Miten Ruotsin vaikutus näkyy Suomessa?

Transkriptio

1 HI4 Sivu 1 Miten Ruotsin vaikutus näkyy Suomessa? 21. helmikuuta :24 Suomi on ruotsalainen, YLE Länsimaiset vaikutteet Arkkitehtuuri Hyvinvointivaltio (kehitetty melko samanaikaisesti) Kielelliset vaikutteet, lainasanat Suomi seuraa monessa asiassa Ruotsia Lainsäädäntö, yhteiskuntajärjestelmä Eurooppalainen ja pohjoismainen identiteetti Suomestakin on muutettu Ruotsiin kautta aikojen Ilman Ruotsia Suomi voisi edelleen olla osa Venäjää..

2 Suomi liitetään Venäjään 4. maaliskuuta :19 mannermaasulku Iso-Britannia Kauppa Ruotsi Aamulehden Nyt-liite: Mitä pitäisi opiskella ja tietää? Suomen sota Venäjä pakottaa Ruotsin mukaan mannermaasulkuun hyökkäämällä Suomeen Ranska Tilsitin sopimus 1807 Venäjä Tilsitin sopimus (1807) =Ranskan ja Venäjän välinen rauhansopimus, jonka ehtoihin kuului, että Venäjä pakottaisi Ruotsin mukaan mannermaasulkuun -> Suomen sota s.24.t.1. a) Autonomia = Itsehallinto toisen valtion alaisuudessa b) Tilsitin sopimus = Ranskan ja Venäjän välinen rauhansopimus vuonna 1807, jonka ehtoihin kuului, että Venäjä pakottaisi Ruotsin mukaan mannermaasulkuun -> Suomen sota c) Senaatti = Suomen ylin oma hallintovirasto, joka oli kuitenkin Venäjän vallan alla. d) Säätyvaltiopäivät = Lakeja säätävä kokous, johon kutsuttiin kaikkien säätyjen edustajat. Keisarin piti kuitenkin hyväksyä valtiopäivien päätökset. s.24.t.2. Suomi oli alue kahden suurvallan, Ruotsin ja Venäjän, välissä. Suomella ei ollut itsenäisyyttä ja suurvallat taistelivat ja kävivät neuvotteluja alueemme hallinnasta. s.24.t.4. Venäjä pyrki saamaan suomalaiset myötämielisiksi liittymiselle Ei kapinoita Suomi ei haluaisi liittyä takaisin Ruotsiin Ei tarvetta järjestää hallintokoneistoa, kun suomalaiset päättivät asioistaan itse Ylin päätäntävalta oli kuitenkin venäläisillä, etenkin keisarilla Sodan aikana pidettiin Porvoon valtiopäivät vuonna 1809 Valtiopäivien lopuksi keisari Aleksanteri I antoi hallitsijavakuutuksen ja lupasi säilyttää Säätyjen oikeudet Vanhan uskonnon (luterilaisuus) Perustuslait -> Suomi sai autonomian Miksi Suomi sai autonomian? Tulkintoja: Suomalaiset saatava myötämielisiksi Venäjää kohtaan Aleksanteri I halusi rauhoittaa Suomen Aleksanteri I oli vapaamielinen (vielä) Venäjä halusi kehittää hallintoa Perustuslait takasivat hallitsijalle suuren vallan (Ruotsista perityt perustuslait) HI4 Sivu 2

3 HI4 Sivu 3 Autonomian aika -moniste 5. maaliskuuta :14 Suomi liitetään Venäjään Sodan aikana pidettiin Porvoon valtiopäivät 1809 Hallitsijanvakuutuksessa keisari lupasi säilyttää Säätyjen oikeudet Vanhan uskonnon Perustuslait -> Suomi sai autonomian Pohdittavaksi: Miksi keisari Aleksanteri Suuri antoi Suomelle autonomian? Mikä Suomessa muuttui? Taloudelliset muutokset Verot Suomesta Suomen tarpeisiin Tulliraja Oma budjetti Rupla rahaksi Ruotsin rahan rinnalle Hallinnolliset muutokset Oma keskushallinto Valta suomalaisille virkamiehille Ei asevelvollisuutta Vanha Suomi liitettiin Suomeen > Suomen väkiluku ylitti miljoonan Helsingistä pääkaupunki 1812

