Pelieuroillako sosiaali- ja terveyspalvelut kuntoon?

Transkriptio

1 Pelieuroillako sosiaali- ja terveyspalvelut kuntoon? Hannu Salokorpi Varatoimitusjohtaja Raha-automaattiyhdistys Hotelli Presidentti HS

2 Toimintaa säädellään laeilla ja asetuksilla Arpajaislaki RAY:n, Veikkaus Oy:n ja Fintoto Oy:n toiminta perustuu arpajaislakiin tarkoituksena on pelaajien oikeusturvan takaaminen, väärinkäytösten ja rikosten estäminen ja pelaamisesta aiheutuvien sosiaalisten haittojen vähentäminen Rahapelilupa vuosille RAY:llä oikeus raha-automaatteihin, kasinopeleihin ja pelikasinotoimintaan Asetus Raha-automaattiyhdistyksestä (hallintoasetus) Laki raha-automaattiavustuksista Asetus eräistä raha-automaattiavustuksiin sovellettavista määräajoista HS

3 Laki raha-automaattiavustuksista 1056/2001 ( voimaan) Avustuslaki edellyttää (4 :n 1 mom. 5 k) avustuksen myöntämistä harkitessaan RAY:n selvittämään, että "avustuksen myöntämisen ei arvioida aiheuttavan muita kuin vähäisiä kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa". Vastuu julkisen valtionavun (jollainen raha-automaattiavustus valtioneuvoston myöntämänä on) laillisuuden selvittämisestä kuuluu tuen myöntävälle valtioapuviranomaiselle, viime kädessä valtioneuvostolle. Avustuslain edellä todetulla määräyksellä valmisteluvaihetta koskeva selvitysvastuu on kuitenkin annettu RAY:n tehtäväksi. RAY:n tulee seurata laillisuutta myös valvontatoimessaan. Avustuslain edellä siteerattu määräys velvoittaa valmisteluvaiheessa RAY:n arvioimaan avustushakemuksen kohteena olevan toiminnan mahdollisia markkinahäiriöitä. Käytännössä arviointi toteutetaan kunta- ja aluekohtaisesti. Avustuskäsittelyssä on otettava huomioon myös hyvän hallinnon periaatteet, kuten harkinnan perustuminen objektiivisiin perusteisiin ja tasapuolisuuteen. HS

4 RAY:n avustusten luonne RAY-avustukset ovat julkisia subventioita, yhteisösäädösten kannalta valtionapuja, joita säädellään avustuslain pohjalta, joka on yhdenmukainen valtionapulain kanssa, mikä puolestaan on yhdenmukainen EU:n kilpailulainsäädännön kanssa RAY:n avustukset rinnastetaan lähinnä muihin elinkeinotukiin ja avustuksien oletetaan vaikuttavan kilpailuun aina silloin, kun sen saaja harjoittaa elinkeinotoimintaa, myös yleishyödyllisten yhteisöjen maksullinen palvelutoiminta voi olla elinkeinotoimintaa (verottaja v. 2005) Esim. erityisryhmien asumisen tuet ovat ja ovat aina olleet investointitukia, ei palvelutoiminnan tukia, mutta tästä huolimatta järjestöillä voi olla muuhun rahoituksen pohjautuvaa palvelutoimintaa RAY:n ohjauksen ja valvonnan kohde vain avustuskohteet ja avustusten vaikutukset HS

5 RAY:n tuoton käyttö Valtion menoihin Arpajaisvero Sipamaksut RAY:n toiminta ja nettoinvestoinnit Jaettu avustuksina milj. euroa HS

6 Pelitoiminnan tuoton jakautuminen v yhteensä 650,8 milj. euroa Avustuksiin ja Valtiokonttorille 375,1 milj. Investoinnit 28,0 milj. Palkat ja sosiaalikulut 54,0 milj. euroa Sijoituspaikkamaksut 89,9 milj. Liiketoiminnan muut kulut 50,2 milj. euroa Arpajaisvero 53,6 milj. HS

7 Avustukset tulosalueittain 2010, yhteensä 278,2 miljoonaa euroa Päivä- ja työtoiminta 9,3 milj. (3 %) Kurssi-, leiri- ja lomatoiminta 17,9 milj. (6 %) Kriisipalvelut 28,3 milj. (10 %) Kansanterveysongelmien ehkäisy 8,0 milj. (3 %) Kansalaisjärjestötoiminta 134,3 milj. (48 %) Kuntoutus 33,0 milj. (12 %) Erityisryhmien asuminen 47,4 milj. (17 %) HS

8 Avustukset avustuslajeittain HS

9 RAY:n ohjaava kannanotto 1990-luvulta Koska Raha-automaattiyhdistyksen tuki ei ole tarkoitettu aikaansaamaan keinotekoisia kilpailuetuja eikä vääristämään palveluntuottajien välistä kilpailua, avustuksia ei ole syytä ohjata sellaisille alueille, joissa avustusten voidaan yksiselitteisesti osoittaa vääristävän kilpailua HS

10 Kilpailutilanne ei ole uusi RAY ottanut huomioon jo 1980-luvulta lähtien omissa toimissaan kilpailuvaikutukset Lomatoiminta - lomakeskukset - kylpylät Kuntoutuslaitokset Kotipalvelu Asumispalvelut palvelutalot (v ARA:lle) Palvelukartoitus (Suomen Yrittäjät, Kuntaliitto) KTM:n hyvinvointiselvitykset Kilpailutuksen linjauksista on käyty keskusteluja RAY:n, STM:n KTM:n, Kuntaliiton, Palvelutyönantajien, Suomen Yrittäjien ja sosiaalialan järjestöjen kanssa. Myöhemmin linjaukset kirjattu STM:N ja RAY:n välisiin tulostavoitesopimuksiin HS

11 RAY:n ja Suomen Yrittäjien suositus Allekirjoitettiin keväällä 2000 kilpailunäkökohtien huomioon ottamisesta RAY:n avustusvalmistelussa Suosituksessa todettiin, että avustustoiminnan peruslinjaukset kunnossa Osa on avustuksista kilpailuherkällä alueella markkinapuutteiden korjaaminen lähtökohtana palvelutuottajien eriarvoisen aseman välttäminen avustettuja toimintoja ei tarjouskilpailuissa Kokeiluihin ja kehittämiseen panostaminen Uusien toimintamallien kokeilun tukeminen Avoimuuden ja jatkuva keskusteluyhteyden ylläpitäminen Tämä johti aiempaa laajempaan lausuntomenettelyyn, paikkakunta- ja aluekohtaiseen toimintojen ja hankkeiden arviointiin ottaen huomioon nimenomaan kilpailunäkökohdat ja kuntien tekemät julkiset hankinnat (ostopalvelusopimukset) HS

12 Kunta Järjestön palvelutalo Oy-Ab:t Ostopalvelusopimus Palvelutila Asukkaita 70 % 30 % 70 % 30 % RAY-investointiavustus HS

13 Verottaja TVL 22,23 ja ALV 4 Veronhuojennuslaki 2, 3 AVUSTUKSEN MYÖNTÄMISEN HARKINTA Avustuslinjaukset suhteessa kilpailusäännöksiin Vähäistä suurempi haitta vaikutus kilpailuun ja markkinoiden toimivuuteen Veronhuojennus perusteltu toiminnan yhteiskunnalle tuottamaan etuun nähden. Lisäksi otettava huomioon, merkitseekö vastaavaa toimintaa harjoittavalle haittaa, joka ei ole vähäinen Valtioneuvosto RAY Avustuslaki B-avustus järjestölle palvelutiloihin Yhdistyslaki ym. Julkinen hankinta Kilpailut taminen Kunta Hankintalaki Avustus on julkinen tuki Selektiivisen tuen kielto Perustuslaki ja sosiaalilainsäädäntö Yrittäjät Kilpailunrajoituslaki (EY:n kilpailusäännöt) Kansalaiset EY:n lain julkisen tuen edellytys: de-minimis -sääntö HS

14 Erityisehtoja vuosien varrelta Kaikissa RAY:n avustamissa rakennushankkeissa edellytettiin jo 1980 luvulla urakkakilpailun järjestämistä. Avustuksen saajille toimitetuissa ohjeissa (maksatusohje ja avustuksia koskevaan valtioneuvoston päätökseen 929/1998 liittyvä ohje) todetaan muun muassa, että avustusta ei tule käyttää kilpailunalaiseen toimintaan, jossa avustus auttaa avustuksen saajan pääsemään muita vastaavia palveluja tarjoavia edullisempaan asemaan. Kaikkiin avustuksiin liittyi jo v erityisehto, jonka mukaan avustusta ei saa käyttää kunnan järjestämän tarjouskilpailun perusteella toteutettavaan toimintaan RAY:n avustuskäytännössä myös edellytettiin, että kaikki vähänkin suuremmat tavara- ja palveluhankinnat on kilpailutettava Asumisinvestointien (tukiasuminen) erityisehto: ei kytköstä palveluiden hankkimiseen HS

15 Myöhemmät linjaukset elinkeinotoimintaan ja kuntien järjestämisvastuuseen Vuoden 2006 jälkeen tehtyjä selvityksiä ja linjauksia: Sijaisapu Dementoituneiden ja joidenkin muiden vanhusväestön erityisryhmien kuntouttava päivätoiminta Lastenhoitotoiminta Alvari-perhetyö Ensiapu- ja kriisikeskustoiminta Työtoiminta Sopeutumisvalmennus Päivätoiminta Aistivammakenttä Sosiaalinen lomatoiminta (ml. Kuntoremontti) Lastenhoitotoiminta Koulutustoiminta HS

16 Avustustoiminnan strateginen linjaus Perustoiminta Markkinaehtoiset palvelut järjestötoiminta järjestölähtöinen auttamistyö edunvalvonta, vaikuttaminen vapaaehtoistoiminta, vertaistuki kehittäminen asiantuntijatoiminta Kunnille selvästi kuuluvat tehtävät Kuntien tuottamat peruspalvelut Ostopalvelut Julkiselle sektorille kuuluvat tehtävät HS

17 Avustusstrategia Hyvinvoinnin edistäminen ja järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen Ongelmia kohdanneiden kansalaisten ja perheiden auttaminen Strategiset painoalueet 1) Järjestöjen perustoiminnan turvaaminen 2) Hyvinvoinnin ja osallistumismahdollisuuksien edistäminen Strategiset painoalueet 3) Merkittävien kansanterveysongelmien ehkäiseminen 4) Sosiaalisen ja taloudellisen syrjäytymisen ehkäiseminen Strategiset painoalueet 5) Muita heikommassa asemassa olevien väestöryhmien auttaminen 6) Palveluiden ja palvelujärjestelmien kehittäminen HS

18 Järjestötietoja 2008 Järjestöjä Toiminnan kokonaiskulut yhteensä 2,2 mrd. euroa Henkilöstö yhteensä Vapaaehtoistyöntekijöitä, kpl arvio työpanoksesta henkilötyövuosina Henkilöjäseniä 2 miljoonaa Henkilöstökulut yhteensä 1,1 mrd. euroa Taseiden loppusumma 2, 9 mrd. euroa ALV-toiminnan liikevaihto 250 milj. euroa HS

19 Vastaus otsikon kysymykseen Vuosittainen panostus sosiaali- ja terveysjärjestöjen auttavaan ja julkista sektoria täydentävään työhön - vajaat 300 milj. euroa Ei päällekkäisiä tehtäviä kuntien kanssa, koordinaatio muiden julkisten avustusten kanssa Kolmas sektori tekee niitä tehtäviä, joita ei virkamies eikä elinkeinonharjoittaja tee Kuntien käyttömenot sosiaali- ja terveyshuollossa vuona 2009 oli 17 miljardia euroa Siis 300 miljoonaa euroa vastaan miljoonaa euroa Pelitoiminnan tuotoilla ei ole tarkoituksenmukaista paikata julkisen talouden aukkoja HS