Kouvolan kaupungin ikääntymispoliittinen ohjelma

Transkriptio

1 1 Kouvolan kaupungin ikääntymispoliittinen ohjelma Turvallista ja elämäntäyteistä ikääntymistä Toimenpiteet vuosille Ikäpoliittinen ohjelmatyöryhmä Ikäihmisten lautakunta Kaupunginvaltuusto

2 2 Sisällys 1. Johdanto Valtakunnalliset linjaukset Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Omaishoidon kehittämisohjelma Kansallinen muistiohjelma Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Kouvolan kaupunki Kouvolan kaupunkistrategia Kouvolan kaupungin palvelustrategia Ikäihmisten palveluverkko Kouvolan ikääntyneiden palvelut ja strategiset tavoitteet Ikääntyneiden palvelujen hankkeet Kotona kokonainen elämä -hanke Risto-hanke Voimaa vanhuuteen hanke Kuntakokeilun toimintamallit Kouvolan väestökehitys vuoteen Ikääntymispoliittisen ohjelman menestystekijät ja toimenpiteet vuosille Liite 1 Menestystekijät ja toimenpiteet

3 3 1. Johdanto Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) velvoittaa kunnan laatimaan suunnitelman toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelman hyväksyy kunnan valtuusto ja se on tarkistettava valtuustokausittain. Aiempi Ikäpoliittinen ohjelma Elämänmakuisia vuosia Kouvolassa on laadittu Kouvola 2009 vanhuspalvelut -hankkeen yhteydessä (Kv , 37). Kouvolan kaupungin ikäihmisten lautakunta on nimennyt kokouksessaan ( ) työryhmän valmistelemaan ikääntymispoliittisen ohjelman vuosille Työryhmän puheenjohtajana toimii ikäihmisten lautakunnan puheenjohtaja Hannele Viljakainen ja sihteerinä ikääntyneiden palvelujen johtaja Arja Kumpu. Muita työryhmän jäseniä ovat Raimo Kinnunen (vanhusneuvoston puheenjohtaja), Marjatta Nykänen (vanhusneuvoston varapuheenjohtaja), Sinikka Rouvari (ikäihmisten lautakunnan varapuheenjohtaja), Kalevi Pahkala (ikäihmisten lautakunnan jäsen). Viranhaltijoina työryhmään osallistuvat Tuula Jaakkola (kotihoidon johtaja), Mervi Takala (hoiva-asumisen johtaja), Tarja Koivula (palveluohjaaja), Sari Mattsson (hoivatyön esimies), Tanja Lillman-Hurtta (hoivatyön esimies), Kaarina Paju (kotihoidon ohjaaja. Ikääntymispoliittisen ohjelman työryhmään on pyydetty edustajia aikuisten palvelut/terveydenhuollon palveluista. Yhteistyö ei kuitenkaan ole toteutunut suunnitelman mukaisesti. Vanhuspalvelulain mukaisen ikäpoliittisen ohjelman tulee sisältää seuraavat osa-alueet: 1. arvio ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilasta 2. määritellä tavoitteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi ja palvelujen kehittämiseksi 3. määritellä toimenpiteet, joilla kunta vastaa tavoitteiden toteuttamisesta ja arvioidaan toimenpiteet, jotka tarvitaan tavoitteiden toteuttamiseksi 4. määritellä eri toimialojen vastuut toimenpiteiden toteuttamisessa 5. määritellä, miten kunta toteuttaa yhteistyötä kunnan eri toimialojen, julkisten tahojen, yritysten sekä järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Kouvolan kaupungissa on ollut yli 65-vuotta täyttäneiden osuus noin 22 % väestöstä (koko väestö henkilöä). 75-vuotta tai vanhempien osuus väestöstä on ollut ao. ajankohtana 10,5 %. Tulevina vuosina etenkin 75-vuotta täyttäneiden ja vanhempien osuus väestöstä kasvaa. Väestörakenteen muutos luo haasteita palvelujärjestelmän kehittämiselle. Lisäksi väestön vanheneminen toteutuu eri tavoin eri puolilla Kouvolaa, ja tämän muutoksen ennustamisen vaikeus lisää haastetta palvelurakenteen kehittämiselle ja palvelutarpeeseen vastaamiselle asiakaslähtöisesti. Ikääntyneiden palvelujen keskeisenä tavoitteena on siirtää palveluiden painopistettä varhaisiin palveluihin ja kotona asumista tukeviin palveluihin. Painopisteen siirron onnistuminen vaatii yhteistyötä ja toimintamallien tarkistamista aikuisten toimintakyvyn tukemisen palveluketjun kanssa, etenkin terveydenhoidon ja kuntoutuksen osalta. Arkielämän palveluiden kanssa on yhteistyö käynnistynyt ja tavoitteena on nimenomaan sosiaalisen elämän sisällön rikastuttaminen kotonaan asuvien ikääntyneiden osalta.

4 4 Ikäihmisten palveluverkkosuunnitelma on hyväksytty valtuustossa Palveluverkkosuunnitelman täytäntöönpano on edennyt suunnitelman mukaisesti hallitusti ja laitosmaisen palvelurakenteen purun myötä on ollut mahdollista siirtää henkilöstöresurssia varhaisiin kotona asumista tukevien palveluiden palvelukokonaisuuteen. Kouvolan ikääntymispoliittisen ohjelman menestystekijöiden ja toimenpiteiden määrittelyssä on huomioitu vanhuspalvelulain (980/2012) sekä sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksen (2013:11) ikäihmisten palveluiden järjestämisen periaatteet ja valtakunnalliset suositukset. Keskeiset menestystekijät ovat asiakaslähtöinen toiminta, laadukkaat ja tarkoituksenmukaiset palvelut sekä hoidon ja huolenpidon turvaajat. Ikääntyneiden palvelujen palveluketjun toimintakulut olleet ,6 M (toimintakate 71,3 M ). Ikääntyneet käyttävät myös paljon terveydenhuollon palveluita (Poks ja Carea). Kouvolaan suunnitellaan hyvinvointipalveluiden keskusta Ratamo-hyvinvointikeskus (toiminnan käynnistyminen 2018), jonka keskeisenä tavoitteena on sote-yhteistyön toteuttaminen kaikkien ikäluokkien osalta. Kouvolan kaupungin ikääntyneiden palvelut on ollut kiinteästi mukana suunnittelemassa Ratamokeskuksen toimintamallia. Seuraavassa esitetään valtakunnalliset periaatteet ikääntyneiden palveluiden järjestämisen perustana sekä kuntatason strategiset valinnat ja nykyinen palveluiden tuottamisen toimintamalli. Kouvolan kaupungin ikäpoliittisen ohjelman visiona on; Turvallista ja elämäntäyteistä ikääntymistä.

5 5 2. Valtakunnalliset linjaukset Kouvolan ikääntymispoliittinen ohjelma sisältää keskeiset valtakunnalliset periaatteet ja suositukset, jotka ohjaavat ikääntyneiden palveluiden toteuttamisen tapoja. Keskeisimmin ikääntyneiden palvelujen toteutusta ohjaa vanhuspalvelulaki, joka on tullut voimaan sekä vanhuspalvelulain täytäntöönpanoa ohjaa STM:n laatusuositus (2013:11). Ikääntyneiden palvelujen järjestämistä ja toteutusta ohjaavista valtakunnallisista linjauksista, suosituksista ja periaatteista on koottu ikääntymispoliittiseen ohjelmaan vain keskeisimmät. Muiden valtakunnallisten suositusten katsotaan olevan lähempänä yksityiskohtaista arjen työn toteutusta ja niitä ei ole otettu mukaan ohjelmaan Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Lain ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 tarkoituksena on tukea koko ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista. Lain tavoitteena on parantaa ikääntyneen väestön mahdollisuutta vaikuttaa elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja tarvitsemiensa palvelujen kehittämiseen kunnassa sekä turvata ikääntyneelle väestölle laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä asianmukaisen ohjauksen palveluihin yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Laki vahvistaa iäkkään henkilön vaikutusmahdollisuutta tarvitsemiensa palveluiden sisältöön ja toteuttamistapaan sekä osaltaan päättää niitä koskevista valinnoista. Lain 4 velvoittaa kunnan tekemään laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken sekä kunnan eri toimialojen kanssa. Laissa on säädetty ikääntyneiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta kunnan velvollisuudet, iäkkään henkilön palvelutarpeiden kartoittamisesta ja niihin vastaamisesta sekä palvelujen laadun varmistamisesta. Vanhuspalvelulain 11 velvoittaa kunnan asettamaan viimeistään vanhusneuvoston varmistamaan ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kunnan on huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Kunnanhallituksen tulee hyväksyä vanhusneuvostolle toimintasääntö. Lain 14 :n mukaan iäkkään henkilön pitkäaikainen hoiva ja huolenpito toteutetaan ensisijaisesti hänen yksityiskotiinsa tai muuhun kodinomaiseen hoitopaikkaan järjestettävillä sosiaali- ja terveyspalveluilla. Ensisijainen pitkäaikaishoivan toteuttamistapa tulee olla esimerkiksi omaishoidon tuki, perhehoito sekä muita toteuttamistapoja ovat kotihoito tukipalveluineen, kotona toteutettava kuntoutus ja itsenäistä suoriutumista tukevat apuvälinepalvelut sekä näiden palvelujen erilaiset yhdistelmät. Pitkäaikaista laitoshoitoa järjestetään vain poikkeustapauksissa, mikäli lääketieteelliset edellytykset täyttyvät tai se muutoin on perusteltua iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta. Vanhuspalvelulain 6 mukaan kunnan on kerättävä säännöllisesti palveluiden käyttäjiltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä kunnan henkilöstöltä palautetta palveluiden riittävyyden ja laadun arvioinnin pohjaksi. Kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on vuosittain arvioitava iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen laatua ja riittävyyttä alueellaan huomioiden sosiaaliasiamiehen havainnot, palveluihin käytetyt taloudelliset voimavarat sekä henkilöstön määrä ja koulutus. Em. pykälää sovelletaan lukien.

6 6 Lain 16 :n mukaan kunnan on julkaistava ainakin puolivuosittain tiedot siitä, missä ajassa iäkäs henkilö voi saada hakemansa palvelut. Julkaisemisessa on huomioitava iäkkään henkilön tosiasiallinen mahdollisuus em. tiedon saamiseen. Kunnan on nimettävä iäkkäälle henkilölle vastuuhenkilö ( 17), jos hänen arvioidaan tarvitsevan apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa (erityisesti runsaasti palveluja tarvitsevat henkilöt). Vastuutyöntekijällä tulee olla riittävä asiantuntemus sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmästä, em. asiantuntemuksen kannalta tarkoituksenmukainen sosiaali- tai terveydenhuollon ammatillinen kelpoisuus. Vastuutyöntekijän tehtävät on määritelty vanhuspalvelulain toimeenpanoon liittyvässä ohjeessa (STM ). Vanhuspalvelulain 12 :n mukaan kunnan on järjestettävä alueellaan ikääntyvälle väestölle hyvinvointia, terveyttä ja itsenäistä suoriutumista tukevia neuvontapalveluja. Ikääntyneellä väestöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä vanhuuseläkkeeseen oikeutettuja henkilöitä eli 63-vuotta täyttäneitä. Neuvontapalveluiden lisäksi kunnalla on velvoite järjestää muita hyvinvointia tukevia palveluita ikääntyvälle väestölle (terveystarkastukset, vastaanotot, kotikäynnit). Keskeistä toteutuksessa on elinoloihin tai elämäntilanteeseen liittyvien riskien arviointi. Palveluiden toteutuksen tulee ehkäistä pitkäaikaishoidon tarvetta. Iäkkäälle henkilölle järjestettävien palvelujen on oltava hänen tarpeisiinsa nähden oikea-aikaisia ja riittäviä. Iäkkään henkilön tarvitsema palvelukokonaisuus määritellään palvelusuunnitelmassa. Palvelusuunnitelma on laadittava ilman aiheetonta viivytystä palvelutarpeen selvittämisen jälkeen. Vanhuspalvelulain 20 määrittelee henkilöstön niin ympärivuorokautisen yksikön kuin kotihoidon osalta. Em. yksiköissä on oltava henkilöstö, joka vastaa määrältään, koulutukseltaan ja tehtävärakenteeltaan toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden lukumäärää ja palvelujen tarvetta. Vanhuspalvelulain hyväksymisen yhteydessä eduskunta on edellyttänyt, että hallitus täsmentää lakia siten, että ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä on vähintään mitoitus 0,5. Henkilöstöllä on oltava asiantuntemusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, gerontologisen hoito- ja sosiaalityön, geriatrian, lääkehoidon, ravitsemuksen, monialaisen kuntoutuksen sekä suun terveydenhuollon alueelta Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut Laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM 2013:11). Aiempi Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (2008:3) korvataan uudella laatusuosituksella. Uudistetun laatusuosituksen tarkoituksena on tukea ikääntyneen väestön toimintakyvyn edistämistä sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain, vanhuspalvelulain, toimeenpanoa. Laatusuositus korostaa mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaamista, oikea-aikaisia ja monipuoliseen palvelujen tarpeen selvittämiseen perustuvia palveluja, palvelurakenteen muutosta, tarkoituksenmukaista henkilöstön määrää ja osaamista sekä johtamista. Iäkkäiden henkilöiden osallisuus on suosituksen sisältöalueita yhdistävä kokonaisuus. Suosituksessa on asetettu palvelurakenteenmuutos hillitsemään sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten kasvua väestön ikärakenteen muutoksessa. Rakenteiden ohella on myös palveluprosesseja uudistettava. Laatusuosituksen tavoitteena on turvata mahdollisimman terve ja toimintakykyinen ikääntyminen sekä laadukkaat ja vaikuttavat palvelut ikääntyvälle väestölle. Palvelujen laadulla tarkoitetaan palvelun kykyä vastata asiakkaiden palvelutarpeisiin järjestelmällisesti, vaikuttavasti, säännösten mukaan ja kustannustehokkaasti. Laadukas palvelu ylläpitää tai parantaa asiakkaan toimintakykyä ja lisää terveyshyötyä, mutta turvaa myös hyvän palliatiivisen ja muun hoidon elämän loppuvaiheessa.

7 7 Hyvälaatuinen palvelu on vaikuttavaa ja turvallista, asiakaslähtöistä ja asiakkaan tarpeisiin vastaavaa sekä hyvin koordinoitua. Laatusuosituksen tavoitteena on tukea kuntien kehittämistyötä: 1. parantaa palvelujen asiakaslähtöisyyttä, laatua ja edistää laadun järjestelmällistä arviointia 2. edistää yhteistyötä eri toimijoiden kesken 3. tukea vanhuspalvelulain ja Kaste-ohjelman Ikäihmisten palveluiden rakennetta ja sisältöä uudistetaan -osaohjelman toimeenpanoa 4. tukea asennemuutosta, ikäystävällisten asenteiden vahvistumista ja toiminnan eettistä perustaa 5. kannustaa iäkkäitä kuntalaisia osallistumaan ja vaikuttamaan sekä kehittämään palveluja. Laatusuosituksen keskeiset sisällöt ovat: - osallisuus ja toimijuus - asuminen ja elinympäristö - mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen - oikea palvelu oikeaan aikaan - palvelujen rakenne - hoidon ja huolenpidon turvaajat - johtaminen Kullekin sisältöalueelle on määritelty suositukset sekä indikaattorit, joiden avulla suositusten toteutumista voidaan järjestelmällisesti arvioida Omaishoidon kehittämisohjelma Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän laatimaan kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman. Työryhmän laatima kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma julkaistiin (STM 2014:2). Omaishoito tulee nähdä hoitomuotona, joka mahdollistaa kotona asumisen hoidon ja huolenpidon tarpeesta huolimatta. Ohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota omaishoitajien aseman vahvistamiseen, yhdenvertaisuuteen ja jaksamisen tukemiseen. Omaishoitoa tukevia palveluja kehitetään lainsäädäntöä ja ohjausta parantamalla, rakenteita uusimalla, valvontaa kehittämällä, palveluohjausta parantamalla sekä omaishoitajien valmennusta ja kuntoutusta kehittämällä. Ohjelmassa esitetään vastuuhenkilön nimeämistä omaishoitajan ja hoidettavan tueksi, kaikille omaishoitajille oikeutta lakisääteiseen vapaaseen ja säännöllisiin terveystarkastuksiin. Ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamiseen kehitettyjä joustoja tulee hyödyntää paremmin. Kehittämisohjelmassa esitetään, että laki sopimusomaishoidosta korvaa nykyisen omaishoidosta annetun lain. Uudessa laissa säädettäisiin sopimusomaishoidon edellytykset, valtakunnalliset omaishoidon myöntämisperusteet ja palkkion suuruus kussakin palkkioluokassa. Palkkioluokkia olisi 3 ja hoitopalkkio säilyisi edelleen veronalaisena tulona. Työryhmä ehdottaa sopimusomaishoidon järjestämiseen ja rahoittamiseen kahta vaihtoehtoista mallia; Vahvennettua kuntamallia ja Kelan rahoitusmallia. Työryhmä on kehittämisohjelmassa määritellyt omaishoidon vision vuodelle 2020: Omaishoito on sopimusomaishoitona tai muuna omaishoitona toimijoiden yhteistyönä toteutettu arvostettu hoitomuoto. Omaishoito mahdollistaa osaltaan kaikenikäisten hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevien toimintakyvyltään heikentyneiden, sairaiden tai vammaisten henkilöiden kotona asumisen. Omaishoitotilanteiden riittävä tukeminen edistää hoidettavien ja omaishoitajien hyvinvointia.

8 Kansallinen muistiohjelma Kansallisen muistiohjelman (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012:10) tavoitteena on muistiystävällinen Suomi. Muistiohjelman perusperiaatteet ovat: 1. aivoterveyden edistäminen 2. oikeat asenteet aivoterveyteen, muistisairauksien hoitoon ja kuntoutukseen 3. hyvän elämänlaadun varmistaminen muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen oikea-aikaisen tuen, hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen turvin 4. kattavan tutkimustiedon ja osaamisen. Suomessa sairastuu vuosittain yli ihmistä johonkin dementoivaan sairauteen. Eteneviä muistisairauksia sairastavat tarvitsevat ja käyttävät runsaasti sosiaali- ja terveyspalveluja ja kolmella neljästä ympärivuorokautisen hoidon asiakkaasta on muistisairaus. Taulukko 1. Vähintään keskivaikeasti muistisairaiden ihmisten arvioitu määrä vuosina 2010, 2015 ja 2020 väestötilaston ja esiintyvyyslukujen perusteella arvioituna. Sarakkeet 2010M, 2015M ja 2020M kuvaavat muistisairaiden ihmisten määrää. Ikäryhmä (esiintyvyys %) M M M (4,2) (10,7) (35,0) Yhteensä Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö; Kansallinen muistiohjelma , Tavoitteena muistiystävällinen Suomi 2.5. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Ympäristöministeriö on laatinut ehdotuksen ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaksi vuosille (Ympäristöministeriön raportteja 16/2012). Työryhmän raportin mukaan vuonna 2030 kotona asuvien 65-vuotta täyttäneiden määrä tulisi olemaan ennusteiden mukaan noin henkilöä, jos STM:n ja Kuntaliiton (2008) laatusuosituksen tavoite, että 92 % 75-vuotta täyttäneistä asuu kotona. Asuntojen määränä tämä tarkoittaa noin miljoonaa asuntoa. Kyse on suuresta väestöryhmästä, joiden asumisen järjestämiseksi tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä (asuntojen korjaamista, uudenlaisten asumisratkaisujen luomista ja tuottamista, yhdyskuntasuunnittelun kehittämistä sekä palvelujen tarjontaa koskevia toimenpiteitä).

9 9 Määrä n. 2,2 milj. henkeä = 1,5 milj. asuntoa palveluasuminen Yli 80 v v. asuntojen korjaukset ikäspesift ratkaisut muutot kotipalvelut lähi- ja tukipalvelut kiinteistöpalvelut ennakointi / varautuminen Kuva 5. Ikääntyneiden asumisen ja sitä tukevien palvelujen ratkaisut. Lähde: Ympäristön raportteja 16 / 2012; Ehdotus ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaksi vuosille Suurin tarve ikääntyneiden asuinolojen parantamisessa on olemassa olevan asuntokannan esteettömyyden, turvallisuuden ja toimivuuden lisäämisessä sekä asuinrakennusten korjaamisessa (esim. hissien rakentaminen). Muistisairaille tarkoitetun palveluasumisen tarve tulee olemaan suuri lähivuosina. Uusien asuntojen osalta vuosittainen tarve nousee vuoden 2013 noin asunnosta lähes asuntoon vuoteen 2030 mennessä, kun huomioidaan tämän hetkiset muistisairauden esiintyvyyttä ja hoitoa koskevat ennusteet. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteena on: - parantaa ikääntyneiden asuinoloja siten, että myötävaikutetaan kotona asumisen kansallisen tavoitteen saavuttamiseen - tukea ikääntyneiden omaa varautumista asumisen ja siihen liittyvien palvelujen osalta - luoda edellytyksiä ikääntyneiden asuinolojen parantamiseen valtion pitkäjänteisen toiminnan kautta - vahvistaa kunnan toiminnan ja talouden suunnittelussa ikääntyvän väestön asumisen osuutta ja edistää palvelurakenteen muutosta avohuoltopainotteiseen suuntaan - suunnata asunto- ja rakennusalan toimintaa vastaamaan paremmin ikääntyneiden asumisen tarpeita ja asuinolojen parantamista - parantaa toimijoiden yhteistyötä ja luoda ikääntyneiden asumista tukevia toimintamalleja. Em. ohjelman mukaan kunnan tulee ohjata strategista suunnittelua sisällyttämään ikääntyneen väestön asuminen, asumisratkaisujen ennakointi ja monipuolistaminen sekä palvelurakenteiden muuttaminen strategioihin (kunta-, ikääntymispoliittinen ja/tai palvelustrategia). Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman mukaan kunnan kaavoituksen ja yhdyskuntasuunnittelun ohjauksella tulee edistää ikääntyneiden toimintakykyä ylläpitävien asuinympäristöjen toteuttamista sekä eri väestöryhmien asumisen ja palvelujen integroimista.

10 10 Ikääntyneiden palvelujen tarpeen pohjalta kunnan tulee turvata asumisen, palvelujen ja ympäristön toimiva kokonaisuus sekä sisällyttää tämä kokonaisuus strategioihin ja kytkeä toimeenpano kunnan taloussuunnitteluun. Asuminen ja asumisratkaisut tulee sisällyttää kuntien suunnitelmiin ikääntyneiden hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Em. mukainen toiminta tukee vanhuspalvelulain toimeenpanoa kuntatasolla. 3. Kouvolan kaupunki Ikääntymispoliittiseen ohjelmaan on kirjattu lyhyesti Kouvolan kaupunkistrategia , keskeiset palvelustrategian linjaukset sekä ikäihmisten palveluverkkosuunnitelman keskeiset tavoitteet. Em. strategiset ohjelmat tukevat ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämistä sekä palvelurakenteiden ja toimintamallien muutosta vastaamaan vanhuspalvelulain tavoitteita Kouvolan kaupunkistrategia Kouvolan kaupunkistrategian (kh ja kv ) mukaan Kouvola on vuonna 2020 luonnollisten vahvuuksien perustalle rakentunut kasvukeskus, joka toteutuu seuraavien päämäärien avulla: 1. tasapainoinen talous 2. asiakaslähtöinen toiminta 3. elinvoimainen kaupunki 4. laadukas ympäristö. Asiakaslähtöisen toiminnan vahvistamisen menetystekijöitä ovat asiakkaan kuuleminen, ennaltaehkäisyyn panostaminen ja yhteisöllisyyden kehittäminen. Asiakkaan kuulemisen toimintaperiaatteita ovat mm. asiakaskohderyhmien tunnistaminen, asiakkaan osallisuutta ja kuulemista tukevien menetelmien kehittäminen sekä asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen. Ennaltaehkäisyyn panostamisen toimintaperiaatteita ovat palvelujen ja käytettävissä olevien resurssien kohdentaminen ennaltaehkäisyyn. Yhteisöllisyyden kehittämisen toimintaperiaatteita ovat mm. asiakkaan ja omaisen osallisuuden ja asiakkaan oman vastuun lisääminen sekä kolmannen sektorin toimijoiden aktivointi edistämään hyvinvointia ja tuottamaan palveluja yhteistyössä kaupungin kanssa Kouvolan kaupungin palvelustrategia Kouvolan kaupungin palvelustrategia on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Ikääntyneiden palvelujen osalta palvelustrategiassa todetaan, että hyvinvointipalvelujen palvelutarve kasvaa nopeasti strategiakaudella. Palvelujen kehittämisessä painotetaan ennaltaehkäisevää työskentelymallia sekä ikäihmisten oman aktiivisuuden ja osallisuuden vahvistamista. Palvelustrategian mukaan oman toiminnan ja ostopalveluiden suhde säilyy nykyisellä tasolla, mutta osa kasvavasta palvelutarpeesta pyritään vuoteen 2017 järjestämään palvelusetelillä. Palvelustrategiaan on kirjattu tavoitteeksi ympärivuorokautisen laitoshoidon vähentäminen, lyhytaikaishoidon resurssin lisääminen, henkilöstömitoituksen korjaaminen tarvetta vastaavaksi sekä laitoshoidon purun myötä henkilöstöresurssiin siirtäminen kotona asumista tukeviin palveluihin. Palvelustrategian päivityksen yhteydessä tarkistetaan palveluiden järjestämisen periaatteet ikääntyneiden palvelujen osalta.

11 Ikäihmisten palveluverkko Ikäihmisten palveluverkko on hyväksytty perusturvalautakunnassa ja kaupunginvaltuustossa Ikäihmisten palveluverkon keskeisenä tavoitteena on laitosmaisen palvelurakenteen asteittainen vähentäminen ja muutoksen myötä vapautuva henkilöstöresurssi siirtyy kotona asumisen tuen palvelukokonaisuuteen varhaisen tuen-, kotona asumista tukevien- ja kotihoidon palveluihin. Henkilöstön siirtyminen toteutetaan suunnitelman mukaisesti. Palveluverkkosuunnitelmaan on kirjattu varhaisen tuen palveluiden ja kotihoidon sekä palvelujärjestelmän kehittäminen yksiportaiseksi. Alla olevaan taulukkoon on koottu henkilöstö siirtymä kotona asumista tukevaan palvelukokonaisuuteen vuosien 2013 ja 2014 aikana. Henkilöstösiirtymien perusteena on Keltakankaan hoivakodin toiminnan päättäminen ja Mäkikylän palvelukeskuksen vanhainkotihoidon päättäminen alkuvuodesta Ikääntyneiden palvelujen painopistettä siirretään kotona asumista tukevien palvelujen vahvistamiseen. Palvelu Varhaiset palvelut 3 5 Kotihoito 22 7 Fysioterapia 2 0 Kotiutusyksiköt 2 1 Omaishoito 1 1 Yhteensä Ikäihmisten palveluverkkosuunnitelman hyväksymisen yhteydessä on päätetty lakkauttaa yhteensä 317 laitospaikkaa ja lisätä lyhytaikaishoidon paikkoja 60 paikalla. Osa lakkautettavista laitospaikoista korvataan ostopalveluiden lisäyksellä. Palveluverkkosuunnitelman mukaisesti ympärivuorokautisen hoivan paikoista 62 % on oman tuotannon paikkoja ja vastaavasti 38 % yksityisten palveluntuottajien paikoissa. Suunnitelmakauden lopussa palveluiden peittävyys jakautuu alla olevan taulukon mukaisesti: Ikääntyneiden palvelujen peittävyys %/ yli 75-vuotiaat ,3 9 9,39, Säännöllinen kotihoito Tehostettu palveluasuminen 3,1 3 2,1 1,31,2 0,8 1,21,51,8 0 Pitkäaik. laitoshoito (ei sis. tk-sairaalaa) Lyhytaikaishoito Nykyinen suositus Lyhytaikaishoidon osalta ei ole määritelty valtakunnallisia peittävyyssuosituksia. Ikäihmisten palveluverkon jatkosuunnittelu tulee käynnistää suunnitelmakauden päättyessä ja suunnittelun perusteena on vanhuspalvelulain (980/2012) ja ikäihmisten palveluiden laatusuosituksen 2013:11 suositukset.

12 Kouvolan ikääntyneiden palvelut ja strategiset tavoitteet Kouvolan kaupungin ikääntyneiden palvelujen keskeisenä tavoitteena on ikääntyvien kotona asumisen tukeminen ja toimintakykyisten vuosien turvaaminen. Ikääntyneiden palvelujen kotona asumista tukevia palveluja ovat varhaiset palvelut, kotihoitoa tukevat palvelut ja kotihoito sisältäen kotihoidon tukipalvelut. Vastaavasti hoiva-asumisen palvelukokonaisuuteen sisältyy palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen (oma tuotanto ja ostopalvelut) sekä vanhainkotihoito sisältäen lyhytaikaishoidon. Kotona asumisen tuen palvelukokonaisuudessa on toiminnan painopisteenä varhaisen tuen ja ennaltaehkäisevien palveluiden, esim. hyvinvointiasemien toiminnan laajentaminen, gerontologisen sosiaalityön osana palveluketjun sujuvaa toimintaa sekä palveluohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin toimintamallien kehittäminen. Palveluketjun sujuvuutta pyritään tehostamaan kotiutusten toimintamallien tehostamisella ja kehittämisellä yhteistyössä terveydenhuollon kanssa sekä kotiutusyksiköiden toiminnan vakiinnuttamisella. Kotihoidossa toiminnan sisältöä ja toimintamalleja kehitetään vastaamaan asiakkaan tarpeisiin. Työn kohdentuvuutta asiakkaan luona tehtävään työhön pyritään lisäämään esim. toiminnanohjausjärjestelmän avulla. Asiakkaan ja omaisen osallisuutta ja kokonaisvaltaista työotetta vahvistetaan. Ikääntyneiden asumispalveluiden kehittämisen painopisteenä on hoivakotihoidon ja vanhainkotihoidon vähentäminen ja lyhytaikaishoidon paikkojen lisääminen. Toteutetut palveluverkkomuutokset eivät ole lisänneet ympärivuorokautisen hoidon paikkamäärää. Harjukodin käyttöönotto maaliskuussa 2014 lisää hoiva-asumista 30 paikalla. Hoivahoito päättyy kokonaan, kun Elimäkikoti tulee valmistuessaan korvaamaan Elimäen hoivakodin ja Vaskirinteen palvelukeskuksen vanhainkotihoidon osaston. Vanhainkotien laitoshoitoa puretaan tehostetuksi palveluasumiseksi sen mukaisesti kuin yksiköiden peruskorjaus tulee mahdolliseksi. Lyhytaikaishoito tuotetaan pääosin omana tuotantona. Nykyisestä palvelukannasta on mahdollista muuttaa pitkäaikaispaikkoja lyhytaikaiseen hoitoon ja lisätä lyhytaikaishoidon osuutta omassa tuotannossa vuoteen 2017 mennessä. Väestöennusteiden mukaan hoiva-asumisen paikkojen määrä tulee riittämään. Em. muutoksista huolimatta pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoidon peittävyys 75-vuotta täyttäneistä henkilöistä vuoteen 2017 on noin 10,5 %. Palvelurakenne on valtakunnallisiin suosituksiin (8-9 %) nähden raskas ja sen keventämisen mahdollisuutta harkitaan tulevina vuosina ennaltaehkäisevien palveluiden ja kotiin annettavien palveluiden laajentumisen myötä Ikääntyneiden palvelujen hankkeet Ikääntyneiden palveluissa on aloittanut vuoden 2013 alkusyksystä Kotona kokonainen elämä -hanke sekä Risto-hanke liittyen vanhuspalvelulain toimeenpanoon. Kotona kokonainen elämä -hanke on Kaste II -hankkeiden alainen hanke. Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön pääohjelma, jonka avulla johdetaan ja uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Ohjelman tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut asiakasta kuunnellen. Kasteohjelmalla toteutetaan hallitusohjelmaa sekä sosiaali- ja terveysministeriön strategiaa. Kaste-ohjelma koostuu kuudesta osaohjelmasta, joista yksi kohdentuu ikäihmisten palveluiden rakenteen ja sisällön uudistamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö on puolestaan myöntänyt 2013 vanhuspalvelulain toimeenpanoon liittyviin hankkeisiin rahoitusta. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) hallinnoimassa hankkeessa pyritään riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn. Hankkeen päätavoitteena on terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen edistäminen. Kouvolan toiminnallisessa osakokonaisuudessa tuotetaan uusia toimintamalleja varhaisiin palveluihin ja erityisesti gerontologiseen sosiaalityöhön. Muissa

13 13 toiminnallisissa osakokonaisuuksissa kehittämiskohteina ovat: suun terveydenhuolto ja ravitsemus, toimintakyvyn arviointi ja -tukeminen sekä gerontologinen valmennus Kotona kokonainen elämä -hanke Ikääntyneiden palveluissa on käynnistynyt Kaste II -hankkeiden alaisena Kotona kokonainen elämä -hanke. Hankeaika on Hankkeen tavoitteet ovat seuraavat: 1. Palvelutarpeiden arviointimenetelmien ja arviointiosaamisen lisääminen 2. Kotihoidon sisällön ja työprosessien kehittäminen 3. Muistisairaiden palveluiden kehittäminen Kotona kokonainen elämä -hankkeen keskeisenä tavoitteena on välittömän asiakasajan lisääminen 65 %:iin nykyisestä, toimintamallien kehittäminen vastaamaan kokonaisvaltaiseen asiakkaan palvelutarpeeseen sekä muistisairaiden palveluiden kehittäminen ja turvallinen kotona asumisen tukeminen. Hankkeessa vahvistetaan henkilöstön osaamista Rai-arviointimittarin käytössä asiakkaiden kokonaisvaltaisen palvelutarpeen arvioinnissa sekä syksyn 2014 aikana otetaan käyttöön kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä Risto-hanke Vanhuspalvelulain toimeenpanoon liittyvä Risto-hanke on käynnistynyt Kouvolassa ja hankeaika päättyy Kouvolan toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteita ovat: - Sosiaalisen tuen tarpeessa olevien ikääntyneiden varhainen tunnistaminen ja varhaisen tuen palvelupolun kehittäminen gerontologisen sosiaalityön menetelmin ja arviointivälinein. - Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön ikääntyneiden varhaisen tuen tarpeissa - Asiakkaiden ja henkilöstön osallisuuden Risto-hankkeessa pilotoidaan asiakkaan kokonaisvaltaiseen sosiaalisen tilanteen arviointiin keskittyvän SosiaaliporrasRai -arviointivälinettä. Hankkeessa vahvistetaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteistyötä kehittämällä asiakkaiden palvelupolkua terveysasemien ja ikääntyneiden varhaisten palvelujen välillä. Hankkeessa luodaan ja kehitetään erilaisia toimintamalleja vanhuspalvelulain vaatimusten ja pykälien mukaisiksi. Näitä toimintamalleja ovat esimerkiksi ilmoittaminen iäkkään henkilön palveluntarpeesta (25 ) ja vastuutyöntekijän nimeäminen (17 ) Voimaa vanhuuteen hanke Ikäinstituutin valtakunnallisen Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelman ( ) päämääränä on edistää kotona asuvien, toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten (75+) itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua terveysliikunnan avulla. Kouvola on mukana Voimaa vanhuuteen terveysliikuntaohjelman kolmannessa vaiheessa v Kouvolan Voimaa vanhuuteen -hankkeen avulla halutaan tavoittaa kotona asuvat ikääntyneet, liian vähän liikkuvat, omaishoidon asiakkaat tai toimintakyvyltään heikentyneet, joilla lievää muistisairautta, alakuloa tai yksinäisyyttä, tilapäinen kotihoito tai tukipalvelu (ateria-, turva- tai kylpypalvelu), ja edistää heidän toimintakykyä, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.

14 14 Saavutetut tulokset (kevät 2014): - Kylillä ja kaupungissa toimii yli 20 uutta liikuntaryhmää - 24 koulutettua muistisairaan ulkoiluystävää - Yli 30 uutta koulutettua liikunnan vertaisohjaajaa - Vertaisohjaajille kehitetty ideapäivät 4 6 kertaa vuodessa tukemaan liikuntaa ohjaavia vertaisohjaajia - Oppilasyhteistyö Ksaon ja Kyamkin kanssa uusien ryhmien käynnistämisen tueksi. Voimaa vanhuuteen -hankkeen tavoitteena on ennen hankkeen päättymistä vakiinnuttaa ikääntyneiden liikuntaryhmätoiminnat ja vertaisohjaajatoiminta. Ennen hankkeen päättymistä sovitaan vastuuhenkilöistä Kuntakokeilun toimintamallit 2015 Kuntakokeilujen tavoitteena on vahvistaa kuntien edellytyksiä järjestää asukkaidensa palveluja, vauhdittaa normien purkua sekä etsiä uusia tuottavampia tapoja järjestää palvelut asiakaslähtöisesti. Valtiovarainministeriön johdolla on valmisteltu osana kuntauudistusta kuntakokeiluja kuntien velvoitteiden vähentämisen tueksi. Tarkoituksena on kokeilla velvoitteita keventäviä säädösmuutoksia ja toimenpiteitä, joiden avulla kunnat voivat asiakaslähtöisesti kehittää palvelurakennettaan. Kunnilla olisi asiakaslähtöisiä poikkihallinnollisia palveluprosesseja tehostamalla mahdollisuus säästää kustannuksiaan tinkimättä kuitenkaan palvelujen vaikuttavuudesta. Kuntakokeiluun sisältyy kuusi toimintamallia, joista yksi on asumisen toimintamalli. Asumispalvelujen toimintamallissa kehitetään vanhusten ja vammaisten asumista vahvistettuja periaatelinjauksia noudattaen sekä suosituksia joustavasti soveltaen ja kehittämällä kokeilualueilla tapahtuvaa valvontaa indikaattoripohjaiseksi. Kouvolan ikääntyneiden palvelut on hakenut kuntakokeiluun liittyen asumispalvelujen toimintamallin kehittämiseen. Kouvolan hakemuksen keskeisenä tavoitteena on Valkealakodin alueen kehittäminen palvelualueeksi, joka palvelee Jokelan ja Niinistön alueen kaikkia ikäryhmiä sekä erityisesti alueiden ikääntyneitä tarjoten heille osallisuutta ja yhteisöllistä toimintaa. Kouvolan osalta neuvottelut ovat kesken ja varsinainen hankeaika on Kuntakokeiluja koskeva lainsäädäntö tulisi voimaan vuoden 2015 alusta.

15 15 4. Kouvolan väestökehitys vuoteen 2020 Kouvolan kaupungin kokonaisväestö on ollut henkilöä, joista 65-vuotta täyttäneiden osuus on ollut 22 %. Vuonna 2020 ikäihmisten osuus on 28 % (koko väestö ) ja vuonna % (koko väestö ) vuotiaiden määrä kasvaa arviolta vuodesta 2013 vuoteen 2020 noin 1000 henkilöllä ja 85-vuotta täyttäneiden osuus noin 500 henkilöllä. Väestön ikääntyminen luo haasteita palveluiden järjestämiselle, etenkin 85-vuotta täyttäneiden osuuden kasvu. Palvelujen järjestämisen näkökulmasta on myös haasteellista ennustaa ikääntyneen väestön sijoittumista kaupungin eri osiin, koska Kouvola on alueellisesti laaja kunta sisältäen useampia taajama-alueita. Ikääntyneiden palvelujen järjestämisen periaatteena on turvata alueellisesti palvelut. Palvelujen järjestämisessä tullaan harkitsemaan palvelualueiden organisoitumista alueellisesti.

16 16 Yli 65-vuotias väestö alueittain Ikääntymispoliittisen ohjelman menestystekijät ja toimenpiteet vuosille Ikääntymispoliittisen ohjelman menestystekijät ja toimenpiteet (liite 1) on johdettu Kouvolan kaupungin kaupunkistrategiasta vuosille sekä ikääntyneiden palvelujen toiminnallisista tavoitteista vuodelle Ohjelman menestystekijöiden valinnan perusteena on ollut asiakkaan aseman ja asiakaslähtöisen toiminnan, palveluiden järjestämisen painopisteen siirtäminen ennaltaehkäiseviin ja varhaisiin palveluihin sekä ikääntyvien kotona asumisen tukeminen ja laitosmaisen palvelurakenteen muutoksen toteuttaminen. Yhtenä näkökulmana ohjelman tavoitteiden asettamisessa on ollut ikääntyvien palveluiden henkilöstön työhyvinvoinnin lisääminen, johtamisen tukeminen ja ammatillisen osaamisen. Ikääntymispoliittisen ohjelman menestystekijöiden määrittämisessä on huomioitu vuonna 2013 voimaantulleen vanhuspalvelulain suositukset palveluiden toteuttamisen ja palvelurakenteen osalta. Kouvolan kaupungin kaupunkistrategiasta on valittu strategisina päämäärinä tasapainoinen talous, asiakaslähtöinen toiminta, elinvoimainen kaupunki ja laadukas ympäristö. Strategiset menestystekijät ovat asiakaslähtöinen toiminta, laadukkaat ja tarkoituksenmukaiset palvelut sekä hoidon ja huolenpidon turvaajat (henkilöstönäkökulma). Kunkin strategisen menestystekijän osalta on kirjattu tavoitteet ja toimenpiteet, jotka tukevat menestystekijän toteuttamista. Samoin on määritelty seurantamittarit, ohjaava aikataulu sekä vastuutahot toteuttamisen ja seurannan osalta. Ikääntymispoliittisen ohjelman toteutuminen edellyttää systemaattista seurantaa, yhteistyötä ja määräaikaista arviointia ja raportointia. Valtuusto hyväksyy päivitetyn ikäpoliittisen ohjelman valtuustokausittain. (Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain 980 / :n mukainen suunnitelma ikääntyneen

17 17 väestön tukemiseksi). Ikäihmisten lautakunta seuraa ikäpoliittisen ohjelman ja menestystekijöiden toteutumista käyttösuunnitelman seurannan yhteydessä vuosittain. Vanhusneuvosto arvioi iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyttä ja laatua sekä ikäpoliittisen ohjelman toteutumista vuosittain. Ikääntyneiden palvelujen vanhusjohtoryhmä arvioi itsearviointina ikääntymispoliittisen ohjelman toteutumista. Toteutettavaan IVA-arviointiin pyydetään edustaja aikuisten palvelujen puolelta. Ikäpoliittisen ohjelman vastuuhenkilöinä toimivat ikääntyneiden palvelujen johtoryhmän jäsenet kukin oman palvelualueensa osalta. Vastuuhenkilöt varmistavat ikäpoliittisen ohjelman tavoitteiden vuosittaisen valmistelun ja seurannan toteutumisen. Ikääntyneiden palvelujen henkilöstö huomioi ikäpoliittisen ohjelman menestystekijät ja niiden tavoitteet arjen työn toteuttamisessa. Ikäpoliittinen ohjelma on kuntalaisten nähtävän verkkosivuilla

18 1 Menestystekijät ja toimenpiteet Liite 1 Ikääntymispoliittisen ohjelman menestystekijät on johdettu Kouvolan kaupungin kaupunkistrategiasta vuosille sekä ikääntyneiden palvelujen toiminnallisista tavoitteista Strategian menestystekijöiden valinnan perusteena on ollut asiakkaan aseman ja asiakaslähtöisen toiminnan, palveluiden järjestämisen painopisteen siirtäminen ennaltaehkäiseviin ja varhaisiin palveluihin sekä ikääntyvien kotona asumisen tukeminen ja laitosmaisen palvelurakenteen muutoksen toteuttaminen. Kolmas näkökulma strategisten tavoitteiden asettamisessa on ollut ikääntyvien palveluiden henkilöstön työhyvinvoinnin lisääminen ja ammatillisen osaamisen. Ikääntymispoliittisen ohjelman menestystekijöiden määrittämisessä on huomioitu vuonna 2013 voimaantulleen vanhuspalvelulain suositukset palveluiden toteuttamisen ja palvelurakenteen osalta. Kouvolan kaupungin kaupunkistrategiassa on strategisina päämäärinä tasapainoinen talous, asiakaslähtöinen toiminta, elinvoimainen kaupunki ja laadukas ympäristö. 1. Asiakaslähtöinen toiminta Asiakaslähtöisen toiminnan toteuttamiseen liittyvät tavoitteet perustuvat vanhuspalvelulain palvelujen järjestämisperusteisiin, hyvinvointipalveluiden toimialan asiakaslähtöisen prosessiorganisaation tavoitteisiin, kaupunkistrategian tavoitteisiin sekä vuoden 2013 asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten pohjalta tehtyihin johtopäätöksiin. Tavoite Toimenpide Seuranta Aikataulu Vastuutaho Asiakkaan ja omaisen osallisuuden Asiakkaiden ja omaisten kuuleminen ja mukaanotto palvelusuunnitelman laadinnassa Sovitaan toimintamallista; asiakkaiden sekä heidän omaisten ja läheisten osallisuutta tukevan toimintamallista sopiminen Palaute: asiakkaiden, omaisten ja läheisten palaute hoitoja palvelusuunnitelman laadinnasta hlöstön palaute 2014 alkaen Palvelujohtajat, palvelupäälliköt, lähiesimiehet, vanhusjory Yhteydenpito omaisiin kehitetään omaisten ja hoitohenkilökunnan välistä yhteydenpitoa Uudenlaisten sähköisten menetelmien käyttöönotto, säännöllinen yhteydenpito omaisten ja läheisten kanssa Uusien toimintatapojen toteutuminen/ lkm. omaispalaute uusista toimintamalleista Toimintamallien kehittäminen aloitetaan kevään 2014 aikana Vanhusjory, palvelupäälliköt, kotihoidon aluejohtajat, asumispalvelujohtajat, lähiesimiehet

19 2 tavoitteena jatkuva ja ajantasainen vuorovaikutus Asiakasraatien käynnistäminen ikääntyvien palveluissa Asiakaspalautteen (välitön ja välillinen) huomiointi, asiakaspalautekysely Yhteisöllisyyden Yhteisöllisyyttä tukevien toimintamallien kehittäminen Oppilaitosyhteistyö Asiakasraatitoiminta käynnistetään Kotona kokonainen elämä hankkeessa kotihoidon osalta, em. toiminta mallennetaan hoiva-asumisen puolelle varhaisten palveluiden asiakasraati toimintaa kehitetään edelleen (hyvinvointiasemat, kyläillat) Välillisen ja välittömän asiakaspalautteen dokumentointi asiakaspalautteen huomioiminen ja muutoksista sopiminen Alueellisten tapaamisten järjestäminen eri toimijoiden kanssa Yhteisön vastuuta tukevien toimintamallien kehittäminen (kyläyhdistykset, kyläyhteisöjen tuki) Oppilaitosten kanssa tehtävät kehittämishankkeet (tavoitteena arjen työn kehittäminen ja opiskelijoiden ammatillisen pätevyyden tukeminen, asiakaslähtöisen osaamisen tukeminen) Asiakasraatien toteutus alueittain 2 x vuosi Dokumentoidut palautteet, lkm. (välitön, välillinen) Toimintamallien tarkistaminen asiakaspalautteiden pohjalta Alueellisten tapaamisten lkm. yhteistoiminnallisten toimintamallien käyttöönotto Toteutuneet kehittämishankkeet/ toimintamallit (lkm.) Kevään 2014 aikana aloitus Asiakaspalautteen hyödyntäminen jatkuvaa Jatkuvaa toimintaa Jatkuvaa toimintaa Vanhusjory, palvelupäälliköt, kotihoidon aluejohtajat, asumispalvelujohtajat, lähiesimiehet Palvelujohtajat, vanhusjory Vanhusjory, palvelujohtajat ja palvelupäälliköt Yhteisötyön palvelut (perusperiaatteiden valmisteluvastuu) Palvelupäälliköt, kotihoidon aluejohtajat ja asumispalvelujohtajat, lähiesimiehet

20 3 Laadukkaat ja tarkoituksenmukaiset palvelut Laadukkaiden ikääntyneiden palveluiden lähtökohtana on mahdollisimman hyvän ja toimintakykyisen, ihmisarvoisen /arvokkaan elämän turvaaminen asiakkaan lähtökohdista käsin. Tärkeää on iäkkäiden osallisuuden turvaaminen, niin että hänen ääni kuuluu häntä koskevia päätöksiä tehtäessä. Palveluiden järjestämisessä korostuu turvallisuus, voimavaralähtöisyys, osallisuus, oikeudenmukaisuus ja yksilöllisyys. Tavoite Toimenpide Seuranta Aikataulu Vastuutaho Varhaisten ja ennaltaehkäisevien palvelujen Gerontologisen sosiaalityön Palveluohjauksen ja palvelutarpeen toimintamallin kehittäminen SosiaaliporrasRai:n käyttöönotto (Risto-hanke) Riskien tunnistaminen/ arviointilomakkeen käyttöönotto Toimintakykymittarin (Rai) käyttöönotto palveluketjussa (kotihoito, hoiva-asuminen) Hankepilotoinnin toteutuminen suunnitellusti (kyllä/ei) Arviointimittarin käyttö KKE-hanketyön kautta laajentaminen ja tulosten hyödyntämisen toimintamallista sopiminen Vuoden 2014 aikana Vuoden 2014 aikana Vanhusjory Varhaiset palvelut, kotihoidonohjaajat ja asiakasvastaavat Vanhusjory kotihoito Palveluohjauksen saatavuuden turvaaminen palveluohjauksen organisoituminen alueellisesti 2/2014 alkaen Palveluohjauksen turvaaminen kielteisen palvelupäätöksen saaneille Toimintamallin sopiminen em. henkilöille Kevään 2014 aikana Hyvinvointiasema toiminnan kehittäminen Hyvinvointiasematoiminnan vakiinnuttaminen ja laajentaminen (kymijoen Asiakkuuksien muutos Jatkuvaa Varhaiset palvelut, vanhusjory

21 4 hoiva) sekä sisällön kehittäminen Järjestö-, ym. monialaisen yhteistyön kehittäminen Omaishoito omaishoitajien tukeminen, omaishoitajuuden arviointi, uudenlaiset toimintamallit (huomioiden nuoret asiakkaat) Yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen (srk., A- Klinikka, terveydenhuolto) aluetapaamisten yhteydessä Arviointikäynnit vuosittain Perhehoidon vaihtoehdon Sijaistaminen (lakisääteisteisten vapaiden aikana) Lyhytaikaishoidon paikkojen käytön tehostaminen Palvelusetelin käytön Omaishoitajien vertaistukiryhmien vakiinnuttaminen viranomaisvetoisesti Yhteistyön toteutuminen Jatkuvaa Varhaiset palvelut, vanhusjory Arviointikäyntien toteutuminen % Perhehoidon käyttöaste % Sijaisten käyttö % -muutos? Lyhytaikaishoidon käyttö? Palvelusetelin käyttö (myönnetyt, toteutunut käyttö) Vertaistukiryhmien lkm. ja kokoontumiset Toteutuneet tilaisuudet 2014 alusta toteutus Vanhusjory Omaishoito Omaishoitajien info-, virkistystilaisuudet Nuorten omaishoidon asiakkaiden ja omaishoitajien odotusten huomiointi järjestelyissä Sovitut toimintamallien uudistukset Asiakkaiden kotona Välittömän asiakasajan Välittömän asiakasajan 2014 alusta Vanhusjory

22 5 asumisen tukeminen Kotihoidon toimintamallien kehittäminen ja lisääminen Kotihoidon toiminnanohjauksen käyttöönotto (Kotona kokonainen elämä -hanke) muutos % osuus kokonaistyöajasta Alkukartoitus kevään 2014 aikana, toiminnanohjauksen mallin infot henkilöstölle ja aloitus Syksy 2014 Hanketyöntekijät Kotihoito Kotona asumisen sisällön kehittäminen Kotikuntoutuksen pilotointi/ toimintamallista sopiminen Kotihoidon asiakkaiden apuvälinearvioinnin vakiinnuttaminen Kotikuntoutus/ toteutuneet tapahtumat lkm. Toteutuminen /asiakkaat Vanhusjory kotihoito, kotihoidon fysioterapeutit, kotihoidon ohjaajat Alueellisesti kuntoutusryhmien käyttöönotto Kuntoutusryhmien asiakkuudet lkm. Kulttuuripalveluiden kohdentaminen kotihoidon asiakkaille Kulttuuripalvelut/ tilaisuudet lkm. Palvelurakenteen kehittäminen Alueellinen palveluiden toteutus (palvelukampukset) alueellisia keskuksia, esim. päiväkeskus, hoivaasumisen yksikkö, hyvinvointiasema em. toimintaa hyödyntäen Toimintakykyä ylläpitävän toimintamallin Palvelutarpeen muutoksen ennakointi alueittain Palveluiden saavutettavuus Laaditut kuntoutussuunnitelmat Rai-mittari/toimintakyvyn muutos Väestömuutosten seuranta Vaikuttavuuden arviointi, kyky vastata palvelutarpeeseen (palaute) Palvelualueet/ toteutuminen seurannan toteutus Kuntapalveluiden kehittämishanke/ Valkealakodin pilotointi 10/2014 alkaen Vanhusjory palvelupäälliköt

23 6 Yhteistyö kaavoituksen kanssa, tavoitteena ennakoida tulevaisuuden palvelurakenteiden muutosta Yhteistyö kaavoituksen kanssa jatkuvaa Palveluiden ja -rakenteiden suunnitteluun asiakasnäkökulma Vanhusneuvoston kuuleminen asiakasraatien käyttöönotto IVA arvioinnin käyttö Jatkuvaa Vanhusjory Laitosmaisen palvelurakenteen keventäminen hallitusti huomioiden kustannukset Lyhytaikaishoidon Kotiutustoiminnan yhteistyössä terveydenhuollon kanssa Ikääntyneiden palvelujen palveluverkkosuunnitelman laadinnan käynnistäminen Laaditaan lyhytaikaishoidon kehittämissuunnitelma lyhytaikaishoidon peittävyys 1,5 % vuonna 2016 Palveluasuminen/ palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen ja järjestämistavan muutos Kotiutuksen toimintamallin sopiminen, asiakasyhteistyön kehittäminen Palveluohjauksen alueelliset yhdyshenkilöt (vastaavat toistuvasti terveydenhuollon palveluita käyttävien asiakkaiden palveluohjauksesta) Palveluiden peittävyyden muutosten seuranta ja muutoksen vaikutusten arviointi ja kohdentuminen palvelutarpeen muutokseen Lyhytaikaishoidon kattavuus x% vuonna x (suhteutus 75-vuotta täyttäneeseen väestöön) palvelusetelin käyttöönotto yhteistyö palveluntuottajien kanssa SAS-ohjelman seurantatieto lukien Palveluohjaus lukien Suunnitelman päivityksen käynnistäminen 10/2014 Aloitus 10/2014 Muutoksen toteuttaminen lukien Toimintamalli lukien Vanhusjory ikäihmisten lautakunta, vanhusneuvosto Vanhusjory, ikäihmisten lautakunta, vanhusneuvosto Vanhusjory, ikäihmisten lautakunta Vanhusjory palvelusiirtymätyöryhmä, ikääntyneiden ja aikuisten palvelujen palveluohjaajat

24 7 Teknologian hyödyntäminen Teknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen palvelujen toteutuksessa Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto mobiilien käytön tehostaminen Toiminnanohjaus 9/2014 mobiilit 3/2014 Vanhusjory kotihoito Moniammatillisen toimijuuden Järjestöyhteistyön (III sektori ym.) Yhteistoiminnan toimintamallit sovitaan Toteutuneet tapahtumat lkm. Vanhusjory palvelut Yhteistoiminnan ja kumppanuuden yksityisten palveluntuottajien kanssa tiivistäminen Palveluiden järjestämisperusteiden tarkastelu Palveluiden kriteerien tarkistus palvelusetelin laajentaminen Toimintamallit laaditaan ja sovitaan toteutuksesta Palveluiden myöntämisperusteiden tarkistus Tilapäisen kotihoidon palvelusetelin käytön tehostaminen Toteutuminen (käsittely) Käyttö lkm. Lautakunnan käsittelyyn 4-5/2014 Vanhusjory palvelut Vanhusjory palvelut, ikäihmisten lautakunta Kotihoidon palvelupäällikkö, kotihoidon ohjaajat Kriteerien tarkistus (em.) Toteutuminen

25 8 Hoidon ja huolenpidon / hyvinvoinnin turvaajat Ikääntyneiden palveluiden toteuttaminen pohjautuu osaavaan ja hyvinvoivaan henkilöstöön. Henkilöstön osallisuutta ja sitoutumista vahvistavia toimintamalleja kehitetään ja tuetaan. Henkilöstön henkilökohtaisia vahvuuksia ja osaamista hyödynnetään sekä tuetaan heitä niiden kehittämisessä. Henkilöstöpolitiikka on tasapuolista ja kaikkia kunnioittavaa. Tavoite Toimenpide Seuranta Aikataulu Vastuutaho Henkilöstön osallisuutta/ sitoutumista vahvistavien toimintamallien käyttöönotto ja juurruttaminen, esimiehen ja henkilöstön välisen vuorovaikutuksen kehittäminen henkilöstön sitouttaminen hanketyöskentelyn edistämiseen ja sovitun muutoksen toteuttamiseen Työpaikkakokoukset Henkilöstöraatitoiminnan kehittäminen Henkilöstöpalautejärjestelmän käyttöönotto Kehityskeskustelut Sovitaan yhteiset muutoksen suuntaviivat ja sitoudutaan yhteiseen muutoksen tekemiseen Työnohjauksen toimintamallin vakiinnuttaminen Työpaikkakokousten toteutuminen lkm. Hlöstöpalaute/ toteutuminen Toteutuneet työnohjaukset Jatkuvaa Jatkuvaa Vanhusjory lähiesimiehet, hoitohenkilöstö Henkilöstön kehittämispäivien toteuttaminen Toteutuneet kehittämispäivät palveluittain lkm. Esimiesten osaamisen Johtamiskoulutukset talousosaamisen sähköisten menetelmien käytön Toteutuneet koulutukset lkm. Vanhusjory, lähiesimiehet