Suomen puoluehajaannusten historiaa. luento Tauno Saarela: 1918: työväenliikkeen jakautuminen

Transkriptio

1 Suomen puoluehajaannusten historiaa luento Tauno Saarela: 1918: työväenliikkeen jakautuminen

2 Työväenliike työväenpuolue 1899, SDP valtakunnallinen organisaatio eduskuntavaalien myötä -menestys eduskuntavaaleissa ,0% ,3% 103 -poliittisesta ja aatteellisesta linjasta suuri yksimielisyys -vallankumous eduskunnan kautta -menettelytavoista ajoittain painotuseroja -yhteistyö porvarillisten ryhmien kanssa Suomen autonomian puolustamiseksi ei mahdollista -suhde väkivallantekoihin osallistuminen senaattiin 1917

3 Työväenliike yritys hyödyntää eduskuntaenemmistöä -valtalaki heinäkuussa 1917: valta Suomen asioista eduskunnalle -eduskunnan hajotus suututti kaikkia -suurlakko marraskuussa päätös vallanotosta tammikuussa osa jää syrjään -osa kritisoi aktiivisesti -osa mukana velvollisuudentunnosta

4 Kannanotot vuosien tapahtumiin -Hannes Ryömä, Vallankumousvuoden tapahtumista. Helsinki kirjoitettu tammi-huhtikuussa Evert Huttunen, Sosialidemokraattinen puoluejohto ja kansalaissota. Helsinki K.H. Wiik, Kovan kokemuksen opetuksia. Sananen Suomen työväelle. Helsinki kirjoitettu touko-kesäkuussa julkaistu marraskuussa Otto Ville Kuusinen, Suomen vallankumous. Itsekritiikkiä. Pietari kirjoitettu kesällä 1918

5 Työväenliikkeen elpyminen -SDP aloitti toimintaansa keväällä 1918, pysyvästi syksyllä SKP (Suomalainen kommunistinen puolue) perustettiin elokuun lopussa 1918 Moskovassa

6 SDP:n elvyttäjien lähtökohta virheet hylkäsi parlamentaarisen tien -hylkäsi yhteistyön porvarillisten ryhmien kanssa -antoi bolševististen ajatusten levitä työväestön keskuuteen -kiihotti luokkavihaa -aloitti aseellisen vallankumouksen uusi linja -vaistonvarainen joukkoliikehdintä torjuttava -toiminta edustuksellisissa elimissä tärkeintä -työväestö saatava ymmärtämään käytännöllisen uudistuspolitiikan arvo -ulkoparlamentaarinen toiminta puolueen valvontaan

7 SKP:n perustajien lähtökohdat virheet liikaa kansallisvaltion puitteissa -liiallinen luottamus parlamentaariseen demokratiaan -tavoitteena ei yhteiskunnallinen vallankumous -puoluejohto pidätteli vallankumouksellisia joukkoja uusi linja -tarvitaan kommunistinen puolue -hylättävä vanhat toimintamuodot -toiminta eduskunnassa -ammatillinen toiminta -osuustoiminta -valmistauduttava aseelliseen toimintaan -tavoitteeksi rautainen työväen diktatuuri -luotava kommunistinen yhteiskuntajärjestys -kaikki maa ja muu kapitalistinen omaisuus pakkoluovutettava -hyväksyttävä vain sellainen työväenliike, joka edistää vallankumouksen voittoa

8 Kesä 1918 kesä SDP yksimielinen -työväestön toimintaoikeudet palautettava -eduskuntavaaleihin osallistuminen tärkeää vaikeuksista huolimatta -SKP eristynyt Neuvosto-Venäjälle -kehotuksella eduskuntavaalien boikotoinnista talvella 1919 ei merkitystä -Suomeen lähetetyt henkilöt -salaisen organisaation luominen edistämään aseellista vallankumousta -puhe pikaisesta vallankumouksesta

9 Kritiikki SDP:n lähtökohtiin SDP:ssa -kesästä työväenliikkeen asema parantunut -ns. sosialistilain voimassaolo päättynyt hallitusmuoto hyväksytty -yhteistyö porvarillisten puolueiden kanssa vastoin Suomen työväenliikkeen perinnettä -yhteistyölle ei pohjaa -oikeisto ja keskusta yhtä kielteisiä armahduskysymykseen tai työväestön lakkoihin -ulkoparlamentaarinen toiminta tarpeen elinolojen puolustamiseksi -satamalakkoja keväällä ja kesällä -punavankien vapauttaminen -eivät rikollisia, vapautettava -eduskuntaryhmä ei toiminut riittävästi -työväenlehtien asema -puoluejohto paikalliset työväenjärjestöt

10 Kriitikkojen esitykset -köyhälistön ja porvariston välillä ei luokkasopua -leppymätön, jyrkkä luokkataistelulinja -pysyttävä irti luokkasovinto- ja kompromissipolitiikasta -tavoitteeksi enemmistö puoluekokouksessa joulukuussa yrityksiä asettaa omia ehdokaslistoja SKP:n merkitys kritiikin syntyyn -artikkeleita työväenlehtiin -huomio julkiseen organisaatioon -valmius tuomita eduskuntatyö -kansainvälinen suuntautuminen, Neuvostoliiton puolustaminen

11 SDP:n johdon reaktio -pyrkimys lujittaa puoluejohdon määräysvaltaa paikallistasolla, lehdissä -kriitikkojen leimaaminen bolševikeiksi -puoluekokouksen asiakirjoissa aiemman työväenliikkeen linjauksia -sala- ja puolikommunistit ulos SDP:sta -puoluekokous puoluejohdon voitto -kriitikkoja erotettiin -kriitikkojen järjestöt erosivat

12 Suomen Sosialistinen Työväenpuolue (SSTP) -perustava kokous toukokuussa 1920 lähtökohdat: -jatkaa Suomen vanhan työväenliikkeen perinnettä -köyhälistö on itsenäinen liike -ei yhteistyötä porvarillisten puolueiden kanssa -valistus- ja järjestystoiminnan korostus -Suomen tilanteen merkitys -omat tulkinnat vuosien tapahtumista -vapaussota-tulkinnan torjuminen -yhteys kommunistiseen liikkeeseen -tavoitteena neuvostojärjestelmä -halu liittyä Kommunistiseen Internationaaliin -valtaa ei voida saavuttaa eduskunnan kautta

13 Organisatorinen jakautuminen jäsenmäärät 1922: SDP , SSTP kaupungeissa: SDP 3852, SSTP maaseudulla: SDP , SSTP nuorison enemmistö SSTP:n kannalla -Sosialidemokraattinen nuorisoliitto SSTP:hen -Sosialidemokraattinen työläisnuorisoliitto naisten enemmistö SSTP:n kannalla -Sosialidemokraattinen naisliitto SSTP:hen -Sosialidemokraattinen työläisnaisliitto Työväen raittiusliiton enemmistö SSTP:n kannalla -Sosialidemokraattinen raittiusliitto ammatillisen liikkeen enemmistö SSTP:n kannalla -Työväen urheiluliiton enemmistö SDP:n kannalla

14 SSTP:n ja STPV:n osuus työväenliikkeen äänimäärästä 1922 ja 1929 vaalipiiri Uusimaa 46,2% 31,1% Turun eteläinen 57,6% 41,6% Turun pohjoinen 26,1% 23,5% Hämeen eteläinen 21,4% 22,4% Hämeen pohjoinen 12,2% 18,9% Viipurin läntinen 21,4% 25,3% Viipurin itäinen 20,4% 21,9% Vaasan eteläinen 67,6% 60,9% Vaasan pohjoinen 57,1% 46,2% Vaasan itäinen 16,7% 14,2% Mikkeli 12,0% 11,6% Kuopion läntinen 76,2% 64,5% Kuopion itäinen 10,5% 15,2% Oulun eteläinen 81,3% 76,3% Oulun pohjoinen 93,6% 88,0% Lappi 100,0% 100,0% Koko maa 37,1% 33,3% SDP ääntä (25,1%) SSTP ääntä (14,8%)

15 Jakautuminen ja sisällissodan tapahtumat SDP vahva -alueilla, jotka kuuluneet punaiseen Suomeen -alueilla, joilla kovia taisteluita, paljon ihmismenetyksiä -poikkeuksia: Keski-Suomi, Karjala SSTP vahva -alueilla, jotka kuuluneet valkoiseen Suomeen -alueilla, joilla vähän taisteluita mutta silti kovia rangaistuksia ja siksi vahva epäoikeudenmukaisuuden tunne -poikkeuksia: Helsinki, Turun eteläinen vp -ei kovia taisteluita, teloituksia -kannanotot sotaan, voittajien tekoihin ja elpyvän työväenliikkeen luonteeseen erilaiset eri alueilla

16 Jakautuminen ja eri ammattialat valmius erota SDP:sta -kausivaihteluille alttiit alat, joilla nopeita palkkaliikkeitä -sahat, satamat, rakennusalat -liikehtimisin etujaan puolustaneet alat -metalli-, nahka-, kumi-, vaatetus- ja elintarviketeollisuus valmius pysyä SDP:ssa -alat, joilla tarve tai mahdollisuus puolustaa etuja liikehtimisin vähäinen -kirjapainoala, paperi-, kutomoteollisuus

17 Jakautuminen maaseudulla -valmius pysyä SDP:ssa -Etelä- ja Keski-Suomen itsenäistyvät torpparit -valmius erota SDP:sta -Pohjois- ja Itä-Suomen pienviljelijät ja maatyöläiset -kytkökset metsätöihin ja puutavarateollisuuden kausivaihteluihin

18 Jakautuminen ja paikalliset tekijät -paikalliset lehdet -puolen valinta kitkatonta, jos lehti ja paikallinen kunnallisjärjestö samaa mieltä (Kuopio, Kajaani, Jyväskylä, Tampere, Oulu) -lehti vei pitkällä aikavälillä voiton (Viipuri, Turku) -itsenäistä paikallista toimintaa -Oulu kannattanut yhteistyötä porvarillisten ryhmien kanssa autonomian puolustamiseksi -Turussa aktiivista paikallista toimintaa vuosina Tampereella vahvat kunnalliset asemat -paikalliset merkkihenkilöt

19 SKDL:n osuus työväenliikkeen äänimäärästä 1958 ja 1975 vaalipiiri Helsinki 41,4% 39,8% Uusimaa 42,4% 36,0% Turun eteläinen 52,9% 50,3% Turun pohjoinen 49,5% 46,1% Hämeen eteläinen 39,0% 36,5% Hämeen pohjoinen48,6% 47,1% Kymen lääni 27,5% 21,2% Mikkeli 28,0% 26,1% Kuopion läntinen 64,4% 54,0% Kuopion itäinen (Pohjois-Karjala) 38,1% 27,7% Vaasan eteläinen 58,2% Vaasan pohjoinen 48,3% 46,1% Oulun lääni 77,1% 67,6% Lapin lääni 75,0% 68,4% koko maa 48,2%