SIPOON VARHAISKASVATUSPALVELUT. Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Transkriptio

1 SIPOON VARHAISKASVATUSPALVELUT Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

2 PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Sipoon perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma on laadittu yhteistyössä perhepäivähoitajien, perhepäivähoidon ohjaajien ja lasten vanhempien kanssa. Vanhempia on kuultu mm. perhepäivähoidon vanhempain- illoissa, joissa käyty keskustelu on ollut hyvin vilkasta. Mielipiteistä ja toiveista käy vahvasti ilmi vanhempien tyytyväisyys valittua hoitomuotoa kohtaan sekä toive perhepäivähoidon säilymisestä vastaisuudessakin kodinomaisena ja turvallisena kasvuympäristönä, jossa lapsi voi rauhassa kehittyä omaksi ainutlaatuiseksi persoonakseen. 1.0 TOIMINTA-AJATUS Perhepäivähoidon toiminta-ajatuksena on tarjota lapsille päivähoitoa kodinomaisissa olosuhteissa pienessä ryhmässä Perustehtävä - lasten hoidosta, kasvatuksesta,opetuksesta, ravinnosta ja puhtaudesta vastaaminen sekä vanhempien kasvatustehtävän tukeminen hoitopäivän aikana 1.2. Arvot - Kodinomaisuus : perheet tulevat tutuiksi hoitajan ja hoitajan perheen kanssa - Kiireettömyys: päivä rakennetaan joustavaksi lasten ikärakenne huomioiden - Yksilöllisyys: pienessä ryhmässä on helpompi toteuttaa yksilöllistä kasvatusta ja opetusta - Turvallisuus: Hoitaja toimii omassa kodissaan ja tuntee kodin ja sen ympäristön sekä on paikalla koko hoitoajan

3 1.3. Oppimiskäsitys Lapsi oppii omaan tahtiin aktiivisessa vuorovaikutuksessa oman hoitajansa ja muiden ryhmän eri- ikäisten lasten kanssa. Oppiminen tapahtuu elämyksellisesti arjen eri tilanteissa ja kodin puuhissa juhlahetkiäkään unohtamatta. Perhepäivähoidon oppimiskäsityksen perustana on se tieto, että suurin osa ihmisen perustaidoista (kävely/liikkuminen, puhe, hygieniataidot, ruokailuun liittyvät taidot, sosiaaliset taidot mm.),opitaan 1-5-vuotiaana, jonka ikäisiä useimmat perhepäivähoidon lapset ovat Erityispiirre ja vahvuus Hoito tapahtuu hoitajan omassa kodissa muiden perheenjäsenten suostumuksella. Yksi hoitaja vastaa lapsen päivästä. Näin ollen päivittäisten tilanteiden läpikäyminen vanhempien ja hoitajan kesken on luontevaa ja jatkuvaa. Ryhmä on aina pieni ja säilyy muuttumattomana pidemmän aikaa. 2.0 KUVAUS PERHEPÄIVÄHOIDOSTA KASVATUSYMPÄRISTÖNÄ 2.1. Kasvatusympäristö Kasvatusympäristönä toimii perhepäivähoitajan oma koti lähiympäristöineen joko hajaasutusalueella tai taajamassa erilaisten verkostojen piirissä.(ks ja 6.2.). Perhepäivähoitokodit tarkastetaan ja hyväksytään ennen kuin hoitaja aloittaa työnsä. Kodin tulee täyttää asetetut kriteerit mm. turvallisuuden suhteen ks. 2.3.). Perhepäiväkodissa tulee olla tarvittavat tilat ja välineet lasten leikkiin, lepoon ja perushoitoon.

