Astman diagnostiikka ja hoito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Astman diagnostiikka ja hoito"

Transkriptio

1 Käypä hoito -suositus Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys Tavoitteet ja kohderyhmät Tämän hoitosuosituksen tavoitteena on tehostaa ja täsmentää astman hoitoa sekä yhtenäistää käytäntöjä. Tavoitteet noudattavat Astmaohjelmaa : astmaa sairastavat voivat mahdollisimman hyvin, heidän työ- ja toimintakykynsä on ikää vastaava, ja vuosittaiset kustannukset potilasta kohti vähenevät. Suosituksen kohderyhminä ovat sekä perusterveydenhuolto että erikoissairaanhoito, varsinkin ensin mainittu. Epidemiologia Astmaa sairastavien sekä astman kaltaisesti oireilevien määrä on kasvanut maassamme kuten muissakin länsimaissa [1](B) etenkin nuorissa ikäryhmissä [2,3](B). Samoin on lisääntynyt atooppinen reaktiotaipumus. Vuosina erityiskorvattaviin astmalääkkeisiin oikeutettujen määrä 2.5-kertaistui, alle 16-vuotiailla yli nelinkertaistui, ja alle viisivuotiailla kymmenkertaistui. Vuonna 1999 uusia astmatapauksia tuli rekisteriin yli eli keskimäärin 44 vuoden jokaisena päivänä. Vuoden 1999 lopussa oli sairausvakuutuksen numerolla 203 erityiskorvaukseen oikeutettuja potilaita , joista muutama prosentti keuhkoahtaumataudin (COPD) vuoksi. Vuonna 1999 sai astmalääkkeistä korvausta sairausvakuutuksen perusteella henkilöä eli yli 6 % väestöstä. Vuosina astman uusien erityiskorvausoikeuksien määrä on kuitenkin alkanut pienentyä erityisesti alle 45-vuotiailla. Aikuisista vajaat 5 % ilmoittaa haastattelututkimuksissa pitkäaikaissairaudekseen astman [3-8](B). Lapsista ja nuorista lääkärihoitoista astmaa sairastaa eri tutkimusten mukaan 4 7 %, ja yhtä suurella joukolla esiintyy astman kaltaisia oireita [3-8](B). Astma on lasten ylivoimaisesti yleisin erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttava sairaus; vuoden 1999 lopussa oikeutettuja oli yli (alle 16-vuotiaat). Alle kolmivuotiaista lapsista kolmasosalla esiintyy hengityksen vinkumista etenkin infektioiden yhteydessä. Yli puolella näista lapsista oireilu johtuu todennäköisimmin rakenteellisesti pienistä ilmateistä, jotka infektioon liittyvän limanerityksen seurauksena ahtautuvat. Yli puolella oireilu häviää siis iän myötä [9](B). Oireiden pysyvyyttä ennustavat erityisesti äidin astma, lapsen atooppinen ihottuma ja keuhkoputkien ahtautumisen uusiutuminen etenkin ilman hengitystieinfektiota [9]. Patologia Keuhkoputkien limakalvon tulehdusta esiintyy jo alkavassa astmassa. Astmatulehdukselle on ominaista tulehdussolujen ja erityisesti eosinofiilisten valkosolujen runsaus keuhkoputkiston limakalvossa ja sen alaisessa kudoksessa [10-15](A). Kun haitalliset hengitettävät hiukkaset kohtaavat limakalvon, pikarisolujen ja limarauhasten eritys lisääntyy, jotta värekarvamatto kuljettaisi hiukkaset pois. Pitkään kestävässä ärsytyksessä pikarisolujen määrä lisääntyy ja limarauhasten 2568 Duodecim 2000; 116: Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry

2 koko suurenee. Samalla makrofagit, epiteelisolut, lymfosyytit ja syöttösolut saattavat käynnistää tulehduspuolustuksen. Mukaan liittyy lisää lymfosyyttejä, neutrofiileja ja eosinofiileja [16], joista vapautuvat valkuaisaineet vaurioittavat epiteelin rakennetta [10,11]. Pintaepiteelin vaurioituessa sen alaisen tyvikalvon proteiinit ja niiden suhteet muuttuvat [17,18]. Esimerkiksi sikiökautista glykoproteiinia tenaskiinia ilmaantuu uudelleen [18]. Tyvikalvo paksuuntuu, ja epiteelisolujen ja soluväliaineen signaalinvälitys vaikeutuu [16]. Pitkään kestävässä astmatulehduksessa sidekudosta voi kertyä tyvikalvoon ja sen alle, hiussuonten uudismuodostus kiihtyy ja sileän lihaksen kerros saattaa paksuuntua [19]. Viime mainittu on ilmeisesti keskeinen limakalvon rakenteen ja fysiologisen vasteen muutoksessa, mistä voi seurata jopa pysyvää keuhkoputkien yliärtyvyyttä. Hoitamaton astmatulehdus saattaa johtaa pienten keuhkoputkien jäykistymiseen, vaikka suurimmalla osalla astmapotilaita keuhkojen toiminta pysyy hyvänä vuosiakin kestävän sairauden aikana. Näyttö astman tulehduksellisesta luonteesta perustuu aikuisilla tehtyihin limakalvon koepalatutkimuksiin; lapsilla patologia tunnetaan puutteellisesti [20](C). Periytyvyys Monitekijäinen perinnöllinen alttius on tärkeä seikka astman kehittymisessä [21,22](B). Atopiataipumus lisää astman todennäköisyyttä [23]. Atopiaan ja astmaan liittyvät geenit tunnetaan huonosti [23-27](C). Hengitysteiden lisääntynyt supistumisherkkyys lisää astman todennäköisyyttä [28-31](A), ja se liittyy keuhkoputkien etenevään ahtautumiseen [32]. Ehkäisy Ehkäisy edellyttää, että riskitapaukset havaitaan ja käytettävissä on menetelmä, jonka tehokkuus, turvallisuus ja taloudellisuus on osoitettu. Tärkein astman ja atopian riskitekijä on vanhempien ja sisarusten sama sairaus [33-35](A). Napaveren suuri IgE-pitoisuus (> 0.5 ku/l) on atopian riskitekijä, mutta se ennustaa huonosti tulevaa atooppista sairautta [36](B). Primaariehkäisy (taudin puhkeamisen ehkäisy) olisi ajoitettava varhaislapsuuteen. Äidin välttämisruokavalio viimeisen raskauskolmanneksen aikana ei vähennä lapsen atopiaa [37-39](B). Imetys ja kiinteiden ruokien antamisen myöhäinen aloitus vähentävät lapsen altistumista vieraille valkuaisaineille, mutta vaikutuksista atopiaan ja astmaan on ristiriitaista tietoa [40-42](C). Imettävän äidin ruokavaliorajoitukset saattavat lykätä atooppisen ihottuman ilmaantumista mutta eivät ehkäise lapsen astmaa [43-45](C). Kodin lemmikkieläimet lisäävät herkistymisen ja hengitystieallergiaoireiden riskiä [46], mutta imeväisiän eläinaltistuksen vaikutuksista atopian kehittymiseen myöhemmin on ristiriitaisia tuloksia [47]. Pölypunkkisaneerauksen merkitys on epäselvä [48,49](C). Passiivinen tupakointi lisää astman riskiä lapsilla noin 1.3- kertaiseksi [50,51](B). Suuren sisarusparven jäsenillä atopiariski on vähentynyt [34,52]. Viljelijäperheiden lapsilla allergista nuhaa ja astmaa esiintyy vähemmän [53,54]. Mikrobialtistuksemme on muuttunut: siirtyminen maalta kaupunkiympäristöön, tartuntatautien muuttunut kirjo, antibioottien lisääntynyt käyttö ja muutokset suoliston bakteerifloorassa ovat saattaneet vaikuttaa atooppisten sairauksien lisääntymiseen [52-62](C). Vanhempia on tuettava tupakoinnin lopettamisessa. Koko väestölle suunnatuissa neuvolaohjeissa äitiä kannustetaan imettämään ainakin neljän kuukauden ajan, ja kiinteiden ruokien antaminen suositellaan aloitettavaksi vasta 4 6 kuukauden iässä. Nämä ohjeet pätevät myös, kun ehkäistään astmaa ja atopiaa. Tarvitsemme kipeästi lisää tutkimustietoa muista astmaan ja atopiaan vaikuttavista tekijöistä, niin suojaavista kuin haitallisistakin [7,63](C). Diagnostiikka Varhaisella diagnoosilla ja hoidon ajoituksella voidaan hidastaa astman etenemistä ja keuhkojen toiminnan huononemista [64-67](B). Ks. [68,69]. Oireet alkavat usein hengitysteiden virusinfektion, allergeenialtistuksen tai rasituksen yhteydessä. Oireita ovat yskä [70,71](C), joka on 2569

3 usein yöllistä, hengenahdistus esimerkiksi rasituksen yhteydessä tai hengityksen vinkuminen, jotka voivat kehittyä muutamassa päivässä tai vähitellen kuukausien aikana. Lapsilla mukana on usein atooppinen ihottuma ja allerginen nuha. Löydökset. Keuhkojen auskultaatiolöydös voi olla normaali, ja hengitysäänet pitää kuunnella myös voimistetussa uloshengityksessä. Tutkimushetkellä hengenahdistuksesta kärsivän potilaan uloshengityksessä kuuluu useimmiten vinkunoita. Vaikeassa pahenemisvaiheessa vinkunat voivat hävitä. Diagnoosi varmistetaan osoittamalla keuhkoputkien vaihteleva ahtautuminen keuhkojen toimintakokeilla. Uloshengityksen huippuvirtauksen (PEF) mittaukset soveltuvat parhaiten päivittäiseen seurantaan. Oikea puhallustekniikka ja tulosten merkintä seurantalomakkeelle opetetaan. PEFarvoja mitataan samaan aikaan aamuin ja illoin (iltapäivisin) 1 2 viikkoa, ja lasketaan vuorokauden suurimman ja pienimmän PEF-arvon erotus jaettuna lukemien keskiarvolla [72-80]. Laskutoimituksia helpottaa tietokoneohjelma. PEF-arvoja tulee mitata myös oireiden ilmaantuessa ja ennen avaavan lääkkeen käyttöä ja 15 minuuttia sen jälkeen. Terveiden ihmisten PEFarvot vaihtelevat vuorokaudessa 5 8 % [72-80]. PEF-seurannassa merkitsevää on yli 20 %:n aamu-iltavaihtelu useampana päivänä tai PEFarvon parantuminen bronkodilataatiokokeessa lapsilla ja aikuisilla 15 % ja aikuisilla yli 60 l/ min. Sekuntitilavuuden (FEV 1 ) määritys on PEFmittausta herkempi, toistettavampi ja vähemmän altis virhelähteille (B). Spirometriatulokseksi valitaan paras kolmesta puhalluksesta, jotka eivät saa poiketa toisistaan yli 5 %. Bronkodilaatiossa merkitsevä FEV 1 :n suurenema on yli 15 % (aikuisilla vähintään 200 ml) [72-80]. Keuhkoputkien supistumisherkkyyttä tutkitaan histamiini- tai metakoliinialtistuskokeella, joiden tulokset korreloivat hyvin keskenään [28]. Negatiiviseksi jäänyt altistuskoetulos puhuu astmaa vastaan, mutta ei sulje sitä pois. Positiivinen tulos puhuu astman puolesta mutta ei yksinään riitä astmadiagnoosiin [81-83](B). Tutkimuksen tuloksia on tulkittava suhteessa kliiniseen tilanteeseen, sillä lievästi positiivisia tuloksia esiintyy mm. atopian yhteydessä, tupakanpolttajilla ja kroonisessa keuhkoputkitulehduksessa sekä joskus terveilläkin [81-83](B). Lapsilla ja nuorilla diagnoosiin tarvitaan usein juoksurasituskoe. Ennen sitä potilasta auskultoidaan ja mitataan PEF (FEV 1 ). Potilas juoksee kuusi minuuttia, ja auskultaatio ja keuhkofunktiomittaus toistetaan heti sekä viisi ja kymmenen minuuttia rasituksen jälkeen. Positiiviseksi tulokseksi katsotaan auskultoitavat vinkunat, PEF:n tai FEV 1 :n pieneneminen yli 15 % (10 15 %:n pienenemä on viitteellinen) [84, 85](C). Tutkimus soveltuu perusterveydenhuollossa tehtäväksi. Aikuisilla rasituskoe kuuluu harkitusti erotusdiagnostiikkaan. Positiivinen tulos on PEF:n tai FEV 1 :n pieneneminen yli 15 %. Keuhkojen toiminnan tutkiminen PEF-mittauksin [86-90](B) ja spirometrialla onnistuu lapsilla yleensä kuuden ikävuoden jälkeen. Sitä nuoremmilla diagnoosi edellyttää tutkimista oireiden aikana, ja toistuvasti todettu uloshengityksen vinkuna oikeuttaa astman diagnoosiin (D). Joskus diagnoosi joudutaan tekemään oirehistorian ja lääkehoitokokeilun perusteella. Pienten lasten keuhkojen toiminnan tutkimisessa on rajoitetussa kliinisessä käytössä impulssioskillometria, kehopletysmografia ja transkutaaninen happikyllästeisyyden mittaus, joiden tulosten tulkinta vaatii asiantuntijaa [91,92](C). Ammattiastman diagnoosi edellyttää osoitusta herkistymisestä työpaikan altisteelle ja riittävän todennäköistä syy-yhteyttä oireen ja työaltistumisen välillä [69]. Laboratoriolöydökset. Eosinofiilisten valkosolujen lisääntynyt määrä veressä, ysköksessä tai nenäeritteessä samoin kuin yskösten ja seerumin eosinofiilisen kationisen proteiinin suurentunut pitoisuus tukevat diagnoosia [93-95]. Positiivinen ihopistokoetulos (paukaman halkaisija vähintään 3 mm) tai allergeenispesifisen IgE:n suurentunut pitoisuus veressä viittaavat atooppiseen herkistymiseen kyseiselle allergeenille [96-98], mutta altistuminen allergeenille ei aiheuta kaikille herkistyneille oireita [96]. Seerumin kokonais-ige-pitoisuuden mittaamisesta ei yleensä ole hyötyä astman diagnostiikassa [99,100](C) Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry

4 Taulukko 1. Astman ja keuhkoahtaumataudin eroja. Taudin ominaisuudet Astma Keuhkoahtaumatauti Etiologia Tuntematon, atopia Tupakointi Sairauden alku Usein nopea Hidas Hengenahdistus Kohtauksittaista Rasituksessa Obstruktio Vaihteleva Etenevä, pysyvä Hengityskaasujen diffuusio Normaali Usein huonontunut Ysköksissä eosinofiilisia valkosoluja Usein Harvoin Vaste bronkodilatoiviin yhdisteisiin Voimakas Vähäinen Taudin kulku Vaihteleva Etenevä Suurentunut IgE-pitoisuus kertoo atooppisesta taipumuksesta. Uloshengitysilman typpioksidi on herkkä mutta epäspesifinen limakalvon tulehduksen mittari [101,102]. Typpioksidin merkitys astmatulehduksessa on kiistanalainen [103]. Erotusdiagnoosi. Keuhkojen ja nenän sivuonteloiden röntgenkuvausta ja joskus keuhkoputkien tähystystä harkitaan erotusdiagnostiikassa. Tärkeimpiä erotusdiagnostisia sairauksia ovat keuhkoputkitulehdus, poskiontelotulehdus ja primaarinen hyperventilaatio. Aikuisilla keuhkoahtaumatauti (COPD) on tupakointiin liittyvä etenevä hengitysteiden ahtauma, johon liittyy vain vähäinen bronkodilataatiovaste tai PEF:n vuorokausivaihtelu sekä vaihteleva emfyseema (taulukko 1) [104](C). Lapsilla voi esiintyä keuhkoputkia ja nenänielua ahtauttavia epämuodostumia tai sairauksia tai ruokatorven takaisinvirtausta [105]. Altistavien tekijöiden välttäminen ja siedätyshoito Astmaa sairastavan tulisi lopettaa tupakointi. Allergisen potilaan on kiinnitettävä huomiota ympäristöönsä, erityisesti lemmikkieläimiin ja työpaikan altisteisiin. Altistumisen loppuminen lieventää sairautta [47,106](C). Pölypunkin saneeraamisen hyödyistä on viime aikoina kiistelty [107]. Siedätyshoitoa voidaan käyttää vaikeissa siitepöly- ja eläinallergioissa, jos potilaalla on astman lisäksi hankalia nuha- ja silmäoireita. Siedätyshoito voi vähentää keuhkoputkien hyperreaktiivisuutta [108,109](A). Koivun siitepölylle allergisten ja nuhaoireisten lasten siedätyshoito saattaa vähentää astmaan sairastumisen riskiä [110](D). Astmaoireita aiheuttavia ruoka-aineita on syytä välttää yksilöllisesti, mutta erilaisten dieettien edullista vaikutusta astmassa ei ole osoitettu. Laihdutus vähentää ylipainoisen astmaatikon lääkkeiden tarvetta ja parantaa vointia [111](B). Anti-inflammatorisille särky- ja kuumelääkkeille yliherkän on syytä välttää näitä lääkkeitä, mutta ruoassa olevien salisylaattien välttämisestä ei ole hyötyä. Sisäsyntyistä, ei-allergista astmaa sairastavan ei tarvitse välttää hengitettäviä allergeeneja, mutta kodin ja työpaikan ilman puhtaus on eduksi. Passiivinen tupakointi on astman pahenemisen riskitekijä [50](B). Ulkoilman saasteet lisäävät astmakohtausten vaaraa ja hengitystieoireita [ ](B). Yhdyskuntailman pienhiukkasten merkitys astmaoireilun kannalta on epäselvä [112]. Refluksitaudin hoidon hyödyllisyyttä astmapotilaille ei ole varmuudella osoitettu [ ](C). Tuoreen astman lääkehoito Tuoreella astmalla tarkoitetaan tässä vasta todettua sairautta, johon aloitetaan lääkitys. Hoidon tavoitteena ovat oireettomuus ja keuhkojen normaali toiminta. Oireileva potilas hoidetaan lääkkeillä: hengenahdistuksesta kärsivää potilasta on autettava keuhkoputkia avaavalla beeta 2 - agonistilla, joka lievittää oireita muutamassa minuutissa. Kun tarvitaan säännöllistä lääkitystä, ensisijaislääke on hengitettävä kortikosteroidi, joka tavallisesti rauhoittaa oireilun muutamassa päivässä limakalvotulehduksen lieven- 2571

5 Taulukko 2. Tärkeitä asioita astman lääkehoidossa, kun käytössä on säännöllinen lääkitys. Tärkein ensilinjan lääke on hengitettävä kortikosteroidi, jonka annosta säädellään oireiden, PEF-tulosten ja lyhytvaikutteisen beeta 2 -agonistin tarpeen perusteella. Tehokkaan alkuhoidon jälkeen hengitettävän kortikosteroidin annos pyritään pitämään pienimpänä mahdollisena, joka pitää sairauden kurissa. Tämä lisää pitkäaikaishoidon turvallisuutta. Jos hoito ei tunnu riittävältä, tarkistetaan potilaan todellisuudessa käyttämät lääkeannokset ja inhalaatiotekniikka. Jos lääkitystä on tehostettava, harkitaan anti-inflammatorisen lääkityksen vahvistamista ja/tai pitkävaikutteisen beeta 2 - agonistin liittämistä lääkitykseen. Hengitettävän kortikosteroidin ja pitkävaikutteisen beeta 2 -agonistin yhdistelmää sisältävää valmistetta voidaan tällöin myös käyttää. Yksinkertainen hoito harvoilla lääkkeillä on parempi strategia kuin monen lääkkeen yhtäaikainen käyttö. Pitkäaikaishoidossa on kiinnitettävä vakavaa huomiota lääkekustannuksiin. Lasten hoidossa otettava huomioon, että oireiden lievennyttyä käytetään pientä hengitettävän kortikosteroidin annosta tai, jos siihen on esteitä, muuta anti-inflammatorista lääkettä, pituuskasvua ja painoa seurataan säännöllisesti kasvukäyrän avulla ja säännöllisen lääkityksen tarve arvioidaan jokaisella lääkärissäkäynnillä. tyessä [ ](A). Tämä hoito aloitetaan diagnostisten tutkimusten jälkeen, joihin kuuluu PEF-seuranta. Hoidon alussa suositellaan käytettäväksi riittävän suurta steroidiannosta, jotta oireet saadaan nopeasti lievenemään (taulukko 2). Pieni annos ei ehkä korjaa tulehdusta riittävästi, vaikka oireet vähenevät ja keuhkojen toiminta alkaa parantua [126]. Sairauden myöhempään kulkuun alkuannoksen suuruudella ei liene merkitystä [127,128](B). Steroidin varhainen käyttö saattaa estää keuhkojen toiminnan vähittäistä huononemista [64-66, ](B), joka voi olla seurausta hoitamattoman tulehduksen aiheuttamista limakalvon rakenteellisista muutoksista. Suomessa ovat käytössä beklometasoni, budesonidi ja flutikasoni ja tulossa on mometasoni. Steroidin varhainen käyttö on tärkeämpää kuin steroidityypin valinta [132](B), johon vaikuttaa myös lääkkeen hinta potilaalle. Varhainen käyttö vähentää sairaalahoidon tarvetta [133]. Alkuvaiheen astma voi parantua oireettomaksi ja keuhkojen toiminta normaalistua. Lääkehoidon säännöllisyyden tarpeesta sen jälkeen on vain viitteellistä tietoa [67]. Käytäntönä on jatkaa säännöllistä hengitettävää steroidihoitoa 1 2 vuotta, minkä jälkeen voidaan kokeilla jaksoittaisia tai tarpeen mukaisia 1 3 kuukauden hoitojaksoja. Jaksoittaista ja säännöllistä hoitoa vertailevia tutkimuksia ei ole julkaistu. Astmatulehdusta voidaan hoitaa myös muilla lääkkeillä kuin hengitettävillä kortikosteroideilla, mutta ne eivät ole kortikosteroidien veroisia. Teofylliinin melko suurilla ja sivuvaikutuksia aiheuttavilla annoksilla on keuhkoputkia avaavaa vaikutusta, ja jo pienet annokset ( mg/vrk) vähentävät astmatulehdusta [ ](B). Pienet annokset eivät juuri aiheuta sivuvaikutuksia tai yhteensopivuusongelmia muiden lääkkeiden kanssa. Teofylliini riittää harvoin astmatulehduksen perushoidoksi, mutta halpana ja tablettimuotoisena se on varteenotettava lisälääke. Leukotrieeninsalpaajat eli antileukotrieenit (Suomessa montelukasti ja tsafirlukasti) ovat tabletteina käytettäviä lääkkeitä, jotka avaavat keuhkoputkia ja vaikuttavat lievästi eosinofiiliseen tulehdukseen jopa potilailla, joita jo hoidetaan hengitettävällä steroidilla [ ](B). Leukotrieeninsalpaajan teho saadaan selville vain kokeilemalla. Hengitettävät kromoglikaatti ja nedokromiili luetaan myös lievästi anti-inflammatorisiin lääkkeisiin, vaikka limakalvokoepalojen perusteella on esitetty ristiriitaisia tuloksia [142]. Lääkkeiden vaikutusaika on melko lyhyt, mikä huonontaa hoitomyöntyvyyttä. Lääkkeillä ei ole systeemisiä sivuvaikutuksia, ja siksi niillä on ollut sijansa lievässä astmassa. Lyhytvaikutteiset beeta 2 -agonistit. Tulehduksen tehokkaan hoidon lisäksi potilas tarvitsee aina keuhkoputkia avaavan varalääkityksen. Lyhytvaikutteista beeta 2 -agonistia käytetään oireenmukaisesti. Sen käyttötarve on hyvä hoidon onnistumisen seurannan väline. Lisääntyvä tai tiheä käyttö viittaa huonoon hoitotasapainoon, joka tavallisesti johtuu tulehduksen hoidon riittämättömyydestä. Beeta 2 -agonistia käytetään myös tarvittaessa ennen rasitusta. Voimakkaat rasitusoireet tai yölliset oireet viittaavat huonoon hoitotasapainoon ja edellyttävät tulehduk Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry

6 sen hoidon parantamista. Lyhytvaikutteisen beeta 2 -agonistin runsas ja säännöllinen käyttö ilman samanaikaista hengitettävää kortikosteroidia voi myötävaikuttaa sairauden pahenemiseen [ ](B). Hyvin siedetyillä tyypin I histamiinireseptorin antagonisteilla ei ole vaikutusta astmaan, mutta jos potilaalla esiintyy allergista nuhaa tai atooppista ihottumaa, niistä on hyötyä lisälääkkeenä [147](B). Lapsilla huomioon otettavaa. Niiden pikkulasten joukosta, joilla esiintyy infektioiden yhteydessä hengityksen vinkunaa, on nykymenetelmin vaikea erotella ne, joiden varhainen oireilu johtuu alkavasta astmasta, ja ne, joiden oireilu johtuu ilmeisesti pienistä ilmateistä [9]. Molemmat ryhmät diagnosoidaan usein yhteisnimikkeellä»pikkulapsen astma». Ryhmistä ensimmäinen tarvitsisi anti-inflammatorista lääkehoitoa, jälkimmäinen (toistuvat obstruktiiviset bronkiitit ilman atopiataipumusta) ilmeisesti ei. Käytännössä molempia ryhmiä hoidetaan hengitettävin lääkkein. Tämän vuoksi lääkehoidon jatkamisessa tulee olla kriittinen seurantakäyntien aikana. Lasten lääkehoidossa noudatetaan aikuisten linjoja: kun tarvitaan säännöllinen lääkitys, se koostuu astmatulehdusta hoitavasta ja oireisiin tarpeen mukaan käytettävästä lääkkeestä [148]. Ensisijainen hoito on yhä useammin inhaloitava steroidi [ ](B). Kromoglikaatilla on ollut sijansa ensihoitona turvallisuutensa vuoksi [153]. Astmatulehdus pyritään rauhoittamaan nopeasti riittävällä annoksella inhaloitavaa steroidia, minkä jälkeen etsitään pienin mahdollinen annos, joka pitää oireet hallinnassa. Ylläpitohoidossa voidaan yksilöllisesti harkita myös muita anti-inflammatorisia lääkkeitä (D). Toistuvasti tai jatkuvasti oireilevan astman lääkehoito Hoidon tavoitteena on vähentää oireita, estää pahenemisvaiheita ja parantaa keuhkojen toimintaa kunkin potilaan parhaalle mahdolliselle tasolle. Tauti voi olla alusta pitäen vaikea voimakkaine pahenemisvaiheineen tai kymmeniä vuosia lievä ja pitkiä aikoja oireeton. Ysköksen Taulukko 3. Astman hoito sairauden vaikeuden mukaan, joka on viitteellisesti arvioitu oirelääkkeen (lyhytvaikutteisen beeta 2 - agonistin) ja systeemisen kortikosteroidin tarpeen mukaan. Sen pohjana ovat kansainväliset hoitosuositukset, joita työryhmä on muokannut (D). Ajoittainen oireilu (lyhytvaikutteisen beeta 2 -agonistin tarve on satunnaista) Kuuriluonteinen anti-inflammatorinen lääkitys (hengitettävä kortikosteroidi, mahdollisesti kromoglikaatti, nedokromiili tai jos potilas ei voi inhaloida teofylliini tai leukotrieeninsalpaaja) Tarvittaessa käytettävä lyhytvaikutteinen beeta 2 -agonisti (salbutamoli, terbutaliini) Lievä jatkuva oireilu (lyhytvaikutteisen beeta 2 -agonistin tarve on viikoittainen) Säännöllinen anti-inflammatorinen lääkitys (hengitettävä kortikosteroidi, mahdollisesti kromoglikaatti, nedokromiili tai jos potilas ei voi inhaloida teofylliini tai leukotrieeninsalpaaja) Tarvittaessa käytettävä lyhytvaikutteinen beeta 2 -agonisti Keskivaikea jatkuva oireilu (beeta 2 -agonistin tarve on päivittäinen) Säännöllinen anti-inflammatorinen lääkitys (hengitettävä kortikosteroidi, jonka annosta tarvittaessa suurennetaan tai siihen lisätään pitkävaikutteinen beeta 2 -agonisti tai ne korvataan edellä mainittujen yhdistelmää sisältävällä valmisteella tai kortikosteroidiin lisätään pieniannoksinen teofylliini tai leukotrieeninsalpaaja) Tarvittaessa käytettävä lyhytvaikutteinen beeta 2 -agonisti Vaikea jatkuva oireilu (potilas tarvitsee jatkuvaa tai lähes jatkuvaa systeemistä kortikosteroidia) Edellisessä kohdassa mainitun hoidon lisäksi päivittäinen suun kautta otettava kortikosteroidi, jonka annos pidetään mahdollisimman pienenä. Joka toinen päivä käytettävä kortikosteroidi ei yleensä riitä aikuisen vaikeassa astmassa. ja veren eosinofiilisten valkosolujen suuri määrä (tulehduksen voimakkuus), keuhkoputkien ahtautumisen selvä vuorokausivaihtelu ja keuhkoputkien voimakas hyperreaktiivisuus (keuhkojen toimintahäiriön voimakkuus) viittaavat kroonisen kulkuun. Astman hoito sairauden vaikeuden mukaan. Astman vaikeuden arviointiin ei ole yksiselitteisiä kriteereitä. Siihen voidaan käyttää keuhkoputkia avaavan oirelääkkeen lyhytvaikutteisen beeta 2 -agonistin tarvetta, yöoireiden yleisyyttä, rasituksensietoa ja PEF-arvojen vaihtelun voimakkuutta (taulukko 3). Kansainvälisissä suosituksissa astma luokitellaan ajoittaiseksi (intermittent), lieväksi jatkuvaksi (mild persis- 2573

7 Taulukko 4. Syitä huonoon hoitovasteeseen. Huono hoitomyöntyvyys, syynä esimerkiksi sairauden kieltäminen, lääkityksen monimutkaisuus, sivuvaikutukset tai niiden pelko Huono inhalaatiotekniikka Astmaa pahentavia tekijöitä (esimerkiksi kodin tai työpaikan allergeenit, tupakointi, gastroesofageaalinen refluksi, krooninen nuha tai sinuiitti, pienillä lapsilla itkeminen) ei ole tunnistettu tai poistettu Väärä diagnoosi; vaihtoehtoina keuhkoputki-, poskiontelotulehdus, lapsilla hinkuyskä, keuhkoahtaumatauti, hyperventilaatio, ruokatorven takaisinvirtaus, sydänsairaus, harvinaiset hengitystie-epämuodostumat Taulukko 5. Astmalääkkeiden tavallisia sivuvaikutuksia. Beeta 2 -agonistit Lihasvapina, sydämentykytys Hengitettävät steroidit Nielun hiivakasvu, äänen käheys Systeemisten sivuvaikutusten kannalta lapsilla yleensä turvallinen ylläpitoannos pitkäaikaishoidossa on 400 µg beklometasonia ja budesonidia taikka 200 µg flutikasonia, aikuisilla 800 µg beklometasonia tai budesonidia taikka 400 µg flutikasonia vuorokaudessa Teofylliini Pienillä annoksilla ( mg) lieviä vatsaoireita, päänsärkyä Leukotrieeninsalpaajat Lieviä vatsaoireita Kromoglikaatti, nedokromiili Paikallista ärsytystä, paha maku Taulukko 6. Astmapotilaille usein sopimattomat lääkkeet. Tulehduskipulääkkeet kuten asetyylisalisyylihappo ja ibuprofeeni (noin 5 %:lla astmaatikoista, kohtaus voi olla hengenvaarallinen). Astmaa sairastavilla lapsilla särky- ja kuumelääkkeet ovat harvoin ongelma (D) Beetasalpaajat, erityisesti epäselektiiviset, kuten propranololi ja timololi, myös silmätipat (hyvässä hoitotasapainossa oleva astmaatikko sietää usein beetasalpaajia) Kolinergiset silmätipat (harvoin ongelma) Kodeiini, morfiini ja pankuroni (vapauttavat histamiinia ja aiheuttavat joskus keuhkoputkien ahtautumista) tent), keskivaikeaksi jatkuvaksi (moderate persistent) ja vaikeaksi jatkuvaksi (severe persistent). Lääkitys sovitetaan tähän luokitukseen, joka antaa hoidolle ryhtiä. Jaottelu on jäykkä, koska sairaus ei pysy luokassaan vaan vaihtelee paljon niin itsestään kuin hoidon vaikutuksesta. Hoidon tarve on kyettävä arvioimaan joustavasti uudelleen. Hoito rakennetaan yksilöllisesti, mutta kaikissa tapauksissa astmatulehdusta hillitsevä lääkitys on hoidon perusta. Jos potilaalla esiintyy oireita vain ajoittain, esimerkiksi koivun kukinnan aikaan, käytetään anti-inflammatorista hoitoa kuurina ja lyhytvaikutteista beeta 2 -agonistia tarpeen mukaan (D). Jos oireita ilmenee päivittäin tai lähes päivittäin, käytetään säännöllistä anti-inflammatorista lääkitystä. Jos kohtalainen hengitettävän kortikosteroidin annos ei tasapainota sairautta, ja beeta 2 -agonistin tarve on päivittäistä, on tarkistettava potilaan todellisuudessa käyttämät annokset ja inhalaatiotekniikka (taulukko 4; ks. 5 ja 6). Lääkitystä tehostetaan suurentamalla steroidin annosta tai lisäämällä lääkitykseen pitkävaikutteinen beeta 2 -agonisti tai molemmilla keinoilla [154,155]. Toisena mahdollisuutena on vahvistaa anti-inflammatorista lääkitystä lisäämällä pieni annos teofylliiniä [156] tai leukotrieeninsalpaaja [137,157]. Edellä mainitut lääkkeet vähentävät hengitettävän steroidin tarvetta [ ](B). Teofylliini tai leukotrieeninsalpaajat eivät yleensä riitä ainoiksi tulehduslääkkeiksi lievässä tai keskivaikeassa astmassa, vaikka esimerkiksi montelukasti on parempi kuin lume [158] ja estää rasitusastmaa paremmin kuin salmeteroli [159]. Pitkävaikutteisia beeta 2 -agonisteja ei pidä käyttää ainoina lääkkeinä astman hoitoon. Lyhytvaikutteista beeta 2 -agonistia käytetään tarpeen mukaan oireisiin [ ](B). Jos aikuispotilas käyttää pitkävaikutteisena beeta 2 - agonistina formoterolia ja inhaloitavaa steroidia, voidaan harkita formoterolin käyttöä myös lyhytvaikutteisena avaavana lääkkeenä [146](B). Lääkityksen yksinkertaisuus ja käytön helppous parantavat hoitomyöntyvyyttä. Jos potilas tarvitsee säännöllistä lääkitystä vaativassa astmassa päivittäin hengitettävää steroidia ja pitkävaikutteista beeta 2 -agonistia, on käytännöllistä ottaa ne yhdistelmävalmisteena [160,161](B). Yhdistelmävalmiste ei ole ensisijaislääke tuoreessa astmassa. Yhä harvemmin tarvitaan säännöllistä steroidilääkitystä suun kautta, mutta pahenemisvaiheessa se on usein välttämätöntä Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry

8 Freonipohjaisten annossumuttimien käyttö pitää lopettaa kansainvälisten sopimusten mukaan mahdollisimman nopeasti. Korvaavia hoitoja ovat jauheannostuslaitteet ja sumuttimet, joissa ponnekaasuna ovat hydrofluoroalkaanit. Oikean inhalaatiotekniikan opettaminen potilaalle on tärkeä osa hoitoa. Lapsilla huomioon otettavaa. Lasten lääkehoidossa pätevät osapuilleen samat säännöt kuin aikuisillakin [148]. Lääkkeiden sivuvaikutuksiin kiinnitetään erityistä huomiota: hoito ei saa aiheuttaa enemmän ongelmia kuin tauti. Säännöllisen lääkityksen tarpeen kriittinen arviointi kuuluu jokaiselle vastaanottokäynnille. Kortikosteroidia määrätään lapsille varovaisemmin kuin aikuisille. Jos steroidin todellisuudessa käytetty vuorokausiannos pyrkii kasvamaan suuremmaksi kuin 400 µg beklometasonia tai budesonidia taikka 200 µg flutikasonia, harkitaan toista lääkettä (pitkävaikutteinen beeta 2 - agonisti, leukotrieeninsalpaaja, teofylliini). Teofylliiniä on käytetty paljon lasten astman hoidossa, mutta käytetyt annokset ovat aiheuttaneet sivuvaikutuksia. Pieniä teofylliiniannoksia, leukotrieeninsalpaajia, tai pitkävaikutteisia beeta 2 -agonisteja ei ole juuri tutkittu alle kouluikäisten lasten hoidossa. Käytännössä ensimmäinen lisälääke on pitkävaikutteinen beeta 2 -agonisti (D). Useimmat yli viisivuotiaat lapset kykenevät käyttämään samoja inhalaatiolaitteita kuin aikuiset [162](C). Pienet lapset käyttävät annossumutinta yhdistettynä sumutussäiliöön, pienimmät kasvonaamarin kanssa, tai lääkesumuttimia. Lääkeannoksia laskettaessa käytännössä tärkein mittari on hoitovaste, mutta arvioinnissa huomioidaan lapsen koko, inhalaatiotekniikka ja käytetty lääkevalmiste. Imeväiset ja pienet leikki-ikäiset tarvitsevat yleensä suurehkoja nimellisannoksia (D). Hengitettävien kortikosteroidien sivuvaikutuksista. Suurehkot hengitettävät steroidiannokset (yli 800 µg/vrk beklometasonia tai budesonidia, yli 400 µg/vrk flutikasonia) voivat heikentää lisämunuaisen toimintaa ja vaikuttaa aineenvaihduntaan niin aikuisilla kuin lapsillakin [ ](C). Annoksilla yli 1.5 mg/vrk (0.75 mg/vrk flutikasonia) lisämunuaista lamaava vaikutus on selvä, vaikka yksilöllinen vaihtelu on suurta [167,168](A). Nenään ja iholle annettava steroidi on otettava huomioon laskettaessa steroidin kokonaiskäyttöä. Kortikosteroidit voivat hidastaa lapsen kasvua, tavallisimmin ensimmäisen puolen vuoden hoidon aikana [169,170], mutta niillä hoidettavat lapset saavuttavat kuitenkin ennakoidun loppupituuden [ ](B). Kasvuhäiriöitä ilmenee erityisesti lapsilla, jotka ovat herkkiä steroidien vaikutuksille [167]. Kaikki hengitettävät kortikosteroidit voivat aiheuttaa systeemisiä sivuvaikutuksia, ja niiden mahdollisuus lisääntyy annoksen kasvaessa [167]. Vaikeutunut astma Astma vaikeutuu tavallisesti vuorokausien kuluessa, mutta voi vaikeutua äkillisesti [178](B). Yleisiä syitä ovat hengitysteiden virusinfektiot, hoidon laiminlyönti, omahoito-ohjeiden puuttuminen ja altistuminen allergeenille. Oireet herättävät yöllä, ja keuhkoputkia avaavan beeta 2 - sympatomimeetin tarve lisääntyy. Samalla PEFarvot huononevat. Tilanteen vaikeutta aliarvioidaan usein. Kliinisen tutkimuksen yhteydessä nopea arvio potilaan hengitysvaikeudesta saadaan tarkkailemalla hänen hengitystapaansa ja hengitystaajuuttaan. Lievän pahenemisvaiheen aikana keuhkojen auskultaatiossa voidaan kuulla vinkunoita. Tilanteen voimakkaasti vaikeutuessa potilas ei pysty puhumaan kokonaisia lauseita hengenahdistuksen vuoksi. Hengitystaajuus on aikuisella yli 25/min, sydämen syketaajuus yli 110/min ja PEF alle 50 % normaalista tai aiemmasta parhaasta arvosta. Uloshengitys on pidentynyt ja potilas käyttää apuhengityslihaksiaan. Myös lapsilla hengitystaajuus kasvaa. PEF-puhallus onnistuu lapsilla esikouluiästä alkaen. Henkeä uhkaavassa tilanteessa hengitysäänet hiljentyvät, vinkunat jopa katoavat ja hengitys on pinnallista. Potilas voi olla syanoottinen ja sekava, ja PEF on alle 30 % normaalista tai aiemmasta parhaasta arvosta. Lisäksi saattaa ilmetä sydämen hidaslyöntisyyttä ja verenpaineen laskua. Tärkeimmät alkututkimukset inspektion lisäksi ovat PEF-mittaus ja happikyllästeisyyden määritys pulssioksimetrilla ennen hapen antoa. 2575

9 Valtimoverikaasunäyte otetaan, jos happikyllästeisyys on alle 92 % tai tilanne on vaikea [179] (C). Respiratorinen alkaloosi on tavallinen löydös. Normaali (5 6 kpa) tai suurentunut valtimoveren hiilidioksidiosapaine (PaCO 2 ) viittaa vaikeaan pahenemisvaiheeseen, samoin selvästi alentunut PaO 2 (alle 8 kpa) ja pieni ph. Muita tutkimuksia (pieni verenkuva, CRP, kalium, EKG, keuhkojen ja nenän sivuonteloiden röntgenkuvaus) tehdään ensihoidon käynnistyttyä [ ](C). Vaikeutuneen astman hoito on esitetty kuvassa 1. Alkututkimusten jälkeen annetaan happea naamarilla tai niin sanotuilla happiviiksillä virtausnopeudella 4 5 l/min [183](C). Hiilidioksidiretentiovaaran vuoksi hapen annossa käytetään pienempää pitoisuutta (alle 35 %) tai vähäisempää virtausnopeutta (2 l/min tai vähemmän), jos potilaalla on astman lisäksi myös keuhkoahtaumatauti. Happihoidon aikana annetaan hengitettävää beeta 2 -agonistia yksinään [ ](A) tai yhdessä antikolinergin kanssa [ ](B). Hoitoon liitetään suun kautta otettava kortikosteroidi [ ](A). Aikuisilla ja lapsilla on käytetty myös laskimonsisäistä kortikosteroidia, mutta sitä ei ilmeisesti tarvita, jos potilas ottaa tätä lääkitystä suun kautta [ ](A). Laskimonsisäisen teofylliinin hyöty on kiistanalainen, ja sen käytöstä voi aiheutua sivuvaikutuksia (B). Hoidon tehoa arvioidaan seuraamalla kliinistä vastetta aluksi minuutin välein. Tehohoitoa harkitaan, jos potilas alkaa väsyä eivätkä verikaasutarvot korjaannu. Keskeistä on toistuva kliininen tilannearviointi, jota vahvistetaan PEF-seurannalla. PEF-arvoja seurataan ainakin 2 4 kertaa päivässä. Potilaan kotiutuessa PEFarvon tulisi olla yli 75 % potilaan normaalista tai aiemmasta parhaasta ja vuorokausivaihtelun alle 25 %. Kotiin määrätään säännöllinen astmalääkitys ja kortisonitablettikuuri, aikuisille esimerkiksi prednisolonia mg/vrk viikon ajan (kuva 1). Omahoito Taulukko 7. Potilaan alkuohjaukseen kuuluvia asioita tiivistetysti. Lääkäri selittää diagnoosin perustan, astman luonteen ja lääkehoidon periaatteet Hoitaja opettaa toimimaan käytännössä Oireiden merkitys Ärsyttävien tekijöiden välttäminen (tupakka, allergeenit yksilöllisesti) Lääkityksen perusperiaatteet (hoitavan ja avaavan erottelu) Lääkkeenottotekniikka Lääkityksen mahdolliset sivuvaikutukset Kirjanpito-ohjeet, PEF-seuranta Kirjallinen toimintaohje vaikeutumista varten Liikunnan merkitys Potilasjärjestöistä kertominen Yhteystiedot (seurantapaikasta sopiminen) Etuudet (Kansaneläkelaitos) Oireiden tunnistaminen, ärsykkeiden välttäminen, lääkehoidon toteuttaminen, PEF-kotimittaukset ja liikunta muodostavat astmapotilaan omahoidon kokonaisuuden (taulukko 7). Omahoito parantaa potilaan selviytymistä. Sitä toteuttavilla potilailla tulee olla valmius havaita uhkaava astman pahenemisvaihe, ja heidän pitää itse lisätä tai vähentää lääkitystään tilanteen mukaan, ja myös ottaa oikeaan aikaan yhteyttä lääkäriin. Hoitotulokset paranevat selvästi omahoitovalmiuksia lisäävän potilasohjauksen avulla [ ](A). Sen sijaan yleinen astmainformaatio ei näytä parantavan tuloksia. Omahoito-ohjaus ei näytä vaikuttavan kouluikäisten sairastavuuteen [215,216](B), mutta kirjallinen hoito-ohje vähentää sairaalahoidon tarvetta [217](C). Omahoito-ohjaus kannattaa antaa jo akuutin hoitojakson aikana, jolloin pienennetään tulevan sairaalahoidon riskiä [ ](B). Astman hoidon toteutumisen suuri este on huono hoitomyöntyvyys [ ](B). Se vaikeuttaa myös PEF-mittausten hyödyntämistä astman seurannassa [229,230](C). Hoitomyöntyvyys on potilaan ja lääkärin yhteistyön summa. Lääkäri vastaa ohjauksesta, jota toteuttavat pääasiassa sairaanhoitajat, fysioterapeutit ja muu henkilöstö. Jokaiselle potilaalle ja lapsipotilaan perheelle annetaan yksilöohjausta, ja myös astmaryhmiä voidaan koota. Potilasjärjestöt ovat mukana ohjaustyössä Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry

10 Vakavan tilanteen merkit PEF < 60 % *) Syke > 110/min Hengitystiheys > 25/min lapsilla huomioi ikä SaO 2 < 92 % Alkututkimukset PEF-mittaus Hengitystiheys ja syke Pulssioksimetrilla SaO 2 Jos SaO 2 < 92 % tai tilanne vakava, myös valtimo- tai (lapsilla) kapillaariverikaasunäyte Happi Tavoite: SaO 2 > 92 % Hengenvaara PEF < 30 % *) Hiljentyneet hengitysäänet Syanoosi, pinnallinen hengitys Bradykardia tai hypotensio *) viitearvosta tai aiemmasta parhaasta Bronkodilataattori Salbutamolia 0.1 mg 4 8 suihketta annossumuttimella sumutussäiliön kautta tai mg kapillaarisumuttimella, lapsille 0.15 mg/kg ad 5 mg Kapillaarisumutinannokseen voidaan liittää ipratropiumbromidi, Aikuisille ja > 2-v lapsille 0.5 mg, < 2-v 0.25 mg Toistetaan tarvittaessa min välein 2 4 kertaa Kortikosteroidi (Metyyli)prednisoloni mg tai Hydrokortisoni mg laskimoon tai suun kautta, Annos voidaan toistaa 2 3 kertaa vuorokaudessa Lapsille (metyyli)prednisoloni 1 2 mg/kg suun kautta (tai laskimoon) (ad 60 mg), jatkossa 2 4 mg/kg/vrk jaettuna 2 4 annokseen Ei Helpottaako tilanne 20 minuutissa? Kyllä Toistetaan bronkodilataattori Salbutamoli ± ipratropiumbromidi Helpottaako tilanne 20 minuutissa? Ei Toistetaan bronkodilataattori Salbutamoli ± ipratropiumbromidi Kyllä Ei Seuranta Kliininen vaste PEF -mittaukset 2 4 kertaa päivässä Väsyykö potilas, jatkuuko voimakas ahdistus? Kyllä Tehohoitoon Aikuisilla tehohoidon uhatessa voidaan harkita: teofylliini 5 mg/kg laskimoon/20 30 min; jatkoon infuusio (400 mg teof ml 0.9 % NaCl tai 5 % glukoosi, tiputusnopeus < 50-v. 0.6 mg/kg/tunti; > 50-v mg/kg/tunti) Kotiutus PEF 75 % normaalista tai aiemmasta parhaasta Kortikosteroidikuuri kotiin 7 14 vrk, prednisoloni mg aamuisin, lapsille (metyyli)prednisoloni 2 mg/kg/vrk (ad 60 mg) jaettuna 2 3 annokseen 3 5 päivän ajan Jälkitarkastus hoitavan lääkärin luona Kuva. Vaikeutuneen astman ensihoito. Hengenvaarallisessa tilanteessa hoitoa nopeutetaan. 2577

11 Potilas perheineen opetetaan tunnistamaan oireiden tai PEF-mittauksen avulla astman pahenemisvaihe riittävän varhain. Lääkkeiden inhalointitekniikka ja PEF- kotiseuranta opetetaan iän mukaan. Keuhkoputkia avaavien ja astmatulehdusta hoitavien lääkkeiden ero selvitetään. Lääkitystä neuvotaan tehostamaan oireiden lisääntyessä ja PEF-arvojen pienentyessä tietyn rajan alle. Aikuisilla hoidon tulokset paranevat varmimmin, jos potilaalle on annettu kirjalliset toimintaohjeet pahenemisvaiheen varalle [231, 232]. Ohjeita voidaan selventää käyttämällä omahoitovihkosia tai taskukokoisia kortteja, joihin on merkitty yksilölliset lääkityksen lisäämistä edellyttävät PEF- tai oiremuutosrajat [232]. Allergeenien ja muiden ärsykkeiden (erityisesti tupakoinnin) välttämistä neuvotaan yksilöllisesti. Potilaan kanssa sovitaan, mihin on hakeuduttava oireiden äkillisesti vaikeutuessa, ja miten hoidon seuranta järjestetään. Taulukko 8. Seurantakäyntien yhteydessä tarkistettavia asioita. Säännöllistä lääkitystä käyttävien potilaiden seurantakäynti ainakin kerran vuodessa Kaikilta selvitetään Vointi: rasituksensieto, yöoireet, avaavan lääkkeen tarve, estääkö astma tekemästä jotain Lääkitys: mikä lääke, annostukset, todellinen käyttö, inhalaatiotekniikka Kliininen tila: auskultaatio, ryhti ja rintakehä, PEF, nuhaisuus, iho, kasvukäyrä lapsilta Jatkolääkitys (kirjallinen ohje = lääkekortti), säännöllinen tai ajoittainen Omahoito-ohjeet Jatkohoitopaikka Tiedon siirto perusterveydenhuoltoon tai erikoissairaanhoitoon Tilanteen mukaan lisäksi Pahenemiset ja niiden syyt: hengitystieinfektiot (onko potilas osannut tehostaa lääkitystä?) Oirepäiväkirja: poissaolot töistä tai koulusta tai päivähoidosta Altistavat tekijät: koti, työpaikka, koulu, ympäristö, harrastukset PEF-kotiseuranta Mahdolliset ruoka-allergiat tai dieetti Spirometria 1 2 vuoden välein Todistukset Seuranta Seuranta suunnitellaan potilaan tarvitseman hoidon ja neuvonnan intensiivisyyden mukaan (taulukko 8). Mikäli potilaalla esiintyy lääkityksestä huolimatta oireita, tarkistetaan ensin, käyttääkö hän lääkkeitä oikein (inhalaatiotekniikka) ja oikein annoksin (hoitomyöntyvyys). Vasta sitten harkitaan lääkityksen muuttamista tai lisäämistä. Seurantakäyntien tarve ja tiheys arvioidaan uudelleen. Säännöllisten seurantakäyntien on osoitettu parantavan hoitotasapainoa [231]. Hoidon porrastus Taulukko 9. Kysymyksiä, joilla voidaan arvioida yksittäisen potilaan astman hoidon laatua. Onko hoidosta vastaavaa lääkäriä? Miten nopeasti hoitoon pääsee? Kuinka pian diagnoosi on tehty oireiden alkamisen ja hoitoon hakeutumisen jälkeen? Kuinka pian asianmukainen hoito on aloitettu? Onko ohjaus ja neuvonta järjestetty? Mikä on aamuisten PEFarvojen taso? Mikä on suun kautta annettujen kortisonitablettikuurien määrä? Mikä on sairaalahoidon tarve? Miten paljon on tehty päivystyskäyntejä (terveyskeskukseen, sairaalan poliklinikkaan, yksityislääkärille) Miten potilas arvioi hoidon onnistumista (oireettomuus, elämänlaatu)? Hoidon porrastuksen vaikutuksista on vain vähän tutkimustietoa [238](C). Kansallisen astmaohjelman mukaan vastuu hoidosta on potilaalla (lasten vanhemmilla) ja perusterveydenhuollolla, joita erikoissairaanhoito joustavasti tukee. Erikoissairaanhoito vastaa alueellisesta koulutuksesta ja osaltaan hoitoketjujen toiminnasta. Aikuispotilaiden hoidon porrastus on ajanmukaisesti kirjattu Astmaohjelmaan [234] ja sen seurantaraporttiin Hoitopaikka ratkaistaan alueellisen hoitojärjestelmän voimavarojen ja astman vaikeuden perusteella. Pääosa potilaista hoidetaan perusterveydenhuollossa. Ongelmatapauksessa potilas lähetetään konsultaatioon erikoissairaanhoitoon. Lasten astman diagnostiikan ja hoidon päävastuu on erikoissairaanhoidossa, mutta lapsi Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry

12 potilaiden määrä on niin suuri, että perusterveydenhuollon osuus heidän hoidossaan on lisääntynyt. Lapsella pitää olla omalääkäri tai hoidosta vastaava lääkäri. Vaikeaa astmaa sairastavat, paljon oireilevat lapset kuuluvat erikoissairaanhoidon seurantaan. Joustava konsultaatiomahdollisuus, varma tiedonkulku, perusterveydenhuollon hyvä tietotaito ja selkeät, yhteisesti sovitut hoitolinjat ovat menestyksellisen hoitoketjun kulmakivet. Ks. viitteet [ ]. Kuntoutus Astmapotilaiden kuntoutuksessa on käytetty monia menetelmiä, mutta hyvin kontrolloituja tutkimuksia on tehty vähän. Tutkimustietoa on olemassa fyysisten harjoitusten, fysioterapian, hengitysharjoitusten, joogan, psykologisen kuntoutuksen ja erilaisten koulutusohjelmien käytöstä. Näillä menetelmillä on useiden pienten tutkimusten mukaan suotuisa vaikutus potilaiden oireisiin ja elämänlaatuun [ ](C). Vaikutuksen kestosta ei ole luotettavaa näyttöä, eikä kuntoutusmenetelmien kustannusvaikuttavuutta ole yleensä tutkittu. Tutkimusten vertailua vaikeuttaa kuntoutusohjelmien monimuotoisuus. Parempaa kuntoutustutkimusta tarvitaan. Voimakas fyysinen rasitus voi ahtauttaa keuhkoputkia ja aiheuttaa hengenahdistusta, mikä saa monet astmaatikot välttämään liikuntaa, vaikka hyvän fyysisen kunnon saavuttamista pidetään tärkeänä osana astman hoitoa [244](B). Fyysinen harjoittelu parantaa rasituksensietoa ja elämänlaatua sekä vähentää hengenahdistuksen tunnetta vahvistamalla hengityslihaksia [241] (C). Laadunarviointi Laadunvarmistus voi kohdistua hoidon porrastukseen ja hoitoketjuun, toiminnan sisältöön sekä vaikuttavuuteen (taulukko 9). HOITOSUOSITUSTYÖRYHMÄ Vastuuhenkilö TARI HAAHTELA, dosentti HYKS:n iho- ja allergiasairaala PL 160, HYKS Sihteeri MINNA KAILA, LT Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (Käypä hoito -toimittaja) Mutkakatu Tampere Jäsenet EEVA AHONEN, LL Leppävaaran sosiaali- ja terveyskeskus Vanha Maantie Espoo TUOMO KAVA, LKT Pohjois-Karjalan keskussairaala Tikkamäentie Joensuu VUOKKO KINNULA, professori OYS:n keuhkosairauksien klinikka Kajaanintie 50 A Oulu TIMO KLAUKKA, dosentti Kansaneläkelaitos PL 450, Helsinki LAURI A. LAITINEN, professori HYKS:n sisätautien klinikka PL 341, HYKS OLAVI LINNA, LKT OYS:n lastentautien klinikka PL 22, Oulu KYLLIKKI REMES, LL KYS:n lastenklinikka Kuopio SAMI REMES, LT, MPH KYS:n lastenklinikka Kuopio MARKKU TURPEINEN, dosentti HYKS:n iho- ja allergiasairaala, PL 160, HYKS ERKKA VALOVIRTA, LKT Turun Seudun Allergiakeskus Kotkankatu Turku TIMO VANTO, dosentti TYKS:n lastenklinikka Turku 2579

13 Kirjallisuutta 1. Haahtela T, Lindholm H, Björksten F, Koskenvuo K, Laitinen LA. Prevalence of asthma in Finnish young men. Br Med J 1990;301: Reijula K, Haahtela T, Klaukka T, Rantanen J. Incidence of occupational asthma and persistent asthma in young adults has increased in Finland. Chest 1996;110: Rimpelä M, Rimpelä A, Vikat A, Hermanson E, Kaltiala-Heino R, Kosunen E, Savolainen A. Miten nuorten terveys on muuttunut 20 vuoden kuluessa? SLL 1997;24; Arinen S-S, Häkkinen U, Klaukka T, Klavus J, Lehtonen R, Aro S. Suomalaisten terveys ja terveyspalvelujen käyttö 1987 ja 1995/96. Terveydenhuollon väestötutkimuksen päätuloksia. SVT xx/98, Kansaneläkelaitos ja Stakes, Hedman J, Kaprio J, Poussa T, Nieminen MM. Prevalence of asthma, aspirin intolerance, nasal polyposis and chronic obstructive pulmonary disease in a population-based study. Int J Epidemiol 1999;28: Pekkanen J, Remes ST, Husman T, Lindberg M, Kajosaari M, Koivikko A, Soininen L. Prevalence of asthma symptoms in video and written questionnaires among children in four regions of Finland. Eur Respir J 1997;10: Worldwide variation in prevalence of symptoms of asthma, allergic rhinoconjunctivitis, and atopic eczema: ISAAC. ISAAC Study. Lancet 1998;351: National Heart, Lung and Blood Institute International consensus report on diagnosis and treatment of asthma. Clin Exp Allergy 1992;22 (Suppl. 7): Martinez FD, Wright AL, Taussig LM, Holberg CJ, Halonen M, Morgan WJ. Asthma and wheezing during the first 6 years of life. N Engl J Med 1995;332: Laitinen LA, Heino M, Laitinen A, Kava T, Haahtela T. Damage of the airway epithelium and bronchial reactivity in patients with asthma. Am Rev Respir Dis 1985;131: Seminario MC, Gleich GJ. The role of eosinophils in the pathogenesis of asthma. Curr Opin Immunol 1994;6: Bousquet J, Chanez P, Lacoste JY, Barneon G, Ghavanian N, Enander I, Venge P, Ahlstedt S, Simont-Lafontaine J, Godard P, Michel FB. Eosinophilic inflammation in asthma. N Engl J Med 1990;323: Laitinen LA, Laitinen A, Haahtela T. Airway mucosal inflammation even in patients with newly diagosed asthma. Am Rev Respir Dis 1993;147: Haley KJ, Sunday ME, Wiggs BR, Kozakewich HP, Reilly JJ, Mentzer SJ, Sugarbaker DJ, Doerschuk CM, Drazen JM. Inflammatory cell distribution within and along asthmatic airways. Am J Respir Crit Care Med 1998;158: Vignola AM, Chanez P, Campbell AM, Souques F, Lebel B, Enander I, Bousquet J. Airway inflammation in mild intermittent and in persistent asthma. Am J Respir Crit Care Med 1998;157: Laitinen A, Karjalainen E-M, Altraja A, Laitinen LA. Histopathologic features of early and progressive asthma. J Allergy Clin Immunol 2000;105:S509-S Altraja A, Laitinen A, Virtanen I, Kämpe M, Simonsson BG, Karlsson S-E, Håkansson L, Venge P, Sillastu H, Laitinen LA. Expression of laminins in the airways of various types of asthmatic patients: a morphometric study. Am J Respir Cell Mol Biol 1996;15: Laitinen A, Altraja A, Kämpe M, Linden M, Virtanen I, Laitinen LA. Tenascin is increased in airway basement membrane of asthmatics and decreased by an inahaled steroid. Am J Respir Crit Care Med 1997;156: Roche WR, Beasley R, Williams JH, Holgate ST. Subepithelial fibrosis in the bronchi of asthmatics. Lancet 1989;1: Stevenson EC, Turner G, Heaney LG, Schock BC, Taylor R, Gallagher T, Ennis S, Shields MD. Bronchoalveolar lavage findings suggest two different forms of childhood asthma. Clin Exp Allergy 1997;27: Wiesch DG, Meyers DA, Bleecker ER. Genetics of asthma. J Allergy Clin Immunol 1999;104: Oswald H, Phelan PD, Lanigan A, Hibbert M, Carlin JB, Bowes G, ym. Childhood asthma and lung function in mid-adult life. Pediatr Pulmonol 1997;23(1): Los H, Koppelman GH, Postma DS. The importance of genetic influences in asthma. Review. Eur Respir J 1999;14: Manian P. Genetics of asthma: a review. Chest 1997;112: Holgate ST. Asthma genetics: waiting to exhale. Nature Genet 1997;15: Wilkinson J, Holgate ST. Candidate gene loci in asthmatic and allergic inflammation. Thorax 1996;51: Sandorf A, Weir T, Paré P. The genetics of asthma. Am J Respir Crit Care Med 1996;153: Juniper EF, Frith PA, Dunnett C, Cockcroft DW, Hargreave FE. Reproducibility and comparison of responses to inhaled histamine and methacholine. Thorax 1978;33(6): Cockcroft DW, Killian DN, Mellon JJ, Hargreave FE. Bronchial reactivity to inhaled histamine: a method and clinical survey. Clin Allergy 1977;7(3): Woolcock AJ, Peat JK, Salome CM, Yan K, Anderson SD, Schoeffel RE, McCowage G, Killalea T. Prevalence of bronchial hyperresponsiveness and asthma in a rural adult population. Thorax 1987; 42(5): Yan K, Salome C, Woolcock AJ. Rapid method for measurement of bronchial responsiveness. Thorax 1983;38(10): Rijcken B, Schouten JP, Xu X, Rosner B, Weiss ST. Airway hyperresponsiveness to histamine associated with accelerated decline in FEV1. Am J Respir Crit Care Med 1995;151(5): Räsänen M. Familial aggregation and risk factors for asthma and hay fever among Finnish adolescent twins a twin family study. Academic dissertation, Helsinki Svanes C, Jarvis D, Chinn S, Burney P. Childhood environment and adult atopy: results from the European Community Respiratory Health Survey. J Allergy Clin Immunol 1999;103: Skadhauge LR, Christensen K, Kyvik KO, Sigsgaard T. Genetic and environmental influence on asthma: a population-based study of 11,688 Danish twin pairs. Eur Respir J 1999;13: Edenharter G, Bergmann RL, Bergmann KE, Wahn V, Forster J, Zepp F, Wahn U. Cord blood-ige as risk factor and predictor for atopic diseases. Clin Exp Allergy 1998;28: Kramer MS. Maternal antigen avoidance during pregnancy for preventing atopic disease in infants of women at high risk. (Systematic Review. Cochrane Pregnancy and Childbirth Group). Cocrane Library, Issue 4, Oxford: Update Software. 38. Fälth-Magnusson K, Kjellman N-IM. Allergy prevention by maternal elimination diet during late pregnancy a 5-year follow-up of a randomised study. J Allergy Clin Immunol 1992;89: Lilja G, Dannæus A, Foucard T, Graff-Lonnevig V, Johansson S, Öman H. Effects of maternal diet during late pregnancy and lactation on the development of atopic disease in infants up to eighteen months of age in vivo results. Clin Exp Allergy 1989; 19: Oddy WH, Holt PG, Sly PD, Read AW, Landau LI, Stanley FJ, Kendall GE, Burton PR. Association between breast feeding and asthma in 6 year old children: findings of a prospective birth cohort study. Br Med J 1999;25;319: Rusconi F, Galassi C, Corbo GM, Forastiere F, Biggeri A, Ciccone G, Renzoni E. Risk Factors for Early, Persistent, and Late-onset Wheezing in Young Children. Am J Respir Crit Care Med 1999;160: Saarinen UM, Kajosaari M. Breastfeeding as prophylaxis against atopic disease: prospective follow-up study until 17 years old. Lancet 1995;346: Hattevig G, Kjellman B, Sigurs R, Björkstén B, Kjellman N-IM. Effect of maternal avoidance of eggs, cow s milk and fish during lactation upon allergic manifestations in infants. Clin Exp Allergy 1989;199: Herrmann ME, Dannemann A, Gruters A, Radisch B, Dudenhausen JW, Bergmann R, Coumbos A, Weitzel HK, Wahn U. Prospective study of the atopy preventive effect of maternal avoidance of milk and eggs during pregnancy and lactation. Eur J Pediatr 1996;155: Zeiger RS, Heller S. The development and prediction of atopy in high-risk children: follow-up at age seven years in a prospective randomized study of combined maternal and infant food allergen avoidance. J Allergy Clin Immunol 1995;95: Wahn U, Lau S, Bergmann R, Kulig M, Forster J, Bergmann K, Bauer C-P, Guggenmoos-Holzmann J. Indoor allergen exposure is a risk factor for sensitization during the first three years of life. J Allergy Clin Immunol 1997;99: Ahlbom A, Backman A, Bakke J, Foucard J, Halken S, Kjellman N- I, M, Malm L, Skerfving JS, Sundell J, Zetterström O. Nordpet. Pets indoors a risk factor for or protection against sensitisation/ allergy. Indoor Air 1998;8: Hide DW, Matthews S, Tariq S, Arshad SH. Allergen avoidance in infancy and allergy at 4 years of age. Allergy 1996;51: Nishioka K, Yasueda H, Saito H. Preventive effect of bedding encasement with microfine fibers on mite sensitization. J Allergy Clin Immunol 1998;101: Strachan DP, Cook DG. Health effects of passsive smoking. Parental smoking and childhood asthma: Longitudinal and case-control studies. Thorax 1998:53: Murray AB, Morrison BJ. The decrease in severity of asthma in children of parents who smoke since the parents have been exposing them to less cigarette smoke. J Allergy Clin Immunol 1993;91: Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry

14 52. Pekkanen J, Remes S, Kajosaari M, Husman T, Soininen L. Infections in early childhood and risk of atopic disease. Acta Paediatr 1999;88: Braun-Fahrlander C, Gassner M, Grize L, Neu U, Sennhauser FH, Varonier HS, Vuille JC, Wuthrich B. Prevalence of hay fever and allergic sensitization in farmer s children and their peers living in the same rural community. SCARPOL team. Swiss Study on Childhood Allergy and Respiratory Symptoms with Respect to Air Pollution. Clin Exp Allergy 1999;29: Kilpeläinen M, Terho EO, Helenius H, Koskenvuo M. Farm environment in childhood prevents the development of allergies. Clin Exp Allergy 2000;30: Shirakawa T, Enomoto T, Smimazu S-I, Hopkin JM. The inverse association between tuberculin responses and atopic disorder. Science 1997:275: Shaheen SO, Aaby P, Hall AJ, Barker DJP, Heyes CB, Shiell AW, ym. Measles and atopy in Guinea-Bissau. Lancet 1996;347: Paunio M, Heinonen OP, Virtanen M, Leinikki P, Patja A, Peltola H. Measles history and atopic diseases: a population-based crosssectional study. JAMA 2000;283: Matricardi PM, Rosmini F, Ferrigno L, Nisini R, Rapicetta M, Chionne P, Stroffolini T, Pasquini P, D amelio R. Cross sectional retrospective study of prevalence of atopy among Italian military students with antibodies against hepatitis A virus. Br Med J 1997; 314: Krämer U, Heinrich J, Wijst M, Wichmann H-E. Age of entry to nursery and allergy in later childhood. Lancet 1998;353: Von Hertzen L, Klaukka T, Mattila H, Haahtela T. Mycobacterium tuberculosis infection and the subsequent development of asthma and allergic conditions. J Allergy Clin Immunol 1999;104: Matricardi PM, Rosmini F, Riondino S, Fortini M, Ferrigno L, Rapicetta M, Bonini S. Exposure to foodborne and orofecal microbes versus airborne viruses in relation to atopy and allergic asthma: epidemiological study. Br Med J 2000;320: Alm JS, Swartz J, Lilja G, Scheynius A, Pershagen G. Atopy in children of families with an anthroposophic lifestyle. Lancet 1999; 353: von Mutius E, Weiland SK, Fritzsch C, Duhme H, Keil U. Increasing prevalence of hay fever and atopy among children in Leipzig, East Germany. Lancet 1998;351: Agertoft L, Pedersen S. Effects of long-term treatment with an inhaled corticosteroid on growth and pulmonary function in asthmatic children. Respir Med 1994;88(5): Haahtela T, Järvinen M, Kava T, Kiviranta K, Koskinen S, Lehtonen K, Nikander K, Persson T, Reinikainen K, Selroos O, ym. Comparison of a beta 2-agonist, terbutaline, with an inhaled corticosteroid, budesonide, in newly detected asthma. N Engl J Med 1991;325(6): Selroos O, Pietinalho A, Löfroos A-B, Riska H. Effect of early vs. late intervention with inhaled corticosteroids in asthma. Chest 1995;108: Haahtela T, Järvinen M, Kava T, Kiviranta K, Koskinen S, Lehtonen K, Nikander K, Persson T, Selroos O, Sovijarvi A, et al. Effects of reducing or discontinuing inhaled budesonide in patients with mild asthma. N Engl J Med 1994;331(11): The British Guidelines on Asthma Management. Thorax 1997; 52:Supplement Venables KM, Chan-Yeung M. Occupational asthma. Review. Lancet 1997;349(9063): Puolijoki H. Pitkittynyt yskä, oireen diagnostinen ja prognostinen merkitys. Väitöskirja 1985 Tampere. 71. Irwin RS, Corrao WM, Pratter MR. Chronic persistent cough in the adult: the spectrum and frequency of causes and successful outcome of specific therapy. Am Rev Respir Dis 1981;123: Viljanen AA, Halttunen PK, Kreus KE, Viljanen BC. Spirometric studies in non-smoking, healthy adults. Scand J Clin Lab Invest 1982;159: Koillinen H, Wanne O, Niemi V, Laakkonen E. Terveiden suomalaislasten spirometrian ja uloshengityksen huippuvirtauksen viitearvot. Suom Lääkäril 1998;53: Quanjer PH, Tammeling GJ, Cotes JE, ym. Lung volumes and forced ventilatory flows. Report Working Party Standardization of Lung Function Tests, European Community for Steel and Coal. Official Statement of the European Respiratory Society. Eur Respir J 1993;16: Quackenboss JJ, Lebowitz MD, Krzyzanowski M. The normal range of diurnal changes in peak expiratory flow rates. Relationship to symptoms and respiratory disease. Am Rev Respir Dis 1991;143: Sovijärvi A, Piirilä P, Korhonen O, Louhiluoto E, Pekkanen L. Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistyksen ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen suositus. Moodi 1997;6: Casan P, Roca J, Sanchis J. Spirometric response to a bronchodilator. Reference values for healthy children and adolescents. Bull Eur Physiopathol Respir 1983;19(6): Dales RE, Spitzer WO, Tousignant P, Schechter M, Suissa S. Clinical interpretation of airway response to a bronchodilator. Epidemiologic considerations. Am Rev Respir Dis 1988;138(2): Pennock BE, Rogers RM, McCaffree DR. Changes in measured spirometric indices. What is significant? Chest 1981;80(1): Folgering H, v d Brink W, v Heeswijk O, v Herwaarden C. Eleven peak flow meters: a clinical evaluation. Eur Respir J 1998;11(1): Sovijärvi AR, Malmberg LP, Reinikainen K, Rytilä P, Poppius H. A rapid dosimetric method with controlled tidal breathing for histamine challenge. Repeatability and distribution of bronchial reactivity in a clinical material. Chest 1993;104(1): Chinn S, Burney P, Jarvis D, Luczynska C. Variation in bronchial responsiveness in the European Community Respiratory Health Survey (ECRHS). Eur Respir J 1997;10(11): Hopp RJ, Bewtra AK, Nair NM, Townley RG. Specificity and sensitivity of methacholine inhalation challenge in normal and asthmatic children. J Allergy Clin Immunol 1984;74(2): Randolph C. Exercise-induced asthma: update on pathophysiology, clinical diagnosis, and treatment. (Review)(209 refs) Curr Probl Pediatr 1997;27: Kattan M, Keens TG, Mellis CM, Levison H. The response to exercise in normal and asthmatic children. J Pediatr 1978;92(5): Quanjer PH, Lebowitz MD, Gregg I, Miller MR, Pedersen OF. Peak expiratory flow: conclusions and recommendations of a Working Party of the European Respiratory Society. Review. Eur Respir J 1997;24:2S-8S. 87. Higgins BG, Britton JR, Chinn S, Jones TD, Jenkinson D, Burney PG, Tattersfield AE. The distribution of peak expiratory flow variability in a population sample. Am Rev Respir Dis 1989;140(5): Hetzel MR, Clark TJ. Comparison of normal and asthmatic circadian rhythms in peak expiratory flow rate. Thorax 1980;35(10): Nunn AJ, Gregg I. New regression equations for predicting peak expiratory flow in adults. BMJ 1989;298(6680): Dolyniuk MV, Fahey PJ. Relationship of tracheal size to maximal expiratory airflow and density dependence. J Appl Physiol 1986; 60: Bisgaard H, Klug B. Lung function measurement in awake children. Eur Respir J 1995;8: Klug B, Bisgaard H. Measurement of lung function in awke 2-4- year-old asthmatic children during methacholine challenge and acute asthma. Pediatr Pulmol 1996;21: Baigelman W, Chodosh S, Pizzuto D, Cupples LA. Sputum and blood eosinophils during corticosteroid treatment of acute exacerbations of asthma. Am J Med 1983;75: Pin I, Freitag AP, O.Byrne PM, Girgis-Gabardo A, Watson RM, Dolovich J, Denburg JA, Hargreave FE. Changes in the cellular profile of induced sputum after allergen-induced asthmatic responses. Am Rev Respir Dis 1992;145: Pizzichini E, Pizzichini MMM, Efthimiadis A, Dolovich J, Hargreave FE. Measuring airway inflammation in asthma: eosinophils and eosinophilic actionic protein in induced sputum compared with peripheral blood. J Allergy Clin Immunol 1997;99: Vanto T, Viander M, Koivikko A. Skin prick tests in the diagnosis of dog dander allergy. A comparison of different extracts with clinical history, provocation tests and RAST. Clin Allergy 1980; 10: Ferguson AC, Murray SB. Predictive value of skin prick tests and redioallergosorbernt tests for clinical allergy to dogs and cats. CMAJ 1986;134: Lilja G, Kusoffsky E, Johansson SGO, Öman H. Screening of atopic allergy in 5-year-old children a comparison of the diagnostic properties of Phadiat Paediatric and Phadiatop. Allergy 1995; 50: Dodge R, Cline MG, Lebowitz MD, Burrows B. Findings before the diagnosis of asthma in young adults. J Allergy Clin Immunol 1994; 94: Burrows B, Martinez FD, Cline MG, Lebowitz MD. The relationship between parental and children s serum IgE and asthma. Am J Respir Crit Care Med 1995;152: Kharitonov S, Alving K, Barnes PJ. Exhales and nasal nitric oxide measurements: recommendations. Eur Respir J 1997;10: Salome CM, Roberts AM, Brown JN, Dermand J, Marks DG, Woolocock AJ. Exhaled nitric oxide measurements in a population sample of young adults. Am J Respir Crit Care Med 1999: 159:

15 103. Hedenstjierna TG, Högman M. Can exhaled NO be used as a marker of airway inflammation? Eur Respir J 1998;12: Suomen Keuhkolääkäriyhdistys. Käypä Hoito -suositus: Keuhkoahtaumatauti. Duodecim 1999;115: Vandenplas Y. Asthma and gastroesophageal reflux. J Pediatr Gastroenterol Nutr 1997;24: Perfetti L, Cartier A, Ghezzo H, Gautrin D, Malo J-L. Follow-up of occupational asthma after removal from or diminution of exposure to the responsible agent. Chest 1998;114: Gotzsche PC, Hammarquist C, Burr M. House dust mite control measures in the management of asthma: meta-analysis. Br Med J 1998;317: Abramson MJ, Puy RM, Weiner JM. Allergen immunotherapy for asthma (Cochrane Review). In: The Cochrane Library, Issue 2, Oxford: Update Software Hedlin G, Heilborn H, Lilja G, ym. Long-term follow-up of patients treated with a three-year course of cat or dog immunotherapy. J Allergy Clin Immunol 1995;96: Valovirta E. Capacity of specific immunotherapy in prevention of allergic asthma in children: The preventive allergy treatment study (PAT). J Invest Allergol Clin Immunol 1997;7: Stenius-Aarniala B, Poussa T, Kvarnström J, Grönlund E-L, Ylikahri M, Mustajoki P. Immediate and long-term effects of weight reduction in obese people with asthma: randomised controlled study. Br Med J 2000;320: Roemer W, Hoek G, Brunekeef B, Clench-Aas J, Forsberg B, Pekkanen J, Schultz A. PM10 elemental composition and acute respiratory health effects in European children (PEACE project). Eur Respir J 2000;15: Rossi OV, Kinnula V, Tienari J, Huhti E. Association of severe asthma attacks with weather, pollen and air pollutants. Thorax 1993;48: Kuusisto P. Ulkoilma ja astma. Astmahavaintojen yhteys säähän, siitepölyihin, itiöihin, rikkidioksidiin ja leijuvaan pölyyn. Väitöskirja. Helsingin yliopisto Vilkka V. Selluloosatehtaiden hajurikkipäästöjen terveysvaikutukset. Väitöskirja. Helsingin yliopisto Marttila O. Hajurikkiyhdisteet ulko- ja sisäilmassa ja yhdisteiden vaikutukset terveyteen. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. Environmentalica Fennica 1995; Husman T. Hengitystiesairaudet ja -oireet neljällä Etelä-Suomen teollisuuspaikkakunnalla: yhteys altistumiseen ilman saasteille. Väitöskirja. Kuopion yliopisto. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 1995;A Mukala K. Personal exposure to nitrogen dioxide and health effects among preschool children. Väitöskirja. Helsingin yliopisto Gibson PG, Henry RL, Coughlan JL. The effect of treatment for gastro-esophageal reflux on asthma in adults and children (Cochrane Review). In: The Cochrane Library, Issue 2, Oxford: Update Software Harding SM. Gastroesophageal reflux and asthma: insight into the association. J Allergy Clin Immunol 1999;104: Field SK, Irwin LR. Does medical antireflux therapy improve asthma in asthmatics with gastroesophageal reflux: a critical review of the literature. Chest 1998;114(1): Jeffrey PK, Godfrey RW, Ädelroth E, ym. Effects of treatment on airway inflammation and thickening of basement membrane reticular collagen in asthma. Am Rev Respir Dis 1992;145: Laitinen LA, Laitinen A, Haahtela T. A comparative study of the effects of an inhaled corticosteroid, budesonide, and a B2-agonist, terbutaline, on airway inflammation in newly diagnosed asthma: A randomized, double-blind, parallel-group controlled trial. J Allergy Clin Immunol 1992;90: Laitinen LA, Laitinen A, Heino M, Haahtela T. Eosinophilic airway inflammation during exacerbation of asthma and its treatment with inhaled corticosteroid. Am Rev Respir Dis 1992;143: Laitinen LA, Laitinen A, Haahtela T. Airway mucosal inflammation even in patients with newly diagnosed asthma. Am Rev Respir Dis 1993;147: Tukiainen H, Taivainen A, Majander R, Puossa T, Svahn T, Terho EO. Comparison of high and low dose inhaled steroid, budesonide, as an initial treatment in newly detected asthma. Resp Med 2000;94: van der Molen T, Meyboom-de Jong B, Mulder HH, Postma DS. Starting with a higher dose of inhaled corticosteroids in primary care asthma treatment. Am J Respir Crit Care Med 1998;158: Van Grunsven PM, van Schayack CP, Molema J, Akkermans RP, ven Weel C. Effect of inhaled corticosteroids on bronchial responsiveness in patients with corticosteroid naïve mild asthma: a meta-analysis. Thorax 1999;54: Pethica BD, Penrose A, MacKenzie D, Hall J, Beasley R, Tilyard M. Comparison of potency of inhaled beclomethasone and budesonide in New Zealand: retrospective study of computerized general practice records. Br Med J 1998;317: Overbeek SE, Kerstjens HAM, Bogaard JM, Mulder PGH, Postma DS. Is delayed introduction of inhaled corticosteroid harmful in patients with obstructive airway disease? Chest 1996;110: Osterman K, Carlholm M, Ekelund J, Kiviloog J, Nikander K, Nilholm L, Salomonsson P, Strand V, Venge P, Zetterstrom O. Effect of 1 year daily treatment with 400 microg budesonide (Pulmicort Turbuhaler) in newly diagnosed asthmatics. Eur Respir J 1997; 10(10): Lange P, Parner J, Vestbo J, Schnohr P, Jense G. A 15-year followup study of ventilatory function in adults with asthma. N Engl J Med 1998;339: Blais L, Suissa S, Boivin J-F, Ernst P. First treatment with inhaled corticosteroids and the prevention of admissions to hospitals for asthma. Thorax 1998;53: Wilson AJ, Gibson PG, Coughlan J. Long-acting beta2-agonists versus theophylline for maintenance treatment of asthma. Cochrane Database of Systematic Reviews, Issue 1, Sullivan O, Bekir S, Jaffar Z, ym. Anti-inflammatory effects of low-dose oral theophylline in atopic asthma. Lancet 1994;343: Kidney J, Dominguez M, Taylor PM, Rose M, Chung KF, Barnes PJ. Immunomodulation by theophylline in asthma: demonstration by withdrawal of therapy. Am J Respir Crit Care Med 1995;151: Schwarz HJ, Petty T, Dube LM, Swanson LJ, Lancaster JF. A randomized controlled trial comparing zileuton with theophylline in moderate asthma. Arch Intern Med 1998;158: Pizzichini E, Leff JA, Reiss TF, Hendeles L, Boulet LP, Wei LX, ym. Montelukast reduces airway eosinophilic inflammation in asthma: a randomized, controlled trial. Eur Respir J 1999;14: Reiss TF, Chervinsky P, Dockhorn RJ, Shingo S, Seidenberg B, Edwards TB. Montelukast, a once-daily leukotriene receptor antagonist, in the treatment of chronic asthma. Arch Intern Med 1998;158: Laviolette M, Malmström K, Lu S, Chervinsky P, Pujet J-C, Perzek I, Zhang J, Reiss TF. Montelukast added to inhaled beclomethasone in treatment of asthma. Am J Respir Crit care Med 1999; 160: Kelloway JS. Zafirlukast: the first leukotriene-receptor antagonist approved for the treatment of asthma. Ann Pharmacother 1997;31: Manolitsas ND, Wang J, Devalia JL, Trigg CJ, McAuley AE, Davies RJ. Regular albuterol, nedokromil sodium, and bronchial inflammation in asthma. Am J Respir Crit Care Med 1995;151: Sears MR, Taylor DR, Print CG, ym. Regular inhaled beta-agonist treatment in bronchial asthma. Lancet 1990;336: Wahedna I, Wong CS, Wisniewski AFZ, Pavord ID, Tattersfield AE. Asthma control during and after cessation of regular beta2- agonist treatment. Am Rev respir Dis 1993;148: Drazen JM, Israel E, Boushey HA, Chinchilli VM, Fahy JV, Fish JE, Lazarus SC, Lemanske RF, Martin RJ, Peters SP, Sorkness C, Szefler SJ for National Heart, Lung and Blood Institute s Asthma Clinical Research Network. Comparison of regularly scheduled with asneeded use of salbutamol in mild asthma. N Engl J Med 1996; 335: Tattersfield A, Löfdahl CG, Postma DS, Ekström T, Eivindson A, Schreurs A, Rasidakis A, Karlsson K, Larsson P. On demand treatment: comparison of formoterol and terbutaline in moderate asthma. ERS Madrid Van Ganse E, Kaufman L, Derde MP, Yernault JC, Delaunois L, Vincken W. Effects of antihistamines in adult asthma: a metaanalysis of clinical trials. Eur Respir J 1997;10: Warner JO, Naspitz CK, toim. Third international pediatric consensus statement on the management of childhood asthma. Pediatr Pulmonol 1998;25: Calpin C, Macarthur C, Stephens D, Feldman W, Parkin PC. Effectiveness of prophylactic inhaled steroids in childhood asthma: a systematic review of the literature. J Allergy Clin Immunol 1997;100(4): Ng SH, Dash CH, Savage SJ. Betamethasone valerate compared with sodium cromoglycate in asthmatic children. Postgrad M J 1977;53: van Essen-Zandvliet EE, Hughes MD, Waalkens HJ, ym. Effects of 22 months of treatment with inhaled corticosteroids and/or beta- 2-agonist on lung function, airway responsiveness, and symptoms in children with asthma. The Dutch Chronic Non-specific Lung Disease Study Group (see comments). Am Rev Respir Dis 1992;146: Simons FE. A comparison of beclomethasone, salmeterol, and placebo in children with asthma. Canadian Beclomethasone Dipropionate-Salmeterol Xinafoate Study Group (see comments). N Engl J Med 1997;337: Godfrey S, ym. The place of cromolyn sodium in the long-term management of childhood asthma based on a 3-to 5-year fol Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry

16 low-up. J Pediatr 1975;87: Greening AP, Ind PW, Northfield M, Shaw G, on behalf of Allen and Hanburys Limited UK Study Group. Added salmeterol versus higher-dose corticosteroids in asthma patients with symptoms on existing inhaled corticosteroid. Lancet 1994;344: Pauwels RA, Löfdahl CG, Postma DS, Tattersfield AE, O Byrne P, Barnes PJ, ym. For the Formoterol and Corticosteroids Establishing Therapy (FACET) International Study Group. Effect of inhaled formoterol and budesonide on exacerbations of asthma. N Engl J Med 1997;337: Evans DJ, Taylor DA, Zetterström O, Fan Chung K, O Connor B, Barnes PJ. A comparison of low-dose inhaled budesonide plus theophylline and high-dose inhaled budesonide for moderate asthma. N Engl J Med 1997;337: Löfdahl CG, Reiss TF, Leff JA, Israel E, Noonan MJ, Finn AF, Seidenberg BC, Capizzi T, Kundu S, Godard P. Randomised, placebo controlled trial of effect of a leukotriene receptor antagonist, montelukast, on tapering inhaled corticosteroids in asthmatic patients. Br Med J 1999;319: Reiss TF, Chervinsky P, Dockhorn RJ, Shingo S, Seidenberg BC, Edwards TB for the Montelukast Clinical Research Study Group. Montelukast, a once-daily leukotriene receptor antagonist, in the treatment of chronic asthma. Arch Intern Med 1998;158: Villaran C, O Neill SJ, Helbling A, van Noord JA, Lee TH, Chuchalin AG, Langley SJ, Gunawardena KA, Suskovic S, Laurenzi M, Jasan J, Menten J, Leff JA, and the Montelukast/Salmeterol Exercise Study Group. Montelukast versus salmeterol in patients with asthma and exercise-induced bronchoconstriction. J Allergy Clin Immunol 1999;104: Aubier M, Pieters WR, Schlosser NJ, Steinmetz KO. Salmeterol/ fluticasone propionate (50/500 microg) in combination in a Diskus inhaler (Seretide) is effective and safe in the treatment of streoid-dependent asthma. Respir Med 1999;93: Chapman KR, Ringdal N, Backer V, ym. Salmeterol and fluticasone propionate (50/250 microg) administered via combination Diskus inhaler: as effective as when given via separate Diskus inhalers. Can Respir J 1999;6(1): Malmström K, Sorva R, Silvasti M. Application and efficacy of the multi-dose powder inhaler, Easyhaler, in children with asthma. Pediatr Allergy Immunol 1999;10: Turpeinen M, Sorva R, Juntunen-Backman K. Changes in carbohydrate and lipid metabolism in children with asthma inhaling budesonide. J Allergy Clin Immunol 1991;88: Sorva R, Turpeinen M, Juntunen-Backman K, Karonen SL, Sorva A. Effects of inhaled budesonide on serum markers of bone metabolism in children with asthma. J Allergy Clin Immunol 1992; 90: Puolijoki H, Liippo K, Herrala J, Salmi J, Tala E. Inhaled beclomethasone decreases serum osteocalcin in postmenopausal asthmatic women. Bone 1992;13: Puolijoki H, Risteli J, Herrala J, Risteli L, Liippo K. Effect of inhaled beclomethasone on serum markers of collagen metabolism in postmenopausal asthmatic women. Respir Med 1996;90: Lipworth BJ. Systemic adverse effects of inhaled corticosteroid therapy. A systematic review and Meta-analysis. Arch Intern Med 1999;159: Barnes NC. Relative safety and efficacy of inhaled corticosteroids. J Allergy Clin Immunol 1998;101:S460-S Wolthers OD, Pedersen S. Growth of asthmatic children during treatment with budesonide: a double-blind trial. Br Med J 1991; 303: Doull IJN, Freezer NJ, Holgate ST. Growth of prepubertal children with mild asthma treated with inhaled beclomethasone dipropionate. Am J Respir Crit Care Med 1995;151: Allen DB. Influence of inhaled corticosteroids on growth: a pediatric endocrinologist s perspective. Acta Paediatr 1998;87: Allen DB, Mullen M, Mullen B. A Meta-analysis of the effect of oral and inhaled corticosteroids on growth. J Allergy Clin Immunol 1994;93: Kelly HW. Comparison of inhaled corticosteroids. Ann Pharmacother 1998;32: Fitzgerald D, van Asperen P, Mellis C, Honner M, Smith L, Ambler G. Fluticasone propionate 750 mikrog/day versus beklomethasone dipropionate 1500 mikrog/day: comparison of efficacy and adrenal function in paediatric asthma. Thorax 1998;53: Ferguson AC, Spier S, Manjra A, Versteegh FGA, Mark S, Zhang P. Efficacy and safety of high-dose inhaled steroids in children awith asthma: a comparison of fluticasone propionate with budesonide. J Pediatr 1999;134: Silverstein MD, Yunginger JW, Reed CE, ym. Attained adult height after childhood asthma: effect of glucocorticoid therapy. J Allergy Clin Immunol 1997;99: Agertoft L, Pedersen S. Effect of long-term treatment with inhaled budesonide on adult height in children with asthma. N Engl J Med 2000;343: Kolbe J, Fergusson W, Garrett J. Rapid onset asthma: a severe but uncommon manifestation. Thorax 1998;53: Carruthers DM, Harrison BD. Arterial blood gas analysis or oxygen saturation in the assessment of acute asthma? Thorax 1995; 50: Rossi OV, Lahde S, Laitinen J, Huhti E. Contribution of chest and paranasal sinus radiographs to the management of acute asthma. Int Arch Allergy Immunol 1994;105: Pickup CM, Nee PA, Randall PE. Radiographic features in 1016 adults admitted to hospital with acute asthma. J Accid Emerg Med 1994;11: Ismail Y, Loo CS, Zahary MK. The value of routine chest radiographs in acute asthma admissions. Singapore Med J 1994;35: Ford DJ, Rothwell RP. Safe oxygen in acute asthma: prospective trial using 35 % Ventimask prior to admission. Respir Med 1989;83: Cates CJ, Rowe BH. Holding chambers versus nebulizers for betaagonist treatment of acute asthma. Cochrane database of systematic reviews, Issue 1, Amirav I, Newhouse MT. Metered-dose inhaler accessory devices in acute asthma: efficacy and comparison with nebulizers: a literature review. Arch Pediatr Adolesc Med 1997;151: Colacone A, Afilalo M, Wolkove N, Kreisman H. A comparison of albuterol administered by metered dose inhaler (and holding chamber) or wet nebulizer in acute asthma (see comments). Chest 1993;104: Idris AH, McDermott MF, Raucci JC, Morrabel A, McGorray S, Hendeles L. Emergency department treatment of severe asthma. Metered-dose inhaler plus holding chamber is equivalent in effectiveness to nebulizer (see comments). Chest 1993;103: Karpel JP, Aldrich TK, Prezant DJ, Guguchev K, Gaitan-Salas A, Pathiparti R. Emergency treatment of acute asthma with albuterol metered-dose inhaler plus holding chamber: how often should treatments be administered? Chest 1997;112: Reisner C, Kotch A, Dworkin G. Continuous versus frequent intermittent nebulization of albuterol in acute asthma: a randomized, prospective study. Ann Allergy Asthma Immunol 1995;75: Garrett JE, Town GI, Rodwell P, Kelly AM. Nebulized salbutamol with and without ipratropium bromide in the treatment of acute asthma. J Allergy Clin Immunol 1997;100: Brophy C, Ahmed B, Bayston S, Arnold A, McGivern D, Greenstone M. How long should Atrovent be given in acute asthma? Thorax 1998;53: FitzGerald JM, Grunfeld A, Pare PD, Levy RD, Newhouse MT, Hodder R, Chapman KR. The clinical efficacy of combination nebulized anticholinergic and adrenergic bronchodilators vs nebulized adrenergic bronchodilator alone in acute asthma. Canadian Combivent Study Group. Chest 1997;111: Karpel JP, Schacter EN, Fanta C, Levey D, Spiro P, Aldrich T, Menjoge SS, Witek TJ. A comparison of ipratropium and albuterol vs albuterol alone for the treatment of acute asthma. Chest 1996;110: McFadden ER Jr, elsanadi N, Strauss L, Galan G, Dixon L, McFadden CB, Shoemaker L, Gilbert L, Warren E, Hammonds T. The influence of parasympatholytics on the resolution of acute attacks of asthma. Am J Med 1997;102: Osmond MH, Klassen TP. Efficacy of ipratropium bromide in acute childhood asthma: a meta-analysis. Acad Emerg Med 1995;2: Plotnick LH, Ducharme FM. Should inhaled anticholinergics be added to beta2 agonists for treating acute childhood and adolescent asthma? A systematic review. Br Med J 1998;317: Plotnick LH, Ducharme FM. Combined inhaled anticholinergics and beta-2-agonists for initial treatment of acute paediatric asthma (Cochrane Review). In: The Cochrane Library, Issue 2, Oxford: Update Software Qureshi F, Pestian J, Davis P, Zaritsky A. Effect of nebulized ipratropium on the hospitalization rates of children with asthma. N Engl J Med 1998;339: Zorc JJ, Pusic MV, Ogborn CJ, Lebet R, Duggan AK. Ipratropium bromide added to asthma treatment in the pediatric emergency department. Pediatrics 1999;103: Chapman KR, Verbeek PR, White JG, Rebuck AS. Effect of a short course of prednisone in the prevention of early relapse after the emergency room treatment of acute asthma (see comments). N Engl J Med 1991;324: Lin RY, Pesola GR, Westfal RE, Bakalchuk L, Freyberg CW, Cataquet D, Heyl GT. Early parenteral corticosteroid administration in acute asthma. Am J Emerg Med 1997;15: Rowe BH, Keller JL, Oxman AD. Effectiveness of steroid therapy in acute exacerbations of asthma: a meta-analysis. Am J Emerg Med 1992;10: Rowe BH, Spooner CH, Ducharme FM, Bretzlaff JA, Bota GW. 2583

17 Corticosteroids for preventing relapse following acute exacerbations of asthma. Cochrane Library, Issu 4, Oxford: Update Software Becker JM, Arora A, Scarfone RJ, Spector ND, Fontana-Penn ME, Gracely E, Joffe MD, Goldsmith DP, Malatack JJ. Oral versus intravenous corticosteroids in children hospitalized with asthma. J Allergy Clin Immunol 1999;103: Goodman DC, Littenberg B, O Connor GT, Brooks JG. Theophylline in acute childhood asthma: a meta-analysis of its efficacy (see comments). Pediatr Pulmonol 1996;21: Littenberg B. Aminophylline treatment in severe, acute asthma. A meta-analysis. JAMA 1988;259: Rodrigo C, Rodrigo G. Treatment of acute asthma. Lack of therapeutic benefit and increase of the toxicity from aminophylline given in addition to high doses of salbutamol delivered by metered-dose inhaler with a spacer (see comments). Chest 1994;106: Huang D, O Brien RG, Harman E, Aull L, Reents S, Visser J, Shieh G, Hendeles L. Does aminophylline benefit adults admitted to the hospital for an acute exacerbation of asthma? (see comments). Ann Intern Med 1993;119: Allen-RM, Jones-MP, Oldenburg-B. Randomised trial of an asthma self-management programme for adults. Thorax 1995;50(7): Charlton I, Charlton G, Broomfield J, Mullee MA. Evaluation of peak flow and symptoms only self management plans for control of asthma in general practice (see comments). Br Med J 1990;301: Effectiveness of routine self monitoring of peak flow in patients with asthma. Grampian Asthma Study of Integrated Care (GRASSIC) (see comments) Br Med J 1994;308: Cote J, Cartier A, Robichaud P, Boutin H, Malo JL, Rouleau M, Fillion A, Lavallee M, Krusky M, Boulet LP. Influence on asthma morbidity of asthma education programs based on self-management plans following treatment optimization. Am J Respir Crit Care Med 1997;155: Cowie RL, Revitt SG,Underwood MF, Field SK. The effect of a peak flow-based action plan in the prevention of exacerbations of asthma. Chest 1997;112: Gibson PG, Coughlan J, Wilson AJ, Abramson M, Bauman A, Hensley MJ, Walters EH. Self-management education and regular practitioner review for adults with asthma (Cochrane Review). In: The Cochrane Library, Issue 3, Oxford: Update Soft Bernard-Bonnin A-C, Stachenko S, Bonin D, Charette C, Rousseau E. Self-management teaching programs and morbidity of pediatric asthma: A meta-analysis. J Allergy Clin Immunol 1995;95: Madge P, McColl J, Paton J. Impact of a nurse-led home management training programme in children admitted to hospital with acute asthma: a randomised controlled study. Thorax 1997;52; Lieu T, Quesenberry CP, Capra AM, Sorel ME, Martin KE, Mendoza GR. Outpatient management practices associated with reduced risk of pediatric asthma hospitalization and emergency department visits. Pediatrics 1997;100: Mayo PH, Richman J, Harris HW. Results of a program to reduce admissions for adult asthma (see comments) Ann Intern Med 1990;112: Muhlhauser I, Richter B, Kraut D, Weske G, Worth H, Berger M. Evaluation of a structured treatment and teaching programme on asthma. J Intern Med 1991;230: Osman LM, Abdalla MI, Beattie JA, Ross SJ, Russell IT, Friend JA, Legge JS, Douglas JG. Reducing hospital admission through computer supported education for asthma patients. Grampian Asthma Study of Integrated Care (GRASSIC) (see comments). BMJ 1994;308: Wilson SR, Scamagas P, German DF, Hughes GW, Lulla S, Coss S, Chardon L, Thomas RG, Starr-Schneidkraut N, Stancavage FB, Arsham GM. A controlled trial of two forms of self-management education for adults with asthma (see comments). Am J Med. 1993;94(6): Bender B, Milgrom H, Rand C. Nonadherence in asthmatic patients: is there a solution to the problem? Ann All Asthma Immunol 1997;79:177-85; quiz Bosley CM, Fosbury JA, Cochrane GM. The psychological factors associated with poor compliance with treatment in asthma. Eur Respir J 1995;8: Hamid S, Kumaradevan J, Cochrane GM. Single centre open study to compare patient recording of PRN salbutamol use on a daily diary card with actual use as recorded by the MDI compliance monitor. Respir Med 1998;92: Milgrom H, Bender B, Ackerson L, Bowry P, Smith B, Rand C. Noncompliance and treatment failure in children with asthma. J Allergy Clin Immunol 1996;98: van der Palen J, Klein JJ, Rovers MM. Compliance with inhaled medication and self-treatment guidelines following a self-management programme in adult asthmatics. Eur Respir J 1997;10(3): Yeung M, O Connor SA, Parry DT, Cochrane GM. Compliance with prescribed drug therapy in asthma. Respir Med 1994;88: Milgrom H, Bender B. Nonadherence to asthma treatment and failure of therapy. Curr Opin Pediatr 1997;9: Verschelden P, Cartier A, L Archeveque J, Trudeau C, Malo JL. Compliance with and accuracy of daily self-assessment of peak expiratory flows (PEF) in asthmatic subjects over a three month period. Eur Respir J 1996;9: Gern JE, Eggleston PA, Schuberth KC, Eney ND, Goldstein EO, Weiss ME, Adkinson NF. Peak flow variation in childhood asthma: A three-year analysis. J Allergy Clin Immunol 1994;93: Haynes RB, Montague P, Oliver T, McKibbon KA, Kanani R. Interventions for helping patients to follow prescriptions for medications. Cochrane database of Systematic Reviews, Issue 1, Lahdensuo A, Haahtela T, Herrala J, Kava T, Kiviranta K, Kuusisto P, Peramaki E, Poussa T, Saarelainen S, Svahn T. Randomised comparison of guided self management and traditional treatment of asthma over one year. Br Med J 1996;312: Eastwood AJ, Sheldon TA. Organisation of asthma care: what difference does it make? A systematic review of the literature. Quality on health care 1996;5(3): STM:n työryhmä. Astman valtakunnallinen hoito-ohjelma Suom Lääkäril 1994;29: O Brien KP. Asthma in the managed care setting. Curr Opin Pulmon Med 1997;3: Osman LM, Abdalla MI, Russell IT, ym. Integrated care for asthma: matching care to the patient. Eur Respir J 1996;9: White P, Atheron A, Hewett G, Howells K. Using information from asthma patients: a trial of information feedback in primary care. Br Med J 1995;311: Charlton I, Antoniou AG, Atkinson J, Campbell MJ, Chapman E, MacKintosh T, Schapira D. Asthma at the interface: bridging the gap between general practice and a district general hospital. Arch Dis Child 1994;70: Mahr TA, Evans R III. Allergist influence on asthma care. Ann allergy 1993;71: Cambach W, Wagenaar RC, Koelman TW, van Keimpema AR, Kemper HC. The long-term effects of pulmonary rehabilitation in patients with asthma and chronic obstructive pulmonary disease: a research synthesis. Arch Phys Med Rehabil 1999;801: Weiner P, Azgad Y, Ganam R, Weiner M. Inspiratory muscle training in patients with bronchial asthma. Chest. 1992;102(5): Girodo M, Ekstrand KA, Metivier GJ. Deep diaphragmatic breathing: rehabilitation exercises for the asthmatic patient. Arch Phys Med Rehabil 1992;73(8): Cambach W, Chadwick-Straver RV, Wagenaar RC, van Keimpema AR, Kemper HC. The effects of a community-based pulmonary rehabilitation programme on exercise tolerance and quality of life: a randomized controlled trial. Eur Respir J 1997;10: Dean M, Bell E, Kershaw CR, Guyer BM, Hide DW. A short exercise and living course for asthmatics. Br J Dis Chest 1988;82: Ram FSF, Robinson SM, Black PN. Physical training in asthmatic subjects. (Cochrane Review). In: The Cochrane Library, Issue 2, Oxford: Update Software. 2584

Astma. Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus. Astma on

Astma. Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus. Astma on Astma Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Astma on Hengitysteiden tulehduksellinen sairaus, johon liittyy vaihteleva, ainakin osittain

Lisätiedot

Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka

Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka MILLOIN PÄIVYSTYSLÄHETE TAYS:IIN, TAYS-TEMPUT JA KOTIOHJEET PÄIVYSTYKSESTÄ AHDISTUSKOHTAUKSEN JÄLKEEN Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka ASTMAN PAHENEMIVAIHE/ OBSTRUKTIIVINEN BRONKIITTI

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA - osana valtakunnallista ASTMAOHJELMAa 1994-2004 Työryhmämuistio 2002 Hengitys ja Terveys ry Sisällys Taustaa s. 3 Työryhmä s. 3 Ohjelman sisältö s. 4 Ohjelman toteutus s. 4 Ohjelman

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet 1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010 Helsingin yliopisto Työikäisen

Lisätiedot

Urheilijan allergiat ja astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija ohjelma UKK-instituutti

Urheilijan allergiat ja astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija ohjelma UKK-instituutti Urheilijan allergiat ja astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija ohjelma UKK-instituutti KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja

Lisätiedot

Aikuisten astmapotilaiden seuranta ja omahoito. M-talon auditorio

Aikuisten astmapotilaiden seuranta ja omahoito. M-talon auditorio Aikuisten astmapotilaiden seuranta ja omahoito M-talon auditorio 30.11.2017 ESH:sta PTH:on, kun Astman hoitotasapaino on tyydyttävä Lääkityksestä on tehty B-lausunto Omahoito-ohjeet on annettu (nuoren)

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

Hengityselimistön lääkkeet

Hengityselimistön lääkkeet Hengityselimistön lääkkeet Salla Kalsi Proviisori Yskän hoidossa käytettävät lääkkeet Yskä on normaalisti keuhkoja suojeleva refleksitoiminta Tilapäinen yskä ei yleensä vaadi hoitoa Yskänlääkkeiden tehoa

Lisätiedot

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Liikkujan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen toiminta häiriintyy Oireina ovat yöllinen

Lisätiedot

Astman lääkehoitoportaat ylös ja alas

Astman lääkehoitoportaat ylös ja alas Astman lääkehoitoportaat ylös ja alas Alueellinen koulutuspäivä 9.3.2017 VSSHP / TYKS EL Henrik Söderström Mistä astmassa on kyse Astma on pitkäaikainen keuhkosairaus, johon kuuluvat keuhkoputkiston limakalvotulehdus

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Urheilijan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

Vinkuna korreloi huonosti hapetuksen kanssa.» Hengitystaajuus korreloi varsin hyvin hengitysvaikeuden asteen ja hypoksian kanssa

Vinkuna korreloi huonosti hapetuksen kanssa.» Hengitystaajuus korreloi varsin hyvin hengitysvaikeuden asteen ja hypoksian kanssa Toistuva uloshengityksen vaikeus tai vinkuna Heikentynyt suorituskyky Rasituksessa ilmenevä yskä tai hengenahdistus Yli 6 viikkoa kestävä (limainen) yskä Jatkuva limaisuus, toistuvat bronkiitit Yskä tai

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen

Lisätiedot

Mitä astma on? Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Sitä sairastaa noin viisi prosenttia suomalaislapsista. Astma voi alkaa missä iässä tahansa ja oireet voivat olla kausiluonteisia tai ympärivuotisia.

Lisätiedot

Miten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa?

Miten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa? Miten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa? Timo Erik Helin Erikoislääkäri HYKS/ Iho- ja Allergiasairaala 9.12.2013 1 Vaikean astman määritelmä päivittäiset vaikeat oireet toistuvat pahenemisvaiheet runsas yöoireilu

Lisätiedot

Astman Käypä Hoito suositus 2012:

Astman Käypä Hoito suositus 2012: Astman Käypä Hoito suositus 2012: Astmapotilaan seuranta ja kontrollit perusterveydenhuollossa Erkka Valovirta, Professori Filhan asiantuntijalääkäri, Filha ry, www.filha.fi Kliinisen allergologian dosentti,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudi hoitokäytännöt Carea alueell. Jussi Männistö

Keuhkoahtaumataudi hoitokäytännöt Carea alueell. Jussi Männistö Keuhkoahtaumataudi hoitokäytännöt Carea alueell Jussi Männistö 15.5.2014 Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen (ky) viimeisten 2 v aikana 15.5.2014 Sidonnaisuuden laatu Yritykset Saanut ky:lta apurahan

Lisätiedot

Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011

Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011 Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011 Varhaisdiagnostiikkaa? 56-vuotias mies Tupakointi 40 askivuotta, 16 -vuotiaasta 54-vuotiaaksi Rakennustyö, vesieristäjä viimeiset 5 työvuottaan, fyysisesti

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus

Lisätiedot

COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa

COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa Harri Stark LT Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Diacor/Terveystalo 11.2.2016 GOLD (The Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease):

Lisätiedot

Astma: omahoito ja kontrollien toteutuminen

Astma: omahoito ja kontrollien toteutuminen Astma: omahoito ja kontrollien toteutuminen Hanna Tapanainen 11.4.2018 Alueellinen astma- ja allergiakoulutus Filha ja Hyvinkään sairaala Esityksen sisältö Astman omahoito Astman seuranta suositusten mukaan

Lisätiedot

Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa?

Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Riitta Turunen, LL Virusoppi, Turun yliopisto Lastenklinikka, Turun yliopisto Akuutti uloshengitysvaikeus Määritelmä: Limakalvoturvotus ja

Lisätiedot

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Ilmailulääketieteen keskus. Sotilaslääketieteen Keskus

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Ilmailulääketieteen keskus. Sotilaslääketieteen Keskus ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Matti Mäntysaari Sotilaslääketieteen Keskus Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

Astma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P)

Astma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P) Astma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P) 24.01.2018 Astma Infektio KNK ongelmat Allergia Refluksitauti TIC oire (toiminallinen) YSKÄ Hengenahdistus Bronkioliitti Akuutti obstruktiivinen bronkiitti Infektioastma

Lisätiedot

Kertausta astman ja keuhkoahtaumataudin diagnostiikasta ja hoidosta. Antti Saarinen LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri

Kertausta astman ja keuhkoahtaumataudin diagnostiikasta ja hoidosta. Antti Saarinen LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Kertausta astman ja keuhkoahtaumataudin diagnostiikasta ja hoidosta Antti Saarinen LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Etunimi Sukunimi 09.06.2017 Astman DG Astmaan sopivat oireet (ja status) JA Spirometriassa

Lisätiedot

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen

Lisätiedot

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien supistumisherkkyys on lisääntynyt Oireina ovat yskä, limaneritys,

Lisätiedot

Hyvinkään sairaanhoitoalueen astman hoitoketju

Hyvinkään sairaanhoitoalueen astman hoitoketju 1 (10) Hyvinkään sairaanhoitoalueen astman hoitoketju 12/2018 astman hoitoketjutyöryhmä Julkaistu www.hus.fi: Ammattilaiselle Hoitoketjut Hyvinkään sairaanhoitoalue Astman hoitoketju Sivu 2 / 10 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa 1.Käynti - lääkärin vastaanotto Astman selvittely - diagnostiikka Oireileva potilas. Ajanvaraus(hoitaja)- Hoidon tarpeen arvio Varataan aika

Lisätiedot

ASTMA OSANA VARHAISAIKUISEN ELÄMÄÄ

ASTMA OSANA VARHAISAIKUISEN ELÄMÄÄ ASTMA OSANA VARHAISAIKUISEN ELÄMÄÄ Titta Kotkavaara & Soile Myllymäki Opinnäytetyö Kevät 2011 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Oulaisten alueyksikkö Hoitotyön koulutusohjelma TIIVISTELMÄ OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen ulosvirtaus Kuvaa suurten hengitysteiden väljyyttä Puhalluksiin vaikuttavat:

Lisätiedot

Miten astmahoitaja voi auttaa potilasta saavuttamaan hyvän astman hoitotasapainon

Miten astmahoitaja voi auttaa potilasta saavuttamaan hyvän astman hoitotasapainon Miten astmahoitaja voi auttaa potilasta saavuttamaan hyvän astman hoitotasapainon Mirva Vuorimaa Sairaanhoitaja Tyks 9.3.2017 Hoitajapoliklinikka Tyksin keuhkopoliklinikalla * Toiminta alkoi syyskuussa

Lisätiedot

Henrikka Aito Ylilääkäri, Lastentaudit HUS, Porvoon sairaala

Henrikka Aito Ylilääkäri, Lastentaudit HUS, Porvoon sairaala Henrikka Aito Ylilääkäri, Lastentaudit HUS, Porvoon sairaala 5.4. 2017 Työryhmä Askolan tk Loviisan tk Porvoon tk Sipoon tk Porvoon lääkärikeskus Porvoon apteekki Porvoon sairaala < 12-vuotiaan lapsen

Lisätiedot

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. COPD sairautena. Käypä Hoito 2009. Minna Virola 25.10.2011

Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. COPD sairautena. Käypä Hoito 2009. Minna Virola 25.10.2011 COPD sairautena Käypä Hoito 2009 Minna Virola 25.10.2011 Keuhkoahtaumataudin määritelmä Keuhkoahtaumataudille (COPD, chronic obstructive pulmonary disease) tyypillisiä piirteitä ovat hitaasti etenevä,

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Astma

Käypä hoito -suositus. Astma Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty

Lisätiedot

Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen

Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen terveysasema Vähentää astmaatikkojen päivystyskäyntejä ja

Lisätiedot

Spirometriatutkimuksen tulkinta. Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio

Spirometriatutkimuksen tulkinta. Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio Spirometriatutkimuksen tulkinta Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio Mitä spirometrialla tutkitaan? Keuhkojen ventilaatio eli tuuletuskyky Toimintahäiriön luonne Toimintahäiriön

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Työkyvyn arviointi keuhkosairauksissa

Työkyvyn arviointi keuhkosairauksissa Työkyvyn arviointi keuhkosairauksissa Irmeli Lindström 12.5.2017 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Työkyvyttömyys käsitteenä Perustuu sairausvakuutus-, työeläke-, kansaneläke- sekä ammattitauti-

Lisätiedot

Astman nykyhoito. Brita Stenius-Aarniala

Astman nykyhoito. Brita Stenius-Aarniala LÄÄKEVAAKA Brita Stenius-Aarniala Astmaa sairastaa noin 4 5 % Suomen väestöstä, ja taudin esiintyvyys on kasvamassa. Nykyään tiedetään, että astma johtuu keuhkoputkien eosinofiilisesta tulehduksesta. Tarvittaessa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki

Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki 24.4.2018 Hengityssairaan jumppa 1. Vuorotahti hiihto käsillä + varpaille nousu seisten x10

Lisätiedot

PEF- JA PIF-MITTARIT ASTMAN DIAGNOSTIIKASSA JA HOIDOSSA. Sairaanhoitaja Minna Suhonen, Soite

PEF- JA PIF-MITTARIT ASTMAN DIAGNOSTIIKASSA JA HOIDOSSA. Sairaanhoitaja Minna Suhonen, Soite PEF- JA PIF-MITTARIT ASTMAN DIAGNOSTIIKASSA JA HOIDOSSA Sairaanhoitaja Minna Suhonen, Soite PEF PEF = uloshengityksen huippuvirtaus (peak expiratory flow) saavutetaan ulospuhalluksen alkuvaiheessa -> mittaukseen

Lisätiedot

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2009 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 29.4.2009 Faksi (09) 604 714 1(1) KOSTEUSVAURIOASTMAN TOTEAMINEN AMMATTITAUDIKSI Tapaturmavakuutus-

Lisätiedot

Astmaatikon alkuverryttely

Astmaatikon alkuverryttely Astmaatikon alkuverryttely LT, dosentti Jari Parkkari Tampereen Urheilulääkäriasema Allergian ja astman esiintyvyys Allergia- ja astmadiagnoosit ovat yleistymässä. Lapsista ja nuorista 15 25 % saa siitepölyaikana

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla.

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Linde: Living healthcare Kroonisen hypoksian tunnistaminen 03 Tämä esite on tarkoitettu sinulle,

Lisätiedot

TYÖIKÄISEN ASTMAATIKON OHJATTU OMAHOITO

TYÖIKÄISEN ASTMAATIKON OHJATTU OMAHOITO Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyö 2013 Paula Lehtimäki TYÖIKÄISEN ASTMAATIKON OHJATTU OMAHOITO Terveysnetti OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa

Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa Sietokyvyn lisääminen ruoka-allergiassa Erkka Valovirta, Prof. Asiantuntijalääkäri, Filha ry Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairauksien

Lisätiedot

Symbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Symbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Symbicort Turbuhaler Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Astma Astma on yleinen hengitysteiden tulehdussairaus,

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Luentomateriaali Keuhkoahtaumatauti. Julkaistu 1.9.2014 Perustuu 13.06.2014 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen

Luentomateriaali Keuhkoahtaumatauti. Julkaistu 1.9.2014 Perustuu 13.06.2014 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen Luentomateriaali Keuhkoahtaumatauti Julkaistu 1.9.2014 Perustuu 13.06.2014 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste Selitys A B C D Vahva tutkimusnäyttö

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA. Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki

KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA. Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki Tutkimusten mukaan keuhkoahtaumapotilaat liikkuvat vain puolet

Lisätiedot

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9. 1 Uloshengityksen sekuntikapasiteetti FEV1 Nopea vitaalikapasiteetti FVC FEV % = FEV1 /FVC Vitaalikapasiteetti VC Uloshengityksen huippuvirtaus PEF Keuhkojen kokonaistilavuus TLC Residuaalivolyymi RV RV

Lisätiedot

KEUHKOAHTAUMATAUTI JUHA JAAKKOLA 27.4.16 PERUSTUU 13.06.2014 PÄIVITETTYYN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSEEN

KEUHKOAHTAUMATAUTI JUHA JAAKKOLA 27.4.16 PERUSTUU 13.06.2014 PÄIVITETTYYN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSEEN VAASA 27.5.2016 2 3 KEUHKOAHTAUMATAUTI JUHA JAAKKOLA 27.4.16 PERUSTUU 13.06.2014 PÄIVITETTYYN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSEEN SIDONNAISUUDET EI LÄÄKETEOLLISUUDEN OSAKKEITA JOITAKIN KANS.VÄLISIÄ KONGRESSEJA LÄÄKETEOLLISUUDEN

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan lääkehoito

Keuhkoahtaumapotilaan lääkehoito Keuhkoahtaumapotilaan lääkehoito Käypä Hoito- suositus 2009 Minna Virola, 2011 projektityöntekijä, sh, PPSHP Suositus lääkehoidosta Oireettomat: Ei lääkehoitoa Satunnaisesti oireilevat (FEV1 yleensä yli

Lisätiedot

Rintakipu ja hengenahdistus - keuhkosairaudet

Rintakipu ja hengenahdistus - keuhkosairaudet Rintakipu ja hengenahdistus - keuhkosairaudet vt Professori Paula Maasilta paula.maasilta@helsinki.fi Kliiniset opettajat: Hanna-Riikka Kreivi (0504272914, hanna-riikka.kreivi@hus.fi) Eeva-Maija Nieminen

Lisätiedot

Keuhkosairaudet ja liikunnan ohjelmointi -

Keuhkosairaudet ja liikunnan ohjelmointi - Keuhkosairaudet ja liikunnan ohjelmointi - Jenni Leppävuori Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Urheilulääketieteen säätiö, Helsingin urheilulääkäriasema Paasikivenkatu 4 00250 Helsinki Puh. (09)

Lisätiedot

Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto

Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto ETA:n jäsenvaltio Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto Chiesi Limited Formodual beklometasonidipropionaatti 100 µg/annos, formoterolifumaraattidihydraatti 6 µg/annos

Lisätiedot

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Lastentautien lisäkoulutusohjelma LASTEN ALLERGOLOGIA TAMPEREEN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Kouluttajat: Dosentti Minna Kaila, Duodecim (lasten allergologia, näyttöön

Lisätiedot

Edellytykset siedätyshoidolle

Edellytykset siedätyshoidolle Edellytykset siedätyshoidolle Hoito toteutetaan hoitosuositusten mukaisesti Siedätyshoito Käypä hoito suositus 2011 Siedätyshoidon aloittaa allergisten sairauksien tutkimiseen ja hoitoon perehtynyt lääkäri

Lisätiedot

LAPSEN AKUUTIN HENGENAHDISTUKSEN LÄÄKEHOITO

LAPSEN AKUUTIN HENGENAHDISTUKSEN LÄÄKEHOITO LAPSEN AKUUTIN HENGENAHDISTUKSEN LÄÄKEHOITO Opas Nivalan terveyskeskuksen vuodeosastolle Pienen lapsen akuutti hengenahdistuskohtaus liittyy yleisimmin laryngiittiin, astmaan, bronkiittiin/ bronkioliittiin

Lisätiedot

Säännöllinen vai jaksoittainen hoito lapsen lievään astmaan?

Säännöllinen vai jaksoittainen hoito lapsen lievään astmaan? Anna Pelkonen dosentti, lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala Mika Mäkelä professori, lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho- ja allergiasairaala

Lisätiedot

Päivityksen keskeiset elementit Uudet luvut yleisyydestä Diagnostiikkamuutokset Mikä muuttuu hoitolinjoissa? Adherenssista

Päivityksen keskeiset elementit Uudet luvut yleisyydestä Diagnostiikkamuutokset Mikä muuttuu hoitolinjoissa? Adherenssista Näin hoidan astmaa Mika Mäkelä Lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri Vt. Professori, kliininen allergologia Vastaava ylilääkäri, Tulehdus-klinikkaryhmä HYKS Päivityksen keskeiset elementit

Lisätiedot

Pikkulasten astma. Tiina Reijonen, Per Ashorn ja Matti Korppi

Pikkulasten astma. Tiina Reijonen, Per Ashorn ja Matti Korppi Lasten allergologia Pikkulasten astma Tiina Reijonen, Per Ashorn ja Matti Korppi Uloshengityksen vaikeutuminen on yleistä varhaislapsuudessa. Ennuste on tavallisesti hyvä, sillä kahdella kolmasosalla hengitysoireet

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana

Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana Sami Remes Dosentti, lastenallergologi, oyl KYS Lasten ja nuorten klinikka Kuopio Valtakunnalliset Astma- ja Allergiapäivät 22.-23.1.2015, Helsinki

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Vaikean astman hoito. Etelä-Savon Keuhkopäivä Filha ja Essote/keuhkoyksikkö keuhkosairauksien erl Päivi Torkko

Vaikean astman hoito. Etelä-Savon Keuhkopäivä Filha ja Essote/keuhkoyksikkö keuhkosairauksien erl Päivi Torkko Vaikean astman hoito Etelä-Savon Keuhkopäivä 2.2.2017 Filha ja Essote/keuhkoyksikkö keuhkosairauksien erl Päivi Torkko Vaikea astma vaatii korkeaa inhaloitavan kortisonin annosta + jotakin lisälääkettä

Lisätiedot

ASTMAN OMAHOITOKORTTI

ASTMAN OMAHOITOKORTTI ASTMAN OMAHOITOKORTTI www.hengitys.fi www.astmatesti.fi www.pef.fi Erikieliset astmatestit löydät osoitteesta: www.asthmacontroltest.com GSK, Piispansilta 9 A 00 Espoo Puh. 00 0 0 0, www.gsk.fi GSK-tuoteinfo

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairauksien klinikka KHKS 6.10.2011. 6.10.2011 Keuhkoahtaumataudin palliatiivinen hoito 1

Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairauksien klinikka KHKS 6.10.2011. 6.10.2011 Keuhkoahtaumataudin palliatiivinen hoito 1 Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairauksien klinikka KHKS 6.10.2011 6.10.2011 Keuhkoahtaumataudin palliatiivinen hoito 1 Määritelmät COPD : Hitaasti etenevä, pääosin korjaantumaton hengitysteiden ahtauma

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Kansainväliselle huipulle tähtäävän urheilijan allergiat ja astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Kansainväliselle huipulle tähtäävän urheilijan allergiat ja astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Kansainväliselle huipulle tähtäävän urheilijan allergiat ja astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän

Lisätiedot

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon? Korvakipu Kutina ja kipu, kuume, mahdollisesti märkävuotoa korvasta. Anna kipulääkettä ohjeen mukaan helpottamaan kipua ja laskemaan kuumetta. Kohoasento nukkuessa voi helpottaa kipua. Päivystyskäynti

Lisätiedot

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa Kosteus- ja homeongelmat Suomessa Eduskunnan Tarkastusvaliokunnan tutkimus 2012 Kari Reijula, LKT, professori Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos 19.6.2017 Kari Reijula Kosteus- ja homeongelmat Suomessa

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma. PEF-SEURANNAN POTILASOHJAUS Opetusvideo sairaanhoitajaopiskelijoille

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma. PEF-SEURANNAN POTILASOHJAUS Opetusvideo sairaanhoitajaopiskelijoille KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Katja Naumanen Juulia Niskanen PEF-SEURANNAN POTILASOHJAUS Opetusvideo sairaanhoitajaopiskelijoille Opinnäytetyö Helmikuu 2016 OPINNÄYTETYÖ Helmikuu

Lisätiedot

Annikka Kalliokoski, Vesa Mustalammi / Kirjoitettu / Julkaistu

Annikka Kalliokoski, Vesa Mustalammi / Kirjoitettu / Julkaistu Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2016 Reslitsumabi Annikka Kalliokoski, Vesa Mustalammi / Kirjoitettu 28.9.2016 / Julkaistu 7.11.2016 Cinqaero 10 mg/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten, Teva Pharmaceuticals

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot