Turun kauppakorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Transkriptio

1 Vesa Harmaakorpi Patrick Furu Minna Takala Marja-Liisa Tenhunen Carla Westersund Karl Holm Turun kauppakorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA :

2 ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut Esa Print Oy Tampere 2009

3 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa vuoteen 2011 mennessä kaikkien suomalaisten korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit. Keskeinen tavoite on tukea korkeakouluja niiden kehittäessä laadunvarmistusjärjestelmiään vastaamaan eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita 1 ja osoittaa, että Suomessa toimii pätevä ja johdonmukainen kansallinen ja korkeakoulutasoinen laadunvarmistus. Auditointien yksi tavoite on siten myös vaikuttaa suomalaisten korkeakoulujen kilpailukykyyn globaaleilla koulutusmarkkinoilla. Kansallisena tavoitteena on koota ja välittää laadunvarmistuksen hyviä käytänteitä, edistää niiden leviämistä korkeakoululaitoksessa ja siten kehittää korkeakoulutusta kokonaisuudessaan. Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on suomalaiseen arviointikäytäntöön jo vahvaksi perinteeksi muodostunut kehittävä arviointi, minkä myös korkeakoulut itse ovat todenneet omaa toimintaansa ja autonomiaansa tukevaksi. Menetelmän perustana on luottamus korkeakoulun omaan vastuuseen toimintansa laadusta. Korkeakoulu päättää itse laadunvarmistusjärjestelmästään, auditoinnissa arvioidaan sen tarkoituksenmukaisuus: kattavuus, toimivuus ja vaikuttavuus. Auditointimallin kehittämisvaihe toteutettiin vuosina Marraskuussa 2007 Korkeakoulujen arviointineuvosto julkaisi auditointikäsikirjan uuden laitoksen 2, jossa on määritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, menetelmät, kriteerit ja seuraamukset. Käsikirja seuraa aikaisemman käsikirjan yleisiä periaatteita ja menettelytapoja, mutta siihen tehtiin joitakin tarkennuksia ja täsmentäviä muutoksia korkeakouluilta ja auditoijilta kerätyn palautteen sekä arviointineuvoston omien kokemusten perusteella. Palautetta kerätään myös jatkossa kaikilta auditointeihin osallistuneilta, ja noin kolmen vuoden kuluttua auditoinnista järjestetään auditoiduille korkeakouluille seuranta- ja kehittämisseminaari. Vuoden 2009 aikana aloitetaan myös auditointien toisen kierroksen menetelmän kehittäminen. 1 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint. ( / 2 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2007. Auditointiryhmä

4 Korkeakouluilta saatujen palautteiden ja auditointiraporttien mukaan auditoinnit ovat selvästi vauhdittaneet laadunvarmistusjärjestelmien systemaattista kehittämistä ja menettelytapoja. Laadunvarmistus näyttää sekä tuottaneen välineitä korkeakoulujen sisäiseen johtamiseen että ohjanneen korkeakouluja kehittämään toimintojaan kokonaisuutena. Voidaan hyvin sanoa, että auditointiprosessit ja julkinen raportointi korkeakoulujen järjestelmistä ovat lisänneet ja syventäneet laatua koskevaa keskustelua ja korkeakoulujen sekä niiden sidosryhmien välistä vuorovaikutusta. Vastuu arviointitiedon hyödyntämisestä ja soveltamisesta on korkeakoululla itsellään, ja jo suoritetut auditoinnit osoittavat, että menetelmä toimii tuon vastuun täyttämistä edistävästi. Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta esitän parhaimmat kiitokset Turun kauppakorkeakoululle osallistumisesta auditointiin. Kiitokset myös auditointiryhmän jäsenille asiantuntevasta ja sitoutuneesta työstä. Riitta Pyykkö, professori Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja

5 Sisällys Auditointiryhmä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Auditoinnin kohteet Auditointiprosessi Auditointisopimus Auditointiaineisto Auditointivierailu Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Turun kauppakorkeakoulu ja sen laadunvarmistusprosessi. Organisaation rakenne ja hallinto. Toiminta-ajatus, visio ja arvot. Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Auditointitulokset. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus.. Tutkintotavoitteinen koulutus.. Tutkimustoiminta ja jatkokoulutus.. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö.. Tuki- ja palvelutoiminnot.. Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus.. Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä.. Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus

6 .... Johtopäätökset Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet Kehittämissuositukset Auditointiryhmän kokonaisarvio Turun kauppakorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta Liitteet : Auditointivierailun ohjelma : Auditoinnissa käytettävät kriteerit

7 Auditointiryhmä Puheenjohtaja Professori Vesa Harmaakorpi, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Vesa Harmaakorpi on suorittanut tekniikan tohtorin tutkinnon Teknillisessä korkeakoulussa vuonna Aikaisemmin Harmaakorpi on toiminut TKK:n Lahden keskuksen johtotehtävissä ja vuodesta 2004 alkaen hän on hoitanut Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahden yksikköön sijoitettua innovaatiojärjestelmien professuuria. Harmaakorpi on ollut mukana lukuisissa aluekehitysvaikutusta ja innovaatiojärjestelmiä tutkivissa projekteissa. Jäsenet Johtaja Patrick Furu, Svenska handelshögskolan Patrick Furu toimii Hankenin johtamisen laitoksen yliassistenttina ja Hanken & IFL Corporate Development -yksikön akateemisena johtajana. Furun tutkimusalana on ollut ennen muuta strateginen johtaminen monikansallisissa yrityksissä sekä osaamisen johtaminen. Hän on työskennellyt yritysstrategioiden konsulttina sekä suurissa yrityksissä että pk-yrityksissä. Uusimmat tutkimukset liittyvät osaamisen johtamiseen luovissa organisaatioissa. Furu on myös työskennellyt vierailevana tutkijana ja opettajana Kööpenhaminan kauppakorkeakoulussa sekä Uppsalan yliopistossa. Senior Development Manager Minna Takala, Nokia Oyj Minna Takala on koulutukseltaan tekniikan lisensiaatti. Hän työskentelee Nokia yhtymässä Devices R&D yksikössä nimikkeellä senior manager. Takala on aikaisemmin työskennellyt opetus-, tutkimus- ja hallintotehtävissä tuotantotalouden osastolla Teknillisessä korkeakoulussa. Hän on ollut vierailijana New Jersey Institute of Technologyssa vuosina Hänellä on kokemusta yliopistosektorin arvioinnista Suomesta ja Yhdysvalloista. Takala on osallistunut arviointi- ja toiminnankehityshankkeisiin eri yliopistoissa ja yrityksissä. Hän oli myös Pirkanmaan AMK:n auditointiryhmän jäsen vuonna 2005.

8 Rehtori Marja-Liisa Tenhunen, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Marja-Liisa Tenhunen toimii Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun rehtorina. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden tohtori. Tenhunen on toiminut Korkeakoulujen arviointineuvoston erikoistumisopintolautakunnassa varajäsenenä vuosina ja varsinaisena jäsenenä EOL:n jäsenenä hän on myös ollut puheenjohtajana erikoistumisopintojen arviointiryhmissä. Valtioneuvosto on nimittänyt Tenhusen tiede- ja teknologianeuvoston ( alkaen tutkimus- ja innovaationeuvosto) jäseneksi vuodesta 2007 alkaen. Marja-Liisa Tenhunen valittiin auditointiryhmän varapuheenjohtajaksi. Carla Westersund, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry Opiskelija Carla Westersund on viidennen vuoden opiskelija Hankenilla. Westersund on toiminut aktiivisesti oman yliopistonsa ylioppilaskunnan puheenjohtajana sekä edustajiston puheenjohtajana. Lisäksi hän on osallistunut Hankenilla tehtyihin KKA:n ja EQUIS-arviointien valmistelutyöhön sekä haastatteluihin. Suunnittelija Karl Holm, Korkeakoulujen arviointineuvosto

9 Johdanto. Auditoinnin tavoitteet Korkeakoulukohtaisen laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tavoitteena on: selvittää, mitä laadullisia tavoitteita korkeakoulu on toiminnalleen asettanut, arvioida, millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla korkeakoulu ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua, ja arvioida, toimiiko laadunvarmistus korkeakoulussa tarkoitetulla tavalla, tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviin kehittämistoimenpiteisiin. Auditoinnissa laadunvarmistusjärjestelmää arvioidaan suhteessa auditointi kriteereihin, tuodaan esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä sekä annetaan korkeakoululle kehittämissuosituksia laadunvarmistuksen kehittämiseksi.. Auditoinnin kohteet Auditointi kohdistuu kahdelle tasolle: korkeakoulun laadunvarmistuksen kokonaisuuteen ja korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistukseen. Auditoinnin kohteena on korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä, jonka kukin korkeakoulu on kehittänyt omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti. Auditoinnissa arvioidaan laadunvarmistusjärjestelmän kattavuutta, toimivuutta, avoimuutta ja viestivyyttä, vaikuttavuutta sekä sitä, miten korkeakoulu seuraa, arvioi ja kehittää laadunvarmistusjärjestelmäänsä. Auditoinnin kohteina ovat: 1. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio

10 2. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus a) Tutkintotavoitteinen koulutus 3 b) Tutkimus / tutkimus- ja kehitystyö c) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö 4 d) Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) e) Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen 3. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus a) korkeakoulun sisällä b) korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 6. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen 7. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus. Auditoinneissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista auditoinnin kohteista (ks. liite 2). Raportissa mainitaan auditointikohteittain (myös alakohteet 2 a e ja 5 a b) auditointiryhmän arviot laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheesta. Näiden arvioiden pohjalta auditointiryhmä esittää Korkeakoulujen arviointineuvostolle laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin hyväksymistä tai uusinta-auditointia. Auditointi kohdistuu niihin menettelytapoihin ja prosesseihin, joilla korkeakoulu ohjaa ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Auditoinnissa ei oteta kantaa korkeakoulun päämääriin, eikä toiminnan sisältöön tai tuloksiin sinänsä. 3 Tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin tutkintoihin johtavaa koulutusta. Ensimmäisen syklin tutkintoihin kuuluvat alemmat korkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, toisen syklin tutkintoihin ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Kolmannen syklin tutkijankoulutuksen tutkintoja ovat jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatintutkinnot ja tohtorintutkinnot. 4 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö sisältävät tässä myös täydennyskoulutuksen (ml. erikoistumisopinnot) sekä avoimen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksen.

11 Auditointiprosessi. Auditointisopimus Korkeakoulujen arviointineuvoston ja Turun kauppakorkeakoulun välinen auditointisopimus allekirjoitettiin Sopimuksessa määriteltiin auditointikohteiden lisäksi auditointiprosessin aikataulu, auditointiryhmän kotimaisuus tai kansainvälisyys ja auditoinnissa käytettävä kieli, auditointivierailun kesto sekä auditointikustannusten jakautuminen. Lisäksi sovittiin korkeakoulun sitoutumisesta uusinta-auditointiin, mikäli se ei läpäise auditointia hyväksyttävästi.. Auditointiaineisto Auditointikäsikirjassa ohjeistetaan, että auditointiaineisto tulee koota siten, että se tarjoaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuuden, toimivuuden, vaikuttavuuden sekä avoimuuden ja viestivyyden arviointia varten. Aineiston avulla arvioitsijoiden tulee saada kuva korkeakoulun organisaatiosta, laadunvarmistusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnanohjausjärjestelmään sekä näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta. Turun kauppakorkeakoulun toimittama auditoinnin perusaineisto oli seuraava: TuKKK:n organisaatio sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan määrä Kuvaus laadunvarmistusjärjestelmästä ja sen kytkeytymisestä toiminnanohjausjärjestelmään TuKKK:n laadunvarmistusjärjestelmä Laadunvarmistusjärjestelmän kehityshistoria SWOT-analyysi laadunvarmistusjärjestelmästä Laadunvarmistusjärjestelmän perusteella havaitut keskeiset kehittämiskohteet ja käynnistetyt/toteutetut toimenpiteet. Perusaineistoa täydentämään oli lisäksi sisällytetty yhteensä 20 laadunvarmistuksen toimivuuteen liittyvää näyttöä. Näytöt oli aineistossa jaoteltu seitsemän auditointikriteerin mukaan. Aineistossa oli lisäksi mukana korkeakoulun esitemateriaalia, vuosikertomus vuodelta 2007 sekä Mercurius-julkaisu.

12 Turun kauppakorkeakoulun aineisto saapui auditointisopimuksessa mainittuun päivämäärään mennessä Korkeakoulujen arviointineuvostoon, josta materiaali postitettiin viipymättä edelleen auditointiryhmän jäsenille. Auditointiryhmällä oli lisäksi pääsy korkeakoulun intranet-järjestelmään, jonka tarjoama materiaali täydensi kirjallista materiaalia.. Auditointivierailu Auditointiryhmän puheenjohtaja Vesa Harmaakorpi ja Korkeakoulujen arviointineuvoston suunnittelija Karl Holm vierailivat Turun kauppakorkeakoulussa järjestetyssä informaatio- ja keskustelutilaisuudessa. Aiheet painottuivat tilaisuudessa auditoinnin tavoitteisiin, kohteisiin ja kriteereihin sekä muihin auditointiin liittyviin käytännön kysymyksiin. Harmaakorven ja Holmin lisäksi tilaisuudessa pitivät puheenvuoron rehtori Tapio Reponen, ma. koulutuskoordinaattori Leena Henderson ja opiskelija Jenni Rantasalo. Auditointivierailu tapahtui Turun kauppakorkeakoulussa (liite 1). Auditointivierailun keskeisenä tavoitteena oli todentaa ja täydentää auditointiaineiston perusteella muodostunutta kuvaa korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Auditointiryhmä haastatteli tähän liittyen korkeakoulun johtoa, laitosten johtajia, opetus- ja tutkimushenkilökuntaa, opiskelijoita, tukija palvelutoimintojen edustajia sekä korkeakoulun sidosryhmien edustajia. Auditointivierailun toisena ja kolmantena päivänä auditointiryhmä vieraili ryhmän etukäteen valitsemissa yksiköissä, joita olivat johtamisen laitos, markkinoinnin laitos, TuKKK:n Porin yksikkö (henkilökunta saapui haastateltavaksi Turkuun), Tulevaisuuden tutkimuskeskus, johtamiskoulutusyksikkö TSE exe sekä Innovaatiot ja yrityskehitysyksikkö BID. Kolmantena vierailupäivänä järjestettiin lisäksi haastattelu hallintopalveluiden talousasioiden vastuualueen vastaavien henkilöiden kanssa sekä kuljettiin eräänlainen palvelukävely, jossa opiskelijoiden näkökulmasta todennettiin tukipalvelujen toimivuutta. Tässä yhteydessä auditointiryhmä jakaantui kahteen pieneen ryhmään ja sekä haastattelusta että kävelystä päätettiin ja ilmoitettiin korkeakoululle vasta auditointivierailun aikana.

13 . Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Auditointiryhmän raportti on laadittu auditointiprosessissa kertyneen aineiston ja siitä tehdyn analyysin pohjalta. Ryhmä on tuottanut raportin yhdessä niin, että kaikkien jäsenten erityisasiantuntemusta on hyödynnetty auditointikohteiden tarkastelussa. Korkeakoulujen arviointineuvoston suunnittelija on vastannut raportin alkuosassa olevista auditointiprosessin, korkeakoulun ja sen laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksista sekä tekstin yhtenäisestä rakenteesta. Korkeakoululla on ollut mahdollisuus tarkistaa raporttiteksti asiatietojen osalta ennen julkaisemista.

14 Turun kauppakorkeakoulu ja sen laadunvarmistusprosessi. Organisaation rakenne ja hallinto Turun kauppakorkeakoulun organisaatio muodostuu korkeakoulun päättävistä toimielimistä, laitoksista, erillislaitoksista sekä näiden toimintaa tukevista hallintopalveluista ja informaatiopalveluista. Korkeakoulun ylin päättävä elin on hallitus. Hallituksen ohella hallintoa hoitavat lisäksi rehtori ja vararehtorit, tiede- ja opetusneuvosto sekä hallintopalveluyksikkö hallintojohtajan alaisuudessa. Turun kauppakorkeakoulussa on viisi laitosta, joiden hallintoa hoitavat laitosneuvosto ja laitosjohtaja. Hallitus päättää erillislaitosten muodostumisesta ja niitä on tällä hetkellä viisi. TuKKK:n tukipalvelut on ryhmitelty kahteen osaan hallintopalvelut ja informaatiopalvelut. Hallintojohtosäännössä määrätään hallintoelinten toimivallasta, tehtävistä, toimikaudesta, jäsenmäärästä, jäsenten valinnasta, henkilökunnan nimittämisestä ja rekrytoinnista sekä korkeakoulun muusta hallinnosta. Korkeakoulussa asiat ratkaistaan esittelystä, ellei johtosäännössä toisin edellytetä. Korkeakoulussa hallinto toimii hallintolain periaatteiden mukaisesti laadukkuus syntyy hallinnossa asioivien tasapuolisesta ja puolueettomasta palvelusta.

15 Turun kauppakorkeakoulun organisaatio

16 . Toiminta-ajatus, visio ja arvot Elinkeinoelämän aloitteesta vuonna 1950 perustettu Turun kauppakorkeakoulu on liiketoimintaosaamisen kehittämiseen, yrittäjyyden edistämiseen ja tulevaisuuden hahmottamiseen erikoistunut kauppatieteellinen yliopisto. TuKKK:n tehtävänä on edistää ja harjoittaa vapaata talous- ja kauppatieteellistä tutkimusta sekä antaa siihen perustuvaa ylintä opetusta ja muullakin tavoin palvella yhteiskuntaa. Turun kauppakorkeakoulun toiminta-ajatuksena on, että korkeakoulu on kansainvälinen ja kauppatieteellisesti laaja-alainen. Asiantuntijuus perustuu innovatiivisen tiedon tuottamiseen ja sen hyväksikäyttöön tulevaisuuden liiketoimintaosaajien kouluttamisessa. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti TuKKK on pätevän henkilökunnan ja motivoituneiden opiskelijoiden palkitseva työ-, oppimis- ja tiedeyhteisö. Turun kauppakorkeakoulun strategiana on tuottaa kansainvälisesti tunnustettua liiketaloudellista osaamista ja vahvistaa asema tieteellisenä asiantuntijana niin alueellisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tavoitteena on, että osaamisen saavuttamista edistävät yhteistyösuhteet valittujen tahojen kanssa ja näin korkeakoulu tulisi olemaan jatkuvasti houkutteleva opiskelu- ja työyhteisö. Korkeakoulun osaamisen painopisteet muodostuvat kolmesta keskeisestä alueesta, joissa korkeakoulu on kaikkialla tunnettu kauppatieteellinen toimija. Alueet ovat: liiketoiminta kansainvälisessä ympäristössä, tulevaisuuden hahmottaminen ja yrittäjyys. Kyseisiä kolmea aluetta täydentävät erityisosaamisen alueet, jotka vuosina ovat: innovaatioita edistävä liiketoimintaosaaminen, vastuullinen liiketoiminta ja kestävä kehitys, liiketoimintaosaaminen ja -mallit verkostoissa, integraatio ja globalisaatio, strateginen taloushallinto sekä hyvinvointi ja julkiset palvelut.. Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Turun kauppakorkeakoulu harjoittaa maltillisen kasvun strategiaa niin, että se säilyttää kauppatieteellisen koulutuksen kentässä markkinaosuutensa yhtenä alan suurimmista toimijoista Suomessa. Määrittelynsä mukaisesti omaa toimintaansa korkeakoulu suunnittelee, toteuttaa, seuraa sekä ohjaa laajan ja kattavan palaute- ja laatujärjestelmän avulla. Voimavarat kohdennetaan toiminnan eri alueilla osoitetun tuloksellisuuden mukaan. Korkeakoulun toiminnan ja talouden suunnittelu sekä seuranta käsittävät usean vuoden strategisen toiminnan ja talouden suunnittelun, vuotuisen toi-

17 minnan ja talouden suunnittelun sekä tulostavoitteiden ja talouden toteutumisen seurannan. Turun kauppakorkeakoulun toiminnan laadunhallinta perustuu yleisesti lakeihin, asetuksiin, johtosääntöihin ja ohjeistuksiin, joilla määritellään toimijoiden vastuita ja valtuuksia ja jotka sisältävät usein myös kuvauksia menettelytavoista ja käsittelyprosessien etenemisestä. Laadunhallinnan menetelmät ovat pääosin sisäänrakennettuina osaksi normaalia toimintaa. Erillisiä laatutyöhön liittyviä rakenteita otetaan käyttöön vain tarpeen mukaan. Koko korkeakoulun tasolla toiminnan laatua seurataan ja ohjataan toiminnanohjausprosessin välityksellä. Tähän prosessiin sisältyvä toiminnan suunnittelun, toteutuksen, raportoinnin ja kehittämisen sykli muodostaa laadunhallinnan keskeisen idean. Laadunvarmistuksen organisointi on rehtorikunnan ja yksiköiden johtajien vastuulla. Lopulta toiminnan laatu syntyy kuitenkin jokaisen organisaation jäsenen ammattitaitoisesta, vastuullisesta ja eettisestä toiminnasta. Vuosittain käytävissä sisäisissä tulosneuvotteluissa rehtori sopii laitosten kanssa toiminnan määrällisistä ja laadullisista tavoitteista. Tulosneuvotteluissa käydään myös läpi keskeiset yksikön tuloksellisuutta kuvaavat suoritteet ja samalla yksikkö saa palautetta edellisen vuoden toiminnastaan. Korkeakoulun hallituksen päättää määrärahojen jaon periaatteista. Resurssien kohdentamisessa käytetään apuna ns. what if -resurssilaskelmaa, jossa määritellään virkojen optimaalinen jako. Korkeakoulussa seurataan säännöllisesti voimavarojen, erityisesti talouden, sekä tutkimuksen ja koulutuksen tuloksellisuuden kehitystä. Korkeakoulun tulosohjausasiakirjoista yleisessä tietoverkossa ovat saatavilla strategia, toiminta- ja taloussuunnitelmat, tulossopimukset, tilinpäätökset ja vuosikertomukset, opetusministeriön kannanotot toiminta- ja taloussuunnittelusta, tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta sekä Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset. Muut toiminnan suunnitteluun ja seurantaan liittyvät asiakirjat, kuten rehtorin ja laitosten väliset tulossopimukset, vuosittain laadittava talousarvio seuraavalle vuodelle sekä toiminnanohjaukseen liittyvä ohjeistus ja vuosittaiset yksikkö- ja oppiainekohtaiset yhteenvetotilastot, ovat koko yhteisön saatavilla intranetissä. Keskeisiä suoritteita ovat esimerkiksi tieteelliset julkaisut ja muut tutkimustoiminnan avainindikaattorit, perustutkintojen ja jatkotutkintojen määrä, opintosuoritusten määrän kehitys sekä kansainvälisen opiskelijavaihdon, avoimen yliopiston ja täydennyskoulutuksen tunnusluvut. Toiminnan ja talouden seurantaan liittyvä asiakirja muodostuu toimintakertomuksesta ja tilinpäätöslaskelmista, sekä muista erillisraporteista, liitteistä ja opetusministeriölle raportoitavista KOTA-tunnusluvuista.

18 Korkeakoulu käyttää toiminnanohjauksessaan Balanced Scorecard -mallia (BSC) eräänlaisena kehikkona, jossa yksittäisten mittareiden käyttö ei kuitenkaan kaikissa yksiköissä ole järjestelmällistä. TuKKK:ssa BSC-mallin alkuperäistä perusrakennetta on muokattu yliopistosektorille paremmin soveltuvaksi. Malli sisältää sekä määrällisiä että laadullisia mittareita, joiden avulla voidaan todentaa kehityksen suunta ja suuruus. TuKKK:n BSC:ssa toiminta on jaettu kahteen ryhmään, tavoiteulottuvuuksiin ja edellytystekijöihin. Tavoiteulottuvuuksia ovat tutkimus, oppiminen sekä ulkoinen tunnettuus ja arvostus. Edellytystekijöitä ovat puolestaan henkilökunta ja työympäristö, hallinnolliset prosessit ja talous. Jokaiselle mallin näkökulmalle on määritelty tärkeimmät mittausulottuvuudet ja konkreettisia mittareita, jotka kuvaavat strategisten tavoitteiden toteutumista. Osassa mittareista TuKKK:lla on jo monien vuosien mittausperinne (esim. tutkimuspisteet, valmistuvien seurantatutkimukset, kurssipalautejärjestelmä, työtyytyväisyysbarometri VMbaro). Osassa mittareista käyttö on vasta vakiintumassa tai pilotointivaiheen tuloksien perusteella niiden on todettu tarvitsevan jatkokehittelyä. Kokonaisuus toimii informaatiojärjestelmänä, joka tuottaa tunnuslukuja toiminnanohjausta ja päätöksentekoa varten ja jolla on näin ollen ohjaava vaikutus sisältö- ja resurssipäätöksiin. Mittareita käytetään mm. määriteltäessä osaamisen painopisteisiin nojautuvia erityisosaamisen alueita, tarkasteltaessa eri oppiaineiden virkatarpeita (what if -resurssilaskelma), jaettaessa yksiköiden käyttömäärärahojen tuloksellisuusosaa, käytäessä vpj-keskusteluja sekä päätettäessä ansioituneille henkilökunnan edustajille jaettavista stipendeistä.

19 Auditointitulokset. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio Turun Kauppakorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä on selkeä ja sille asetetut tavoitteet on määritelty kattavasti. Laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta on runsaasti näyttöä, vaikka yksikkö- ja toimintokohtaisia eroavaisuuksia esiintyy jonkin verran. Laadunvarmistusjärjestelmä kytkeytyy toiminnanohjausjärjestelmään. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio on kehittyvässä vaiheessa. TuKKK:n toiminta on murrosvaiheessa, koska Turun yliopiston kanssa on solmittu konsortiosopimus osana korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä. Samanaikaisesti yhdistymisen kanssa valmistellaan näiden kahden yliopiston laadunvarmistusjärjestelmien yhtenäistämistä. TuKKK:n laadunhallintatyö perustuu pitkäjänteiseen ja koko organisaation kattavaan strategiatyöhön. Strategia 2015 määrittelee laadunhallinnan keskeiset tavoitteet ja periaatteet: Laadunhallinnan tulee tukea ja varmistaa strategiassa asetettujen tavoitteiden toteutumista. TuKKK:ssa on kattava palaute- ja laatujärjestelmä, jonka avulla toimintaa suunnitellaan, toteutetaan, seurataan ja ohjataan. Laatujärjestelmä sisältää kaikki strategiassa määritellyt keskeiset näkökulmat TuKKK:ssa strategisten tavoitteiden saavuttaminen perustuu organisaation eri osien tavoitteelliseen toimintaan: yksiköiltä edellytetään tavoitteiden mukaisia suorituksia, joiden saavuttamisedellytyksistä huolehditaan. Yksiköiden ja yksilöiden toimintaa arvioidaan ja mitataan ja tavoitteiden mukaisista saavutuksista myös palkitaan. Mittaamisen tavoiteulottuvuuksiin kuuluvat tutkimus, oppiminen sekä ulkoinen tunnettuus ja arvostus. Edellytystekijöiksi on määritelty puolestaan henkilökunta ja työympäristö, hallinnolliset prosessit sekä talous. Laadunhallinnalla TuKKK:n toiminnan keskeiset periaatteet ja toiminnan laatu tehdään näkyväksi.

20 TuKKK:n sisäisessä toiminnan suunnittelussa ja ohjauksessa tulosyksiköitä ovat laitokset, erillislaitokset ja hallintopalveluyksikkö. Ohjauksen tavoitteena on saada TuKKK:lle asetetut tehtävät toteutettua mahdollisimman tehokkaasti, tuloksellisesti ja taloudellisesti. Tulosohjauksella ja tavoitteiden asettamisella pyritään saavuttamaan ne keskeiset tavoitteet, jotka on kirjattu strategiaan sekä opetusministeriön kanssa solmittuun tulossopimukseen. Toiminta- ja taloussuunnittelu perustuu rehtorin ja laitosten välisiin tulosneuvotteluihin, joiden perusteella laaditaan suunnittelun asiakirjat. Toiminta- ja taloussuunnitelman sekä seuraavan vuoden talousarvion hyväksyy TuKKK:n hallitus. Toiminta- ja taloussuunnittelun tarkoituksena on antaa perusteita opetusministeriön ja TuKKK:n väliselle tulosopimukselle sekä TuKKK:n tulokselliselle johtamiselle ja valtion talousarvion laadinnalle. Vuosittain käytävissä sisäisissä tulosneuvotteluissa rehtori sopii laitosten ja erillisten laitosten kanssa toiminnan määrällisistä ja laadullisista tavoitteista ja voimavarojen jaosta. Haastattelujen perusteella tulosneuvottelussa käydään läpi myös keskeiset yksikön tuloksellisuutta kuvaavat suoritteet ja yksikkö saa palautetta edellisen vuoden toiminnastaan. Neuvottelun tuloksena laaditaan laitoskohtaiset tulossopimukset, jotka allekirjoittaa rehtori ja laitoksen johtaja. TuKKK:n hallitus päättää määrärahojen jaon periaatteet. Resurssien kohdentamisessa pyritään pitkäjänteiseen toimintaan. Resurssipäätöksin edistetään strategian toteutumista ja kustannustietoista toimintaa. Resurssien kohdentamisessa käytetään apuna what if -resurssilaskelmaa, jossa määritellään resurssien optimaalinen jako suoritteiden perusteella. Laitosten kanssa käytävien tulosneuvottelujen pohjalta vuosittain laadittavassa ja hallituksessa hyväksyttävässä talousarviossa määritellään laitosten määrärahat sekä jakamattomat ja erikseen määriteltyihin hankkeisiin osoitettavat määrärahat. Arviointihaastatteluissa ilmeni, että joissakin yksiköissä toiminnan suunnitteluun liittyvä taloushallinnon osaaminen on puutteellista. Laadunhallintatyö kattaa suurelta osin korkeakoulun perustehtävät ja tukipalvelut, ja sen toimivuudesta on näyttöjä kaikilla osa-alueilla. Laadunhallintatyötä koordinoi suunnittelija, erillistä laatupäällikköä ei ole nimetty. Haastattelut osoittivat, että järjestely on toimiva. TuKKK:lla on erillinen laatukäsikirja Johtamiskoulutusyksikkö TSE exen toimintaa varten. Laatukäsikirja on tarkoitettu henkilöstön työkaluksi tavoitteena turvata toiminnan tarkoituksenmukaisuus sekä toiminnan tulosten korkea laatu. TSE exen toiminta on hyvä käytänne. Porin yksikön osalta laadunvarmistusjärjestelmän toteutuminen on haasteellista maantieteellisestä välimatkasta johtuen. Haasteellisuutta lisäävät myös Porin yliopistokeskuksen TuKKK:n yksikölle asettamat tavoitteet. Tutkimustoiminnan laadunvarmistus perustuu pitkälti TuKKK:n hallituksen hyväksymään journaleja koskevaan suositus-/tukilistaan, jonka avulla voi-

21 daan antaa tutkijoille ohjeistusta siitä, mitkä ovat suositeltavimpia julkaisufoorumeita. Lista on osa tutkimustoiminnan pisteytysjärjestelmää, jota hyödynnetään vuosittain tehtävässä tutkimustoiminnan arvioinnissa. Tutkimustoiminnan pisteytysjärjestelmä on myös osaltaan luonut pohjaa virkojen täyttämiseen liittyvään arviointiin. Pisteytysjärjestelmä ei huomioi kuitenkaan kaikkia tutkimustoiminnalle asetettavia tavoitteita, esimerkiksi moni- ja poikkitieteisyyttä. Liiketoiminta kansainvälisessä ympäristössä, Tulevaisuuden hahmottaminen sekä Yrittäjyys ovat TuKKK:n merkittäviä ja vastuullisia tehtäviä. Koulutuksen laadunvarmistus on toimivaa. TuKKK on ottanut käyttöön Oma opettaja -järjestelmän, jonka hyvät tulokset tulivat esille sekä opetus- ja tutkimushenkilöstön edustajien että opiskelijoiden haastatteluissa. Haastatteluissa ilmeni, että TuKKK:n kehittämiskohteena on keskeisen tavoitteen, kansainvälisyyden huomioiminen koulutuksen arvioinnissa. Erityistä kiitosta eri arvioinneissa on saanut kirjaston toiminta. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen arviointi on kehitteillä esimerkiksi kauppakorkeakouluseuran alumnitoiminnan ja rahastojen kartuttamisen välityksellä. Hallinto- ja tukipalveluiden laadunvarmistus on toimivaa tukipalveluita tarjoavassa yksikössä. Resurssien kohdentamisessa apuna käytettävä what if -resurssilaskelman käyttö ei ole saavuttanut kaikilta osin optimaalista hyötyä erityisesti tulevaisuuden näkökulman huomioimisessa. TuKKK:n laskentatoimen laitoksen osaamista ei ole hyödynnetty kaikilta osin oman organisaation taloushallinnon suunnittelussa. Auditointivierailu osoitti, että kaikilla laitoksilla laadunvarmistus toteutuu osana arkea. Arviointiryhmä totesi laitosten laatutyössä runsaasti hyviä käytänteitä, joita ei ole kattavasti ja systemaattisesti kuitenkaan hyödynnetty kaikissa toiminnoissa ja yksiköissä. TuKKK:n ylin johto on vahvasti sitoutunut laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteisiin ja kehittämiseen. Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvä dokumentaatio on henkilöstön ja opiskelijoiden käytettävissä. Haastatteluissa tuli esille dokumentaation helppokäyttöisyyttä koskeva tarve. Toiminnanohjaukseen läheisesti osallistuvat henkilöt tunnistavat yksityiskohtaisesti laadunvarmistusjärjestelmää koskevan vastuunsa. Henkilöstöllä ja opiskelijoilla on oikeus osallistua laadunvarmistuksen kehittämiseen eri työryhmissä ja yhteisissä tilaisuuksissa. Johtopäätökset Laadunvarmistusjärjestelmä kattaa suuren osan TuKKK:n toiminnoista ja laadunvarmistuksen menettelytavat muodostavat TuKKK:n tasolla melko hyvin toimivan järjestelmärakenteen, vaikka järjestelmän toimivuudessa on jonkin verran toiminto- ja yksikkökohtaisia eroja.