4. VENÄJÄN YHTENÄISTÄMISPOLITIIKKA. Oppikirjan s

Transkriptio

1 4. VENÄJÄN YHTENÄISTÄMISPOLITIIKKA Oppikirjan s

2 Venäjä alkaa kaventaa Suomen autonomiaa Oppikirjan s. 56

3 Sortovuodet vai yhtenäistämispolitiikka? Suomalaisten nimitykset sortovuodet routavuodet hallavuodet venäläistämiskaudet. Suomen vaakunasta voi lukea suomalaisten aseman: oma kokonaisuus, mutta Venäjän kotkan sylissä. Venäläisten nimitykset yhtenäistämispolitiikka yleisvaltakunnallistamispolitiikka.

4 Miksi nimitykset poikkesivat toisistaan? Venäjä ja Suomi kehittyneet eri suuntiin: Euroopassa uusi tilanne luvun lopulla: yhdistyneestä Saksasta merkittävä tekijä Venäjä koki tilanteen uhkaavaksi ja halusi varmistaa valtakunnan yhtenäisyyden. Nationalismi nosti päätään myös Venäjällä. Panslavistit: Venäjän valtiollinen yhtenäisyys tärkeää. Slavofiilit: kieli, uskonto ja kulttuuri slaavilaistettava. Suomen erillisasema ärsytti. Suomi näki itsensä lähes itsenäisenä alueena. Suomalaisuusliike nosti suomen kielen ja kansallisuuden korkealle. Maa kehittyi talouden ja kulttuurin alalla. Hallitsijanvakuutuksesta pidettiin kiinni sen tulkittiin antaneen Suomelle laajat erioikeudet = autonomian.

5 Venäjän yhtenäistämispolitiikkaa vastaan Suomalaiset reagoivat helmikuun manifestiin. Muutamassa viikossa kerättiin puolen miljoonan allekirjoituksen ns. suuri adressi, jossa pyydettiin keisaria perumaan manifestin määräykset. Pettymys oli suuri, kun tsaari Nikolai II ei edes ottanut manifestia tuonutta lähetystöä vastaan. Suuren adressin allekirjoittajia Leivonmäen pitäjästä. Mukana kirkkoherra, opettaja, postinhoitaja ja rouvia. Leivonmäellä oli niihin aikoihin asukkaita henkeä, ja adressiin kertyi nimiä yli 600.

6 Kansainvälinen tuki Suomelle Kulttuuriadressissa eurooppalaiset vaikuttajat pyysivät tsaari Nikolaita perumaan helmikuun manifestin. Kuvassa Iso-Britannian vetoomus allekirjoittajana esimerkiksi Florence Nightingale.

7 Katkelmia kulttuuriadressista: We, the undersigned, venture respectfully to approach Your Majesty as profound sympathisers with the noble and enlightened sentiments. Having read, and being moved by, the Petition of the 5.3. (21.2.) 1899, of over half a million Finnish men and women, in which they made a solemn appeal to Your majesty in support of the maintenance of their full rights and privileges. We venture to express our hope that Your Imperial Majesty will take into due consideration the prayer of the Petition to Your Majesty's Finnish Subjects. Millä keinoilla adressissa pyritään vaikuttamaan Venäjän tsaariin? Miten suomalaisiin ja heidän toimiinsa suhtaudutaan?

8 Oppikirjan s. 57 Venäjän yhtenäistämispolitiikkaa vastustavat suomalaiset joutuivat hankaluuksiin virkavallan kanssa. Kun perustuslaillisten Vapaita Lehtisiä ei saanut julkaista Suomessa, sitä ruvettiin tekemään Ruotsissa. Lehdet salakuljetettiin maahan ja jaettiin viranomaisten huomaamatta.

9 Äärimmäistäkin vastarinnan keinoa käytettiin: vihattu Nikolai Bobrikov ammuttiin vuonna Ampuja Eugen Schauman sanoi tekoansa isänmaan puolustukseksi. Suomalaisten reaktiot Schaumanin surmatyöhön vaihtelivat: Ja me, jotka uskomme Schaumanin olleen kappale oikeuden kaitselmuksen kädessä, kiitämme häntä siitä, mitä hän on tehnyt, kirjoitti Maassa Vapaita Lehtisiä. Rikos on aina rikos, mitkään tarkoitukset eivät voi sitä muuksi muuttaa, todettiin Uudessa Suomettaressa. Minkä poliittisten ryhmien näkemyksiä nämä sitaatit voisivat olla?

10 Tsaarinvallan vastustus tuottaa tulosta 1906 Venäjällä Esiin nostettiin Venäjän heikkoudet: hidas talouskehitys jyrkät luokkaerot korruptio yksinvallan ongelmat. Hävitty Venäjän Japanin sota synnytti lakkoja ja mellakointia Mellakoiden tuloksena tsaari suostui joihinkin uudistuksiin. Suomessa Helmikuun manifesti peruttiin. Säätyvaltiopäivät lakkautettiin. Perustettiin yleiseen äänioikeuteen perustuva eduskunta. Kaikki 24 vuotta täyttäneet saivat äänioikeuden, myös naiset. Äänioikeutettujen määrä kymmenkertaistui.

11 Ensimmäiset eduskuntavaalit Mitkä viisi puoluetta olivat 1906 Suomen pääpuolueet? Mitä puolueita kuvan herrat voisivat symboloida?

12 Vuoden 1907 vaalimainoksissa käytettiin tuttuja keinoja Nuorsuomalaisten mainos moittii suomettarelaisia. Mistä heitä syytetään eli mitä oli suomettarelaisten soppa sortovuosina?

13 Mistä tämä suomettarelaisia eli vanhasuomalaisia vastaan suunnattu pilakuva syyttää heitä? Velikulta 22/1907

14 Naisten äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden vaikutuksia arvailtiin innokkaasti. Mitä naisten osallistuminen politiikkaan näyttää piirtäjän mielestä tarkoittavan?

15 Ruotsinkielinen pilalehti Fyren lähti 1906 vaalitaisteluun pistämällä samaan kuvaan kaksi vastustajaansa, työväenliikkeen ja vanhasuomalaiset. Työmies- ja Suometarlehtien jäljessä kasvavat luokkaviha, ruotsalaisuusviha, sivistyksen, kulttuurin ja lakien halveksunta.

16 Vaalit 1907 Vaalilippu ensimmäisissä yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden vaaleissa Äänestäjä on vetänyt punaisen viivansa kannattamansa vaaliliitto A:n ehdokas ykköselle. Listoilla on omat tunnuksensa: Oikeutta kaikille, Vapaus ja maahenki, Rautatie Vetelin jokilaaksoon, Suomalaisuus ja kieltolaki

17 Eduskuntavaalien 1907 tulos Kristillinen työväki 2 % Maalaisliitto 6 % Muut puolueet 2 % Hylättyjä äänestyslippuja 1 % Ruotsalainen kansanpuolue 12 % Suomen Sosialidemokraattinen puolue 37 % Nuorsuomalainen puolue 13 % Suomalainen Puolue 27 %

18 Miten aatelistoa ja papistoa symboloivien herrojen ennustus kävi toteen vuoden 1907 vaaleissa?

19 Toinen venäläistämiskausi / sortokausi 1908 Venäjällä kansallismielisten vaikutus kasvoi. Otteet Suomea kohtaan tiukkenivat, kun tsaari Nikolai II oli saanut valtansa uudelleen vakiinnutettua: Yleisvaltakunnalliset lait käsiteltiin Venäjän duumassa 1910 alkaen. Suomalaisia virkamiehiä korvattiin venäläisillä. Venäläiset saivat Suomen kansalaisoikeudet, tosin ilman äänioikeutta, Eduskunta hajotettiin useasti, kun se oli venäläisten mielestä esittänyt radikaaleja lakeja tai puheet olivat venäläisvastaisia venäläistämisohjelman tarkoitus liittää Suomi kokonaan Venäjään.

20 Kuvassa on pieni Suomi-tyttö ja Ivan-jättiläinen. Pilalehti Fyrenin piirroksessa 1910 riimiteltiin: Ivan: Äntligen, i lagens skugga, får jag lilla Finland hugga. Röst från ovan: Inte blir den lång den fröjden, flickan snart hjälp får från höjden. Mistä on kyse?