4 2.2. Kasvattajat Hoitajat ovat perhepäivähoitajan- tai muun soveltuvan koulutuksen saaneita ja usein pitkän työkokemuksen omaavia ammattilaisia. Hoitopaikan kasvattaja ja lasten vanhemmat muodostavat keskenään kasvattajayhteisön, jossa hoitopaikan toimintatavoista ja kasvatusperiaatteista sovitaan yhdessä. Perhepäivähoidon esimiehinä toimivat hallinnolliset päiväkodinjohtajat alueittain ja kieliryhmittäin. Yhteistyö perhepäivähoitajien välillä tapahtuu kuukausikokouksissa, joissa keskustellaan ammatillisista kysymyksistä sekä saadaan ohjaajalta ohjausta ja informaatiota. Ohjaaja, vanhemmat ja hoitaja tapaavat hoitosuhteen alkaessa ns. kolmiotapaamisessa, jossa tehdään lapselle hoitosopimus Perhepäivähoidon turvallisuussuunnitelma Tavoitteena on luoda lapsille turvallinen kasvuympäristö hoitajan kotona ja pihapiirissä. Fyysiseen turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota (mm. portit, haat, kaivonkannet, turvapistorasiat tai tulpat ja palovaroittimet kunnossa). Ensiapukaapit ovat asianmukaisesti varustetut ja välineitä osataan myös käyttää(ensiapukoulutukset tarpeen mukaan). Kodin kemikaalit ja lääkeaineet säilytetään asianmukaisesti lukitussa kaapissa. Henkisestä turvallisuudesta huolehditaan kohtelemalla lapsia tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti KASVATUSKUMPPANUUS Perhepäivähoidossa kasvatuskumppanuus vanhempien ja hoitajan välillä on luontevaa jokapäiväistä keskustelua ja ajatustenvaihtoa. Lähtökohtana keskustelulle on vanhempien asiantuntijuus oman lapsensa asioista lisättynä hoitajan ammattitaidolla ja kokemuksella. Käytyjen keskustelujen pohjalta laaditaan jokaiselle lapselle henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidossa järjestetään vanhempainiltoja, joissa vanhemmat voivat esittää ajatuksiaan ja toiveitaan perhepäivähoitoon liittyen.

5 4.0 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Hoitajan ja lapsen vanhempien yhdessä laatimassa varhaiskasvatussuunnitelmassa käydään läpi lapsen vahvuudet ja mahdolliset heikkoudet, määritellään lapsen yksilölliset tarpeet ja mahdollinen erityisen tuen tarve. Päivittäinen toiminta ja sen suunnittelu perustuvat lapsen omaan Vasuun. Suunnitelman toteutumista arvioidaan päivittäisissä kasvatuskeskusteluissa ja kerran vuodessa käytävissä arviointikeskusteluissa. 5.0 YKSIKÖN HOITO, KASVATUS JA OPETUS 5.1. Kieli Hoitoa annetaan lapsen omalla äidinkielellä(suomi/ruotsi). Kielen kehitystä tuetaan päivittäisissä vuorovaikutus- ja hoitotilanteissa puhumalla lapselle hyvää ja rikasta kieltä. Menetelminä toimivat hoitajan oman selkeän puheen lisäksi sadut, lorut, tarinat, laulut ja roolileikit Lapselle ominainen tapa toimia Perhepäivähoitokodissa toiminta muotoutuu kodinomaisen päivärytmin mukaan pohjautuen joustavasti lasten leikkeihin, ulkoiluun, perushoitotilanteisiin, ruokailuun ja lepoon. Lasten leikeille sekä sisällä, että ulkona annetaan aikaa, tilaa ja välineitä. Lapsia innostetaan omatoimisuuteen ikätason mukaan. Aikuisen tehtävänä on tukea ja ohjata kasvavaa lasta. Säästä riippumatta ulkoillaan päivittäin ja tutustutaan liikkuen lähiympäristön ihmeisiin. Läheisessä vuorovaikutuksessa ympäröivän luonnon kanssa lapsi saa tutkia ja kokea elämyksiä.

6 5.3. Sisällölliset orientaatiot Perhepäivähoidossa oppimistilanteet eivät aina niinkään perustu järjestettyihin toiminta- ja oppimistuokioihin, vaan ovat enemmänkin elämyksellisiä hetkiä arjen eri tilanteissa yhdessä hoitajan ja eri-ikäisten lasten kanssa. matemaattinen orientaatio: Päivittäisissä toimissa vertaillaan, mitataan ja lasketaan ympärillä olevia asioita, pelataan pelejä, lauletaan ja lorutellaan luonnontieteellinen orientaatio: Seurataan luonnon vaihtelua eri vuodenaikoina, opitaan liikkumaan luonnossa ja kunnioittamaan luontoa sekä ajattelemaan että toimimaan ekologisesti (roskien kerääminen, kompostointi mm.) historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio: Tutustutaan kotikuntaan ja sen historiaan (mm. kirkkorakennukset), luetaan kirjoja, jotka kertovat historiasta ja lauletaan lauluja, tutkitaan esim. ympäristössä olevia vanhoja esineitä ja valokuvia sekä puhutaan mm. isovanhemmista, vietetään suomalaiseen kulttuuriin kuuluvia perinteisiä ja uusia juhli (Kalevalanpäivä, Runeberginpäivä, Lucian päivä, joulu, pääsiäinen jne.) esteettinen orientaatio: herätetään lapsi näkemään, kokemaan ja arvostamaan kauneutta ja harmoniaa ympäristössään. Tärkeää on tarjota lapsille mahdollisuus ilmaista itseään tekemisen kautta (laulut, laululeikit, tanssi, piirtäminen, maalaaminen, muovailu jne.). Käydään mahdollisuuksien mukaan esim. taidenäyttelyssä tms. eettinen orientaatio: arjen tilanteissa käsitellään mm. oikean ja väärän käsitettä (saako lyödä toista, miltä sinusta tuntuisi, jos ), hyvää käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa (anteeksi, kiitos, ole hyvä) ja toisten auttamista ja yhteen hiileen puhaltamista (pienempien auttaminen mm.) Oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu on kaikkien lasten oikeus. uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio: vastuu uskonnollisesta tai katsomuksellisesta kasvatuksesta kuuluu ensisijaisesti vanhemmille ja em. kysymyksistä keskustellaan lapsen vanhempien kanssa yhteisen linjan löytämiseksi jokaisen lapsen kohdalla 5.4 Toimintakauden suunnittelu Toimintakauden suunnitelman hoitajat tekevät lasten ikäjakautuman kunakin vuonna huomioiden. Perheiden toiveita kuunnellaan mahdollisuuksien mukaan. Perheet ovat viestittäneet toiveenaan, että perhepäivähoidossa säilyisi kodinomaisuus.

