Loimaan kaupungin. kirjastopalveluselvi tys 2014

Transkriptio

1 Loimaan linja Loimaan kaupungin strategia Loimaan kaupungin - Hyväksytty valtuustossa kirjastopalveluselvi tys 2014 Vapla Liite 2

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. YLEISTEN KIRJASTOJEN MERKITYS Kirjastolaki Opetusministeriön kirjastopolitiikka Yleisten kirjastojen laatusuositukset Loimaan kaupungin strategia 5 3. LOIMAAN KAUPUNGIN KIRJASTOPALVELUJEN NYKYTILA kirjastoverkon nykytila Henkilöstö- ja hallintomalli Toiminnan ja talouden tunnusluvut Kirjastojen palvelut Seutu- ja maakunnallinen sekä valtakunnallinen yhteistyö Vahvuudet heikkoudet, mahdollisuudet haasteet KIRJASTOPALVELUT VUOTEEN KIRJASTOPALVELUSELVITYKSEN JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA LOPUKSI 19 LÄHTEET 20 1

3 1. JOHDANTO Loimaan kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan (62 ) palvelujen ja talouden sopeuttamisohjelman Ohjelmassa sivistyspalvelukeskuksen toimeksiantoon sisältyy kirjastopalveluihin liittyvät toimenpide-esitykset. Vuoden 2014 talousarviossa mainitaan vapaa-aikalautakunnan toiminnallisena tavoitteena kirjastoverkkoselvityksen laatiminen. Kirjastoverkkoselvityksen sijaan on perusteltua puhua laajemmin kirjastopalveluselvityksestä. Kirjastopalveluselvityksen tavoitteena on, että kirjastopalvelut pystytään jatkossakin järjestämään tarkoituksenmukaisesti, tehokkaasti ja tasapuolisesti sekä turvaamaan kirjastopalvelujen kehittämisedellytykset resursseja suuntaamalla. 2. YLEISTEN KIRJASTOJEN MERKITYS 2.1. Kirjastolaki Kunnan tehtävänä on kirjastolaissa (904/1998) tarkoitettujen kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen. Lain mukaan yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Yleinen kirjasto toimii yhteistyössä muiden yleisten kirjastojen sekä tieteellisten kirjastojen ja oppilaitoskirjastojen kanssa osana kansallista ja kansainvälistä kirjasto- ja tietopalveluverkkoa. Kunta vastaa, että palvelut ovat lainmukaisia. Kirjaston kokoelmien käyttö kirjastossa ja niiden lainaus on maksutonta. Palvelujen arviointi on lakisääteinen velvollisuus. Kunta saa valtionosuutta kirjastotoiminnan käyttökustannuksiin osana kunnan peruspalvelujen valtionosuutta Opetusministeriön kirjastopolitiikka 2015 Opetusministeriön kirjastopolitiikka 2015 ohjelmassa määritellään Suomen yleisten kirjastojen toiminnan suunta ja päämäärä. Ohjelman tavoitteena on varmistaa kansalaisten tiedon ja kulttuurin 2

4 saatavuus ja saavutettavuus myös verkottuneessa tieto-, kansalaisja oppimisyhteiskunnassa. Palvelun saatavuudella tarkoitetaan mm. toimipisteiden määrää ja sijaintia sekä asukkaiden käytössä olevia verkkopalveluja ja tietoteknistä infrastruktuuria. Saavutettavuutta tarkastellaan käytettävyyden näkökulmasta, esimerkiksi miten kuntalainen osaa käyttää hyödykseen kirjaston tarjoamia monipuolisia palveluja. Erityisesti ohjelmassa korostetaan seuraavia asioiden merkitystä: kirjastoammattilaisten osaamisen taso on korkea on osattava rekrytoida osaavaa ja koulutettua henkilöstöä tulevaisuuden tarpeisiin kirjastotyö painottuu kokonaisvaltaiseen tiedonhallintaan kirjastotilat ovat muunneltavia ja uudistuvia henkilökohtainen asiakaspalvelu fyysisessä tilassa ja verkossa ovat tulevaisuuden kirjastojen vahvuuksia kirjastoverkko näyttäytyy asiakkaalle yhtenä kokonaisuutena, josta jokainen saa haluamansa ja tarvitsemansa palvelut helposti Vaikka kirjat ovat yleisissä kirjastoissa keskeisiä vielä pitkään, tulee uusien aineistojen ja vaihtoehtoisten palveluiden kehittämiseen ja tarjontaan panostaa. Tulevaisuudessa kirjastojen on menestyäkseen profiloiduttava ja erikoistuttava käyttäjäryhmittäin. Kirjastoja kehittämällä varmistetaan kansalaisille tiedon ja kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus. Kirjastot vähentävät tiedollista ja sosiaalista syrjäytymistä ja eriarvoistumista sekä edistävät kansalaisten osallisuutta, lisäävät yhteisöllisyyttä ja yhteisön identiteettiä. Kirjastojen tehtävänä on kansalaisten tietohuolto, mediakasvatus ja tietoyhteiskuntataidot. Kirjastot tukevat asukkaiden hyvinvointia, elinikäistä oppimista, yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja monikulttuurisuutta Yleisten kirjastojen laatusuositukset Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut vuonna 2010 yleisten kirjastojen laatusuosituksen. Suosituksissa painotetaan mm. seuraavia asioita: Kuntalaisilla on kirjastopalvelujen kautta vapaa ja helppokäyttöinen pääsy keskeisiin kansalaisen tiedonlähteisiin ja paikalliseen kulttuuriin. Kirjastossa on laadukkaat, ajantasaiset ja uusiutuvat kokoelmat, joissa on eri asiakasryhmille soveltuvaa aineistoa sekä opiskeluun että viihtymiseen. Kirjastotilat ovat toimintaan sopivat, viihtyisät, helposti saavutettavat ja esteettömät. 3

5 Kuvio 1. Panostusten, laadun ja vaikuttavuuden yhteys Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjauksissaan korostanut mm. kunnan vastuuta siitä, ettei kirjaston palveluverkon toimivia pisteitä lakkauteta lyhytnäköisesti, vaan mietitään niiden palvelujen kehittämistä ja mahdollista erikoistumista. Lakkauttamisten sijaan suositellaan pitkälle edenneiden seudullisten yhteistyörakenteiden edelleen kehittämistä. Kunnollinen kirjasto rakentuu neljän peruspilarin varaan. Tarvitaan tila laitteineen ja ajanmukaisine kirjastojärjestelmineen, ajantasainen kokoelma, ammattitaitoinen henkilökunta ja riittävät aukioloajat. Kansalliset laatusuositukset on laadittu erikseen tiloille, kokoelmille, henkilöstölle ja osaamiselle sekä palveluille. Palvelujen saavutettavuuden laatusuositukset Kirjaston palvelupaikka siten, että 80 %:lla väestöstä matkaa enintään 2 km. Suositus koskee taajama-alueita. Erityispiirteet ja autopalvelut huomioidaan. Myös matka-aikaa voidaan käyttää kriteerinä (enintään 30 min). Kirjastostandardin mukainen kirjastojärjestelmä. Internet-yhteyksiä 1 kone/ 1000 asukasta. Suositus suhteutetaan kunnan kokoon ja rakenteeseen. Ainakin suuremmissa kaupungeissa yksi kirjasto avoinna klo ja lauantaisin. Alueiden tarpeiden mukaan määritellään vaihtoehtoisia palvelutasoja. Tiedon saatavuuden ja palvelujen laatusuositukset Uutuushankinta vähintään 400 kirjaa/1000 asukasta. Muun aineiston hankinta vähintään 100/1000 asukasta eli 1/5 hankinnoista. Sanoma- ja aikakauslehtiä vähintään 15 vsk/1000 4

6 asukasta. Yhteensä vähintään 45 vuosikertaa. Toimintaan soveltuvaa tilaa vähintään 100 m 2 /1000 asukasta. Henkilöstöä vähintään 1 htv/1000 asukasta. Otetaan huomioon alueelliset tehtävät. Ammattihenkilöstöllä kilpailukykyinen palkkaus. Täydennyskoulutusta vähintään 6pv/htv. Palvelujen käyttöä koskevat tavoitteet Fyysisiä käyntejä vähintään 10/asukas/vuosi, etäkäyttäjät voidaan laskea erikseen. Lainauksia 18/asukas/vuosi. Lainaajien osuus vähintään 45 % asukkaista. Verkkokäynnit. Luotettava tilastointi ja seuranta, nouseva trendi. Taulukko 1. Kirjastopoliittisen ohjelman laatusuositukset Edellä mainittuja laatusuosituksia yhdistettynä paikallisiin tekijöihin pidetään viitekehyksenä esitettäessä kirjastopalvelujen tavoitteita ja palveluja vuodelle 2020 (luku 4) sekä johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia kirjastopalveluihin (luku 5) Loimaan kaupungin strategia Loimaan kaupungin sivistyspalveluiden strategia on vielä valmisteilla, mutta kaupunkistrategiassa ovat mm. seuraavat painopisteet, jotka on perusteltua ottaa huomioon myös kirjaston palvelujen suunnittelussa: Sujuvat ja vaikuttavat palvelut Asukkaat pitävät kaupungin tarjoamia palveluja tärkeinä ja ovat tyytyväisiä palvelujen saavutettavuuteen, laatuun ja vaikuttavuuteen. Palvelujen uudistaminen ja muutoksen hallinta osana kuntauudistusta Palveluja ja palveluprosesseja uudistetaan suunnitelmallisesti toimialakohtaisten palvelustrategioiden pohjalta sekä talous- ja toimintasuunnitelmassa vuosittain esitettävien linjausten mukaisesti. Taloussuunnitelmassa mainitaan kirjastopalveluiden tehtävänä tuottaa kuntalaisille ajantasaiset ja monipuoliset kirjasto- ja tietopalvelut. Kaupunginkirjasto tekee yhteistyötä kirjastopalveluiden laadun varmistamiseksi muiden kirjastojen kanssa seutu-, maakunta- ja valtakunnallisella tasolla. 5

7 3. LOIMAAN KAUPUNGIN KIRJASTOPALVELUJEN NYKYTILA 3.1. Kirjastoverkon nykytila Loimaan kaupungin kirjastolaitos koostuu pääkirjastosta, Alastaron, Hirvikosken ja Mellilän kirjastoista sekä Virttaan lainausasemasta. Vuonna 2008 lakkautettiin Kojonkulman ja Metsämaan lainausasemat. Vertailutieto Pääkirjasto Alastaro Hirvikoski Mellilä Virttaa Rakennusvuosi/kirjas 1915/ ton käyttöön Tilojen kunto* Tilojen toiminnallisuus hyvä saavutettavuus esteetön helposti muunneltavissa sokkeloisuus parkkitilat riittämättömät hyvä saavutettavuu s esteetön muunneltaviss a parkkitilat riittävät hyvä saavutettavu us esteetön muunneltavi ssa parkkitilat riittävät hyvä saavutettavu us esteetön muunneltavi ssa parkkitilat riittävät hyvä saavutettavu us parkkitilat riittävät Tilojen pinta-ala Aukioloajat (h/vko) * teknisen palvelukeskuksen laatiman rakennusten ylläpitostrategian mukaan: 1 ylläpitävä strategia= ei ole tiedossa merkittäviä perusparannustarpeita lähiaikoina 2 parantava strategia= perusparannustarpeita on jonkin verran lähitulevaisuudessa ja ne Aukiolotunnit/ 1000 as olivat Loimaalla 403,66 vuonna Valtakunnan tasolla vastaava luku oli 252,34. Loimaan kaupungin kirjastoverkkoa ei voida pitää liian tiheänä, eikä päällekkäispalveluja tarjoavana (pinta-alaltaan laaja kunta, etäisyydet suuria, joukkoliikenne). Kaupungin jokaisessa taajamassa on kirjasto ja ne sijaitsevat muiden palvelujen läheisyydessä. Hirvikosken yhtenäiskouluhankkeessa koululle ei ole tulossa omaa kirjastoa, koska Hirvikosken kirjasto sijaitsee koulun välittömässä läheisyydessä. Kirjastojen etäisyydet: Pääkirjasto Mellilän kirjasto 13 km Pääkirjasto Hirvikosken kirjasto 5 km 6

8 Pääkirjasto Alastaron kirjasto 17 km Hirvikosken kirjasto Mellilän kirjasto 14 km Hirvikosken kirjasto Alastaron kirjasto 13 km Alastaron kirjasto Virttaan lainausasema 13 km Toimitilojen on sovelluttava kirjastossa oleskeluun, työskentelyyn, asiakaskoneiden käyttöön, aineistojen järkevään sijoitteluun, lainaukseen ja muuhun kirjastotoiminnalle ominaiseen käyttöön. Opetus- ja kulttuuriministeriön laatukriteerin mukaan toimitilaa on oltava vähintään 100 m asukasta kohti. Valtakunnallinen olemassa olevien kirjastotilojen keskimääräinen neliömäärä on 92,55 m asukasta kohti. Loimaalla kirjastojen hyötypinta-ala on noin 122,18 m asukasta kohti. Kirjastotilat ovat julkisia tiloja ja niiden tilakriteerit ovat osittain samoja kuin muiden julkisten tilojen. Kirjastotoiminta asettaa myös omia tilakriteerejä. Toimitilojen täytyy olla helposti saavutettavissa toimivien liikenneyhteyksien avulla, riittävän suuria ja korkeita. Kulkuteiden on oltava helpot ja tiloja helppo valvoa. Aineistot ja toiminnot tarvitsevat riittävästi tilaa. Kirjastotiloihin on oltava esteetön kulku. Kirjaston välittömässä läheisyydessä täytyy olla riittävästi parkkitilaa Henkilöstö- ja hallintomalli Hallinnon järjestämistä varten Loimaan kaupungissa ovat seuraavat palvelukeskukset: hallintopalvelukeskus, sosiaali- ja terveyspalvelukeskus, sivistyspalvelukeskus sekä tekninen ja ympäristöpalvelukeskus. Sivistyspalvelukeskus jakautuu kolmeen palvelualueeseen: varhaiskasvatus-, opetus- ja vapaa-aikapalvelut. Kirjastopalvelut muodostavat vapaa-aikapalveluiden yhden vastuualueen. Sivistyspalvelukeskuksen toimialalla on kaksi lautakuntaa, koulutusja vapaa-aikalautakunta. Kirjastoasiat kuuluvat jälkimmäiseen. Vapaa-aikalautakunnan esittelijänä toimii sivistysjohtaja. Kirjastopalveluiden vastuualueen esimiehenä on kirjastotoimenjohtaja. Kirjastotoimenjohtaja ei ole pelkästään hallinnollinen henkilö, vaan hän tekee myös asiakaspalvelutyötä. Virat/ toimet Kirjastotoimenjohtaja Kirjastonjohtaja 1 0,56 0,5 0, Kirjastonhoitaja ,62 2 4* 4 4 7

9 Kirjastovirkailija 9,89 9, ,84 9, *Kahden kirjastovirkailijan toimen muuttaminen kirjastonhoitajan toimeksi on perusteltua, koska Hirvikosken ja Alastaron kirjastoissa ei ole enää erillistä johtajaa. Ratkaisu on perusteltu myös koulutetun ja ammattitaitoisen henkilöstön pysyvyyden kannalta jätettiin Hirvikosken kirjastonjohtajan virka täyttämättä (yhdistettiin Alastaron ja Hirvikosken kirjaston johtajan tehtävät) jätettiin täyttämättä Hirvikosken ja Alastaron kirjastonjohtajan virka. HENKILÖTYÖVUODET Vuosi Pääkirjasto Alastaro Hirvikoski Mellilä Yhteensä ,00 2,39 3,50 1,00 12, ,00 2,55 2,81 1,00 12, ,00 2,50 3,00 1,00 12, ,79 2,46 2,73 1,00 11, ,73 2,00 3,00 1,00 11,73 Vrt. laatusuositukset: Henkilöstöä vähintään 1 htv/1000 asukasta. Loimaalla htv/1000 as. oli 0,74 vuonna Valtakunnan tasolla vastaava luku oli 0,87. ei perustetta henkilöstömäärän vähentämiselle Kuvio. Henkilöstön ikäjakauma. Kirjastopalveluissa henkilöstön keski-ikä on 44 vuotta, kun se koko kaupungissa on 47,9 vuotta. Kirjastolain 3 :n mukaan asiakkaiden käytössä tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja tietopalvelualan henkilöstöä. Kirjastoammatillisen henkilöstön riittävyys ja henkilöstön osaaminen ovat keskeisiä tekijöitä kirjaston toiminnassa. Kirjastoammattilaisilta 8

10 edellytetään hyvää perus- ja täydennyskoulutusta, jotta kansalaisten tiedollinen tasa-arvo voi toteutua. Valtioneuvoston asetuksen (1157/2009) mukaan kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 45 prosentilla tulee olla korkeakoulututkinto ja vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot. Koulutetun henkilöstön osuutta koskevat vaatimukset tulee täyttää kuuden vuoden siirtymäajan kuluessa. Loimaalla 50 %:lla henkilöstöstä on edellä mainittu koulutus. Aineistolajien ja määrän kasvu, asiakaskunnan heterogeenisuus, erilaiset tarpeet ja vaatimukset sekä lisääntynyt henkilökohtaisen ohjauksen tarve kirjaston fyysisessä ja verkkotilassa lisäävät korkea-asteen ammattihenkilöstön tarvetta. Loimaan kirjastopalveluiden henkilöstön osaaminen ja vahvuusalueet palvelevat hyvin nykyistä tarvetta, mutta kirjastojen tehtävien muuttuessa tarvitaan panostusta myös täydennyskoulutukseen Toiminnan ja talouden tunnusluvut Loimaan kirjastojen lainaus- ja käyntimäärät ovat viime vuosina alla olevien taulukoiden mukaisia. Vuoden 2013 luvuissa näkyvät kesällä 2013 toteutetut lomautukset, jolloin kirjastot olivat noin kolme viikkoa suljettuina. Määrät ovat viime vuosina olleet laskussa, mikä on myös valtakunnallinen suuntaus. Lainoja/ asukas on Loimaalla enemmän kuin maakunta- ja valtakuntatasolla. Loimaan luvut ovat myös OKM:n laatusuosituksia korkeammat (vrt. laatusuositukset: 18 lainausta/asukas/vuosi) LAINAUS Vuosi Pääkirjasto Alastaro Hirvikoski Mellilä Virttaa Yhteensä FYYSISET KÄYNNIT Vuosi Pääkirjasto Alastaro Hirvikoski Mellilä Virttaa Yhteensä LAINAT/ Vuosi Pääkirjasto Alastaro Hirvikoski Mellilä Loimaa Maakunta Koko 9

11 HENKILÖTYÖV UOSI maa WWW-KÄYNNIT Vuosi Käyntejä LAINOJA/ ASUKAS Vuosi Loimaa Maakunta Koko maa ,44 18,25 18, ,87 18,11 18, ,85 18,28 18, ,17 16,63 17, ,26 17,11 17,19 Kirjastojen toimintakulut muodostuvat pääosin kolmesta osa-alueesta: henkilöstö- (n. 52 %), aineisto- (21 %) ja kiinteistökuluista (n. 23 %). Viimeisen kolmen vuoden aikana toimintakulut ovat olleet laskussa kiinteistökustannuksia lukuun ottamatta. Henkilöstökulujen kehityksessä näkyy henkilöstömäärän väheneminen. TOIMINTAKULUT Vuosi Pääkirjasto Alastaro Hirvikoski Mellilä Yhteensä HENKILÖSTÖKULUT Vuosi Pääkirjasto Alastaro Hirvikoski Mellilä Yhteensä

12 KIRJASTOAINEISTOK ULUT Vuosi Pääkirjasto Alastaro Hirvikoski Mellilä Yhteensä TILAKUSTANNUKSET Vuosi Pääkirjasto Alastaro Hirvikoski Mellilä Yhteensä Vuonna 2013 asukaskohtaiset toimintakulut olivat seuraavat (suluissa valtakunnalliset luvut): tilakustannukset 11,25 (11,92 ) henkilöstökustannukset 25,60 (32,24 ) kirjastoaineistokulut 10,27 (7,12 ) kirjojen hankintakulut 6,49 (4,46 ) Henkilöstömäärä Loimaan kirjastossa on alle valtakunnallisen keskimäärän, mikä näkyy myös siinä, että asukaskohtaiset henkilöstökustannukset ovat valtakunnan keskitasoa pienemmät. Sen sijaan aineiston hankintakuluissa Loimaa on valtakunnan keskitason yläpuolella. Kirjastohankintojen korkeampi taso selittyy osin sillä, että Loimaan kaupunki on ollut mukana kirjatalkoot hankkeessa, jossa on tuettu kotimaisen kirjallisuuden hankintaa. Lisäksi Loimaalla on nimenomaan haluttu panostaa kirjallisuuden hankintaan, mikä on nähty palvelun laadun kannalta tärkeäksi ja näkyy myös korkeammissa lainausmäärissä. Alla olevien taulukoiden tunnusluvut osoittavat, että Loimaan kirjastolaitos näyttää taloudellisilla mittareilla tarkasteltuna toimivan tehokkaasti. Kirjastojen välillä sen sijaan on merkittäviä eroja. TOIMINTAKUL UT/LAINA Vuosi Pääkirjasto Alastaro Hirvikoski Mellilä Loimaa Maakunta Koko maa ,18 3,36 1,74 4,17 2,24 3,04 2, ,13 3,10 1,78 4,51 2,24 3,14 3, ,28 3,42 2,08 4,82 2,45 3,30 3, ,24 3,64 2,03 5,64 2,46 3,61 3, ,32 3,13 2,28 5,55 2,53 3,47 3,43 11

13 TOIMINTAKULUT/ASUKAS Vuosi Loimaa Maakunta Koko maa ,68 55,43 54, ,84 56,87 56, ,09 60,24 58, ,63 60,11 58, ,62 59,37 59,01 Kuvio 2. Toimintakulut/asukas Kuvio 3. Kirjastopalvelujen tuottavuus 2013 = (henkilöstö- + aineistomenot): (asiakaskäynnit + lainaukset) Loimaalla edellä mainitun taloudellisuus tunnusluvun keskiarvo vuonna 2013 oli 1,27 kun se valtakunnantasolla oli 1,47. 12

14 Loimaan kaupungin kirjastopalvelujen toimintakulujen osuus sivistyspalvelukeskuksen toimintakuluista on noin 2,7 % ja koko kaupungin toimintakuluista noin 0,8 %. Yleisten kirjastojen valtionosuudet: käyttökustannukset Vuoden 2010 alusta tuli voimaan valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistus ja hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistettiin valtiovarainministeriöön. Valtionosuuksien yhdistäminen toteutettiin kuntien ja valtion välillä kustannusneutraalisti. Keskeisenä tavoitteena on koota yhteen kunnallisten peruspalvelujen rahoitus. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus muodostaa kokonaisuuden, jonka yhtenä osana ovat kirjastojen laskennalliset kustannukset. Kuntien valtionosuus on 30,96 prosenttia (valtionosuusprosentti) ja kuntien omarahoitusosuus on 69,04 prosenttia. Kunnan omarahoitusosuus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Kustannusjaon tarkistus tehdään joka neljäs vuosi toteutuneiden kustannusten perusteella. Välivuosina tehdään indeksitarkistukset. Yleisten kirjastojen käyttökustannusten valtionosuuden laskennalliset kustannukset saadaan kertomalla kunnan asukasmäärä yleisten kirjastojen perushinnalla. Vuonna 2013 perushinta on 62,19 euroa. Saaristokunnalle ja kunnalle, jonka asukastiheys on enintään kaksi, perushintaa korotetaan 20 prosentilla. Kunnalle, jonka asukastiheys on yli kaksi, mutta enintään viisi, perushintaa korotetaan 10 prosentilla. Loimaan kaupungin laskennallisen valtionosuuden suuruus vuonna 2013 oli euroa. Valtionavustukset: Erilaisilla valtionavustuksilla tuetaan mm. kirjastojen kokeilu- ja kehittämishankkeita, sisältötuotantoa ja medialukutaitojen edistämistä. Loimaan kaupunki on viime vuosina hakenut ja saanut rahoitusta näihin tarkoituksiin Kirjastojen palvelut Loimaan kaupungin kirjastolaitoksen palvelut koostuvat seuraavista toiminnoista: a) Kokoelmapalvelut ja lainaus kirjat, lehdet, muu materiaali 13

15 aineistonäyttelyt ja esillepano b) Lukusalipalvelut ja opiskelu lehtikokoelma ja lukupaikat c) Tietopalvelut ja asiakkaiden opastus tiedonhaku ja löydetyn tiedon arviointi aineiston paikantaminen asiakkaiden opastus omatoimiseen tiedonhakuun ja kirjaston käyttöön d) Kirjallisuus-, tieto- ja opetuspalvelut sekä tapahtumat lapsille, kouluille ja päiväkodeille kirjastonkäytön ja tiedonhaun opastus aineiston esittelyt ja kirjavinkkaus satuhetket e) Verkkopalvelut ja sähköinen asiointi työasemat verkkotiedonhakuun, sähköpostin ja toimisto-ohjelmien käyttöön sekä sähköiseen asiointiin opastus kirjaston verkkopalvelujen käyttöön ja muuhun sähköiseen asiointiin langaton verkko f) Kirjallisuuden asiantuntijapalvelut kotipalvelu ikäihmisille kirjallisuuden suosittelu g) Maahanmuuttajapalvelut monikielinen ja kulttuurinen aineisto suomen kielen opiskeluaineisto neuvonta h) Yhteisöllisyys- ja tapahtumapalvelut asiakkaiden ja sidosryhmien näyttelyt ja tiedotus kirjastossa kokoontumis- ja kerhotilat asukas- ja harrastajaryhmille h)5. Seutu- ja maakunnallinen sekä valtakunnallinen yhteistyö Loimaan kaupunginkirjasto tekee yhteistyötä kirjastopalveluiden laadun varmistamiseksi muiden kirjastojen kanssa seutu-, maakuntaja valtakunnallisella tasolla. Seutuyhteistyö Loimaan seutukunnan Loisto-kirjastoihin kuuluvat Loimaan lisäksi Auran, Koski tl:n, Marttilan, Oripään, Pöytyän ja Tarvasjoen kirjastot. Loisto-kirjastoilla on yhteinen kirjastojärjestelmä, kirjastokortti ja aineistojen yhteiskäyttö aineistokuljetus kerran viikossa hankintayhteistyötä kirjastonjohtajien kokoukset 14

16 yhteisiä hankkeita Maakunnallinen yhteistyö henkilökunnan koulutus maakuntakirjastokokoukset lasten- ja nuortenkirjastotyöryhmä yhteisiä hankkeita yhteinen markkinointi Valtakunnallinen yhteistyö Kansalliskirjaston palvelut. Kansalliskirjaston tavoitteena on edistää tiedonsaantia yhteiskunnassa, kehittää digitaalisen kirjaston palvelu- ja työympäristöä sekä kirjastotoiminnan vaikuttavuuden arviointia. Yhteinen, keskitetty palvelu- ja käyttäjäkysely mahdollistaa tulosten vertailun organisaatioiden ja kirjastosektorien välillä. Viimeisin kysely toteutettiin kansalliset hankkeet 2014 alkaen mahdollisuus liittyä Yleisten kirjastojen konsortioon, jonka tarkoitus on järkeistää sellaisia kirjastotoimintoja, joita nyt tehdään hajautetusti ja päällekkäisesti esim. hankinnat (etenkin e-aineistojen hankinta), luettelointi, kirjastojärjestelmät, koulutus, tiedottaminen ja markkinointi markkinointiyhteistyö (Suomen kirjastoseura) yhteiset vuorovaikutteiset verkkopalvelut kaukolainaus h)6. Vahvuudet heikkoudet, mahdollisuudet haasteet Vahvuudet lakisääteisyys p e r u s p a l v e l u j e n maksuttomuus tasa-arvoisuus osaava ja motivoitunut henkilöstö kirjastojen keskeinen Heikkoudet taloudelliset resurssit henkilöstövaje tilojen rajoitteet kirjastojen uudistumiselle rutiiniluonteisten töiden suuri määrä 15

17 sijainti monipuoliset ja ajantasaiset kokoelmat asukkaiden hyvinvointia edistävä palvelu kirjastopalvelun hyvä maine Mahdollisuudet kulttuuriperinnön säilyttäjä asiantuntijuus erikoistuminen tilojen viihtyisyys tilojen yhteiskäyttö aineiston kuljetus m o n i p a l v e l u i d e n kehittäminen mahdollisuus tavoittaa suuri määrä ihmisiä Haasteet laajat aukioloajat peruskorjauksen tarve irtaimiston hankinta kilpailu resursseista markkinointi uudet aineistoformaatit l u k u i n n o s t u k s e n säilyttäminen t i e t o y h t e i s k u n n a n kehityksessä mukana pysyminen Arviointi: Voimassa oleva kirjastolainsäädäntö (KirjL 904/1998) velvoittaa kunnat kirjasto- ja tietopalvelujen arviointiin. Arvioinnin tarkoituksena on parantaa kirjasto- ja tietopalvelujen saatavuutta ja tukea niiden kehittämistä. Arvioinnilla seurataan kirjasto- ja tietopalvelujen toteutumista sekä palvelujen laatua ja taloudellisuutta. Oman toiminnan säännöllisen arvioinnin lisäksi kirjaston on osallistuttava toimintansa ulkoiseen arviointiin. Loimaan kirjasto- ja tietopalveluita on arvioitu Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetöinä ja kirjasto on järjestänyt myös omia asiakastyytyväisyyskyselyitä. Viimeisin laaja arviointi on tehty vuonna Tämän jälkeen on tehty asiakastyytyväisyyskysely kirjaston lehtihankinnoista ja yläkouluikäisten kirjaston käytöstä. Loimaa osallistui myös Kansalliskirjaston organisoimaan käyttäjäkyselyyn 2013, mutta vastausten määrä jäi hyvin pieneksi, eikä tuloksia sen vuoksi analysoitu. 4. KIRJASTOPALVELUT VUOTEEN 2020 Muutoksista huolimatta kirjaston perustehtävät säilyvät: 16

18 1. Kirjasto ruokkii kaiken ikäisten lukutottumuksia, mielikuvitusta ja tiedonhalua 2. Kirjasto tukee järjestettyä ja omaehtoista oppimista 3. Kirjastosta saa aineksia henkilökohtaiseen kehitykseen 4. Kirjastosta löytää iloa, virkistystä ja elämyksiä 5. Kirjasto on tie kulttuuriperinnön ja tieteen tulosten tuntemukseen 6. Kirjastossa erilaiset kulttuurit kohtaavat 7. Kirjastosta kansalainen saa perusinformaation 8. Kirjasto tekee yhteistyötä paikallisten yhdistysten ja muiden yhteisötoimijoiden kanssa 9. Kirjasto tukee kansalaisten tietoyhteiskuntataitoja kuten medialukutaitoa Laki painottaa verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittämistä. Verkkopalvelut parantavat saavutettavuutta ja varmistavat osaltaan tasavertaista pääsyä tietoon ja tiedonlähteisiin riippumatta asuinpaikasta. Kirjasto palvelee sekä fyysisenä tilana että verkon kautta, jolloin asiakas voi valita itselleen sopivimman palvelupaikan ja tavan. Käyttökelpoisen ja luotettavan verkkotiedon löytyminen on suuri haaste myös kirjastoille. Laadukkaat verkkopalvelut ovat välttämättömiä jatkuvasti paisuvassa informaatiotulvassa. Kansalaisten opastaminen tiedonhallintataitoihin nousee lähivuosina yhdeksi kirjastojen ydintehtävistä. Tavoitteena on, että kuntalaiset oppivat hyödyntämään nykyistä enemmän kirjastojen monipuolisia kokoelmia ja palvelutarjontaa. Tämä edellyttää aktiivista tiedottamista, koska kuntalaiset eivät välttämättä tiedä, että kirjastossa on saatavilla juuri heille tarpeellisia aineistoja ja että niiden käytössä opastetaan. Kirjastojärjestelmiä ja digitaalisia palveluja tulee kehittää asukkaiden ehdoilla. Totutuista rutiineista ja käytänteistä pitää osata luopua palvelukulttuuria uudistettaessa silloin, kun ne eivät palvele enää asiakkaita. Tulevaisuudessa kirjastojen on menestyäkseen profiloiduttava ja erikoistuttava käyttäjäryhmittäin. Kirjaston merkitys kohtaamis- ja tapahtumapaikkana kasvaa. Hyvä kirjasto tarjoaa tilat ja palvelut opiskeluun ja työskentelyyn. Kirjasto tarjoaa tilan myös hiljaisuudelle ja keskittymiselle. Kirjastopalveluiden tavoitteet: kokoelmavarastosta kohtaamispaikaksi ajanmukaiset ja viihtyisät toimipisteet ja riittävät aukioloajat kuntalaisten käytössä virkistys-, oppimis- ja tietoresurssien tarjoaja 17

19 laadukkaan asiakaspalvelun tarjoaja riittävästi motivoitunutta ja ammattitaitoista henkilöstöä verkostoituminen yhdistysten yms. kanssa kulttuuriperinnön säilyttäminen asiakasnäkökulman kehittäminen Kirjastoja hyödynnetään kansalaisten sähköisinä asiointipaikkoina sekä edistetään asukkaiden tietoyhteiskuntataitoja. Kirjasto- ja tietopalvelujen tuottavuutta edistetään kohdentamalla henkilöstöresursseja asiantuntijapalveluihin: kirjallisuuspalvelut (näyttelyt ja esillepano, kirjavinkkaus, esittelyt, kirjallisuuspiirit, suosittelu ja kotipalvelu) media- ja tietoyhteiskuntataitojen opetus ja opastus Käyttäjäkunnan mukaan profiloitunut kokoelma lähikirjastoissa. 5. KIRJASTOPALVELUSELVITYKSEN JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA a) Henkilöstöä koskevat ehdotukset (määrä, koulutus jne.) 1. Nykyinen henkilöstömäärä on riittävä myös jatkossa. Henkilöstön vähentäminen edellyttäisi jonkin kirjaston lakkauttamista. 2. Henkilöstön koulutustasovaatimuksen ja työtehtävien asianmukaisen hoitamisen takia kaksi kirjastovirkailijan toimea tulisi muuttaa kirjastonhoitajan toimeksi vuonna (henkilöstömenojen kasvu noin euroa/vuosi) b) Toimitiloja koskevat ehdotukset (kunnostustarve jne.) Pääkirjaston katon maalaus (2015 investointiohjelmassa) c) Yksiköiden määrää ja aukioloaikoja koskevat ehdotukset 1. Loimaan kaupungin kirjastoverkko muodostuu jatkossa Pääkirjastosta sekä Alastaron, Hirvikosken ja Mellilän lähikirjastoista. 2. Virttaan lainausaseman toiminta päättyy (lasten kirjakokoelma jää päivähoidon ja koulun käyttöön). 3. Mikäli jatkossa johonkin toimipaikkaan kohdistuu merkittävä investointitarve, ratkaistaan investoinnin toteuttaminen ja kirjastoverkon rakenne erikseen. 4. Kirjastojen aukioloajat muuttuvat seuraavasti: Pääkirjasto avoinna arkisin klo 19 saakka, avoinna myös lauantaisin. (ei muutosta nykyiseen). Hirvikosken kirjasto avoinna arkisin. Kolmena arki-iltana viikossa klo 19 saakka, suljettu lauantaisin. (ennen neljänä päivänä). Päivittäistä aukioloaikaa supistetaan niin, että se mahtuu yhden työvuoron sisälle. 18

20 Alastaron kirjasto avoinna neljänä päivänä viikossa (ennen viitenä päivänä), kahtena arki-iltana klo 19 saakka. Päivittäistä aukioloaikaa supistetaan. Mellilän kirjasto avoinna kolmena päivänä viikossa (ennen viitenä päivänä), kahtena arki-iltana klo 19 saakka. Päivittäistä aukioloaikaa voidaan supistaa. d) Aineistoa/ laitteistoa/ kalustoa koskevat ehdotukset (esim. kirjasto-ohjelman hankinta, asiakaskoneet jne.) Asiakaskoneita Loimaalla on 0,8/1000 as. (laatusuositus 1/1000 as.). Tällä hetkellä ei ole tarvetta laitekannan lisäämiseen. Kirjastossa tulee olla sisältöjen tarjoamiseen liittyvät laitteet kuten lukulaitteet sekä kansalaisten sähköisen asioinnin ja mediakasvatuksen kannalta tarpeelliset, toimivat ja ajanmukaiset laitteet. Tällä hetkellä peruslaitteita ovat työasemat, skannerit, kopiointi- ja tulostuspalvelut, mutta esimerkiksi tablettitietokoneet yleistyvät nopeasti. Teknologia muuttuu nopeasti ja laitetarpeet vaihtelevat kirjastoittain. Henkilökunnalla tulee olla valmiudet laitteiden käytön opastukseen. Kirjaston henkilökunnalla tulee olla käytössään riittävän hyvät ja ajanmukaiset tietokoneet. Kirjasto-ohjelman hankinta (ajankohta avoin) Pääkirjaston kalusteiden (pöydät, tuolit, sohvat jne.) uusiminen Lainausautomaatti pääkirjastoon. Edellyttää koko aineiston suojaamista RFID -tunnistein. e) Palveluja/toimintaa koskevat ehdotukset Markkinointi ja tiedottaminen palveluista Säännöllinen asiakaskyselyjärjestelmä palvelujen kehittäminen Osallistuminen hankkeisiin, joilla kehitetään kirjastopalveluja Kokoelmapolitiikan periaatteiden laatiminen Keskitettyjen palvelujen hyödyntäminen (esim. luettelointi) 6. LOPUKSI Loimaan kaupungin kirjastopalveluiden kattavuuden (lähipalvelu) ja palvelujen asianmukaisen järjestämisen kannalta kirjastoverkkoon ei ole perusteltua tehdä muuta muutosta kuin Virttaan lainausaseman lakkauttaminen. Pääkirjasto ja suurimpien taajamien lähikirjastot 19

21 muodostavat selkeän ja toimivan kirjastoverkon rakenteen, eikä jatkossa ole tarvetta enää yksittäiselle lainausasemalle. Henkilöstömäärä on viime vuosina kirjastopalveluissa vähentynyt ja on tällä hetkellä alle opetushallituksen suosituksen ja valtakunnallisen keskiarvon, joten henkilöstömäärän vähentäminen ei ole perusteltua. Virkojen/toimien vapautuessa henkilöstömäärä arvioidaan tapauskohtaisesti. Aukioloajat ovat Loimaalla selvästi yli valtakunnallisen keskiarvon, joten niiden supistaminen on mahdollista. Esitetyt muutokset aukioloaikoihin perustuvat lähinnä yksiköiden kävijä- ja lainausmääriin. Aukioloaikojen supistamisesta vapautuvaa henkilöstöresurssia kohdennetaan palvelujen tasapuoliseen järjestämiseen eri yksiköissä ja toimintojen kehittämiseen. Tällä järjestelyllä voidaan järjestää kuntalaisten kirjastopalvelut asianmukaisesti nykyisellä henkilöstömäärällä ja vastata myös tulevaisuuden palveluhaasteisiin. Kokonaisuutena tarkasteltuna kirjastolaitos näyttää Loimaalla toimivan tehokkaasti. Toimintakulut ovat viime vuosina kasvaneet maltillisesti, oikeastaan vain tilakustannuksissa on tapahtunut merkittävämpää kasvua. Tilat ovat pääosin asiallisessa kunnossa, eikä suurempaa investointitarvetta näyttäisi olevan lähivuosina. Jonkin verran erilaista irtaimistohankintaa tietysti tulee, samoin laitteiston ja ohjelmistojen hankintoja. Nämä eivät ole kuitenkaan suuruudeltaan kovin merkittäviä ja ovat lisäksi kohdennettavissa eri vuosille. Joihinkin hankintoihin voi olla haettavissa myös erilaista hankerahoitusta. Kirjastojen palvelut ja koko toimintakulttuuri perustuvat asiakkaiden tarpeisiin. Palvelujen tasovaatimus kasvaa sivistys- ja kulttuuritason noustessa, tiedon ja kulttuurin kentän kasvaessa ja monimutkaistuessa. Väestö- ja ikärakenteen muutokset vaikuttavat toiminnan painotuksiin. Nämä tulee ottaa huomioon suunniteltaessa lähivuosien palvelutarjontaa, hankintoja, henkilöstön koulutuksia jne. LÄHTEET Opetusministeriön kirjastopolitiikka Yleiset kirjastot, kansalliset strategiset painoalueet. Opetusministeriön julkaisuja 2009:

22 Yleisten kirjastojen laatusuositus. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:20. Yleisten kirjastojen neuvoston strategia