KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

Transkriptio

1 KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI SYYSKUU 2015 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-syyskuussa 2015 on kirjattu henkilöstökuluja n. 1,5 milj. euroa (1,2 %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella palkattujen ja sijaisten palkkamenojen kasvusta. Viime vuoteen verrattuna työllistämispalkkoja on maksettu sivukuluineen n. 0,85 milj. enemmän ja sijaisten palkkoja n. 1,3 milj. enemmän. Vakituisen henkilökunnan palkkoja on kirjattu syyskuun loppuun n euroa edellistä vuotta vähemmän. Vastaavalta ajalta palkattomilla vapailla on saavutettu euron säästö (ei sisällä henkilösivukuluja). Lyhytaikaisten sijaisten käyttöä loppu vuoden aikana tulee rajoittaa. Työllistetyt Sijaiset ja määräaikaiset yhteensä v v Muutos Muutos % v v Muutos Muutos % Tammi ,6 Tammi ,7 Helmi ,4 Helmi ,9 Maalis ,8 Maalis ,9 Huhti ,8 Huhti ,0 Touko ,5 Touko ,7 Kesä ,4 Kesä ,4 Heinä ,8 Heinä ,8 Elo ,3 Elo ,1 Syys ,3 Syys ,8 Yhteensä ,7 Yhteensä ,4 (yllä olevat taulukot eivät sisällä sivukuluja).

2 KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI SYYSKUU 2015 KAUPUNKI/KONSERNI Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: MONIPUOLINEN ELINKEINOELÄMÄ JA HYVÄ TYÖLLISYYS 1. Kaupungin palvelurakenne sopeutetaan toimintaympäristön muutokseen. Vuosien taloustavoitteiden toteutuminen edellyttää valtuuston hyväksymän sopeuttamisohjelman täysimääräistä toteuttamista. Asukasluvun laskemisesta ja huonosta työllisyystilanteesta johtuen tarvitaan uusia sopeuttamistoimia toiminnan ja talouden tasapainoon saamiseksi. 2. Kaupungin elinvoima vahvistuu, työllisyys paranee ja väestökehitys kääntyy positiiviseksi. Perustetut ja lakanneet yritykset Lähde: Kaupparekisterin kuulutustietopalvelu ja Asiakastiedon Myyntioptimi - Kaupparekisterin aloituspäivämäärän mukaan tammi-syyskuu tammi-syyskuu tammi-syyskuu tammi-syyskuu tammi-syyskuu tammi-syyskuu perustetut lakanneet nettolisäys Lähde: Kaupparekisterin kuulutustietopalvelu ja Asiakastiedon Yritysfiltteri - Kaupparekisterin aloituspäivämäärän mukaan tammi-syyskuu koko vuosi koko vuosi koko vuosi koko vuosi koko vuosi perustetut lakanneet nettolisäys vuosi 2015 verrattuna edellisiin vuosiin verrattuna 2014 verrattuna 2013 verrattuna 2012 verrattuna 2011 verrattuna 2010 tammi-syyskuu tammi-syyskuu tammi-syyskuu tammi-syyskuu tammi-syyskuu perustetut -12 % -4 % -9 % -14 % -14 % lakanneet -1 % -4 % 4 % -27 % 4 % nettolisäys -24 % -5 % -19 % 6 % -27 % aktiivisia yrityksiä Salo päätoimipisteitä sivutoimipisteitä Työttömyys oli syyskuussa 15,3 % eli työttömiä henkilöä (elokuussa ja vuosi sitten syyskuussa 3.843). Salon työllisyysasteen kehitys on edelleen erittäin huolestuttavia. Sillä on merkittävä vaikutus veropohjaan ja sitä kautta lopulliseen verokertymään. Väestön ikärakenne on vanhentunut ja huoltosuhde heikentynyt, koska aktiiviväestön osuus on pienentynyt. 3. Kaupungin talous tasapainossa vuoteen 2017 mennessä. Vuosikate Syyskuun ennuste mukaan lisätalousarviolla vahvistelussa budjetissa on mahdollisuus pysyä. Tuloja on kertymässä jonkin verran budjetoitua enemmän ja ilman suuria yllätyksiä toimintamenoihin varatut määrärahat riittävät. Verotuloennusteen mukaan sekä kunnallisveroja että yhteisöveroja on kertymässä budjetoitua enemmän. Kiinteistöverot ja valtionosuudet tarkistettiin lisätalousarviossa oikealle tasolle. Verokertymistä johtuen vuosikate on toteutumassa budjetoitua parempana. Loppuvuoden tulo- ja menokehitykseen vaikuttavat työllisyystilanteen ja väkiluvun muutoksen kehitys. Microsoftin irtisanomiset eivät ehdi merkittävästi vaikuttamaan kuluvan vuoden tulokertymään. Veroprosentti Verotuloja kertyy budjetoitua enemmän. Heikosta työllisyystilanteesta johtuen anoimme viime vuonna alennusta kunnan jako-osuteen. Tästä johtuen tämän vuoden oikaisutilitys tulee olemaan lievästi positiivinen, kun se viime vuonna oli negatiivinen. Väkiluvun jatkuva väheneminen ja heikko työllisyystilanne heijastuvat ensi vuoden oikaisuun. Todennäköisesti ensi vuoden kokonaiskertymä tulee olemaan tätä vuotta pienempi. Tilikauden yli- /alijäämä Verorahoituksen suotuisa kehitys vaikuttaa myös alijäämäennusteeseen. TYÖLLISTÄMISTUKI 2015 (syyskuu) Kaupungin työllistämistuki pitkäaikaistyöttömille max 300,- /kk/työllistettävä. TA 2015 määräraha ( ) ,00 Hyväksytty tuki yhteensä ( ) ,17 Määrärahaa jäljellä ( ) ,83 Toteutunut maksatus yhteensä ( ) ,99 Hyväksytty tuki yhteensä (hlö) 43 Hylätyt yhteensä 12 Velka/ asukas Lyhytaikaista kassalainaa ei ole otettu. Pitkäaikaisia lainoja on lyhennetty tammi-syysuussa 7,9 milj. euroa. Pitkäaikaisesta lainaa ei ole nostettu. Pitkäaikaista lainaa oli syyskuun lopussa 106,0 milj. euroa eli euroa/asukas Suhteellinen velkaantuneisuus Rahavarat olivat 23,8 milj. euroa. Nettokassavirta oli 20,5 milj. euroa positiivinen. Muita havaintoja: Kaupunginhallitus on hyväksynyt esityksen henkilöstöön kohdistuvien säästötoiminen jatkamisesta vuosille Hallitus korosti erityisesti eläköitymisen täysimääräisen hyödyntämisen huomioimista sopeuttamistyössä. Henkilökuntaa kannustetaan pitämään palkattomia vapaita aina, kun se toiminnallisesti on mahdollista. Edellisten lisäksi varsinkin lyhytaikaisia sijaisuuksia tulee välttää. Salon kaupungin talouden liikkumavara on todella kapea. Tiukkaa kulukuria on jatkettava kaikkien menolajien osalta.

3 KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI SYYSKUU 2015 KAUPUNKI/KONSERNI

4 KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI SYYSKUU 2015 KAUPUNKI/KONSERNI Tuloslaskelma (ulkoinen) TA2015 Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu TP ennuste LTA2015 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvik. tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Kunnallisverot Kiinteistöverot Yhteisöverot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate

5 VEROTUOTOT; ENNUSTE 2015 KUNNALLISVERO Ennuste 2015 Tot 2015 Ennuste 2015 (kumulatiivinen) Tot 2015 (kumulatiivinen) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu VEROTUOTTOENNUSTE v. 2015; Kunnallisvero (1 000 ) Ennuste 2015 Tot Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Verotuottoennuste v. 2015; Kunnallisvero (1 000 ) Ennuste 2015 (kumulatiivinen) Tot 2015 (kumulatiivinen) YHTEISÖVERO Ennuste 2015 Tot 2015 Ennuste 2015 (kumulatiivinen) Tot 2015 (kumulatiivinen) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu VEROTUOTTOENNUSTE v. 2015; Yhteisövero (1 000 ) Ennuste 2015 Tot Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Verotuottoennuste v. 2015; Yhteisövero (1 000 ) Ennuste 2015 (kumulatiivinen) Tot 2015 (kumulatiivinen) KIINTEISTÖVERO Ennuste 2015 Tot 2015 Ennuste 2015 (kumulatiivinen) Tot 2015 (kumulatiivinen) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu VEROTUOTTOENNUSTE v. 2015; Kiinteistövero (1 000 ) 27-6 Ennuste 2015 Tot Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Verotuottoennuste v. 2015; Kiinteistövero (1 000 ) Ennuste 2015 (kumulatiivinen) Tot 2015 (kumulatiivinen)

6

7 KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI SYYSKUU 2015 HYVINVONTIPALVELUT / TERVEYS-, VANHUS- JA SOSIAALIPALVELUT TOIMINTATUOTOT JA KULUT YHTEENSÄ JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Kaupungin talous tasapainossa vuoteen 2017 mennessä Sosiaali- ja terveyspalvelujen talousarvio tulee ylittymään. Palvelualueiden toimintakulukertymä ajalta 2015 / 1-9 ylittää viime vuoden vastaavan ajan toteutuneet kustannukset Tuottoja on kertynyt vastaavalta ajalta edellisvuotta vähemmän, joten toimintakate on suurempi kuin vuonna Sosiaali- ja terveyspalvelujen talousarvioon on toimintakulujen katteeksi vuodelle 2015 budjetoitu lisätalousarvion jälkeen määrärahaa 190,2 M (TP ,0 M ). Toimintatuottoihin 22,5 M (TP ,9 M ). Toimialan talousarvion toimintakate on 167,7 M (TP ,1 M ). Vuoden 2015 /1-9 toteutuneiden kulujen ja tuottojen perusteella sosiaalija terveyspalvelujen toimintakate on vuoden lopulla n. 170 M. Lisämäärärahasta huolimatta toimintakate tulee ylittämään talousarviovarauksen. Talousarvion ylitys johtuu pääosin henkilöstökulujen kasvusta. Henkilöstökulujen kasvun taustalla on päätösten mukaiset uudet rekrytoinnit sekä vapaana olleiden vakanssien parempi täyttöaste. Lisäksi esim. terveydenhuollon palveluissa on kuluvan vuoden aikana ollut 1751 sairauspoissaolopäivää edellisvuotta enemmän.

8 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN SEKÄ ITSENÄISEN SUORIUTUMISEN EDISTÄMINEN Terveyspalvelut 9/2014 9/2015 Muutos % Tyks (alue) hoitojaksot ,6 Tyks (alue) pkl-käynnit ,0 EPLL pkl-käynnit Psykiatria hoitojaksot ,5 Psykiatria pkl-käynnit ,7 Avohoitokäynnit ,2 Tk vuodeosaston hoitopäivät ,2 Päivystys ,3 Hammashoitokäynnit ,7 Siirtoviivepäivät -/ / Vanhuspalvelut 9/2014 9/2015 Muutos % Kotihoidon käynnit ,4 Tehostettu palveluasuminen ,7 Hoitokotien hoitopäivät ,5 Sosiaalityön palvelut 9/2014 9/2015 Muutos % Toimeentulotuki kotitaloudet ,8 Lastensuojelun huostaanotot /avohuollon sij. 22/116 25/77-26,1 Lastensuojelun asiakkaat ,2 Palveluasumisen asiakkaat ,7 Erikoissairaanhoito Suoritteet: Muutos % Hoitojaksot ,1 Poliklinikkakäynnit ,7 Erikoissairaanhoito Toteutuneet kustannukset 1-9: muutos Tyks alue Psyk Muut Yhteensä Erikoissairaanhoidon kohdalla suoriteperusteiset kustannukset ovat viime vuoden vastaavaa aikaa suuremmat. Suoritemäärien lasku ei näy kustannuksissa, koska yksikkökustannukset ovat edelleen kasvussa. Sairaanhoitopiiri on kohdistanut edellisvuotta tarkemmin kustannuksia ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen tulosalueelle, muutos näkyy taulukon kohdassa muut kustannusten kasvuna. Terveyspalvelut Tot 2014/1-9 Tot 2015/1-9 TA 2015 Ennuste 2015 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TASAPAINOINEN TALOUS TOIMINTAKULUT: TOIMINTATUOTOT: Talousarvion toimintakulujen toteumaprosentti on 75,4 %. Alkuvuoden käytön perusteella talousarvio tulee ylittymään. Toimintakulujen kasvu selittyy suurelta osin henkilöstömenojen kasvulla. Palvelujen ostojen kohdalla määräraha riittänee. Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö ylittää tammi-syyskuun osalta ennakkolaskutetun 2,1 %, mutta sairaanhoitopiiri on kokouksessaan lokakuussa päättänyt alentaa laskutushintoja, joten hinnanalennus kattanee eron. Henkilöstökulujen kasvun taustalla on avoterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon vakinaisten lääkärien rekrytointitilanne. Vapaana olleet vakanssit on saatu täytettyä. Lisäksi avoterveydenhuollon sijaisuuksiin on onnistuttu rekrytoimaan lääkäreitä normaalisti (vrt. vuonna 2014 keikkalääkäreitä ostopalveluina). Henkilöstökuluja nostaa osaltaan myös tk-sairaalan uusi lääkärin vakanssi, pitkäaikaistyöttömien terveydenhoitaja sekä viisi varhaisen perhetyön määräaikaista työntekijää. Vanhuspalvelut Tot 2014/1-9 Tot 2015/1-9 TA 2015 Ennuste 2015 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vanhuspalvelujen talousarvio ylittyy. Palvelualueen henkilöstökulut ylittävät talousarviovarauksen, mutta ovat edellisvuoden tasolla. Palvelujen ostoja on toteutunut n vuoden 2014 vastaavaa aikaa vähemmän. Vanhuspalvelujen suoritemäärät ovat edellisvuoden tasolla. Suunnitellut palvelurakennemuutokset on saatu valmiiksi ja palvelumuotojen suoritemäärät vakiintuneet.

9 Sosiaalityön palvelut Tot 2014/1-9 Tot 2015/1-9 TA 2015 Ennuste 2015 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sosiaalityön palvelujen kohdalla talousarvioon varatut määrärahat eivät riitä. Osaston toimintakate 2015/1-9 on n. 1,5 M edellisvuotta suurempi. Toimintakuluissa on kasvua 1 M ja tilitetyt tulot 0,5 M pienemmät. Henkilöstökuluja on kertynyt enemmän. Palvelualueelle rekrytoitiin kuluvana vuonna 5 uutta työntekijää työvoimanpalvelukeskukseen tukemaan työllistämistoimia sekä 2 määräaikaista etuuskäsittelijää sosiaalikeskukseen. Palvelujen ostoja on toteutunut n enemmän. Tulosyksiköistä eniten kasvua toimintakatteessa on tapahtunut vammaistyön palveluissa Lastensuojelutyön toimintakate on kasvanut ja aikuissosiaalityön Vammaispalvelujen asiakasmäärä on edellisvuoden tasolla. Vanhoja laitossijoituksia on purettu, mutta muutama uusi vaikeasti vammainen ja samalla kallishoitoinen asiakkuus pitää kulut kasvussa. Kustannuksia lisää myös lakisääteisen henkilökohtaisen avun kasvu. Lastensuojelussa on vuoden aikana tehty huostaanottoja edellisvuoden malliin, mutta avohuollon sijoituksia selvästi vähemmän. Lastensuojelun asiakkuudet ovat laskussa. Ennalta ehkäisevän työn vaikutus näkyy avohuollon sijoitusten määrän laskuna. Lastensuojelussa on kartoitettu alkusyksyn aikana erityisesti ostopalveluja saavien asiakkaiden tilanteita ja ostopalvelujen myöntämiselle on laadittu ohjaavia kriteeristöjä. Aikuissosiaalityön toimintakulujen kasvu selittyy työvoiman palvelukeskuksen ja sosiaalikeskuksen uusilla rekrytoinneilla.

10 KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI SYYSKUU 2015 HYVINVOINTIPALVELUT / LASTEN JA NUORTEN PALVELUT JA VAPAA-AJAN PALVELUT TOIMINTATUOTOT JA KULUT YHTEENSÄ: JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ:

11 1. Kaupungin palvelurakenne sopeutetaan toimintaympäristön muutokseen ASIAKKAAT, PROSESSIT Opetusltk 9/2014 9/2015 Muutos% Päivähoitopaik. täyttöaste% 94,47 90,47 Päivähoitopaik. käyttöaste % 77,73 77,12 Lapset varh. kasv. piirissä ,0% Perhepäivähoitajien määrä Lapsia/päivähoitaja 3,06 3,48 syksy/14 syksy/15 Erityisopetuksen oppilaat/kaikki oppilaat 12,2 % 12,14 % Oppilasmäärä/luokkien määrä 17,66 18,64 per.op.oppilaat./henkilöstö 10,56 10,51 lukio: opiskelijat./ opetushlöstö 16,36 16,25 Lukio: opisk./opisk. paikat 900/ /1011 Kansal. opist. opiskelijat Vapaa-ajan ltk 1-9/ /2015 Muutos % Veturitallin kävijämäärä ,8% 9/2014 9/2015 Muutos % Kirjaston lainojen määrä ,7% Uimahallin kävijämäärä ,1% 8/2014 8/2015 Muutos % Nuorisotilojen kävijämäärä ,9% Varhaiskasvatuspalveluissa aloitettiin syyskuun alussa tuntiperusteisen hoitomaksun pilotointi ajalla Tuntiperusteista mobiilikirjaukseen perustuvaa asiakasmaksua pilotoivat Kärävuoren,Suomusjärven ja Torikadun päiväkodit. Porrastettua päivittäiseen hoitoaikaan perustuvaa asiakasmaksua kokeillaan Asemakadun, Palometsän ja Paltan päiväkodeissa. Päiväkotihoidon palvelusetelin sääntökirja hyväksyttiin opetuslautakunnassa. Rekijoen koulun toiminta loppui Opetuspalveluiden osalta sopeuttamisohjelmaa käsitellään lokakuun lautakunnassa Musiikkiopiston palvelut tavoittavat kuntalaiset keskustan alueella. Sivutoimipisteitä ei ole perustettu. Tarjonnan laajuus ei vastaa valtakunnallista keskiarvoa. Varsinaisten oppilaiden, eli perusja opistotason oppilaiden, määrä on noin 0,5 % väestöpohjasta valtakunnan keskiarvon ollessa noin 0,8%. Nuorisopalvelut kehittävät toimintaa yhdessä nuorten kanssa olemassa olevin voimavaroin monialaista yhteistyötä hyödyntäen. Kirjastopalvelut tavoittavat kuntalaiset sekä keskusta-alueella että entisissä kuntakeskuksissa. Kirjastoautopalvelut täydentävät joustavasti palveluiden saatavuutta kaupungin eri alueilla. Tarjonnan laajuutta, aukioloaikoja ja autojen reittejä mukautetaan suhteessa muiden palvelualojen toiminnoissa tapahtuviin muutoksiin. Aineistomäärärahojen pienentyminen on vähentänyt mahdollisuuksia hankkia uutuuksia. Tämä näkyy osaltaan vähentyneenä lainauksena. Samanaikaisesti kirjaston asiakaskoneiden käyttö päivittäisten asioiden hoitamiseen on ollut vilkasta. Asiakkaiden ottamien tulosteiden ja kopioiden määrä on kasvanut. Tämä näkyy lisääntyneinä myyntituottoina. Liikuntapalveluissa on käynnistetty toimet Halikon liikuntahallin valvonnan automatisointiin yhteistyössä tilapalveluiden kanssa. Kansalaisopiston opintotarjonta pyritään pitämään käytettävissä olevien resurssien puitteissa mahdollisimman laajana, laadukkaana ja monipuolisena. Tarvittavat sopeutumistoimet pyritään toteuttamaan siten, että opetustarjonta ei supistu nykyisestä. Opintotoiminnan laatua ja osuvuutta sekä kustannustehokkuutta pyritään parantamaan kehittämällä yhteistyötä kaupungin muiden toimialojen ja yksiköiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Toimintaympäristön muutos korostaa kansalaisopiston merkitystä hyvinvointia ja elämään mielekkyyttä luovana toimintana. Opiston toiminnan vaikuttavuutta pyritään vahvistamaan kohdennettujen palveluiden avulla. Kansalaisopisto on hakenut ja saanut hankerahoituksia toiminnan kehittämiseen. Opisto on alkuvuonna saanut Opetushallitukselta rahoitusta euroa maahanmuuttajakoulutuksen kehittämiseen sekä yhdessä useiden varsinaissuomalaisten kansalaisopistojen kanssa euroa Osaava-rahoitusta, joka on tarkoitettu pedagogiseen kehittämiseen. 2. Kaupungin elinvoima vahvistuu, työllisyys paranee ja väestökehitys kääntyy positiiviseksi Esiopetus muuttui velvoittavaksi elokuun alusta, samoin varhaiskasvatusta koskevan lainsäädäntöuudistuksen ensimmäisen vaiheen lakimuutokset ja uudistuvat säännökset astuivat voimaan Lasten päivähoidosta annetun lain nimi muuttui varhaiskasvatuslaiksi. Varhaiskasvatus määritellään ensimmäistä kertaa lain tasolla ja sille on asetettu kattavat tavoitteet. Subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen on ensisijaisesti lapselle kuuluva oikeus ja sillä tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Laissa korostetaan lapsen etua toiminnan järjestämisessä. Varhaiskasvatus korvaa käsitteenä lasten päivähoidon. Opetuspalveluissa tarjotaan laadukasta perusopetusta. Perusopetuksen hankkeiden avulla ehkäistään koulupudokkuutta ja syrjäytymistä, kehitetään koulujen toimintaympäristöjä, pienennetään opetusryhmien kokoa ja tuetaan koulujen digitalisaatiota. Musiikkiopiston opetustarjonta osaltaan, osana muuta opetustoimintaa, toimii vetovoimatekijänä. Tammi- elokuussa nuorten pajatoimintaan osallistuneiden nuorten määrä oli 48 nuorta. Tammi- elokuussa etsivällä nuorisotyöllä ohjattujen nuorten määrä oli 102 nuorta. Archi di Salo -kamarikonsertti Veturitallissa sai 110 kuulijaa. Laatuelokuva Kyyhkynen oksalla istui, olevaista pohtien sai 62 katsojaa ja oopperan Aida valkokangasesitys 36 katsojaa. OTSO - ja PARTY-ryhmille toteutetut opastetut kaupunkikävelykierrokset (2 kpl) saivat yhteensä 25 osallistujaa. Kulttuuriasiain yksilön omat ja kolmannen sektorin toimijoiden kansa solmituilla palvelusopimuksilla tuotetut kulttuuritapahtumat vahvistavat kaupungin elinvoimaa. Taidemuseo Veturitallissa jatkui avattu Leena Luostarinen, Kaukainen rakkaus - muistonäyttely. Syyskuun loppuun mennessä se keräsi 8524 katsojaa. Näyttely oli tuotettu valtakunnallisesti vetovoimaiseksi kesänäyttelyksi ja lisäsi matkailijoiden määrää Salossa ja kuntalaisten hyvinvointia. Syyskuussa kirjastopalvelujen saavutettavuus asukkaiden aktiivista elämäntapaa edistävänä palveluna säilyi hyvänä. Lainaamisen ja muun asiakaspalvelun lisäksi kirjastopalveluiden yksiköissä oli muun muassa lukupiirejä, näyttelyitä, yleisöluentoja, kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetusta koululaisryhmille sekä päiväkotien ja perhepäivähoitajien vierailuja. Pääkirjastossa oli kerran kuukaudessa pidettävä lastenteatteriesitys. Myös lähikirjastoissa on järjestetty erityisesti lapsille suunnattua ohjelmaa. Kirjastot ovat suosittuja järjestöjen ja yhdistysten kokouspaikkoja. Kirjastopalveluiden VHS-DVD- digitointilaite oli Perttelin kirjastossa syyskuussa. Laitetta on käytetty ahkerasti. Asukkaita lähellä oleva kirjasto tavoittaa eri-ikäiset kuntalaiset tarjoten virikkeitä niin työhön, opiskeluun kuin vapaa-aikaankin. Kansalaisopiston monipuolinen opetustarjonta on osaltaan, osana muita vapaa-ajanpalveluita, omiaan toimimaan vetovoimatekijänä.

12 TASAPAINOINEN TALOUS: TOIMINTAKULUT: 3. Kaupungin talous on tasapainossa vuoteen 2017 mennessä Opetuslautakunnan toimintakuluja kertyi syyskuussa 72,7 % euroa) talousarvioon verrattaessa. Ulkoisten toimintakulujen toteutumaprosentti oli syyskuussa 75,4 % talousarviosta (vuonna 2014 ulkoisten toimintakulujen toteuma oli samana ajankohtana 72,7 %). Esiopetus- ja koulukuljetusmäärärahojen kirjauskäytännön muutoksen vuoksi vuosien 2014 ja 2015 talousraportit eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Toimintatuottoja on kertynyt 111,2 % ( euroa) talousarvioon verrattaessa. Tulojen määrä on ollut ennakoitua suurempi, koska opetus- ja kulttuuriministeriöltä on saatu isot avustukset ryhmäkokojen pienentämiseen ja koulutukselliseen tasa-arvon parantamiseen. Avustukset ovat käytettävissä useampana vuotena ja sen vuoksi euroa avustusmäärärahoista siirretään tilinpäätöksen yhteydessä vuoden 2016 tuloihin, mikä tulee pienentämään lopullisen toimintakatteen määrää. TOIMINTATUOTOT: Vapaa-aikalautakunnan toimintakuluja kertyi syyskuussa 76,3 % ( euroa) talousarvioon verrattaessa. Ulkoisten toimintakulujen toteutumaprosentti oli syyskuussa 75,5 % (vuonna 2014 ulkoisten toimintakulujen toteuma oli samana ajankohtana 72,7 %). Toimintatuottoja on kertynyt 85,9 % ( euroa) talousarvioon verrattaessa. Vapaaajanlautakunnan toimintamenojen palkki on taulukossa punainen. Taulukko vertaa menoja viime vuotiseen tilanteeseen suhteessa talousarvion toteumaan ja tänä vuonna prosentuaalinen käyttö on syyskuussa noin kaksi prosenttia korkeampi kuin vuonna Viime vuonna vapaa-aikalautakunnan toimintakate alitti lopullisessa tilinpäätöksessä talousarvion noin eurolla. Henkilöstömäärärahoja leikattiin vuoteen 2014 verrattuna noin eurolla (3,5%). Henkilöstömenojen käyttö on kuitenkin euromääräisesti lähes samalla tasolla vuoteen 2014 verrattuna. Ennusteen mukaan näyttää siltä, että vapaaaikapalvelujen talousarvio ei ylity tilinpäätöksessä 2015.

13 TOIMINTATUOTOT JA KULUT KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI SYYSKUU 2015 KAUPUNKIKEHITYSPALVELUT, RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖVALVONTA JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Henkilöstön osalta ei ole tapahtunut erityisiä muutoksia seurantakaudella.

14 INVESTOINNIT KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI SYYSKUU 2015 KAUPUNKIKEHITYSPALVELUT, RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖVALVONTA MONIPUOLINEN ELINKEINOELÄMÄ JA HYVÄ TYÖLLISYYS Tekninen toimi 1-9/ /2015 Muutos-% Ravitsemispalvelut/suoritteet ,3 % Lupa- ja valvonta 1-9/ /2015 Muutos-% Rak.valvonta: Myönnetyt luvat ,2 % Uudet lupahakemukset ,8 % Ympäristönsuojelu: 1-9/ /2015 Muutos-% jätevesi- yms. lausunnot ,2 % Muut päätökset ja luvat yms ,5 % Terv.valvonta sekä eläinlääkintähuolto: Valvontasuunnitelman mukaiset tarkastukset ,6 % PROJRYH1 MENOT TA 2015 TOT 2015 Tot % 160 Kiinteistöt ,2% 210 Sos.ja terv.toimen hankkeet ,8% 220 Sivistystoimen hankkeet ,6% 230 Teknisen toimen hankkeet ,0% 410 Kaava-alueet ,0% 420 Liikenneväylät ,8% 430 Katuinfran saneeraus ,9% 431 Katuvalaistus ,6% 432 Tielaitoksen hankkeet ,0% 440 Puistot ,7% 450 Sivistystoimen muut kohteet ,5% 620 Sos.ja terv.toimen irtain ,0% 630 Sivistystoimen irtain ,3% 640 Teknisen toimen irtain ,2% YHTEENSÄ ,3% PROJRYH1 TULOT TA 2015 TOT 2015 Tot % Kiinteistöt ,3% 432 Tielaitoksen hankkeet ,0% 450 Sivistystoimen muut kohteet ,9% THTEENSÄ ,6% 1. Kaupungin palvelurakenne sopeutetaan toimintaympäristön muutokseen. Lautakuntien talousarviot käsiteltiin syyskuun lautakunnissa. Talousarvio perustuu pitkälti vuoden 2014 tilinpäätökseen, joten menot ja tulot pyritään pitämään siltä osin entisellään. Tämä tarkoittaa myös toiminnan tehostamistarvetta edelleen sopeuttamisohjelman lisäksi. 2. Kaupungin elinvoima vahvistuu, työllisyys paranee ja väestökehitys kääntyy positiiviseksi. Kaavoitusohjelmaa on toteutettu suunnitellusti. Tonttien kysyntä on ollut edelleen hyvin hiljaista. Kaupunki teki kaupat ns. Hansan tontista syyskuussa. Kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuuden maksuperuste muuttui vuoden alussa. Vuodelle 2015 haettiin lisämäärärahaa noin 0,5 milj. euroa. Lisäksi määrärahaa haettiin työllistämistoimenpiteisiin Microsoftin tilanteen vuoksi. 3. Kaupungin talous tasapainossa vuoteen 2017 mennessä. Kaupunkikehityspalvelut on jatkanut edelleen tiukkaa kulukuria. Kaupunkikehityspalvelujen talous näyttää seurantajakson perusteella toteutuvan lähes arvioidusti. Arviota heikentää se, että yleisesti ottaen kaupunkikehityspalvelujen kulut nousevat vuoden loppua kohti johtuen pitkälti kunnossapito- yms. kuluista. Henkilöstökulut saattavat ylittyä hieman, lähinnä teknisen lautakunnan osalta. Teknisen lautakunnan osalta sekä menot että tulot ovat seurantakauden toteutuman mukaan ylittymässä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan osalta talousarvio tulee toteutumaan arvioidusti tai alittumaan hieman. Toteuman kehitystä seurataan edelleen seuraavissa raporteissa. Rakennus- ja ympäristölautakunnan toteuma on toteutunut arvioidusti. Tulojen toteuma on ennakoitua alhaisempi, mikä on kuitenkin riippuvainen myönnettyjen lupien määrästä ja voi siten muuttua seuraavilla raportointikausilla. Muita havaintoja: Syyskuussa on käsitelty rakennuslupia, jotka ovat saapuneet sekä Lupapiste.fi :n kautta että paperisena. Päivittäisten töiden ohella on välitetty rakennustietojen korjauksia väestötietojärjestelmään Väestörekisterikeskuksen saatua tiedonsiirron toimimaan. Investointien osalta Perniön kehitysvammaisten asuntolan rakentamistyöt jatkuvat edelleen. Suurimpina hankkeina kunnallistekniikan osalta jatkuivat Kantatie 52:n rakentamistyöt sekä katuvalaistuksen led-valaisimien vaihto. Mariankadun kiertoliittymän rakentamistyöt ovat myös loppusuoralla ja liittymä valmistunee lokakuun loppuun mennessä.

15 KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI SYYSKUU 2015, LIIKELAITOS SALON VESI TOIMINTATUOTOT JA KULUT TOIMINTAKATE TA2015 Tot 1-9/2015 Käyttö-% Vesilaitos ,4% TA2014 Tot 1-9/2014 Käyttö-% Vesilaitos ,1% INVESTOINNIT PROJEKTIRYHMÄ TA 2015 TOT 2015 Tot % 810 Uusien al.vesih ,9% 820 Vesih.saneeraus ,4% 840 Haja-asutusal.vesih ,8% 870 Vesihuollon irtain ,2% TULOT ,0% NETTO ,9% SUORITTEET Liikelaitokset 1-9/ /2015 Muutos- % Veden myynti 1000m , ,5 +1,9 % Salon Vesi / liittymät ,5 % Liikelaitos Salon Veden investoinneista jatkuu edelleen Salo-Muurla, Karjaskylän, Kantatie 52: vesihuoltotyöt. Teijo-Matilda meriviemärin urakka on luovutettu liikelaitokselle. Vesihuollon toiminta on muutoin ollut normaalia. Vesijohtoverkoston uusi puhdistustekniikka on otettu käyttöön. Jätevesiviemärin savukokeet luvattomien sadevesiputkitusten selvittämiseksi ovat käynnissä. Henkilöstömenojen runsas kuluminen ajankohtaan nähden johtuu verkoston huonosta kunnosta ja siitä seuranneista normaalin työajan ulkopuolella tehdyistä ylitöistä. Liikelaitos Salon Veden osalta menot ovat toteutuneet seurantakaudella yli arvioidun. Ylitystä on havaittavissa henkilöstö- että muissa kuluissa. Henkilöstökuluja arvioidaan kuitenkin koko kaupungin tasolla. Tuloja on kertynyt hieman arvioitua vähemmän, mutta taksan korotuksen vaikutus näkyy vasta loppuvuoden laskutuksen yhteydessä. Mikäli toteuma jatkuu tasaisena, määrärahat Liikelaitoksen osalta tulevat ylittymään.

16 Henkilöstömäärä Vakinainen Määräaikaiset Sijaiset Työllistetyt Yhteensä Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Muutos edelliseen kuukauteen Henkilöstön määrä Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Työllistetyt Sijaiset Määräaikaiset Vakinainen Sairauspoissaolot, tammikuu - elokuu 2015 Sairauspoissaolot tammikuu - elokuu Yhteensä kalenteripäivää, 1-8/ Yhteensä kalenteripäivää 1-8/2015 K a l e n t e r i p ä i v ä t palkaton esimiehen lupa muu todistus lääkärintodistus palkaton esimiehen lupa muu todistus lääkärintodistus

17 Salon terveyskeskus RAPORTTI Työterveyshuolto Toimistosihteeri Anni Hatakka RAPORTTI SALON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÖIDEN SAIRAUSPOISSAOLOISTA 2/2015 ( ) Vuodesta 2009 työterveyshuollossa tehtiin Salon kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolojen syistä ensimmäisen kerran selvitys. Aiemmin raportointia oli tehty vain Salon seudun kansanterveystyön kuntayhtymän työntekijöiden osalta. Vuonna 2009 yhteenvedot sairauspoissaoloista tehtiin puolivuosittain ja Vuodesta 2010 tehtiin koonti koko vuoden ajalta. Vuodesta 2011 alkaen raportointi on tehty kolmessa osassa eli neljä kuukautta kerrallaan. Nyt tehtiin vuoden 2015 sairauspoissaolot toisen vuosikolmanneksen osalta. Sairaudet on jaoteltu viiteen eri ryhmää, kuudenneksi muodostui ryhmä muut. 1 = tuki- ja liikuntaelinsairaudet 2 = mielenterveysongelmat 3 = naistentaudit ja raskaudet 4 = verenkiertoelinsairaudet 5 = hengityselintulehdukset ja sairaudet 6 = muut Työntekijät on jaoteltu yhdeksään eri ryhmään, työn laadun mukaan. Ryhmä 1 Terveyspalvelut Ryhmä 2 Varhaiskasvatus Ryhmä 3 Vanhuspalvelut Ryhmä 4 Sos. työnpalvelut ja psykosos.palvelut Ryhmä 5 Perusopetus, 2.aste ja vapaa sivistystyö, liikunta-, nuoriso-, kulttuuri- ja museotoimi, kirjastopalvelut Ryhmä 6 Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut Toimitilapalvelut, yhdyskuntatekniikka, kiinteistö- ja mittauspalvelu, teknisen toimen hallinto, kehittämis- Ryhmä 7 ja elinkeinotoimi ja liikelaitokset, maaseutuyksiköt Ryhmä 8 Lomituspalveluyksikkö Ryhmä 9 Lupa- ja valvonta-asiat, taloushallinto, tietohallinto, hallinto- ja tukipalvelut ja henkilöstöhallinto Vuoden 2015 toisen vuosikolmanneksen aikana sairauspoissaolopäiviä oli työterveyshuollon tilastojen mukaan. Vuonna 2014 vastaavana aikana sairauspoissaolopäiviä oli Työntekijämäärä lisääntyi 37 henkilöllä eli 1,1 prosenttia (työterveyshuollon tilastojen mukaan). Sairauspoissaolopäivät lisääntyivät 0,7 prosenttia. Tilastoon on otettu mukaan ne sairauspoissaolopäivät, joista on joko lääkärin tai terveyden-/sairaanhoitajan todistus. Kaikki sellaiset todistukset, jotka ovat kirjoitettu muu-

18 alla kuin meidän omassa terveyskeskuksessa, on toimitettu työterveyshuoltoon Kunnan Taitoa Oy:stä. Työterveyshuollossa tiedot näistä poissaoloista on lisätty Efficatietojärjestelmään, josta alustavat sairauspoissaolotiedot tilastoja varten on saatu. Tiedon seulonnan, lajittelun ja käsittelyn jälkeen on päästy lopullisiin tilastoihin. Vuoden 2015 toisena vuosikolmanneksena sairauspoissaolopäivistä 50,2 prosenttia aiheutui tuki- ja liikuntaelinsairauksista. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat sairauspoissaolopäivät vähenivät 3,7 prosenttia vuoden 2014 vastaavasta ajasta. Poissaolopäiviä oli kuitenkin 7,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013 vastaavana aikana. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvia sairauspoissaolopäiviä suhteutettuna työntekijämäärään oli eniten ryhmässä 3 (Vanhuspalvelut). Seuraavaksi eniten sairauspoissaolopäiviä oli ryhmässä 6 (Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut) ja kolmanneksi eniten ryhmässä 8 (Lomituspalveluyksikkö). Ryhmä 1 Terveyspalvelut Ryhmä 2 Varhaiskasvatus Ryhmä 3 Vanhuspalvelut Ryhmä 4 Sos. työnpalvelut ja psykosos.palvelut Ryhmä 5 Perusopetus, 2.aste ja vapaa sivistystyö, liikunta-, nuoriso-, kulttuuri- ja museotoimi, kirjastopalvelut Ryhmä 6 Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut Toimitilapalvelut, yhdyskuntatekniikka, kiinteistö- ja mittauspalvelu, teknisen toimen hallinto, kehittämis- Ryhmä 7 ja elinkeinotoimi ja liikelaitokset, maaseutuyksiköt Ryhmä 8 Lomituspalveluyksikkö Ryhmä 9 Lupa- ja valvonta-asiat, taloushallinto, tietohallinto, hallinto- ja tukipalvelut ja henkilöstöhallinto Vuonna 2015 toisena vuosikolmanneksena sairauspoissaolopäivistä 16,5 prosenttia aiheutui mielenterveysongelmista. Mielenterveysongelmista johtuvat sairauspoissaolot lisääntyivät 8,3 prosenttia verrattuna vuoden 2014 vastaavaan aikaan. Lisäys vuoden 2013 vastaavasta ajasta oli 52,8 prosenttia. Mielenterveysongelmien vuoksi aiheutuvia sairauspoissaolopäiviä suhteutettuna työntekijöiden määrään oli eniten 2 (Varhaiskasvatus), toiseksi eniten ryhmässä 3 (Vanhuspalvelut) ja kolmanneksi eniten ryhmässä 6 (Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut). Vuoden 2015 toisena vuosikolmanneksena naistentaudit ja raskaudet aiheuttivat 1,8 prosenttia kaikista sairauspoissaoloista. Vuoden 2015 toisena vuosikolmanneksena verenkiertoelinsairaudet aiheuttivat 3,1 prosenttia kaikista sairauspoissaoloista. Vuoden 2015 toisena vuosikolmanneksena sairauspoissaoloista 7,9 prosenttia aiheutui hengitystulehduksista ja sairauksista. Vuoden 2015 toisena vuosikolmanneksena muut sairaudet aiheuttivat 20,5 prosenttia sairauspoissaoloista. Muihin sairauksiin luettiin esimerkiksi vatsataudit, hammasoireet, silmäsairaudet ja syövät. Kaikki sairauspoissaolot huomioiden työntekijämäärään suhteutettuna eniten sairauspoissaoloja oli ryhmässä 6 (Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut), toiseksi eniten ryhmässä 3 (Vanhuspalvelut) ja kolmanneksi eniten ryhmässä 8 (Lomituspalveluyksikkö).

19 Tilastojen luotettavuuden arviointi Henkilöstölistojen ajan tasalla pito on työterveyshuollolle iso ongelma. Tämä aiheuttaa virheitä sairauspoissaolotilastoon. Tilastoon voi tulla sellaisten työntekijöiden sairauspoissaoloja, jotka eivät ole enää työntekijöinä. Meille ei välttämättä tule tietoa, jos työntekijä ei ole enää Salon kaupungin työntekijä tai on jäänyt eläkkeelle. Myös uusien työntekijöiden sairauspoissaoloja saattaa puuttua. Ainakin siinä tapauksessa, jos sairausloma on kirjoitettu Salon terveyskeskuksessa muualla kuin työterveyshuollossamme. Muualla kuin Salon terveyskeskuksessa kirjoitetut sairauslomatodistukset pyydämme kopioina työterveyshuoltoomme ja lisäämme ne itse työnantajakertomuksen poissaololuetteloon, joten nämä tulevat mukaan tilastoihin. Mahdollista on tietenkin, että kaikkia muualla kirjoitettuja sairauslomatodistuksia ei toimiteta meille tai ne toimitetaan liian myöhään, että tilastot on jo ehditty tehdä. Lääkärit kirjoittavat usein päällekkäisiä sairauslomia eli uusi sairausloma alkaa vaikka vanhaa on vielä jäljellä. Nämä päällekkäisyydet on käsityönä pyritty poistamaan. Sairauslomatodistuksissa on virheitä esim Tällöin esim. vuoden 2010 tilastoon tulee tieto, että henkilö on ollut koko vuoden poissa, vaikka välttämättä ei ole ollut päivääkään. Myös nämä on pyritty poistamaan ja myös korjaamaan työnantajakertomuksen poissaololuetteloon. Varsinaisia lääkärin tekemiä todistuksia ei pysty korjaamaan. Vuosikolmannesten yli menevät poissaolojaksot ilmenevät lyhyempinä, koska tilastoihin jakso katkaistaan päiviin 1.1., 30.4., 1.5., 31.8., 1.9. ja Usein sairauslomat on kirjoitettu niin, että ensin maanantaista perjantaihin, sitten viikonloppu ei ole sairauslomaa ja sitten uusi sairausloma alkaa taas maanantaista. Tällöin poissaolot ilmenevät kahtena tai useampana lyhyenä poissaolona, vaikka käytännössä työntekijä olisi ollut yhden pitkän jakson poissa. Varmuudella ei voi kuitenkaan sanoa, onko työntekijä ollut viikonloppuna työssä. Varmuudella ei voi tietää, onko työntekijä ollut poissa työstä, vaikka hänelle on kirjoitettu sairauslomaa.