7 6.0 YKSIKÖN YHTEISTYÖ / VERKOSTOITUMINEN 6.1. Yksikön yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa seurakunnat: joulukirkko, pääsiäiskirkko, avoin päiväkerho, lasten joulujuhlat ja mahdolliset muut tapahtumat kirjasto: satutunnit ja kirjaston lainauspalvelut neuvola:5-vuotiaiden lomake koulu: perhepäivähoidossa tehdyn lapsen Vasun on tarkoitus kulkea lapsen mukana kouluun saakka. Koulut järjestävät joskus myös esityksiä, joihin on kutsuttu osallistumaan myös alueen perhepäivähoitajia. Mikäli ryhmässä on koululainen, yhteistyö on tiiviimpää Yksikön yhteistyö päivähoidon sisällä toiset perhepäivähoitajat: esim. ulkoilua, juhlia, retkiä toisten hoitajien ja lasten kanssa, hoitajien kuukausikokoukset ja tyky + virkistyspäivät, vierailut ja puhelinkeskustelut hoitajien kesken päiväkodit: useimmilla perhepäivähoitajilla on yhteistyöpäiväkoti, joka kutsuu tai jonne voi myös itse hakeutua esim. tapahtumiin, muskariin tai teatteriin, pihalle ulkoilemaan tai vaikkapa valokuvaukseen. Jokaisella lapsella on varahoitopaikka päiväkodissa. Esiopetusyksiköt: perhepäivähoidossa tehty lapsen Vasu seuraa lapsen mukana esiopetukseen, mikäli vanhemmat niin haluavat. Mikäli hoitoryhmässä on esikoululainen, yhteistyö on tiiviimpää. Kiertävä erityislastentarhanopettaja: tarvittaessa on mahdollisuus käyttää kelton palveluita erityisen tuen tarpeen kartoittamisessa tai konsultaatiossa lasten vanhemmat ohjaaja 7.0. ARVIOINTI Perhepäivähoitajan tulee arvioida omaa työtään säännöllisesti suhteessa tehtyihin suunnitelmiin (mm. omat työsuunnitelmat, lapsen vasu). Ohjaajan kanssa hoitaja käy ainakin 1 krt/v. kehityskeskustelussa läpi työtä ja sen tavoitteita, osaamista ja työssä jaksamista. Hoitajien kuukausikokouksissa arvioidaan yhdessä muiden

8 hoitajien ja ohjaajan kanssa mm. perhepäivähoidon vasua ja päivitetään sitä esim. asettamalla uusia tavoitteita. Vanhemmilla on mahdollisuus arvioida vasua ja sen toteutumista vuosittain järjestettävien asiakastyytyväisyyskyselyjen kautta ja myös ajoittain järjestettävissä vanhempainilloissa SEURANTA JA DOKUMENTOINTI Perhepäivähoitajat seuraavat säännöllisesti lapsen vasun toteutumista kirjaamalla ylös mm. lapsen kehityksessä tapahtuneita muutoksia ja uusia vanhempien kanssa sovittuja tavoitteita. Kirjattuja tai kuvattuja dokumentteja voidaan kerätä esim. lapsen omaan portfolioon, jonka vanhemmat saavat mukaansa, kun lapsen aika perhepäivähoidossa on ohi. Perhepäivähoidon vasun toteutumista seurataan 1-2 krt /v. perhepäivähoidon kuukausipalavereissa.