Ilmastonmuutos muuttaa matkailuakin Mökkimatkailulla hyvät näkymät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmastonmuutos muuttaa matkailuakin Mökkimatkailulla hyvät näkymät"

Transkriptio

1 MEKin asiakaslehti Matkailusilmä Saako juhannuksesta TUOTTEEN VENÄLÄISET TULEVAT Ilmastonmuutos muuttaa matkailuakin Mökkimatkailulla hyvät näkymät Matkailusilmä 1

2 MEK tervetullut lähetystöjen suojiin Ulkoministeriön viestintä- ja kulttuuriosaston päällikkö Petri Tuomi-Nikulan mukaan lähetystöverkosto on periaatteessa auki kaikille suomalaisille toimijoille. s.4 Ilmastomuutos vaikuttaa matkailuunkin Mikä on matkailun osuus ilmastomuutoksessa s.5 Helsinki Expertit tuntevat kaupunkinsa 3 Pääkirjoitus, Työ jatkuu 4 Ulkoministeriön ja MEKin yhteistyö ulkomailla tiivistyy 5 Odotettavissa myrskyisiä aikoja miten matkailu voi kantaa kortensa kekoon ilmastotalkoissa? 7 Ulkomaiset matkanjärjestäjät positiivisia Suomi-myynnin suhteen 7 Ulkomaalaisia matkailijoita vuonna 2006 jo 5,3 miljoonaa 8 Kolumni, Suomi on muuten aika hieno maa 10 Helsingin Matkailuyhdistyksestä kehittyi matkailun monitoimitalo 12 Suuret kaupungit, Lappi ja Järvi-Suomi vetovoimaisimpia matkailualueita 14 Mökkimatkailu on nouseva trendi 16 Miksi juhannusta ei tuotteisteta 18 Matkailu-Suomi uskoo Venäjään 19 Silmäiltyä 24 Ristikko Helsinki This Week lehteä jaetaan jo yli puolelle miljoonalle lukijalle s.10 Päätoimittaja Vappu Virkkunen Toimituksen osoite Matkailun edistämiskeskus PL 625, Helsinki p , f Ulkoasu Pramedia Oy, Pekka Eskelinen p. (02) , f. (02) Kansikuva: VisitFinland kuvapankki Kirjapaino Painoprisma Oy Matkailusilmä ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Kuvapankit Imagebank.visitfi nland.com, Futureimagebank.com Osoitemuutokset 2 Matkailusilmä

3 Työ jatkuu Ainakin matkailualalla ollaan pääpiirteissään selvillä niistä muutospaineista, joita MEKiin kohdistuu. Tarkoitus on fokusoida MEKin toiminta muutamaan keskeiseen vastuualueeseen. Näitä tehtäviä voidaan hoitaa nykyistä aika lailla pienemmällä henkilöstömäärällä. Tästä kaikesta tarkemmin toisaalla tässä lehdessä. Matkailu on kehittynyt vuonna 2006 ennätyksellisesti, eikä tahti osoita laantumisen merkkejä myöskään vuonna Jotkin Suomen matkailustrategiassa vuodelle 2013 asetetuista tavoitteista on saavutettu jo nyt. Niitä ovat esimerkiksi Suomen osuus pohjoismaisista hotelliyöpymisistä, jonka piti olla tuolloin 15,1%, mutta se oli jo vuonna 2006 noin 15,4%. Samoin rekisteröimättömien yöpymisten 18,3 miljoonan tavoitteesta uupuu enää yötä. Toisaalta joidenkin tavoitteiden osalta on heti alkuun menty etenemisen sijasta takapakkia. Esimerkistä käy vaikkapa matkailuun liittyvien toimialojen liikevaihdon kehitys, joka on alentunut miljardilla eurolla, kun sen piti kasvaa. Tavoitteita tietysti tarkistetaan aikanaan vastaamaan todellisuutta, mutta ei kuitenkaan aivan vielä. Onhan vasta vajaa vuosi strategiaa takanapäin. Odotukset alalla ovat niin ikään myönteisiä. Tässä Matkailusilmässä selvitetään tuoreen Matkailubarometrin tuloksia, jotka kokonaisuutena arvioiden ovat mukavaa luettavaa. Investointitahti niin pohjoisessa kuin esimerkiksi myös pääkaupunkiseudulla on huima. Hiihtokeskukset investoivat n. 42 miljoonaa euroa ensi kaudelle. Pääkaupunkiseudulle on tulossa useitakin suuria, oikeastaan viihdekeskuksiksi luokiteltavia kohteita lähivuosien aikana. Myös muualla on monenlaisia suunnitelmia tekeillä ja toteutuksessakin. Matkailuun siis uskotaan, ja syystä. Vaikka MEK nyt läpikäy aikamoisen leikkauksen, niin MEKin työ jatkuu suomalaisen matkailuelinkeinon ja Suomen hyväksi. On ensiarvoisen tärkeää, että MEKille turvataan myös riittävät rahoitusresurssit, etenkin kun Ruotsi, Norja ja Tanska nostavat kukin panostuksiaan matkailun edistämiseen tai maakuvan kehittämiseen todella merkittävästi. On myös tärkeää, että ulkomaantoimintojen osalta ymmärretään, että kyse ei ole markkinoista luopumisesta, jos toimistoja supistetaan tai suljetaankin. On monia tapoja toimia ulkomailla. Oma toimisto on yksi muttei ainoa. Toimintaympäristö on myös muuttunut etenkin viime vuosina yhä nopeammin, ja on syytä pitää silmät avoinna ja arvioida ennakkoluulottomasti toimintatapoja parhaitten tulosten saavuttamiseksi. Jaakko Lehtonen Matkailusilmä 3

4 Teksti: Kaisa Riikilä Kuva: Ulkoministeriö Ulkoministeriön viestintäja kulttuuriosaston päällikkö Petri Tuomi-Nikula: Ulkoministeriön ja MEKin yhteistyö ulkomailla tiivistyy Helmikuussa mietintönsä antanut työryhmä on esittänyt muutoksia Matkailun edistämiskeskuksen toimintatapaan. MEKin keskeinen tehtävä tulevaisuudessa on Suomen matkailuimagon kehittäminen. Panoksia siihen työhön haetaan muun muassa ulkomailla olevan toimistoverkoston keventämisestä. Työryhmän esityksen mukaan ulkomaan toimintoja hoidetaan jatkossa entistä enemmän muiden ulkomailla toimivien suomalaisyhteisöjen, ulkoministeriön hallinnoimien lähetystöjen ja Finpron vientikeskusten kautta. Ulkoministeriössä asiaan suhtaudutaan periaatteessa myönteisesti. Työryhmän esitys on aika hyvin linjassa meidän oman strategiamme kanssa. Sen mukaan edustustoverkostomme on auki kaikille suomalaisille toimijoille, ulkoministeriön viestintä- ja kulttuuriosaston päällikkö Petri Tuomi-Nikula toteaa. Jos MEKille jää ulkomaille tulevaisuudessa joitakin toimintoja, heidän ihmisensä ovat tervetulleita meidän lähetystöjemme siipien suojiin. Tietenkin sillä edellytyksellä, että siihen tarkoitukseen löytyy meiltä sopiva tila. Ehdotuksessa on siinä mielessä kovasti järkeä, että tehokkuuden nimissä suomalaisia resursseja ulkomailla kannattaa tiivistää. Tuomi-Nikula ennakoi, että MEKin omien toimistojen puuttuessa kohdemaista tulee lähetystöihin entistä enemmän matkailua koskevia kysymyksiä. Jotta kyselijöitä pystytään palvelemaan mahdollisimman hyvin, yhteistyön lähetystöjen ja MEKin välillä täytyy lisääntyä. Asia on varmasti hoidettavissa, mutta niin siinä ei kuitenkaan voida toimia, että MEKin kontolla aikaisemmin olleet tehtävät ulkomailla joudutaan tekemään meidän ennestäänkin vähäisillä voimavaroilla, Tuomi-Nikula huomauttaa. Työryhmän esityksen mukaan MEKin keskeinen tehtävä tulevaisuudessa on Suomen matkailumielikuvan vahvistaminen. Aihe on lähellä Tuomi-Nikulan omaakin sydäntä. Nykyisessä hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi Suomen maakuvan vahvistaminen maailmalla. Siitä vastuuta kantamaan on nimetty Finnish Promotion Board, jonka vetovastuu on ulkoministeriöllä. Tuomi-Nikula itse toimii Boardin puheenjohtajana. Finnish Promotion Board tavallaan omistaa Suomi-brändin ja Boardin tehtävä on huolehtia sen järjestelmällisestä rakentamisesta. Nyt on käynnissä tutkimus, jonka avulla halutaan tarkkaan selvittää brändin nykytila. Sen pohjalta mietitään viestejä ja tiedonvälityskeinoja, joiden avulla brändiä voidaan kehittää entistä vahvemmaksi ja sympaattisemmaksi. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomi-brändiä tutkitaan näin tieteellisesti. Finnish Promotion Boardissa ovat ulkoministeriön lisäksi mukana Finpro, Tat-ryhmä, MEK, Invest in Finland, Suomen Metsäsäätiö, Tekes, Finnair ja Finnfacts. Tavoitteena on tiivistää ja selkiinnyttää yhteistyötä Suomi-markkinoinnissa ja varmistaa, että työtä tehdään aktiivisesti ja asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Sen verran jo tiedämme, että meidät mielletään samaan joukkoon kehittyneimpien EU-maiden kanssa eli periaatteessa olemme hyvässä seurassa. Mutta osana EU:ta saattaa olla vaarana, että uppoamme massaan. Sen vuoksi Boardin tärkeä tehtävä on kirkastaa Suomen omaa erikoislaatuisuutta, Tuomi-Nikula huomauttaa. Finpron näkemykseen asiasta palaamme myöhemmissä lehdissä. 4 Matkailusilmä

5 Teksti: Mari Mero Odotettavissa myrskyisiä aikoja miten matkailu voi kantaa kortensa kekoon ilmastotalkoissa? Maapallon alailmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuus on kasvanut 1800-luvun lopulta alkaen ja on suoraa seurausta fossiilisten polttoaineiden käytöstä energiantuotannossa. Kohoavan kasvihuonekaasujen määrän seurauksena maapallon keskilämpötilan ennustetaan kohoavan seuraavien vuosikymmenten aikana useita asteita, riippuen erityisesti niistä toimista, joihin päästöjen rajoittamiseksi ryhdytään. Ilmaston lämpeneminen on erityisen huolestuttavaa siksi, että sen ennustetaan äärevöittävän sääolosuhteita alueilla, jotka muutoinkin ovat alttiita säätilan muutoksille: aavikkojen reuna-alueilla, jokisuistoissa, kuumilla ja vähäsateisilla alueilla sekä vuoristoissa. Matkailuelinkeinon kannalta ilmaston lämpeneminen on erityisen ongelmallista, koska sen uskotaan muuttavan monien maailman suosituimpien matkakohteiden, kuten Välimeren alueen, ilmastoa epäedullisemmaksi. Lisäksi talvimatkailun edellytysten odotetaan heikkenevän, kun lumiraja siirtyy ylemmäksi vuoristoon, hiihtosesongit lyhenevät ja kantavan jään ympärille rakennetut aktiviteetit tulevat epävarmemmiksi. Ilmastonmuutokseen liittyvä keskeinen eettinen kysymys on, miten mitata matkailun arvoa, jos toisessa vaakakupissa ovat elinkeinon tuomat hyödyt ja toisessa ympäristön kuluminen ja ilmastohaitat. Toisaalta lisääntyvän matkailun tarpeisiin luodaan kiistatta työpaikkoja, usein alueille, joilla on muutoin rajalliset mahdollisuudet elättää asukkaansa. Tämä koskee sekä eteläisen pallonpuoliskon uusia matkailumaita että kotimaata, jossa matkailu suuntautuu usein muuttotappioalueille, joiden palvelut kuihtuisivat ilman matkailun tuomaa piristysruisketta. On myös totta, että osin matkailun tuomien tulojen ansiosta valtiot perustavat ja ylläpitävät suojelualueita ja virkistysalueita, jotka samalla toimivat maapallon ilmastoa tasapainottavina, hiilidioksidia sitovina vihreinä keitaina. Toisaalta taas matkailu perustuu fossiilisten polttoaineiden voimin tapahtuvaan turistien kuljettamiseen, eikä tämä voi olla jättämättä jälkiään ilmastoon. Miten siis asettaa tärkeysjärjestykseen yhtäältä nämä bruttokansantuotteessa, työpaikoissa ja materiaalisessa kehityksessä saavutetut hyödyt, ja toisaalta ilmaston lämpenemisen tuomat haitat? Polttavin kysymys on, mikä todellisuudessa on matkailun merkitys ilmastonmuutoksesta puhuttaessa. Hollantilainen tutkija Paul Peeters kävi läpi suuren määrän tilastoja ja laskelmia ja päätyi arvioon, jonka mukaan kaikista maailman kasvihuonekaasujen päästöistä 3-5 prosenttia aiheutui matkailusta. Tähän lukuun sisältyvät sekä kuljetuksista että matkakohteiden rakentamisesta, ylläpidosta ja turistien päivittäistarpeista huolehtimisesta syntyvät päästöt. Vaikka luku ei ensi katsomalta vaikuta järin suurelta, lähempi tarkastelu osoittaa sen merkityksen. Kyseessä on koko maailman päästöjen keskiarvo, mutta jos huomion kohteeksi otetaan teollisuusmaat, on matkailun osuus jo prosenttia näiden maiden kokonaispäästöistä. Tätä ei enää voida pitää merkityksettömänä osuutena. Lisäksi lukuun kätkeytyy suuri tulevaisuutta koskeva kysymys: mikä on matkailun osuus ilmastonmuutoksesta tulevaisuudessa, kun Kioton ilmastopöytäkirjan asettamat rajoitukset alkavat purra muihin tuotantoelämän aloihin? Vastaus riippuu siitä, tuleeko lentoliikenne tulevaisuudessa päästökaupan piiriin, ja alkaako matkailuala kiinnittää huomiota omaan ekotehokkuuteensa. Äärimmäisessä tapauksessa Peeters ennustaa matkailun osuuden kohoavan jopa yli puoleen maailman kokonaispäästöistä, kun muut alat siirtyvät uusiutuvien energianlähteiden käyttöön ja tehostavat energiankäyttöään päästökaupan seurauksena. Matkailun päästöjä tuleekin tarkastella matkailun kasvuennusteita ja muita elinkeinoja koskevien päästörajoitusten asettamaa taustaa vasten. > Matkailusilmä 5 >

6 > Lentokoneiden täyttöasteen nostaminen olisi yksinkertaisin, tehokkain, ja koko elinkeinoa tasapuolisesti hyödyttävin keino laskea matkailun ilmastovaikutuksia Maailmanlaajuisesti laskettuja matkailun kokonaispäästöistä yli kolme neljännestä aiheutuu lentoliikenteestä. Toisaalta lentoyhtiöt kiirehtivät muistuttamaan, että lentoliikenteen päästöjen osuus maailman kaikista kasvihuonekaasujen päästöistä on kuitenkin vain 3 prosentin luokkaa, siis selvästi vähemmän kuin vaikkapa teollisuuden (20 prosenttia). Yhtiöiden tarve puolustaa olemassaolonsa oikeutusta on ymmärrettävä, eikä lentoliikenteen kuihduttamiseen tähtäävä ilmastopolitiikka ole nykytilanteessa realistinen vaihtoehto. Ihmisten tulee voida tulevaisuudessakin matkustaa, tarvittaessa lentäen. Oleellisempaa onkin kysyä, mitä lentoliikenteen ilmastovaikutuksille sitten voisi tehdä? Lentokoneiden täyttöasteen nostaminen olisi matkailuyrittäjän näkökulmasta yksinkertaisin, tehokkain, ja koko elinkeinoa tasapuolisesti hyödyttävin keino laskea matkailun ilmastovaikutuksia matkailijaa kohti laskettuna. Luonnollisestikaan tällä ei yksin vähennettäisi matkailun kokonaispäästöjä, mutta hyödyntämällä olemassa oleva kapasiteetti mahdollisimman tehokkaasti lisättäisiin yleistä ekotehokkuutta myös tällä tuotantoelämän saralla. Vielä oleellisempaa ilmaston kannalta olisi kuitenkin saada turistit viipymään kohteessa nykyistä pidempään. Tämä koskee erityisesti kohteita, joissa turistit piipahtavat päiväseltään, jättäen kohteeseen pahimmassa tapauksessa vain muutaman roposen ja viivoina taivaalle piirtyvät lentokoneiden konvektiovirtaukset. Houkuttelemalla turistit yöpymään, ruokailemaan ja käyttämään ohjelmapalveluita saataisiin lennoista aiheutuneista päästöistä irti mahdollisimman suuri hyöty. Majoituslaitosten rakentaminen ja ylläpito, energiankäyttö ja jätehuolto ovat paikallisesti merkittäviä kasvihuonekaasujen lähteitä. Rakennuskanta on monin paikoin vanhaa, ja veden-, lämmön- ja sähkönkulutus kertoo ajoista, jolloin ilmastonmuutoksesta ei oltu kuultukaan. Saksassa vuonna 2006 käynnistynyt projekti pyrkii kouluttamaan matkailuyritysten henkilökuntaa eko- ja samalla kustannustehokkaampaan toimintatapaan. Tavoitteena ovat varsin mittavat, jopa 20 prosentin säästöt majoituslaitosten energian- ja vedenkulutuksessa. Iso-Britanniassa vuosikymmenen alussa toteutettu vastaava projekti saavutti huomattavia, yli 10 prosentin säästöjä hotellien energian- ja vedenkulutuksessa. Mikä parasta, nämä säästöt näkyivät myös suoraan matkailuyritysten kannattavuudessa, ja niihin päästiin suurimmaksi osaksi ilman kalliita investointeja, henkilöstön ja asiakkaiden käyttäytymiseen vaikuttamalla, seurantajärjestelmiä kehittämällä sekä pienin korjauksin. Erityismaininnan hotellien ilmastovaikutuksista puhuttaessa ansaitsee jätehuolto, erityisesti niin sanottu biojätteen ja hajoamattoman jätejakeen lajittelu ja asianmukainen jatkokäsittely. Ravitsemustoiminnassa syntyvä biojäte on käsittelemättömänä, sekajätteen sekaan päätyessään ja vähähappisissa kaatopaikkaoloissa hajotes- 6 Matkailusilmä

7 saan paikallisesti merkittävä metaanin lähde. Vaikka metaania syntyy huomattavasti vähemmän kuin hiilidioksidia, sen pitkäikäisyys ja lämmittävä vaikutus on moninkertainen ja siksi sen synty tulisi pyrkiä estämään. Huolehtimalla biojätteen erottelusta ja kompostoinnista pienikin matkailuyritys voi helposti vähentää omia päästöjään tältä osin. kuin vaikkapa Tonavan rannat Saksassa ja Itävallassa. Samalla pidennettäisiin tehokkaasti tänne saapuvien turistien oleskeluaikaa ja matkailun korkeasesonkia. Viime kädessä matkailun ilmastohaittojen tulisi heijastua kuluttajan maksamaan hintaan samalla tapaa kuin muidenkin matkan tuottamisesta aiheutuvien kulujen. Tarjolla olevia hinnoittelumekanismeja on useita, mutta tällä hetkellä ne perustuvat vielä kuluttajien vapaaehtoisuuteen. Lisäksi tulee huomata, että kompensoimalla pelkät lentojen päästöt matkasta ei ole vielä tehty ilmastoneutraalia. Tulevaisuudessa matkailua koskevia realiteetteja ovat muun muassa odotettavissa oleva öljyn hinnan jatkuva nousu, erilaiset lentojen ilmastovaikutuksia kompensoivat lisämaksut, lämpenevän ilmaston mukanaan tuomat muuttuvat matkailusesongit sekä kuluttajien entistä suurempi ilmastotietoisuus. Ensiarvoisen tärkeää onkin, että matkailuelinkeino ottaa ajoissa ilmastonmuutoksen torjunnan keskeiseksi tavoitteekseen, ja osoittaa aktiivisella toiminnallaan kantavansa kortensa kekoon ilmastotalkoissa. Mikäli jättäydymme tästä prosessista ulos ja tyydymme odottamaan valtiovallan toimia, emme myöskään ole mukana päättämässä matkailuelinkeinoa koskevista Paketoimmeko kotimaan matkailutuotteita niin, että ikääntyvä ja vaurastuva väestö voi matkustaa sujuvasti joukkoliikennettä käyttäen? Erityisesti kotimaan- ja lähialuematkailua kehitettäessä on myös kysyttävä, osaammeko hyödyntää julkisen liikenteen, erityisesti raideliikenteen tarjoamat matkailumahdollisuudet? Kehitämmekö ja markkinoimmeko matkailutuotteita, jotka on lapsiperheenkin mahdollista toteuttaa ilman omaa autoa? Paketoimmeko kotimaan matkailutuotteita niin, että tulevaisuudessa ikääntyvä ja vaurastuva väestö voi matkustaa mielekkäästi, turvallisesti ja sujuvasti joukkoliikennettä käyttäen? Olisi myös korkea aika ottaa Keski-Euroopassa jatkuvasti kasvava aktiivimatkailu yhdeksi Suomen matkailun painopistealueista. Kiemurtelevat maaseututiemme, karjastaan luopuneet maatilat ja työpaikkojen puutteessa riutuvat syrjäkylät olisi mahdollista tuotteistaa pyöräily-, vaellus- ja sauvakävelyreiteiksi samaan tapaan mielenkiintoinen mahdollisuus tuoda ilmastoasia osaksi matkan hintaa on lentomatkustamisen tuominen päästökaupan piiriin. Kioton ilmastopöytäkirjassahan lentoliikenne sai vielä erivapauden, mutta jatkoa koskevissa neuvotteluissa tämä etuoikeus todennäköisesti puretaan. Ennen kuin uusi mekanismi on käytössä, kuluu kuitenkin varmasti useita vuosia. Päästöoikeuksien hinta määräytyy jo nykyisin maailman pörsseissä, ja toimii siten kannustimena nykyistä ekotehokkaampien toimintojen kehittämiselle. päästörajoituksista tai kompensaatiomekanismeista. Varsinkin vauraissa länsimaissa kuluttajien vaatimukset ja odotukset lisääntyvät jatkuvasti, ja ilmastoystävällisten matkailutuotteiden kysyntä voi kasvaa nopeastikin. Tulevaisuudessa ne yritykset, jotka pystyvät osoittamaan ilmastovastuullisuutensa, ovat etulyöntiasemassa. > Kirjoittaja on Matkatoimisto Avara Maailman toimitusjohtaja ja Reilun matkailun yhdistys ry:n (www.reilumatkailu.fi) puheenjohtaja. Matkailusilmä 7

8 Kuva: Pekka Luukkola Ulkomaiset matkanjärjestäjät positiivisia Suomi-myynnin suhteen Suomen matkailutuotteiden myynnin kesäkaudelle 2007 ennakoidaan kasvavan viime vuodesta. Kasvuodotukset ovat myös selkeästi korkeammat kuin vuonna Kuuden Euroopan maan matkanjärjestäjille suunnatun kyselyn mukaan positiivisimmat odotukset ovat Venäjällä ja Italiassa. Varovaisimpia arvioissaan olivat saksalaiset ja brittiläiset matkamyyjät. Tiedot selviävät MEKin ja Haaga Perhon tuottamasta selvityksestä. Venäjän, Italian, Saksan ja Iso-Britannian lisäksi selvitys toteutettiin Hollannissa ja Ranskassa. Suomen myynnin kasvu perustuu paljolti vastaajien koko myynnin kehitysodotuksiin, jotka ovat selvästi Suomeen kohdistuvan myynnin kehitysarvioita myönteisemmät. Kasvun uskotaan jatkuvan vielä ainakin kesäkaudella 2008, joskin moni korostaa arviointiin liittyviä epävarmuustekijöitä. Positiiviset odotukset kesäkaudelle 2007 heijastuvat myös tuoteryhmäkohtaiseen kysyntään. Kyselyn mukaan tuoteryhmistä voimakkaimmin kasvavat erilaiset kiertomatkat, mökkilomat, kalastusmatkat ja risteilyt. Vain melontamatkojen arvioidaan hieman vähenevän. Kesätarjonnassaan Suomi kilpailee melkoisen tasavertaisesti Norjan ja Itävallan tarjonnan kanssa. Itävaltaa painottavat erityisesti brittiläiset ja italialaiset matkanjärjestäjät. Merkittävä osa italialaisista piti myös Norjaa Suomelle ylivoimaisena kilpailijana. Kysytyistä maista Puola ja Baltian maat todetaan vielä vähäisiksi kilpailijoiksi. Suomen vahvuuksia kansainvälisessä matkailukaupassa ovat luotettavuus ja täsmälliset tiedot myytävistä tuotteista. Tuotteiden laatu on yleisesti hyvä. Matkailun edistämiskeskuksen toiminta saa myös kiitosta. Toisaalta Suomen hintatasoa pidetään korkeana ja Suomen tunnettuutta Euroopan markkinoilla pienenä. Viime vuoden kesäbarometriin verrattuna Suomen hintatasoa arvostellaan selvästi enemmän. Suomen kilpailukyvyn parantamiskeinoiksi nähdään liikenneyhteyksien parantaminen, pienillä tuotantosarjoilla toimivalle Suomelle vaikea hintatason kohtuullistaminen, näkyvyyden lisääminen sekä aktiivinen myyntityö. Tuotetarjontaa tulisi myös laajentaa. Lisäksi Suomen imago tulisi uudistaa vastaamaan nykyisiä matkailumahdollisuuksia. Suomen tulisi myös olla nykyistä aktiivisempi ja aggressiivisempi päämarkkinoillaan. Suomen matkailun vientibarometrin ovat toteuttaneet yhteistyössä Matkailun edistämiskeskus ja Haaga-Perho. Barometritiedustelu kohdistui kesään Tiedusteluun vastasi 182 brittiläistä, hollantilaista, italialaista, saksalaista, ranskalaista ja venäläistä matkanjärjestäjää. Ulkomaisia matka vuonna 2006 jo 5, Suomeen suuntautuva matkailu jatkaa kasvuaan ja Suomessa vieraili vuonna 2006 yli 5,3 miljoonaa ulkomaista matkailijaa. Matkustajamäärän lisäys edellisvuodesta oli kuusi prosenttia. Suurin ryhmä olivat venäläiset, joita saapui Suomeen noin 1,7 miljoonaa, selviää juuri valmistuneesta Rajahaastattelututkimuksesta. Sen tuottaa Matkailun edistämiskeskukselle Tilastokeskus. Ruotsalaisten osuus oli toiseksi suurin, Virosta saapuneiden määrä kasvoi 10 prosenttia ylittäen jo puolen miljoonan rajan. Myös Saksasta ja Isosta-Britanniasta Suomeen saapuneiden matkustajien määrät kasvoivat, Isosta-Britanniasta peräti 36 prosenttia. Euroopan Unionin sisältä Suomessa vieraili 10 prosenttia suurempi matkustajamäärä kuin vuonna Vuonna 2006 vilkkain matkustuskuukausi oli elokuu, jolloin Suomen vierailun teki noin matkustajaa. Seuraavaksi suosituimmat olivat heinä- ja kesäkuu. Pienimmillään matkustajamäärät olivat tammi-helmikuussa, Yli 40 prosenttia Suomeen saapuvista matkailijoista tuli lomamatkalle. Yhdeksälle prosentille ostokset oli matkan pääasiallinen syy. Ulkoilma-aktiviteetteja harrastaneiden määrä kasvoi tuntuvasti. Monen maan kiertomatkoja, joissa yksi vierailumaa oli Suomi, tehtiin neljännes enemmän vuoteen 2005 verrattuna. Tutkimukseen eivät sisälly kansainvälisillä risteilyaluksilla Suomeen saapuneet matkailijat. Noin neljännes matkailijoista oli työmatkalla. Suurin lisäys kohdistui työnantajan tarjoamiin insentiivimatkoihin. Tuttava- tai sukulaisvierailulla oli joka kymmenes. Ulkomaiset matkustajat viipyivät vuonna 2006 Suomen vierailullaan keskimäärin 4,3 yötä. Venäläiset tekivät eniten päivämatko- 8 Matkailusilmä

9 ilijoita 3 miljoonaa ja. Noin 70 prosenttia venäläisistä ei yöpynyt Suomen matkallaan. Hotelli oli suosituin majoitusmuoto. Noin puolet kaikista matkailijoista yöpyi hotellissa ja neljännes sukulaisten tai tuttavien luona. Myös mökkivuokraus lisäntyi. Vapaa-ajanmatkailijoista suurimman osuuden kerää Helsinki liki matkailijalla. Järvi-Suomeen suuntasi yli ja Lappiin runsaat ulkomaalaista. Rahaa ulkomaiset matkailijat käyttivät viime vuonna keskimäärin 283 euroa. Noin puolet kyselyyn vastanneista kertoi Suomen-vierailun vastanneen ennakkomielikuvaa Suomesta matkailumaana erittäin hyvin ja 43 prosenttia hyvin. Vain joka sadas matkailija koki matkansa vastanneet ennakkomielikuvaa Suomesta matkailumaana huonosti. Erittäin moni oli tullut Suomeen etsimään rauhaa ja hiljaisuutta ja oli ehtinyt myös saunomaan. Rajahaastattelututkimus perustuu yli rajalla tehtyyn haastatteluun. Lisätietoja: tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, puh Suomi on muuten aika hieno maa Kymmenkunta vuotta sitten tulin ensi kertaa elämässäni Suomeen. Lensin kotikaupungistani Kööpenhaminasta Helsinkiin, jota luulin pieneksi kyläkaupungiksi. Minut oli kutsuttu erääseen kongressiin, ja kaiken vapaa-aikani kulutinkin sitten tämän suurenmoisen ja yllättävän kaupungin nähtävyyksiin. Ennen lähtöäni työkaverini ihmettelivät, miten ihmeessä voin lähteä niin kauhean kaukana olevaan mitättömään maahan. Nyt kymmenen vuoden aikana asuessani osan vuodesta Helsingissä minusta tuntuu, ettei kukaan enää jaksa kuunnella ylistyspuheitani Suomesta. Olen onnistunut kuitenkin houkuttelemaan monia Tanskassa ja myös Grönlannissa asuvia sukulaisiani ja ystäviäni Suomeen, ja tulos on ollut hyvin positiivista. Lähes jokainen on lähtiessään sanonut, että Suomi on muuten aika hieno maa. Ja monet tulevat usein takaisinkin. Syy siihen, etteivät tanskalaiset matkaile Suomessa, on heille tyypillinen ajatustapa, että Suomi on liian kaukana Tanskasta eikä kukaan ymmärrä heidän kieltään, koska suomen kieli eroaa niin oleellisesti ruotsista ja norjasta, tanskalaisten sukulaiskielestä. Tanskalaiset pitävät myös Norjaa ja Ruotsia hyvinä naapureinaan. Eräs toinen näkyvä syy on myös siinä, ettei Suomea juurikaan lasketa kuuluvaksi Skandinaviaan, koska se kuuluu venäläiselle puolelle. Ja kun keskustellaan pohjoismaisesta yhteistyöstä, Suomi kuuluu harvoin niihin Pohjolan maihin, jolla on pohjoiset juuret ja hyvät suhteet läntiseen maailmaan. Kun tanskalaiset puhuvat Norjasta, se on heille naapurimaa tuntureineen, pitkine kauniine merenrannikoineen, suurenmoisine hiihtomahdollisuuksineen. Ruotsi on veljesmaa, joka joko voitetaan tai jolle hävitään jalkapallo-ottelussa. Maitten kuninkaalliset perheet ovat kytköksissä toisiinsa. Ja onhan Skåne kerran ollut osa Tanskan valtakuntaa. Ruotsin etelä- ja itärannikolla on mahdollisuuksia suuriin matkailuelämyksiin. Ruotsin ja Norjan kulttuurielämä on hyvin samanlaista kuin Tanskan. Norjalainen musiikki ja ruotsalaiset filmit ja kummankin maan rikosromaanit ovat tanskalaisten suosiossa. Johtuen itäisestä asemasta Pohjois-Euroopan maisemissa, kieliesteestä ja melankolisesta maineestaan Suomi on monen tanskalaisen mielestä eräänlainen Pohjolan kummitusmaa tuhansine järvineen, jotka sitä paitsi ovat vaikeapääsyisiä. Ja Suomen pohjoisosassa on jääkylmä talvimaa Lappi. Tanskalaiset myös tietävät, että kesäisin Lappi on täynnä heidän inhoamiaan hyttysiä. Myytit ruskeista karhuista ja hirvieläinten päälle käymisistä otetaan todesta. Ihmisiä ihan oikeasti pelottavat jättimetsien peittämät erämaat, joissa ei tapaa yhtään ihmistä. Ne pelottavat tanskalaisia, joiden omat metsät ja puut ovat helposti laskettavissa. Suomalainen taide, musiikki, kirjallisuus, ja ennen kaikkea perinnerikas, humoristinen ja inspiroiva kulttuuri sen kaikissa eri vivahteissaan sekä suomalaiset ihmiset ovat kaukana siitä pimeästä mielenlaadusta, jonka tanskalaiset kuvittelevat suomalaisia hallitsevan. Omasta mielestäni Suomessa on niin paljon vetovoimaisia tapahtumia ja nähtävyyksiä, että tanskalaiset jäävät niistä jälkeen, vaikka heillä onkin pienet merenneidot ja tivolit. Suomessa voi usein tehdä ihan omia arvokkaita löytöjä. Kuukausi sitten tuli eräässä tanskalaisessa tilaisuudessa luokseni noin viisikymppinen miesopettaja, joka kysyi, millaista on asua Suomessa, ja onko maalla samanlainen itsehallintosuhde Venäjään kuin Färsaarilla ja Grönlannilla on Tanskaan. Arvatkaa, että olin vihainen. Suomea on vaikea myydä tanskalaisille. Mutta miten saada tanskalainen media kertomaan Suomesta muutakin kuin jokakesäisistä eukonkantokisoista ja löylynheittokilpailuista, jotka esitellään maan suurimmissa sanomalehdissä? Euroviisujen postikortit olivat mielestäni niin hauskoja, että nauroin niille usein ääneen. Aikuinen, usein hyvin huumorintajuinen ja muutaman kerran Suomessa käynyt poikani soitti ja ilmoitti, että olipas tylsiä Suomi-kuvia. Myy siinä sitten Suomea tanskalaisille. Kristian Olsen aaju Kirjoittaja on grönlantilaissyntyinen, Tanskassa asuva kirjailija ja taiteilija kolumni Kristian Olsen aaju Matkailusilmä 9

10 Teksti: Markku Marttinen Kuvat: Helsinki Expert Helsingin Matkailuyhdistyksestä kehittyi matkailun monitoimitalo Helsinki Expert Oy:n historia on pitkä ja monivaiheinen. Alun perin puhtaasti aatteellisesta yhdistyksestä on vuosien mittaan kehittynyt merkittävä matkailualan yritys, joka vuosittain palvelee tavalla tai toisella noin miljoonaa matkailijaa. Heistä ylivoimainen enemmistö on ulkomaalaisia. Helsinki Expertin lähes viiden miljoonan liikevaihdosta noin 75 prosenttia tulee ulkomaalaisilta asiakkailta. Noin kuukausi talvisodan päättymisen jälkeen, , perustettiin Helsingin Yleinen Matkailijayhdistys ry. Myöhemmin nimi muutettiin lyhyempään muotoon, Helsingin Matkailuyhdistykseksi. Yhdistys oli Suomen Matkailuliiton, entisen Suomen Matkailijayhdistyksen, jäsen aina siihen saakka, kunnes Matkailuliitto ajautui konkurssiin vuonna Helsingin Matkailuyhdistys jatkoi itsenäisenä yhdistyksenä. Sen matkailuliiketoimintaa harjoittava osa yhtiöitettiin vuonna 2005 Helsinki Expert Oy:ksi. Helsingin Matkailuyhdistys omistaa Helsinki Expert Oy: n koko osakekannan. Suurimmillaan Helsingin Matkailuyhdistyksen jäsenmäärä oli noin Nyt jäsenmäärä on laskenut. Yhdistyksen viimeisen vuosikokouksen aikaan jäseniä oli noin Samalla jäsenistön kiinnostus toimintaan on muutenkin hiipunut. Jäsenmatkoille ei ole enää sellaista tungosta kuin oli ennen. Helsinki Expertin toimitusjohtaja Risto Välttilä ennustaakin, että entisenlaisten jäsenmatkojen aika alkaa olla ohi. Tilalle ovat tulleet lehtien lukijamatkat, matkajärjestäjien seuramatkat ja muut vastaavat matkat. Suomalaiset ovat myös oppineet matkustelemaan omin päin. Ei ole enää tarvetta tällaiseen matkustusmuotoon, Välttilä sanoo. Meillä oli matkoja jo 1980-luvulla aina Uudesta Seelannista Huippuvuorille, Floridaan ja Japaniin saakka. Japaniin matkasimme junalla Siperian halki Vladivostokiin ja edelleen laivalla Japaniin. Junamatkan Siperian halki järjestimme kolme kertaa, ensimmäisen jo luvulla. Albaniaan veimme vuonna 1975 kolme ryhmää. Ryhmämatkat Savonlinnan oopperajuhlille aloitimme ensimmäisinä Iranissa kävimme vuonna Salzburgin musiikkijuhlamatkat olivat suuri menestys nekin, vaikka pelkästään oopperaliput saattoivat maksaa noin 1000 markkaa (noin 170 euroa) jo luvun lopussa. Myös Karjalan kierrokset olivat aikanaan suuri menestys. Matkasimme ensin bussilla Leningradiin, sieltä junalla Petroskoihin ja edelleen Muurmanskiin. Takaisin tulimme Norjan kautta, kun olin kuullut, että Neuvostoliiton ja Norjan rajan saattoi ylittää kävellen. Niin sitten käveltiin rajan yli ja kannettiin matkalaukut mukana, ja taas jatkettiin matkaa. Se oli siirtymistä jalkaisin Varsovan liitosta Natoon, kuten joku matkalainen totesi, Välttilä jatkaa. Nykyisin matkanjärjestäjät aloittavat jo alkuvuodesta seuraavan talven matkojen myynnin. Helsingin Matkailuyhdistys toteutti samaa metodia jo luvulla. Matkoja ei tarvinnut mainostaa. Pieni ilmoitus omassa jäsenlehdessämme riitti ja kun myynti alkoi Uudenmaankadulla, toimistomme edessä oli pitkä jono asiakkaita matkaa ostamassa. Jonottajille tarjosimme usein kahvia ja pullaa, Välttilä kertoo. 10 Matkailusilmä

11 Viime vuonna juhlittiin Helsinki This Week -lehden ja Helsingin Hotellikeskuksen yhteisiä 50-vuotispäiviä. Helsingin yleinen matkailijayhdistys ryhtyi vuonna 1956 julkaisemaan pääkaupungin tapahtumista informoivaa lehteä, Helsingin Viikkoa. Samaan aikaan avattiin Helsingin rautatieasemalla hotellikeskus, joka välitti huoneita matkustavaisille. Lehden tekemisessä syntyi dramaattinen tilanne vuonna 1972 kun lehden silloinen päätoimittaja yritti omia lehden itselleen. Matkailuyhdistyksen puheenjohtaja, legendaarinen radiotoimittaja Martti Silvennoinen määräsi Risto Välttilän tekemään yhdistykselle uuden lehden. Näin syntyi Helsinki This Week. Nyt Helsinki This Week -lehteä jaetaan noin matkailijalle ja sitä lukee noin 1,2 miljoonaa ihmistä. Lehti on myös internetissä, jossa sitä voi selata sivu sivulta tai etsiä hakemiston kautta tarvittavat sivut. Helsingin aseman Hotellikeskus oli aikoinaan avoinna joka päivä kello Nykyisin aukioloajat ovat muutamia tunteja lyhyemmät kiitos internetin. Yhdistyksellä oli aikoinaan myös Helsinki-Vantaan lentokentällä tuloaulassa iso taulu, josta näkyivät ne hotellit, joissa oli vapaita huoneita. Iso kartta kertoi myös hotellin sijainnin. Kartan vieressä olevalla puhelimella asiakas voi sitten tehdä varauksensa. Nyt hotellihuoneen varaaminen käy helposti Helsinki Expertin nettisivujen kautta. Sivuilla näkyvät ne hotellit, joissa on tilaa. Nettisivujen lijoistaan, jolle me maksoimme palkan. Lähdimme opintomatkalle Tukholmaan ja yksi nokkela joukostamme onnistui neuvottelussa näkemään pöydällä kortin laskentakaavan ja painamaan sen mieleensä. Sen perusteella saatoimme aloittaa kortin työstämisen, Välttilä jatkaa. Vähän kaikkialla suhtauduttiin hankkeeseen epäluuloisesti. Yksi hankalimmista neuvottelukumppaneista oli Helsingin kaupungin liikennelaitos. Onneksi myös ylipormestari Raimo Ilaskivi oli asiasta innostunut ja painosti heitä siihen mukaan. Hotelleillakin oli ollut käytössä vain yksi listahinta. Ainoan poikkeuksen teki SOK, jonka hotelleissa Osuuskaupan jäsenet saivat alennusta, Välttilä kertoo. Ensimmäinen Helsinki Card valmistui Kortin tekemiseen oli käytetty kolme ja puoli ihmistyövuotta. Viimeisen kuukauden aikana korttia oli tekemässä kymmenkunta henkeä. Kortissa oli mukana 100 eri kohdetta. Nykyisin Helsinki-korttia myydään vuosittain noin kappaletta. Tämän vuoden alusta Helsinki-kortin on voinut ostaa helposti myös netistä. Ensimmäinen kortti ostettiin Lontoosta tunnin kuluttua siitä kun sivu tässä muodossa oli avattu, toimitusjohtaja Välttilä kertoo. Säännöllisten kiertoajeluiden tulo Helsinki Expertin ohjelmistoon oli oikeastaan sattumaa sekin. Silja Line otti yhteyttä meihin 1990-luvun Helsinki Expertit ovat hoitaneet omaa siivuaan Helsingin matkailusta jo vuodesta 1940 lähtien, kertoo toimitusjohtaja Risto Välttilä (oik.) erikoisuus on hieman samantyylinen kartta kuin oli aikoinaan lentokentällä. Kartta on sivun vasemmassa reunassa ja kursorin siirtyessä jonkin hotellin kohdalle kartalle syttyy valo siihen kohtaan, missä hotelli on. Helppokäyttöisyydessään Helsinki Expertin hotellivaraussivut ovatkin huippuluokkaa. Tällä hetkellä hotellin varaaminen sivujen kautta onnistuu pääkaupunkiseudulla ja Turussa. Ensi vuoden alkuun mennessä varausjärjestelmä kattanee koko maan. Rautatieaseman Hotellikeskus toimi aluksi myös Helsingin kaupungin epävirallisena informaatiopisteenä. Oman matkailutoimistonsa kaupunki sai vuonna1963. Helsinki-kortin tuominen markkinoille oli voimia, notkeutta ja sitkeyttä vaativa suoritus. Tukholma oli lanseerannut oman korttinsa vuonna 1982 ensimmäisenä Euroopassa. Silja Line oli siellä hankkeessa mukana ja ehdotti meille samanlaisen kortin tekemistä Helsinkiin. Me ryhdyimmekin sen toteuttamista pohtimaan, mutta emme oikein keksineet kortin laskentamallia. Helsingin kaupungin matkailupäällikkö Mikko Nupponen suhtautui kuitenkin hankkeeseen positiivisesti ja antoi käyttööni yhden virkai- alussa ja pyysi tarjousta kiertoajeluiden järjestämisestä. Vuonna 1997 myös Viking Line pyysi meitä hoitamaan heidän kiertoajelunsa. Kiertoajeluiden lisäksi tuotannossamme on kesällä päivittäin englanniksi opastettuja puolipäiväretkiä esimerkiksi Porvooseen, Sibeliuksen Ainolaan, Hvitträskiin ja Nuuksioon. Nykyisin meillä on kiertoajeluilla ja retkillämme vuosittain noin asiakasta, Risto Välttilä jatkaa. Helsingin kaupungin matkailutoimiston yhteydessä Helsingin Kauppatorin kulmassa Helsinki Expertillä on oma kotimaan matkatoimisto, Tour Shop. Matkamyymälästä ostaa erilaisia matkoja ja palveluita noin matkailijaa vuodessa. Helsinki Expert järjestää lisäksi tilauksesta ryhmille kierroksia muun muassa Presidentinlinnassa ja Ritarihuoneella. Aikoinaan perustettu Opaskeskus on nykyisin yhdentoista hengen Ryhmät & yritysvieraat -osasto. Sen oppaat pystyvät tarjoamaan palveluita 27:llä kielellä. Helsinki Expertin palveluksessa on ympärivuotisesti 30 toimihenkilöä, kesällä heitä on 60. Kun free lance -oppaat lasketaan mukaan, palkansaajien määrä nousee noin 340:een. Matkailusilmä 11

12 12 Matkailusilmä Teksti: Tom Ylkänen Kuvat VisitFinland kuvapankki

13 Suuret kaupungit, Lappi ja Järvi-Suomi vetovoimaisimpia matkailualueita Matkailullisesti vetovoimaisimmat alueet Suomessa ovat Lapin suuret matkailukunnat, Järvi-Suomen kaupungit sekä maamme suurimmat kaupungit, selviää Oulun yliopiston MEKille tekemästä aluerakenneselvityksestä. Luonnon vetovoima keskittyy Pohjois-Suomeen, kulttuurivetovoima suurimpiin kaupunkeihin. Tutkimuksessa selvitetään Suomen matkailun aluerakennetta vuonna 2005 luokittelemalla kunnat matkailutarjonnan ja -kysynnän mukaan. Matkailun tarjontaa tarkastellaan jakamalla kuntien vetovoimatekijät luonnonvetovoimaan, kulttuurivetovoimaan, majoitus-, ravitsemis- ja liikennepalveluihin sekä ohjelmapalveluihin ja tapahtumiin. Matkailun kysyntää selvitetään Tilastokeskuksen matkailutilaston yöpymisvuorokausilla sekä yritys- ja toimipaikkarekisterin majoitus- ja ravitsemistoiminnan tunnusluvuilla. Lisäksi esitetään yhteenveto matkailun tarjonnan ja kysynnän kohtaamisesta Suomessa. Kunnat ryhmiteltiin hierarkkisesti neljään matkailukuntaluokkaan A, B, C ja D sen mukaan, kuinka monipuolista ja runsasta kuntien matkailutarjonta vetovoimatekijät ja palvelut oli vuonna Ylimmän A-tason matkailukunniksi luokiteltiin 20 kuntaa, joihin lukeutuvat useat Lapin ja Järvi-Suomen kunnat sekä eteläisen Suomen ja länsirannikon kaupunkikeskukset. Suurin osa Suomen kunnista sijoittuu B- ja C-luokkiin. Vaatimattomimmalle D-tasolle luokitellut kunnat edustavat potentiaalisia matkailukuntia. Kuntien ohella myös maakunnat ryhmiteltiin neljään luokkaan matkailutarjonnan perusteella. Vetovoimaisimmalla A-tasolla ovat Lapin, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Uudenmaan ja Kymenlaakson maakunnat. Seuraavat kunnat luokiteltiin A-tasoisiksi matkailukunniksi: Enontekiö Jyväskylä Lahti Rovaniemi Espoo Kittilä Lappeenranta Savonlinna Helsinki Kolari Mikkeli Tampere Imatra Kuopio Oulu Turku Inari Kuusamo Pori Vaasa Helsingissä kirjattiin määrällisesti eniten yöpymisvuorokausia sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan henkilöstöä ja liikevaihtoa vuonna Maakunnista yöpymisvuorokausia kertyi eniten Uudellamaalla ja Lapissa. Suuressa osassa Suomen kuntia ja maakuntia matkailun kysyntä vastaa tarjontaa. Eteläisen Suomen ja länsirannikon suuret kaupunkikeskukset sekä useat Pohjois-Suomen matkailukunnat näyttäytyvät matkailun aluerakenteessa merkittävimpinä sekä matkailutarjonnan että -kysynnän suhteen. Tarjonnan ja kysynnän mukaan vahvoja alueita on edellisten lisäksi Itä-Suomessa ja Järvi-Suomen alueella. Matkailutarjonta ja -kysyntä ovat sen sijaan vähäisempiä länsirannikon ja Itä-Suomen väliin jäävällä vyöhykkeellä. Maakunnista erityisesti Uusimaa ja Lappi erottuvat runsaan tarjonnan ja vilkkaan kysynnän ansiosta, kun länsiosassa maata tarjonta ja kysyntä jäävät muuta Suomea vaatimattomammaksi. Matkailusilmä 13

14 Teksti: Kaisa Riikilä Kuvat Mökkimatkailulla on asiantuntijoiden mukaan edessään erinomaiset näkymät. Kesämökkejä varustetaan ympärivuotisiksi vapaa-ajanasunnoiksi, vuokramökkien kysyntä on kasvusuunnassa ja suomalainen vuokramökkitarjonta tuntuu houkuttelevan entistä enemmän myös ulkomaalaisia matkailijoita. Mökkimatkailu on nous Suomi on mökkeilyn suurvalta koko maailmassa. Ei missään ole niin paljon lomamökkejä kuin Suomessa. Se on myös suomalaiselle elämäntavalle niin yleinen ilmiö, ettei sillä ole elitististä leimaa. Mökkeily on ollut ja on edelleenkin lähes kaikkien saavutettavissa oleva harrastus, kertoo professori Seppo Aho Lapin yliopiston kauppatieteiden ja matkailun tiedekunnasta. Ahon mukaan nykyinen trendi on, että ihmiset haluavat viettää mökeillään vapaa-aikaansa ympärivuoden. Se vaatii tietysti mökiltä varustetason parantamista. Trendi näkyy hyvin uudisrakentamisessa ja myös siinä, että vanhoja kesäasuntoja parannellaan vastaamaan uusia vaatimuksia. Mahdollisuus vapaa-ajan asumisen pidentämiseen on varmasti seurausta vaurauden merkittävästä lisääntymisestä. Ihmisten varallisuus on tuplaantunut noin vuodessa. Nykyinen elämänmuoto myös lisää joustavuutta ja vapautta niin, että vapaa-ajan asunnolla voidaan viettää aikaa yhä enemmän, Aho huomauttaa. Viime aikoina myös mökkivuokraus ja lomaviikot ovat selvästi kasvattaneet suosiotaan. Edelleen vähän yli puolella suomalaisista ei ole omaa vapaa-ajanasuntoa, joten etenkin siinä ryhmässä mökin vuokraus on äärimmäisen suosittua. Vuokramökeiltä ihmiset edellyttävät ehkä keskimäärin parempaa varustelutasoa kuin omilta mökeiltään. Se johtuu varmaankin siitä, että kun jonnekin mennään vain hetkeksi aikaa, halutaan, että eläminen on helppoa. Omalla mökillä pieni vaivannäkö ja paikkojen kunnossapito on keskeisemmin osa jokapäiväistä elämää. Vuokramökeiltä vaaditaan myös ehdotonta siisteyttä, Aho toteaa. Ahon ajatuksia tukee myös Lomarenkaan toimitusjohtaja Juha- Pekka Olkkolan kokemukset vuokramökkeilystä. Halutuimpia ovat keskitason mökit, joissa on 2-3 huonetta, juokseva vesi ja sisävessa. Myös siisteys on arvossaan. Vaatimattomammillekin vaihtoehdoille on vielä jonkin verran ottajia. Niin sanottuja luksusmökkejäkin on tarjolla ja niille on oma käyttäjäkuntansa. Suuret, useiden makuuhuoneiden mökit, joiden varustelutaso on selvästi parempi kuin keskimääräisen suomalaisen kodin, houkuttelevat etenkin venäläisiä matkailijoita ja yrityksiä. Suomeen tullaan kuitenkin ennen kaikkea puhtaan luonnon ja rauhan vuoksi. Silloin asumiskohteen yleellisyys ei ole valinnan keskeinen syy. Suomessa on vuokrauskäytössä yhteensä noin kymmenentuhatta mökkiä ja niistä vain murto-osa edustaa varsinaista luksusta. Olkkola listaa neljä omasta mielestään keskeistä asiaa, jotka täytyy hoitaa kuntoon, jos aikoo menestyä vuokramökkiliiketoiminnassa: Ensiksikin tuotteen täytyy olla kunnossa. Mökin pitää olla sen verran tasokas, että se täyttää tämän päivän matkailijoiden vaatimukset. Myös sijainti ratkaisee. Paras mahdollinen sijainti on lähellä kansainväliset standardit täyttävää hiihtokeskusta puhdasvetisen järven rannalla. Toiseksi jakelukanavat täytyy olla kunnossa sekä kotimaassa että ulkomailla. Uskon, että jo viiden vuoden päästä netti on keskeinen väylä, jota kautta matkailijat järjestävät matkansa. Sen vuoksi on välttämätöntä, että myös suomalainen mökkitarjonta on hyvin siellä esillä ja varausjärjestelmät ovat mahdollisimman helppoja. Verkkovarauksen kehittäminen on myös meillä Lomarenkaassa tällä hetkellä ehdottomasti tärkein 14 Matkailusilmä

15 eva trendi investointikohde, Olkkola kertoo. Kolmanneksi mökin vuokraajalla täytyy olla valmius pitää kohdettaan kunnossa. Mökit kuluvat käytössä ja vaativat jatkuvaa huoltoa, etteivät ne pääsisi rapistumaan. Ja vielä neljänneksi on ehdottoman tärkeää, että mökinvuokraajat saavat apua silloin kuin he sitä tarvitsevat. Ulkomaalaisia matkailijoita palveltaessa myös kielitaito on tärkeää. Esimerkiksi meiltä Lomarenkaan kautta on mahdollista saada apua silloin, jos oma taito ei riitä vieraisiin kieliin, luettelee Juha-Pekka Olkkola. Parhaillaan on käynnissä selvä vuokramökkien rakentamisbuumi. Etenkin suurten hiihtokeskusten kuten Rukan, Levin ja Ylläksen tuntumaan syntyy jatkuvasti uusia lomamökkejä. Olkkola uskoo, että nyt rakenteilla oleville tiloille löytyy kysyntää, mutta hän arvelee, että rakentamisen saturaatiopiste saavutetaan 2-3 vuodessa ja sen jälkeen buumi laantuu. Nykyiset loma-asunnot tehdään niin laadukkaista ja kestävistä materiaaleista, että mökit pysyvät markkinoilla pitkään. Tulevaisuudessa ulkomainen kysyntä tulee kasvamaan suhteessa kotimaiseen. Me olemme jo saaneet päätä auki, esimerkiksi britit viihtyvät Suomessa nyt jo koko talven ja ehkä sitä kautta myös kiinnostus Suomen kesää kohtaan kasvaa. Nyt olisi tärkeää, että englantilaisten lisäksi Suomesta kiinnostuisivat myös muut eurooppalaiset matkailijat, Olkkola toteaa. Suomalaismökille kansainvälistä tunnustusta Kiuruveden kupeessa, Salahminjärven rannalla sijaitseva Heron s Lodge on kevään aikana herättänyt poikkeuksellista kansainvälistä huomiota. Elle-lehti listasi sen maailman mökkitarjonnan TOP 10 -listalle ja kesäkuun alussa mökistä oli laaja artikkeli englantilaisessa Guardian-lehdessä. Rauhallisella paikalla, kauniin järven rannalla sijaitseva viiden tähden mökki on hyvin varusteltu ja 112 neliömetrin hirsihuvilaan mahtuu kerrallaan nukkumaan 10 vierasta. Mökin vuokrauksesta vastaava Kaija Ruotsalainen on yllättyneen tyytyväinen mökin saamaan huomioon. Tässä on jotenkin vaan kysyntä ja tarjonta osuneet poikkeuksellisen hyvin kohdalleen, hän arvioi suosion salaisuutta. Hetken mietittyään hän keksii toisenkin syyn. Me otamme kaikki asiakkaat henkilökohtaisesti vastaan ja pyrimme kertomaan heille, mistä erilaisia palveluja on saatavissa. Kerromme myös, mitä vieraiden täytyy tehdä, jos he tarvitsevat mitä tahansa apua kesken lomansa. Uskon, että tämmöinen kohtelu luo etenkin ulkomaisille vieraille turvallisuuden tunnetta. Useimmiten ruotsalaiset pitävät vieraisiinsa loman aikana yhteyttä muutenkin kuin tulopäivänä. He ovat huomanneet, että asiakkaat yleensä arvostavat sitä, että heistä huolehditaan loman aikana. Me esittelemme heille ympäristöä heidän toiveidensa mukaan ja usein kutsumme heidät käymään Sinisessä Helmessä, joka on juhla- ja ateriapalveluita tarjoava maalaistalomme Kiuruvedellä. Myös erilaisia ohjelmapalveluita kuten melontaa ja kalastusta tarjoamme, joskin ne ostamme muilta alueen yrittäjiltä, Kaija Ruotsalainen luettelee. Matkailusilmä 15

16 Saaristossa tuotteistamista on pohdittu Turunmaan seudun matkailussa myönnetään, ettei juhannusta ole tuotteistettu, vaikka keskikesän juhla olisikin eksoottinen markkinoitava ulkomaalaisille. Minulle ei tule mieleen yhtään pakettia, joka olisi rakennettu juhannuksen ympärille, toteaa hankevastaava Martti Nilsson. Juhannuksen tuotteistamista ei ole saaristossa määrätietoisesti kehitetty. Siitä on kuitenkin puhuttu paljon viime aikoina matkailuyrittäjien ja meidän kesken. Samaan tapaan on pohdittu pääsiäisen ja muinaistulien yön tuotteistamista. Olisi kiva nostaa juhannus näyttävämmin esille, sillä siihen kuuluu kuitenkin paljon mielenkiintoisia elementtejä: juhannussalko ja -tanssit sekä ihmisten kerääntyminen yhteen, Nilsson sanoo. Uskon siihen, että juhannus voitaisiin markkinoida menestyksekkäästi ulkomaille. Onhan saksalaisten Oktoberfestkin tuotteistettu niin hyvin, että se kerää miljoonia ihmisiä oluttelttoihin juomaan olutta. Miksei keskikesän juhlasta voitaisi rakentaa samanlaista tuotetta, Nilsson kysäisee. Miksi juhan 16 Matkailusilmä

17 Teksti: Pirkko Soininen Kuva: VisitFinland kuvapankki Miksei suomalaisten yöttömän yön juhlaa ole tuotteistettu nykyistä paremmin? Meiltä puuttuu oikeanlainen kohderyhmäajattelu ja yhdessä tekemisen meininki, toteaa Helsingin kauppakorkeakoulun markkinoinnin ja johtamisen laitoksen johtaja, professori Henrikki Tikkanen. Tuotteistetulla ja tuotteistamattomalla palvelulla on tietenkin jokin ero, muutenhan tuotteistamisella ei olisi niin väliä. Hyvä tuotteistaminen johtaa siihen, että palvelu on helpompi ostaa ja se on jollain tapaa ylivoimainen. Tuotteistettu palvelu on tehokkaammin myytävissä ja markkinoitavissa sekä helpommin monistettavissa. Kun palvelun tuotteistaminen on osunut nappiin, arvontuotanto nousee. Matkailuyrittäjä saa tuotteestaan paremman hinnan, kun se on osattu myydä oikealle kohderyhmälle oikeaan hintaan, muistuttaa Henrikki Tikkanen. Palvelun tuotteistaminen tähtää siihen, että kate kasvaa ja myynti sujuu. Voidaan tietysti kysyä, pitäisikö kaikki palvelut tuotteistaa, provosoi Henrikki Tikkanen. Minun mielestäni pitäisi, hän vastaa omaan kysymykseensä. Kyllä juhannus voitaisiin Suomessakin erittäin hyvin tuotteistaa, vaikka meidän perinteemme onkin käsittääkseni ainakin osittain kopioitu Ruotsista. En sitten tiedä, ovatko ruotsalaiset tuotteistaneet heidän juhannuksensa, Tikkanen miettii. Voisi juhannuksen kohdallakin miettiä, että ok, markkinoidaan sitä nuorille rockhenkisille tyypeille. Viedään ne Raumanmeren juhannukseen, järkätään tapaamisia suomalaisten rock-tyyppien kanssa, syötetään rockhenkeen, juotetaan, kuljetetaan. Jos paketti on hyvin kasassa, se on helppo ostaa, Tikkanen havainnollistaa. Tai sitten juhannus voidaan markkinoida Venäjän uusrikkaille. Silloin se voi maksaa monta tuhatta euroa per kärsä, mutta laadun pitää olla ihan toista. Kaikki pitää miettiä viimeistä aironvetoa myöten, hän toteaa. Tikkanen vieraili hiljattain VisitFinland-sivustolla ja ihaili sinänsä kauniita kuvia ja esimerkiksi aaltoilevia viljapeltoja. Mutta kenelle ne viljapellot oli kohdistettu, kuka sinne peltoon haluaa mennä ja miksi. Sitä pitäisi miettiä enemmän kuin nykyään mietitään, hän sanoo. Toisaalta Tikkanen luulee, että Suomesta puuttuu myös osaavia yrittäjiä, sellaisia, jotka hallitsisivat tuotteistamisen kirjon. Palveluprosesseja ei ole mietitty viimeisen päälle kuntoon. Hän myös myöntää, etteivät yksittäisen yrittäjän resurssit riitä läheskään aina tuotteistamiseen ja markkinointiin. Juhannuksen kohdalla pitäisi matkailuyrittäjien alueellisesti verkostoitua ja rakentaa paketteja, jotka on selkeästi kohdennettu tietylle kohderyhmälle. Olisi majoitusta, ruokailua, ohjelmapalveluita, tapahtumia ja kaikkea mahdollista samassa paketissa, joka yhdessä rakennettaisiin ja selkeästi markkinoitaisiin, Tikkanen sanoo. Miksi juhannusta sitten ei ole tuotteistettu? Ei kukaan ole kai keksinyt tuotteistaa sitä, vaikka yöttömän yön juhla olisikin riittävän eksoottinen ajankohta ja elämys ulkomaalaisille. Tikkanen kritisoi suomalaisten tapaa määritellä kohderyhmiä. Kritiikki kohdistuu tasaisesti kaikkiin palvelun tuottajiin, ei ainoastaan matkailuyrittäjiin. Meillä määritellään kohderyhmiä ihan liian perinteisesti: mietitään, että aha turisti A tulee sieltä ja sieltä maasta, on sen ja sen ikäinen, sillä on sellainen koulutustausta ja se tienaa niin ja niin paljon vuodessa. Eihän tämä kerro vielä ihmisestä yhtään mitään, puhahtaa markkinoinnin professori. Hän kehottaa miettimään tuotteistamista paljon kapea-alaisemmista kohderyhmistä käsin. nusta ei tuotteisteta? Matkailusilmä 17

18 Teksti: Arto Asikainen Kuvat: VisitFinland kuvapankki MATKAILU-SUOMI USKOO Venäjän naapurimaat Kiina ja Suomi kamppailevat tasavertaisesti ykköstilasta venäläisten suurimpana matkakohteena. Vuonna 2006 Kiina veti Venäjän tilastokeskuksen Goskomstatin mukaan hieman pidemmän korren 2,35 miljoonalla matkalla kun Suomeen saapui 2,34 miljoonaa venäläistä. Tämä luku pitää sisällään kaikki matkat mukaan lukien työ-, vapaa-aika, ja tuttava- ja sukulaisvierailut. Venäläiset kuitenkin kohosivat ykköstilalle Suomessa ensimmäistä kertaa vuonna 2006 rekisteröidyissä yöpymisissä ja he ohittivat ruotsalaiset ja saksalaiset. Venäläisille kirjattiin yöpymistä ja kasvu edellisvuoteen verrattuna oli huimat 35 prosenttia. Vuoden 2007 ensimmäinen neljännes povaa tämän ennätyksen jäävän varsin lyhytaikaiseksi, sillä kasvu on jatkunut samansuuruisena ja matkanjärjestäjiltä tullut ennakkotieto kesän myynnistä lupaa niin ikään hyvää. Venäläisten ulkomaanmatkailu näyttää kaiken kaikkiaan tällä hetkellä kehittyvän suotuisasti. Goskomstatin tilastojen mukaan venäläiset tekivät 7,8 miljoonaa vapaa-ajan matkaa vuonna 2006, mikä oli 14,3 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lukuhan on edelleen varsin vaatimaton, kun muistetaan, että maassa asuu noin 143 miljoonaa asukasta. Saksalaiset, joita on 80 miljoonaa, tekivät viime vuonna 74,7 miljoonaa vapaa-ajan matkaa ja britit 46,2 miljoonaa (asukkaita noin 60 miljoonaa). Vain pieni osa venäläisistä pystyy edelleenkään suomaan itselleen ulkomaan matkan ja kilpailu näistä matkustavaisista venäläissieluista on kovaa. Tässä kisassa Suomi on toistaiseksi menestynyt loistavasti. Venäjän kansantalouden huikea kasvu on viime vuosina saanut runsaasti julkisuutta myös meillä Suomessa. Samaan aikaan myös Venäjän painoarvo maailmanpolitiikassa kasvaa. Maan hyvinvointi leviää kansan keskuuteen kuitenkin edelleen hyvin hitaasti. Goskomstatin tilastonikkareiden mukaan vain 8 prosenttia Venäjän väestöstä ansaitsee kuukaudessa euroa, 92 prosenttia kansasta tätä vähemmän, jopa niin, että 22 prosenttia väestöstä saa alle 100 euroa kuukaudessa. Yli 2200 euron kuukausiansioihin yltää alle prosentti väestöstä. Tosin Venäjän mittakaavassa tämä tarkoittaa 1,43 miljoonaa ihmistä. Tuo vajaa 9 prosenttia väestöstä voi varsin hyvin nyky-venäjällä. Heidän tulonsa ovat vakaat, hyvinvointi taattu ja tulevaisuus näyttää lupaavalta. Ulkomaanmatkailu kuuluu luonnollisena osana tämän kansanosan elämäntapaan. Asuinpaikkanaan tällä hyvinvoivalla väestön osalla on mitä todennäköisimmin Moskova, jossa asuvista arviolta neljännes kuuluu keskiluokkaan. Se tuottaa yli 20 prosenttia kaikesta Venäjän bruttokansantuotteesta. Kaikista vapaa-ajan ulkomaanmatkoista peräti 70 prosenttia tehdään Moskovasta käsin. Moskovan lisäksi Venäjän matkustava ja hyvinvoivaa väestö on keskittynyt myös muihin suurkaupungeista, joista onneksemme Pietari sijaitsee kivenheiton päässä rajastamme. Suomen sijainti Venäjän naapurina on valttikortti, jonka vain harva vakavasti otettavista kilpailijamaistamme pystyy tarjoamaan. Suomeen on helppo tulla myös siksi, että maamme viisumimuodollisuudet ovat joustavat ja hakemuksiin liittyvä byrokratia on minimissään. Viisuminhakijan ei tarvitse esittää lisäselityksiä ja hankalia kopioita työnantajalta palkan määrästä tai vastaavasta. Kun näihin kahteen peruselementtiin lisätään vielä se, että venäläiset pitävät Suomea ja suomalaisia henkisesti varsin helposti lähestyttävinä, voidaan Suomen matkailun ilosanomaa kylvää Venäjällä varsin otolliseen maaperään. Ilmaiseksi ja ilman ankaraa työtä tämä sato ei kuitenkaan ole korjattavissa. 18 Matkailusilmä

19 VENÄJÄÄN Suomi houkuttelee venäläismatkailijoita monipuolisella tarjonnallaan. Varsinkin pietarilaisille Suomi on lomakohteista luonnollisin ja tutuin, eikä vaadi lähtöä Moskovaan, joka on suurimman osan Euroopan matkojen lähtökaupunki. Moskovassa Suomi kamppailee tasavertaisemmin muiden kohteiden kanssa, mutta myös täällä pätevät samat myyntivaltit kuin Pietarissa. Suomi on lyönyt itsensä läpi monipuolisena talvikohteena ja ennen kaikkea loistavana uuden vuoden kohteena. Hiihtokeskuksemme tarjoavat venäläisille myös varsin edullisia ja monipuolisia talvikokemuksia muinakin aikoina. Suomen keskusten maine Eurooppaan verrattuna edullisempana ja perheystävällisenä hiihtokohteena on kiirinyt venäläiskuluttajien keskuuteen. Uutena potentiaalisena kohderyhmänä talvella voidaan mainita lumilautailijat, jotka etsivät tältä ruuhkattomia ja hyviä rinteitä Keski-Euroopan ulkopuolelta. Lumilautailu näyttäisi kaiken kaikkiaan nostavan suosiotaan trendikkäiden venäläisnuorten keskuudessa. Kesällä Suomi on venäläisen mökkilomailijan luvattu maa. Jos jollekin lomasegmentille voi luvata valoisaa tulevaisuutta, niin mökkilomailu on se, jonka kasvulle ei toistaiseksi näytä tulevan rajaa vastaan. Isot ja korkeatasoiset mökit, joissa on useampi wc ja kylpyhuone, ovat kysyttyjä nyt ja tulevaisuudessa. Selkeänä trendinä venäläisten kesälomakäyttäytymisessä näyttää olevan se, että perinteisen etelän rantaloman sijaan muotitietoinen matkailija etsii nyt muuta vaihtoehtoa ja monipuolisempaa lomaa. Tällöin kysymykseen voivat tulla esimerkiksi teemamatkat viinitiloille Keski-Eurooppaan tai mikseipä mökkiloma järven rannalla Suomessa. Kesä tuskin vielä lähivuosina nousee uutta vuotta vastaavaksi piikiksi venäläismatkailijoiden keskuudessa, mutta kasvuedellytyksiä kesämatkailulle ehdottomasti löytyy. Venäläismatkailija kaipaa niin kesä- kuin talvilomallensakin aina jotakin uutuus- tai yllätyselementtiä, josta riittää kertomista tuttavapiirissä loman jälkeen: käynti Eukonkannon MM-kisoissa, viinitilavierailu, kierros golfia tai mökki-isännän tervetuliaislahja tekevät lomasta Suomessa ainutlaatuisen ja suosittelemisen arvoisen. Venäläisasiakas kannattaa pitää tyytyväisenä, sillä hän kertoo lomakokemuksistaan takuuvarmasti tuttavapiirissänsä. Hyvä palaute kohteesta on paras mainos Venäjällä. Naapurimme idässä on edelleen iso mahdollisuus meille suomalaisille. Vaikka muutos parempaan hyvinvointiin tapahtuukin hitaasti, on maan potentiaali jo nyt osoittanut mahtinsa Suomen matkailutilastoissa. Venäjä vaatii pitkäjänteistä työtä, jatkuvaa läsnäoloa markkinoilla, oikeita markkinointitoimenpiteitä, valmiutta nopeaan muutokseen toimenpiteissä ja palvelukonseptissa sekä henkilökohtaisia suhteita oikeisiin tekijöihin. Tällä hetkellä meillä on Venäjällä pullat hyvin uunissa. Mikäli hoidamme leiviskämme oikein ja Venäjän vahva talouskasvu ja vakaus saavat jatkoa, voimme odottaa, että muutaman vuoden sisällä venäläiset saavuttavat matkailutilastoissamme ensimmäisenä kansakuntana yli miljoonan yöpymisen rajapyykin. Matkailu-Suomi uskoo Venäjään. TOP 20 Venäläismatkailija kaipaa lomallaan niin kesällä kuin talvella aina jotakin uutta. Hyvä palaute kohteesta on paras mainos Venäjällä. Matkailusilmä 19

20 silmäiltyä Vuoden paras purjehdustuote Vuoden parhaaksi purjehdustuotteeksi on valittu helsinkiläisellä kuunari Kathrinalla toteutettava Jurmon matka Saariston juhannusmatka valkoisin purjein. Tuomaristo arvosti tuotteessa erityisesti innovatiivisuutta, saaristolaisuuden ja paikallisen kulttuurin esille tuontia ja yhteistyöverkostoja samoin kuin ennakkoluulotonta asennetta tehdä aivan uusi tuote matkailumarkkinoille. Kunniamaininnan kilpailussa sai Västanfjärdia kotisatamanaan pitävä jahti Eugenia, jota kiiteltiin hienosta kulttuuripainotteisesta tuotteesta, jossa lyhyessä ajassa voi kokea paljon saariston tarjoamia elämyksiä. Suomen Perinnepurjelaivat ry käynnisti 2007 kevään ajaksi purjehdustuotekilpailun yhdessä Ruotsin purjelaivayhdistyksen (Sveriges Segelfartygsförening, SSF) kanssa. Yhteistyö toteutettiin Skutkultur-projektin puitteissa. Kilpailuun saivat osallistua kaikki Suomen, Ruotsin ja Ahvenanmaan perinnepurjealuksilla toteutettavat matkat.

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

KUOPION MATKAILUN KEHITYS

KUOPION MATKAILUN KEHITYS Tilastotiedote 11 / 2016 KUOPION MATKAILUN KEHITYS Yöpymiset tammi-kesäkuussa 2016 Ulkomaalaisten yöpymiset 2008-2015 Tilastonkeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Matkailutilasto Joulukuu 2016 Matkailutilasto Joulukuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 3,6 prosentin kasvussa Oulussa Joulukuussa 2016 Oulussa yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 34 000 ja ulkomaalaiset 9 400 yötä.

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Aluepäällikkö Arto Asikainen 1.10.2012 30.4.2013 28.5.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät tulevalle

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 131 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet italialaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 25,1 prosentin kasvussa Rovaniemellä Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin 96 500 yötä, joista suomalaiset 12 800 ja ulkomaalaiset 83 700 yötä. Yhteensä yöpymisten

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä 2.12.2013 Porvoo Nina Vesterinen Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista Kansainvälisten matkailijoiden saapumisia ( Vuonna 2030: Maapallolla

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Marraskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 9 800 yötä, joista suomalaiset 7 500 ja ulkomaalaiset 2 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Johdanto ja tiivistelmä... 3 Matkojen määrä, viipymä ja kohteet... 6 Matkan tarkoitus ja matkustustiheys...

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia n seudulla Syyskuussa 2016 n seudulla yövyttiin 11 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 9 200 yötä ja ulkomaalaiset 2 100 yötä (venäläiset 899 yötä).

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa 1 Yöpymiset laskivat 20,9 prosenttia n seudulla Toukokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 14 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 12 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 2 000 yötä (venäläiset 709 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2014 7.4.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäläismatkailijoiden katokäänsi ulkomaiset yöpymiset laskuun Suomessa kirjattiin 5 697 300 ulkomaista yöpymistä

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia n seudulla Kesäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 16 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 13 000 yötä ja ulkomaalaiset 3 200 yötä (venäläiset 1 200 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TAK Oy: Rajahaastattelut eli henkilökohtaiset

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat Porvoon-Loviisan seudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Yöpymiset ja matkat...

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135 1 Yöpymiset vähenivät 24,4 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Huhtikuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 8 600 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 200 yötä ja ulkomaalaiset 1 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia n seudulla Elokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 20 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 16 000 yötä ja ulkomaalaiset 4 700 yötä (venäläiset 1 500 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

Japani. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Helsinki Helsinki 2016

Japani. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Helsinki Helsinki 2016 Visit Finland matkailijatutkimus 2015 Japani Visit Finland tutkimuksia Finpro, Visit Helsinki Helsinki 2016 3 Japani Väkiluku BKT / asukas Ulkomaanmatkat (2015) 1 127 miljoonaa 34 300 EUR 15,8 miljoonaa

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin, Statistics Estonian ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä kahteen otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TNS Gallup:

Lisätiedot

RUOTSI. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Finland Helsinki 2016

RUOTSI. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 Visit Finland matkailijatutkimus 2015 RUOTSI Visit Finland tutkimuksia Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 3 RUOTSI Väkiluku 9,8 miljoonaa BKT / asukas 34 900 Joka kymmenes matka Ruotsista Matkailijat

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy tuhatta matkaa 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015 ULKOMAALAISET MATKAILIJAT SUOMESSA ASUINMAITTAIN 3 000 2

Lisätiedot

jatkuu KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella)

jatkuu KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) jatkuu 15.12.216 Timo Lappi KUVA (korkeus voi vaihdella) Työtä ja hyvinvointia koko

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

VENÄJÄ : Markkinakatsaus 2016

VENÄJÄ : Markkinakatsaus 2016 VENÄJÄ : Markkinakatsaus 2016 20.4.2016 JA LUVUT 2 MARKKINAPOTENTIAALI SUOMEN TILASTOLUVUT 2015 Venäläisten yöpymiset Suomessa vähenivät 41,6% vuonna 2015 Yöpymiset 2016 tammi-helmikuussa vähenivät 14,6%

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Joensuun seutu. Kaupaks -hanke. Joensuun seudull

Joensuun seutu. Kaupaks -hanke. Joensuun seudull Joensuun seutu Kaupaks -hanke tain im o t e ik li lu e lv Kaupan ja pa inen m ä t it h e k n je ö t ympäris a Joensuun seudull PALVELUTUTKIMUS PETROSKOISSA 12/2012-1/2013 Selvitimme, mitkä ovat venäläisten

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

FinRelax Akatemia

FinRelax Akatemia FinRelax Akatemia 8.1.2016 Suomen luontokeskus Haltia Riikka Laatikainen Visit Espoo Visit Espoo Leisure Events Incentives Conferences Meetings Espoo Marketing Oy Visit Espoo Espoo Innovation Garden Omistajuus:

Lisätiedot

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Maaliskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 5 500 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 4 300 yötä ja ulkomaalaiset 1 200 yötä (venäläiset

Lisätiedot

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia n seudulla Heinäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 27 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 23 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 3 400 yötä (venäläiset 1 700 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Hyvän palvelun muotoilutoimisto. Copyright Diagonal Mental Structure Oy. All rights reserved.

Hyvän palvelun muotoilutoimisto. Copyright Diagonal Mental Structure Oy. All rights reserved. Hyvän palvelun muotoilutoimisto 1 TEKES LIIKKUMINEN PALVELUINA 27.5.2014 Käyttäjäprofiilit palveluiden luomisen pohjana Case: Helsingin risteilymatkustajien profilointiprojekti Mikko Koivisto, johtava

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2010 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Jaana Kurjenoja Taustaa Päivämatkat ja yöpymisen Virossa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Matkailun tulevaisuus. Jaakko Lehtonen

Matkailun tulevaisuus. Jaakko Lehtonen Matkailun tulevaisuus Jaakko Lehtonen 1.9.2011 kansainvälinen matkailu kasvaa, 3-4% vuodessa, ellei mitään aivan järisyttävää tapahdu Aasia, etenkin Kiina, nousee vahvasti niin lähtöalueena kuin kohteenakin

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Jouni Vihmo, ekonomisti MaRan tiedotustilaisuus, Lasipalatsi 26.6.213 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

The Baltic Guide -julkaisut

The Baltic Guide -julkaisut The Baltic Guide julkaisut The Baltic Guide matkailulehti on ilmestynyt jo 23 vuotta. Tavoita ostovoimaiset Viron matkailijat suomen, englannin, venäjän ja vironkielisten julkaisujemme kautta. Lehtien

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjassa

Työssäoppimassa Espanjassa 1 Johanna Karjalainen M11A Työssäoppimassa Espanjassa 17.2. 3.4.2014 Mistä kaikki lähti? Opettaja kysyi eräänä päivänä koko luokalta ketkä olisi kiinnostuneet lähtemään työssäoppimaan ulkomaille. Totta

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 2.1./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli elokuussa noin 2,2 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 2,1 prosenttia

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2016

Asuntotuotantokysely 3/2016 Asuntotuotantokysely 3/2016 Sami Pakarinen Lokakuu 2016 1 (2) Lokakuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakysely Kesä-syyskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Venäläisten matkailu Suomessa Yleistä

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot