Pikkulasten astma. Tiina Reijonen, Per Ashorn ja Matti Korppi

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pikkulasten astma. Tiina Reijonen, Per Ashorn ja Matti Korppi"

Transkriptio

1 Lasten allergologia Pikkulasten astma Tiina Reijonen, Per Ashorn ja Matti Korppi Uloshengityksen vaikeutuminen on yleistä varhaislapsuudessa. Ennuste on tavallisesti hyvä, sillä kahdella kolmasosalla hengitysoireet loppuvat kuuteen ikävuoteen mennessä. Lasten hengitysvaikeuksista käytettävät diagnoosinimikkeet eivät ole vakiintuneet. Yli puolen vuoden ikäisten lasten katsotaan sairastavan ahtauttavaa keuhkoputkitulehdusta ja yli kolmivuotiaiden astmaa. Astma diagnosoidaan iästä riippumatta, jos hengenahdistukset toistuvat tai esiintyvät allergisten tekijöiden laukaisemina. Kirjoittajat suosittelevat lyhytaikaisen enintään viiden vuorokauden mittaisen oraalisen prednisolonihoidon määräämistä yli puolivuotiaille osastohoitoon otetuille lapsille, joilla on ahtauttava keuhkoputkitulehdus. Jos lapsella on astma, sama hoito suositellaan annettavaksi myös polikliinisesti hoidettaville. Inhaloitavan anti-inflammatorisen steroidin anto kannattaa aloittaa atooppisille pikkulapsille toisen hengenahdistusvaiheen jälkeen. Lisäperusteina ylläpitolääkityksen aloittamiselle ovat perheenjäsenen astma sekä hengenahdistuksen esiintyminen ilman samanaikaista infektiota. Jos hengitysvaikeus johtaa toistuvasti sairaalahoitoon, on anti-inflammatorista hoitoa kokeiltava myös ei-atooppisella lapsella. Uloshengityksen vinkuna on varhaislapsuudessa yleistä. Kolmeen ikävuoteen mennessä noin kolmasosalla lapsista esiintyy hengitystieinfektion yhteydessä hengityksen vinkunaa (Strachan 1985). Pienten hengenahdistuspotilaiden myöhempi ennuste on yleensä hyvä; kahdella kolmasosalla oireisto häviää kuuteen ikävuoteen mennessä (Martinez ym. 1995). Kolmen ikävuoden jälkeen alkavat tai jatkuvat hengenahdistusoireet viittaavat astmaan (Dodge ym. 1996). Pikkulasten hengenahdistukset voidaan jakaa kahteen ennusteeltaan erilaiseen alatyyppiin (Martinez ym ja 1998, Koller ym. 1997). Väistyvän ja jatkuvan hengenahdistustaipumuksen piirteitä on esitetty taulukossa. Kouluikään mennessä häviävä hengenahdistustaipumus liittyy rakenteellisesti pienikokoisiin hengitysteihin, jotka ahtautuvat herkästi limakalvoturvotuksen ja erittyneen liman vaikutuksesta. Näillä poti- Taulukko. Varhaislapsuudessa ilmenevän uloshengitysvaikeuden alatyypit. Kouluikään jatkuva hengen- ahdistustaipumus Väistyvä hengenahdistustaipumus Keuhkofunktiot heikentyneet Keuhkofunktiot normaalit jo ennen ensimmäistä ennen ensimmäistä vinkunaepisodia vinkunaepisodia Vinkunataipumus häviää Vinkunataipumusta kasvun myötä useammin Keuhkofunktiot heikentyneet Keuhkofunktiot heikentyneet kuuden vuoden iässä kuuden vuoden iässä Atopia Vanhempien (erityisesti äidin astma) IgE-pitoisuus ei muutu IgE-pitoisuus suurenee Eosinopenia Eosinofiilit eivät vähene Seerumin ECP-arvo suurentunut Ei bronkiaalista tulehdusta? Bronkiaalinen tulehdus todennäköinen Keuhkoahtaumatauti ECP = eosinofiilinen kationinen proteiini Duodecim 2001;117:

2 lailla ei ole atopiataipumusta eikä todennäköisesti myöskään eosinofiilista tulehdusta hengitysteissä, mutta heillä on suurentunut kroonisen obstruktiivisen keuhkosairauden riski aikuisena (Barker ym. 1991). Alle yksivuotiaana hengitystieinfektion yhteydessä hengenahdistusta potevien ennuste on myöhemmän astman suhteen hyvä verrattuna lapsiin, joilla oireita esiintyy yli yksivuotiaana ja infektioista riippumatta (Young ym. 1995, Reijonen ym. 1998). Kouluikään jatkuvan hengenahdistustaipumuksen taustalla on usein keuhkoputkien astmaattinen tulehdus, joka johtaa keuhkoputkien korjaantuvaan ahtautumiseen ja huonontaa jatkuessaan keuhkojen toimintaa (Martinez ym. 1995). Näiden lasten perheenjäsenillä on tavallista useammin astma, ja lapsilla todetaan yleensä atopiataipumus: heillä on osoitettavissa positiivisia reaktioita ihotesteissä ja IgE-luokan vasta-aineita seerumissa ympäristön allergeeneja kohtaan. Atopian ilmentyminä voi esiintyä atooppista ihottumaa ja ruoka-aineallergiaa imeväisiällä sekä allergisia silmä- ja nenäoireita varhaisesta leikki-iästä lähtien. Näiden lasten immuunivaste hengitysteiden infektioiden aikana on atooppista ja eosinofiilista reaktiotapaa suosiva (Koller ym. 1997, Martinez ym. 1998). Lasten hengitysvaikeuksista käytettävät diagnoosinimikkeet eivät ole vakiintuneet (Turpeinen ja Peltola 1992). Bronkioliitilla tarkoitetaan Suomessa yleensä alle puolen vuoden ikäisen lapsen infektioon liittyvää hengitysvaikeutta. Kansainvälisissä tutkimuksissa ikäraja on vaihdellut vuodesta kahteen. Yli puolen vuoden ikäisten lasten katsotaan sairastavan ahtauttavaa (spastista tai obstruktiivista) keuhkoputkitulehdusta ja yli kolmivuotiaiden astmaa. Obstruktiivisen bronkiitin ja astman välinen raja on liukuva; astmasta puhutaan iästä riippumatta, jos hengenahdistukset toistuvat tai esiintyvät allergisten tekijöiden laukaisemina. Pohjoismaissa käytettyä nimitystä obstruktiivinen bronkiitti ei tunneta muualla maailmassa. Englanninkielisellä alueella käytetty termi wheezy bronchitis ja saksankielinen nimitys asthmatische Bronchitis ovat sen synonyymejä, mutta näitäkään diagnooseja ei käytetä yhtenäisesti. Kenelle steroidia akuutissa vaiheessa? Yksi epäselvä asia äkillisestä hengenahdistuksesta kärsivän lapsen hoidossa on suun kautta annetun steroidilääkityksen merkitys. Varsinaista astmaa sairastavat lapset hyötyvät selvästi tällaisesta hoidosta (Storr ym. 1987), mutta pienempien alle kolmivuotiaiden tilanne on pulmallinen. Monien tutkimusten mukaan steroidilääkitys ei vaikuttaisi nopeuttavan ahtauttavaa keuhkoputkitulehdusta sairastavien leikki-ikäisten tai varsinkaan imeväisten paranemista (Roosevelt ym. 1996, Klassen ym. 1997), mutta myös päinvastaisia tuloksia on esitetty (Tal ym. 1990). Aiheesta tehdyt tutkimukset ovat kuitenkin poikenneet toisistaan sairauden määritelmän, käytettyjen tulosmuuttujien, tutkittavien iän ja sairaushistorian suhteen. Potilasaineistot ovat usein olleet heterogeenisia ja otoskoot niin pieniä, että kliinisesti merkittävän vaikutuksen osoittaminen on ollut mahdotonta. Hengitysvaikeutta kuvaavien termien vaihtelevuuden vuoksi yhdessä maassa havaitut tulokset eivät välttämättä ole yleistettävissä muihin maihin. Kaikki nämä epävarmuustekijät ovat vaikuttaneet nykyiseen tilanteeseen, ja Suomessakin obstruktiivista bronkiittia sairastavien lasten hoito vaihtelee huomattavasti eri sairaalasta toiseen (Csonka ym. 2000). Parhaan arvion steroidilääkityksen merkityksestä hengitysvaikeudesta kärsiville lapsille antavat tutkimukset, joissa on tarkoin rajattu kohderyhmä tai joissa on yhdistetty useiden tutkimusten tuloksia. Esimerkki jälkimmäisistä on hiljattain julkaistu meta-analyysi, jossa koottiin yhteen kuuden satunnaistetun, lumekontrolloidun tutkimuksen tulokset. Aineistossa oli yhteensä 347 ahtauttavaa keuhkoputkitulehdusta sairastavaa lasta, ja analyysi osoitti, että systeemisesti (lihakseen, suoneen tai suun kautta) annettava steroidilääkitys lieventää alle kaksivuotiaiden sairaalassa hoidettujen lasten oireita. Vaikka vaikutus oli tilastollisesti merkitsevä, se oli kliinisesti arvioiden vähäinen: oireilun tai sairaalahoidon kesto väheni noin puolella päivällä ja oireilun voimakkuus 1 2 oirepisteellä (Garrison ym. 2000). Samansuuruinen vaikutus on itse asiassa havaittu monissa yksittäisissä tutkimuk- 326 T. Reijonen ym.

3 sissa, mutta otoskoon pienuuden vuoksi ero ei ole ollut merkitsevä, ja steroidihoito on tulkittu tehottomaksi. Esimerkki tarkemmin rajatusta kohderyhmästä on Tampereella tehty tutkimus, jossa selvitettiin suun kautta annetun kolmen vuorokauden pituisen prednisolonihoidon (2 mg/kg/vrk) merkitystä ahtauttavan keuhkoputkitulehduksen hoidossa. Tähän satunnaistettuun, sokkoutettuun, lumekontrolloituun tutkimukseen otettiin 230 lasta, jotka olivat 6 35 kuukauden ikäisiä ja kärsivät äkillisestä hengenahdistuksesta, mutta aikaisempien tietojen mukaan heillä ei ollut astmaa. Prednisolonia saaneiden lasten sairaalahoidot olivat lyhyempiä kuin lumelääkettä saaneilla (mediaani 2 vs 3 vrk) ja päivystyskäynnit sairaalahoidon jälkeen harvinaisempia (5.3 vs 13.3 %). Vaikutus oli suurin vaikeimmin oireilevien joukossa: 1.6 % prednisolonia ja 11.3 % lumelääkettä saaneista lapsista tarvitsi suonensisäistä steroidi- ja teofylliinilääkitystä sairaalahoidon aikana (Csonka ym. 2000). Eri tutkimuksissa saadut näennäisesti erilaiset tulokset sopivat siihen nykyiseen käsitykseen, että infektion aikaiseen hengitysvaikeuteen johtaa itse asiassa kaksi erilaista patogeneettistä mekanismia (Martinez ym. 1995): rakenteellisesti pienikokoiset hengitystiet, jolloin tilanne reagoi huonosti steroidihoitoon, tai keuhkoputkien astmaattinen tulehdus, jonka vaste steroidihoitoon on hyvä. Nykytietämyksen mukaan systeemisesti annettu steroidilääkitys lyhentää yli puolivuotiaitten ahtauttavasta keuhkoputkitulehduksesta kärsivien lasten sairaalahoitoja. Vaikutus on tosin melko pieni, eivätkä kaikki potilaat hyödy hoidosta. Sen sijaan lääkitys näyttää estävän vaikeiden taudinkuvien kehittymisen, joten pidämme perusteltuna 3 5 vuorokauden mittaisen oraalisen prednisolonikuurin (1 2 mg/kg/vrk kahtena annoksena) määräämistä yli puolivuotiaille osastohoitoon otetuille lapsille, jotka potevat ahtauttavaa keuhkoputkitulehdusta. Samanlaista kolmen vuorokauden hoitoa suosittelemme astmaan sopivien oireiden pahenemisvaiheen ajaksi polikliinisesti hoidettaville yli puolen vuoden ikäisille lapsille, jotka potevat astmaa. Mikäli lapsella ei ole astmaa, steroidilääkityksestä ei ole osoitettu olevan hyötyä, joten systeemisestä prednisolonista tulee yleensä pidättäytyä. Varovaisuutta on syytä noudattaa hoidettaessa niitä lapsia, jotka ovat aiemmin saaneet steroidihoitoja; lyhyetkin toistuvat kuurit saattavat johtaa lisämunuaislamaan. Lisäksi on selvitettävä syyt astmaoireiden pahenemiseen: onko peruslääkitys riittävä ja toteutunut oikein? Annetusta syteemisestä steroidilääkityksestä lähetetään tieto hoidosta vastaavalle lääkärille, ja tarvittaessa lapsi ohjataan lastenlääkärin vastaanotolle tai lastentautien poliklinikkaan. Kenelle inhaloitava anti-inflammatorinen lääkitys? Atooppinen lapsi. Inhaloitava anti-inflammatorinen steroidihoito kannattaa aloittaa atooppisille pikkulapsille toisen hengenahdistusvaiheen jälkeen. Hoidon aloittamista ensimmäisen vaiheen jälkeen harkitaan, jos hengitysvaikeus vaatii sairaalahoitoa ja on vaikea. Lisäperusteina ylläpitolääkityksen aloittamiselle ovat perheenjäsenen astma sekä hengenahdistuksen esiintyminen ilman samanaikaista infektiota (Martinez ym. 1995, Reijonen ym. 1998). Atooppisilla, toistuvista hengenahdistuksista kärsivillä lapsilla toisin kuin pelkästään virusinfektioiden yhteydessä oireilevilla on osoitettu esiintyvän hengitysteissä eosinofiileja riippumatta siitä, esiintyykö hengitysvaikeutta satunnaisesti vai toistuvasti (Stevenson ym. 1997). Kuopiolaisessa tutkimuksessa pikkulasten myöhempi astmariski todettiin suurentuneeksi, jos hengitysvaikeuden laukaisevaa virusta ei ollut osoitettavissa (Reijonen ym ja 2000). Astmaattisen tulehduksen hoito vaikuttaakin perustellulta kaikilla atooppisilla lapsilla, joilla esiintyy astmaan sopivaa hengenahdistusta. Jos lapsella ei ole atooppista ihottumaa tai ruoka-allergiaa, atopiataipumus voidaan selvittää ihopistokokeilla ja määrittämällä spesifisiä IgE-luokan vasta-aineita seerumista. Hengenahdistuksen aikainen seerumin eosinofiilisen kationisen proteiinin (ECP) suurentunut pitoisuus (yli16 µg/l) ennustaa astman kehittymistä pikkulapsilla (Koller ym. 1997, Reijonen ym. 1998), ja pitoisuus Pikkulasten astma 327

4 Inhaloitava anti-inflammatorinen steroidihoito kannattaa aloittaa atooppisille pikkulapsille toisen hengenahdistusvaiheen jälkeen. sestä inhaloitavasta steroidilääkityksestä: esimerkiksi oraalisten steroidikuurien tai sairaalahoitojen tarve ei vähene (Wilson ym. 1995, Doull ym. 1997). Toisaalta nämä lapset näyttäisivät hyötyvän suuriannoksisesta infektion aikaisesta inhaloitavasta steroidilääkityksestä: budesonidi annoksella µg/vrk ja beklometasoni annoksin µg/vrk ovat vähentäneet oraalisten steroidien tarvetta ja vanhempien arvioimia oireita (Wilson ym. 1990, Connett ym. 1993, Svedmyr ym. 1999). Anti-inflammatorinen hoito aloitetaan inhaloitavalla steroidilla, ja toteutetaan pienten lasten hoitoon suunnitelluilla, maskilla varustetuilla tilanjatkeilla (Babyhaler, Nebunette). Flutikasonin ylläpitoannos on µg/vrk, ja budesonidin tai beklometasonin µg/vrk. Vaikeaoireisille pikkulapsille lääkitys voidaan antaa Spira-kompressorilla, jolloin tarvitaan suurempia annoksia. Kromoneja, lähinnä kromoglikaattia, voidaan kokeilla jatkohoidossa etenkin atooppisten lasten hoidossa, mutta tieteellinen näyttö niiden hyödyllisyydestä pikkulapsille on vähäinen. Taschen ym. (1997) lume- on syytä määrittää lapsilta, joilla ei ole todettavissa atopian ilmentymiä. Ei-atooppinen lapsi. Miten sitten tulisi suhtautua toistuvasta hengitystietulehdusten aikaisesta hengenahdistuksesta kärsiviin ei-atooppisiin pikkulapsiin? Jos hengitysvaikeus johtaa toistuvasti sairaalahoitoon tai esiintyy kolme kertaa puolen vuoden aikana, on anti-inflammatorisen hoidon tehoa kokeiltava potilaskohtaisesti. Sen sijaan lieväoireiset, ainoastaan hengitystieinfektion aikana hengenahdistuksesta kärsivät lapset eivät näytä hyötyvän säännöllikontrolloidussa tutkimuksessa 1 4-vuotiaat astmaatikot eivät hyötyneet kromoglikaatista. Kuopiolaisessa kontrolloidussa tutkimuksessa kromoglikaatti vähensi lääkärin hoitoon johtaneita uusiutuneita hengenahdistuksia pikkulapsilla (Reijonen ym. 1996). Kromoglikaattiannos tilanjatkeella annettuna on 10 mg 3 4 kertaa vuorokaudessa. Leukotrieeniantagonistit ovat uusi lääkeryhmä astman hoidossa. Niillä on todennäköisesti astmatulehdusta rauhoittava vaikutus keuhkoputkia avaavan vaikutuksen ohella. Montelukastin hyödyllisyydestä joko ainoana pikkulasten astmaoireiden vähentäjänä tai lisälääkkeenä on saatu alustavaa näyttöä (Knorr ym. 2000). Kyseessä on 2 5-vuotiaille lapsille tarkoitettu, kerran päivässä otettava 4 mg:n purutabletti, joka on saanut hiljattain myyntiluvan myös Suomessa. Vaikka teofylliinillä on osoitettu olevan myös vähäistä anti-inflammatorista vaikutusta (Sullivan ym. 1994), sen hyödyllisyydestä pikkulasten astman ylläpitohoidossa ei ole tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Missä hoidetaan? Suomalaisen suosituksen mukaan alle kouluikäisten lasten astman diagnosointi ja pitkäaikaishoidon suunnittelu kuuluvat erikoislääkärille (Astmaohjelma ). Tämä on perusteltua, koska astman diagnostiikka on tässä ikäryhmässä vaikeaa; diagnoosi perustuu hoitavan lääkärin kokemukseen, ja esimerkiksi keuhkojen toimintakokeita voidaan tehdä vain erikoissairaanhoidossa. Tästä keskityksestä huolimatta avainasemassa ovat avohoidon lääkärit, jotka tutkivat ja hoitavat sekä päivystyksessä että vastaanotoillaan hengitysoireista kärsiviä lapsia. Lisäksi osa säännöllisessä hoidossa olevista lapsista palautuu avohoidon lääkäreiden seurantaan. Lapsen akuutin hengenahdistuksen hoidosta ja toimintaperiaatteista näissä tapauksissa on äskettäin julkaistu suomalainen katsaus (Kaila 1995). Lasten akuutit hengitysvaikeudet hoidetaan lähimmässä päivystyspisteessä. Tässä vaiheessa on tärkeintä löydösten tarkka arvioiminen ja kirjaaminen, erityisesti sympatomimeettihoidon akuutin vasteen rekisteröinti. 328 T. Reijonen ym.

