SACO 16D1 Hälytysyksikkö. Käyttöohje ja tekninen selostus

Transkriptio

1 SACO 16D1 Hälytysyksikkö Käyttöohje ja tekninen selostus

2 1MRS MUM FI Julkaistu Päivitetty Versio B (korvaa 34 SACO 16D1 FI1) Tarkastanut EP Hyväksynyt EP SACO 16D1 Hälytysyksikkö Pidätämme itsellämme oikeuden muutoksiin ilman ennakkoilmoitusta Sisällysluettelo Ominaisuuksia... 3 Yleistä... 3 Käyttöalueet... 3 Toimintaselostus... 4 Yleistä... 4 Mekaaninen rakenne... 5 Kosketinsilmukat... 6 Hälytyskanavan toiminta... 6 Hälytyksen visuaalinen ilmaisu... 8 Hälytyssekvenssit... 8 Ensihälytyksen ilmaisu Tapahtumarekisteri Sarjaliikenneväylän kautta luettava tapahtumarekisteri Jälleenannot Ryhmähälytysjälleenannot Äänihälytyslaitteen ohjaus Itsevalvonnan hälytyslähtö Lukitukset...15 Sarjaliikenneportti Vilkkutahdistus Ohjelmointi Apujännitteen syöttöjärjestelmä Käyttö Asennus Kytkentä...20 Toimintakoe Hälytystekstikalvon kirjoitus ja sen vaihto Lähtörelekoskettimen toiminnan muuttaminen Käyttötoimenpiteet Ensihälytyksen ilmaisu Tapahtumajärjestyksen rekisteröinti Ohjelmointi Ohjelmointitekniikka Ohjelmointipainikkeet Hälytyskanavan havahtumisviiveen ohjelmointi Hälytyskanavan palautumisviiveen ohjelmointi Hälytyssignaalilajin ohjemointi Kanavakohtaisen indikoinnin ohjelmointi Pumppauksen valvonnan ohjelmointi Ryhmähälytysten muodostaminen Ryhmähälytyksen jälleenantolajin valinta Keskinäisten lukitusten ohjelmointi Hälytysyksikön tunnusnumeron ohjelmointi Hälytyssekvenssin ohjelmointi Sarjaliikenneportin ohjelmointi (päivitetty ) Parametriasettelun opaskortti Parametritaulukko Aputaulukko lukitustoimintojen ohjelmoinnissa Hälytysyksikön vastaanottama ja lähettämä tieto Tekniset tiedot Koestus Ylläpito ja huolto Vaihto ja varaosamoduulit

3 Ominaisuuksia SACO 16D1 on itsenäinen kosketinviestien käsittelyyn tarkoitettu 16 kanavan hälytysyksikkö Tapahtumarekisteri, jossa yhdeksän viimeisintä tapahtumaa Äänihälytyksen lähtörele, itsevalvonnan lähtörele ja kaksi ohjelmoitavaa lähtörelettä Kätevä liitäntä sähköasemien integroidun toisiokojejärjestelmän tiedonsiirtoväylään Helppo sovelluskohtainen käyttöönottoohjelmointi etulevyn painikkeiden avulla Vankka ja tiivis, IP 54, kotelorakenne Ensihälytyksen ilmaisu numeronäyttöyksikön avulla Tapahtumarekisterin selailu etulevyn painikkeiden ja näyttöyksikön avulla Hyvä ympäristön mekaanisten rasitusten ja sähköisten häiriöiden sietokyky Yleistä Hälytysyksikkö SACO 16D1 kuuluu SPACOMnimiseen sähköaseman integroituun toisiokojejärjestelmään. SACO 16D1 on täysin itsenäisesti toimiva kompaktirakenteinen hälytysyksikkö käsittäen 16 kosketinhälytystuloa eli ns. on/offkanavaa. SACO 16D1 käytetään hälytysyksikkönä, tiedonkeruu ja rekisteröintiyksikkönä ja ohjausyksikkönä niin itsenäisesti toimivana laitteena kuin myös osana laajempaa järjestelmää. Hälytyskoskettimet, jotka johdotetaan hälytysyksikön tulopiireihin, voivat olla joko avautuvia ja/tai sulkeutuvia koskettimia. Hälytyskosketinpiirien silmukkajännite kehitetään hälytysyksikössä. Samaa silmukkajännitettä käytetään myös hälytysyksikön kaukokuittauspiireissä. Hälytysyksikkö on varustettu neljällä (4) lähtöreleellä. Näistä yksi toimii äänimerkkilaiteen ohjausreleenä ja yksi hälytysyksikön itsevalvontajärjestelmän lähtöreleenä. Kahta lähtörelettä voidaan käyttää joko ryhmäjälleenantoreleinä tai hälytystulosignaalia toistavina kanavakohtaisina lähtöreleinä. Mikroprosessoritekniikan tehokkaan hyväksikäytön ansiosta pystyy SACO 16D1 tarjoamaan ominaisuuksia, jotka sekä laajentavat hälytyskeskusten perinteistä käyttöaluetta että lisäävät niiden käyttövarmuutta. Merkittävimpiä ominaisuuksia ovat hälytysyksikön äärimmäisen helppo käyttöönottoohjelmointi ja yksikön joustavuus sovellutusaluekohtaisessa toimintakuvion valinnoissa. Käyttöalueet Hälytysyksikkkö SACO 16D1 on suunniteltu ja toteutettu vastaamaan vaativien käyttöjen asettemia ehtoja käyttövarmuuden ja häiriönsietokyvyn suhteen ja sen suunnittelussa on huomioitu nykyaikaiset vaatimukset joustavuuden ja käytettävyyden suhteen. Tyypillisiä sovellutusalueita ovat: sähkövoimalaitokset ja asemat teollisuuslaitokset ja prosessit laivat ja offshore laitteistot kiinteistöt käyttö ja jätevesilaitokset ym. Lisäksi hälytysyksikköä voi käyttää sellaisissa tapauksissa, jossa tarvitaan jatkuvaa koskettimien valvontaa. 3

4 Toimintaselostus Yleistä SACO 16D1 on monipuolinen 16kanavainen hälytysyksikkö. Sen pääasiallinen tehtävä on välittää tietoja käyttäjälle käyttöympäristönsä hälytyskoskettimien tilamuutoksesta. Yksikköä voidaan käyttää myös vika ja tapahtumarekisteröintiin. Tästä toiminnosta on hyötyä tutkittaessa vikatilanteen alkuperäistä syytä ja vikatilanteen kehityssuuntia. Yksikön perustoiminnot näkyvät alla olevasta lohkokaaviosta. Hälytystulot on kytketty prosessia valvovien laitteiden hälytyskoskettimiin. Koskettimet voivat olla joko avautuavia tai sulkeutuvia. Keskusyksikkö vertaa jatkuvasti sisään tulevaa tietoa aikaisempaan 5 ms erottelutarkkuudella. Muutoksen tapahduttua (kestoaika >2,5 ms) käynnistyy hälytyskanavan tuloviivepiiri ja jos muutuneen tilan kestoaika ylitää hälytyskanavalle määritellyn tuloviiveen, rekisteröidään tapahtuma. Hälytyskanavan toimintamuoto kaikkine toimintoineen määritellään hälytyskeskuksen ohjelmoinnilla. Tapahtumat rekisteröidään myös sisäisiin tapahtumarekistereihin. Kuittaukset ja palautukset suoritetaan etupanelissa olevalla kuittauspainikkeella tai ulkoisella kuittauspainikkeella kaukokuittaustulojen kautta. Yksikkö voidaan sarjaportin ja tietoliikenneväylän avulla liittää paikallisraportointijärjestelmään SACO 148D4. Sarjaliikenneväylän kautta voidaan lukea hälytysyksikön tapahtumarekisteri (aikamerkinnällä) ja suorittaa ohjelmointi sekä kuittaukset. Tietoliikenneväylä on joko sähköinen johdinpari tai optinen valokuitukaapeliin perustuva yhteys. Valittua tietoliikenneväylää vastaavia väyläliitäntäyksiköitä on useampia lajeja. SACO 16D1 voi siis toimia täysin itsenäisenä hälytysyksikkönä. Mutta se voi olla myös osana laajaa hajautettua hälytysjärjestelmää jossa on raportointi ja hälytyskirjoitin ja/tai näyttöpääte. Tällöin yksikkö tietoja voi kysellä, yksikköä voi ohjata ja sitä voi ohjelmoida tietoliikenneväylän kautta. Hälytyskanavat Kaukokuittaukset Kaukopalautukset Syötöt 1 2 Ryhmähälytyksien relelähdöt Laitevikahälytyksen ja äänihälytyksen relelähdöt SPAväylän liitäntä SWIM 2A1 ~ ~ 48V Sisäinen syöttö Sarjaliikenne Kuva 1. Hälytysyksikön SACO 16D1 lohkokaavio 4

5 FAULT Mekaaninen rakenne Hälytysyksikkö on koottu eurooppakorttikokoa (100 x 160) olevista moduuleista. Käytössä olevat pistoyksiköt ovat: syöttömoduuli SPGU 240A1 tai SPGU 48B2 tulo/lähtömoduuli SWIM 2A1 prosessorimoduuli SWPM 3A1 Edellisten lisäksi kuuluu hälytysyksikköön myös liitäntämoduuli SWCM 3A1, jossa on pistoyksiköiden korttiliittimet ja vastapuolella ruuviliittimet ulkoa tuleville johdotuksille. Tässä moduulissa on myös 48 V jännitelähde hälytyssilmukoiden silmukkajännitteen muodostamiseen. Hälytysyksikön kotelu on tarkoitettu uppoasennukseen. Asennussyvyyttä voidaan pienentää käyttämällä asennuksessa 40 mm, 80 mm tai 120 mm korotuskehystä. Kotelo on valmistettu tukevasta suulakepuristetusta, vaalean harmaaksi maalatusta alumiiniprofiilista. Asennuskaulus on varustettu kumitiivisteellä, joka asennuksessa puristuu kauluksen ja asennusalustan väliin, jolloin saavutetaan tiiveysluokka IP 54. Kotelon takalevyllä on liitinrimat tulevia ja lähteviä toisiopiirejä varten. Ruuviliittimeen voidaan kytkeä yksi tai kaksi korkeintaan 2,5 mm 2 johdinta. Kaapelikenkiä ei tarvita. Kytkentäkaavio on yksikön kyljessä. Syöttömoduuli SPGU 240A1 tai SPGU 48B2 Tulo/lähtömoduuli SWIM 2A1 Liitäntämoduuli SWCM 3A1 Kotelo ON Prosessorimoduuli SWPM 3A1 Kansi Etupaneli Kuva 2. Hälytysyksikön toimimoduulit. 5

6 Kosketinsilmukat Hälytyskoskettimet, jotka liitetään SACO 16D1 tulee olla potentiaalivapaita, koska hälytysyksikkö kehittää itse käyttämänsä 48 V silmukkajännitteen. Tämä pätee myös yksikön molempiin kuittaustuloihin. Hälytyssilmukoiden syöttöyksikkö erottaa silmukkajännitteen galvaanisesti yksikön logiikkajännitteestä ja maasta. Tulopiirit on varustettu häiriösuojalla ja kynnysjännitesuojalla. Kosketin voi olla avautuva tai sulkeutuva. Yksikössä on sisäinen kosketinjännitteenvalvonta. Mahdollisessa vikatapauksessa syttyy vikaa ilmaiseva merkkivalo "FAULT", jolloin myös laiteviasta ilmoittava lähtörele toimii. Vikatieto voidaan lähettää myös sarjaliikenneväylän kautta ylemmille valvontatasoille. Suodatus Galvaaninen erotus Hälytysmodulille Hälytyskosketin 0 V 48 V 48 VDC Sisäisiltä syöttöyksiköiltä Kuva 3. Hälytyssilmukan ja hälytyskanavan tulopiirin periaatekaavio. Hälytyskanavan toiminta Yksittäinen hälytyskanava koostuu allakuvatusta toimintalohkoista. Numerotaulukot lohkokaaviossa ja seuraavissa tekstijaksoissa viittaavat eri parametrien ohjelmoitavuuteen. Viitenumero, joka vastaa eri parametrivaihtoehtoja, näkyy ohjelmoinnin yhteydessä hälytysyksikön numeronäytöstä. Lukitus ulos(0) Palautus Kuittaus Lepotila 48 V Hälytyskosketin Galvaaninen erotus ja signaalin suodatus KOSK.LAJI VALINTA HAVAHTUMIS VIIVE 0 = sulkeutuva kosketin 0 = 5 ms 1 = avautuva kosketin 1 = 20 ms 2 = sulkeutuva kosketin, 2 = 100 ms palautumista ei 3 = 1 s huomioida 4 = 5 s 3 = avautuva kosketin, 5 = 20 s palautumista ei 6 = 60 s huomioida 7 = 160 s 4 = sulkeutuva ja avautuva kosketin 5 = pulssilaskuri, laskee sulkeutuessa 6 = pulssilaskuri, laskee avautuessa 7 = pulssilaskuri, laskee avautuessa ja sulkeutuessa PALAUTUMIS VIIVE 0 = 5 ms 1 = 20 ms 2 = 100 ms 3 = 1 s 4 = 5 s 5 = 20 s 6 = 60 s 7 = 160 s 1 SEKVENSSI LOGIIKKA 0 = sekvenssit04 1 = sekvenssit 04, äänihälytys 2 = signaalia seuraava Kanava lukittu (2/3) Hälytysmerkkivalo Äänihälytys Jälleenanto A lukittu (1) & Jälleenanto B Jälleenanto A Kuva 4. Hälytyskanavan toiminnan lohkokaavio. 6

7 Hälytyskanavassa tapahtuu tulosignaalille anturityypin analyysi galvaanisen erotuksen ja häiriösuojauksen jälkeen. Vaihtoehtoja on seitsemän: 0 = hälytys sulkeutuvalta koskettimelta, myös koskettimen palautuminen huomioidaan 1 = hälytys avautuvalta koskettimelta, myös koskettimen palautuminen huomioidaan 2 = hälytys sulkeutuvalta koskettimelta, koskettimen palautumista ei huomioida 3 = hälytys avautuvalta koskettimelta, koskettimen palautumista ei huomioida 4 = hälytys niin avautuvalta kuin myös sulkeutuvalta koskettimelta 5 = pulssilaskuri, laskee koskettimen sulkeutuessa 6 = pulssilaskuri, laskee koskettimen avautuessa 7 = pulssilaskuri, laskee koskettimen sulkeutuessa ja avautuessa Viestilajia käytetään yleensä tapahtumarekisteröinnissä. Esim. katkaisijan laukaisu, joka antaa pulssin hälytysyksikölle aiheuttaa tapahtuman rekisteröinnin ainostaan pulssin saapuessa. Pulssilaskuria käytetään ainoastaan, kun kerätään tietoja ylemmälle tasolle. Pulssilaskurikanavien kanavaindikointisekvenssille asetellaan hälytyssignaalia seuraava indikointi ilman vilkkutai äänitoimintoa. Pulssilaskurikanaviin kytketyt jälleenantoreleet on ohjelmoitava pulssijälleenantotoimintoa varten. Mikäli kanavalle on ohjelmoitu pulssilaskuritoiminto se laskee enintään 3 Hz taajuisia pulsseja. Laskurin kapasiteetti on Laskuri on vapaasti aseteltavissa tämän alueen sisällä. Kun laskuri on laskenut se aloittaa uudestaan 0:sta. Laskurit voidaan lukea ja asetella ainoastaan SPAväylän kautta käyttämällä parametria V5. Laskurien muistipiireillä ei ole paristovarmistusta, joten muistiin tallennetut tiedot tuhoutuvat jännitekatkoksen aikana. Kun tuloviestissä on havaittu tilamuutos täyttyy myös signaalin kestoisuusehto täyttyä, ennenkuin sekvenssilogiikkamuisti aktivoituu. Hälytyskanavan havahtumisviiveen vaihtoehtoja on yhdeksän: 0 = 5 ms 1 = 20 ms 2 = 100 ms 3 = 1 s 4 = 5 s 5 = 20 s 6 = 60 s 7 = 160 s 8 = muu sarjaliitynnän kautta ohjelmoitu arvo Sarjaliitynnän kautta tuloviive on ohjelmoitavissa portaattomaksi, ks parametrilistaa ohjeen lopussa. Jos tulokanavan on määrä palautua muutoksesta normaalitilaan, täytyy vastaavasti palautumisviivekriteeri olla täytettynä. Palautumisviiveelle on samat aikavaihtoehdot kuin havahtumisviiveelle, mutta ne ohjelmoidaan erikseen. Kun sekvenssilogiikkamuisti aktivoituu, alkaa hälytysmerkkivalo toimia ohjelmoidun sekvenssin (vilkkutoiminnan) mukaisesti. Ohjelmoimalla valitaan viidestä normioidusta sekvenssivaihtoehdosta sopivin. Kaikki tuloviestin muutokset rekisteröidään tapahtumarekisteriin riippumatta valitusta hälytysmerkkivalon toimintasekvenssistä. Sekvenssimuisti kuittaantuu valitun toimintasekvenssin mukaisesti seuraavien kolmen toiminnan mukaisesti: SILENCE = äänihälytyksen kuittaus ACKNOWLEDGE = hälytyksen kuittaus RESET = palautus Jokaisesta hälytyskanavasta voidaan kaksi jälleenantosignaalia A ja B ryhmittää ryhmähälytysreleille. Tästä tarkemmin jaksossa "Ryhmittely". Jokainen kanava on varustettu kolmella erilaisella lukitustulopiirillä ja yhdellä lukituslähtöpiirillä. Lukitustulo ja lähtöpiirit ovat: 0 = lukituslähtöpiiri, voidaan kytkeä muihin kanaviin 1 = lukitustulopiiri, estää jälleenannon A vastaanottaessaan estotiedon 2 = lukitustulopiiri, lukitsee koko kanavan vastaanottaessaan estotiedon, palautuminen kuitattuna hälytyksenä 3 = lukitustulopiiri, lukitsee koko kanavan, palautuminen uutena hälytyksenä Lukitustulopiirit aktivoivat myös lukituslähtöpiirin vastaanottaessaan tulevan lukitustiedon. 7

8 Hälytyksen visuaalinen ilmaisu Hälytystilassa ko. kanavassa palaa kirkas valodiodi. Hälytystekstikalvo, jossa on 16 kanavatekstikenttää, voidaan työntää diodien edessä olevaan taskuun. Tästä enemmän jaksossa "Hälytystekstikalvon kirjoitus ja sen vaihto". Nelinumeroisessa näytössä tapahtuu ensihälytyksen ilmaisu. Myös koko tapahtumarekisterin sisältö saadaan näyttöön. Hälytyksen kuittaus ja hälytyskanavan palautus suoritetaan etulevyn yhteisellä kuittauspainikkeella tai kahdella ulkoisella kuittauspainikkeella. Kuittaustoiminnon osoitindiodit näyttävät, mikä kuittaustoiminto kulloinkin on vuorossa. Näyttöyksikkö FAULT ON SACO 16D1 Kuittauksen osoitindiodit SILENCE = äänihälytyksen kuittaus ACKOWLEDGE = hälytyskuittaus RESET = hälytyskanavan palautus Kuittaus/palautuspainike Kanavan hälytysteksti ja kanavan merkkivalodiodi Tapahtumarekisterin selailupainike Kuva 5. SACO 16D1 etupanelin hälytyksen ilmaisimet ja kuittauspainikkeet. Hälytyssekvenssit Hälytysyksikön ohjelmistossa on viisi vaihtoehtoista, normioitua vilkku ja kuittaussekvenssiä, joista sopiva valitaan. Vilkku ja kuittaussekvenssit ovat: 0 = ISA A, automaattinen palautus 1 = ISA A1, automaattinen palautus, äänihälytyksen kuittaus 2 = ISA M1, käsinpalautus, äänihälytyksen kuittaus 3 = ISA R1, indikointi myös palautuksesta, äänihälytyksen kuittaus 4 = DIN 19235, indikointi myös palautuksesta, äänihälytyksen kuittaus Yllämainitut sekvenssit ovat yhteisiä kaikille hälytyskanaville. Sekvenssejä voidaan kuitenkin muuttaa kanavakohtaisesti kolmella eri tavalla: 0 = vilkkutoiminta valitun sekvenssin mukaan 1 = vilkkutoiminta valitun sekvenssin mukaan, jossa kuitenkin äänihälytys myös palautuksesta. Voimassa ainoastaan sekvensseille ISA R1 ja DIN = signaalia seuraava indikointi ilman äänihälytystä Yksikkö valitsee itse vaadittavat kuittaustoimenpiteet. Osoitinvalodiodi osoittaa vuorossa olevan kuittaustoiminnon. Ulkoiset kuittaustulopiirit käytetään äänihälytykseen kuittaukseen ja hälytyksen kuittaukseen sekä kanavan palautukseen. HUOM! Kannessa olevaa kuittauspainiketta käytetään myös yksikön merkkivalojen koestukseen. Koestuksessa pidetään painiketta sisäänpainettuna n. 1 s ajan, kun kuittaamattomia hälytyksiä ei ole. Mikäli painiketta pidetään sisäänpainettuna yli 15 s, myös itsevalontarele ja FAULTvalodiodi aktivoituvat. 8

9 Automattinen palautus ISA A Hälytyskosketin Hälytysindikaattori Hälytyksen kuittaus Äänihälytyslähtö Automattinen palautus, erillinen äänihälytyksen kuittaus ISA A1 Hälytyskosketin Hälytysindikaattori Hälytyksen kuittaus Äänihälytyksen kuittaus Äänihälytyslähtö Palautus käsin, erillinen äänihälytyksen kuittaus ISA M1 Hälytyskosketin Hälytysindikaattori Hälytyksen kuittaus Hälytyskanavan kuittaus Äänihälytyksen kuittaus Äänihälytyslähtö Palautus käsin, indikointi myös kun hälytystulo palautuu normaalitilaan, erillinen äänihälytyskuittaus ISA R1 Hälytyskosketin Hälytysindikaattori Hälytyksen kuittaus Hälytyskanavan kuittaus Äänihälytyksen kuittaus Äänihälytyslähtö Palautus käsin, indikointi myös kun kuitattu hälytystulo palautuu normaalitilaan, erillinen äänihälytyskuittaus DIN Hälytyskosketin Hälytysindikaattori Hälytyksen kuittaus Hälytyskanavan kuittaus Äänihälytyksen kuittaus Äänihälytyslähtö Kuva 6. Valittavissa olevat hälytyskanavan toimintasekvenssit 9

10 Ensihälytyksen ilmaisu Hälytysyksikkö erottaa aina ensimmäisen hälytyksen myöhemmin tulevista. Etupanelin numeronäytöstä on luettavissa ensimmäisenä hälyttäneen kanavan numero. Ensihälytyksen ilmaisu lasketaan edellisestä palautuksesta tai kuittauksesta. Numeronäytön kaksi oikeanpuolimmaista numeroa ilmoittavat kanavanumeron ja "A" tarkoittaa tulevaa hälytystä. Ensihälytyksen ilmaisu on näytössä, kunnes yksikön palautus on suoritettu. Hälytyskanavan palautus (Reset) Ei käytössä Tapahtumalaji A = Hälytyskanava aktiivitilassa Kanava 1 Kanava 2 Kanavanumero Kanava 3 Ensihälytyksen muisti Numeronäyttö Kanava 16 Kuva 7. Ensihälytyksen ilmaisu Tapahtumarekisteri SACO 16D1 on varustettu tapahtumarekisterillä, jonka ansiosta häiriötilanteen jälkeen on mahdollista seurata häiriön leviämistä. Rekisteri on vyöryvä ja tapahtumaketjun yhdeksän viimeisintä tapahtumaa voidaan esittää näyttöyksikössä painikkeen avulla. Viimeisin tapahtuma, jolla on järjestysnumero 9 näyttöruudussa (No.), esitetään ensimmäisenä. Sen jälkeen edetään ajassa taaksepäin tapahtumaketjua pitkin järjestysnumeroon 1, joka näin edustaa rekisterin vanhinta tietoa. Järjestys Piste osoittaa ensimmäistä kuittauksen jälkeistä hälytystä Tapahtumalaji A = Hälytyskanava aktiivitilassa = Kanavan palautus = Kuittaus Kanavanumero Hälytyksen kuittaus (Ack) Kanava 1 Kanava 2 Kanava 3 Tapahtumarekisterin muisti Tapahtumarekisteri luetaan askeltamalla painonapilla Kanava 16 Viimeisin saapunut tapahtuma Numeronäyttö 10 Kuva 8. Tapahtumarekisterin rakenne

11 Sarjaliikenneväylän kautta luettava tapahtumarekisteri Hälytysyksikkö on varustettu erityisellä tapahtumarekisterillä, jossa on 50 tapahtuman tila ja jossa tapahtumilla on aikamerkkaus ja joka sisältää tiedon tapahtumalajista ja kanavanumerosta. Tämä rekisteri mahdollistaa hälytysyksikön liittämisen paikalliseen asematason raportointi ja tiedonvälitysyksikköön SACO 148D4. Aikamerkkaus on suhteellinen ja kokonaisaikaväli on korkeintaan 60 s. SACO 148D4 tahdistaa alayksiköiden kellot aikaajoin, yleensä kerran sekunnissa. Aikaerottelutarkkuus on parempi kuin 5 ms. Tapahtumarekisterin kanssa rinnan on hälytysyksikössä kanavamatriisirekisteri, jossa kutakin kanavaa vastaa yksi bitti. Bitti aktivoituu, mikäli kanava on ollut hälytystilassa lukuhetkien välillä. Tätä rekisteriä voidaan käyttää normaalin tapahtumarekisterin ylitäytössä. Katso lähemmin SACO 148D4:n tuotedokumenttia. 500 Tapahtumarekisteri Ylitäyttö SACO 100M 2 1 Time Aika Slave Orja Kanava Channel Koodi Code Isäntätaso Käyttäjän tekstien syöttö Kirjoitin Kello Aikamerkkaus: vuosi, kuukausi, päivä, tunti, minuutti Tahdistus SPAväylä Tapahtumat SPAväylä Tapahtumat SPAväylä Aika Kanava Ylitäyttö Koodi Kello 0 60 s Tapahtumarekisteri n Aika Kanava Ylitäyttö Koodi Kello 0 60 s Tapahtumarekisteri SPACOM hälytysmoduuli Matriisirekisteri SPACOM suojarelemoduuli Kuva 9. Tapahtumarekisteröinti SPACOM systeemissä 11

12 Jälleenannot Hälytysyksikkö on varustettu kahdella kiinteällä lähtöreleellä ryhmähälytyksiä varten, yhdellä äänihälytyksen ohjausreleellä ja yhdellä itsevalvontajärjestelmän lähtöreleellä. Lisäksi hälytysyksikkö sisältää kaksi lähtörelettä, joita käytetään joko ryhmähälytyslähtöinä tai kanavakohtaisina hälytyssignaalin toistoreleinä. Käytettäessä lähtöreleitä hälytyssignaalin toistoon toimivat lähtörelemoduulin releet täysin mikroprosessorimoduulista erillään. Täten lähtöreleet toistavat vastaavien hälytyskanaville tulevien hälytyssignaalien tilaa huomioimatta mahdollisia hälytyskanavalle määriteltyjä havahtumis ja palautumisviiveitä. Kanava 1 Kanava 2 A B A B Ryhmittely Jälleenantolajien valinta 0 = VSJ jälleenanto 1 = MSJ jälleenanto 2 = PJ jälleenanto 3 = VSJ + PJ jälleenanto Ryhmäjälleenanto 1 Ryhmäjälleenanto 2 Jälleenantolajien valinta 0 = VSJ jälleenanto 1 = MSJ jälleenanto 2 = PJ jälleenanto 3 = VSJ + PJ jälleenanto Kanava 15 Kanava 16 A B A B Kuva 10. Jälleenantojen periaatekaavio 12

13 Ryhmähälytysjälleenannot Kukin hälytyskanava tuottaa kaksi jälleenantotietoa A ja B, jotka vapaasti on ohjelmoitavissa ryhmähälytyksien jälleenantoreleille. Ryhmähälytysjälleenannoille on vuorostaan ohjelmointitoimenpitein valittavissa jokin seuraavista jälleenantolajeista: 0 = VSJ, viivästetty signaalia seuraava jälleenanto 1 = MSJ, hälytysmuistia seuraava jälleenanto 2 = PJ, pulssijälleenanto 300 ms 3 = VSJ + PJ, viivästetty signaalia seuraava jälleenanto, joka katkeaa 300 ms ajaksi kun uusi hälytys liittyy jo aktiivitilassa olevaan ryhmähälytykseen Havahtumisviiveet Palautumisviive Hälytys 1 Hälytys 2 Kanavien kuittaus VSJ jälleenanto MSJ jälleenanto PJ jälleenanto VSJ + PJ jälleenanto Kuva 11. Jälleenantolajien periaatekaavio. Kuvatussa kaaviossa on hälytykset 1 ja 2 määritelty kuuluviksi samaan hälytysryhmään. HUOM! Jälleenantoihin liittyy aina tietty perusviive. Perusviiveen suuruus riippuu hälytystietojen saapumistiheydestä ja käytössä olevien lukitustasojen lukumäärästä. Jos 200 ms ajanjaksona vain yksi hälytys saapuu eikä lukituksia ole käytössä, on jälleenannon perusviive 70 ms. Äänihälytyslaitteen ohjaus Äänihälytyslähtö aktivoituu yleensä kun jokin 16 kanavasta havahtuu tulevaan hälytykseen. Kukin kanava voidaan myös erikseen ohjelmoida antamaan äänihälytyksen poistuvasta hälytyksestä. Mikäli kanava on ohjelmoitu toimimaan signaalia seuraavana, ei äänihälytystä anneta, katso "Hälytyssekvenssit", sivut 8 ja 9. Äänihälytys voidaan kuitata etupanelin kuittauspainikkeella tai ulkoisella ohjaustiedolla erillisen äänihälytyksen kuittaustulon kautta. Hälytys, jonka aikaansaama äänihälytys on kuitattu pois, ei uusiutuessaan aiheuta uutta äänihälytystä, eli hälytyksen alkaessa "pumpata" ei äänihälytyksiä tule. Äänihälytyksen kuittaus (Silence) Kanava 1 Kanava 2 Kanava 3 Äänihälytysmuisti Äänimerkkilaitteen ohjausrele Kanava 16 Kuva 12. Äänihälytysohjauksen periaate 13

14 Itsevalvonnan hälytyslähtö Hälytysyksikkö valvoo jatkuvasti itseänsä ja antaa kosketinhälytyksen vikaantuessa tai toimintahäiriöön joutuessaan. Itsevalvonta tarkaailee sisäistä jännitteitä, ohjelman toimivuutta ja prosessorin logiikkaa. Sisäisen toimintahäiriön sattuessa tapahtuu automaattinen uudelleenkäynnistysyritys ja mikäli häiriö poistuu, jatkuu toiminta normaalilla tavalla. Mikäli vika on ohjelmassa, prosessorin logiikassa tai logiikan syöttötasoissa, syttyy FAULT merkkivalodiodi samalla kun itsevalvonnan hälytyslähtörele päästää (norm. vetäneenä). Itsevalvonnan toimiessa lukkiutuvat kaikki muut lähtöelimet ja sarjaliikenneportti sulkeutuu. Mikäli logiikan syöttöjännite kokonaan häviää, sammuvat sekä ON että FAULT merkkivalodiodit. Muutoin on toiminta edellisen kaltainen. Vioissa 48 V silmukkajännitteen syötössä syttyy FAULTvalodiodi ja itsevalvontajärjestelmän lähtörele päästää. Vikatoiminnosta voidaan lähettää tieto sarjaliikenneportin kautta. Lähtöreleiden syöttöjännitteen kadotessa päästää itsevalvontajärjestelmän lähtörele niinikään. Kosketinviestien tulopiirejä tarkkailee erillinen kanavakohtainen pumpauksen valvontaautomatiikka. Mikäli tapahtumia on yli sallitun arvon, jokin kanava saattaa jumittaa koko raportointijärjestelmän. Ylitykset esitetään näytössä seuraavalla tavalla: kanavanumero ylitys Esitys kuitataan RESETpainikkeella. Valvontaa ohjelmoidaan seuraavalla tavalla: 00 = valvonta ei toiminnassa = sallittu määrä rekisteröintejä minuutissa Hälytysyksikön häiriötilanteessa syttyy näyttöyksikössä seuraavanlaisia itsediagnostisia koodeja: 1 = parametrimuisti puuttuu 2 = parametrimuistissa vika (väärä tarkistussumma) 4 = silmukkajännitteessä alijännite 24 V alijännite 5 V yli ja alijännite 48 V alijännite Prosessorin valvonta (watch dog) Sisäisen valvonnan logiikka Fault 1 Jälleenantojen ja sarjaliikenteen lukitus Laitevikahälytyksen lähtörele Kuva 13. Itsevalvontajärjestelmän peraatekaavio 14

15 Lukitukset Niinkuin hälytyskanavan toimintoja kuvaavassa jaksossa mainittiin on kukin kanava varustettu kolmella lukitustulolla 1, 2 ja 3 sekä yhdellä lukituslähdöllä 0. Lukitustulo 1 lukitsee ainoastaan kanavajälleenannon A kun taas lukitustulo 2 lukitsee kanavan kokonaan. Lukitustulo 3 lukitsee kanavan kokonaan, mutta palautuu uutena hälytyksenä kun lukitus häviää. Hälytys tallentuu tapahtumarekisterissä uutena hälytyksenä. Estolähtö 0 aktivoituu havahtuneena olevasta kanavasta tai siitä että jokin lukitustuloista on havahtuneena. Viimeksi mainittu toiminto mahdollistaa jopa kahdeksantasoisten prioriteettijärjestelmien muodostamisen. HUOM! Jos lukitustasoja on käytössä enemmän kuin kolme, alkaa lukitustasojen lukumäärä vaikuttamaan tapahtumarekisteröinnin aikaerottelukykyyn. Lukitusten kytkemistä varten kanavien välillä on olemassa kahdeksan lukitusryhmää. Nämä ovat sisäisiä ja niitä käytetään ainoastaan kytkentämatriisissa (ks. seuraavan sivun kuvaa). Kukin hälytyskanava voidaan kytkeä kahteen vapaavalintaiseen lukitusryhmään. Lukitustoimintojen tyyppi on myös vapaavalintainen. Tämä tarkoittaa, että voidaan kytkeä esim. lukituslähtö kahteen ryhmään tai että kytketään lukitustulo yhteen ryhmään ja lukitustulo toiseen ryhmään. Kun järjestelmään kytketään ulkoinen lukitussignaali, otetaan yksi hälytyskanava käyttöön. Kanava suositellaan ohjelmoitavaksi signaalia seuraavalle indikoinnille (ei hälytystoimintoja). Lähtevä esto (0) Kuittaus Palautus 1 SEKVENSSI LOGIIKKA Häytysindikaattori Äänihälytys Hälytys tai lukitustulo Jälleenanto B & Jälleenanto A Kanava lukittu (2/3) Jälleenanto A estetty (1) Kuva 14. Yksittäisen kanavan lukitustoimintojen periaatekaavio 15

16 Kuvaan 15. liittyvä esimerkki Ulkoinen lukitustieto on kytketty kanavaan 10. Aktiivitilassa oleva estotieto lukitsee kanavan 7 jälleenannon A ja lukitsee täysin kanavan 8. Samanaikaisesti kanava 8 lukitsee kanavan 5 jälleenannon A. Ulkoinen lukitustieto lukitsee nyt myös kanavan 5 jälleenannon A. Kytkennät lukitusryhmille on rengastettu kuvassa. Ohjelmointitekniikka käsitellään myöhemmin tekstissä jaksossa "Keskinäisten lukitusten ohjelmointi". Lukitusjärjestelmän kokonaiskuvan hallitsemiseksi voidaan ohjelmoinnin yhteydessä käyttää kuvaa 15. Lukituksen/eston laji 0 = lähtevä esto 1 = jälleenanto A estetty 2 = hälytyskanava lukittu LUKITUSRYHMÄT Lukitustulo Kanava 1/ Kanava 2/ Kanava 3/ Kanava 4/ Kanava 5/ Kanava 6/ Kanava 7/ Kanava 8/ Kanava 9/ Kanava10/ Kanava 11/ Kanava12/ Kanava13/ Kanava 14/ Kanava 15/ Kanava 16/ HÄLYTYSMODUULIN No. Kuva 15. Esimerkki lukitusohjelmoinnista 16

17 Sarjaliikenneportti Hälytysyksikkö on varustettu multidrop tyyppisellä sarjaliikenneportilla, jonka kautta yksikkö liitetään keskitettyyn tiedonvälitys ja raportointijärjestelmään SACO 148D4. Hälytysyksikkö voidaan liittää myös muihin automaatiojärjestelmiin. Tiedonsiirron protokolla on ASCIItyyppinen ja se kuvataan tarkemmin tuoteselostuksessa SPA BUS COMMUNICATION PROTOCOL V SPACOM 2 EN 1. Sähköisen tiedonsiirron vaatimat vahvistinpiirit on sisäänrakennetut ja johdotetut yksikön ruuviliittimille. Sähköisesti tietoa voidaan siirtää n. 30 m, joskus enemmänkin riippuen häiriöympäristöstä. Suurin sallittu maadoituspotentiaalin eri kahden yksikön välillä on ±10 V. Sarjaliikenneportti on RS 485 tyyppiä. Sarjaliikenneväylä voidaan liittää hälytysyksikköön erikseen tilattavan väyläliitäntämoduulin SPA ZC3 avulla. Väyläliitäntämoduuli on varustettu kahdella yhdeksännapaisella Dtyypin pienoiskoskettimella. Navat 1, 2, 13 ja 14 kytketään tässä tapauksessa rinnakkain yksiköiden välillä. Kun tietoa on siirrettävä pitempiä matkoja, käytetään kuituoptista sarjaliikenneväylää ja tätä varten tarkoitettuja väyläliitäntämoduuleja. Muovikuitukaapelia käytettäessä on tiedonsiirtoetäisyys n. 30 m, kun se lasikuitukaapelilla on jopa 2 km. Konvertoiva RS 485/RS 232 väyläliitäntämoduuli on myös tilattavissa. Väyläliitäntämoduulit kiinnitetään pakkauksessa olevien kiinnityshylsyjen avulla hälytysyksikön ruuviliitinrimaan. Normaali tiedonsiirtonopeus on 9600 bittiä/s. Sarjaliikenneväylän kautta voidaan lukea seuraavia hälytysyksikön tietoja: tapahtumarekisterin sisältö aikamerkintöineen kanavien tila ja järjestelmän tila asetteluarvot ja parametrit pulssilaskuri Hälytysyksikölle voidaan sarjaliikenneväylän kautta lähettää seuraavia tietoja: kellon tahdistukset hälytyskanavien ohjaukset lähtöreleiden ohjaukset lukitusväylän ohjaukset asetteluarvot ja parametrit Tuleva ja lähtevä tieto SPAväylän tietoliikennesuunnan ohjaus Rx/Tx RTS 8V Kuva 16. Sarjaliikenneportin periaatekaavio Vilkkutahdistus Mikäli useampi vierekkäin toimivilta yksiköiltä puuttuu sarjakommunikaatiosysteemi, jota valvoo ylempi taso, vilkkutahdistusta suositellaan. Yksiköt liitetään yhteen sarjaliitännän kautta. Sarjaliitäntäohjelmoinnin avulla yhdelle yksikölle ohjelmoidaan lähetystoiminto (V201 = 1), jonka avulla yksikkö lähettää tahdistussanomia muille yksiköille, joille ohjelmoidaan (V201 = 0). 0 = tahdistustulo 9600 Bd 1 = tahdistuslähtö 9600 Bd 2 = normaali sarjaliikenne 9600 Bd 3 = sarjaliikenne 4800 Bd 4 = sarjaliikenne 2400 Bd 5 = sarjaliikenne 1200 Bd 6 = sarjaliikenne 300 Bd 17

18 Ohjelmointi Kaikki parametritieto on tallennettu ohjelmoitavaan muistipiiriin (EEPROM). Tästä seuraa, että kaikkien parametrien uudelleenohjelmointi voidaan suorittaa etulevyn painikkeilla tai sarjaliikenneportin kautta. Sovelluskohtainen hälytysyksikön ohjelmointi voidaan näinollen halutessa suorittaa vasta käyttöönoton yhteydessä. Parametrimuisti voidaan myös lukita kytkentäpistikkeen avulla. Pistike sijaitsee välittömästi etupanelin alla piirilevyllä. Lähempiä tietoja ohjelmoinnista annetaan jaksossa "Käyttö". Apujännitteen syöttöjärjestelmä Hälytysyksikön SACO 16D1 vakiosyöttöyksikkö toimii vapaavalintaisella syöttöjännitteellä apujännitealueelta V vaihto tai tasajännitettä. Tilauksesta toimitetaan myös muita vaihtoehtoja. Yksikkö on varustettu kahdella täysin identtisellä syöttötulolla. Yleensä käytössä on vain toinen, mutta kahden syöttötulon ansiosta voidaan hälytysyksikölle järjestää kaksoissyöttö. Huomioitavaa on, että tulopiirit ovat galvaanisesti yhdessä, minkä takia syöttöverkkojen on oltava galvaanisesti toisistaan erossa. Esimerkiksi voidaan käyttää erotusmuuntajaa, jos syöttöjännitteenä käytetään vaihtojännitettä. Eristysjännitekestoisuus syöttöverkon ja elektroniikan välillä on 2 kv, 50 Hz, 1 min kuten myös hälytyssilmukkapiirin ja elektroniikan välillä. 20 Syöttö Syöttö 2 23 SPGU Hälytyssilmukkasyöttö 48 V 24 Logikkasyöttö 8 V Relesyöttö 24 V Kuva 17. Syöttöjärjestelmän periaatekaavio VAC Syöttö SPGU 110 VDC Syöttö 2 24 SACO 16D1 Kuva 18. Esimerkki hälytysyksikön kaksoissyötöstä. Syöttö 1 on 220 V vaihtojännitettä, joka syötetään erotusmuuntajan kautta, teho 20 VA, muuntosuhde 1/1. Syöttö 2 on 110 V tasajännitettä. 18

19 Käyttö Asennus Hälytysyksikön kotelo on tarkoitettu uppoasennukseen. Kiinnitys tapahtuu kahden terässangan avulla kotelon ylä ja alapuolella. Asennussyvyyttä voidaan pienentää käyttämällä korotuskehystä, joita on kolme kokoa: SPAZX 101, 40 mm korotuskehys SPAZX 102, 80 mm korotuskehys SPAZX 103, 120 mm korotuskehys Korotuskehyksien mukana toimitetaan niitä vastaavat kiinnityssangat. Asennuksessa on kumitiiviste, jonka ansiosta saavutetaan kotelointiluokka IP 54 tauluasennuksessa ±1 a b 139 ± Panel cutout Raising frame SPAZX 101 SPAZX 102 SPAZX 103 a b Kuva 19. Hälytysyksikön SACO 16D1 mittapiirros. 19

20 Kytkentä Hälytysyksikön takakansi on varustettu ruuviliittimillä, joihin kaikki ulkoiset tulo ja lähtöpiirit kytketään. Jokaiseen ruuviliittimeen on mahdollista liittää yksi tai kaksi johdinta, joiden poikkipinta on enintään 2,5 mm 2. Kaapelikenkiä ei tarvita. Kotelon kyljessä on liitäntäkaavio L N L N + + SACO 16D1 Made in Finland U N =18 80V RS BA SERIAL NO U =80 265V ~ RS AA N Numeroidut ruuviliittimet Arvokilpi, johon on merkitty lajimerkki, sarjanumero ja syöttöjännite Kuva 20. Hälytysyksikön SACO 16D1 takakansi. Liitännät: Syötöt 2024 Suojamaa 22 Hälytyssilmukat 4972 Kuittaukset 1618 Jälleenannot 512 Sarjaväylä 123 ja 1314 Rx/Tx SIGNAL GND GROUP AL. 1 + GROUP AL. 2 FAULT AUD. ALARM V +8V RTS FOR SPAZC RESET AUD. RESET N L + N L + CH1 CH2 CH3 CH4 CH5 CH6 CH7 CH V CH9 CH10 CH11 CH12 CH13 CH14 CH15 CH16 Kuva 21. Hälytysyksikön SACO 16D1 liitäntäkaavio 20 TÄRKEÄÄ 1 Varmista että käytetty syöttöjännite on arvokilven mukainen. Jos käytetään kahta syöttöä, on molempien syöttöjännitteiden oltava arvokilven mukaisia. Tarkista että suojamaa on kytketty TÄRKEÄÄ 2 Mikäli kaksoissyöttöä käytetään, on syöttöjen oltava galvaanisesti toisistaan erotetut esim. erotusmuuntajalla, mikäli käyttäjä ei hyväksy molempien syöttöjännitteiden galvaanista yhteenkytkemistä.

21 Toimintakoe Käynnistyksessä kaikki aktiivitilassa olevat kanavat ilmaistaan kuitattuina hälytyksinä. Nämä hälytykset eivät löydy tapahtumarekisteristä. Hälytysyksikön toimintakoe suoritetaan siten, että mahdolliset hälytykset kuitataan ensin pois ja sen jälkeen pidetään kuittauspainiketta painettuna n. 1 s ajan. Silloin on näytön ja kaikkien hälytysmerkkivalojen sytyttävä ja ne palavat niin kauan kuin kuittauspainiketta painetaan. Poikkeuksen muodostaa FAULTmerkkivalo, joka syttyy vasta kun kuittauspainiketta on painettu 15 s. Tällöin toimii myös itsevalvontajärjestelmän lähtörele. Toimintakoe on sisäinen eikä koske tulopiirejä eikä lähtöpiirejä. Kaikki hälytyssilmukat ja kaapelointi on koestettava ensiökokeiden avulla. Hälytystekstikalvon kirjoitus ja sen vaihto Hälytysyksikkö on varustettu tekstikentällä kanavakohtaisia hälytystekstejä varten. Tekstikalvo, joka on piirrustusmuovia, on sijoitettu etupanelissa olevaan taskuun. Kun etupaneli on irroitettu, voidaan tekstikalvo vetää ulos vasemmalle alla olevan kuvan osoittamalla tavalla. Teksti tehdään parhaiten tussikynällä tai kirjoituskoneella. Hälytysyksikön mukana toimitetaan tekstiarkki käsittäen kolme tekstikalvoa. Yhden kanavan tekstikentän koko on 20 mm x 20 mm. Teksti voidaan jakaa neljälle riville. HUOM! Ylimmän rivin tekstaus tehdään niin, että hälytysmerkkivalot eivät peity. FAULT ON Kuva 22. Etupanelin hälytystekstikalvo osittain ulosvedettynä. T 1 GROUND FAULT TRIP Tekstin koko 2,5 mm G 1 MOTOR GROUND FAULT Tekstin koko 1,8 mm RELAY TRIP 1 Hälytysyksikön tunnusnumero Kuva 23. Hälytystekstikalvon täyttöesimerkki. 21

22 Lähtörelekoskettimien toiminnan muuttaminen Kun hälytysyksikkö toimitetaan, ovat kaikki lähtörelekosketintoiminnot sulkeutuvia. Laitevikahälytysrele on normaalikäytön aikana vetäneenä ja sen kosketinpiiri on auki. Näin saadaan hälytys sulkeutuvalla koskettimella siinäkin tapauksessa, että hälytysyksiköltä katoaa syöttöjännitteet. Kosketintoiminnot voidaan halutessa muuttaa avautuviksi. Releet on sijoitettu tulo/lähtömoduulille SWIM 2A1. Moduuli tulee näkyviin ja on ulosvedettävissä, kun suojakansi avataan, etupaneli poistetaan ja prosessorimoduuli SWPM 3A1 vedetään ulos. VAROITUS! Vaikka hälytysyksikön syöttöjännite on katkaistu, voi jälleenantoreleiden kosketinpiireissä esiintyä ulkoisia jännitteitä. Kun tulo/lähtömoduuli on vedetty ulos piirilevyt erotetaan toisistaan siten, että muovisten korotustulppien lukitusväkäset puristetaan kokoon ja piirilevyt irroitetaan toisistaan. Relepiirilevyissä olevat ohjelmointilangat kuuluvat eri lähtöreleille seuraavasti: W1 = ryhmähälytys 1 W2 = ryhmähälytys 2 W3 = laitevikahälytys W4 = äänihälytys Ohjelmointi tehdään siten, että ohjelmointilanka siirretään halutun kosketintoiminnan aikaansaamiseksi painokytkentälevyn taustapainatuksen osoittamalla tavalla. W1 W2 W3 W4 E E E E E E E E E E E E 2/64 ~ S N 4KV/8mm 250 VDE 0860 ZN1 AZ V 8A ~ AC1 24 V ZETTLER /64 ~ S N 4KV/8mm 250 VDE 0860 ZN1 AZ V 8A ~ AC1 24 V ZETTLER /64 ~ S N 4KV/8mm 250 VDE 0860 ZN1 AZ V 8A ~ AC1 24 V ZETTLER /64 ~ S N 4KV/8mm 250 VDE 0860 ZN1 AZ V 8A ~ AC1 24 V ZETTLER 0911 Äänihälytyksen lähtörele Laitevikahälytyksen lähtörele Ryhmähälytys 2:n lähtörele Ryhmähälytys 1:n lähtörele Kuva 25. Tulo/lähtömoduulin SWIM 2A1 lähtöreleet. 22

23 Käyttötoimenpiteet Hälytysyksikkö on helppokäyttöinen. Periaatteessa käyttö hallitaan yhdestä ainoasta painikkeesta laitteen kannessa, eli kuittauspainikkeesta. Tapahtumarekisteriä selataan kuitenkin painikkeella. FAULT ON SACO 16D1 Toimitilan merkkivalot Ensihälytyksen ja tapahtumarekisterin näyttöyksikkö Kuittaussekvenssien merkkivalot Kuittaus ja koestuspainike Hälytyskanavan tekstikenttä ja hälytysmerkkivalo Tapahtumarekisterin selailupainike Muita painikkeita ja indikaattoireita käytetään parametrien ohjelmoinnissa. Kuva 26. SACO 16D1 etupanelin merkkivalot ja tapahtumarekisterin selailupainike. Normaalitilanteessa, kun taulussa ei ole hälytyksiä ja kaikki kuittaukset on suoritettu, palaa etupanelissa vain vihreä ONmerkkivalo. Hälytystiedon saapuessa havahtuu hälytysmerkkivalo ohjelmoidun sekvenssin mukaan ja näyttöyksikössä esitetään ensimmäisenä havahtuneena kanavan numero Akirjaimen edeltämänä. Kuittausmerkkivalo syttyy ko. kuittaussekvenssin mukaan. Kuittaustoiminnot ovat: SILENCE = äänihälytyksen kuittaus ACKNOWLEDGE = hälytyksen kuittaus RESET = palautus Äänihälytyksen kuittaus ja hälytysmerkkivalon kuittaus voidaan suorittaa myös ulkoisten painikkeiden avulla. Painikkeet liitetään hälytysyksikön liittimiin "AUD. RESET" ja "RESET" yksikön takalevyllä. Ensihälytyksen ilmaisu Ensimmäisen hälytysyksikön kuittauksen jälkeen saapuva hälytys ilmaistaan automaattisesti näyttöyksiköllä. Ensimmäisenä hälyttävä kanava ilmaistaan kanavan numerolla. Hälytyskanavan palautus (Reset) Ei käytössä Tapahtumalaji A = Hälytyskanava aktiivitilassa Kanava 1 Kanavanumero Kanava 2 Kanava 3 Ensihälytyksen muisti Numeronäyttö Kanava 16 Kuva 27. Ensihälytyksen ilmaisun periaatekaavio. Ensihälytyksen ilmaisu poistuu näytöstä kuittauspainikkeella RESET. 23

24 Tapahtumajärjestyksen rekisteröinti Hälytysyksikkö rekisteröi jatkuvasti tulevat tapahtumat ja viimeisimmät yhdeksän tapahtumaa löytyvät aikajärjestyksessä tapahtumarekisterissä. Tapahtumarekisterin tiedosto voidaan askeltaa läpi valintapainikkeiden avulla, jota varten hälytysyksikön kansi on avattava. Askeltaminen rekisterin läpi käy siten, että ensin esitetään tapahtumista nuorin ja sen jälkeen edetään ajassa taaksepäin vanhimpaan tapahtumaan, jonka jälkeen näyttöyksikkö sammuu. Mikäli halutaan voidaan rekisterin läpiaskeltaminen toistaa. Askeltaminen tapahtuu aina yhteen ja samaan suuntaan. Järjestys Piste osoittaa ensimmäistä kuittauksen jälkeistä hälytystä Tapahtumalaji A = Hälytyskanava aktiivitilassa = Kanavan palautus = Kuittaus Kanavanumero Hälytyksen kuittaus (Ack) Kanava 1 Kanava 2 Kanava 3 TÄRKEÄÄ! Siirryttäessä ohjelmointirutiineihin pyyhkiytyy tapahtumarekisterin tieto automaattisesti. Tapahtumarekisterin tieto häviää myös syöttöjännitekatkoksessa. Tapahtumarekisterin muisti Tapahtumarekisteri luetaan askeltamalla painonapilla Kanava 16 Viimeisin saapunut tapahtuma Numeronäyttö Kuva 28. Tapahtumarekisterin periaatekaavio. 24

25 Ohjelmointi Hälytysyksikkö SACO 16D1 on erittäin monipuolinen mutta samalla helppokäyttöinen ja käyttäjäystävällinen. Yksikkö voidaan kätevästi sopeuttaa käyttäjän tarpeisiin, koska kaikki parametritiedot on tallennettu ohjelmoitavaan, ei katoavaan puolijohdemuistiin. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että muutokset voidaan hoitaa kätevästi. Parametrien valinnat voidaan suorittaa asennuksen jälkeen, mikä useissa tapauksissa yksinkertaistaa käyttöönottoa. Hälytyskeskuksen asettaminen ohjelmointitilaan voidaan estää etulevyn takana olevalla valintapistikkeellä. Näin asiattomien pääsy ohjelmia muuttamaan on estetty. Ohjelmointitekniikka Hälytysyksikkö ohjelmoidaan etupanelin viiden ohjelmointipainikkeen ja numeronäytön avulla. Ohjelmointipainikkeisiin päästään käsiksi avaamalla hälytysyksikön kansi. Numeronäyttö FAULT ON SACO 16D1 Tallennuspainike M Parametrien osoitinmerkkivalot Parametrien kutsupainike Numeroarvon valintapainike Näytön osoittimien ohjauspainike Kanavien selailupainike Kuva 29. SACO 16D1 etupanelin ohjelmointipainikkeet ja numeronäyttö. TÄRKEÄÄ 1. Ohjelmointi tapahtuu täysin OFFline toimena, mikä tarkoittaa että hälytysyksikkö on saatettu irti normaalista toimesta ohjelmoinnin ajaksi. Siirryttäessä takaisin normaaleihin rutiineihin toimii yksikkö kuten käynnistyksessä. Ohjelmoinninestopistike S 2 S 1 Kuva 30. SACO 16D1 etupanelin takana olevat ohjelmointipistikkeet. TÄRKEÄÄ 2. Ohjelmoinninestopistikkeellä voidaan joko sallia tai estää hälytysyksikön ohjelmointi. Etupanelin alla on pistikepaikat S1 ja S2. Ohjelmointi on estetty kun oikosulkupistike on asennossa S2 ja ohjelmointi on sallittu asennossa S1. Etupaneli, jonka takana estopistike on, irroitetaan avaamalla neljä sormiruuvia. 25

26 Ohjelmointipainikkeet Parametrin kutsupainike Painikkeella kutsutaan vuoroperään yhtä viidestä ohjelmoitavasta parametrista näyttöön. Näytössä näkyy samanaikaisesti aikaisemmin valitut parametrien arvot. Ohjelmointitoiminnosta päästään ulos askeltamalla eteenpäin kunnes kaikki parametrien osoitinmerkkivalot sammuvat. Näytön osoittimen ohjauspainike Painikkeella siirretään näytön osoitinta näyttöruudussa. Numero tai numerot, joiden kohdalla osoitin kulloinkin on, vilkkuvat. Numeroarvon painike Painikkeella valitaan lukuarvoa numeronäytön siihen ruutuun, jota osoitin ko. hetkellä osoittaa, eli siihen ruutuun joka vilkkuu. Tallennuspainike M Kuittauspainiketta käytetään ohjelmoinnissa tallennuspainikkeena. Kanavien selailupainike Painikkeella haetaan kulloinkin ohjelmoitava hälytyskanava. Kanavat askelletaan läpi samalla kun ko. kanavan hälytysmerkkivalo syttyy. Ohjelmointitilanteita varten on olemassa erityinen opastuskortti, jota suositellaan käytettävän hälytysyksikköä ohjelmoitaessa sen jälkeen kun ohjelmointiperiaatteisiin on perehdytty. Ohjelmointitekniikka esitetään seuraavassa jaksossa. Hälytyskanavan havahtumisviiveen ohjelmointi Parametrin kutsupainikkeella edetään parametrien osoitinmerkkivalorivissä kohtaan IN PUT. Kanavien selailupainikkeella valitaan ohjelmoitava kanava. Näytön osoittimen ohjauspainikkeella valitaan näytön ensimmäinen numero vasemmalta, vilkkuu. Numeroarvo vastaa seuraavia havahtumisviiveen arvoja: 0= 5ms 1= 20ms 2 = 100 ms 3= 1s 4= 5s 5= 20s 6= 60s 7 = 160 s 8 = muu sarjaliikenteen kautta aseteltu arvo Numeroarvon valintapainikkeella valitaan haluttu arvo, joka sitten syötetään muistiin tallennuspainikkeella M. Sen jälkeen voidaan jatkaa ohjelmoimalla muita kanavia tai muita parametrejä mutta myös suoraan mennä ulos ohjelmointirutiinista parametrin kutsupainikkeella. TÄRKEÄÄ! Jos yhtään painiketta ei paineta minuutin sisällä, poistuu hälytysyksikkö automaattisesti ohjelmointirutiinista ja astuu normaaliin käyttörutiiniin. Hälytyskanavan palautumisviiveen ohjelmointi Ohjelmointi suoritetaan täysin havahtumisviiveen ohjelmointia koskevien ohjeiden mukaan, katso edellinen jakso. Osoitin osoittaa nyt kuitenkin näytön toista numeroa vasemmalta, jolla palautumisviive indikoidaan. Aikaarvot ovat samat kuin havahtumisviiveen kohdalla. 26

27 Hälytyssignaalilajin ohjelmointi Parametrin kutsupainikkeella haetaan osoitinmerkkivalo INPUT ja kanavien selailupainikkeella haluttu kanava. Osoittimen ohjauspainikkeella valitaan näytöstä kolmas numero vasemmalta. Numero vastaa seuraavia hälytyssignaalilajeja: 0 = hälytys sulkeutuvalta koskettimelta, myös koskettimen palautuminen huomioidaan 1 = hälytys avautuvalta koskettimelta, myös koskettimen palautuminen huomioidaan 2 = hälytys sulkeutuvalta koskettimelta, myös koskettimen palautumista ei huomioida 3 = hälytys avautuvalta koskettimelta, myös koskettimen palautumista ei huomioida 4 = hälytys niin avautuvalta kuin myös sulkeutuvalta koskettimelta 5 = pulssilaskuri, laskee koskettimen sulkeutuessa 6 = pulssilaskuri, laskee koskettimen avautuessa 7 = pulssilaskuri, laskee koskettimen sulkeutuessa ja avautuessa Numeroarvon valintapainikkeella valitaan haluttu numero ja sitä vastaava toiminto, joka syötetään muistiin tallennuspainikkeella M. HUOM! Reunaohjattuja kanavia ei tule ryhmitellä muihin kuin MSJ ja PJtyyppisille jälleenantoryhmille. Edellä mainituilla signaalilajeilla ohjattu hälytyskanava on lukittavissa, mutta se ei voi itse toimia lukitustiedon lähettäjänä. Kanavakohtaisen indikoinnin ohjelmointi Parametrin kutsupainikkeella haetaan osoitinmerkkivalo INPUT ja kanavien selailupainikkeella valitaan haluttu kanava. Näytön neljäs numero vasemmalta lukien ilmoittaa indikointilajin: 0 = normaalisekvenssi, joka on valittu koko hälytysyksikölle (vilkkujärjestelmä) 1 = normaalisekvenssi, joka on valittu koko hälytysyksikölle mutta lisättynä äänimerkillä myös hälytystiedon poistuessa, pätee vain hälytyssekvensseille 3 ja 4 2 = hälytyssignaalia seuraava indikointi ilman äänihälytysmerkkiä Numeroarvon valintapainikkeella valitaan haluttu toimintamuoto, joka syötetään muistiin tallennuspainikkeen M avulla. Pumppauksen valvonnan ohjelmointi Parametrin kutsupainikkeella edetään kohtaan INPUT, jolloin sitä vastaava merkkivalo syttyy ja jää palamaan. Selailupainikkeella haetaan kanava, joka halutaan liittää pumppauksen valvontaan. Näytön osoittimen ohjauspainiketta painetaan viisi (5) kertaa, jolloin näytön ensimmäinen, kolmas ja neljäs numero valaisee. Kolmas ja neljäs numero ilmoittaa pumppauksen valvonnan: 00 = valvonta ei toiminnassa 01 99= sallittu määrä rekisteröintejä minuutissa Ryhmähälytysten muodostaminen Parametrin kutsupainikeella edetään kohtaan GROUP, jolloin sitä vastaava merkkivalo syttyy ja jää palamaan. Selailupainikkeella haetaan kanava, joka halutaan liittää ryhmähälytykseen. Näytön osoittimen ohjauspainikkeella valitaan joko näytön vasemmanpuoleiset kaksi numeroa, jotka vastaavat kanavakohtaista Atyypin jälleenantoa, tai näytön oikeanpuoleiset kaksi numeroa, jotka vastaavat kanavakohtaista B tyypin jälleenantoa. Painikkeella valitaan sen jälkeen haluttu jälleenantoryhmä. = ei jälleenantoryhmää 01 = jälleenantoryhmä 1 02 = jälleenantoryhmä 2 Haluttaessa voidaan sekä A että Btyypin jälleenantotiedot ryhmitellä. Tallennuspainikkeella M syötetään valittu toiminto muistiin. Kaikki edellä käsitellyt parametrien ohjelmointiesimerkit ovat olleet kanavakohtaisia, ts. valinnat suoritetaan kullekin kanavalle erikseen. Seuraavassa käsiteltävä toiminto on hälytysyksikkökohtainen, ts. kaikille kanaville yhteinen. 27

28 Ryhmähälytyksen jälleenantolajin valinta Parametrin kutsupainikkeella edetään kohtaan OUTPUT, jolloin sitä vastaava merkkivalo syttyy ja jää palamaan. Osoittimen ohjauspainikkeella aktivoidaan näytön kaksi vasemmanpuoleista numeroa, jotka ilmoittavat jälleenantoryhmän numeron seuraavasti: 01 = jälleenantoryhmä 1 02 = jälleenantoryhmä 2 Numeroarvon valintapainikkeella valitaan haluttu jälleenantoryhmä, jonka jälkeen osoitin siirretään näytön oikeanpuolimmaiseen numeroon joka tällöin vilkkuu. Näytössä esiintyvä numero vastaa seuraavia jälleenantolajeja: 0 = viivästetty signaalia seuraava jälleenanto (VSJ) 1 = hälytysmuistia seuraava jälleenanto (MSJ) 2 = pulssijälleenanto, 300 ms pituinen (PJ) 3 = viivästetty signaalia seuraava jälleenanto 300 ms pituisella katkolla uuden hälytyksen liittyessä jo aktiivitilassa olevaan jälleenantoryhmään Numeroarvon valintapainikkeella valitaan haluttu jälleenantolaji, joka tallennetaan muistiin tallennuspainikkeella M. Keskinäisten lukitusten ohjelmointi Hälytyskanavien keskinäiset lukituskuviot määritellään kanavakohtaisesti ohjelmoimalla. Yleiskuva kanavien keskinäisestä lukitusmahdollisuuksista esitetään sivulla 16. Merkitsemällä halutut lukitukset sivun 33 kuvaan saadaan kätevä muistituki lukitusten ohjelmoinnille. Hakupainikkeella edetään kohtaan INTER LOCK, jolloin sitä vastaava merkkivalo syttyy ja jää palamaan. Selailupainikkeella valitaan kanava, johon lukitustoiminnot liittyvät. Kanavaa kohden voidaan valita kaksi lukitustoimintoa. Yksi ja sama kanava voi näin ollen vastaanottaa lukituksensa kahdelta eri lukitusryhmältä. Näytön vasemmanpuoleiset kaksi numeroa vastaavat 1. lukitustoimintoa ja oikeanpuoleiset kaksi numeroa 2. lukitustoimintoa. Jos päätetään käyttää 1. lukitustoimintoa, ilmoittaa näytön vasemmanpuoleisin numero lukituksen lajin, eli: 0 = lähtevä lukitus 1 = tuleva lukitus, jälleenanto A estetty 2 = tuleva lukitus, koko kanava lukittu, palautuu kuitattuna hälytyksenä 3 = tuleva lukitus, koko kanava lukittu, palautuu uutena hälytyksenä Kun haluttu lukitustoiminto on valittu voidaan tämä yhdistää haluttuun lukitusryhmään siirtymällä osoittimen ohjauspainikkeella näytön toisen numeron vasemmalta ja askeltamalla sen jälkeen numeroarvon valintapainikkeella halutun lukitusryhmän kohdalle (1...8). Jos lukitustoimintoa ei haluta, valitaan lukitusryhmän numeron sijasta viiva (). Valittu ohjelma tallennetaan muistiin tallennuspainikkeella M. Toisen lukitustoiminnon valinta suoritetaan samalla tavalla kuin ensimmäisen lukitustoiminnon valinta sillä erolla, että nyt näytön kolmas numero vasemmalta lukien ilmoittaa lukituksen lajin ja neljäs numero vasemmalta lukien lukitusryhmän. TÄRKEÄÄ! Jos käytössä on enemmän kuin kolme lukitustasoa (kanava joka lukitsee kanavan), pyrkii tapahtumarekisteröinnin erottelukyky heikkenemään. Esimerkki sivulta 16 Ensin valitaan INTERLOCK ja kanava 10. Näyttöön ohjelmoidaan 0 1 0, joka tallennetaan muistiin. Kanava 10 aktivoi nyt lukitusryhmän 1. Sitten haetaan kanava 8. Näyttöön ohjelmoidaan , joka tallennetaan muistiin. Kanava 10 lukitsee nyt täysin kanavan 8 (lukitusryhmän 1 välityksellä), samalla kun kanava 8 aktivoi lukitusryhmän 2. Sitten haetaan kanava 7. Näyttöön ohjelmoidaan 1 1 0, joka tallennetaan muistiin. Kanava 10 lukitsee nyt lukitusryhmän 1 välityksellä kanavan 7 jälleenannon A. Sitten haetaan kanava 5. Näyttöön ohjelmoidaan 1 2 0, joka tallennetaan muistiin. Kanava 10 lukitsee nyt kanavan 8, joka lukitsee kanavan 5 jälleenannon A. 28