4 HI4 Sivu 4 Autonominen Suomi 5. maaliskuuta :13 Autonomian vaiheet Synty ja perustaminen 1809 Konservatismin aika Yhteiskunnalliset uudistukset Venäläistämiskauden enteet Venäläistämiskausi Suomea hallinneet Venäjän keisarit B A - Aleksanteri I + - N - Nikolai I - A - Aleksanteri II + + A - Aleksanteri III + - N - Nikolai II - - I

5 HI4 Sivu 5 Senaatintori 5. maaliskuuta :45 Senaatintorin arkkitehtuuri edustaa uusklassismia Taidehistorioitsija Johann Winckelmann määritteli sen tunnuspiirteeksi jalon yksinkertaisuuden Jalous näkyi antiikin ihanteissa. Yksinkertaisuus näkyi selkeissä muodoissa ja linjakkuudessa Senaatintorin piirteinä selkeä ruutukaava, klassiset rakennukset ja torin keskellä hallitsijan asemaa korostava patsas Senaatintoria on luonnehdittu puhtaaksi empirekokonaisuudeksi Empiretyyli on uusklassismi ja se on saanut nimensä keisarityylistä (empire)

6 Runeberg ja Topelius 4. maaliskuuta :52 Läksytehtävä: Etsi tietoa Runebergistä ja Topeliuksesta Johan Ludvig Runeberg Syntyi ja kuoli Suomenruotsalainen ja puhui ruotsia Suomen kansallisrunoilija Yksi Suomen kansallisen heräämisen merkkihenkilöistä Tunnetuin teos Vänrikki Stoolin tarinat Zachris (Zacharias) Topelius Kuuluisa kirjailija Kirjoittanut ensimmäisen suomalaisen historiallisen romaanin Kirjoittanut myös tieteiskirjallisuutta (scifiä), joka on kuitenkin huomattavasti erilaista kuin nyky-scifi Teki myös runoja, joista tunnetuimpia ovat Kesäpäivä Kangasalla, Sylvian joululaulu ja Varpunen jouluaamuna Tunnetaan myös satusetänä hänen kirjoitettuaan useita lastenkirjoja, esimerkkinä Koivu ja tähti Tuotti myös tietokirjoja, esimerkiksi useita oppikirjoja HI4 Sivu 6

7 HI4 Sivu 7 Kansallinen herääminen 5. maaliskuuta :22 Autonomian aika II -DVD Turun palo syyskuussa 1827 Lauantaiseura Tavoitteena kansallisen Suomen luominen Lönnrot Runeberg Snellman Lönnrot Lönnrot teki 11 runonkeräysmatkaa Lönnrot julkaisi Kalevalan vuonna 1835 Runeberg Kirjoitti ruotsiksi Suhtautui kuitenkin suomenkielisiin suomalaisiin suurella kunnioituksella Maamme-laulu laulettiin ensimmäisen kerran 1848 Snellman Halusi suomalaisten virkamiesten oppivan suomea Valmistui filosofian kandidaatiksi 1831

8 HI4 Sivu 8 Maamme 7. maaliskuuta :41 Oi maamme Suomi, synnyinmaa soi sana kultainen! Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä rantaa rakkaampaa Kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien Sun kukoistukses kuorestaan Kerrankin puhkeaa; Viel' lempemme saa nousemaan Sun toivos, riemus loistossaan, ja kerran laulus, synnyinmaa, korkeemman kaiun saa.

9 Venäjän vallan aika 7. maaliskuuta :44 Ei uudistuksia Uudistusten aika Venäläistämiskaudet luku (1863) 1890-luku 1917 Valtioyön aika ( ) s.31.t.1. Oikukas ilmasto Lyhyitä kesiä Pitkiä ja kylmiä talvia Nopea väestönkasvu Liian vähäinen ruuantuotanto suhteessa väkilukuun Huonot kulkuyhteydet estivät avunsaannin Alkeellinen viljelytekniikka, ei koneita s.31.t.2.a) Paljon maatonta väestöä Suuret tulo- ja elintasoerot Oikukas ilmasto -> Nälkävuodet Taudit b) c) Viljelytekniikoita kehitettiin, -> Viljan hinta laski Monet lähtivät siirtolaisiksi Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan ja Uuteen-Seelantiin Teollistuminen ja kaupunkien kasvu nostivat elintasoa. Kaupankäynnin vapautuminen Elinkeinonvapaus Suuret tulo- ja elintasoerot Heikot työolot Työpaikkapula Torpparien heikko asema s.31.t.4. Viljelytekniikat kehittyivät, väestöä muutti kaupunkeihin ja teollisuus sai jalansijaa. Vuonna 1863 Aleksanteri II päätti valtioyön kutsumalla valtiopäivät jälleen koolle. Lukutaito yleistyi, poliittinen aktiivisuus nousi ja lehdistön levikki kasvoi. Vuonna 1865 kuntiin perustettiin kunnallishallinto, joka mahdollisti kuntalaisten osallistumisen alueensa päätöksentekoon. Terveydenhuolto ja koululaitos siirtyivät valtion vastuulle. HI4 Sivu 9

10 HI4 Sivu 10 Autonominen Suomi muutoksessa 1860-luvulta vuosisadan vaihteeseen asti (moniste) 7. maaliskuuta :44 Tausta Euroopan "hullu vuosi" 1848 Oolannin sota (osa Krimin sotaa ) Aleksanteri II:n matka Suomeen -> Uudistukset Puolan kapina 1863 Valtiopäivät kutsutaan koolle Uudistukset Kieliasetus -> Puolueiden alku Asetus kunnallishallinnosta maaseudulla ja kaupungeissa Koululaki (kuntien oli perustettava kansakouluja) Rahauudistus Kirkkolaki Uusi valtiopäiväjärjestys Asevelvollisuuslaki Rikoslaki

11 HI4 Sivu 11 Kansalaisyhteiskunnan synty 10. maaliskuuta :16 s.37.t.1. a) Fennomaanit = Suomen kielen kannattajat b) Svekomaanit = Ruotsin kielen kannattajat c) Kansalaisyhteiskunta = d) Wrightiläinen työväenliike = Työnanantajajohtoinen työväenliike, työväenliikkeen varhainen muoto s.37.t.2. Teollisuuden nousu Porvariston ja työväestön vallan kasvu Euroopasta tulleet aatteet, mm. työväenliike Yhdistykset ja järjestöt, joihin kuului jäseniä kaikista yhteiskuntaluokista Luku- ja kirjoitustaidon yleistyminen -> aatteet ja ajatukset levisivät Väestönkasvu Kaupan vapautuminen Elintason nousu Uusi lainsäädäntö, esim. elinkeinonvapaus Kansalaisten asenne yhteiskunnallisiin asioihin muuttui alamaisuudesta oloja parantamaan pyrkiviksi kansalaisiksi

12 Autonomian loppuaika ( ) 11. maaliskuuta :19 TÄMÄ AIKA TÄSSÄ (Yhtenäistämiskaudet = venäläistämiskaudet = sortokaudet) Ei uudistuksia Uudistusten aika I sortokausi II sortokausi 1809 Autonominen asema Autonomia joutuu uhatuksi 1899 Helmikuun manifesti Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus Helmikuun vallankumous (maaliskuu) Lokakuun vallankumous (marraskuu) Suomi itsenäistyi s.48.t.1 a) Helmikuun manifesti = Julistus, jonka mukaan kaikki Suomen lait, joilla oli Venäjälle merkitystä, säädettäisiin Venäjällä b) Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö = c) Myöntyväisyyssuunta = Suuntaus, jonka mukaan Suomen tuli myöntyä venäläistämistoimiin, jottei Suomen asemaa heikennettäisi lisää d) Perustuslailliset = Suuntaus, jonka mukaan Suomi ei saa joustaa laeistaan venäläistämisen edessä e) Passiivinen vastarinta = Aseeton vastarinta, esim. boikotit, suruliputukset jne. f) Aktivismi = Ryhmä, joka kannatti aseellista vastarintaa venäläistämistä vastaan t.2. Nationalismi voimistui Venäjällä > panslavismi -> Suomesta haluttiin osa Venäjää Suomen ajateltiin olevan heikosti puolustettu ja siten helppo reitti Saksasta Pietariin Suomella oli erityisasema Venäjän valtakunnassa Venäläisten asema Suomessa oli heikko Suomi oli kehittynyt 1800-luvun jälkipuoliskolla taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti t.3. Yhtenäistämispolitiikka on käsite, jolla tarkoitetaan toimia, joilla Venäjä pyrki tekemään Suomesta yhdenmukaisen osan Venäjää. Sen tavoitteena oli saattaa Suomi tasa-arvoiseksi osaksi Venäjän valtakuntaa. Käsitettä käyttivät lähinnä venäläiset. Sorto on suomalaisten venäläistämistoimista käyttämä käsite ja se kuvaa hyvin toimien vaikutusta suomalaisiin. Suomalaiset menettivät monia vapauksiaan ja joutuivat kantamaan monia vastuita venäläistämistoimien takia. Venäläistämisellä tarkoitetaan Suomen muuttamista osaksi Venäjää ja venäläismielisemmäksi. Sen tarkoituksena oli nostaa venäjän kielen ja venäläisten asemaa Suomessa. Kaikki kolme käsitettä tarkoittavat samaa asiaa, ne vain painottavat eri kohtia! Venäläistämismoniste t.1. Ne kaikki kertovat Suomen olleen erityisasemassa ja venäläisten yrittäneen heikentää sitä. Niiden kaikkien mukaan venäläiset ovat vasta nyt havahtuneet Suomen erityisasemaan ja tilanteeseen. t.2. Ensimmäinen dokumentti näkee Suomen Venäjästä erillisenä alueena, jota Venäjä tukee. Toinen dokumentti näkee Suomen osana Venäjää ja joka on suomalaisten hallinnassa. Kolmas dokumentti näkee Suomen jo melkein itsenäistyneenä ja oikeutettuna valtiona. HI4 Sivu 12

13 Ensimmäinen sortokausi ( ) 12. maaliskuuta :15 Syitä Venäjän ulkopoliittinen asema muuttui (Saksan keisarikunnan synty ja vahvistuminen) Panslavististen ja slavofiilisten ajatusten voimistuminen Venäjällä Esim. Baltian alueen erityisoikeudet riistettiin pois Kiihkokansallisten ryhmien hyökkäykset Suomen autonomista asemaa vastaan erityisesti lehdistössä (K. Ordin: "Suomen valloitus" 1889, ks. venäläistämismonisteen teksti 2) Autonomia joutuu uhatuksi 1890 Suomen postilaitos yhdistettiin Venäjän postilaitokseen (postimanifesti) 1898 Nikolai Bobrikov kenraalikuvernööriksi -> Venäläistämisohjelma 1899 Helmikuun manifesti -> Suuri adressi, kulttuuriadressi 1900 kielimanifesti -> Hallintokieleksi oli tarkoitus saada venäjä 1901 asevelvollisuuslaki -> Lakkautti Suomen oman armeijan ja liitti sen kiinteäksi osaksi Venäjän armeijaa -> Jokaisesta suomalaisesta asevelvollinen 1903 Bobrikoville diktaattorin valtuudet kolmeksi vuodeksi -> Karkotuksia 1904 Eugen Schauman murhasi vihatun kenraalikuvernöörin (=Bobrikovin) -> Sorto tiukentui, ei lakannut Venäjän sota Japania vastaan sujui huonosti -> Huomio haluttiin pois maan sisäisistä asioista -> Ensimmäinen sortokausi päättyi Tunnilla katsottiin Viisi laukausta senaatissa -elokuvan pätkä s.55.t.1. Venäjällä oli Japania vastaan hävityn sodan seurauksena niin paljon sisäisiä ongelmia, ettei sillä ollut mahdollisuuksia puuttua Suomen asioihin. Viimeinen samurai -elokuva kertoo Japanin kehittymisestä, jonka ansiosta Japani voitti sodan Venäjää vastaan Täällä Pohjantähden alla kertoo hyvin vapaussodan vaiheista s.55.t.2. Vuoden 1905 suurlakossa suomalaiset lakkoilivat keisaria vastaan sankoin joukoin. Lakkoaalto levisi Suomeen venäjältä. s.55.t.3. Ensimmäinen sortokausi päättyi ja Suomeen tuli voimaan eduskuntauudistus sekä yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. s.55.t.4. a) Helmikuun vallankumouksessa vuonna 1917 Venäjän tsaari syrjäytettiin ja vallan otti väliaikainen hallitus. Se kuitenkin menetti vallan bolsevikeille lokakuun vallankumouksessa. b) Vuonna 1917 sosiaalidemokraattien aloitteesta säädetty laki, jolla korkein valta sotilasasioita ja ulkopolitiikkaa lukuun ottamatta siirtyi Suomen eduskunnalle. Valtalain seurauksena Venäjän väliaikainen hallitus hajotti Suomen eduskunnan. s.55.t.5. Suomeen julistettiin sotatila, joka rajoitti kansalaisten monia oikeuksia, vaikka sotaa ei Suomen alueella käytykään. Ensimmäinen maailmansota myös vaikutti siihen, että Saksa suostui kouluttamaan 2000 suomalaista jääkäreiksi. Suuri venäläistämisohjelma peruttiin maan olojen rauhoittamiseksi. Sota myös johti Venäjän vallankumouksiin, jotka edesauttoivat Suomen itsenäistymistä. s.55.t.6. a) Helmikuun (Suomen ajanlaskussa maaliskuuta) vallankumouksessa tsaari Nikolai II syöstiin vallasta ja Venäjän johtoon asettui väliaikainen hallitus. Lokakuun (Suomen ajanlaskussa marraskuuta) vallankumouksessa bolsevikit kaappasivat vallan väliaikaiselta hallitukselta. b) Helmikuun vallankumouksessa valtaan noussut väliaikainen hallitus keskeytti sortotoimet Suomessa, jolloin toinen sortokausi päättyi. Lokakuun vallankumous johti oikeiston haluun irtautua Venäjästä, mikä johti Suomen itsenäistymiseen s.55.t.7. Mielestäni Suomen itsenäistyminen ei ollut sattumaa, sillä suomalaisilla oli ollut halu päättää omista asioistaan jo kauan. Oli vain ajan kysymys, milloin olosuhteet mahdollistaisivat Suomen itsenäistymisen, ja lopulta vuonna 1917 Venäjän sekava tilanteen vuoksi aika oli koittanut. HI4 Sivu 13

14 Vuosi maaliskuuta :54 Venäjä Helmikuun vallankumous Tsaari vallasta Väliaikainen hallitus Lokakuun vallankumous -> bolsevikit valtaan Suomi Kenellä korkein valta? Valtalaki -> Eduskunta hajotetaan -> Uudet vaalit -> SDP menetti enemmistönsä Lakkoja s.67.t.2. a) Pitempiaikaisia Tulo- ja elintasoerot Heikot työehdot Torpparien huono asema b) Vuoden 1917 tapahtumista johtuvia Suomi itsenäistyi porvarien ehdoilla Venäjän bolsevikkivallankumous (lokakuun vallankumous) Ruokapula I maailmansodan vuoksi Valtalaki ei toteutunut vaikka se hyväksyttiinkin (eduskunta hajotettiin) SDP menetti enemmistönsä s.67.t.4 Molempien puolten terrori oli selkeästi terroria. Punaisten terrori oli huonosti organisoitua ja mielivaltaista kun taas valkoisten terrorilla oli selkeä päämäärä ja tarkoitus. Tämä kuvastaa myös yhtä punaisten ja valkoisten merkittävintä eroa: valkoiset olivat järjestäytyneitä ja toimivat armeijana, punaiset olivat hajanaisia ja kurittomampia. Punaisten terrori oli pääosin vihapohjaista ja heidän terrorinsa oli voimakkainta heidän hävittyään taisteluita. Valkoisten terrorin päämääränä oli herättää kauhua punaisissa ja valkoiset teloittivatkin punaisia sotilaita ja erityisesti heidän johtoaan varoitukseksi. HI4 Sivu 14

15 Suomen vapaussota video 19. maaliskuuta :25 Käsitteitä ja niiden perusteluja Vapaussota Valkoiset Mannerheimin johdolla vapauttivat Suomen punaisten vallasta Punaisten voittaessa Suomesta olisi tullut neuvostotasavalta Kapina Punaiset hyökkäsivät laillista hallitusta vastaan Punakapina Ks. kapina Luokkasota Punaisten käyttämä nimitys sodasta, jossa työväenluokka nousisi kapinaan hallitsevaa luokkaa vastaan Vapaustaistelu Ks. vapaussota Terrori Punainen terrori Valkoinen terrori Kansalaissota Kansalaiset sotivat toisiaan vastaan Tilastoja kuolleista Sodan syitä Valtalakia ei saatu voimaan Uudet vaalit Sosiaalidemokraatit menettivät enemmistönsä Vuoden 1917 levottomuuksien (suurlakko ym.) vuoksi perustettiin suojeluskunnat ja punakaartit Venäjällä oli Suomessa joukkoja vielä Suomen itsenäistyttyä Suojeluskunnat nimitettiin hallituksen joukoiksi Venäjän bolsevikkihallitus kehotti punaisia vallankumoukseen Sodan seurauksia Suomi säilyi itsenäisenä Kommunistinen vallankumous ei ulottunut Suomeen Demokratia säilyi Suomessa niin oikeiston kuin vasemmistonkin vastustettua ääriliikkeitä HI4 Sivu 15

16 HI4 Sivu 16 Suomen hallitusmuoto 20. maaliskuuta :57 s. 75. t. 1. a) Hallitusmuoto = Valtion ylimmän johdon rakenne b) Tasavaltalainen = Tasavalta-hallitusmuodon kannattaja c) Monarkisti = Monarkian eli kuninkaanvallan kannattaja d) Tynkäeduskunta = Vuoden 1918 eduskunta, josta sosiaalidemokraatit puuttuivat yhtä kansanedustajaa lukuun ottamatta

17 Katkera 1920-luku 25. maaliskuuta :22 Äärivasemmisto "Keskusta" Äärioikeisto SKP:n toiminta Neuvostoliitosta Peitepuolueita Kilpaili SDP:n kanssa ammattiyhdistyksistä Järjesti lakkoja Läskikapina 1922 SKP oli kielletty vuosina Maalaisliitto, Edistyspuolue, SDP, RKP Eheytyspolitiikka Punavankien armahdukset Torpparilaki ja Lex Kallio! (torpparit saivat ostaa vuokramaansa itselleen) Työsopimukset pakollisiksi Kokoomus Mursi lakkoja Yritti estää SKP:n peitepuolueiden toiminnan eduskunnassa Epäonnistui Lapuanliike Lapuanliikkeen jatkaja IKL kiellettiin vuonna 1944 s. 84. t. 1. a) Valkoinen Suomi = Vuosien Suomi, jota vapaussodan voittaneet valkoiset hallitsivat b) Lapuanliike = Lapualta vuonna 1929 alkunsa saanut oikeistolainen kansanliike, jonka tavoitteina olivat Suomen yhdistäminen ja kommunismin kieltäminen c) Mäntsälän kapina = Lapuanliikkeen viimeinen toiminta, joka alkoi Mäntsälän työväentalolla puhuneen sosiaalidemokraatin puheen keskeytyksestä ja joka päättyi Lapuanliikkeen hajoamiseen s. 84. t. 5. a) Suomen yhdistäminen yhdistämällä punaiset osaksi yhteiskuntaa, kommunismin kieltäminen b) Protestit, muilutukset, painostaminen, propaganda c) Sosiaalidemokraatit olivat selkeästi lapuanliikettä vastaan, mutta lapuanliike jakoi porvareitakin. Osa porvareista kannatti lapuanliikettä, mutta maltillisin osa vastusti sitä. Tähän vaikuttivat selkeästi porvarin omat asenteet kommunismia kohtaan. HI4 Sivu 17

18 HI4 Sivu 18 Itsenäisyyden alun ulkopolitiikka 26. maaliskuuta :29 s. 91. t. 1. a) Eheytyspolitiikka = Suomessa vuosina harjoitettu politiikka, jolla kansaa pyrittiin yhdistämään esimerkiksi tasaamalla tulo- ja elintasoeroja b) Kommunistilait = Kommunismin kieltävät lait c) Rauhoituslait = Ääriliikkeiden, niin oikeisto- kuin vasemmistolaistenkin, toiminta kiellettiin d) Punamultahallitus = Vasemmiston ja Keskustan (entinen Maalaisliitto) muodostama hallitus s. 91. t. 3. Suomella oli runsasta vientiä, josta pääosa oli puutavarasta jalostettuja tuotteita. 20- ja 30-lukujen taitteen lama jarrutti talouskasvua, mutta Suomen talous elpyi nopeasti ja vienti parantui. Vienti toi Suomeen varallisuutta ja varallisuus nosti elintasoa. s t. 2. Liittohakuisuus Baltian kanssa Liittohakuisuus Pohjoismaiden kanssa Kansainliitto Puolueettomuus Neuvostoliiton pelko s t. 3. a) Saksan mahti kasvoi, Eurooppa muuttui epävakaaksi ja Neuvostoliitto pelkäsi Saksan hyökkäystä Suomen kautta Neuvostoliitto halusi Suomelta tukikohtia yms. b) Saksan mahti kasvoi entisestään Neuvostoliitto tarjosi Suomelle uutta sopimusta c) Suomi kuului sopimuksessa Neuvostoliiton etupiiriin Neuvostoliitto halusi miehittää Suomen d) Neuvostoliiton pelko hyökkäyksestä Suomen kautta lisääntyi Vaati viimeisen kerran Suomelta alueita Ulkopolitiikka Saksalaissuuntaus (1918) Suuntaus länsimaihin ( ) Reunavaltiopolitiikka (1920-luvun alku) Liittoutuminen Baltian maiden kanssa Kansainliittopolitiikka (1920-luvun loppu ja 1930-luvun alku) Suuntaus Pohjoismaihin (1935->)

19 Suomi sodissa ( ) 28. maaliskuuta :34 Välirauhansopimus NL:n kanssa Talvisota Välirauhan aika Jatkosota Lapin sota Talvisota-videon tehtävät (moniste) 1. Suomen ja Neuvostoliiton välillä oli hyökkäämättömyyssopimus ja Suomi luotti puolueettomuuteensa 2. Hitler nousi valtaan Saksassa ja Saksa liitti monia alueita itseensä ja Stalin nousi valtaan Neuvostoliitossa, Saksa ja Neuvostoliitto solmivat Molotov-Ribbentrop sopimuksen 3. Rajan siirtäminen Kannaksella, Hangon vuokraaminen tukikohdaksi ja Suomenlahden saaret 4. Suomi halusi pysyä puolueettomana 5. YH = Ylimääräiset kertausharjoitukset (peitenimi armeijan liikekannallepanolle), mahdollisti joukkojen viennin rajalle ennen sodan alkua 6. Neuvostoliitto uskoi voivansa valloittaa Suomen alueen helposti ja suomalaisten kääntyvän puna - armeijan puolelle 7. Laukauksia, jotka NL ampui itse kohti Mainilan kylää Karjalan kannaksella saadakseen syyn talvisotaan 8. Kansainliitto erotti Neuvostoliiton ja monet maat suunnittelivat avustusta, mutta se jäi suunnitteluksi ja myötätunnoksi 9. Siviilivaatetusta sotilaalla 10. Neuvostoliitolla oli uskomaton ylivoima, pahimmillaan jopa kymmenen ryssää suomalaista kohden 11. Suomalaisten yhteinäisyyttä ja voimakasta puolustustahtoa talvisodan aikana 12. Mannerheim-linjalla Neuvostoliitto kohdisti pääpuolustuslinjaan massiivisia hyökkäyksiä, pohjoisessa vihollinen liikkui kolonnina odottamatta vastarintaa -> suomalaiset saivat aseita ja varusteita tapetuilta 13. Suomen auttaminen antaisi hyvän tekosyyn Norjan ja Ruotsin Saksaan menevän raaka-aineviennin katkaisemiselle ja joukkojen siirtäminen pohjoiseen avaisi uuden rintaman Saksaa vastaan 14. Suomen tappiot kasvoivat ja länsivalloilta ei käytännössä saatu apua 15. Karjalan kannas, käsivarren kärki ja osia Itä-Suomesta menetettiin ja Hankoniemi jouduttiin vuokraamaan 30 vuodeksi 16. Puna-armeija menetti satoja tuhansia miehiä sekä runsaasti varusteita, panssarivaunuja ja lentokoneita. Suomalaistenkin tappiot olivat raskaat. Suomen neuvottelijat: Paasikivi ja Tanner Divisioona on noin miehen yksikkö Nobelin palkinnon saaneet suomalaiset F. E. Sillanpää Martti Ahtisaari A. I. Virtanen Kokardi = Jokaiselle sotilaalle jaettu "pinssi", josta hänet tunnistaa sotilaaksi Kollaa kestää -kirja Talvisodan aikana Saksa ei tukenut Suomea millään tavalla (sopimus NL:n kanssa) HI4 Sivu 19

20 HI4 Sivu 20 Välirauhan aika 2. huhtikuuta :02 s t. 1. a) Välirauha = Talvisodan ja jatkosodan välinen rauhan aika b) Kauttakulkusopimus = Suomen sopimus Saksan kanssa, minkä mukaan Saksa sai kuljettaa joukkoja Pohjois-Norjaan Suomen läpi ja Suomi sai ostaa Saksalta aseita c) Ajopuuteoria = Teoria, jonka mukaan Suomi ajautui jatkosotaan suurvaltojen laajentumispyrkimysten seurauksena d) Koskiveneteoria = Suomi valitsi tietoisesti liittolaisuuden Saksan kanssa vähiten huonona vaihtoehtona

21 HI4 Sivu 21 Jatkosota 4. huhtikuuta :38 Jatkosota Ei muistiinpanoja Suomen tie rauhaan Saksan voitto alkoi näyttää yhä epätodennäköisemmältä Suomi haki neuvotteluyhteyttä ja lopulta sai sen Neuvostoliiton ehdot olivat niin kovat, ettei Suomi kokenut selviävänsä niistä Neuvostoliitto käynnisti suurhyökkäyksen Suomalaiset joutuivat perääntymään, mutta saivat pysäytettyä neuvostojoukkojen etenemisen Tali-Ihantalan taistelu (Pohjoismaiden suurin ikinä)

22 Suomi sotien jälkeen 8. huhtikuuta :24 s t. 1. a) Valvontakomissio = Liittoutuneiden Suomeen määräämä ryhmä, jonka tehtävänä oli valvoa rauhansopimuksen ehtojen toteuttamista b) Asekätkentä = Suomen armeijan aseiden hajautettu varastointi sissisotaa varten c) Paasikiven linja = Suomen tuli itsenäisenä valtiona aina huomioida ulkopolitiikassaan Neuvostoliitto (politiikka ei saanut olla NL:n vastaista) d) YYA-sopimus = Ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus Neuvostoliiton kanssa. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että jos jompaankumpaan valtioon hyökättäisiin, toinen auttaisi. s t. 2. a) Siirtoväen asuttaminen -> Valtion maiden jakamista ja uusia asuntoja, kommunistien toiminta b) Saksalaisia joukkoja Lapissa -> Lapin sota, Voittajavaltioiden luottamus oli saatava -> Uudet vaalit s t. 3. a) Vaaran vuodet = Suomen vuosia b) Suomessa pelättiin Neuvostoliiton valtaa ja kommunismia c) Vaaran vuosina kommunistien kannatus oli vahva, mutta loppujen lopuksi niiden vuoksi vasemmalle kallistuneesta politiikasta hyötyi SDP Vasemmisto Keskusta Porvarilliset puolueet Oikeisto Kolme suurta sotien jälkeen SKDL SDP Maalaisliitto (ML) SKDL Kannattajia SDP RKP ML KOK IKL Aseveliakseli = SDP ja Kokoomus yhteistyössä 99 eduskuntapaikkaa 101 eduskuntapaikkaa HI4 Sivu 22

23 Kylmän sodan aika 12. huhtikuuta :28 Miten kylmä sota heijastui Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin? s t. 1. Säännöstelyn päättyminen Sotakorvausten päättyminen Olympialaiset Armi Kuusela Miss universumiksi Suojasää ja NL:n suhteiden vakiintuminen YYA ja puoluettomuuspolitiikka Pohjoismaiden neuvostoon ja YK:hon liittyminen 1955 Elintason yleinen nousu Nuorisokulttuurin syntyminen 50-luvulla James Dean Rock'n Roll s t. 2. a) Suojasää = Stalinin kuolemasta alkanut kylmän sodan leudompi kausi ( ) b) Yöpakkaset = c) Noottikriisi = Suomen oli vaikeaa pitää puolueetonta kuvaa Tarve ottaa NL:n edut huomioon YYA-sopimus Länsi näki Suomen Neuvostoliiton satelliittina Suomettuminen Myllykirjeet = Kekkosen eri mieltä oleville kirjoittamat uhkaavat kirjeet Kekkonen nimitti monia valtion virkamiehiä tahtonsa mukaan ja sai monet valitsemansa henkilöt kiitollisuudenvelkaan -> Valtaa Kekkoselle HI4 Sivu 23

24 Läksyt 4. maaliskuuta :22 Sivun 24 tehtävät, hae tietoa Runebergistä ja Topeliuksesta (kansallinen herääminen jne.) Lue kirjaa sivulle 37 asti s.37.t.1 ja 2 s.48.t.1, 2, 3, venäläistämismoniste s.55.t.1 ja 2 Selvitä sukulaisten tarinat vuodelta 1918, s.55.t.4, 5, 6, 7 Lue sivut 56-67, tee s.67.t.2, 4 Lue sivut 70-75, tee s.75.t.1 s t. 1, 2 ja 3, lue -> s. 157 (s t. 2, 3) Hyviä elokuvia Täällä Pohjantähden alla Viisi laukausta senaatissa Taistelu Näsinlinnasta Raja 1918 A-Talk SOTE-uudistuksesta kunnon tappelua HI4 Sivu 24