KARTANON PÄIVÄKOTI NICKBY GÅRDS DAGHEM

Transkriptio

1 KARTANON PÄIVÄKOTI NICKBY GÅRDS DAGHEM Varhaiskasvatussuunnitelma

2 Sisällys 1. Kartanon päiväkoti Toiminta-ajatus Kartanon päiväkoti kasvatusympäristönä Kasvatuskumppanuus Lapsen yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma Hoito, kasvatus ja opetus Yhteistyö/verkostoituminen Arviointi Seuranta ja dokumentointi

3 1. Kartanon päiväkoti Kartanon päiväkoti aloitti toimintansa 1. syyskuuta Päiväkodissamme on kolme osastoa; kaksi ruotsinkielistä osastoa; Loftet (1-5-vuotiaat, vuorohoito) ja Rian (3-5-vuotiaat, päiväryhmä), sekä yksi suomenkielinen ryhmä, Tammenterhot (1-5-vuotiaat, vuorohoito). Elokuussa 2007 toiminnassamme alkoi vuorohoito. Se tarkoittaa, että päiväkotimme tarjoaa tarvittaessa ympärivuorokautista vuorohoitoa. Olemme Sipoon kunnan ainoa vuorohoitoa tarjoava päivähoidonyksikkö. Henkilökuntaan kuuluu kaksi ravitsemustyöntekijää/laitoshuoltajaa, kolme lastentarhaopettajaa, kymmenen lastenhoitajaa ja yksi hallinnollinen päiväkodinjohtaja, jolla on kansliansa päiväkodissa. 2. Toiminta-ajatus 2

4 Päiväkodin arvot Turvallisuus; koulutettua henkilökuntaa, turvalliset ja kodinomaiset tilat, luonto lähellä, rauhallinen ja kiireetön ympäristö Kunnioitus ja tasa-arvo; kaikilla on oikeus tulla kuulluksi ja huomioiduksi yksilönä, huomioida muita ihmisiä, luontoa ja eläimiä Positiiviset kokemukset; leikin, musiikin, sadun ja ystävien kautta Hyvä perushoito; hyvä ruoka, hygienia, lepo ja ulkoilu Kaksikielisyys; vahvistaa omaa äidinkieltä, yhteistyö kieliryhmien välillä yhteisten tapahtumien kautta Päiväohjelma 6.30 Päiväkoti avataan (tarvittaessa aikaisemmin) 8.00 Aamupala 8.30 Toiminta viikkosuunnitelman mukaan Ulkoilu Lounas Päivälepo Välipala Leikkituokio (tai toimintaa) Ulkoilu Päivälapset menevät kotiin Päivällinen, jonka jälkeen ohjattua toimintaa Iltapala Yöhoitoa tarpeen mukaan 3

5 3. Kartanon päiväkoti kasvatusympäristönä Fyysinen ympäristö Työskentelemme asianmukaisissa tiloissa ja olemme iloisia suuresta pihastamme. Meiltä löytyy leluja kaikenikäisille ja ovat sijoitettu korkeudelle, jolta lapset yltävät saamaan ne. Osastot vaihtavat keskenään materiaaleja. Päiväkodilla on myös suuri valikoima erilaisia soittimia ja uusia, hienoja liikuntavälineitä. Metsä, leikkipuisto ja pallokenttä sijaitsee kävelymatkan päässä päiväkodista ja motivoi lapsia ulkoleikkeihin. Psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö Lapsi tarvitsee hyviä kokemuksia huolenpidosta saadakseen positiivisen kuvan itsestään ja tunteakseen itsensä arvokkaaksi ja toivotuksi. Meillä kasvattajilla on tärkeä tehtävä auttaa lapsia ilmaisemaan tarpeensa ja tunteensa. Kasvattajilta vaaditaan tietynlaista herkkyyttä ja kykyä reagoidakseen lapsen tarpeisiin. Kaikilla lapsilla on oikeus saada tulla lohdutetuksi ja istua sylissä tarpeen tullen. Ei saa myöskään unohtaa, että meidän aikuisten välinen vuorovaikutus toimii hyvänä esimerkkinä lapsille. Yhteiset säännöt ja päivittäiset rutiinit antavat myös turvallisuudentunteen lapselle, kun lapsi tietää mitä tuleman pitää. 4. Kasvatuskumppanuus Vastuu lapsen kasvatuksesta on ensisijassa vanhemmilla, mutta meidän tehtävämme on tukea heitä kasvatustyössään. Lapsen yksilöllisessä varhaiskasvatussuunnitelmassa laadimme yhdessä tavoitteet vanhempien kanssa. Jokapäiväiset sananvaihdot ovat myös tärkeitä, jolloin vaihdamme päivittäiset tiedot lapsesta. Säännöllisesti tapahtuvien kasvatuskeskustelujen aikana voi kaikessa rauhassa luoda syvempiä keskusteluja. Päiväkoti järjestää vanhempainillan kerran vuodessa, jolloin vanhemmilla on mahdollisuus tuoda esiin toivomuksia ja vaihtaa ajatuksia keskenään. Syksyllä 2009 päiväkotiin perustettiin vanhempainyhdistys nimeltä Niccolo. 4

6 5. Lapsen yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma Ennen lapsen aloittamista päiväkodissa, lapselle valitaan omahoitaja, joka tekee tutustumiskäynnin kotiin. Tutustumiskäynnin tarkoituksena on tutustua lapseen ja nähdä miten lapsi on kotona vanhempiensa kanssa. Käynnin aikana haluamme myös kuulla vanhempien odotuksia päivähoidolta ja luoda hyvät välit heidän kanssaan. Lapsen yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma muodostuu monesta osasta, mistä yksi on vanhempien oma kuvaus lapsestaan. Suunnitelman muut osat täytetään keskustelujen aikana vanhempien kanssa, jotka pidetään kaksi kertaa vuodessa, tarpeen mukaan useamminkin. Keskustelemme yhdessä lapsen kehityksestä ja kasvatuksesta, ja kirjoitamme ylös yhdessä sovitut menettelytavat. Ennen jokaista yksittäistä keskustelua omahoitaja keskustelee myös muun tiimin kanssa lapsen kehityksestä, jotta kaikkien havainnot ja mielipiteet huomioidaan. Lapsen yksilöllinen suunnitelma seuraa lasta paikasta toiseen, mutta aina vanhempien luvalla. 6. Hoito, kasvatus ja opetus Kieli; Panostamme kirjojen lukemiseen ja olemme iloisia siitä, että kirjastoauto käy luonamme säännöllisesti. Parhaiten lapsi oppii kielen päivittäisten rutiinien kautta, kun lapsi ja aikuinen keskustelevat keskenään. Luomme avoimen keskustelun lapsen kanssa samalla kun kuuntelemme aktiivisesti ja kannustamme spontaaniseen puheeseen. Leikki; Lapset oppivat leikin kautta. Lapset harjoittelevat erilaisia taitoja ja työstävät kokemuksia. Pyrimme leikkimään pienryhmissä aikuisen läsnäollessa. Pienryhmissä tapahtuvalla leikillä on etunsa; ujot ja varovaiset lapset tulevat helpommin mukaan, ja enemmän aktiiviset lapset voivat helpommin rauhoittua ja keskittyä leikkiinsä. On myös tärkeätä, että lapset oppivat leikkimään sisällä kuin myös ulkona, säästä huolimatta. Fyysinen kasvatus; Päiväkodin sijainti metsän läheisyydessä mahdollistaa Metsämörritoiminnan. Kunnan leikkipuisto ja hiekkakenttä tarjoavat mahdollisuuksia ulkoliikuntaan, ja meidän monipuolinen liikuntavarasto houkuttelee sisäliikuntaan. Talvisin hiihdämme 5

7 yhdessä lasten kanssa, ja lapset osallistuvat joka vuosi kansanhiihtoon. Käymme myös jäähallilla ja jos mahdollista luonnonjäällä luistelemassa. Sisällölliset orientaatiot Matemaattinen; Lapsi vertailee, rakentelee, mittaa ja luokittelee. Luonnontieteellinen; Tutustumista eri luonnon ilmiöihin, eläimiin ja kasveihin eri vuodenaikoina. Sen lisäksi meillä on Metsämörri-toimintaa. Historiallis-yhteiskunnallinen; Kalenterivuoden eri tapahtumien huomioiminen, kuten itsenäisyyspäivä ja Kalevalan päivä. Osallistumme eri kulttuuritapahtumiin, teemme teatterikäyntejä ja minieskarit käyvät vuosittain Kansallismuseossa. Päiväkotiimme tulee joka toinen viikko käymään päiväkotimummi. Esteettinen; Kirjoja ja kuvia tutkimalla, teatterikäynneillä, piirtämällä, maalaamalla, askartelemalla, muovailemalla, itse luomalla ja käyttämällä mielikuvitustaan. Eettinen; Lapset saavat käsityksen siitä, mikä on oikein ja väärin. Lapset oppivat noudattamaan sääntöjä ja miten ryhmässä toimitaan. Lapset oppivat tervehtimään, kiittämään ja pyytämään anteeksi. Aikuiset pyrkivät toimimaan hyvinä esikuvina. Kiusaamista ei hyväksytä. Uskonnollinen; Perehtyminen lapsen omaan uskontoon ja tapoihin. Annamme lapselle mahdollisuuden hiljaisuuteen, ihmettelyyn, kyselemiseen ja pohtimiseen. Teemme myös yhteistyötä seurakunnan kanssa käymällä pääsiäis- ja joulukirkossa. Seurakunnan henkilökunta, esim. kanttori, käy luonamme sopimuksen mukaan. Toimintakauden suunnittelu Henkilökunta kokoontuu säännöllisesti kerran kuussa ilta-aikaan. Syksyn ensimmäisessä kokouksessa suunnitellaan suurilta osin koko lukukauden toiminta. Kevään ensimmäisessä kokouksessa suunnitellaan taas seuraavan lukukauden toiminta. Jokainen kokous aloitetaan arvioimalla edellisen kuukauden työ. Jokainen tiimi suunnittelee itse viikoittain oman viikkoohjelmansa. Tiimissä keskustellaan lapsista, toiminnasta ja ajankohtaisista asioista. Uskomme tiimityön mahdollisuuksiin. 6

8 7. Yhteistyö/verkostoituminen Ulkopuoliset tekijät; erityislastentarhaopettaja neuvola perhetyöntekijä psykologi puheterapeutti Folkhälsan ja seurakunta Yhteistyö perhepäivähoidon kanssa rajoittuu siihen että päiväkoti tarjoaa päivähoitoa varahoitolapsille. Se tarkoittaa sitä, että jokaisella osastolla on pari varahoitolasta joilla on hoitopaikka meillä jos heidän perhepäivähoitajansa sairastuu tai on lomalla. Teemme myös yhteistyötä muiden päiväkotien kanssa, esim. järjestämällä yhteisiä kuljetuksia ja tapahtumia. Yksikössä; Yhteistyötä lisää se, että päiväkoti tarjoaa vuorohoitoa. Henkilökunta siirtyy luontevasti osastojen välillä. Henkilökunta kokoontuu kerran viikossa, jossa jaamme informaatiota, ajatuksia, ideoita, arvioimme ja suunnittelemme yhdessä. Tämän lisäksi jokainen ryhmä kokoontuu kerran viikossa ryhmäkohtaiseen tiimipalaveriin. Meillä on yhteiset lauluhetket kerran kuussa, järjestämme yhteisiä tapahtumia ja juhlia. 8. Arviointi Arviointi tulee vanhemmilta lähes päivittäin. Sen lisäksi vanhemmilla on mahdollisuus antaa palautetta myös kasvatuskeskustelujen aikana. Kerran vuodessa kunnassa tehdään tyytyväisyyskysely TAK johon vanhemmat voivat ottaa kantaa kysymyksiin, jotka liittyvät päivähoitoon. Lapsen oma arviointi tapahtuu useimmiten spontaanisti. Lapsella on myös oma arviointisivu varhaiskasvatussuunnitelmassa, jolloin omahoitaja haastattelee lasta ja dokumentoi. Henkilökunta arvioi lapsen yhdessä vanhempien kanssa kehityskeskustelun yhteydessä. 7

9 Jokaisella tiimillä on omat tavoitteensa, jotka he arvioivat tiimipalavereissaan. Jokaisella työntekijällä on vuosittain esimiehen kanssa keskustelu, jolloin omaa työpanostusta arvioidaan. 9. Seuranta ja dokumentointi Koska tämä on vuorohoitopäiväkoti, on hyvin tärkeätä että päivittäinen informaatio ulottuu kaikille. Jokaisella osastolla on tätä varten vihko, johon voi kirjoittaa jos on jotain huomioitavaa. Talossa on myös yhteinen ilta- ja yövihko, johon kirjoitetaan vuorohoitoon liittyvät asiat. Jokainen ryhmä kirjoittaa ja dokumentoi tärkeät tiedot. Henkilökuntaillassa on pöytäkirja. Vanhemmat saavat kuukausittain kuukausitiedotteen, jossa informoidaan tulevista ohjelmista. Viikko-ohjelma säästetään ja lapset kuvataan leikissä ja toiminnassa. 8