aktiivisuudelle;.niiden.kautta. voi.olla.mukana,.osallistua,.toimia.ja.vaikuttaa.paikallisella,. alueellisella.ja.valtakunnallisella.tasolla.. Kansalaisjärjestöjen.yhteiskunnallisiksi.tehtäviksi.mainitaan. usein.vaikuttamis-.ja.osallistumismahdollisuuksien.tarjoaminen,.yhteisöllisyyden.ja.osallisuuden.vahvistaminen,.hyvinvointia.uhkaavien.riskien.ja.ongelmien.ehkäiseminen,.eri. väestöryhmien.puolustaminen.ja.edunvalvonta,.asiantuntijuus,.kokeilu-.ja.kehittämistoiminta,.vapaaehtoistoiminta.ja. vertaistuki.eri.muodoissaan.sekä.muita.heikommassa.asemassa.olevien.väestöryhmien.avun.ja.tuen.turvaaminen.. Monet.järjestöt.myös.tuottavat.palveluita.myytäväksi.esim.. kunnille.tai.muille.julkishallinnon.tahoille.tai.suoraan.maksaville.henkilöasiakkaille.. useimmissa.ray:n.avustamissa.järjestöissä.yhteiskunnallisia.tehtäviä.on.useampia.ja.monissa.voidaan.nähdä.ne. kaikki..järjestöjen.roolien.keskinäiset.suhteet.ja.painotukset.vaihtelevat.eivätkä.ne.ole.toisiaan.poissulkevia.vaan. usein.toisiaan.täydentäviä..raha-automaattiavustukset.on. kuitenkin.aina.käytettävä.muuhun.kuin.maksullisten.palveluiden.tuottamiseen. ray:n.tavoite.on,.että.suomessa.on.tulevaisuudessakin. monipuolinen.järjestötoimijoiden.kenttä,.jossa.aktiivisilla,. yhteistyökykyisillä.ja.aikaansa.seuraavilla.järjestöillä.on. hyvät.mahdollisuudet.edistää.kanssaihmistemme.osallisuutta.ja.sen.myötä.terveyttä.ja.hyvinvointia.. Toinen.tärkeä.tavoite.on.löytää.keinoja,.joilla.tuetaan. ihmisten.itsenäistä.suoriutumista.ja.elämänhallintaa,. saadaan.sosioekonomisten.terveys-.ja.hyvinvointierojen. kasvu.taittumaan.ja.hyvinvoinnin.edellytysten.jakautuminen.eri.väestöryhmien.kesken.tasaisemmaksi..tavoitteen. saavuttaminen.voi.edellyttää.järjestöissä.esimerkiksi.toiminnan.uudelleen.suuntaamista,.kokonaan.uusien.toimintamuotojen.ottamista.käyttöön.ja.vaikuttamista.moniin.muihin.toimijoihin.yhteiskunnan.eri.aloilla.ja.tasoilla. edellä.kuvattu.tavoitetila.saavutetaan.vain,.mikäli.sosiaali-. ja.terveysjärjestöjen.toimintaedellytykset.on.turvattu.. ray:n.tavoitteena.on,.että.järjestötoiminnan.eri.muotojen.ja.yhteiskunnallisten.tehtävien.kokonaisuus.ja.kohderyhmien.kirjo.säilyvät.jatkossakin.moniulotteisena.ja. rikkaana. Tavoitetila.edellyttää.myös,.että.rAY.suuntaa.avustukset. järjestöjen.yleishyödylliseen.toimintaan..yleishyödyllisen. yhteisön.tunnusmerkkejä.on.mm.,.ettei.se.sääntöjensä.mukaan.tavoittele.voittoa,.että.se.toimii.aatteellisesti.sitoutuneena.terveyden.ja.sosiaalisen.hyvinvoinnin.edistämiseksi. ja.että.sen.toiminnassa.on.mukana.luottamushenkilöiden. ja.vapaaehtoisten.panos.sekä.tavoitteisiin.nähden.perusteltu.määrä.palkattua.henkilöstöä. 9

10 MENESTYS- TEKIJÄT

11 Menestystekijät varmistavat. onnistumisen Hyvä järjestötoimija asettaa toiminnalleen tavoitteita, seuraa aikaansa ja sen ilmiöitä, tekee yhteistyötä ja käyttää varansa taloudellisesti. Ihminen on järjestötoiminnan lähtökohta ja aktiivinen toimija. Avustusstrategiaa tukevan järjestötyön menestystekijöitä on RAY:n näkemyksen mukaan viisi: tavoitteiden asettaminen ja toiminnan seuranta, toimintaympäristön luotaus, yhteistyöhakuisuus, varojen taloudellinen käyttö ja ajattelu, jossa ihminen on keskiössä, järjestötoiminnan lähtökohta ja lopullinen hyödynsaaja. Tavoitteellisuus RAY edellyttää avustamiltaan toimijoilta tavoitteellista. toimintaa. Järjestön itselleen asettamat tavoitteet suuntaavat tekemistä ja kertovat sen, mitä järjestö toimin-. nallaan haluaa saada aikaiseksi. Tavoitteet on perusteltava terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen kautta ja esitettävä ne konkreettiset toimenpiteet, joilla asetetut tavoitteet aiotaan saavuttaa. Tavoitteelliseen toimintaan kuuluu myös, että toimintaa ja tavoitteiden toteutumista seurataan. Näin varmistetaan, että suunta on oikea tai suunnitelmiin voidaan tehdä. tarvittaessa muutoksia. Tavoitteiden seuranta tekee. mahdolliseksi myös sen, että onnistumisista, tuloksista. ja vaikutuksista voidaan viestiä jäsenistölle, rahoittajille. ja muille sidosryhmille. Ajassa mukana Toimintaympäristön seuraaminen, haasteiden ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja oman toiminnan sovittaminen muutoksiin ovat RAY:n mielestä järjestötoiminnan elin-. ehto. Omaa järjestöä kannattaa tarkastella osana terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta ja löytää sille tarkoituksenmukainen rooli ja yhteistyöverkosto. Toimintaympäristö voi muuttua joidenkin väestöryhmien. terveyden ja hyvinvoinnin kannalta huonompaan suuntaan, jolloin uusia haasteita nousee myös järjestöjen toiminnalle. On myös tärkeää toimia hyvinvoinnin kannalta epäedullisen kehityksen etenemisen ehkäisemiseksi. Yhteiskunnassa tapahtuva kehitys voi myös olla terveyden ja hyvinvoinnin kannalta myönteistä, jolloin järjestöjen on hyvä pohtia toiminnan tarvetta ja merkitystä, jotta myönteinen suunta jatkuu

12 Yhteistyöhakuisuus RAY haluaa rohkaista järjestöjä sekä keskinäiseen yhteistyöhön että aktiiviseen kumppanuuksien ja yhteistoimintamahdollisuuksien etsimiseen kuntien, yritysten ja muiden terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen kannalta tärkeiden toimijoiden kanssa. Monissa yhteiskunnallisissa tavoitteissaan suuretkin järjestöt ovat liian pieniä yksinään. Ihminen keskiössä Inhimillisyys ja toisen ihmisen kohtaaminen korostuvat järjestöjen toiminnassa. Järjestöt eivät ole itsetarkoituksellisia rakenteita vaan niiden toiminnan päämäärät liittyvät ihmisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Yhteistyö ei ole itsetarkoitus vaan sen on tuotettava toiminnalle lisäarvoa. Yhteistyö on yleensä hyvä keino tehostaa asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja vahvistaa toiminnan yhteiskunnallisia vaikutuksia, levittää tietoa ja kokemuksia ja juurruttaa kehittämistuloksia. Yhteistyöhön ei ole olemassa yleispätevää kaavaa; erilaisten järjestöjen kulloisetkin tavoitteet ja toimintamuodot määrittävät sen, minkä tyyppinen ja keiden kanssa tehtävä yhteistyö on tarkoituksenmukaista. VarOJeN.TALOudellinen käyttö RAY edellyttää, että avustusta saavien järjestöjen toiminta on läpinäkyvää ja että ne käyttävät varansa taloudellisesti. Avustusten myöntämisessä otetaan aina huomioon hakijan oma varallisuus ja esimerkiksi muualta saadut tai saatavissa olevat avustukset tai lahjoitukset. Järjestöt voivat kerätä varoja joihinkin erityisiin tarkoituksiin. Muutoin yleishyödyllisen toimijat varat on ilman perusteetonta viivettä käytettävä yleishyödylliseen toimintaan. Varojen taloudelliseen käyttöön liittyy myös palkallisen ammattihenkilöstön ja vapaaehtoisten toimijoiden osaamisen ja työn yhdistäminen, joka on tuloksellisen järjestötyön keskeinen piirre.

13 STRATEGISET PÄÄLINJAT13

14 Tavoitetila: Tuloksellinen järjestötoiminta ihmisten hyväksi Suomessa on monipuolinen järjestötoimijoiden kenttä. Järjestöillä on hyvät mahdollisuudet edistää osallisuutta ja sen myötä terveyttä ja hyvinvointia. Terveys- ja hyvinvointierojen kasvu maassamme taittuu ja terveyden ja hyvinvoinnin edellytykset jakautuvat aiempaa tasaisemmin eri väestöryhmien kesken. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaedellytykset on turvattu. strategiset.päälinjat 1 TerVeYdeN.JA. sosiaalisen hyvinvoinnin VAhVIsTAMINeN 2 TerVeYTTä.JA. sosiaalista. hyvinvointia. uhkaavien. ONgeLMIeN. ehkäiseminen 3 ONgeLMIA. KOhdANNeIdeN. AuTTAMINeN.JA. TuKeMINeN PÄÄMÄÄRÄ: TERVEYDEN JA SOSIAALISEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN YLEISHYÖDYLLISTEN YHTEISÖJEN TOIMINTAA JA HANKKEITA TUKEMALLA.

15 Strategiset PÄÄLINJAT Strategiakaudella RAY haluaa vahvistaa terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia, ehkäistä ongelmia sekä auttaa ja tukea ongelmia kohdanneita. Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen on RAY:n avustuslinjauksissa jäsennetty kolmeksi päälinjaksi. Ensimmäisessä on kyse toiminnasta, jolla vahvistetaan terveyden ja hyvinvoinnin, normaalin arkielämän, yhteisöllisyyden ja osallisuuden toteutumista. Tähän päälinjaan sijoittuva toiminta luo pohjaa myös kahden muun päälinjan mukaiselle toiminnalle. Toiseen päälinjaan sijoittuu toiminta, jolla ehkäistään erilaisia terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavia ongelmia. Tähän päälinjaan sijoittuva toiminta tukee myös kolmanteen päälinjan mukaista toimintaa. Koska palveluiden lakisääteinen järjestämisvastuu on kunnilla, RAY korostaa järjestöjen ja kuntien välisen yhteistyön merkitystä. Suunnitelmallisella yhteistyöllä varmistetaan, että kehittämistyön tulokset hyödynnetään ja toimivat käytännöt juurrutetaan. Yhteistyöllä varmistetaan myös, että raha-automaattiavusteinen järjestötyö nivoutuu luontevalla tavalla verorahoitteiseen palvelujärjestelmään. Kaikille päälinjoille tärkeitä päämääriä ja teemoja ovat: järjestölähtöisen toiminnan niveltyminen virallisiin palvelu- ja etuusjärjestelmiin palveluiden ja palvelujärjestelmien kehittäminen soveltuvilta osin yhteistyössä järjestöjen ja kuntien kesken Kolmannessa päälinjassa on kyse kanssaihmisten auttamisesta ja tukemisesta tilanteissa, joista omin voimin, ilman muiden apua ja tukea, ei selvitä. 15.

16 Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen RAY tukee toimintoja ja hankkeita, joiden tavoitteena on edistää ihmisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa, vahvistaa sosiaalisia verkostojaan ja yhteisöllisyyttä, muodostaa terveydelle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille suotuisia elämänpiirejä ja sosiaalisia toimintaympäristöjä tai antaa turvaa elämän muutoksiin liittyvissä tilanteissa. Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia vahvistava toiminta kohdentuu laajasti järjestöjen toimintapiirissä oleviin ihmisiin ja perheisiin, eri ikäryhmiin ja erilaisiin väestöryhmiin. Hyvinvointiin kuuluvia tärkeitä ulottuvuuksia terveyden. lisäksi ovat mm. toimintakyky ja elämänhallinta, sosiaalinen turvallisuus, sosiaaliset verkostot ja osallisuus yhteiskunnan tarjoamista mahdollisuuksista. Hyvin olennainen päämäärä on luoda sellaiset olosuhteet, joissa mahdollisimman moni ihminen voi tehdä terveydelle ja hyvinvoinnille suotuisia valintoja. Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen Avustuksilla tuetaan toimintaa ja hankkeita, joiden tavoitteena on ehkäistä ihmisten terveyttä ja toimintakykyä uhkaavien ongelmien syntymistä tai vaikeutumista ja suojata ihmisiä tällaisilta riskitekijöiltä. Tärkeänä kehittämisalueena on riskitekijöiden varhainen toteaminen ja tunnistaminen sekä niihin vaikuttaminen. Ehkäisevän toiminnan tuloksellisuudelle tärkeitä edellytyksiä ovat niiden ongelmien tunnistaminen ja määrittely, joihin halutaan vaikuttaa, sekä ongelmien synty- ja kehitysmekanismeihin liittyvä asiantuntemus. Ehkäisevän toiminnan päälinjalla strategisesti tärkeitä. painoalueita ovat merkittävien terveysongelmien ja kansan-. sairauksien ehkäiseminen sekä eri syistä johtuvan sosiaalisen syrjäytymiskehityksen katkaiseminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen Avustuksia suunnataan järjestöille luontevasti sopiviin, ihmisten omaehtoista suoriutumista edistäviin toimintoihin ja toimintamallien kehittämiseen apua ja tukea tarvitseville väestöryhmille. Järjestölähtöinen auttamistyö toteutetaan ostopalvelu- ja kilpailuttamisjärjestelmien ulkopuolella eikä toiminta ole rahavälitteistä tai myytäväksi tuotteistettua vaan sen lähtökohdat nousevat yleishyödyllisen järjestötoiminnan piiristä. Järjestölähtöisessä auttamisessa keskeisiä kohderyhmiä ovat ne, joiden osalle kasaantuvat sosiaaliset ja taloudelliset vaikeudet, pitkäaikainen työttömyys, asunnottomuus, päihde- tai mielenterveysongelmat, epävarmuus ja turvattomuus, köyhyys ja ylivelkaantuminen, vammaisuus tai vaikeat pitkäaikaissairaudet.

17 Tärkeitä teemoja ja päämääriä ihmisten osallistumisen ja mukanaolon edistäminen itsenäisen suoriutumisen ja elämänhallinnan edistäminen sosiaalisten verkostojen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen hyvinvoinnille suotuisten elämäntapojen ja valintojen mahdollistaminen ihmisten vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen osallisuuden vahvistaminen, ihmiset yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä oikeuksien valvonta; järjestöt ihmisten edustajana ja äänenä Tärkeitä teemoja ja päämääriä terveyttä uhkaavien ongelmien havaitseminen ja varhainen puuttuminen niihin sosiaalista hyvinvointia ja turvallisuutta uhkaavien ongelmien ehkäiseminen hyvinvointia uhkaavien riskien välttämiseen liittyvien mahdollisuuksien lisääminen riskien tunnistaminen, niiltä suojautuminen ja suojaavien tekijöiden vahvistaminen omaehtoisen suoriutumisen edistäminen myös elämän riskitilanteissa ongelmien ja riskien vähentäminen vaikuttamalla niiden kehitykseen Tärkeitä teemoja ja päämääriä järjestölähtöisen avun ja tuen tarjoaminen kanssaihmisille kansalais- ja asiakasnäkökulman ja kokemusasiantuntijuuden varmistaminen palveluiden kehittämisessä ja niiden toimivuuden arvioinnissa syrjäytyneiden auttaminen ja tukeminen heidän saamisekseen yhteiskunnan mahdollisuuksien ja palveluiden piiriin 17

18 SANASTO Ehkäisevä työ Toimintaa, joka tähtää terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien haittojen, ongelmien ja sairauksien ilmaantumisen ja etenemisen vähentämiseen. Vaikutetaan taustalla oleviin riskeihin. Hyvinvointi Laaja ja moniulotteinen ilmiö. Ilmenee esimerkiksi onnellisuutena, tyytyväisyytenä elämään ja mahdollisuutena kehittää ja toteuttaa itseään. Mitattavissa olevia hyvinvoinnin osatekijöitä ovat esimerkiksi terveys, elinolot ja toimeentulo. Käsitettä käytetään yhteiskunnallisessa keskustelussa tarkoittamaan hyvin laajasti erilaisia tekijöitä. Tässä yhteydessä soveltuvilta osin yläkäsite terveydelle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Järjestölähtöinen auttamistyö Toimintaa, joka ei synny julkisen palvelujärjestelmän lakisääteisistä velvoitteista vaan kansalaisten tarpeista ja auttamishalusta ja välittyy järjestöjen kautta kanssaihmisten auttamiseksi ja tueksi. Järjestölähtöinen auttamistyö ei ole myytävää palvelua. Se voidaan toteuttaa joko palkattuna ammatillisena työnä tai ammatillisen työn, vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen erilaisina yhdistelminä. Osallisuus Osallisuutta kokeva ihminen on yhteiskunnan tarjoamien palveluiden ja oikeuksien piirissä, pystyy hyödyntämään yhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia ja huolehtii jollakin tavoin myös velvollisuuksistaan yhteiskunnan jäsenenä. Tässä mielessä syrjäytymistä voidaan pitää osallisuuden vastakohtana. Osallisuuden vahvistamiseksi on keskeistä saattaa käyttöön ihmisten omat voimavarat, tarjota vaikuttamismahdollisuuksia ja luoda osallisuuden edellytyksiä. Palvelu Toimintaa tai prosessi, jonka käyttämisestä asiakas suorittaa vastineeksi maksun. Sosiaali- ja terveysjärjestöt myyvät tuottamistaan palveluista valtaosan julkiselle sektorille. Terveys Muuttuva tila, johon vaikuttavat ihmisen sairaudet, fyysinen. ja sosiaalinen elinympäristö sekä kokemukset, arvot ja asenteet. Terveydellä on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Terveys ei ole sairauden vastakohta. Terveyden edistäminen Toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa ihmisten. mahdollisuuksia ja edellytyksiä huolehtia omasta ja. ympäristönsä terveydestä. Keskeistä ovat terveyden ja hyvinvoinnin myönteiset ulottuvuudet. Vahvistaminen Toimintaa yksilöiden ja yhteisöjen olemassa olevien. voimavarojen kasvattamiseksi ja lisäämiseksi. Terveyden. ja hyvinvoinnin mahdollisuuksien luomista. Ulkoasu: King Julkaisija: RAY, 2011 Paino: Suomen Graafiset Palvelut Oy

19

20

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia osastopäällikkö Mika Pyykkö Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010 2014 tutuksi järjestöille 28.1.2011 Helsinki Mika Pyykkö, 27.1.2011 1

Lisätiedot

RAY kansalaisjärjestöjen rahoittajana

RAY kansalaisjärjestöjen rahoittajana RAY kansalaisjärjestöjen rahoittajana Niina Pajari, tiimivastaava, RAY Itä-Lapin yhdistys- ja järjestöfoorumi 25.4.2012, Kemijärvi Jakopäätös 2012 Avustukset yhteensä 291,0 milj. euroa (268,2) Avustuksen

Lisätiedot

A v u s t u s s t r a t e g i a. Avustustoiminnan suuntaviivat ja painoalueet

A v u s t u s s t r a t e g i a. Avustustoiminnan suuntaviivat ja painoalueet A v u s t u s s t r a t e g i a Avustustoiminnan suuntaviivat ja painoalueet sisällys 1 LUKIJALLE 3 2 JÄRJESTÖT JA KANSALAISYHTEISKUNTA 4 3 AVUSTUSTOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT JA PERIAATTEET 6 4 STRATEGISET LINJAUKSET

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

AlueAvain päivä. Huhtikuu 2012 Tampere, Kuopio, Helsinki, Ylikiiminki. Avustusosasto, Anne Kukkonen, 17.4.2012 1

AlueAvain päivä. Huhtikuu 2012 Tampere, Kuopio, Helsinki, Ylikiiminki. Avustusosasto, Anne Kukkonen, 17.4.2012 1 AlueAvain päivä Huhtikuu 2012 Tampere, Kuopio, Helsinki, Ylikiiminki Avustusosasto, Anne Kukkonen, 17.4.2012 1 Esityksen sisältö Lukuja avustusmääristä Strategian päälinjat Toimeenpano suunnitelma Seuranta

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Kohtaamispaikkojen tulevaisuus pysyvinä rakenteina

Kohtaamispaikkojen tulevaisuus pysyvinä rakenteina Kohtaamispaikkojen tulevaisuus pysyvinä rakenteina osastopäällikkö Mika Pyykkö Kohtaamispaikkojen valtakunnallinen seminaari 15. 16.2.2010 Oulu Mika Pyykkö, 11.2.2010 1 Yhteiskunnan ja kuluttajan suojeleminen

Lisätiedot

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Oivaltava päivät 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Esityksen sisältö Avustukset vuodelle 2015 Omaishoidon avustaminen Tavoitealueet ja teemarahoitus Yksinäisyys- teema

Lisätiedot

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan Työseminaari Mikkeli, MAMK-kampus 20.3.2013 Avustusosasto, Anne-Mari Tuominiemi, 20.3.2013

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnasta

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnasta Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnasta Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät 8.-9.11.2012 Vantaa Sini Toikka, kehittämiskoordinaattori, RAY 1 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoittaja RAY

Lisätiedot

Haku päällä -ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Haku päällä -ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Haku päällä -ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa 9.00 Ajankohtaista avustustoiminnassa - osastopäällikkö Mika Pyykkö Toimeenpanosuunnitelman painopisteitä ja linjauksia valmistelutiimeittäin Terveyttä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan perusedellytysten turvaaminen

Vapaaehtoistoiminnan perusedellytysten turvaaminen Vapaaehtoistoiminnan perusedellytysten turvaaminen osastopäällikkö Mika Pyykkö Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden voimaantumispäivä II 4.5.2009 Helsinki Avustusosasto, Mika Pyykkö, 23.4.2009 1 Alustuksen

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Ensi- ja turvakotien liitto ry 10.12.2009 Mika Pyykkö, 9.12.2009 1 Alustuksen rakenne Lähtökohdista Haasteista ja mahdollisuuksista

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Kansalaistoiminnan tulevaisuus. Sisko Seppä Avustustoiminnan johtaja 12.3.2014

Kansalaistoiminnan tulevaisuus. Sisko Seppä Avustustoiminnan johtaja 12.3.2014 Kansalaistoiminnan tulevaisuus Sisko Seppä Avustustoiminnan johtaja 12.3.2014 1 Järjestöjen toiminnan rahoittamisen ajankohtaiset tavoitteet RAY:n näkökulmasta Raha-automaattiyhdistyksen arvoketju AVUN/TUEN

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Tuusulan kumppanuusfoorumin jatko, 17.2.2011. Heidi Hakulinen, 8.2.2011 1

Tuusulan kumppanuusfoorumin jatko, 17.2.2011. Heidi Hakulinen, 8.2.2011 1 Tuusulan kumppanuusfoorumin jatko, 17.2.2011 Heidi Hakulinen, 8.2.2011 1 Alustuksen sisältö Projektirahoituksen kohteet Hakeminen Käytännön pelisäännöt Heidi Hakulinen, 8.2.2011 2 Projektirahoituksen kohteet,

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa Ikä - Livfullt Liv - Active Age Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma 2012-2017, joka

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE OHJE 1 (7) YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Tiedot hakijasta ja haettavasta avustuksesta... 1 2 Haettava avustus... 2 3 Avustusstrategia... 2 4 Toiminnan tarkoitus,

Lisätiedot

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin: 1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Www-osoitteen saa julkaista kaupungin www-sivuilla Kyllä Ei Yhdistyksen liikuntalajit

Www-osoitteen saa julkaista kaupungin www-sivuilla Kyllä Ei Yhdistyksen liikuntalajit Liikuntaseurojen toiminta-avustus 1 (5) Yhdistyksen perustiedot Yhdistyksen nimi Yhdistyksen osoite Pankkitili (IBAN) Rekisteröimisvuosi Y-tunnus Keskusjärjestö/-liitto Www-osoite Www-osoitteen saa julkaista

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Pirkkalan kunnan avustustoiminnan kehittäminen. Keskustelutilaisuus 25.1.2011

Pirkkalan kunnan avustustoiminnan kehittäminen. Keskustelutilaisuus 25.1.2011 Pirkkalan kunnan avustustoiminnan kehittäminen Keskustelutilaisuus 25.1.2011 Keskustelutilaisuus 25.1.2011 OHJELMA 18.00 Avustustoiminnan kehittämistarve ja -suunnitelma - alustajana Oskari Auvinen, kansliapäällikkö

Lisätiedot

RAY:N TYÖJÄRJESTYS 1

RAY:N TYÖJÄRJESTYS 1 RAY:N TYÖJÄRJESTYS 1 RAY:N TYÖJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1 RAY:N TOIMINTA JA SEN PERUSTA 4 1.1 RAY:n asema 4 1.2 RAY:n tehtävä 5 1.3 RAY:n päämäärät 5 1.4 RAY:n ydintoiminnat 5 1.4.1 Rahapelitoiminta

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Hyvinvointia kohtaamisesta

Hyvinvointia kohtaamisesta Kohtaamispaikkojen valtakunnallinen seminaari 9.-10.2.2009 Turku Hyvinvointia kohtaamisesta Ilkka Repo avustusvalmistelija 09 4370 2798 ilkka.repo@ray.fi www.ray.fi Avustusosasto, Ilkka Repo, 10.2.2009

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Hankkeen arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointisuunnitelma 1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Avustustoiminta AVUSTUSSTRATEGIAN 2012 2015 TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSI 2013

Avustustoiminta AVUSTUSSTRATEGIAN 2012 2015 TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSI 2013 Avustustoiminta AVUSTUSSTRATEGIAN 2012 2015 TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSI 2013 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY Sisältö 1 Johdanto...5 2 Yleistä...6 2.1 Avustustoiminnan lähtökohdat...6

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Salli osallisuus! 24.11.2011 Anne Pyykkönen projektipäällikkö osallisuushanke Salli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jukka Laukkanen Jyväskylän kaupunki/ konsernihallinto/ kilpailukyky ja kaupunkikehitys, Kansalaistoiminnankeskus Matara 22.1.2014

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET Avustustoiminta RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET tarkentavia ohjeita hakijoille 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:N INVESTOINTI AVUSTUSTEN PERIAATTEET - tarkentavia ohjeita

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Tampere 31.3.

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Tampere 31.3. Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Tampere 31.3. 09.00 Seminaarin avaus Elina Varjonen, kehittämispäällikkö, RAY 09.05 RAY:n avustusstrategiakauden 2012 2015 tavoitteet: terveyden ja

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Oivaltava-hankepoliklinikka

Oivaltava-hankepoliklinikka Oivaltava-hankepoliklinikka 14.5.2014 Tampere Anne Kukkonen14.5.2014 1 Avustukset 2014 (2013) Haettuja avustuksia yhteensä 523 milj. euroa (494) Hakijoita 1 197 kpl (1 115) Hakemuskohteita 2 654 kpl (2

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

Pelieuroillako sosiaali- ja terveyspalvelut kuntoon?

Pelieuroillako sosiaali- ja terveyspalvelut kuntoon? Pelieuroillako sosiaali- ja terveyspalvelut kuntoon? Hannu Salokorpi Varatoimitusjohtaja Raha-automaattiyhdistys 12.4.2010 Hotelli Presidentti HS 12.4.2010 1 Toimintaa säädellään laeilla ja asetuksilla

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Turku 16.3.

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Turku 16.3. Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Turku 16.3. 09.00 Seminaarin avaus Marika Leed, viestintäpäällikkö, RAY 09.05 RAY:n avustusstrategiakauden 2012 2015 tavoitteet: terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Preventiimi 6.4., Helsingin NMKY Ehkäisevä työ (20.1. Espoo) On tavoitteellista toimintaa, keinoja tai toimenpiteitä, joilla vähennetään päihteiden

Lisätiedot

Pähkinöitä pussiin hankekoulutus 9.2.2012 Jyväskylä

Pähkinöitä pussiin hankekoulutus 9.2.2012 Jyväskylä Pähkinöitä pussiin hankekoulutus 9.2.2012 Jyväskylä RAY kansalaisjärjestöjen rahoittajana Elina Varjonen, kehittämispäällikkö, RAY 1 Strategiset päälinjat 2012-2015 Tavoitetila: Tuloksellinen järjestötoiminta

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

Kunta-järjestö-yhteistyö. Kuntalaisten hyväksi Palveluyhdistys Kaseva ry 24.1.2013

Kunta-järjestö-yhteistyö. Kuntalaisten hyväksi Palveluyhdistys Kaseva ry 24.1.2013 Kunta-järjestö-yhteistyö Kuntalaisten hyväksi Palveluyhdistys Kaseva ry 24.1.2013 1 Järjestötoiminnan toimintaympäristö Järjestötyö ei elä omassa eriössään vaan sillä on yhteistyöpintaa muiden järjestöjen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja läheiset liiton ja paikallisjärjestöjen hallitusten neuvottelupäivät

Omaishoitajat ja läheiset liiton ja paikallisjärjestöjen hallitusten neuvottelupäivät Omaishoitajat ja läheiset liiton ja paikallisjärjestöjen hallitusten neuvottelupäivät 20. 21.8.2015 Laajavuori, Jyväskylä Anne Kukkonen, 17.8.2015 1 Peliyhtiöiden fuusioituminen Sisäministeriö asetti 23.1.2015

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden sekä verkkomedioiden avustukset. Emma Kuusi 23.5.2013

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden sekä verkkomedioiden avustukset. Emma Kuusi 23.5.2013 Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden sekä verkkomedioiden avustukset Emma Kuusi 23.5.2013 Perusteet Nuorisolaki Valtionavustuslaki Hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 Kehyskauden

Lisätiedot

Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Kuinka nähdä metsä puilta? Jos hankinnat ovat puita, missä on kilpailuttamisen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Oiva-hankepoliklinikka

Oiva-hankepoliklinikka Oiva-hankepoliklinikka 23.4.2014 Helsinki Anne Kukkonen, 22.4.2014 1 Avustukset 2014 (2013) Haettuja avustuksia yhteensä 523 milj. euroa (494) Hakijoita 1 197 kpl (1 115) Hakemuskohteita 2 654 kpl (2 396)

Lisätiedot