5 Lasten bronkioliitin ja obstruktiivisen bronkiitin diagnostiikasta ja hoidosta (Korppi ym. 1996) samoin kuin lasten astman diagnostiikasta ja hoidon porrastuksesta (Remes ym. 1997) on äskettäin julkaistu suomalaiset katsaukset. Alle kolmivuotiaiden lasten inhaloitavan ste- roidilääkityksen aloittaminen kuuluu lastenlääkärille; käytännössä päätös pyritään siirtämään lastenallergologeille tai allergiaan perehtyneille lastenlääkäreille. Vaikka hoitopäätös keskitetään, se ei saisi viivästyttää astman diagnostiikkaa ja hoidon aloitusta. Kirjallisuutta Astmaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän kokonaisohjelma. Suom Lääkäril 1994;49: Barker D DJ, Godfrey KM, Fall C, Osmond C, Winter PD. Shaheen SO. Relation of birth weight and childhood respiratory infection to adult lung function and death from chronic obstructive airways disease. BMJ 1991;303: Connett G, Lenney W. Prevention of viral induced asthma attacks using inhaled budesonide. Arch Dis Child 1993;68(1):85 7. Csonka P, Mertsola J, Klaukka T, Kaila M, Ståhlberg M-R, Ashorn P. Corticosteroid therapy and need for hospital care in wheezing preschool children. Eur J Clin Pharmacol 2000 (painossa). Dodge R, Martinez FD, Cline MG, Lebowitz MD, Burrows B. Early childhood symptoms and the subsequent diagnosis of asthma. J Allergy Clin Immunol 1996;98: Doull IJM, Lampe FC, Smith S, Schreiber J, Freezer NJ, Hogate ST. Effect of inhaled corticosteroids on episodes of wheezing associated with viral infection in school age: randomised double blind placebo-controlled trial. BMJ 1997;315 (7112): Garrison MM, Christakis DA, Harvey E, Cummings P, Davis RL. Systemic corticosteroids in infant bronchiolitis: a meta-analysis. Pediatrics 2000;105(4). Saatavissa: http// 105/4/e44 Kaila M. Lapsen akuutti hengenahdistus. Suom Lääkäril 1995;50: Klassen TP, Sutcliffe T, Watters LK, Wells GA, Allen UD, Li MM. Dexamethasone in salbutamol-treated inpatients with acute bronchiolitis: a randomised, controlled trial. J Pediatr 1997; 130: Knorr B, Franchi L, Maspero J, ym. Montelukast improves daytime and overnight asthma symptoms over a 12-week treatment period in 2- to 5-year olds. Eur Respir J 2000;16(Suppl. 31):307. Koller DY, Wojnarowski C, Herkner KR, ym. High levels of ECP in wheezing infants predict the development of asthma. J Allergy Clin Immunol 1997;99: Korppi M, Reijonen T, Remes K. Lasten bronkioliitti ja obstruktiivinen bronkiitti uutta tietoa hoitopäätösten tueksi. Duodecim 1996; 112: Martinez FD, Wright AL, Taussig LM, ym. Asthma and wheezing in the first six years of life. N Engl J Med 1995;332: Martinez FD Stern DA, Wright AL, Taussig LM, Halonen M. Differential immune responses to acute lower respiratory illness in early life and susequent development of persistent wheezing and asthma. J Allergy Clin Immunol 1998;102: Reijonen T, Korppi M, Kuikka L, Remes K. Anti-inflammatory therapy reduces wheezing after bronchiolitis. Arch Pediatr Adolesc Med 1996;150: Reijonen TM, Korppi M. One-year outcome of young children hospitalized for wheezing: the influence of early anti-inflammatory therapy and risk factors for subsequent wheezing and asthma. Pediatr Pulmonol 1998;26: Reijonen TM, Kotaniemi A, Korhonen K, Korppi M. Predictors of asthma three years after hospital admission for wheezing in infancy. Pediatrics 2000;106: Remes K, Kaila M, Korppi M. Lapsen astman tutkiminen ja hoito perusterveydenhuollossa. Suom Lääkäril 1997;52: Roosevelt G, Sheehan K, Grupp-Phelan J, Tanz RR, Listernick R. Dexamethasone in bronchiolitis: a randomised controlled trial. Lancet 1996;348: Storr J, Barrel E, Barry W, Lenney W, Hatcher G. Effect of a single oral dose of prednisolone in acute childhood asthma. Lancet 1987; 1: Sullivan O, Bekir S, Jaffar, Zym Page C, Jeffery P, Costello J. Anti-inflammatory effects of low dose oral theophylline in atopic asthma. Lancet 1994;343: Stevenson EC, Turner G, Heaney LG, ym. Bronchoalveolar lavage findings suggest two different forms of childhood asthma. Clin Exp Allergy 1997;27: Mitä opin 1. Varhaislapsuudessa esiintyvän hengitysvaikeuden jälkeistä astmariskiä lisäävät a) vaikea sairaalahoitoa vaatinut hengenahdistus b) perheenjäsenellä esiintyvä astma c) perheenjäsenellä esiintyvä allerginen nuha tai ihottuma d) lapsen oma allergia, kuten atoppinen ekseema tai ruoka-allergia 2. Lyhyt enintään viiden vuorokauden pituinen prednisolonihoito on aiheellinen a) yli puolivuotiaille ahtauttavaa keuhkoputkitulehdusta sairastaville lapsille sairaalahoidossa b) yli puolivuotiaille ahtauttavaa keuhkoputkitulehdusta sairastaville lapsille kotihoidossa c) yli puolivuotiaille astmaa sairastaville lapsille sairaalahoidossa d) yli puolivuotiaille astmaa sairastaville lapsille kotihoidossa 3. Säännöllinen inhaloitava anti-inflammatorinen lääkitys on aiheellinen pikkulasten astmassa a) ensimmäisen hengenahdistusvaiheen jälkeen, jos lapsella on atopia b) toisen puolen vuoden aikana esiintyneen hengenahdistusvaiheen jälkeen, jos lapsella on atopia c) toisen puolen vuoden aikana esiintyneen hengenahdistusvaiheen jälkeen, jos lapsella ei ole atopiaa d) kolmannen puolen vuoden aikana esiintyneen hengenahdistusvaiheen jälkeen, jos lapsella ei ole atopiaa Oikeat vastaukset sivulla 281 Pikkulasten astma 329

6 Strachan DP. The prevalence and natural history in wheezing in early childhood. J R Coll Gen Pract 1985;35: Svedmyr J, Nyberg E, Thunqvist P, Asbrink-Nilsson E, Hedlin G. Prophylactic intermittent treatment with inhaled corticosteroids of asthma exacerbations due to airway infection in toddlers. Acta Paediatr 1999;88:42 7. Tal A, Levy N, Bearman J. Methylprednisolone therapy for acute asthma in infants and toddlers: a controlled clinical trial. Pediatrics 1990;86: Tasche MJA, van der Wouden JC, Uijen JHJM, ym. Randomised placebocontrolled trial of inhaled sodium cromoglycate in 1 4-year children with moderate asthma. Lancet 1997;350: Turpeinen M, Peltola H. Lasten obstruktiiviset hengitystieinfektiot. Duodecim 1992;108: Young S, O Keeffe Pt, Arnott J, Landau Li. Lung function, airway responsiveness, and respiratory symptoms before and after bronchiolitis. Arch Dis Child 1995;72: Wilson NM, Silverman S. Treatment of acute, episodic asthma in preschool children using intermittent high dose inhaled steroids at home. Arch Dis Child 1990;65: Wilson N, Sloper K, Silverman M. Effect of continuous treatment with topical corticosteroids on episodic viral wheeze in preschool children. Arch Dis Child 1995;72: TIINA REIJONEN, LT, erikoislääkäri iobox.fi Pohjois-Karjalan keskussairaala, lastentautien osastoryhmä Joensuu MATTI KORPPI, ma. professori KYS:n lastentautien klinikka Kuopio PER ASHORN, dosentti, apulaisopettaja TAYS:n lastentautien klinikka Tampere 330

Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa?

Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Riitta Turunen, LL Virusoppi, Turun yliopisto Lastenklinikka, Turun yliopisto Akuutti uloshengitysvaikeus Määritelmä: Limakalvoturvotus ja

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Vinkuna korreloi huonosti hapetuksen kanssa.» Hengitystaajuus korreloi varsin hyvin hengitysvaikeuden asteen ja hypoksian kanssa

Vinkuna korreloi huonosti hapetuksen kanssa.» Hengitystaajuus korreloi varsin hyvin hengitysvaikeuden asteen ja hypoksian kanssa Toistuva uloshengityksen vaikeus tai vinkuna Heikentynyt suorituskyky Rasituksessa ilmenevä yskä tai hengenahdistus Yli 6 viikkoa kestävä (limainen) yskä Jatkuva limaisuus, toistuvat bronkiitit Yskä tai

Lisätiedot

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet 1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat

Lisätiedot

Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana

Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana Sami Remes Dosentti, lastenallergologi, oyl KYS Lasten ja nuorten klinikka Kuopio Valtakunnalliset Astma- ja Allergiapäivät 22.-23.1.2015, Helsinki

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Astma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P)

Astma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P) Astma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P) 24.01.2018 Astma Infektio KNK ongelmat Allergia Refluksitauti TIC oire (toiminallinen) YSKÄ Hengenahdistus Bronkioliitti Akuutti obstruktiivinen bronkiitti Infektioastma

Lisätiedot

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Liikkujan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Urheilijan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Mitä astma on? Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Sitä sairastaa noin viisi prosenttia suomalaislapsista. Astma voi alkaa missä iässä tahansa ja oireet voivat olla kausiluonteisia tai ympärivuotisia.

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Säännöllinen vai jaksoittainen hoito lapsen lievään astmaan?

Säännöllinen vai jaksoittainen hoito lapsen lievään astmaan? Anna Pelkonen dosentti, lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala Mika Mäkelä professori, lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala

Lisätiedot

Lapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri

Lapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Lapsen astma ja tupakka 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Tupakointi Suomessa THL:n tilastot 2012 Tupakointi raskauden 1. kolmanneksen aikana THL:n

Lisätiedot

Mitä tehdä pikkuvinkujalle?

Mitä tehdä pikkuvinkujalle? Mitä tehdä pikkuvinkujalle? Mika Mäkelä Lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Professori (ma) HYKS, Iho- ja allergiasairaala mika.makela@hus.fi road map Vinkuna ja astma numeroiden

Lisätiedot

Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä

Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä Anna Pelkonen, Dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho-ja allergiasairaala 9.12.2013 JACI 1995;95:1179-90 Kansallinen

Lisätiedot

Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka

Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka MILLOIN PÄIVYSTYSLÄHETE TAYS:IIN, TAYS-TEMPUT JA KOTIOHJEET PÄIVYSTYKSESTÄ AHDISTUSKOHTAUKSEN JÄLKEEN Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka ASTMAN PAHENEMIVAIHE/ OBSTRUKTIIVINEN BRONKIITTI

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Lastentautien lisäkoulutusohjelma LASTEN ALLERGOLOGIA TAMPEREEN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Kouluttajat: Dosentti Minna Kaila, Duodecim (lasten allergologia, näyttöön

Lisätiedot

Urheilijan allergiat ja astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija ohjelma UKK-instituutti

Urheilijan allergiat ja astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija ohjelma UKK-instituutti Urheilijan allergiat ja astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija ohjelma UKK-instituutti KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja

Lisätiedot

Mitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle?

Mitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle? Mitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle? Juha Jantunen Allergia- ja astmaliitto, Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti Allergian ja astman kustannukset Suorat kustannukset Epäsuorat tuottavuuskustannukset

Lisätiedot

Symbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Symbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Symbicort Turbuhaler Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Astma Astma on yleinen hengitysteiden tulehdussairaus,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

PIKKUASTMAATIKKOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITOLINJAUKSET TAYS:SSA 2007

PIKKUASTMAATIKKOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITOLINJAUKSET TAYS:SSA 2007 PIKKUASTMAATIKKOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITOLINJAUKSET TAYS:SSA 2007 Tekijä: Annuliina Sirkeoja Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Ohjaajat: LT Marita Paassilta

Lisätiedot

Annikka Kalliokoski, Vesa Mustalammi / Kirjoitettu / Julkaistu

Annikka Kalliokoski, Vesa Mustalammi / Kirjoitettu / Julkaistu Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2016 Reslitsumabi Annikka Kalliokoski, Vesa Mustalammi / Kirjoitettu 28.9.2016 / Julkaistu 7.11.2016 Cinqaero 10 mg/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten, Teva Pharmaceuticals

Lisätiedot

Henrikka Aito Ylilääkäri, Lastentaudit HUS, Porvoon sairaala

Henrikka Aito Ylilääkäri, Lastentaudit HUS, Porvoon sairaala Henrikka Aito Ylilääkäri, Lastentaudit HUS, Porvoon sairaala 5.4. 2017 Työryhmä Askolan tk Loviisan tk Porvoon tk Sipoon tk Porvoon lääkärikeskus Porvoon apteekki Porvoon sairaala < 12-vuotiaan lapsen

Lisätiedot

OHJE INFEKTIOASTMAA SAIRASTAVAN LAPSEN VANHEMMILLE

OHJE INFEKTIOASTMAA SAIRASTAVAN LAPSEN VANHEMMILLE Katja Loikkanen OHJE INFEKTIOASTMAA SAIRASTAVAN LAPSEN VANHEMMILLE Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Maaliskuu 2014 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 7.1.2014 Tekijä(t) Katja Loikkanen Koulutusohjelma

Lisätiedot

Mika Mäkelä Vastaava ylilääkäri, dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala, Allergiaklinikka

Mika Mäkelä Vastaava ylilääkäri, dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala, Allergiaklinikka Allerginen lapsi neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Mika Mäkelä Vastaava ylilääkäri, dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala, Allergiaklinikka Allergioiden

Lisätiedot

Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto

Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto ETA:n jäsenvaltio Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto Chiesi Limited Formodual beklometasonidipropionaatti 100 µg/annos, formoterolifumaraattidihydraatti 6 µg/annos

Lisätiedot

Astman diagnostiikka ja hoito

Astman diagnostiikka ja hoito Käypä hoito -suositus Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys Tavoitteet ja kohderyhmät Tämän hoitosuosituksen tavoitteena on tehostaa ja täsmentää astman hoitoa sekä yhtenäistää

Lisätiedot

PIENTEN LASTEN ASTMAN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO

PIENTEN LASTEN ASTMAN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO PIENTEN LASTEN ASTMAN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO Hanna Kerminen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Lastentaudit Huhtikuu 2009 Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos

Lisätiedot

8. VUODEN KYSELYLOMAKE

8. VUODEN KYSELYLOMAKE 8. VUODEN KYSELYLOMAKE Päivämäärä: / / LAPSEN NIMI: SYNTYMÄAIKA: LOMAKKEEN TÄYTTI: OSOITE: SÄHKÖPOSTI: PUHELIN: Rastittakaa oikea vaihtoehto! Avoimiin kysymyksiin vastataan harmaiden palkkien kohdalle.

Lisätiedot

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA - osana valtakunnallista ASTMAOHJELMAa 1994-2004 Työryhmämuistio 2002 Hengitys ja Terveys ry Sisällys Taustaa s. 3 Työryhmä s. 3 Ohjelman sisältö s. 4 Ohjelman toteutus s. 4 Ohjelman

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

Miten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa?

Miten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa? Miten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa? Timo Erik Helin Erikoislääkäri HYKS/ Iho- ja Allergiasairaala 9.12.2013 1 Vaikean astman määritelmä päivittäiset vaikeat oireet toistuvat pahenemisvaiheet runsas yöoireilu

Lisätiedot

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen toiminta häiriintyy Oireina ovat yöllinen

Lisätiedot

BPD, infektioastma ja keskoslasten infektiot

BPD, infektioastma ja keskoslasten infektiot BPD, infektioastma ja keskoslasten infektiot Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2006-2007 BPD, infektioastma ja keskoslasten infektiot Keskoslapsen vanhemmille, Kevyt-yhdistys on

Lisätiedot

Astman nykyhoito. Brita Stenius-Aarniala

Astman nykyhoito. Brita Stenius-Aarniala LÄÄKEVAAKA Brita Stenius-Aarniala Astmaa sairastaa noin 4 5 % Suomen väestöstä, ja taudin esiintyvyys on kasvamassa. Nykyään tiedetään, että astma johtuu keuhkoputkien eosinofiilisesta tulehduksesta. Tarvittaessa

Lisätiedot

Siedätyshoito. Allergiaohjelman 2. Päätavoite: Väestön sietokyvyn lisääminen. Spesifisesti allergian siedätyshoidolla

Siedätyshoito. Allergiaohjelman 2. Päätavoite: Väestön sietokyvyn lisääminen. Spesifisesti allergian siedätyshoidolla Siedätyshoito Allergiaohjelman 2. Päätavoite: Väestön sietokyvyn lisääminen Spesifisesti allergian siedätyshoidolla Erkka Valovirta, Prof. Filha, asiantuntijalääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairaudet

Lisätiedot

Imeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola 22.1.2015

Imeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola 22.1.2015 Imeväisen ruokavalio ja allergiset sairaudet Dos. Maijaliisa Erkkola 22.1.2015 1. Suositukset ja nykytilanne - täysimetys, imetys - Lisäruokien aloitus 2. Katsaus tuloksiin Imeväisruokinta ja allergiset

Lisätiedot

Vaikean astman hoito. Etelä-Savon Keuhkopäivä Filha ja Essote/keuhkoyksikkö keuhkosairauksien erl Päivi Torkko

Vaikean astman hoito. Etelä-Savon Keuhkopäivä Filha ja Essote/keuhkoyksikkö keuhkosairauksien erl Päivi Torkko Vaikean astman hoito Etelä-Savon Keuhkopäivä 2.2.2017 Filha ja Essote/keuhkoyksikkö keuhkosairauksien erl Päivi Torkko Vaikea astma vaatii korkeaa inhaloitavan kortisonin annosta + jotakin lisälääkettä

Lisätiedot

Astmaatikon alkuverryttely

Astmaatikon alkuverryttely Astmaatikon alkuverryttely LT, dosentti Jari Parkkari Tampereen Urheilulääkäriasema Allergian ja astman esiintyvyys Allergia- ja astmadiagnoosit ovat yleistymässä. Lapsista ja nuorista 15 25 % saa siitepölyaikana

Lisätiedot

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Ilmailulääketieteen keskus. Sotilaslääketieteen Keskus

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Ilmailulääketieteen keskus. Sotilaslääketieteen Keskus ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Matti Mäntysaari Sotilaslääketieteen Keskus Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen

Lisätiedot

Nucala 100 mg injektiokuiva-aine, liuosta varten, GSK Trading Services Limited

Nucala 100 mg injektiokuiva-aine, liuosta varten, GSK Trading Services Limited Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2016 Mepolitsumabi Vesa Mustalammi / Kirjoitettu 28.9.2016 / Julkaistu 7.11.2016 Nucala 100 mg injektiokuiva-aine, liuosta varten, GSK Trading Services Limited Mepolitsumabi

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen ulosvirtaus Kuvaa suurten hengitysteiden väljyyttä Puhalluksiin vaikuttavat:

Lisätiedot

Milloin ruokasiedätys on valmis klinikkaan?

Milloin ruokasiedätys on valmis klinikkaan? Milloin ruokasiedätys on valmis klinikkaan? Valtakunnalliset astma- ja allergiapäivät Biomedicum, Helsinki, 22.-23.1.2015 Dos. Petri Kulmala, lastenallergologi Sidonnaisuudet Tarvitaanko ruokasiedätystä?

Lisätiedot

Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016. Tähän tarvittaessa otsikko

Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016. Tähän tarvittaessa otsikko Neuvolaikäisten ja koululaisten erityisruokavaliot Kirkkonummella 2016 Tähän tarvittaessa otsikko Taustalla olevat kansalliset ohjeistukset Valtion ravitsemussuositukset Kansallinen Allergiaohjelma Käypä

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Suunnistajien allergia- ja astmatutkimus

Suunnistajien allergia- ja astmatutkimus Suunnistajien allergia- ja astmatutkimus TAUSTAA Viime aikoina huippu-urheilijoilla yleisesti todettavat hengitysoireet ovat puhuttaneet runsaasti. Toisaalta on puhuttu siitä, että astma sairautena on

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

NIOX VERO. Hengitystietulehdusten mittaamiseen ja hoitoon

NIOX VERO. Hengitystietulehdusten mittaamiseen ja hoitoon NIOX VERO Hengitystietulehdusten mittaamiseen ja hoitoon NIOX VERO NIOX VERO on vieritestauslaite, jolla mitataan astmasta tai muista vastaavista hengitysongelmista kärsivien potilaiden hengitysteiden

Lisätiedot

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy

Lisätiedot

Astman lääkehoitoportaat ylös ja alas

Astman lääkehoitoportaat ylös ja alas Astman lääkehoitoportaat ylös ja alas Alueellinen koulutuspäivä 9.3.2017 VSSHP / TYKS EL Henrik Söderström Mistä astmassa on kyse Astma on pitkäaikainen keuhkosairaus, johon kuuluvat keuhkoputkiston limakalvotulehdus

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon

Lisätiedot

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen

Lisätiedot

LAPSEN AKUUTIN HENGENAHDISTUKSEN LÄÄKEHOITO

LAPSEN AKUUTIN HENGENAHDISTUKSEN LÄÄKEHOITO LAPSEN AKUUTIN HENGENAHDISTUKSEN LÄÄKEHOITO Opas Nivalan terveyskeskuksen vuodeosastolle Pienen lapsen akuutti hengenahdistuskohtaus liittyy yleisimmin laryngiittiin, astmaan, bronkiittiin/ bronkioliittiin

Lisätiedot

KANSALLISEN ALLERGIAOHJELMAN TAVOITTEET JA HAASTEET VUOTEEN 2018

KANSALLISEN ALLERGIAOHJELMAN TAVOITTEET JA HAASTEET VUOTEEN 2018 KANSALLISEN ALLERGIAOHJELMAN TAVOITTEET JA HAASTEET VUOTEEN 2018 Prof. Erkka Valovirta Filha, asiantuntijalääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairaudet ja kliininen allergologia, Turun yliopisto

Lisätiedot

Inhaloitava kortikosteroidi vai montelukasti lasten astman aloituslääkkeeksi?

Inhaloitava kortikosteroidi vai montelukasti lasten astman aloituslääkkeeksi? Katsaus Tuomas Jartti ja Timo Vanto Inhaloitava kortikosteroidi vai montelukasti lasten astman aloituslääkkeeksi? Inhaloitavat kortikosteroidit ovat tehokkaita tulehdusta hillitseviä astmalääkkeitä. Leukotrieeninsalpaajat

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

Astma. Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus. Astma on

Astma. Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus. Astma on Astma Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Astma on Hengitysteiden tulehduksellinen sairaus, johon liittyy vaihteleva, ainakin osittain

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Hengityselimistön lääkkeet

Hengityselimistön lääkkeet Hengityselimistön lääkkeet Salla Kalsi Proviisori Yskän hoidossa käytettävät lääkkeet Yskä on normaalisti keuhkoja suojeleva refleksitoiminta Tilapäinen yskä ei yleensä vaadi hoitoa Yskänlääkkeiden tehoa

Lisätiedot

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta

Lisätiedot

Tiedote vanhemmille 30.5.2011. PreDicta-tutkimus

Tiedote vanhemmille 30.5.2011. PreDicta-tutkimus Tiedote vanhemmille 30.5.2011 PreDicta-tutkimus Hengitystieinfektion laukaiseman immunologisen reaktion merkitys jatkuvan atooppisen hengitystietulehduksen kehittymisessä Hyvä huoltaja, teidät on kutsuttu

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

TYPPIOKSIDIANALYYSI. Pt-NO-ex. Katriina Jokela bio6sn 2009

TYPPIOKSIDIANALYYSI. Pt-NO-ex. Katriina Jokela bio6sn 2009 TYPPIOKSIDIANALYYSI Pt-NO-ex Katriina Jokela bio6sn 2009 Typpioksidianalyysi Typpioksidianalyysi on viimeaikoina yleistynyt tutkimus jota käytetään astman diagnostiikassa. Astma aiheuttama eosinofiilinen

Lisätiedot

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Miten astma ja allergia pitää huomioida ammatinvalinnassa?

Miten astma ja allergia pitää huomioida ammatinvalinnassa? Miten astma ja allergia pitää huomioida ammatinvalinnassa? Irmeli Lindström, Keuhkosairauksien el, Työterveyslaitos Kuvat: Markku Ojala Atooppiset sairaudet suomalaisilla varusmiehillä Latvala J et al

Lisätiedot

Perinataalinen kor,kosteroidihoito keskosuuteen lii1yvän sairastavuuden ehkäisyssä. Ou, Peltoniemi, LT, lastent.el

Perinataalinen kor,kosteroidihoito keskosuuteen lii1yvän sairastavuuden ehkäisyssä. Ou, Peltoniemi, LT, lastent.el Perinataalinen kor,kosteroidihoito keskosuuteen lii1yvän sairastavuuden ehkäisyssä Ou, Peltoniemi, LT, lastent.el Äidille annettavan kortikosteroidihoidon teho Kor$kosteroidihoidon ajankohta ennen synnytystä

Lisätiedot

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2009 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 29.4.2009 Faksi (09) 604 714 1(1) KOSTEUSVAURIOASTMAN TOTEAMINEN AMMATTITAUDIKSI Tapaturmavakuutus-

Lisätiedot

Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011

Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011 Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011 Varhaisdiagnostiikkaa? 56-vuotias mies Tupakointi 40 askivuotta, 16 -vuotiaasta 54-vuotiaaksi Rakennustyö, vesieristäjä viimeiset 5 työvuottaan, fyysisesti

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, prof Tutkimus

Lisätiedot

Allerginen nuha on lapsuusiän yleisimpiä

Allerginen nuha on lapsuusiän yleisimpiä Lasten allergologia Juhani Rinne ja Erkka Valovirta Allerginen nuha on erittäin yleinen vaiva jo lapsuusiällä. Nenäoireiden, tukkoisuuden, aivastelun, kutinan, vuodon ja silmäoireiden ohella siihen liittyy

Lisätiedot

Liite II. Tieteelliset päätelmät

Liite II. Tieteelliset päätelmät Liite II Tieteelliset päätelmät 5 Tieteelliset päätelmät Beklometasonidipropionaatti (BDP) on glukokortikoidi ja aktiivisen metaboliitin, beklometasoni-17- monoproprionaatin esiaste. Beklometasonidipropionaatti

Lisätiedot

Uinti ja astma. Marja Päivinen tutkija LitM Helsingin urheilulääkäriasema

Uinti ja astma. Marja Päivinen tutkija LitM Helsingin urheilulääkäriasema Uinti ja astma Marja Päivinen tutkija LitM Helsingin urheilulääkäriasema Uinti sopii astmaatikoille Astmassa hengitys on vaikeutunut, hengitysteiden ahtautumisen vuoksi. Astman oireita ovat hengenahdistus,

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Sarkoidoosin hoito. Anne Pietinalho, LKT Keuhkosairauksien dosentti, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry SKLY 18.11.

Sarkoidoosin hoito. Anne Pietinalho, LKT Keuhkosairauksien dosentti, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry SKLY 18.11. Sarkoidoosin hoito Anne Pietinalho, LKT Keuhkosairauksien dosentti, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, ry SKLY 18.11.11 1 Hoito Hoidon indikaatiot Lääkehoito Steroidoihoito Steroidia

Lisätiedot

Astman Käypä Hoito suositus 2012:

Astman Käypä Hoito suositus 2012: Astman Käypä Hoito suositus 2012: Astmapotilaan seuranta ja kontrollit perusterveydenhuollossa Erkka Valovirta, Professori Filhan asiantuntijalääkäri, Filha ry, www.filha.fi Kliinisen allergologian dosentti,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 11 maaliskuuta 2016 Desloratadiini Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Heinänuha Pohjoismaiset tutkimukset

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla.

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Linde: Living healthcare Kroonisen hypoksian tunnistaminen 03 Tämä esite on tarkoitettu sinulle,

Lisätiedot

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus:

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Palaute tai ehdotus: Vastasyntyneen vaikeasti sairaan lähettäminen ECMO-centeriin ulkomaille: kriteerit lähettämisestä, kuka päättää

Lisätiedot

Edellytykset siedätyshoidolle

Edellytykset siedätyshoidolle Edellytykset siedätyshoidolle Hoito toteutetaan hoitosuositusten mukaisesti Siedätyshoito Käypä hoito suositus 2011 Siedätyshoidon aloittaa allergisten sairauksien tutkimiseen ja hoitoon perehtynyt lääkäri

Lisätiedot

Astma on Suomessa lasten yleisin pitkäaikaissairaus:

Astma on Suomessa lasten yleisin pitkäaikaissairaus: Alkuperäistutkimus Minna Ruokonen, Minna Kaila, Riina Haataja, Marita Paassilta Astmaa sairastavan koululaisen allerginen nuha ovatko diagnostiikka ja hoito kohdallaan? Lähtökohdat Suurimmalla osalla astmaa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja

Lisätiedot

Keuhkosairaudet ja liikunnan ohjelmointi -

Keuhkosairaudet ja liikunnan ohjelmointi - Keuhkosairaudet ja liikunnan ohjelmointi - Jenni Leppävuori Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Urheilulääketieteen säätiö, Helsingin urheilulääkäriasema Paasikivenkatu 4 00250 Helsinki Puh. (09)

Lisätiedot

Onko aikuisten astman taudinkuva muuttunut?

Onko aikuisten astman taudinkuva muuttunut? Tieteessä katsaus Paula Kauppi LT, dosentti, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri HYKS Tulehduskeskus paula.kauppi@hus.fi Onko aikuisten astman taudinkuva muuttunut? Astman

Lisätiedot

Kansainväliselle huipulle tähtäävän urheilijan allergiat ja astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Kansainväliselle huipulle tähtäävän urheilijan allergiat ja astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Kansainväliselle huipulle tähtäävän urheilijan allergiat ja astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän

Lisätiedot

ASTMAN OMAHOITOKORTTI

ASTMAN OMAHOITOKORTTI ASTMAN OMAHOITOKORTTI www.hengitys.fi www.astmatesti.fi www.pef.fi Erikieliset astmatestit löydät osoitteesta: www.asthmacontroltest.com GSK, Piispansilta 9 A 00 Espoo Puh. 00 0 0 0, www.gsk.fi GSK-tuoteinfo

Lisätiedot

Porvoon malli Allergiaohjelmaa soveltaen

Porvoon malli Allergiaohjelmaa soveltaen Porvoon malli Allergiaohjelmaa soveltaen Olli-Pekka Lehikoinen LL, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri HUS, Porvoon sairaala 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Sidonnaisuudet Luentopalkkio:

Lisätiedot

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini

Lisätiedot

VARUSMIEHEN YLÄHENGITYSTIEINFEKTION DIAGNOSOINTI JA HOITO SEKÄ POTI- LASASIAKIRJAMERKINTÖJEN PUUTTEELLISUUS

VARUSMIEHEN YLÄHENGITYSTIEINFEKTION DIAGNOSOINTI JA HOITO SEKÄ POTI- LASASIAKIRJAMERKINTÖJEN PUUTTEELLISUUS 20.5.2013 Dnro 2616/4/11 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Iisa Suhonen VARUSMIEHEN YLÄHENGITYSTIEINFEKTION DIAGNOSOINTI JA HOITO SEKÄ POTI- LASASIAKIRJAMERKINTÖJEN

Lisätiedot

COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa

COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa Harri Stark LT Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Diacor/Terveystalo 11.2.2016 GOLD (The Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease):

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot