Abstract Vihkomuistiinpanot Historian kurssilta 4, tunneilta 8 ja 9. Aiheena Suomen historia 1900-luvun alkupuolella, Suomen sodat Venäjän kanssa

Transkriptio

1 Abstract Vihkomuistiinpanot Historian kurssilta 4, tunneilta 8 ja 9. Aiheena Suomen historia 1900-luvun alkupuolella, Suomen sodat Venäjän kanssa ja... 1

2 Historia 4 Henri Lunnikivi April 18, 2011 Part I Tunti ja 1930-lukujen ulkopolitiikka ˆ Neuvosto-Venäjä tunnusti 1920 Suomen ja luovutti Petsamon Tarton rauhan sopimus vahvisti rajat ˆ Suomesta Kansainliiton jäsen 1920 Kansainliitto ratkaisi Ahvenanmaan kuuluvaksi Suomelle (Ahvenanmaa -kysymys) ˆ Idän uhka suuri ja Suomella oli eri vaihtoehtoja turvallisuuden parantamiseksi Mannerheim: "Suomi ei selviä yksin, NL todennäköinen vihollinen puolustussopimus hanke Puola, Viro, Latvia, Suomi kaatui 2. Vaihdoehdoksi jäi liittoutumattomuus ja tukeutuminen Kansainliittoon 3. Suomen ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus luvun puoluvälistä pohjoismaista yhteistyötä (a) suurvaltojen (NL ja Saksa) varalta (b) NL koki Saksan uhkana, joten Jartsev ehdotti neuvotteluja keväällä 1938 Leningradiin turvallisuuden parantamiseksi Suomi torjui (c) Syksyllä 1938 Stein: myönny (d) Molotov-Ribbentrop -sopimus NL:lle Suomenlahden suursaaret Suomi ei 2

3 ˆ Syksy 1939 i. Salainen lisäpöytäkirja: Suomi ja Baltian maat NL:n etupiiriin neuvottelukutsu Moskovaan lokakuussa: aluevaihdoksia, Hanko laiastotukikohdaksi Paasikivi vieraili Moskovassa 3 kertaa armeijan liikekannallepano Suomessa ei uskottu sotaan Armeijassa malli Cajander ja asenne tuumaakaan ei anneta periksi ˆ HUOM Euroopan tilanne heijastui Suomeen Part II Tunti 9 2 Miksi Suomi välttyi NL:n miehitykseltä 1. Suomalaisten taktiikka ˆ motit ˆ hiihtojoukot, liikkuvuus, kyky käyttää maastoa hyväksi ˆ improvisoidut aseet 2. Puna armeijan ongelmat ˆ pakkanen, vieras maasto ˆ Stalinin ppuhdistukset juuri ennen sotaa ˆ taktinen heikkous ylivoimaa ei kyetty käyttämään ˆ ylimielisyys: odotukset helposta voitosta 3. Talvisodan henki ˆ kansa ei jakautunut sodan aikana ˆ Terijoen hallituksen toiminta epäonnistui 4. Ranskan ja Englannin avuntarjous Suomelle ˆ Stalin halusi välttää yhteenoton länsivaltojen kanssa ja tarvitsi nopeasti rauhan Suomen kanssa 3

4 3 Mitä tarkoittaa talvisodan henki? Suomalaisten yksimielisyys NL:n hyökkäyksen edessä ˆ -Tammikuun kihlaus ˆ Terijoen hallituksen vastustus ˆ Voimakas uhrimieli ˆ Koko kansa mukana maanpuolustuksessa 4 Mainilan laukaukset ˆ Neuvostoliitto syytti Suomea tykistötulen avaamisesta kohti Karjalan kannaksella sijaitsevaa Mainilan kylää ˆ Suomi kiisti väitteen ja selitti, ettei Suomella ollut rajan lähistöllä tykistöä ˆ NL irtisanoi vuonna 1932 solmitun hyökkäämättömyyssopimuksen ja katkaisi diplomaattisuhteet Suomen kanssa Mitkä olivat Moskovan rauhanehdot ? a) alueluovutukset ˆ Karjalan kannas ja Laatokan Karjala ˆ Sallan alue ˆ Kalastajasaarento ˆ Suomenlahden ulkosaaret ˆ Hankoniemi vuokralle 30 v:ksi b) evakon pika-asuttaminen ˆ evakkojen asuttaminen Suomen puolelle c) mielialat ˆ pr. Kallio: kuivukoon tämä käsi ˆ suruliputus d) miestappiot ˆ / puna-armeija

5 Suomi ajautuu Saksan syliin välirauhan aikana ˆ Suomi tunsi olonsa turvattomaksi hävityn talvisodan jälkeen ja muun Euroopan tapahtumien vuoksi ˆ Kaavailuja puolustusliiitosta Ruotsin kanssa Molotov kielsi ˆ NL tuki suomalaisia kommunisteja ja esitti vaatimuksia: Petsamon nikkeli, Enson voimala, kauttakulku Hankoon ja Ahvenanmaan linnoitusten purkaminen kiristi entisestään tunnelmaa ˆ Saksa kiinnostui Suomesta talvisodan maine Petsamon nikkeli myi aseita suomalaisille vastineeksi kauttakulkusopimus Pohjois- Norjaan ˆ Suomi kiinnostui Saksan tarjoamasta turvasta/avusta SS-pataljoonan panttipataljoona ˆ Kevään 1941 aikana Suomessa oli saksalaisia joukkoja ja asekuljetuksia > aseveljeys varmistui asia pienen piirin tiedossa (Mannerheim ja Ryti) ˆ suomalaiset saivat tiedon Saksan hyökkäyksestä NL:oon (operaatio Barbarossa) Sotatalous Jatkosodan aikana 85% Suomen viennistä ja tuonnista suuntautui Saksaan tai sen miehittämiin maihin 1. Alueluovutukset ˆ Talvisodassa menetettyjen alueet ˆ Petsamo ˆ Porkkala vuokralle 50 vuodeksi ˆ taattava vapaa kulku Suomen alueiden kautta 2. Sotakorvaukset ˆ 300 miljoonaa US $ kuudessa vuodessa vuoden 1938 kurssi ˆ metalliteollisuuden tuotteita 5

6 ˆ maksettiin loppuun vuonna Saksalaisten karkoitus maasta ˆ saksalaisten omaisuus luovuttaa liittoutuneille Lapin sota ˆ saksalaiset polttivat Lapin (poltetun maan taktiikka) 4. Armeijan supistaminen ˆ vahvuus mieheen 5. Korvattava kaikki luovutetulta alueelta viety ja hävitetty omaisuus 6. Järjestöjen lakkauttaminen ˆ Neuvostoliittovastaiset ja fasistiset järjestöt piti lakkauttaa pysyvästi Lotta Svärd, Suojeluskunnat, IKL, AKS ja 500 muuta järjestöä kiellettiin 7. sotasyyllisyys ˆ sotarikolliset piti tuomita sotasyyllisyyden oikeudenkäynti 1946 Part III L hyökkäys 1942 ˆ NL:n partisaanoeja suomalaisten selustassa ˆ kova paine kotirintamalla: säännöstely, työvelvollisuus nälk äja sotalapsia Ruotsiin ˆ Itä-Karjalan miehitysshallinto ˆ Saksan häviö näkyvissä (El Alamein, Staria Part IV Tunti 10 5 Sodan tapahtumat 1941 ˆ 10.7 alkoi Suomen hyökkäysvaihe, tavoitteena Syväri 6

7 ˆ Viipuri elokuusssa ja Petroskoi lokakuyussa Mikä yhdistää a) b) ˆ Iso-Britannia julistaa Suomelle sodan ˆ asemasotaa, NL hyökkäys 1942 ˆ NL:n partisaaneja suomalaisten selustassa ˆ kova paine kotirintamalla: säännöstely, työvelvollisuus nälk äja sotalapsia Ruotsiin ˆ Itä-Karjalan miehitysshallinto ˆ Saksan häviö näkyvissä (El Alamein, Stalingrad...) Viroa, Latviaa, Liettuaa, Puolaa, Romaniaa, Unkaria, Tsekoslovakiaa, Bulgariaa, Itä-Saksaa Helsinkiä Lontoota Moskovaa Vaaran vuodet = Suomessa pelättiin NL:n miehitystä ja kommunistien vallankaappausta ˆ Suomessa valvontakomissio valvomassa rauhanehtojen toteutumista (Zdanov) epävarmuus ja pelko NL:n tavoitteista heijastui sisä- ja ulkopolitiikkaan yritetiin olla ärsyttämättä NL:a 7

8 ˆ 1945 eduskuntavaalit Paasikivi: uudet kasvot Kolme suurta: ML+SKDL+SDP kommunistit hallitukseen mm. sisäministerin salkku > Valposta punainen, alkaa jahdata oikeistolaisia ˆ Toukok./1945 paljastui asekätkentä mukana n miestä, aseita kätkettiin NL muodollisesti oikeus miehittää Suomi, valvontakomissio tyytyi asian selvitykseen ˆ Rauhansopimus velvoitti rankaisemaan sotilassyyllisiä Rangaistukset 1. Risto Ryti, sodanaikainen presidentti: 10 vuotta kuritushuonetta 2. Väinö Tanner, Linkomiehen hallituksen 1 valtionvarainministeri: 5+1/2 vuotta vankeutta 3. J.W. Rangell, pääministeri: 6 vuotta vankeutta ˆ Rauhansopimus velvoitti rankaisemaan sotasyylliset -> oikeudenkäynti 1946 ˆ Mannerheim luopuu terveydellisistä syistä 1946, Paasikivestä presidentti ˆ Valvontakomissio lähtee maasta 1947 helpompi vastustaa kommunisteja ˆ NL esti Suomelta Marshall-avun kylmän sodan alku ˆ Vuoden 1948 aikana vallankaappaushuhuja, samaan aikaan NL ehdottaa YYA-sopimusta TEHTÄVÄ: YYA-SOPIMUS 1. Ellei jompikumpi osapuoli sano sopimusta irti, voimassa ensin 10 vuotta sitten 5-vuotiskausittain. Voimassa Vastapaino Marshall-avulle. NL halusi turvata, ettei Suomi luisu liiaksi länteen, mahdollisti esim. kauppasopimuksen. Suomi pelkäsi itsenäisyytensä puolesta 3. Veto esim. vuonna 1961 (noottikriisi) 8

9 5.1 Sivu Tehtävä 5. a) Pohdi. millä perusteella Suomen poliittisia vaiheita voidaan pitää poikkeuksellisina toisen maailmansodan jälkeisessä Euroopassa ˆ Ainut NL:a vastaan sotinut maa, jonka valtiomuoto säilyi ˆ Suomea ei miehitetty ˆ Yhteiskuntarauha säilyi ˆ Demokraattinen järjestelmä palautui ˆ Suomi pystyi täyttämään rauhanehdot ˆ Suomi pysyi puolueettomana b) Mitkä tekijät mahdollistivat tämän poikkeuksellisen kehityksen? ˆ Suomea ei miehitetty, armeija ei luhistunut ˆ Suomen päättäjät loivat hyvät suhteet itänaapuriin ˆ Suomi sai tukea sotakorvauksien maksamiseen Ruotsista ja USA:sta NL ei puuttunut tilanteeseeen > luotti suomalaisiin ˆ Suomi ei ollut geopoliittisesti tärkeä alue 5.2 Miksi Suomesta ei tullut kansandemokratiaa? 1. Kommunistit huonosti organisoituneet ja puolueen virkailijat kokemattomia 2. Paasikivi esti lakimuutoksen virkamiesten erottamiseksi 3. Kommunistit eivät vsaaneet SAK:ta haltuun 4. NL ei auttanut vuonna 1948 vallankaappauksessa ( vallankaappaus oli uhka, joka ei toteutunut). 5. NL ei painostanut Suomea, koska pelkäsi Suomen luisuvan lännen syliin Part V Tunti 10 6 Paasikivi-Kekkosen linja ˆ Paasikiven uusi sodan jälkeinen linja otti ohjenuorakseen sortovuosien myöntyvyyslinjan NL turvallisuus otettava huomioon: Lenningrad ja Muurmansk 9

10 NL on suurvalta Suomen geopoliittinen asema suurvallan vieressä Suomen intressi itsenäisyyden säilyttämisestä ja NL:n turvallisuus sovitettava yhteen YYA-sopimus, joka vakiinnutti idän suhteet NL:n luottamus saavutettava myönnytyksiä tekemällä ilman, että Suomen edut vaarantuisi ˆ Kekkonen korosti hyviä idän suhteita ja esitti itsensä Paasikiven työn jatkajaksi Paasikivi-Kekkosen linja Kekkonen: hyvät idänsuhteet Neuvostoliittoon varmistava Suomen turvallisuuden Idänsuhteiden hoito henkilöityi Kekkoseen Tehtävä: Miten ulkomaankauppa vaikutti Suomen ulkopolitiikkaan? ˆ Hyvät suhteet säilytettävä sekä itään, että länteen ˆ Lännen taloudellinen integroituminen asetti hasteita ulkopolitiikalle, NL pelkäsi taloudellisen yhdentymisen tarkoittavan myös poliittisen yhteistyön tiivistymistä ˆ Suomi sai luvan liittyä Eftaan (1961) ja EEC:hen (1973) Suomi molemmissa ulkojäsen Suomi joutui antamaan samat edut NL:lle Yhteistyötä SEV:n kanssa 7 Ulkopolitiikan kritiikki eli suomettuminen ˆ Finlandisierung, länsisaksalaisten käyttämä nimitys 1960-l:lla ˆ tarkoitetaan Suomen joutumista NL.n määräysvaltaan Negatiivinen ilmaus: tulla Suomen kaltaiseksi ˆ NL puuttui Suomen sisäisiin asioihin ja painosti maatamme Ulkopolitiikasta tuli sisäpolitiikkaa ˆ Monet suomalaiset poliitikot, tiedotusvälineet ja sivistyneistön edustajat harrastivat etenkin 1970-l:lla pitkälle menevää itsesensuuria: siloteltu kuva NL:sta ja pidättäydyttiin arvostelemasta neuvostojärjestelmää Presidentti puuttui päivittäin Idän suhteet yksittäisten poliitikkojen lyömäase 10

11 7.1 Tehtävä 4: Suomettuminen s. 151 Arvostelu: ˆ Vähempikin mielistely olisi riittänyt, YYA-voimassa ˆ Suomalaiset poliitikot ja talousmiehet halusiva edistää uraansa Kotiryssä Moskovan kortti () Punaiset vuorineuvokset (tehtaanjohtajat kävivät kauppaa itään päin) Itsesensuuri ˆ Ulkopolitiikka=sisäpolitiikka Ymmärretty: ˆ Vaikea tilanne idän ja lännen välissä ˆ NL:n vaikutusvalta oli suuri, mutta demokratiasta tai sananvapaudesta ei jouduttu luopumaan ˆ Luovittiin hyvin taloudellinen kehitys oli suuri: elintaso nousi ja Suomesta rakennettiin pohjoismainen hyvinvointivaltio 11