Punainen keskuspankki

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Punainen keskuspankki"

Inkeri Auvinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Punainen keskuspankki Antti Kuusterä Suomen Pankin 200 vuotishistoriaprojekti Studia Monetaria

2 Kansakunnan kollektiivinen muisti Nälkätalvi 1868 Vuosi luvun suuri lama Sotakorvaukset 1990-luvun lama Vuosi vapaussota - kapina - punakapina - kansalaissota - sisällissota

lama -------------------------------- Vuosi 1918 -

3 Suomen Pankin asema Vuonna 1867 siirrettiin säätyjen alaisuuteen - kukin sääty valitsi yhden pankkivaltuusmiehen Vuoden 1906 eduskuntauudistus - eduskunta valitsi kuusi pankkivaltuusmiestä - kolme pankkivaltuusmiestä muodosti suppean pankkivaltuuston Pankkivaltuusmiesten asema hyvin vahva

eduskunta valitsi kuusi pankkivaltuusmiestä - kolme pankkivaltuusmiestä

4 Suomen poliittisen tilanteen kehitys kohti kriisiä Maaliskuun vallankumous hallitusvalta Venäjällä väliaikaiselle hallitukselle - venäläismielisen senaatin tilalle Oskari Tokoin johtama kokoomussenaatti - Suomessa hyväksyttiin valtalaki, jonka mukaan eduskunnasta tuli korkeimman vallan käyttäjä sotilasasioita ja ulkopolitiikkaa lukuun ottamatta Väliaikainen hallitus ei hyväksynyt valtalakia, vaan hajotti eduskunnan Uudet vaalit lokakuussa - porvarienemmistö ja Svinhuvfudin itsenäisyyssenaatti Lokakuun vallankumous ja bolsevikkien siirtyminen valtaan - SDP:een radikalisoituminen ja suurlakkojulistus Eduskunnan päätös Suomen itsenäistymisestä Kansankomissaarien neuvosto hyväksyi itsenäisyydelle

eduskunnasta tuli korkeimman vallan käyttäjä sotilasasioita ja ulkopolitiikkaa lukuun ottamatta 18.7.

5 Sisäisen tilanteen kärjistyminen Punakaarti valtasi kenraalikuvernöörin talon tammikuun alussa Valta SDP:ssä väkivaltaista kumousta kannattaneille radikaaleille ja punakaarteille Eduskunta ja itsenäisyyssenaatti - huoli sisäisen turvallisuuden säilymisestä kasvaa - päätös järjestyskaartien perustamisesta Päätös liikkeelle panosta ja vallan ottamisesta Julistus punaisen Suomen hallituksesta ja kansanvaltuuskunnasta

sisäisen turvallisuuden säilymisestä kasvaa - päätös järjestyskaartien perustamisesta 12

6 Pankkivaltuuston koostumus E. G. Palmen, pj. K. J. Ståhlberg Gabriel Paloheimo Gustaf Björkenheim Karl Söderholm Heikki Renvall Edvard Gylling, pj. E. G. Palmen K. J. Ståhlberg Jaakko Mäki Anton Huotari Evert Huttunen

Söderholm Heikki Renvall 1917-1918 Edvard Gylling, pj. E. G. Palmen K.

7 Sitkeät yritykset pitää kiinni laillisista muodoista Pvm:n pj. Gylling neuvotteli jhtk:n kanssa - yhteinen päätös pitää pankki suljettuna Pvm kokous - Gylling, Palmen, Ståhlberg, Mäki, Huttunen, Karjalainen - päätös siirrettiin seuraavaan päivään Pvm kokous - johtokunnan ja pankkivaltuuston yhteinen päätös, erimielisyyden vallitessa päätös pankkivaltuustolle Pvm kokous äänin päätös pankin avaamisesta

1918 Pvm kokous - Gylling, Palmen, Ståhlberg, Mäki, Huttunen, Karjalainen - päätös siirrettiin seuraavaan

8 Suomen Pankin uusi asema kansanvaltuuskunnan päätös, jonka mukaan Suomen Pankki toimii FM Jalo Kohosen johtaman rahaasiain osaston alaisuudessa - toiminnan institutionaaliset puitteet säilyvät ennallaan eli Pankin toimintaa valvovat pankkivaltuusmiehet ja Pankkia johtaa johtokunta - toiminta olisi käynnistettävä helmikuun alussa

johtaman rahaasiain osaston alaisuudessa - toiminnan institutionaaliset puitteet

9 Kokoukset jatkuivat Lopullinen haltuunotto ja kassojen inventointi Läsnä: pvm Gylling, Mäki ja Huotari. Punakaartin pakottamina Ståhlberg ja ylikamreeri A. Mannelin sekä kansanvaltuuskunnan edustaja Kohonen Vielä yksi vanhan pankkivaltuuston kokous läsnä: Gylling, Palmen, Ståhlberg, Eloranta ja Karjalainen - Gyllingin selvitys Pankin haltuunotosta ja keskustelu toiminnan jatkamisesta - Palmen ja Ståhlberg tuomitsivat väkivaltaisen haltuunoton ja poistuivat kokouksesta - kokous ei enää lainvoimainen, joten päätös uudesta seuraavana päivänä pidettävästä kokouksesta

2.1918 - läsnä: Gylling, Palmen, Ståhlberg, Eloranta ja Karjalainen - Gyllingin selvitys Pankin haltuunotosta ja keskustelu toiminnan jatkamisesta

11 Uusi johto asetetaan Pvm:n porvarilliset jäsenet lopullisesti poistuneet kuvasta, joten tilalle SDP:tä edustaneet varajäsenet Pvm kokous läsnä: Gylling, Huotari, Mäki, Eloranta, Karjalainen, Wiik Uuden johtokunnan valinta - Anton Huotari pj., Einari Laaksovirta, Mikko Virkki, Jukka Ekstedt (ylim. jäsen) Kansanvaltuuskunnan vahvistus

1918 - läsnä: Gylling, Huotari, Mäki, Eloranta, Karjalainen, Wiik Uuden johtokunnan

12 Pääkonttori ja seitsemän haarakonttoria Pori Turku Tampere Kotka Hämeenlinna Viipuri Pietari Väkivaltaiset haltuunotot välisenä aikana - traagisin tilanne Hämeenlinnan haarakonttorissa - pankinkomisario Bertel Sundgren sekä kassanhoitaja Henrik Gummerus teloitettiin

18.2.1918 välisenä aikana - traagisin tilanne Hämeenlinnan

13 Mitä kansanvaltuuskunta sai? Seteleitä Kultaa Yhteensä Milj.mk Milj. mk Milj. mk Pääkonttori Haarakonttorit 9,1 1,2 10,3 Kaikkiaan 168,1 1,2 169, Setelipainossa puolivalmiita seteleitä 77 Kaikkiaan käytettävissä noin 240

14 Mitä jäi valkoiselle puolelle? Seteleitä Kultaa Yhteensä Milj.mk Milj. mk Milj. Mk Suomen Pankin 10,3 40,1 50,4 haarakonttorit ***************************************************************** Vaasan senaatin puolelle jääneet Suomen Pankin likvidit varat olivat siten noin viidennes kansanvaltuuskunnan haltuun joutuneista varoista

15 Mihin kansanvaltuuskunta ei päässyt käsiksi? Milj. mk Kultavaranto 42 Saatavat ulkomaisissa pankeissa 420 Pankin hallussa olleet obligaatiot Kaikkiaan 902

420 Pankin hallussa olleet obligaatiot 440

16 Sisällissodan aiheuttamat tappiot Bruttomääräiset menetykset Milj. mk Kansanvaltuuskunnan käyttöön otetut varat pano- ja ottotililtä 156 Kansanvaltuuskunnan lainat kunnille 14,9 Kassavajaukset - pääkonttori 0,4 - haarakonttorit 4,9 Rahalähetykset Pietariin 6,7 Liikkeelle lasketut setelit 77, Palautukset Suomen Pankkiin 143,9 Nettomääräiset menetykset 116,2

Kassavajaukset - pääkonttori 0,4 - haarakonttorit 4,9 Rahalähetykset Pietariin 6,7 Liikkeelle lasketut setelit

17 Ruplan pakkokurssin tuottamat agiotappiot ja arvonalennukset Suomen Pankille Vuosi Milj. mk , , , , , , , , Kaikkiaan 507,5

mk 1914 4,0 1915 35,7 1916 22,5 1917 165,4 1918 223,8

18 Punaisen Suomen Pankin toiminnan painopisteet Uuden johtokunnan ensimmäinen kokous ei pankkikokemusta - uusien virkailijoiden rekrytointi - varojen siirto lainana Suomen Pankista kansanvaltuuskunnalle 120 milj. mk - maksuliikenteen hoito - ongelmana vaihtorahan häviäminen liikenteestä - toiminta liikepankkina - yksityisten henkilöiden talletukset - antolainaus yrityksille ja julkisille yhteisöille

20 Siirtyminen Viipuriin Kansanvaltuuskunta Viipuriin Suomen Pankin varojen evakuointi Viipuriin alkoi 4.4 ja Pankki siirtyi lopullisesti esim. Jalo Kohonen 9 milj. mk, Anton Huotari 4 milj. mk - kaikkiaan varoja ehdittiin siirtää 42 milj. mk arvosta - setelipainon koneet jäivät Helsinkiin Helsingin valtaus kassojen inventointi ja Suomen Pankin pääkonttorin avaaminen

Jalo Kohonen 9 milj. mk, Anton Huotari 4 milj. mk - kaikkiaan varoja ehdittiin siirtää 42 milj.

21 Laillisin muodoin toteutettu laiton haltuunotto Mitkä tekijät vaikuttivat kansanvaltuuskunnan toimintaan A) Pankkivaltuuston poliittinen koostumus - vuoden 1916 vaalien seurauksena sosialistienemmistö B) Keskeisten päätöksentekijöiden suhde aseelliseen vallankumoukseen - parlamentaarisen ratkaisun kannattajat - aseellisen kumouksen kannattajat - aseellisen kumouksen vastustajat

22 Luonnehdintoja Parlamentaarisen ratkaisun kannattajat - Edvard Gylling, Anton Huotari, Albin Karjalainen, K. H. Wiik, Evert Huttunen Aseellisen kumouksen kannattajat - Jalo Kohonen, Einari Laaksovirta, Mikko Virkki, Frans Eloranta - strateginen tilannearviointi, jonka mukaan Suomen Pankki ainoa rahoituslähde, jolloin kansanvaltuuskunnan radikaaleimmat tavoitteet saivat väistyä

Samankaltaiset tiedostot

Suomesta tulee itsenäinen valtio

Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa