Leppävirtalaiset vaikuttajat Suomen itsenäistymisen hetkellä. Leppävirta-päivät 2017 FT, toimituspäällikkö Jouko Kokkonen Itsenäisyys100.

Transkriptio

1 Leppävirtalaiset vaikuttajat Suomen itsenäistymisen hetkellä Leppävirta-päivät 2017 FT, toimituspäällikkö Jouko Kokkonen Itsenäisyys100.fi

2

3 Leppävirta 1917 Yksi Suomen suurimpia maalaiskuntia Muuttoliike savolaisten Amerikkaan, Venäjälle ja Amerikkaan Kauppayhteydet Pietariin; voin ja luonnontuotteiden vienti, viljantuonti Vienti ja tuonti lisääntyvät maailmansodan aikana Suomi pienoiskoossa: maatalous pääelinkeino, teollisuudelle huomattava merkitys

4 Taustaa Väestörakenne: tilattoman väestön suuri osuus. Suurtiloja Savon mittakaavassa paljon, samoin teollisuutta (Sorsakoski ja Varkaus) Maatalouslakot touko elokuu 1917, ulottuivat myös Leppävirralle. Tavoitteena 8 tunnin työpäivä. Elintarvikepula maanlaajuinen säännöstely Venäjän sotatarviketilausten loppuminen (Sorsakoski ja Varkaus) Punakaartien ja suojeluskuntien perustaminen; Leppävirralla aluksi porvarien ja sosialistien yhteinen Turvallisuuskunta (mukana mm. kaupanhoitaja Oskari Tammisto Kuusi miestä jääkärikoulutuksessa Saksassa Levoton syksy 1917 Punaisen vallan aika tammi-helmikuussa 1918

5 Kansanedustaja Otto Piisinen Kaipolan sotilasvirkatalon vuokraaja Agitaattori, teatterijohtaja ja toimittaja, oli vankilassa majesteettirikoksesta; Nikolai II:sta pilkkaava kirjoitus Olen täydellisesti yhtä mieltä kanssasi Kansan Tahdossa 1906 Kansanedustaja Perustuslakivaliokunnan ja suuren valiokunnan jäsen 1917 Luopui politiikasta syksyllä 1917, vastusti työväenliikkeen radikalisoitumista Vastusti kapinaa, kirjoitti Viktor Blomqvistin kanssa kirjasen Miten käy Suomen työväenliikkeen (1918) Isänmaallisen Kansanliikkeen tukija 1930-luvulla

6 Tilda Löthman-Koponen Kansanedustaja 1910, , , 1929 ja Nuorsuomalainen ja sittemmin maalaisliittolainen, Maalaisliiton naisten 1. puheenjohtaja Kannatti Tekla Hultinin esitystä ravinnon hankkimista niille pikkulapsille, jotka käyvät kansanlastentarhoissa markasta markkaan. Sivistysvaliokunnan jäsen. Teki aloitteen määrärahan myöntämiseksi kansanopistojen kannattamista varten

7 Kaupanhoitaja Oskari Tammisto ( ) Osuuskauppa Alun kaupanhoitaja Sai liikkeen toiminnan jaloilleen; yhdeksän sivuliikettä ja säästökassa. Mies, joka Osuuskauppaliikkeen jaossa OTK:n leiriin Tammisto toimi Leppävirran punakaartin esikunnan jäsenenä Ei yrittänyt paeta, teloitettiin 26. helmikuuta 1918 Tunteiden tasaannuttua teloitustuomiota pidettiin vääränä Samanlainen oli kaupanhoitaja Kaarlo Lähteenmäen kohtalo Varkaudessa

8 Liikemies Pekka E. Kansanen Puolueeton sisällissodassa oli paljon suomalaisia, jotka eivät halunneet vastakkainasettelua Antoi tavaraa varastoistaan punakaartille, maksoi työmiehilleen palkan kapinaajalta Otti punaisia töihin 1918

9 Eduskunnan puhemies Johannes Lundson Nuorsuomalainen Lundson toimi itsenäisyysjulistuksen hyväksyneen eduskunnan puhemiehenä Näädänmaassa asuneen kruununvouti Otto Lundsonin ja Augusta Langin poika Syntyi Leppävirralla Ylioppilas Kuopion klassillisesta lukiosta 1888, ylempi oikeustutkinto 1893, varatuomari 1896 Erotettiin Lappeenrannan pormestarin virasta 1903 perustuslaillisten mielipiteidensä takia Pankkimies, Viipurin kaupunginvaltuuston jäsen , puheenjohtaja

10

11 Eduskunnan puhemies Johannes Lundson Kansanedustajana Puhemies P. E. Svinhufvudin hyvä ystävä; järjesti keräyksen, jolla Kotkaniemen velat maksettiin 1917 Vahvisti nuijankopauksellaan Suomen itsenäisyysjulistuksen Ei ollut kovin vahva poliittinen toimija; varapuhemiehet Lauri Ingman ja Santeri Alkio Vertailukohtana myös Santeri Alkio

12 Eduskunnan puhemies Johannes Lundson Keskusteli vielä Oskari Tokoin kanssa kansallisen sovinnon mahdollisuudesta Tynkäeduskunnan puhemies Valtiovarainvaliokunnan ( ) ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja ( ) Tasavaltalaisen hallitusmuodon kannattaja Valtiovarainministeri

13 Valkoisen armeijan voitonparaatin Kenraali Gustaf Mannerheim puhuu eduskunnan puhemiehille. Johannes Lundson keskellä. (Gunnar Lönnqvist, Museovirasto)

14 Kiitos!