Ruoansulatuskanavan karsinoidikasvainten. diagnostiikka ja kirurginen hoito
|
|
- Aapo Ketonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus MIKAEL VICTORZON, SARITA VICTORZON JA RISTO SANKILA Ruoansulatuskanavan karsinoidikasvainten epidemiologia, diagnostiikka ja kirurginen hoito Karsinoidikasvaimet kuuluvat neuroendokriinisiin kasvaimiin. Niiden ilmaantuvuuden on todettu viime aikoina suurentuneen: tuoreimpien arvioiden mukaan se on Suomessa noin kolme tapausta sataatuhatta asukasta kohden vuodessa. Klassinen luokittelu, jonka mukaan kasvaimet jaetaan lähtökohtansa mukaan ruoansulatuskanavan ylä-, keski- ja alaosan karsinoideihin, on edelleen kliinisessä käytössä, vaikka Maailman terveys järjestö suosittelee uudempaa luokittelua. Plasman kromograniini A:n määritys kannattaa tehdä tautia epäiltäessä, sillä sen diagnostinen ja ennusteellinen arvo on todettu hyväksi. Karsinoi dikasvaimen kudosopillinen karakterisointi immunohistokemiallisin värjäyksin on eri tyisen tärkeää. Taudin paikantamisessa ja levinneisyyden kartoittamisessa käytetään hyväksi kuvantamistutkimuksia, somatostatiinireseptoriskintigrafiaa (oktreotidikartoitusta) ja positroniemissiotomografiaa. Kasvaimen täydellinen kirurginen poisto on edelleen hoidon kulmakivi ja ainoa parantava mahdollisuus. Tulevaisuudessa otetaan yhä enemmän huomioon kasvaimen biologiset erityispiirteet ja hoito räätälöidään yksilöllisesti. Monen eri erikoisalan saumaton tiimityöskentely on optimaalisen hoidon ehdoton edellytys. Duodecim 2004;120: Karsinoidikasvaimet ovat hitaasti kasvavia, harvinaisia neuroendokriinisia kasvaimia. Vuonna 1907 Obendorfer käytti nimitystä Karzinoide kasvaimesta, joka käyttäytyi paremmanlaatuisesti kuin adenokarsinooma. Seuraavien 50 vuoden aikana kuvattiin myös muita ruoansulatuskanavan endokriinisia kasvaimia, kuten insulinooma (Wilder ym. 1927) ja gastrinooma (Zollinger ja Ellison 1955). Karsinoidikasvaimen harvinaisuuden vuoksi taudin diagnostiikka ja hoitolinjat ovat monille kliinikoille epäselviä. Taudin kuvantamisessa, levinneisyyden selvittämisessä ja hoidossa on kuitenkin viime vuosina edistytty paljon. Parhaan mahdollisen tuloksen varmistaminen edellyttää saumatonta yhteistyötä monen eri erikoisalan kesken. Kasvaimen täydellinen kirurginen poisto on ainoa mahdollisuus parantaa potilas kokonaan (Caplin ym. 1998). Kirurgin tulisi olla yksityiskohtaisesti perillä karsinoidikasvai men käyttäytymisestä ja taudin luonnollisesta kulusta. Levinnyttäkin kasvainta kannattaa hoitaa kirurgisesti voimaperäisemmin kuin adenokarsinoomaa. Laajalle levinneiden kasvainten epätäydellinenkin poisto kannattaa, sillä taudin oireiden on todettu tällöin vähenevän ja 2191
2 A B KUVA 1. Karsinoidituumorien keskimääräiset vuotuiset ilmaantuvuudet Suomessa. A) miehet, B) naiset. Ilmaantuvuuus/ ,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Naiset Miehet KUVA 2. Karsinoidituumorien ikävakioitu ilmaantuvuus Suomessa (vakioitu maailman standardiväestöön). Kuolemia vuodessa Naiset Miehet KUVA 3. Karsinoidituumorin aiheuttaman kuolleisuuden vuotuiset keskiarvot Suomessa. ennusteen paranevan (Caplin ym. 1998, Kulke ja Mayer 1999, Öberg 1999). Vaikka jäljempänä esitetyillä hoidoilla ei aina kyetä poistamaan karsinoidikasvainta elimistöstä kokonaan, jäännöskasvaimen kasvun esto somatostatiinianalogeilla tai interferonilla tai niiden yhdistelmällä on usein mahdollista. Useimmat potilaat voivat elää laadukasta elämää sairaudesta huolimatta jopa vuosikymmeniä. Ruotsissa on perustettu kansallinen»karsinoidikeskus» (endokriininen onkologia) Uppsalaan takaamaan näiden harvinaisten tautien optimaalisen hoidon M. Victorzon ym.
3 TAULUKKO 1. Karsinoidituumorit Suomessa : tapausmäärät (n) ja viiden vuoden suhteelliset elossaolo-osuudet (RSR, %) kasvaimen sijainnin ja levinneisyyden mukaan. CI = 95 %:n luottamusväli. Sijainti Kaikki Paikalliset Levinneet Ei tietoa levinneisyydestä n RSR CI n RSR CI n RSR CI n RSR CI Kaikki Mahalaukku Ohutsuoli Umpilisäke Paksusuoli Peräsuoli Maha-suolikanavan ulko puolella Maha-suolikanava umpi lisäkettä lukuunottamatta Ilmaantuvuus Useat epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että karsinoidikasvainten ilmaantuvuus on lisääntynyt. Ilmaantuvuudeksi arvioitiin aikaisemmin alle kaksi tapausta sataatuhatta henkilöä kohti vuodessa (Newton ym. 1994), mutta tuoreimpien arvioiden mukaan ilmaantuvuus on lähes 3/ /v (Modlin ym. 2003). Ruumiinavauksissa ruoansulatuskanavan karsinoidikasvaimia löytyy huomattavasti enemmän. Malmössä löytyi ruumiinavauksessa 199 karsinoidikasvainta. Tämän perusteella vuosittaiseksi ilmaantuvuudeksi arvioitiin 8,4/ Määrä on noin seitsenkertainen verrattuna Ruotsin syöpärekisterin tietoihin samalta ajanjaksolta (Berge ja Linell 1976). Myös Suomessa karsinoidikasvainten ilmaantuvuus on kasvanut (kuvat 1 3). Ilmaantuvuuden muutokset saattavat johtua enemmän parantuneesta diagnostiikasta kuin taudin lisääntymisestä. Vuosina Suomessa todettiin noin 160 uutta karsinoidikasvainta vuodessa (miehillä 70, naisilla 90). Samana ajanjaksona miesten karsinoidikasvainten vuotuinen maailman standardi väestöön ikävakioitu ilmaantuvuus oli 2,0/ ja naisten 2,5/ Modlinin ja Sandorin (1997) epidemiologisessa tutkimuksessa, joka käsitti tapausta, 74 % kasvaimista paikantui ruoansulatuskanavaan ja 25 % ilmatiehyisiin (henkitorvi, bronkukset). Tavallisin sijainti oli tässä aineistossa jejunumin distaalipuolella. Enemmän kuin kolmannes kaikista löytyneistä karsinoidikasvaimista sijaitsi umpi lisäkkeessä (18,9 %) tai ileumissa (15,4 %). Suomessa 1990-luvulla todetuista karsinoidikasvaimesta 90 % löytyi ruoansulatuskanavasta ja peräti 32 % umpilisäkkeestä (taulukko 1). Luokitus Karsinoidikasvainten klassinen luokittelu perustuu kasvaimen lähtökohtaan, jonka mukaan nämä kasvaimet jaetaan ruoansulatuskanavan ylä-, keski-, ja alaosan karsinoideihin (Williams ja Sobin 1963). Maailman terveysjärjestön laatiman endokriinisten kasvainten luokitus on esitetty taulukossa 2 (Solcia ym. 2000). Ruoansulatuskanavan karsinoidikasvainten epidemiologia, diagnostiikka ja kirurginen hoito 2193
4 Useimmissa tuoreissakin julkaisussa on käytetty edelleen klassista luokittelua, mutta WHO:n uudempi luokitus katsotaan paremmaksi, koska se yhdistää paremmin kasvainten kudosopilliset piirteet niiden biologiseen käyttäytymiseen tässä erittäin heterogeenisessa kasvainryhmässä. Oirekuva TAULUKKO 2. Endokriinisten kasvainten luokittelu WHO:n mukaan (Solcia ym. 2000). Hyvin erilaistuneet endokriiniset kasvaimet (hyvänlaatuiset tai hidaskasvuiset pahanlaatuiset kasvaimet) Hyvin erilaistuneet endokriiniset karsinoomat Huonosti erilaistuneet endokriiniset karsinoomat (pienisoluiset karsinoomat) Eksokriiniset ja endokriiniset sekasolukarsinoomat Kasvaintyyppiset leesiot Histopatologia ja kliiniset piirteet. Ruoansulatuskanavan yläosan karsinoidit eivät yleensä sisällä argentaffiinisia soluja eivätkä isompia määriä serotoniinia eli 5-hydroksitryptamiinia (5- HT). Tavallisimpia tuotteita ovat 5-HT:n esiaste 5-hydroksitryptofaani (5-HTP), histamiini ja useat erilaiset polypeptidihormonit, jotka voivat aiheuttaa karsinoidioireyhtymän oireita (Ganim ja Norton 2000). Ruoansulatuskanavan keskiosan karsinoidit sisältävät argentaffiinisia soluja ja runsaasti 5-HT:tä. Nämä karsinoidit erittävät harvoin 5-HTP:tä tai peptidihormoneja, mutta 5-HT:tä, takykiniinejä, prostaglandiineja ja bradykiniinejä saattaa erittyä verenkiertoon runsaastikin (Ganim ja Norton 2000). Ruoansulatuskanavan keskiosan karsinoidit voivat aiheuttaa klassisen karsinoidioireyhtymän yleensä vain silloin, kun tauti on levinnyt maksaan (Caplin ym. 1998, Öberg 1999). Ruoansulatuskanavan alaosan karsinoidit eivät myöskään sisällä argentaffiinisia soluja tai 5-HT:tä, eivätkä ne eritä 5-HTP:tä. Näin ollen tämän alueen karsinoidit eivät aiheuta karsinoidioireyhtymää. Ne sisältävät erilaisia ruoansulatushormoneja kuten kromograniini A:ta, haiman polypeptidiä (PP), peptidi YY:tä (PYY) ja somatostatiinia (Caplin ym. 1998, Öberg 1999). Karsinoidioireyhtymä. Klassinen karsinoidioireyhtymä liittyy yleensä ruoansulatuskanavan keskiosan karsinoideihin. Oirekuva on vaihteleva, eikä potilaalla yleensä esiinny kaikkia tyypillisiä oireita (punastuminen, verenpaineen huomattavat vaihtelut, ripuli, vatsakipu, telangiektasiat, hengenahdistus, pellagra ja sydän manifestaatiot. Syöminen, alkoholi ja stressi (kirurgia ja anestesia) saattavat laukaista oireyhtymän oireita, erityisesti punastumista ja verenpaineen vaihtelua. Karsinoidioireyhtymä johtuu kasvaimesta erittyvistä aineista ja niiden metaboliiteista (serotoniini, bradykiniini, prostaglandiini, katekoliamiinit, substanssi P) (Kerna ym. 1994). Osa näistä aineista metaboloituu maksassa tai keuhkoissa eikä siten pääse verenkiertoon. Tämän takia oireyhtymä kehittyy yleensä vasta, kun maksaan tai keuhkoihin on syntynyt etäpesäkkeitä. Karsinoidikriisi. Erilaisten peptidien massiivinen eritys verenkiertoon saattaa johtaa karsinoidikriisiin, jolloin seurauksena voi olla verenkiertojärjestelmän pettäminen. Tämän komplikaa tion vaara on ilmeinen erityisesti karsinoidioireyhtymää potevalla, jolle tehdään jokin toimenpide. Paikallispuudutus tai yleisanestesia, invasiiviset radiologiset toimenpiteet (esim. embolisaatio tai radioaaltoablaatio) ja kaikki kirurgiset toimenpiteet saattavat johtaa karsinoidikriisiin. Etiologiaa ei tunneta tarkasti, mutta katekoliamiinien arvioidaan olevan ratkaisevassa asemassa kriisin synnyssä. Karsinoidikriisin aiheuttama vakava hypotensio pystytään korjaamaan nopeasti oktreotidiinfuusiolla leikkauksen aikana. Suonensisäinen oktreotidi-infuusio tulisi aloittaa ennen suunniteltua leikkausta tai toimenpidettä annostuksin 50 µg/h, ja lääkitystä tulisi jatkaa vähintään 48 tunnin ajan (Kinney ym. 2001). Kaikista varotoimista huolimatta näille potilaille voi silti kehittyä vakavia sydän- ja verenkiertoelinkomplikaatioita, mikä on haaste kokeneellekin anestesiologille. Karsinoidin aiheuttamat sydänvauriot. Karsinoidisyndroomaa potevista noin 50 %:lla on sydämen läppävika, yleensä oikealla puolella. Kaikille tätä oireyhtymää poteville tulisikin tehdä ainakin EKG, sydämen kaikukuvaus ja keuh M. Victorzon ym.
5 kojen röntgenkuvaus. Jos vakavampia läppävikoja todetaan, ne tulisi korjata kirurgisesti ennen karsinoidin takia suunniteltua laparotomiaa (Conolly ym. 2002). Diagnostiikka Biokemiallinen diagnostiikka. Kudosopillisesti karsinoidikasvainten diagnostiikka perustuu immunohistokemiallisiin värjäyksiin kromograniini A:lla, synaptofysiinillä ja neuronispesifisellä enolaasilla (NSE). Ruoansulatuskanavan keskiosan karsinoidit voidaan värjätä 5-HT:n havaitsemiseksi. Kasvainproliferaatio, jolla on merkitystä taudin lääkehoidon suunnittelussa, pitäisi myös selvittää Ki67-värjäyksellä. Ruoansulatuskanavan keskiosan karsinoidien tuottamaa 5-HT:tä voidaan mitata suoraan plasmasta tai epäsuorasti virtsasta 5-HT:n metaboliitti 5-hydroksiindoliasetyylihapon (5-HIAA) suurentuneina pitoisuuksien perusteella. Suurentuneilla 5-HIAA:n pitoisuuksilla virtsan vuorokausimäärityksissä on 73 %:n sensitiivisyys ja 100 %:n spesifisyys karsinoidikasvaimen diagnostiikassa (Feldman ja O Dorisio 1986). Ruoansulatuskanavan yläosan karsinoidit saattavat tuottaa adrenokortikotrooppista hormonia (ACTH), kasvuhormonin va pautta ja hormonia (GHRH) tai histamiinia (Caplin 1998, Kulke ja Mayer 1999, Öberg 1999, Granberg ym. 2000). Ruoan sulatus kanavan alaosan karsinoidit eivät yleensä tuota suurentuneita 5- HIAA:n pitoisuuksia edes levinneissä tapauksissa (Caplin ym. 1998, Kulke ja Mayer 1999, Öberg 1999). Seerumin kromograniini A:n pitoisuus on suurentunut 80 % kaikista karsinoiditapauksista, ja 93%:lla potilaista, joilla on keuhkoetäpesäkkeitä (Granberg ym. 2000), ja se näyttää korreloivan myös kasvaimen määrään, joten tätä merkkiainetta voidaan hyödyntää myös taudin ennusteen arvioinnissa, varsinkin ruoansulatuskanavan keskiosan taudissa (Feldman ja O Dorisio 1986, Caplin ym. 1998, Kulke ja Mayer1999, Öberg 1999). Kromograniini A:n pitoisuus voi suurentua jo ennen kuin ruoansulatuskanavan yläosan taudin uusiminen on radiologisesti osoitettavissa. Pitoisuusmäärityksen sensitiivisyys on 92 % ja spesifisisyys 96 % (Öberg 2003). Seerumin kromograniini A on sensitiivisin kaikista kasvainmerkkiaineista karsinoidikasvainten diagnostiikassa. Lisäksi sitä voidaan hyödyntää hoidon tehon seuraamisessa. Väärän positiivisen tuloksen voivat aiheuttaa esimerkiksi protonipumpun estäjät ja munuaisten vajaatoiminta. Kasvainten kuvantaminen. Kuvantamistekniikan valinta riippuu paljolti karsinoidikasvaimen sijainnista ja koosta. 111 Indium- DTPA-ok treotidia käytetään kasvaimen levinneisyyden kartoittamisessa ja Karsinoidikasvaimen täydellinen kirurginen poisto on ainoa mahdollisuus parantaa potilas pysyvästi. hoidon tehon seurannassa(parkkila ym. 1996, Bombardieri ym. 2001). Keuhkoputkien karsinoidit voidaan havaita tietokonetomografialla (TT) tai magneetti kuvauksella (MK) ja tarvittaessa neulabiopsialla(ricke ym. 2001). Positroniemissiotomografia (PET) radioaktiivisesti merkityllä 5-HTP:llä voi olla käyttökelpoinen menetelmä ainakin ruoan sulatuskanavan keskiosan ja keuhkoputkien karsinoidien osoittamisessa(eriksson ym. 2002). Uudempana merkkiaineena PET-ku vauk sissa käytetään 64 Cu-TETAoktreotidia (An derson ym. 2001). Mahalaukun karsinoidit diagnostisoidaan yleensä tähystämällä tai tähystyksen yhteydessä tehdyllä kaikukuvauksella (endo-kk). Näitä tutkimuksia tulisi täydentää vatsan TT-kuvauksella taudin levinneisyyden selvittämiseksi. Ruoansulatuskanavan keskiosan karsinoidit diagnosoidaan yleensä vasta taudin levinneessä vaiheessa. Näissä tapauksissa tulisikin aina tehdä skintigrafia 111 indium- DTPA-oktreotidilla. Somatostatiinireseptoriskintigrafialla on 83 %:n diagnostinen osuvuus, ja löydöksen positiivinen ennustearvo on 100 %. Tällä tutkimuksella voidaan osoittaa leesioita, jotka eivät näy muilla kuvantamismenetelmillä (Bombardieri ym. 2001). TT:n ja MK:n avulla voidaan osoittaa primaarikasvaimen sijainti vain noin 50 %:ssa tapauksista (Ricke ym. 2001). Vatsaontelon kaikukuvaus osoittaa noin neljänneksen ohutsuolen karsinoideista ja suurimman osan maksan etäpesäkkeistä, ja kaikukuvauksen avulla voidaan tehdä myös maksamuutosten biopsia. Somato statiinireseptoriskintigrafialla on suurin sensitiivisyys ruoansulatuskanavan alaosan karsinoidien kuvantamisessa, mutta nämä Ruoansulatuskanavan karsinoidikasvainten epidemiologia, diagnostiikka ja kirurginen hoito 2195
6 kasvaimet voidaan paikantaa hyvin myös endo- KK:lla tai MK:lla (Ricke ym. 2001). Hoito Kirurginen hoito. Karsinoidikasvaimen täydellinen kirurginen poisto on edelleen hoidon kulmakivi ja ainoa mahdollisuus parantaa potilas pysyvästi (Caplin ym. 1998). Karsinoidikasvain voi aiheuttaa akuutin vatsan, ja leikkaus joudutaan tällöin tekemään päivystystoimenpiteenä. Karsinoidikasvain ei silloin yleensä ole tiedossa. Akuutissa vaiheessa pyritään korjaamaan henkeä uhkaava tilanne, ja leikkauksen laajuus määräytyy potilaan kunnon mukaan. Esimerkiksi suolen tukoksen ai heut tava karsinoidikasvain hoidetaan rajoite tulla suoliresektiolla. Elektiivinen, laajempi resektio ja suoliliepeen imu solmukkeiden huolellinen poisto saattavat olla myöhemmin tarpeen, varsinkin jos levinneisyystutkimukset ovat paljastaneet myös toisen kasvaimen. Ruoansulatuskanavan keskiosan karsinoidit voivat esiintyä multippeleina (Soreide ym. 1992), joten niitä tulee etsiä ennen mahdollista elektiivistä leikkausta. Oireiset potilaat, jotka eivät tarvitse päivystysluonteista leikkausta, voidaan tutkia huolellisesti, ja jos karsinoidikasvainta epäillään, taudin levinneisyys tulisi selvittää. Elektiivinen leik kaus voidaan sen jälkeen suunnitella paremmin. Sappirakon profylaktista poistoa kuoliovaaran takia mahdollisen myöhemmän kemo embo lisaatiohoidon yhteydessä ei enää pidetä välttämättömänä. Ruoansulatuskanavan yläosan karsinoidit. Noin 75 % mahalaukun karsinoideista liittyy krooniseen atrofiseen tyyppiin A gastriittiin (Rindi ym. 1996). Hypergastrinemian ajatellaan aiheuttavan enterokromaffiinisolujen hyperplasian ja edelleen karsinoidikasvaimen. Yleensä nämä kasvaimet ovat pieniä ja voidaan hoitaa endoskooppisella resektiolla (Rindi ym. 1993). Noin 5 10 % mahalaukun karsinoideista liittyy Zollinger Ellisonin oireyhtymään tai tyypin I multippeliin endokriiniseen neoplasiaan (MEN 1). Myös näiden kasvainten ajatellaan syntyvän gastriinin aiheuttamasta enterokromaffiinisolujen hyperplasiasta. Hoitona on paikallinen resektio gastriinin ylituotannon hallitsemiseksi. Noin % mahalaukun karsinoideista on sporadisia ja muista poiketen aggressiivisia ja yleensä jo levinneitä diagnosoinnin aikaan (Rindi ym. 1996). Leikkauksessa on pyrittävä radikaaliresektioon samoin kuin pohjukaissuolen karsinoideissakin. Haiman karsinoidikasvaimet ovat harvinaisia ja lähes aina jo levinneitä diagnosoinnin aikaan (Onaitis ym. 2000). Suurinta osaa näistä kasvaimista pystytään tästä syystä hoitamaan vain palliatiivisesti. Ruoansulatuskanavan keskiosan karsinoidit. Ohutsuolen karsinoidit aiheuttavat usein epäspesifisiä oireita myöhään ja ovat jo diagnosoinnin aikaan usein levinneitä. Pieniin kasvaimiin (alle 1 cm) liittyy imusolmuke- tai maksa metastasointi yli 40 %:ssa tapauksista, keskikokoisiin kasvaimiin yli 60 %:ssa ja suuriin kasvaimiin (yli 2 cm) lähes aina (Kulke ja Mayer 1999). Koska tauti voi aiheuttaa suoliliepeen hapenpuutetta tai suolitukoksen, hoidoksi suositellaan riittävää ohutsuoliresektiota suoliliepeineen riippumatta siitä, päästäänkö radikaaliseen poistoon vai ei (Sutton ym. 2003). Taudin etäpesäkkeitä voidaan myös hoitaa kirurgisesti. Paikallisten imu solmuke-etäpesäkkeiden poisto saattaa parantaa potilaan kokonaan (Norton 1995). Oireita voidaan myös saada hallintaan maksametastaasien resektiolla (Dousset ym. 1996). On todettu viitteitä siitä, että jos 90 % kasvainmassasta saadaan poistetuksi, oireet vähenevät oleellisesti ja elonjäämisosuus paranee epätäydellisestä resektiosta huolimatta (Norton 1995, Sarmiento ym. 2003). Umpilisäkkeen karsinoidikasvaimen koko on ratkaiseva, kun suunnitellaan resektion laajuutta. Moertelin ym. (1968) mukaan etäpesäkkeet ovat harvinaisia, jos kasvain on pieni (alle 1 cm). Pelkkä umpilisäkkeen poisto voidaan katsoa näissä tapauksissa riittäväksi, mutta seuranta on tarpeen, sillä nämä pienetkin kasvaimet saattavat levitä (MacGillivray ym. 1992). Jos kasvain on läpimitaltaan yli 2 cm, yleisen suosituksen mukaista on tehdä oikeanpuoleinen paksusuolen poistoleikkaus ja poistaa suolilieve imusolmukkeineen huolellisesti (Loftus ja Van Heerden 1995), sillä tämän kokoiset kasvaimet ovat lähettäneet etäpesäkkeitä noin 30 %:ssa tapauk M. Victorzon ym.
7 TAULUKKO 3. Karsinoidikasvainpotilaiden viiden vuoden elossaolo-osuudet (%) kasvaimen primaaripaikan mukaan (Modlin ja Sandor, 1997). Primaari-kasvaimen sijainti Paikallinen tauti Paikallisesti levinnyt Muualle levinnyt Ohutsuoli Umpilisäke Paksusuoli Peräsuoli sista (Sutton ym. 2003). Kiistanalaisempaa on, mitä tehdä keskikokoisille kasvaimille (1 2 cm). Monet suosittelevat umpilisäkkeen poistoa ja seurantaa (Loftus ja Van Heerden 1995), toiset taas oikeanpuoleista paksusuolen poistoa, varsinkin jos karsinoidikasvain sijaitsee umpilisäkkeen alkuosassa tai kasvaa umpilisäkkeen suoliliepeeseen (Thompson ym. 1985) tai histologinen tutkimus paljastaa musinoottisen kasvaimen (Gouzi ym. 1993) tai kasvaimen mitoottinen indeksi on suuri (Deans ja Spence 1995). Laajempaa leikkausta on suositeltu myös nuoremmille potilaille, joskin pelkkää umpilisäkkeen poistoa on pidetty riittävänä lapsipotilailla (Assadi ym. 2002). Satunnaistettujen prospektiivisten tutkimusten puuttuessa ei ole mahdollista antaa tarkempia suosituksia keskikokoisten umplisäkkeiden karsinoidikasvainten hoidosta. Alaruoansulatuskanavan karsinoidit. Myös peräsuolen karsinoidikasvainten koolla on väliä. Useimmat suosittelevat paikallista poistoa tai endoskooppista resektiota (transanaalinen endoskooppinen mikrokirurgia (TEM)) alle 1 cm kasvaimille (Federspiel ym. 1990). Jos kasvain on yli 2 cm läpimitaltaan, suositellaan usein joko matalaa anteriorista resektiota tai abdominoperineaalista resektiota. Elonjäämisosuus ei kuitenkaan välttämättä parane, sillä tauti on jo usein levinnyt laajemmalle (Koura ym. 1997). Kuten umpilisäkkeen karsinoidien myös rektumin keskikokoisten (1 2 cm) karsinoidien optimaalinen hoito on kiistanalainen. Useimmat suosittelevat laajempaa leikkausta, jos kasvain invasoi lihaskerrokseen, tauti on oireinen tai todetaan haavauma (Loftus ja Van Heerden 1995). Kuten adenokarsinoomissakin, potilaan ikä ja muu terveydentila tulee ottaa huomioon, kun suunnitellaan rektumin karsinoidikasvaimen kirurgista hoitoa (Kulke ja Mayer 1999). Maksan etäpesäkkeiden embolisaatio ja kemoembolisaatio. Jos potilaan maksan etäpesäkkeet eivät ole resekoitavissa tai hänen yleiskuntonsa ei salli laajempaa leikkausta, voidaan yrittää vähentää kasvainmassaa maksavaltimon selektiivisellä embolisaatiolla. Tämä aiheuttaa ohimenevän mutta täydellisen hapenpuutteen, jolla saadaan oireellinen ja hormonaalinen vaste %:ssa tapauksista (Venook 1999). Profylaktisen oktreotidi-infuusion tärkeys on syytä muistaa. Kemoembolisaatiolla tarkoitetaan suoraan maksavaltimoon annettavaa lääkehoitoa yhdistettynä embolisaatioon. Tällä tavalla saavutetaan suurempi paikallinen pitoisuus ja parempi teho, koska hapenpuutteesta kärsivät kasvainsolut ovat herkempiä reagoimaan lääkitykseen (Ruszniewski ym. 2000). Karsinoidikasvainpotilaiden hoidossa kemoembolisaatiolla on saavutettu oireiden huomattava lievittyminen %:lla, biokemiallinen vaste %:lla ja kasvaimen huomattava pieneneminen %:lla noin 8 42 kuukauden ajaksi (Ruszniewski ym. 2000). Kryokirurgia ja lämpöablaatio. Kasvainten jäädyttämistä eli kryoterapiaa on kokeiltu joillakin potilailla, mutta kryoterapian ja muun palliatiivisen kirurgian välillä ei ole tehty satunnaistettua tutkimusta. Johnsonin ym. (1997) aineistossa noin % potilaista, joilla ruoansulatuskanavan keskiosan karsinoidien maksametastaaseja hoidettiin kryokirurgialla, saavutti biokemiallisen hoitovasteen (5-HIAA-pitoisuuden perusteella). Karsinoidikasvainten maksametastaasien lämpöablaatio on uusi hoitotapa, joka on osoittautunut lupaavaksi menetelmäksi kasvainten kasvun rajoittamisessa ja oireiden vähentämisessä (Wessels ja Schell 2001). Siinä käytetään radioaaltoenergiaa kasvainsolujen tuhoamiseksi. Ko- Ruoansulatuskanavan karsinoidikasvainten epidemiologia, diagnostiikka ja kirurginen hoito 2197
8 kemuksia tästä hoidosta on kuitenkin kertynyt vasta vähän. Maksansiirtoa voidaan harkita harvoille, valikoiduille potilaille, joilla maksan ulkopuolinen kasvain on saatu tehokkaasti poistetuksi ja muilla hoitokeinoilla ei saada kliinisiä oireita hallintaan. Le Treut ym. (1997) tekivät maksansiirron 15 potilaalle karsinoidikasvaimen takia, ja näistä potilaista 73 % oli elossa ja 47 % taudittomia viiden vuoden kuluttua leikkauksesta (Le Treut ym. 1997). Suomessakin on tehty yksi maksansiirto karsinoidikasvaimen maksa metastaasien takia. Siirto tehtiin elokuussa 2002, ja potilas voi nykyään hyvin. Kuolleisuus/ ,4 0,3 0,2 0,1 Naiset Miehet KUVA 4. Karsinoidituumorin aiheuttama kuolleisuus Suomessa (ikävakioitu maailman standardiväestöön). Ennuste McDermott ym. (1994) osoittivat monimuuttuja-analyysillä itsenäisiksi ennustetekijöiksi sukupuolen (naisilla parempi ennuste) ja etäpesäkkeet diagnosoinnin aikaan. Muita ennustetta huonontavia tekijöitä ovat useat maksan etäpesäkkeet, karsinoidioireyhtymä ja vuorokausivirtsan suuret 5-HIAA-pitoisuudet (Janson ym. 1997). Itsenäiseksi ennustetekijäksi on todettu seerumin kromograniini A:n suuri pitoisuus (yli µg/l, määritetään immunoluminometrialla, viitealue alle 110 µg/l) (Janson ym. 1997). Kromograniini A onkin ilmeisesti paras ennusteellinen merkkiaine potilailla, joilla todetaan karsinoidikasvain. Karsinoidikasvainpotilaan ennuste riippuu taudin levinneisyydestä diagnosoinnin aikaan. Taulukossa 3 on kuvattu viiden vuoden ennuste taudin primaarisijainnin ja levinneisyyden mukaan. Taulukon luvut perustuvat Yhdysvaltojen kansallisen syöpäinstituutin tietopankista saatuun potilaan aineistoon vuosilta (Modlin ja Sandor 1997). Suomessa vuosina diagnosoitujen karsinoidipotilaan suhteellinen viiden vuoden elossaolo-osuus oli 83 % (kaikki tapaukset, taulukko 1). Paikallisiksi arvioitujen kasvainten osalta osuus oli erinomainen, 96 %, mutta levinneiden kasvainten osalta vain 50 %. Varsin hyväennusteisena pidettyyn tautiin on viime aikoina kuollut vuosittain keskimäärin noin 15 miestä ja 20 naista (kuva 3). Huolimatta parantuneesta diagnostiikasta ja tehostuneesta hoidosta kuolleisuus on ollut hitaassa kasvussa (kuva 4). Tämä puhuu sitä vastaan, että taudin yleistyminen johtuisi pelkästään sattumalöydösten lisääntymisestä. Lopuksi Ruoansulatuskanavan keskiosan karsinoidit ovat tavallisimpia ja niiden ilmaantuvuus on lisääntynyt ilmeisesti parantuneen diagnostiikan takia. Taudin nopea diagnosointi ja asianmukainen kartoittaminen ovat riippuvaisia kliinikon kyvystä epäillä tätä harvinaista tautia, oikeista kuvantamistutkimuksista sekä spesifisistä biokemiallisista ja kudosopillisista testeistä. Kirurgin rooli on erityisen tärkeä, sillä leikkaus tarjoaa ainoan mahdollisuuden parantaa potilas pysyvästi. Kirurgisen hoidon optimointi edellyttää radiologin, onkologin, patologin, endokrinologin, anestesiologin ja isotooppilääkärinkin tiimityötä. Karsinoidikasvaimen ja etenkin etäpesäkkeiden epätäydellinenkin poisto, kun täydellinen poisto ei ole mahdollinen kannattaa, sillä karsinoidikasvainmassan vähentämisellä suoliliepeestä tai maksasta voidaan pidentää elossaoloaikaa ja hallita oireita. Leikkauksen jälkeen potilas tulisi aina ohjata joko onkologin tai endokrinologin seurantaan M. Victorzon ym.
9 Kirjallisuutta Anderson C, Dehdashti F, Cutler P, ym. 64Cu-TETA-octreotide as a PET imaging agent for patients with neuroendocrine tumors. J Nucl Med 2001;42: Assadi M, Kubiak R, Kaiser G. Appendical carcinoid tumors in chlidren: does size matter? Med Pediatr Oncol 2002;38:65 6. Berge T, Linell F. Carcinoid tumours. Frequency in a defined population during a 12-year period. Acta Pathol Microb Scand 1976;84: Bombardieri E, Maccauro M, de Deckere E, Savelli G, Chiti A. Nuclear medicine imaging of neuroendocrine tumors. Ann Oncol 2001;12: S51-S61. Caplin M, Buscombe J, Hilson A, Jones A, Watkinson A, Burroughs A. Carcinoid tumours. Lancet 1998;352: Conolly H, Schaff H, Mullany C, Abel M, Pellikka P. Carcinoid heart disease: impact of pulmonary valve replacement in right ventricular function and remodeling. Circulation 2002;106: Deans G, Spence R. Neoplastic lesions of the appendix. Br J Surg 1995; 82: Dousset B, Saint-Marc O, Pitre J. Metastatic neuroendocrine tumors: medical treatment, surgical resection or liver transplantation. World J Surg 1996;20: Eriksson B, Bergström M, Sundin A, ym. The role of PET in localization of neuroendocrine and adrenocortical tumors. Ann NY Acad Sci 2002;970: Federspiel B, Burke A, Sokin L, Shekitka K. Rectal and colonic carcinoids. Cancer 1990;65: Feldman J, O Dorisio T. Role of neuropeptides and serotonin in the diagnosis of carcinoid tumors. Am J Med 1986;81:41 8. Ganim R, Norton J. Recent advances in carcinoid pathogenesis, diagnosis and management. Surg Oncol 2000;9: Gouzi J, Laigneau P, Delande J, Flamant Y, Bloom E, Oberlin P. Indication for right hemicolectomy in carcinoid tumor of the appendix: the French Association for Surgical Research. Surg Gynecol Obstet 1993;176: Granberg D, Wilander E, Öberg K, Skogseid B. Prognostic markers in patients with typical bronchial carcinoid tumours. J Clin Endocrinol Metab 2000;85: Janson E, Homberg L, Stridsberg M, ym. Carcinoid tumours: analysis of prognostic factors and survival in 301 patients from a referral center. Ann Oncol 1997;8: Johnson L, Krebs T, Wong You Cheong J, ym. Cryosurgical debulking of unresectable liver metastases for palliation of carcinoid syndrome. Surgery 1997;121: Kerna I, de Vries E, Slooff M, Biesma B, Muskiet F. Serotonin, catecholamines, histamine, and their metabolites in urine, platelets, and tumor tissue of patients with carcinoid tumors. Clin Chem 1994;40: Kinney M, Warner M, Nagorney D, ym. Perianaestetic risks and outcomes of abdominal surgery for metastatic carcinoid tumours. Br J Anaest 2001;87: Koura A, Giacco G, Curley S, Skibber J, Feig B, Ellis L. Carcinoid tumors of the rectum: effect of size, histopathology, and surgical treatment on metastasis-free survival. Cancer 1997;79: Kulke M, Mayer R. Carcinoid tumors. N Engl J Med 1999;340: LeTreut Y, Delpero J, Dousset B, ym. Results of liver transplantation in the treatment of metastatic neuroendocrine tumors. A 31-case French multicentric report. Ann Surg 1997;225: Loftus J, Van Heerden J: Surgical management of gastrointestinal carcinoid tumors. Adv Surg 1995;28: MacGillivray D, Heaton R, Rushin J, Cruess D. Distant metastases from a carcinoid tumor of the appendix less than 1 cm in size. Surgery 1992;111: McDermott E, Guduric B, Brennan M. Prognostic variables in patients with gastrointestinal carcinoid tumours. Br J Surg 1994;81: Modlin I, Lye K, Kidd M. A 5-decade analysis of carcinoid tumors. Cancer 2003;97: Modlin I, Sandor A. An analysis of cases of carcinoid tumors. Cancer 1997;79: Moertel C, Dockerty M, Judd E. Carcinoid tumors of the vermiform appendix. Cancer 1968;21: Newton J, Swerdlow A, dos Santos Silva I, ym. The epidemiology of carcinoid tumours in England and Scotland. Br J Cancer 1994;70: Norton J. Surgical management of carcinoid tumors: role of debulking and surgery in patients with advanced disease. Digestion 1995;55: Obendorfer S. Karzenoide tumoren des dunndarms. Frankfurt Zeitschrift Pathologie 1907;1: Onaitis M, Kirshbom P, Hayward T, ym. Gastrointestinal carcinoids: a characterization by site of origin and hormone production. Ann Surg 2000;232: Parkkila S, Ahonen A, Leinonen L, Salmela P. Kasvainten somatostatiinireseptorien gammakuvaus. Duodecim 1996;112: Ricke J, Klose K-J, Mignon M, Öberg K, Wiedenmann B. Standardization of imaging in neuroendocrine tumors: results of a European Delphi process. Eur J Radiol 2001;37:8 17. Rindi G, Bordi C, Rappel S, La Rosa S, Stolte M, Solcia E. Gastric carcinoids and neuroendocrine carcinomas: pathogenesis, pathology, and behavior. World J Surg 1996;20: Rindi G, Luinetti O, Cornaggia M, Capella C, Solcia E. Three subtypes of gastric argyrophil carcinoid and the gastric neuroendocrine carcinoma: a clinicopathologic study. Gastroenterology 1993;104: Ruszniewski P, Rougier P, Roche A, ym. Hepatic artery chemoembolization in the management of advanced digestive endocrine tumors. Digestion 2000;62: Sarmiento J, Heywood G, Rubin J, Ilstrup D, Nagorney D, Que F. Surgical treatment of neuroendocrine metastases to the liver: a plea for resection to increase survival. Am Coll Surg 2003;197: Solcia E, Klöppel G, Sobin L. World Health Organisation international histologic classsification of tumours. Histologic typing of endocrine tumours. 2. painos. Berliini: Springer Verlag, Soreide E, Berstad T, Bakka A, ym. Surgical treatment as a principle in patients with advanced abdominal carcinoid tumors. Surgery 1992;111: Sutton R, Doran H, Williams E, ym. Surgery for midgut carcinoid. Endocrine-Related Cancer 2003;10: Thompson G, Van Heerden J, Martin J, Schutt A, Ilstrup D, Carney J. Carcinoid tumors of the gastrintestinal tract: presentation, management, and prognosis. Surgery 1985;98: Venook A. Embolization and chemoembolization therapy for neuroendocrine tumors. Curr Opinion Onc 1999;11: Wessels F, Schell S. Radiofrequency ablation treatment of refractory carcinoid hepatic metastases. J Surg Res 2001;95:8 12. Wilder R, Allen F, Power M, Robertson H: Carcinoma of islands of pancreas, hyperinsulinism and hypoglycemia. J Am Med Ass 1927; 89: Williams E, Sobin M. The classification of carcinoid tumours. Lancet 1963;1: Zollinger R, Ellison E. Primary peptic ulcerations of the jejunum associated with islet cell tumors of the pancreas. Ann Surg 1955;142: Öberg K. Diagnosis and treatment of carcinoid tumors. Expert Rev. Anticancer Ther 2003;3: Öberg K. Neuroendocrine gastrintestinal tumors a condensed overview of diagnosis and treatment. Ann Oncol 1999;10:3 8. MIKAEL VICTORZON, LT, erikoislääkäri, osastonylilääkäri mikael.victorzon@epshp.fi Seinäjoen keskussairaala, kirurgian klinikka, GE-kirurgian yksikkö SARITA VICTORZON, LL, erikoislääkäri, vs. apulaisylilääkäri Seinäjoen Keskussairaala, kuvantamisyksikkö Hanneksenrinne Seinäjoki RISTO SANKILA, professori, ylilääkäri Suomen Syöpärekisteri Liisankatu 21 B Helsinki ja Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Tampereen yliopisto Ruoansulatuskanavan karsinoidikasvainten epidemiologia, diagnostiikka ja kirurginen hoito 2199
10 Mitä opin -kysymykset 1. Umpilisäkkeen karsinoiditapauksissa suositellaan tehtäväksi oikeanpuoleinen hemikolektomia, jos a) kasvain on läpimitaltaan alle 1 cm b) kasvain on läpimitaltaan 1 2 cm, musinoottinen ja sijaitsee umpilisäkkeen alkuosassa mutta ei kasva suoliliepeeseen c) kasvain on läpimitaltaan yli 2 cm d) kasvain on läpimitaltaan alle 1 cm ja kyseessä on lapsipotilas 2. Ruoansulatuskanavan yläosan karsinoidia epäiltäessä paras diagnostinen testi on a) virtsan 5-HIAA-pitoisuuden vuorokausimääritys b) seerumin kromograniini A:n määritys c) seerumin adrenokortikotrooppisen hormonin (ACTH:n) pitoisuus d) proliferaatioindeksin määrittäminen Ki-67-värjäyksellä 4. Karsinoidikasvainten ilmaantuvuus Suomessa oli vuosina a) pienentynyt b) suurentunut c) pysynyt muuttumattomana d) naisilla 3,0/ Todetuissa karsinoidikasvaintapauksissa viiden vuoden elossaolo-osuus oli Suomessa vuosina a) kaikkien tapausten osalta 83 % b) paikallisiksi arvioitujen kasvainten osalta 96 % c) levinneiden kasvainten osalta 50 % d) levinneiden kasvainten osalta 5 % Oikeat vastaukset sivulla Somatostatiinireseptoriskintigrafian diagnostinen osuvuus on a) parempi kuin tietokonetomografian mutta huonompi kuin magneettikuvauksen b) parempi kuin magneettikuvauksen mutta huonompi kuin tietokonetomografian c) 83 % ja positiivinen ennustearvo 100 % d) huonompi kuin kaikukuvauksen 2200
Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,
LisätiedotKasvainsairauksien kirurginen hoito
Kasvainsairauksien kirurginen hoito Sari Mölsä Diplomate of European College of Veterinary Surgeons Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eläintenhoitajaseminaari 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotRuokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia
Ruokatorvisyöpä Ruokatorvisyöpä 2013 Eero Sihvo Dos KSKS Nielemisvaikeus Suomessa vajaa 300/v 14. yleisin ca >20. yleisin ca 2 histologista päätyyppiä Distaalinen ruokatorvi 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0
LisätiedotRuoansulatuskanavan ja haiman neuroendokriiniset kasvaimet
Matti J. Välimäki ja Johanna Arola KATSAUS Ruoansulatuskanavan ja haiman neuroendokriiniset kasvaimet Neuroendokriinisiä kasvaimia (NET) kutsuttiin aiemmin karsinoidikasvaimiksi. Ne ovat lähtöisin hormoneja
LisätiedotGYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016
GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotEturauhassyövän uudet lääkehoidot
Eturauhassyövän uudet lääkehoidot 24.04.2015 Petteri Hervonen, LT, Syöpätautien erikoislääkäri Docrates Syöpäsairaala, TAYS Yleistä Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpätyyppi Lähes 5000 uutta diagnoosia/vuosi
LisätiedotESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen
ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu
LisätiedotFer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013
Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, naistentau$en ja synnytysten
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotPaksu- ja peräsuolisyövän PET/CT
Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Preoperatiiviset levinneisyysselvitykset
LisätiedotNET kliininen kuva. Matti J. Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 22.11.2012
NET kliininen kuva Matti J. Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 22.11.2012 Modlin IM et al Lancet Oncology 2008; 9:61 Yhdysvalloissa vuonna 2004 103.000 neuroendokriinistä
LisätiedotETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI
ETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI ETURAUHANEN - ANATOMIA 21.11.2018 2 ETURAUHASEN TOIMINTA Maapähkinän kokoinen rauhanen, joka sijaitsee peniksen takana, peräsuolen
LisätiedotRintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki
Rintasyöpä Suomessa Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri
LisätiedotGynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el
Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Suomessa 5.2 miljoonaa asukasta 5 yliopistosairaalaa 16 keskusairaalaa aluesairaalat ja
LisätiedotMitä onkologi toivoo patologilta?
Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa
Lisätiedotrakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla
LisätiedotCOPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!
COPYRIGHT MARTINE VORNANEN Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! PAPILLAN JA ULKOISTEN SAPPITEIDEN KASVAIMET MARTINE VORNANEN PSHP LABORATORIOKESKUS ULKOISTEN SAPPITEIDEN
LisätiedotGKS koulutuspäivät 13.10.2011 Marjaleena Setälä, EL 1. Fossa Douglas on endometrioosipesäkkeiden yleisin sijaintipaikka kuoppaa verhoava peritoneum sakrouteriiniset ligamentit peräsuoli 2. Endometrioosi
LisätiedotPaksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio
Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta
LisätiedotIAP syyskokous 2008 Lasiseminaari
IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari Tapaus 1 45 vuotias mies, ei aiempia sairauksia. Oikean kiveksen 3,5 cm läpimittainen tuumori. 14.11.2008 CD99 Inhibin Ki67 AE1/AE3 14.11.2008 Muita immunovärjäyksiä
LisätiedotCOPYRIGHT. Heikki Mäkisalo. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!
COPYRIGHT Heikki Mäkisalo Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! Mitkä maksan kasvaimet hoidetaan maksansiirrolla? Milloin metastaasikirurgia kannattaa? Heikki Mäkisalo
LisätiedotIhotuumorin biopsia vai leikkaushoito
Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare
LisätiedotKuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen
Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän
LisätiedotAiemmin terve keski-ikäinen nainen, jolle
Kliinis-patologinen kokousselostus Keski-ikäisen naisen toistuvat ohutsuolen puhkeamat, suolihaavaumat ja ripuli 1 Veli-Pekka Harjola ja Martti Färkkilä Keski-ikäiselle aiemmin varsin terveelle naiselle
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
LisätiedotLisämunuaisten kirurginen hoito Dos. Juhani Sand Kirurgian, Gastroenterologian ja Syövänhoidon toimialue TAYS Lisämunuaiskirurgia Tiivistä yhteistyötä endokrinilogin kanssa Endokriinista kirurgiaa Tiivisyhteistyö
LisätiedotSeminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö
Seminoman hoito ja seuranta S. Jyrkkiö 17.4.2015 Kivessyöpä yleistyy Pohjoismaissa Seminoman ja non-seminoomien yleisyys Pohjoismaissa Kuolleisuus kivessyöpään Pohjoismaissa Kivessyöpä 5 v OSS Kivestuumoreiden
LisätiedotEturauhassyövän seulonta. Patrik Finne
Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta
LisätiedotOYS, sisätautien klinikka ENDOPÄIVÄT Ä 2008
Kilpirauhassyövän i seuranta Eija Eloranta OYS, sisätautien klinikka ENDOPÄIVÄT Ä 2008 Kilpirauhassyöpä p 1% kaikista syövistä naisilla > miehillä yleisin endokriininen syöpä (90%) Ilmaantuvuudessa merkittävä
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotMikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI
Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen
LisätiedotSuomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla
LisätiedotHeini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS
Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi
LisätiedotLevinneen suolistosyövän hoito
Levinneen suolistosyövän hoito Yhteyshoitajakoulutus 29.9. LT ylilääkäri Pirkanmaan Syöpäyhdistys Uusien tapausten lukumäärät, yleisimpien syöpien mennyt ja ennustettu trendi, miehet Uusien tapausten lukumäärät,
LisätiedotMuuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon
Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT
LisätiedotKilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander
Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander Radiologi Valtakunnallinen PET-keskus, Turku TT +aika- ja paikkaerotuskyky +nopeus +saatavuus +hinta +keuhkot +useimmat vatsan
LisätiedotSuomalainen maksa - ja miten se on marinoitu
Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi
LisätiedotRUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto
RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka 25.4.2019 I Jouni Tuomisto Tautitaakan käsite 1/2 Tautitaakka (burden of disease, BoD) yhdistää: sairauden takia menetetyt haittapainotetut
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotREFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo
REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS MITÄ REFLUKSI TARKOITTAA? Mahalaukun tai ohuensuolen sisällön pääsy ruokatorveen ilman oksentamista fysiologinen refluksi kenellä tahansa sopivissa olosuhteissa patologinen
LisätiedotNAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA
NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotHaiman edenneen neuroendokriinisen kasvaimen lääkehoito
Raija Ristamäki ja Maija Tarkkanen Haiman edenneen neuroendokriinisen kasvaimen lääkehoito Haimalähtöisen edenneen neuroendokriinisen syövän lääkehoitoon on käytettävissä useita vaihtoehtoja, mutta satunnaistettuihin
LisätiedotMRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen
MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS 26.09.2013 Helsinki Arto Leminen 2 Yleisimmät syövät Suomessa 2011 3 Naiset N Miehet N Rinta 4865 Eturauhanen 4719 Paksusuoli 874 Keuhko + ht 1570
LisätiedotViiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja
Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja hoidossa Johanna Hietamäki Tutkija, Lääk.yo Esityksen kulku Kehittämishankkeen esittely Toteutettu selvitys Menetelmät, aineisto Tulokset Johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat
LisätiedotOnko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa
Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta
LisätiedotMitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?
Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen
LisätiedotMUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO
MUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO Dosentti Johanna Mäenpää Naistenklinikka TAYS JM 05 KÄSITELTÄVÄT KASVAIMET Itusolukasvaimet Stroomaperäiset kasvaimet Kasvaimet epäspesifisestä
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotRintojen kuvantaminen. 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen
Rintojen kuvantaminen 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen Kuvantamistavat Mammografia (2D), tomosynteesi (3D) Ultraääni, ABUS Magneettikuvantaminen Rinta-TT TT Oireet Kyhmy Ihon, nännin uusi ja konstantti
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotSakari Hietanen TYKS/Gynekologinen syövänhoito
Sakari Hietanen TYKS/Gynekologinen syövänhoito Ei sidonnaisuuksia 900 Kohdun runko- osan syövän insidenssi 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1957-1961 1962-1966 1967-1971 1972-1976 1977-1981 1982-1986
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
LisätiedotMITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ?
MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ? Riitta Huotari-Orava Patologian erikoislääkäri Iho-ja sukupuolitautien erikoislääkäri 9.1.2007 Löydöksenä on basaliooma. Kasvain yltää reunaan.
LisätiedotKenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?
Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen
LisätiedotSuolistosairauksien laaja kirjo
Suolistosairauksien laaja kirjo Yhä yleisempien suolistosairauksien, Crohnin taudin ja haavaisen paksusuolitulehduksen, lisäksi puhutaan myös mikroskooppisesta koliitista, lyhytsuolisyndroomasta ja kloridiripulista.
LisätiedotHoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011
PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa
LisätiedotTärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen
Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen eksoneissa 2, 3 ja 4) varmistaminen on tärkeää ennen Erbitux (setuksimabi) -hoidon aloittamista
LisätiedotKliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa
Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa Kirsi Timonen, dos. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Keski-Suomen shp kirsi.timonen@ksshp.fi, Sidonnaisuudet
LisätiedotSarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka
Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka Pehmytkudos- ja luusarkoomissa eri hoito-ohjelmat pehmytkudossarkoomissa yleensä kirurgia ensin Onkologinen
LisätiedotProteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen
Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3
LisätiedotSukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa
LisätiedotTyypin 1 multippeli endokriininen neoplasia eli MEN 1 oireyhtymä
Pasi I. Salmela KATSAUS Tyypin 1 multippeli endokriininen neoplasia eli MEN 1 oireyhtymä Tyypin 1 multippeli endokriininen neoplasia eli MEN 1 oireyhtymä on harvinainen monikasvainoireyhtymä. Se johtuu
LisätiedotSTUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä
KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten
LisätiedotHE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka
HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotEturauhassyöpä Suomessa
Eturauhassyöpä Suomessa Insidenssi 4596 uutta tapausta v. 2009 (Suomen yleisin syöpä ja miesten yleisin syöpä) -14774 uutta syöpätapausta vuonna 2009 Kuolleisuus 784 hlöä v. 2009 (miesten toiseksi yleisin
LisätiedotPOTILASOHJE 1 ensitieto 28.3.2012
PAKSU- JA PERÄSUOLEN SYÖPÄ POTILASOHJE 1 Sinulla on todettu syöpä paksu- tai peräsuolen alueella. Sairastuminen herättää paljon kysymyksiä, pelkoa ja ahdistusta. On hyvä tietää, ettei syöpädiagnoosi tarkoita
LisätiedotCOPYRIGHT Marko Seppänen
COPYRIGHT Marko Seppänen Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! Auttaako PET maksan ja haiman kasvainten kuvantamisessa? Marko Seppänen Valtakunnallinen PET-keskus Turku
LisätiedotKliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala
Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Lisämunuaisen toiminnan tutkimiseen käytettävät t hormonitutkimukset Tutkimusaihe Perustutkimus Rasituskokeet Hyperkortisolismi
LisätiedotKohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:
LisätiedotAkuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa
Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet
LisätiedotPET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala
PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?
LisätiedotLuuston SPECT ja PETCT
Luuston SPECT ja PETCT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Luuston kuvantaminen Gammakuvauksella vs. PET-menetelmällä SPET-CT vs. PET/CT
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotKohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS
Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen
LisätiedotKolorektaalisyövän leikkaushoidon tulokset Mikkelin keskussairaalassa. Hannu Paajanen ja Niilo Härkönen
Alkuperäistutkimus Kolorektaalisyövän leikkaushoidon tulokset Mikkelin keskussairaalassa Hannu Paajanen ja Niilo Härkönen Vuosina 1985 94 Mikkelin keskussairaalassa todettiin 341 kolorektaalisyöpää, joista
LisätiedotMatkapuhelimet ja syöpävaara
Matkapuhelimet ja syöpävaara Anssi Auvinen LT, tutkimusprofessori Säteilyturvakeskus Miksi tutkitaan Radiotaajuinen sähkömagneettikenttä Heikko energia Paikallinen: kantama joitain cm Tutkimuksen edellytykset
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotUroteelineoplasiat. Paula Kujala 13.11.2008
Uroteelineoplasiat Paula Kujala 13.11.2008 UROTEELI Virtsarakon kasvaimista suurin osa on lähtöisin virtsateitä verhoavasta spesialisoituneesta epiteelistä, uroteelista. Uroteeli peittää virtsateitä munuaisaltaasta
LisätiedotAkuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka
Akuutti vatsa raskauden aikana Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa Äkillisesti alkanut tai voimistuva tunteja tai päiviä kestävä vatsakipu Tila saattaa vaatia
LisätiedotKohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA
Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulan syöpä Ihmisen papillomavirus- eli HPV-infektio
Lisätiedot23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg
Laparoskopia raskauden aikana el Reita Nyberg Naistentautien ja synnytysten vastuualue, TAYS Taustaa 1 odottaja / 500-635 tarvitsee vatsan alueen kirurgiaa muusta kuin obstetrisesta syystä appendisiitti,
LisätiedotMiten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?
ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi
LisätiedotYleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71
Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin
LisätiedotLiite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY
LisätiedotLeikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen
Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen INTO-päivät, 6.11.2018 Dipoli Kaisa Huotari LT, Infektiolääkäri HUS, Tulehduskeskus, Peijaksen sairaala Tässä esityksessä jätän vähemmälle
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotTIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen
TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI K Franssila & E Jantunen KLIINIKON PERSPEKTIIVI DIAGNOSTIIKKAAN ilman diagnoosia rationaalinen, tavoitteellinen hoito mahdotonta diagnostiikkaan
LisätiedotHoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan.
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Kaliumklorid Orifarm 750 mg depottabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depottabletti sisältää 750 mg kaliumkloridia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.
LisätiedotLUTETIUM-OKTREOTAATILLA HOIDETUT OYS:N NEUROENDOKRIINISTEN KASVAINTEN POTILAAT
LUTETIUM-OKTREOTAATILLA HOIDETUT OYS:N NEUROENDOKRIINISTEN KASVAINTEN POTILAAT Arttu Ylitalo Syventävien opintojen tutkielma Sisätaudit, endokrinologia Oulun yliopisto 5.9.2016 Ohjaajat Dos. Pasi Salmela
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotUutta lääkkeistä: Vemurafenibi
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi Kristiina Airola / Julkaistu 28.9.2012. Zelboraf 240 mg kalvopäällysteinen tabletti, Roche Registration Ltd. Zelboraf-valmistetta
LisätiedotKoolonin- ja peräsuolen syöpä eli kolorektaalisyöpä
Alkuperäistutkimus Suuret kolorektaaliset adenoomat Jyrki Mäkelä, Niina Riekkinen, Nina Rotko ja Seppo Laitinen Tasaisesti yleistyvän kolorektaalisyövän ennustetta on pyritty parantamaan seulonnan ja seurannan
Lisätiedot