ARVONLISÄVEROTUS KANSAINVÄLISISSÄ HANKINTATILANTEISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ARVONLISÄVEROTUS KANSAINVÄLISISSÄ HANKINTATILANTEISSA"

Transkriptio

1 SAVONIA AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous, Kuopio ARVONLISÄVEROTUS KANSAINVÄLISISSÄ HANKINTATILANTEISSA Outi Väätäinen Tradenomin opinnäytetyö Liiketalouden koulutusohjelma Oikeustradenomi Toukokuu 2009

2 SAVONIA AMMATTIKORKEAKOULU SAVONIA BUSINESS Koulutusohjelma, suuntautumisvaihtoehto (jos on) Oikeustradenomi Tekijä(t) Outi Väätäinen Työn nimi Arvonlisäverotus kansainvälisissä hankintatilanteissa Työn laji Opinnäytetyö Työn ohjaaja(t) Liisa Kuopusjärvi Tiivistelmä Päiväys Sivumäärä 64 + Toimeksiantaja Opinnäytetyössä perehdyttiin kansainväliseen arvonlisäverotukseen lähinnä suomalaisen yrityksen näkökulmasta käytäessä kauppaa Euroopan Yhteisön arvonlisäveroalueella sekä kolmansien maiden eli Yhteisöön kuulumattomien maiden kanssa. Euroopan Yhteisön jäsenvaltioiden arvonlisäverotuslainsäädäntö perustuu Euroopan Neuvoston arvonlisäverodirektiiveihin, joilla on pyritty luomaan yhtenäiset arvonlisäverotussäännöstöt kaikkiin Yhteisön jäsenmaihin. Periaatteessa arvonlisäverotus on harmonisoitu Euroopan Yhteisön alueella, mutta eri jäsenmaiden kansallisessa lainsäädännössä ja lain tulkinnoissa esiintyy kuitenkin huomattavia eroja. Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota yhteen keskeiset kansainvälistä tavara ja palvelukauppaa koskevat perussäännökset. Tavoitteena oli saada aikaan opinnäytetyö, jota taloushallinnon parissa työskentelevät voisivat käyttää apunaan selvittäessään yksittäisten liiketoimien oikeaa arvonlisäverokohtelua. Työn ensimmäisessä osassa selvitetään tavarakaupan tilanteita sekä Yhteisön alueella että kolmansien maiden kanssa. Työssä käsitellään verollisia yhteisöhankintoja, kolmikanta ja ketjukaupan tilanteita, verottomia yhteisöhankintoja sekä maahantuontia. Toisessa osassa perehdytään kansainvälisen palvelukaupan periaatteisiin ja tilanteisiin, kuten käänteiseen verovelvollisuuteen ja myyntimaasäännöksiin palvelukohtaisesti. Euroopan Yhteisössä on tavoitteena siirtyä arvonlisäverotuksessa yhtenäiseen alkuperämaaperiaatteen soveltamiseen, jolloin arvonlisäverotus selkiintyisi ja yritysten hallinnolliset velvoitteet vähenisivät. Nykyinen väliaikainen arvonlisäverotusjärjestelmä taitaa kuitenkin jäädä voimaan toistaiseksi ja siksi nykyisen järjestelmän säännökset on hallittava, mikäli kansainvälistä kauppaa yrityksissä harjoitetaan. Asiasanat arvonlisäverotus, kansainvälinen tavarakauppa, kansainvälinen palvelukauppa Huomioitavaa

3 SAVONIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES SAVONIA BUSINESS Degree Programme, option Author(s) Outi Väätäinen Title of study Value Added Taxation in international trade situations Type of project Thesis Supervisor(s) of study Liisa Kuopusjärvi Abstract Date Pages 64 + Executive organisation In this thesis, value added taxation when trading within the EU VAT area and with third countries not belonging to the EU was discussed from Finnish companies point of view. The VAT legislation in the EU countries is based on the directives of the Council of Europe. The purpose of the directives is to standardize the VAT legislation in the all EU countries. In principle there is uniform VAT legislation in the whole EU, but there are still a lot of differences between national legislations and the interpretation of the law. The aim of this study was to collect together the main topics of value added taxation in Finland concerning intra Community trade, importing and international service trade. The purpose of the study was to be an instruction for people who work with economic tasks when solving international VAT questions. First the study deals with goods trade both inside the EU VAT area and with the third countries. The study discusses different community trade situations and importing. The second part deals with service trade situations and regulations such as reserve charge and special statuses of different services. The aim of the EU countries is to apply a unified principle of the country of origin. This will reduce companies administrative duties and make clearer the whole value added taxation system. It seems to be that the present system will remain in force indefinitely and because of that it is very important to have a good command of present regulations of value added taxation. Keywords Value Added Taxation, international trade, international service trade Note

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Tavoitteet Menetelmät Rakenne KANSAINVÄLISTEN TOIMINTOJEN ARVONLISÄVEROTUS Ulkomaankaupan käsitteistöä Yhteisökauppa Vienti ja tuonti KANSAINVÄLINEN TAVARAKAUPPA Verolliset yhteisökaupat Ahvenanmaan maakunta erityisalueena Kolmikantakauppa Ketjukaupan arvonlisäverotus Tilanteita, joita ei käsitellä yhteisöhankintoina Kaukomyynti Yhteisökaupan pulmatilanteita Verottomat yhteisökaupat Verolliset maahantuonnit Verottomat maahantuonnit KANSAINVÄLINEN PALVELUKAUPPA Määrittelyn ongelmatilanteet Palvelujen myyntimaasäännöt Rekisteröityminen ja käännetty verovelvollisuus Palvelukohtaiset säännökset Kuljetuskaluston vuokrauspalvelut Kiinteistöön kohdistuvat palvelut Henkilökuljetuspalvelut Tavaran kuljetuspalvelut ja niiden välityspalvelut Tavaroiden yhteisökuljetuspalvelut ja niiden välityspalvelut Opetus ja tieteelliset palvelut, kulttuuri viihde ja urheilutilaisuudet Lastin purkaminen, lastaus ja muut tavarakuljetuksiin liittyvät palvelut Irtaimen esineen arvonmääritys ja irtaimeen esineeseen kohdistuvat työsuoritukset...51

5 4.4.9 Immateriaalipalvelut Radio ja televisiopalvelut, sähköiset palvelut sekä telepalvelut POHDINTA...59 LÄHTEET...62

6 6 1 JOHDANTO Yritysten kansainvälistymisen ja globalisaation seurauksena tavara ja palveluhankintoja tehdään kotimaan lisäksi yhä enemmän Euroopan yhteisön alueen maista samoin kuin yhteisön ulkopuolisista maista. Ulkomaalaisia palveluntarjoajia ja tavarantoimittajia on tullut kotimarkkinoillemme ja vastaavasti suomalaiset yritykset ovat hakeutuneet toimimaan ulkomaille. Kansainvälisen kaupan tilannevariaatioita on monenlaisia ja siksi perustilanteiden ohjeistus ei useinkaan riitä, vaan joudumme perehtymään säädöksiin ja ohjeistuksiin syvällisemmin. Kansainvälisen kaupan tilanteista on tullut jokapäiväisiä tapahtumia taloushallinnon parissa työskenteleville. 1.1 Tavoitteet Opinnäytetyöni tavoitteena on koota yhteen keskeiset kansainvälisen kaupan arvonlisäverotukseen liittyvät periaatteet ja säännökset. Tulen käsittelemään aihetta lähinnä hankinnan näkökulmasta. Tavoitteenani on laatia opinnäytetyö, jota taloushallinnon tehtävissä toimittaessa voitaisiin käyttää apuna kansainvälisen arvonlisäverotuksen tilanteita tulkittaessa. Kansainvälistä arvonlisäverotusta käsittelevää julkaistua aineistoa on tarjolla runsaasti ja teokset ovat joko hyvin laajoja kokonaisuuksia tai oppaita, jotka keskittyvät tiettyyn erityisalueeseen. Taloushallinnon parissa työskenteleville soveltuvia koottuja esityksiä on tarjolla vähän. Käytännön työn näkökulmasta tiedän, että tiiviille ja keskeisimmät kysymykset yhteen kokoavalle teokselle on tarvetta. Ulkomaankauppaa harjoittavan tai tavaroita tai palveluita ulkomailta hankkivan on voitava selvittää, mikä on yksittäisen liiketoimen oikea verokohtelu. Erilaisia tilanteita tulkittaessa on ymmärrettävä, mitkä tekijät ja säädökset tulee huomioida arvioitaessa sitä, kuinka arvonlisäverotus käyttäytyy erilaisissa kansainvälisissä tilanteissa ja työn tekemisen kannalta olisi eduksi, jos keskeisimmät säännökset olisi koottu yksiin kansiin. 1.2 Menetelmät Toteutan opinnäytetyöni kirjallisuustutkielmana eli hankin tietoa pääasiassa valmiista kirjallisista aineistoista ja dokumenteista, kuten alan kirjallisuudesta, lehdistä ja oikeustapauksista. Menetelmä soveltuu opinnäytetyöhöni hyvin, sillä aihetta käsitteleviä valmiita aineistoja on tarjolla runsaasti. Tulen käyttämään voimavarani näiden aineis

7 tojen tulkitsemiseen ja tietojen kokoamiseen näiden pohjalta. (Eskola & Suoranta 2000, ) Rakenne Opinnäytetyössäni käsittelen ensin tavarakaupan tilanteita ja koska tavarakaupassa on huomattavia eroja yhteisökaupan ja yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa käytävän kaupan osalta, käsittelen näitä omina kokonaisuuksinaan. Yhteisökaupan osalta tulen perehtymään perustilanteiden lisäksi kolmikanta ja ketjukauppatilanteisiin sekä verottomiin yhteisöhankintoihin. Maahantuontiin perehdyn sekä verollisten että verottomien maahantuontien osalta. Ahvenanmaa kuuluu EU:n tullialueeseen, mutta ei EU:n arvonlisäveroalueeseen, joten aion työssäni sivuta myös sitä, kuinka arvonlisäverotus toteutuu kaupankäynnissä Ahvenanmaan kanssa. Toisen kokonaisuuden muodostavat palvelukaupan tilanteet. Palvelukaupan osalta monimutkaisilla myyntimaasäännöksillä ratkaistaan arvonlisäverotuspaikka ja näihin säädöksiin aion perehtyä ja käsitellä niitä palvelukohtaisesti. Palvelujen osalta arvonlisäverotus on periaatteessa harmonisoitu EU:n alueella, mutta direktiivien sallimien sääntelyvaihtoehtojen ja erilaisten tulkintaerojen vuoksi eroavuuksia käytännössä ilmenee. Soveltuvin osin tulen tätä aihetta työni edetessä käsittelemään. Tulen opinnäytetyössäni käyttämään luetteloita vastoin opinnäytetyöohjeen suosituksia. Työn luonteen, käytettävyyden ja luettavuuden kannalta on perusteltua esittää tiettyjä asioita luettelomuodossa. Luettelomuotoinen esittämistapa on perusteltua havainnollisuuden lisäämiseksi.

8 8 2 KANSAINVÄLISTEN TOIMINTOJEN ARVONLISÄVEROTUS Arvonlisävero on kulutusvero ja kulutusverokäsitteen sisältö kansainvälisessä tavarakaupassa on se, että vero maksetaan tavaran kulutusmaahan. Tämä toteutuu, kun vienti eli tavaroiden myynti ulkomaille vapautetaan verosta ja vastaavasti tavaroiden osto ulkomailta säädetään verolliseksi. (Äärilä & Nyrhinen 2005, 242.) Euroopan yhteisöjen jäsenmaiden tuonti ja vienti jaetaan yhteisö eli sisäkaupaksi ja kolmansien maiden kanssa käytävä kauppa ulkokaupaksi (Karhu 2002, 64). 2.1 Ulkomaankaupan käsitteistöä Verotusta ratkaistaessa on aina ensin selvitettävä kunkin tilanteen erityispiirteet: mitä myydään tai ostetaan eli onko kyseessä tavara vai palvelu, mistä tavara toimitetaan, eli missä tavara on kuljetuksen alkaessa tai luovutettaessa ostajalle, Suomessa vai muualla, minne tavara toimitetaan; Suomeen, toiseen EU:n jäsenvaltioon vai EU:n ulkopuoliseen maahan. Tavaran liikkumisen selvittäminen on tärkeää, sillä myynnin verottomuuden edellytyksenä on kansainvälisen kaupan tilanteissa se, että tavara todistettavasti liikkuu valtion rajan yli. kuka on vastuussa tavaran kuljettamisesta toimitusehtojen mukaan ja tosiasiallisesti, kuka vastaa tavaran vientiselvittämisestä ja maahantuonnista, kenelle myydään tai keneltä ostetaan. On siis selvitettävä kauppakumppanin alv status ja tällöin vaihtoehtoina ovat elinkeinonharjoittaja, ei verovelvollinen oikeushenkilö tai yksityishenkilö eli on selvitettävä kauppakumppanin alvstatus, sisältyykö toimitukseen asennus tai kokoonpano määränpäämaassa. (Palevaara 2008.) Arvonlisäverolain 1 :n mukaan arvonlisäveroa suoritetaan valtiolle Suomessa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä, tavaran maahantuonnista, tavaran yhteisöhankinnasta sekä tavaran siirrosta varastointimenettelystä. Tavaran ja palvelun myynti ovat keskeiset verolliset tapahtumat, ja jotta ulkomailta ostettujen tavaroiden tuonti ei olisi arvonlisäverotuksellisesti kotimaasta ostamista edullisempaa, ovat myös tavaran tuontitapahtumat: maahantuonti Yhteisön ulkopuolelta ja tuonti Yhteisömaista sekä

9 erityisessä tulli ja arvonlisäverolainsäädännön alaisessa varastointimenettelyssä olevien tavaroiden ottaminen käyttöön säädetty verolliseksi. (Kallio ym. 2002, ) 9 Ulkomailta Suomeen kulutettavaksi hankittujen palveluiden osalta neutraali verokohtelu on pyritty varmistamaan niin, että palvelun myynti määritellään Suomessa tapahtuvaksi ja siten 1 :n säännöksen perusteella arvonlisäverolain soveltamisalaan kuuluvaksi. Myyntimaasäännöstö on huomattavan laaja ja monimutkainen kokonaisuus. (Kallio ym. 2002, ) Myyntimaa määrää, minkä maan säännöksiä tapaukseen sovelletaan. Kullakin valtiolla on arvonlisäverotuksen alueellisen soveltamisalaperiaatteen mukaan itsenäinen verotusoikeus alueellaan suoritettaviin liiketoimiin ja tämä verotusoikeus ei ole riippuvainen liiketoiminnan suorittajan kansalaisuudesta. (Äärilä & Nyrhinen 2005, 288.) Tavarakaupan myyntimaata ratkaistaessa tavaran sijaintipaikka ratkaisee myyntimaan ja myyntimaa määrää sen, sovelletaanko myyntiin Suomen arvonlisäverolakia. Yleissäännöksen mukaan tavara on myyty Suomessa, jos tavara on täällä, kun se luovutetaan ostajalle, kuljetus ostajalle alkaa tai kun tavara on yhteisön ulkopuolella kuljetuksen alkaessa ja myyjä tuo sen Suomeen myyntiä varten. Suomessa myydyksi katsotaan myös tavara, joka kuljetetaan jäsenvaltiosta toiseen ja jonka myyjä asentaa tai kokoaa Suomessa. ( Nieminen & Anttila 2009, 7:22.) Palveluiden myynnin arvonlisäverotus perustuu ajatukselle palvelun verottamisesta siellä, missä se kulutetaan. Käytännössä palveluiden arvonlisäverotuksessa oikean kulutusmaan eli palveluiden myyntimaan löytäminen on monimutkaisten säännösten takana. Palveluiden myyntimaa voi määräytyä myyjän, ostajan, kiinteän toimipaikan, palveluiden suorituspaikan tai kiinteistön sijaintipaikan mukaan. Palveluiden myynnissä on monia erilaisia sääntöjä ja siksi on tärkeää selvittää, minkä maan arvonlisävero tulee maksettavaksi. (Rekola 2000, ) 2.2 Yhteisökauppa Suomi kuuluu EU:n sisämarkkina alueeseen, jolla sovelletaan erityisiä yhteisökaupan arvonlisäverosäännöksiä. Eri EU:n jäsenvaltioissa toimivat verovelvolliset yritykset käyvät keskenään yhteisökauppaa. Jäsenvaltioiden välillä ei ole tulli ja rajamuodolli

10 10 suuksia ja siksi tullausilmoituksia tai tulliselvityksiä ei tarvita. Yhteisökaupan lopullisena tavoitteena on verotuksen tapahtuminen kussakin alkuperämaassa eli myynti olisi verollista myös yhteisömaiden välisessä tavarakaupassa. Tällöin toisessa jäsenvaltiossa oleva ostaja voisi vähentää toisen jäsenvaltion myyjän laskuun sisältyvän arvonlisäveron kirjanpidossaan. Käytäntö edellyttäisi kuitenkin maiden välistä selvitysmenettelyä verotulojen kohdistamiseksi kulutusmaaperiaatteen mukaisesti ja siksi nykyinen määränpäämaajärjestelmä on käytössä vieläkin. Sen mukaan yhteisömyynti on verotonta ja yhteisöhankinnasta ostaja maksaa veron oman maansa verokannan mukaan normaalin verotilityksen yhteydessä. Koska yhteisöhankinnoista suoritettava vero on yleensä ostajalle vähennyskelpoinen, ei todellista veronmaksua käytännössä synny. (Eskola & Lääkkö 2001, ) 2.3 Vienti ja tuonti Vientiä on EU:n ulkopuolelle suuntautuva tavaroiden myynti. Kaupallinen vienti yritysten välillä on verotonta, sillä myynti EU:n ulkopuolelle on säädetty erikseen verottomaksi, vaikka myyntimaana onkin Suomi. Tavaran viennin tapahtuminen on osoitettava vientiasiakirjoilla ja vientiin liittyy normaali tullausmenettely. (Eskola & Lääkkö 2001, 183.) Arvolisäverolaissa on säännökset tilanteista, joissa Suomesta Yhteisön ulkopuolelle tapahtuva tavaroiden myynti on verotonta vientiä. Vientiä koskevia säännöksiä ei sovelleta palveluiden myyntiin. Ahvenanmaa ei ole Yhteisön veroaluetta ja siksi Ahvenanmaa on arvonlisäverotuksellisesti kolmansien maiden asemassa. (Murtomäki 2005, ) Tuonti on tavaran tuomista Yhteisöön ja tavaran maahantuonnin perusteella kannetaan arvonlisäveroa. Yhteisöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä Yhteisön arvonlisäveroaluetta ja on huomioitava, että arvonlisäveroalue ja tullialue eivät ole kaikilta osin yhteneväiset, kuten jo Ahvenanmaan kohdalla edellä todettiin. Suomessa tapahtuvan maahantuonnin perusteella suoritetaan arvonlisäveroa Suomeen ja tulli vastaa arvonlisäveron kantamisesta. (Murtomäki 2005, )

11 11 3 KANSAINVÄLINEN TAVARAKAUPPA Tuonti Euroopan yhteisön alueelta ja sen ulkopuolisista maista eroaa tullimaksu ja verotusmenettelyn suhteen. Sisäkaupassa tulleja ei peritä, kun taas yhteisön ulkopuolelta tuotaessa maahantuoja on velvoitettu maksamaan tuontitullia. Poikkeuksena voi olla, että tuonti on jonkin EY:n solmiman vapaakauppasopimuksen nojalla säädetty tullittomaksi. Yhteisön sisäkaupassa arvonlisäverotus suoritetaan kotimaan arvonlisäverotuksen yhteydessä ja ulkokaupassa arvonlisäverotus kytkeytyy yhteen tullauksen kanssa. (Karhu 2002.) 3.1 Verolliset yhteisökaupat Arvonlisäverolain 26a :n mukaan tavaroiden yhteisöhankinnalla tarkoitetaan irtaimen esineen omistusoikeuden vastikkeellista hankintaa, jos myyjä, ostaja tai joku muu heidän puolestaan kuljettaa tavaran ostajalle jäsenvaltiosta toiseen. Yhteisöhankinta on verollinen ja se tulee kyseeseen vain, kun myyjänä on verovelvollinen yritys. Yhteisöhankinnan verollisuudella toteutetaan määränpäämaaperiaatetta, jolloin yhteisöhankinnasta suoritetaan sen maan vero, johon tavaran kuljetus päättyy, eikä esimerkiksi ostajan kotimaalla ole tässä suhteessa merkitystä. Jos suomalainen yritys ostaa toisesta jäsenvaltiosta tavaroita niin, että ne kuljetetaan kolmanteen jäsenvaltioon eikä Suomeen, aiheuttaa tämä yhteisöhankinnan suorittaminen usein myös suomalaisille yrityksille velvollisuuden rekisteröityä verovelvolliseksi kuljetuksen päättymisvaltiossa. Yhteisöhankinnassa on kyse vain tavaroiden ostoista ja siten palveluita ei käsitellä yhteisöhankintoina. (Äärilä & Nyrhinen 2005, ) Jotta hankintaa voidaan käsitellä yhteisöhankintana, täytyy myyjän olla elinkeinonharjoittaja ja myyjä ei saa myöskään olla omassa maassaan verottoman vähäisen toiminnan harjoittaja. Ratkaisevaa hallituksen esityksen (283/94) perustelujen mukaan on se, onko myyjä tavaran myydessään toiminut elinkeinonharjoittajan ominaisuudessa. Mikäli myyjä ei ole toiminut elinkeinonharjoittajan ominaisuudessa tai hänen myyntinsä on verotonta oman maansa vähäistä toimintaa koskevien säädösten perusteella, ei tavaran ostosta muodostu yhteisöhankintaa. Tavaroiden osto julkisyhteisöltä ei esimerkiksi ole yhteisöhankinta, jos tavaroiden myynti on tapahtunut viranomaisen ominaisuudessa eli osana viranomaistoimintaa. Tällaisessa tilanteessa ei tarvitse suorittaa ostosta veroa. (Paajanen & Saarinen 1997, )

12 12 Ostajalta vaaditaan myös tiettyjen edellytysten täyttymistä, jotta tavaroiden hankinta olisi yhteisöhankinta. Ostajan on oltava elinkeinonharjoittaja tai oikeushenkilö, joka ei ole elinkeinonharjoittaja. Ratkaisevaksi seikaksi muodostuu se, onko ostaja tavaran ostaessaan toiminut elinkeinonharjoittajan tai muun oikeushenkilön kuin elinkeinonharjoittajan ominaisuudessa. Jos ostajana on elinkeinonharjoittaja, jonka toiminta ei miltään osin oikeuta vähennykseen tai palautukseen, taikka muu oikeushenkilö kuin elinkeinonharjoittaja, muodostaa tavaroiden hankinta yhteisöhankinnan vain tietyin edellytyksin. (Paajanen & Saarinen 1997, ) Mikäli kuljetusta jäsenmaasta toiseen ei tapahdu, kyseessä ei voi olla yhteisöhankinta. Myyjän myyntimaassa suorittama myynti, kun tavara toimitetaan suoraan kuljetuksen lähtö ja jäsenmaassa olevalle asiakkaalle, ei ole yhteisömyyntiä. Yhteisömyynti säännösten soveltaminen edellyttää aina kuljetusta jäsenvaltioiden rajan yli. Turvaverkkosäännöstöä ei voida myöskään soveltaa, koska tavaran kuljetusta yli jäsenmaiden välisen rajan ei tapahdu. Myynnin yhteydessä kauppasopimuksessa tai muuten sovittu tai tapahtunut kuljetus on olennainen osa yhteisömyyntiä ja hankintaa. (Iivonen 1998, 242.) EU:n arvonlisäverotusta koskevat säännöt edellyttävät jäsenvaltioilta yhdenmukaisen arvonlisäverojärjestelmän soveltamista. Suomi kuuluu Euroopan yhteisöjen jäsenenä EU:n sisämarkkina alueeseen, jossa sovelletaan arvonlisäverotuksessa erityisiä sisäeli yhteisökaupan sääntöjä. Yhteisökaupan tavoitteeksi on asetettu verottaa jäsenvaltioiden välillä käytävä kauppa alkuperämaassa eli hyödykkeen myyntimaassa, jolloin jäsenmaiden välinen kauppa rinnastuisi maan sisäiseen kauppaan. Koska tätä tavoitetta ei pystytty toteuttamaan, otettiin 1993 vuoden alusta käyttöön ns. väliaikainen järjestelmä, jota piti alkujaan soveltaa vuoden 1996 loppuun, mutta tämä järjestelmä on käytössä vieläkin. (Nieminen & Anttila 2009, 11:1 11:3.) Väliaikaisessa järjestelmässä rajavalvonnasta ja rajalla tapahtuvasta verotuksesta on luovuttu. Yhteisökaupassa yleisperiaate on, että tavarat myydään toiseen EU maahan verovapaasti ja tavarat ostetaan toisesta EU maasta verollisesti. Tämä ns. määränpäämaaperiaate johtaa siihen, että vero määräytyy sen maan arvonlisäverosäännösten mukaisesti, jossa tavara kulutetaan. Vero kannetaan ja maksetaan määränpäämaassa. Yhteisökaupan periaatteita sovelletaan myös tavaraan kohdistuviin työsuorituksiin. Ku

13 13 luttajille tapahtuvaan tavaramyyntiin, ja eräisiin muihinkin tapauksiin, sovelletaan kuitenkin alkuperämaaperiaatetta, jonka mukaisesti tavaramyynti verotetaan sen myyntimaassa. (Nieminen & Anttila 2009, 11:1 11:3.) Yhteisökaupan sääntöjä sovelletaan tavaran myyntiin ja eräisiin tavarasiirtoihin jäsenvaltioiden välillä, tavaraan kohdistuviin työsuorituksiin ja välityspalveluihin sekä tavarakuljetuksiin ja eräisiin niiden liitännäispalveluihin. Muihin palveluihin ei sovelleta yhteisökaupan säännöksiä, vaan niiden verokohtelu määräytyy palvelun myyntimaata ja palvelujen kansainvälistä kauppaa koskevien yleisten säännösten mukaisesti. (Nieminen & Anttila 2009, 11:1 11:3.) Arvonlisäverolain yhteisökauppaa koskevia säännöksiä sovelletaan EU:n jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Jäsenvaltiolla ja yhteisöllä tarkoitetaan Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaista jäsenvaltion ja yhteisön arvonlisäveroaluetta. EU:n arvonlisäveroalueeseen kuuluvat seuraavat jäsenvaltiot ja niihin kuuluvat alueet: Belgia Bulgaria Espanja mukaan lukien Baleaarit Hollanti Irlanti Iso Britannia mukaan lukien Man saari Italia Itävalta Kreikka Kypros Latvia Liettua Luxemburg Malta Portugali mukaan lukien Azorit ja Madeira Puola Ranska mukaan lukien Monaco Romania Ruotsi

14 14 Saksa Slovakia Slovenia Suomi Tanska Tsekki Unkari Viro EU:n arvonlisäveroalueen ulkopuolelle jätetyt erityisalueet: Agio Oros Ahvenanmaan maakunta Andorra Büsingenin alue Ceuta Färsaaret Gibraltar Grönlanti Helgolandin saari Kanaalisaaret Kanarian saaret Livigno, Campione d Italia Lugano järven Italialle kuuluvat vesialueet Melilla Ranskan merentakaiset departementit San Marino Vatikaanivaltio Kyproksen saaren pohjoisosa Veroalueen ulkopuolelle jätetyt alueet käsitellään arvonlisäverotuksessa ulkomaina. (Nieminen & Anttila 2009, 11:1 11:3.) Verohallituksen ohjeistuksen mukaan tavaran yhteisöhankinnan katsotaan tapahtuvan pääsääntöisesti Suomessa, jos tavaran kuljetus päättyy täällä. Yhteisöhankinnan katsotaan tapahtuvan Suomessa silloinkin, kun ostaja on käyttänyt Suomessa annettua

15 15 alv tunnistetta hankinnassa ja tavaran kuljetus on alkanut toisesta jäsenvaltiosta ja päättynyt johonkin muuhun jäsenvaltioon kuin Suomeen. Esimerkissä suomalainen yritys määrää Saksasta ostamansa tavaran kuljetettavaksi Saksasta suoraan myyntivarastolleen Englantiin, mutta käyttää hankinnassaan Suomessa annettua alv numeroa. Tällöin yhteisöhankinta katsotaan Suomessa tapahtuvaksi. Tällaisessa tilanteessa yhteisöhankinta voi tulla verotettavaksi myös kuljetuksen päättymisvaltiossa Suomen lisäksi, joten järjestely voi johtaa kaksinkertaiseen verotukseen. Säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, mikäli ostaja näyttää, että yhteisöhankinta on verotettu tai että hän on täyttänyt yhteisöhankintaan liittyvän ilmoitusvelvollisuutensa tavaran kuljetuksen päättymisvaltiossa. Mikäli tavaran yhteisöhankinnasta suoritetaan arvonlisävero tavaran kuljetuksen päättymisvaltiossa vasta sen jälkeen, kun siitä on suoritettu arvonlisävero Suomeen rekisteröinnin johdosta, liikaa maksettu vero palautetaan. Edellä mainittu tilanne paljastuu esimerkiksi silloin, kun myyjän antamia yhteisömyyntitietoja verrataan ostajan ilmoittamiin yhteisöhankintoihin. Ostajan on tässä tilanteessa selvitettävä se, että hankinnasta on suoritettu vero kuljetuksen päättymisvaltioon. (Arvonlisäverotus EU tavarakaupassa 2007.) Elinkeinonharjoittajat, jotka harjoittavat toimintaa, joka ei ole miltään osin vähennykseen tai palautukseen oikeuttavaa tai sellaiset oikeushenkilöt, jotka eivät ole elinkeinonharjoittajia, ovat verovelvollisia yhteisöhankinnoista, jos hankintojen arvo ylittää säädetyn rajan. Esimerkiksi verottomien sairaan ja terveydenhoitopalvelujen myyjä tai yleishyödyllinen yhteisö eivät ole alv velvollisia. Verovelvollisuus syntyy kuitenkin, kun yhteisöhankintojen arvo kalenterivuoden aikana ilman veron osuutta ylittää ,00 euroa. Mikäli toiminta on joltain osin arvonlisäverollista, verovelvollisuus syntyy yhteisöhankintojen määrästä riippumatta. (Arvonlisäverotus EU tavarakaupassa 2007.) Ostaja voi halutessaan rekisteröityä vapaaehtoisesti verovelvolliseksi yhteisöhankinnoista. Tällöin hän saa myyjältä verottoman laskun ja tilittää Suomen veron hankinnoistaan toisista jäsenvaltioista. Yhteisöhankinnan tehneellä verovelvollisella on oikeus vähentää hankinnasta suorittamansa vero siltä osin kuin hankinta tulee vähennykseen oikeuttavaan käyttöön. Hankinnasta suoritettava vero ja vähennys tehdään samassa kuussa ja siksi todellista veron maksua ei käytännössä synny, mikäli hankinta on tehty vähennykseen oikeuttavaan käyttöön. (Äärilä & Nyrhinen 2005, )

16 16 Jos hankinta tehdään muuta kuin vähennykseen oikeuttavaa käyttöä varten, hankinnasta suoritettavaa veroa ei vähennetä ja vero tilitetään valtiolle. Jos hankinta tulee osittain vähennyskelpoiseen käyttöön, koko hankinnasta suoritetaan vero, joka vähennetään siinä suhteessa kuin hankinta tulee vähennyskelpoiseen käyttöön. (Äärilä & Nyrhinen 2005, ) Yhteisöhankinnoista ei raportoida erillisellä yhteenvetoilmoituksella, vaan yhteisöhankinnat sekä niistä suoritettavat verot merkitään valvontailmoitukselle omana kohtanaan. Yhteisöhankinnoista vähennettävä vero merkitään samaan kohtaan ja yhtenä summana muiden kuukauden vähennettävien verojen kanssa. (Äärilä & Nyrhinen 2005, ) Jos ostojen määrä toisista jäsenvaltioista on vähintään ,00 euroa vuodessa, on ostaja velvollinen ilmoittamaan ostot tullille annettavalla tuonnin Intrastat ilmoituksella (Äärilä & Nyrhinen 2005, ) Yhteisöhankinnassa vero tilitetään saman verokannan mukaan kuin vastaavan tavaran kotimaan kaupassakin. Eli Suomessa yleinen vero kanta on 22 %, elintarvikkeiden ja rehujen verokanta on 17 % ja lääkkeiden ja kirjojen verokanta 8 %. Verokanta on 0 %, kun hankinnan kohteena on veroton vesialus tai tilattu sanoma tai aikakauslehti. Veronperusteena on vastike ilman veron osuutta. (Äärilä & Nyrhinen 2005, ) Elintarvikkeiden ja rehujen verokanta alenee 12 prosenttiin alkaen (Arvonlisäverolaki). Kuluttajan asemassa olevat yksityishenkilöt eivät voi olla yhteisökaupan osapuolena. Poikkeuksena on ns. uusien kuljetusvälineiden osto, jolloin sovelletaan erikoissäännöksiä. Uusien kuljetusvälineiden yhteisökaupassa verotus tapahtuu aina siinä maassa, missä uusia kuljetusvälineitä käytetään. Uuden kuljetusvälineen myynti toiseen jäsenvaltioon on aina verotonta yhteisömyyntiä ostajan arvonlisäverostatuksesta riippumatta. Myynti ilmoitetaan kuitenkin joko yhteisömyyntinä tai verottomana liikevaihtona riippuen siitä, onko ostaja arvonlisäverovelvollinen vai muu kuin verovelvollinen, esimerkiksi yksityishenkilö. (Arvonlisäverotus EU tavarakaupassa 2007.) Arvonlisäverovelvollinen ostaja käsittelee uudet kuljetusvälinehankinnat yhteisöhankintoina ja tilittää niistä veron kuten muistakin yhteisöhankinnoista. Myös yksityis

17 17 henkilö on verovelvollinen toisesta jäsenvaltiosta ostamansa uuden kuljetusvälineen yhteisöhankinnasta. (Arvonlisäverotus EU tavarakaupassa 2007.) Jos kysymyksessä on auto, jonka hankinnasta on suoritettava myös autoveroa, yhteisöhankinnan arvonlisävero maksetaan yhdessä autoveron kanssa. Jos hankinta koskee kuljetusvälinettä, josta ei autoveroa makseta, vero maksetaan verovirastolle yksinkertaistetun menettelyn avulla. Valmisteveronalaisten tuotteiden osto on aina yhteisöhankinta, kun ostajana on oikeushenkilö, vaikka ostaja ei olisikaan arvonlisäverovelvollinen. Vero tilitetään näissä tapauksissa yhdessä valmisteveron maksamisen kanssa. (Äärilä & Nyrhinen 2005, ) Yhteisökaupan laskuille on asetettu tiettyjä erityisvaatimuksia. Yhteisömyyntiä koskeviin laskuihin myyjän tulee merkitä sekä oma että ostajan arvonlisäveronumero. Myynnin verottomuus voidaan ilmoittaa esimerkiksi merkinnällä Alv 0 % (Yhteisömyynti) tai VAT 0 % (Intra Community supply). Ostajan arvonlisäveronumero on merkittävä myös yhteisökuljetusta, siihen välittömästi liittyviä palveluja, välityspalvelua, irtaimeen esineeseen kohdistuvaa työsuoritusta tai irtaimen esineen arvonmääritystä koskeviin laskuihin, jos ostaja haluaa käyttää ostossaan jossakin jäsenvaltiossa annettua arvonlisäverotunnistetta. (Arvonlisäverotus EU tavarakaupassa 2007.) Ahvenanmaan maakunta erityisalueena Ahvenanmaan maakunta kuuluu EU:n tullialueeseen mutta ei EU:n arvonlisäveroalueeseen. Sen ja muun yhteisön väliseen kauppaan ei siksi sovelleta yhteisökaupan verojärjestelmää. Myyntiä Ahvenanmaalta muihin jäsenvaltioihin pidetään myyntinä ulkomaille ja tavaran tuontia muista jäsenvaltioista pidetään tavaran Suomessa tapahtuvana maahantuontina. (Nieminen & Anttila 2009, 11:3, 13:20 13:22.) Ahvenanmaa on kolmannen alueen asemassa suhteessa Suomeen ja siksi Suomen ja Ahvenanmaan välisiin myynteihin ei sovelleta arvonlisäverolain mukaisia kotimaankaupan eikä yhteisökaupan sääntöjä. Tavaroiden ja eräiden palvelujen myynteihin ja muihin siirtoihin sovelletaan samoja sääntöjä kuin Suomen ja EU:n ulkopuolisten valtioiden välillä. Ahvenanmaan ja muun Suomen välillä olevasta verorajasta johtuen tavaroiden tuonti Ahvenanmaalta muualle Suomeen on tuontia EU alueelle. Se on verollista samalla tavalla kuin tuonti EU:n ulkopuolisista valtioista. Tällaiseen tuontiin samoin kuin tuontiin EU:n jäsenvaltioista Ahvenanmaalle sovelletaan AVL 9 luvun

18 18 tavaran maahantuontia koskevia säännöksiä veron suorittamisvelvollisuudesta, veron perusteesta, maahantuonnin verottomuudesta ja verotusmenettelystä. (Nieminen & Anttila 2009, 11:3, 13:20 13:22.) Koska Ahvenanmaa kuuluu Euroopan Yhteisön tullialueeseen, tavarasiirroista Ahvenanmaan ja muun Suomen välillä ei kanneta tullimaksuja. Ahvenanmaa sinällään on osa Suomea ja siellä tapahtuva tavaroiden ja palveluiden myynti on samoin arvonlisäverollista kuin muuallakin Suomessa tapahtuva myynti. Jos mantereella toimivalla yrityksellä on Ahvenanmaalla myymälä tai jakeluvarasto, josta tavaroita myydään ahvenanmaalaisille, maksetaan tästä myynnistä normaalisti kotimaan verot. Yritys ilmoittaa mantereelta Ahvenanmaalle siirrettävät tavarat tullille, maksaa niistä tuonnin arvonlisäveron ja käsittelee saman veron myös vähennettävänä verona, jolloin todellista arvonlisäveron tilitystä ei tapahdu. Tavaroiden myynti Ahvenanmaan maakunnan ja muun Suomen välillä on verotonta vientiä koskevien säännösten mukaan, kunhan verottomuuden edellytykset ovat olemassa. Eli myyjän on voitava osoittaa joko tullin leimalla vahvistettu veroilmoitus tai tullin verotuspäätös. Ahvenanmaan ja muun Suomen välisessä tavarakaupassa maahantuojalle muodostuu normaali maahan tuodusta tavarasta suoritettavan veron vähennysoikeus, kunhan vähennysoikeuden edellytyksenä vaadittavat tullauspäätös ja siihen liittyvät asiakirjat ovat maahantuojalla. (Pipatti & Vahtera 1999, ) Tavarakuljetukset Manner Suomen ja Ahvenanmaan välillä ovat verottomia kuljetuksia EU:n ulkopuolelle ja EU:n ulkopuolelta riippumatta siitä, ketä laskutetaan. Kuljetuksen arvo kuuluu kuitenkin tuonnin arvonlisäveron laskentaperusteeseen ja kuljetuksen osuus verotetaan tullauspäätöksellä. (Pipatti & Vahtera 1999, ) Kolmikantakauppa Kolmikantakaupan tilanteessa tavara myydään kaksi kertaa peräkkäin siten, että tavara kuljetetaan suoraan ensimmäiseen myyntiin liittyen ensimmäiseltä myyjältä toiselle ostajalle yhteisövaltiosta toiseen. Kolmikantakaupassa on mukana aina kolme eri yhteisömaissa arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitynyttä elinkeinonharjoittajaa. Tällaisessa tilanteessa poiketaan normaaleista yhteisöhankinnan myyntimaasäännöksistä. Kolmikantakaupassa yhteisöhankinta verotetaan aina lopullisessa kuljetuksen päättymisvaltiossa. Jos ensimmäinen ostaja on tehnyt omaa myyntiään koskeviin myynti

19 19 tositteisiin merkinnät kolmikantatilanteesta ja omasta ja toisen ostajan alv tunnisteesta, hänen tekemänsä yhteisöhankinta on veroton. Näin hänen osaltaan ei tarvitse soveltaa turvaverkkosäännöstä eikä ostajan alv numero määritä myyntimaata. Toinen eli lopullinen ostaja on tässä tilanteessa verovelvollinen ensimmäisen ostajan myynnistä eli hän maksaa veron tavarasta yhteisöhankintana. Kolmikantakaupan soveltaminen edellyttää, että kaupassa on kolme verovelvollista osapuolta, kaikki ovat eri yhteisömaassa verovelvollisia ja että tavara kulkee suoraan toiselle ostajalle ensimmäiseltä myyjältä. Mikäli kaikki edellytykset eivät täyty, esimerkiksi osapuolia onkin neljä tai joku kolmesta osapuolesta on yksityishenkilö, ei kyse ole kolmikantakaupasta. (Rakola 2000, ) Kolmikantakaupan esimerkissä saksalainen yritys S tilaa tanskalaiselta yritykseltä T pöytälevyjä, jotka S pyytää toimittamaan suoraan suomalaiselle asiakkaalleen yritys F:lle. Tilanteessa ensimmäisenä myyjänä on T ja toisena myyjänä S. Ensimmäinen ostaja on S ja toinen ostaja on F. T:llä eikä S:llä ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa, jonne tavaran kuljetus päättyy. Tämän kaupan vuoksi kummankaan ei tarvitse rekisteröityä Suomeen verovelvolliseksi eikä S ole verovelvollinen tekemästään yhteisöhankinnasta. S tekee omaan myyntitositteeseensa merkinnän kolmikantatilanteesta. Tällöin suomalainen arvonlisäverovelvollinen yritys F on verovelvollinen S:n myynnistä, eli se maksaa veron yhteisöhankinnasta. (Auranen & Korpela 1996, 61.) Toisessa esimerkissä suomalainen yritys (B) on saanut tilauksen saksalaiselta rakennusliikkeeltä (C) puutavaran toimittamisesta Saksaan. Koska suomalaisella yrityksellä ei ole tilattua tavaraa varastossa, se pyytää ruotsalaista yritystä (A) toimittamaan puutavaraa Ruotsista suoraan Saksaan saksalaiselle tilaajalle. Suomalainen yritys laskuttaa saksalaista puutavarasta ja ruotsalainen yritys puolestaan suomalaista yritystä. Kun laskuille tehdään kolmikantakaupan edellyttämät merkinnät, suomalaisen tekemä yhteisöhankinta Saksassa on veroton ja saksalainen on verovelvollinen suomalaisen tekemästä edelleenmyynnistä. Kolmikantakaupan erityissäännön vuoksi suomalaisen yrityksen ei tarvitse myöskään rekisteröityä kyseisestä myynnistä verovelvolliseksi Saksaan. (Murtomäki 2005, ) Kolmikantakaupan edellyttämät laskumerkinnät edellisessä esimerkissä ovat seuraavat: A merkitsee laskuun oman ja B:n VAT tunnuksen sekä merkinnän yhteisömyynnistä esimerkiksi ALV 0 % yhteisömyynti tai intra Community supply. B merkit

20 see laskulleen oman ja C:n VAT tunnuksen sekä merkinnän kolmikantatilanteesta, esimerkiksi Kolmikantakauppa tai Triangulation. (Murtomäki 2005, ) Ketjukaupan arvonlisäverotus Yhteisöhankinnasta on verovelvollinen ostaja ja yhteisöhankinnasta tilitetään sen maan vero, mihin kuljetus jäsenvaltiosta toiseen päättyy. Verotusmaan ratkaisee nimenomaisesti kuljetuksen päättymispaikka. Niin sanotun turvaverkkosäännöksen perusteella hankinta katsotaan Suomessa tapahtuvaksi silloin, kun ostaja on käyttänyt hankinnassaan Suomessa annettua arvonlisäverotunnistetta ja kuljetus on alkanut toisesta jäsenvaltiosta, paitsi jos ostaja näyttää, että hankinta on jo verotettu tai hän on täyttänyt yhteisöhankintaan liittyvän ilmoitusvelvollisuutensa tavaran kuljetuksen päättymisvaltiossa. Menettelyn perusteella Suomen veroviranomaisilla on mahdollisuus vaatia suomalaisilta yrityksiltä selvitystä siitä, ovatko ne suorittaneet veron toiseen jäsenvaltioon siellä tehdystä yhteisöhankinnasta. Koska verotusmaa on kuljetuksen päättymisvaltio, joutuvat suomalaiset yritykset usein rekisteröitymään verovelvollisiksi toisissa jäsenmaissa siellä suorittamiensa yhteisöhankintojen perusteella. (Äärilä & Nyrhinen 2005, 277.) Iivosen (1998, ) esimerkin ketjukauppatilanteessa suomalainen yritys myy tehdaskoneen saksalaiselle yritykselle, joka puolestaan myy koneen edelleen tanskalaiselle yritykselle, joka myy koneen vielä toiselle tanskalaiselle yritykselle ja tämä edelleen suomalaiselle yritykselle. Kone toimitetaan suoraan ensimmäiseltä suomalaiselta myyjältä viimeiselle suomalaiselle ostajalle Suomessa. Suomalaiselle ensimmäiselle myyjälle kyseessä on arvonlisäverollinen myynti Suomessa, sillä perusteita myynnin verottomuudelle ei ole. Tavaraa ei ole kuljetettu yhteisömaasta toiseen eikä ulkomaille. Kaupat saksalaiselta ensimmäiselle tanskalaiselle yritykselle ja myös ensimmäiseltä tanskalaiselta toiselle tanskalaisyritykselle ovat Suomessa tapahtuvia myyntejä. Tämä aiheuttaa molemmille yrityksille velvollisuuden rekisteröityä verovelvolliseksi Suomessa, koska ostajana kummassakin tilanteessa on toinen ulkomaalainen. Käännettyä verovelvollisuutta ei voida näihin tilanteisiin soveltaa. Molemmat myyjät laativat verolliset myyntilaskut ja he saavat myös vähentää hankintaan sisältyvän arvonlisäveron.

21 21 Toisen tanskalaisen yrityksen ja suomalaisen lopullisen yritysostajan välisen kaupan verotusmaa on Suomi. Tässä tilanteessa tanskalaisen yrityksen ei tarvitse rekisteröityä verovelvolliseksi Suomessa, koska myynti verotetaan käännetyn verovelvollisuuden perusteella. Eli suomalainen lopullinen ostaja maksaa hankinnasta veron käännetyn verovelvollisuuden perusteella ja on siis verovelvollinen tästä myynnistä ja ostosta. Toinen tanskalainen yritys saa koneen ostoon ensimmäiseltä tanskalaisyritykseltä sisältyvän arvonlisäveron hitaana palautuksena eli anomalla palautusta kyseisen maan veroviranomaisilta. Iivosen mukaan kannattaisi muodostaa kolmikantoja, mutta silloin kone olisi toimitettava pois Suomesta. Tällä menettelyllä vältettäisiin saksalaisen ja ensimmäisen tanskalaisen yrityksen rekisteröitymisvelvollisuus Suomeen Tilanteita, joita ei käsitellä yhteisöhankintoina Tavaroiden ostoa toisesta jäsenvaltiosta ei käsitellä yhteisöhankintana, jos kaupan kohteena ovat verottomat vesialukset tai ilma alukset, jotka tulevat pääasiassa kansainvälistä lentoliikennettä harjoittavan elinkeinonharjoittajan käyttöön. Yhteisöhankintaa eivät ole myöskään ostot kansainvälisessä liikenteessä olevan vesi tai ilmaaluksen varustamiseksi tai tällaisella aluksella tapahtuvaa myyntiä varten, ostot diplomaattikäyttöön, kansainvälisten järjestöjen suorittamat hankinnat eivätkä käytetyt tavarat, jos toisessa jäsenvaltiossa oleva myyjä on soveltanut myyntiin marginaaliverotusmenettelyä. Sellaisen tavaran osto, jonka myyjä kokoaa tai asentaa paikoilleen ei ole yhteisöhankintaa, samoin sähkö ja maakaasuverkossa myytävä kaasu eivät tule käsiteltäviksi yhteisöhankintana. (Äärilä & Nyrhinen 2005, ) Suomalaisen yrityksen ostaessa koneen tai laitteen toisesta jäsenvaltiosta niin, että toisesta jäsenvaltiosta oleva myyjä vastaa asennuksesta, hankinta ei ole yhteisöhankinta. Koneen tai laitteen myynnin asennettuna tai kokoonpantuna katsotaan tapahtuvan Suomessa, jos asennus tai kokoonpanotyö tapahtuu täällä. Tällaisessa tapauksessa toimituksesta on tilitettävä Suomen arvonlisävero. Mikäli myyjällä ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa eikä myyjä ole rekisteröitynyt verovelvolliseksi Suomessa, on ostajan tilitettävä vero ulkomaisen myyjän puolesta käännetyn verovelvollisuuden perusteella. Jos asennustyö kestää yli 9 kuukautta, katsotaan ulkomaisella toimittajalla olevan Suomessa kiinteä toimipaikka ja toimittajan on silloin rekisteröidyttävä tänne verovelvolliseksi ja tilitettävä itse toimituksesta Suomen arvonlisävero. (Äärilä & Nyrhinen 2005, )

22 22 Yhteisöhankintoja eivät ole liikeomaisuuden siirrot toiseen yhteisömaahan seuraavissa tilanteissa, joissa elinkeinonharjoittaja tai joku muu hänen puolestaan siirtää tavaran kuljetuksen päättymisvaltiossa suoritettavaa, hänelle myytävään tavaraan kohdistuvaa työsuoritusta varten ja tavara palautetaan työn jälkeen hänelle takaisin kuljetuksen alkamisvaltioon. Esimerkiksi yritys lähettää koneen Suomesta Ruotsiin korjattavaksi. Kyseessä ei ole yhteisömyynti, jos kone korjauksen jälkeen palautetaan Suomeen. (Murtomäki 2005, 110.) Väliaikaisesti elinkeinonharjoittajan myymää palvelua varten siirrettyä liikeomaisuutta ei myöskään käsitellä yhteisöhankintana eikä yhteisömyyntinä. Esimerkiksi yrityksen asentaja vie asennustyössä käyttämänsä laitteet ja työkalut Suomesta Saksaan asennustyön suorittamista varten. Tavarat siirretään toiseen yhteisömaahan väliaikaisesti elinkeinonharjoittajan siellä suorittamaan palvelua varten ja siten kyseessä ei ole yhteisömyynti, jos laitteet ja työkalut palautetaan Suomeen työsuorituksen tekemisen jälkeen. (Murtomäki 2005, 110.) Kun tavara siirretään väliaikaisesti sellaista tarkoitusta varten, joka oikeuttaisi täysin tullittoman väliaikaisen maahantuontimenettelyn soveltamiseen, jos kyseessä olisi tuonti yhteisön ulkopuolelta, ei yhteisöhankintaa voida soveltaa. Tavaroiden siirto asennettuna tai koottuna tapahtuvaa myyntiä varten tai verottoman viennin tai yhteisömyynnin toteuttamiseksi, eli kun siirrettävät tavarat ovat verotta yhteisön ulkopuolelle tai toisiin yhteisömaihin myytäviä tavaroita, ei ole yhteisömyyntiä tai hankintaa. Yhteisömyynniksi tai hankinnaksi ei katsota sellaista tavaroiden siirtoa, jossa siirron tarkoituksena on myynti esimerkiksi diplomaattisille edustustoille tai Euroopan yhteisön toimielimille. Mikäli jokin edellä mainituista edellytyksistä lakkaa, katsotaan tavara siirretyn toiseen yhteisövaltioon yhteisömyyntinä. (Murtomäki 2005, 110.) Iivosella (1998, ) on muutamia selventäviä esimerkkejä tilanteista, joita ei käsitellä yhteisöhankintoina. Yhteisöhankinta on yleisin kaupallinen hankintatapa, kun elinkeinonharjoittaja tai oikeushenkilö ostaa Suomeen toisesta jäsenmaasta kuljetettuna tavaroita. Iivosen mukaan ei yhteisöhankinta tilanteet ovat poikkeuksellisia ja niiden verottomuussäännökset monimutkaisia. Esimerkiksi ostotapahtuma, jossa esine toimitetaan Ruotsista Yhteisön ulkopuolelle, vaikka Norjaan, mutta ostaja ja laskutettava yritys on verovelvollinen Suomessa, ei ole yhteisöhankinta. Kyseessä on maasta

23 23 vienti Ruotsista Yhteisön ulkopuolelle ja todennäköisesti arvonlisäverotettava maahantuontitapahtuma Norjassa. Toisessa esimerkissä Suomeen toimitetaan tietokoneen osa Tanskasta, mutta ostajalla ei ole Suomessa annettua alv tunnistetta myyjälle annettavaksi. Tällöin kyseessä on arvonlisäverotettava myynti alkuperämaassa Tanskassa ja vero maksetaan myyjän kotimaahan, poikkeustapauksessa kyseessä voi olla kaukomyyntitilanne Suomessa. Ostajana tällaisissa tilanteissa on useimmiten yksityishenkilö tai sellainen erikoisostaja, jonka osalta yhteisöhankintaedellytykset eivät täyty. Kolmannessa esimerkissä saksalainen yritys myy sähkömoottorin Saksasta Suomeen niin, että myyjä asentaa koneen täällä. Nyt kyseessä on myynti asennusmaassa eli Suomessa ja kotimaan hankinta suomalaiselle ostajalle. Sovellettavaksi kyseisen myynnin osalta voi tulla arvonlisäverolain 9 :n mukainen käännetty verovelvollisuus. Neljännessä esimerkissä sorvi toimitetaan suomalaiselle ostajalle suoraan Saksassa eli myyjän kotimaassa ja kaupan osalta ei ole myyntihetkellä sovittua kuljetusta Suomeen. Tällöin kyseessä on Saksassa tapahtunut ja siellä arvonlisäverotettava myynti. Sorvin mahdollinen siirtäminen Suomeen voi muodostaa elinkeinonharjoittajalle yhteisöhankintana Suomessa verotettavan liikeomaisuuden siirron. Edelleen Iivonen luettelee esimerkkeinä ei yhteisöhankinnoista jäänsärkijän, liikennelentokoneen varaosan ja diplomaattikäyttöön Iso Britannian suurlähetystöön ostetun television hankinnan Hollannista Suomeen Kaukomyynti Verovelvollisia ja kuluttajia koskevista pääsäännöistä on joitain poikkeuksia, joilla varmistetaan kulutusmaaperiaatteen toteutumista. Kaukomyyntiä koskeva sääntö on esimerkki poikkeuksesta. Postitilausmyyntiä ja muuta myyntiä, jossa myyjä huolehtii tavaroiden lähettämisestä määränpäämaahan yksityishenkilöille tai heihin rinnastettaviin kuluttajan asemassa oleville, verotetaan pääsääntöisesti myyntimaassa. Tämä niin kutsuttu kaukomyynti aiheuttaisi laajamittaisesti harjoitettuna vääristymää kilpailuun, koska myynti olisi mahdollista keskittää alimman verokannan maihin. Tämän estämiseksi kaukomyynti verotetaan kohdemaassa, jos myynnin määrä ylittää määränpäävaltion asettaman rajan. Suomessa rajana on ,00 euroa ja kun raja ylittyy, täytyy myyjän rekisteröityä verovelvolliseksi tänne. (Nieminen & Anttila 2009, 11:5.)

24 Yhteisökaupan pulmatilanteita Käytännön elämässä eteen tulee usein tilanteita, joihin sääntelyn esimerkkitilanteet eivät sovellu. Iivonen (1998, ) on esitellyt joitakin pulmatilanteita. Ensimmäisessä esimerkissä selostetaan suomalaista ketjukauppatilannetta, jossa suomalainen yritys myy metallierän tanskalaiselle yritykselle, joka puolestaan myy metallierän edelleen suomalaiselle yritykselle. Ensimmäinen myyjä toimittaa tavaran suoraan toiselle ostajalle Suomeen. Ensimmäisessä myynnissä suomalaiselta yritykseltä tanskalaiselle on kyseessä normaali kotimaan myynti ja verotusmaana on Suomi. Kyseessä ei ole yhteisömyynti, koska tavaraa ei kuljeteta toiseen jäsenmaahan. Kyseessä ei ole myöskään kolmikantatilanne, koska kaksi yritystä on samassa jäsenmaassa ja tavara ei kulje toiseen jäsenmaahan. Kun tanskalainen yritys laskuttaa suomalaista, on edelleen kyse myynnistä Suomessa. Myyjänä on ulkomaalainen, joka ei ole rekisteröitynyt Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi ja jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa. Näin ollen suomalaisella ostajayrityksellä on käännetty verovelvollisuus eli se maksaa veron ostostaan. Tanskalainen yritys saa palautuksen suomalaiselta yritykseltä tapahtuneeseen arvonlisäverolliseen hankintaan sisältyneestä arvonlisäverostaan Uudenmaan verovirastolta. Tanskalainen yritys voisi myös rekisteröityä Suomessa verovelvolliseksi, jolloin kyseessä olisivat normaalit Suomessa tapahtuvat kotimaankaupan tilanteet. Suomalainen lopullinen ostaja maksaa veron ostostaan käännetyn verovelvollisuuden perusteella ja sillä on myös vähennysoikeus suorittamansa hankinnan sisältämän veron osalta, mikäli hankinta tulee vähennykseen oikeuttavaan käyttöön. Käytännössä veron tilitysvelvollisuutta ei siis synny, koska tilitettävän ja vähennettävän veron määrä on yhtä suuri. Jos lopullinen ostaja olisi yksityishenkilö, joutuisi tanskalainen yritys rekisteröitymään Suomessa verovelvolliseksi. Iivosen (1998, ) toisessa esimerkissä suomalainen yritys myy tavaran toiselle suomalaiselle yritykselle, joka puolestaan myy tavaran edelleen saksalaiselle yritykselle. Ensimmäinen myyjä toimittaa tavaran suoraan Saksaan toiselle ostajalle ensimmäisen ostajan pyynnöstä. Ensimmäisen myynnin osalta kyseessä on kotimaan myynti ja verotusmaana on Suomi. Kyseessä ei ole yhteisömyynti, koska ostajalla on Suomessa annettu alv tunniste. Toisen kaupan osalta kyseessä on veroton yhteisömyynti Suomessa ja kuljettajana Saksaan ensimmäisen ostajan puolesta ja toimeksiannosta toimii ensimmäinen myyjä. Jotta tapahtuma voidaan käsitellä verottomana yhteisömyyntinä, tarvitsee ensimmäinen ostaja kirjanpitonsa liitteeksi todisteen tavaran kul

25 25 jettamisesta toiseen jäsenmaahan. Ensimmäinen ostaja voi vähentää hankintaansa sisältyvän arvonlisäveron, kuten normaalista kotimaan hankinnasta. Yhteisömyynnistään yritys tekee yhteenvetoilmoituksen, jolle merkitään saksalaisen ostajayrityksen arvonlisäverotunniste, maatunnus DE sekä tavaran myynnin arvon. Saksalaiselle yritysostajalle hankinta on verollinen yhteisöhankinta Saksassa, josta yhteisövero suoritetaan ja mahdollisesti vähennetäänkin Saksan säännösten mukaisesti. Jos toinen ostaja olisi ollut kuluttaja, olisi ensimmäisen ostajan myynti Saksaan ollut Suomessa tapahtuvaa verollista myyntiä tai kaukomyynti Saksassa. Kolmannessa Iivosen (1998, ) esimerkissä käsitellään tilannetta, jossa suomalainen yritys myy tavaroita saksalaiselle yritykselle ja tavarat myös toimitetaan Suomesta Saksaan. Saksalainen yritys puolestaan myy tavarat edelleen tanskalaiselle yritykselle ja toimittaa tavarat Saksasta Tanskaan. Kyseessä ei ole kolmikantatilanne, vaan kaksi erillistä yhteisömyynti ja hankintatilannetta. 3.2 Verottomat yhteisökaupat Suomessa tapahtuva yhteisöhankinta on eräissä tapauksissa veroton, vaikka hankintaan muutoin sovelletaan yhteisöhankinnan säännöksiä. Verottomat yhteisöhankinnat ilmoitetaan valvontailmoituksella tavaraostoina EU maista, mutta verottomien hintojen osuudelle ei lasketa suoritettavaa veroa. (Murtomäki 2005, 109.) Tavaroiden yhteisöhankinnasta ei suoriteta veroa, jos tavaran maahantuonnista ei olisi suoritettava veroa tai jos myynnistä ei olisi suoritettava veroa sen vuoksi, että tavara on ollut myyjällä hänen kotimaansa arvonlisäverolainsäädännön mukaan muussa kuin vähennykseen oikeuttavassa käytössä. Jos tavarat asetetaan tullikoodeksissa tarkoitettuun varastointimenettelyyn tai vapaa alueelle, vapaavarastoon tai verovarastoon, ei yhteisöhankinnasta suoriteta veroa. Tavaran yhteisöhankinnasta ei suoriteta veroa, jos ilmoituksenantovelvollinen yhteisöhankkija olisi oikeutettu saamaan hankinnasta suoritettavan veron ulkomaalaispalautuksena kokonaan takaisin ja hän on täyttänyt ilmoitusvelvollisuutensa. Tämä ilmoitusvelvollisuus koskee ulkomaalaisia elinkeinonharjoittajia, joilla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa. Yhteisöhankinta ei ole veroton, jos ilmoituksenantovelvollinen ei käytä hankittuja tavaroita yksinomaan palautukseen oikeuttavaan toimintaansa. (Murtomäki 2005, 109.) Yhteisöhankinta on veroton siis silloin, jos hankkija olisi oikeutettu saamaan hankinnasta suoritettavan veron

26 26 arvonlisäverolain 122 :n elin niin sanotun ulkomaalaispalautuksen nojalla kokonaan takaisin ja hän on täyttänyt yhteisöhankinnan ilmoitusvelvollisuutensa. Tässä kohdassa viitataan ulkomaisten yritysten Suomessa tekemiin yhteisöhankintoihin, jotka pääsääntöisesti aiheuttavat Suomessa rekisteröitymisvelvoitteen. Menettelyn yksinkertaistamiseksi tällaisille yrityksille on annettu mahdollisuus rekisteröityä ns. ilmoituksenantovelvollisiksi, jolloin ulkomainen yritys ilmoittaa valvontailmoituksella ainoastaan Suomessa tekemiensä yhteisöhankintojen määrän, mutta ei tilitä niistä veroa. Menettely käy tilanteeseen, jossa toisesta jäsenvaltiosta oleva yritys tuo tavaroita Suomeen myyntivarastoonsa, josta se myy niitä useille eri suomalaisille asiakkailleen. Tällöin ulkomainen yritys voi rekisteröityä ilmoituksenantovelvolliseksi ja ilmoittaa valvontailmoituksellaan Suomeen varastoon tuomiensa tavaroiden arvon ilman, että tilittää niistä veroa. Suomalaiset ostajat tilittävät ostoista Suomen veron käännetyn verovelvollisuuden nojalla. (Äärilä & Nyrhinen 2005, 276.) 3.3 Verolliset maahantuonnit Euroopan yhteisön perustana on tulliliitto ja se kattaa kaiken tavarakaupan jäsenvaltioiden välillä. Tulliliitto tarkoittaa sitä, että jäsenvaltioiden väliset vienti ja tuontitullit sekä vastaavat muut maksut ovat kiellettyjä ja suhteessa kolmansiin maihin sovelletaan yhteistä tullitariffia. Tullit tuloutetaan suoraan Yhteisölle, koska ne ovat osa Euroopan Yhteisön omia varoja. Jäsenvaltiolle jää tulouttamistaan tulleista kantopalkkio ja esimerkiksi Suomen saama kantopalkkio vuonna 2002 oli 25 % kannettujen tullien määrästä. (Kallio ym. 2006, 417.) Arvonlisäverolaissa maahantuonti termillä tarkoitetaan vain tilanteita, jolloin tavara tuodaan Yhteisön veroalueelle siihen kuulumattomista maista tai Yhteisön veroalueen ulkopuolelle jätetyiltä alueilta. (Kallio ym. 2006, 417.) Suomen tullilaitoksen toimesta kannetaan tavaran maahantuonnin yhteydessä tulli, arvonlisävero sekä mahdolliset muut tuontiverot ja maksut. Arvonlisäverotus maahantuontitilanteissa poikkeaa menettelyllisesti huomattavasti niin kotimaan kuin EU:n sisäkaupan arvonlisäverotuksessa sovellettavasta itseverotuksen periaatteesta. Maahantuonnissa voi olla kyseessä vain tavaroiden tuonti, sillä palveluita ei tuoda maahan siten, että palveluiden maahantuonti olisi säädetty arvonlisäverolliseksi tapahtumaksi. Ulkomaisilta yrityksiltä hankittujen palveluiden myynti verotetaan myyn

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Maaliskuu 2013, Varatuomari Joachim Reimers Kansainvälisessä kaupankäynnissä myydään usein useampaan kertaan peräkkäin

Lisätiedot

Varatuomari Joachim Reimers

Varatuomari Joachim Reimers Tavaran myynti asennettuna tai koottuna Varatuomari Joachim Reimers Maaliskuu 2013 Suomessa kansainvälinen kauppa muodostaa vuosi vuodelta merkittävän osan kansantuotteesta. Vaikka sitä on harjoitettu

Lisätiedot

Koulutusviennin arvonlisäverotus Ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaari

Koulutusviennin arvonlisäverotus Ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaari Koulutusviennin arvonlisäverotus Ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaari 30.8.2017 Executive Director Maritta Virtanen Kansainvälinen palvelukauppa arvonlisäverotuksessa Myyntimaasäännökset määrittävät,

Lisätiedot

Kansainvälinen tavarakauppa. 6.5.2015 Kati Tamminen

Kansainvälinen tavarakauppa. 6.5.2015 Kati Tamminen Kansainvälinen tavarakauppa 6.5.2015 Kati Tamminen Tavaran käsite Arvonlisäverotuksessa sovelletaan eri säännöksiä riippuen siitä, onko kyse tavarakaupasta vai palvelukaupasta. Tavaralla tarkoitetaan (AVL

Lisätiedot

Verkkokaupan arvonlisäverotus. Mika Jokinen Veroasiantuntija

Verkkokaupan arvonlisäverotus. Mika Jokinen Veroasiantuntija Verkkokaupan arvonlisäverotus Mika Jokinen Veroasiantuntija Verkkokauppa Kotimaankauppaa vai ulkomaankauppaa? Tavara vai palvelu? Asiakas verovelvollinen vai ei-verovelvollinen? 2 Ulkomaankaupan käsitteitä...

Lisätiedot

Tampere 19.-20.5.2015 ASENNE, MENESTYS JA KANSAINVÄLISYYS AMK-PÄIVÄT 2015

Tampere 19.-20.5.2015 ASENNE, MENESTYS JA KANSAINVÄLISYYS AMK-PÄIVÄT 2015 Maritta Virtanen Maritta Virtanen (Executive Director, EY) on työskennellyt arvonlisäveroasiantuntijana Ernst & Youngilla vuodesta 2004 alkaen. Tätä ennen hän toimi arvonlisävero- ja liikevaihtoveroasiantuntijana

Lisätiedot

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010 Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset 1.7.2010 lukien Laki AVL:n muuttamisesta 29.12.2009 nro 1780/2009 Yleinen arvonlisäverokanta

Lisätiedot

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Asiakasohje tulli.fi 8.12.2016 Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Sisällys 1 Käytettyjen

Lisätiedot

Ostot toisesta EU-maasta Liite 2

Ostot toisesta EU-maasta Liite 2 Esimerkki Liite1 Jälleenmyyjä ostaa verotta käytetyn auton (6 000 euroa), jonka hän puhdistaa ja kunnostaa sekä asentaa korjaustyön yhteydessä autoon verollisena ostamiaan uusia osia (1 220 euroa) ja verottomasti

Lisätiedot

ALV:N ERITYISKYSYMYKSET Syksy 2015. Kansainvälinen kauppa

ALV:N ERITYISKYSYMYKSET Syksy 2015. Kansainvälinen kauppa ALV:N ERITYISKYSYMYKSET Syksy 2015 Kansainvälinen kauppa 1 ALV JA KANSAINVÄLISET TILANTEET LÄHTÖKOHDAT Kulutusverotuksessa yleensä pyritään varmistamaan verotus kulutuspaikan (markkinapaikan) verosäännösten

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009 Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo Director Maritta Virtanen Mistä arvonlisäveroa suoritetaan? Liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta Tavaran ja palvelun myynnistä Ellei

Lisätiedot

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä.

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. Luento 7 Arvonlisävero: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Ulkomaan rahanmääräiset erät: Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. 1 KIRJANPITO 22C00100 Luento 7a: Arvonlisävero VEROTUKSEN RAKENNE Verotuksen

Lisätiedot

Arvonlisäverotus ja muu kulutusverotus. Leila Juanto Petri Saukko

Arvonlisäverotus ja muu kulutusverotus. Leila Juanto Petri Saukko Arvonlisäverotus ja muu kulutusverotus Leila Juanto Petri Saukko TALENTUM Helsinki 2014 Kahdeksas, uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad

Lisätiedot

PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010

PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010 PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010 Leena Juusela Palvelujen arvonlisäverotuksen muutokset Elinkeinonharjoittajille myytävien palvelujen yleissääntö päinvastainen nykyiseen verrattuna: Palvelut l verotetaan

Lisätiedot

Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus

Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus Uudet säännökset astuvat voimaan 1.4.2011 Uudistus koskee myös muita yhtiöitä kuin perinteisiä rakennusyhtiöitä. 2 Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus

Lisätiedot

1994 vp- HE 3 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1994 vp- HE 3 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1994 vp- HE 3 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi siten, että 1 päivänä tammikuuta

Lisätiedot

Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista. Tilitoimistoinfot 2012

Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista. Tilitoimistoinfot 2012 Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista Tilitoimistoinfot 2012 Laskuja koskeviin vaatimuksiin muutoksia 1.1.2013 alkaen Muutosten tausta Neuvoston direktiivi 2010/45/EU direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

ARVONLISÄVEROTUS AHVENANMAAN MAAKUNNASSA 1.3.1997 ALKAEN

ARVONLISÄVEROTUS AHVENANMAAN MAAKUNNASSA 1.3.1997 ALKAEN ARVONLISÄVEROTUS AHVENANMAAN MAAKUNNASSA 131997 ALKAEN Sisältö: 1 Yhteisökaupan verojärjestelmä 2 Verorajasta johtuvat poikkeukset arvonlisäverotukseen 3 Vienti ja tuonti 31 Tavaroiden ja niihin liittyvien

Lisätiedot

Kiinteistöjen arvonlisäverotuksesta. Anne Korkiamäki Ylitarkastaja

Kiinteistöjen arvonlisäverotuksesta. Anne Korkiamäki Ylitarkastaja Kiinteistöjen arvonlisäverotuksesta Anne Korkiamäki Ylitarkastaja Myyntimaan määräytymisestä, yleissäännökset Arvonlisäveroa suoritetaan liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta tavaran ja palvelun

Lisätiedot

29.1.-5.2.2016 Ritva Nyrhinen

29.1.-5.2.2016 Ritva Nyrhinen www.pwc.com Aalto-yliopisto Elinkeinoverotus; Arvonlisäverotus kv-toiminnassa - - ulkomaalaisen rekisteröinti - tavarat 29.1.-5.2.2016 Ritva Nyrhinen Sisällys Ulkomaalaisen verovelvollisuus Tavaroiden

Lisätiedot

Ahvenanmaan veroraja arvonlisäverotuksessa

Ahvenanmaan veroraja arvonlisäverotuksessa Ahvenanmaan veroraja arvonlisäverotuksessa www.vero.fi sivu / 12 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 2 TAVAROIDEN KAUPALLINEN VIENTI JA TUONTI 2.1 Vienti 2.2 Tuonti 2.3 Helpotettu menettely Ahvenanmaan maakunnan ja muun

Lisätiedot

VIENTIKAUPAN ARVONLISÄVEROTUS

VIENTIKAUPAN ARVONLISÄVEROTUS VIENTIKAUPAN ARVONLISÄVEROTUS SISÄLLYS: 1. YLEISTÄ 2. VIENTIÄ KOSKEVA NÄYTTÖ 3. VIENNIN TILANTEET 3.1. Myyjä huolehtii tavaran kuljetuksesta 3.2. Kuljetus ostajan toimeksiannosta 3.3. Myynti ex-works -ehdoin

Lisätiedot

Soveltamisalaltaan rakentamispalvelu voi kohdistua talonrakentamiseen, maa- ja vesirakentamiseen sekä erikoistuneeseen rakennustoimintaan.

Soveltamisalaltaan rakentamispalvelu voi kohdistua talonrakentamiseen, maa- ja vesirakentamiseen sekä erikoistuneeseen rakennustoimintaan. Rakennusalan muuttunut arvonlisäverotus Varatuomari Joachim Reimers Suomessa otettiin käyttöön rakennusalalla 1.4.2011 lukien käännetty verovelvollisuus, minkä seurauksena rakentamispalvelujen myyntitilanteissa

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Uusi yritys Arvonlisäverotus

Uusi yritys Arvonlisäverotus Uusi yritys Arvonlisäverotus Sanna Koivisto Pirkanmaan verotoimisto Arvonlisävero kulutusvero, joka on tarkoitettu hyödykkeen lopullisen kuluttajan maksettavaksi yritykset toimivat veron kantajina yritysten

Lisätiedot

TAVARAKAUPAN ARVONLISÄVEROTUS EU:SSA

TAVARAKAUPAN ARVONLISÄVEROTUS EU:SSA TAVARAKAUPAN ARVONLISÄVEROTUS EU:SSA Case: SEW-Eurodrive Oy LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Opinnäytetyö 2009 Anu Tukia Lahden ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma

Lisätiedot

Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi

Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa www.vero.fi sivu /7 Sisältö: 1 YLEISTÄ 2 ULKOMAinen ELINKEINONHARJOITTAJA 3 TOIMIVALTAINEN VEROVIRASTO 4 KIINTEÄSTÄ TOIMIPAIKASTA TOIMIVA

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0288 (NLE) 14521/1/14 REV 1 SC 163 ECON 944 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Lisätiedot

T AMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

T AMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU T AMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU L IIKETALOUS OPINNÄYTETYÖRAPORTTI PUOLUSTUSVOIMIEN ARVONLISÄVERO KANSAINVÄLISESSÄ KAUPASSA Case: Lentotekniikkalaitos Anna Maksimainen Liiketalouden koulutusohjelma Tammikuu

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke ARVONLISÄVERO. Merja Mattila

LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke ARVONLISÄVERO. Merja Mattila LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke ARVONLISÄVERO Merja Mattila ALV ALV tavaroissa ja palveluissa Välillinen voi olla - lain mukaan - hakeutumalla itse (vapaaehtoinen

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 257/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi arvonlisäverolain ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 257/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi arvonlisäverolain ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista EDUSKUNNAN VASTAUS 257/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi arvonlisäverolain ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 6 a :n muuttamisesta

Lisätiedot

Visma Nova Rakennusalan käännetty arvonlisäverotus

Visma Nova Rakennusalan käännetty arvonlisäverotus Visma Nova Rakennusalan käännetty arvonlisäverotus Vakiovastaus Ohjeen päiväys: 30.3.2011 1 Käännetyn alv:n käsittely...1 1.1 Johdanto... 1 1.2 Tilikartta... 1 1.3 Asiakaskortisto... 2 1.4 Myyntitilaukset...

Lisätiedot

ARVONLISÄVEROTUKSESSA SOVELLETTAVA KÄYTETTYJEN TAVAROIDEN SEKÄ TAIDE-, KERÄILY- JA ANTIIKKI- ESINEIDEN MARGINAALIVEROTUS

ARVONLISÄVEROTUKSESSA SOVELLETTAVA KÄYTETTYJEN TAVAROIDEN SEKÄ TAIDE-, KERÄILY- JA ANTIIKKI- ESINEIDEN MARGINAALIVEROTUS ARVONLISÄVEROTUKSESSA SOVELLETTAVA KÄYTETTYJEN TAVAROIDEN SEKÄ TAIDE-, KERÄILY- JA ANTIIKKI- ESINEIDEN MARGINAALIVEROTUS SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 2. Verovelvollinen jälleenmyyjä 3. Verollinen edelleenmyynti

Lisätiedot

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä.

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä. VUOSIRAPORTIN KYSYMYKSET 1 (5) SE LAITTEIDEN VUOSIRAPORTTI 2009 SE laitteiden vuosiraportointi kuuluu kaikille sähkö ja elektroniikkalaitetuottajille Suomessa toimiva yritys, joka: valmistaa ja myy sähkö

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 399/2012 Laki. arvonlisäverolain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 399/2012 Laki. arvonlisäverolain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 2012 399/2012 Laki arvonlisäverolain muuttamisesta Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2012 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan

Lisätiedot

Lääkäri- ja hammaslääkärikeskusten yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain nojalla

Lääkäri- ja hammaslääkärikeskusten yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain nojalla HE 168/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakiin tehtäväksi jäsenvaltioiden välisen kaupan

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Arvonlisävero - Myynti Suomessa - Palvelun myyntimaa - Depot-palvelu - Kuljetuskontit

Arvonlisävero - Myynti Suomessa - Palvelun myyntimaa - Depot-palvelu - Kuljetuskontit Vuosikirjanumero KHO:2008:57 Antopäivä 13.8.2008 Taltionumero 1868 Diaarinumero 2662/2/07 Arvonlisävero - Myynti Suomessa - Palvelun myyntimaa - Depot-palvelu - Kuljetuskontit A Oy:n venäläinen tytäryhtiö

Lisätiedot

Arvonlisäverotusta on kehitettävä yritysten kasvua kannustavaksi

Arvonlisäverotusta on kehitettävä yritysten kasvua kannustavaksi Arvonlisäverotusta on kehitettävä yritysten kasvua kannustavaksi Arvonlisäverotuksen kehittäminen kasvuun kannustavaksi on aloitettava heti 1. Arvonlisäverollisen liikevaihdon alaraja on nostettava 35

Lisätiedot

Rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus

Rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus Rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus Varatuomari Roger Lehtonen Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry ROGER LEHTONEN 2011 Sähköinfo Oy Rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus 1.4.2011

Lisätiedot

Ahvenanmaan veroraja valmisteverotus

Ahvenanmaan veroraja valmisteverotus Ahvenanmaan veroraja Valmisteverotus www.tulli.fi Syyskuu 2012 Ahvenanmaan veroraja valmisteverotus 1 Ahvenanmaan erityisasema Tämä ohje korvaa Ahvenanmaan valmisteverotusta koskevasta verorajaverotuksesta

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 144/2008 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 144/2008 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 144/2008 vp Hallituksen esitys eräiden matkustajatuomisten arvonlisä- ja valmisteverottomuuteen sekä tullittomuuteen liittyvien säännösten muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217

Lisätiedot

Laskua koskevat vaatimukset arvonlisäverotuksessa (Dnro 1731/40/2003)

Laskua koskevat vaatimukset arvonlisäverotuksessa (Dnro 1731/40/2003) Verohallituksen ohje Laskua koskevat vaatimukset arvonlisäverotuksessa (Dnro 1731/40/2003) 1. Yleistä laskutussäännöksistä 2. Kirjanpito ja tositteet 3. Laskunantovelvollisuus 3.1 Myynnit, joista myyjän

Lisätiedot

KANSAINVÄLISEN KAUPAN ARVONLISÄVEROKYSYMYKSET

KANSAINVÄLISEN KAUPAN ARVONLISÄVEROKYSYMYKSET OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA KANSAINVÄLISEN KAUPAN ARVONLISÄVEROKYSYMYKSET Case Yritys X T EKIJÄ: Kirsi Rissanen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Bulgarian tasavallasta ja Romaniasta tuotavan tavaran arvonlisäverotuksesta eräissä tapauksissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi

Lisätiedot

Arvonlisäverotus EU-tavarakaupassa

Arvonlisäverotus EU-tavarakaupassa Arvonlisäverotus EU-tavarakaupassa www.vero.fi sivu / 29 Sisältö: 1. YLEISTÄ 2. ARVONLISÄVEROTUNNISTE (alv-numero) 2.1. Suomalainen alv-numero 2.2. Muissa yhteisömaissa annetut alv-numerot 2.3. Alv-numeron

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217

Lisätiedot

Henkilöstöruokailun arvonlisäverotus. Varatuomari Joachim Reimers

Henkilöstöruokailun arvonlisäverotus. Varatuomari Joachim Reimers Henkilöstöruokailun arvonlisäverotus Päivitetty: Huhtikuu 2013 Varatuomari Joachim Reimers Suomessa työaikaisella ruokailulla on perinteisesti suuri käytännön merkitys. Kautta maan toistatuhatta henkilöstöravintolaa

Lisätiedot

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA Tämä Varallisuusviesti käsittelee ulkomaisista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen liittyviä käytännön seikkoja. Sampo Pankki on kansainvälisen osakesijoittamisen

Lisätiedot

Arvonlisäverotus kansainvälisessä palvelukaupassa

Arvonlisäverotus kansainvälisessä palvelukaupassa Arvonlisäverotus kansainvälisessä palvelukaupassa www.vero.fi sivu 1 / 15 1. PALVELUN KÄSITE 2. YLEISTÄ MYYNTIMAASÄÄNNÖKSISTÄ 3. KÄÄNNETTY VEROVELVOLLISUUS 4. MYYNTIMAASÄÄNNÖKSET 4.1 Yleissääntö 4.2 Kuljetuskaluston

Lisätiedot

Tarkistusvuosi I I I I I I I _I I I I. Käyttö arvonlisäverolliseen liiketoimintaan 80% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60%

Tarkistusvuosi I I I I I I I _I I I I. Käyttö arvonlisäverolliseen liiketoimintaan 80% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% Esimerkki 1/ Arvonlisäverollisen käytön osuus pienenee Tarkistusvuosi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 I I I I I I I _I I I I liiketoimintaan 80% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% Vähennyksen määrä 80 000 Tarkistettava

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0132 (NLE) 10257/15 ACP 96 N 455 PTOM 13 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston päätös Euroopan kehitysrahaston

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

MAAKAASUN JA BIOKAASUN ASEMA VEROTUKSESSA. Ylitarkastaja Antti Saastamoinen

MAAKAASUN JA BIOKAASUN ASEMA VEROTUKSESSA. Ylitarkastaja Antti Saastamoinen MAAKAASUN JA BIOKAASUN ASEMA VEROTUKSESSA Ylitarkastaja Antti Saastamoinen MAAKAASUN VEROTUS Maakaasusta suoritetaan valmisteveroa, kun sitä luovutetaan kulutukseen Suomessa. Maakaasun verovelvollisia

Lisätiedot

Laki arvonlisäverolain muuttamisesta

Laki arvonlisäverolain muuttamisesta Laki arvonlisäverolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan arvonlisäverolain (1501/1993) 13 c :n 4 momentti, 129 b :n edellä oleva väliotsikko, 134 m :n 2 momentti, 134 o :n 2 momentti,

Lisätiedot

r v onlisäverovelvollisen opas 2004

r v onlisäverovelvollisen opas 2004 V E R O H A L L I T U K S E N J U L K A I S U 1 8 9. 0 4 K E S Ä K U U 2 0 0 4 r v onlisäverovelvollisen opas 2004 rvonlisäverovelvollisen opas 2004 V E R O H A L L I T U K S E N J U L K A I S U 1 8 9.

Lisätiedot

Palvelujen ulkomaankaupan arvonlisäverotus 1.1.2010 alkaen

Palvelujen ulkomaankaupan arvonlisäverotus 1.1.2010 alkaen Palvelujen ulkomaankaupan arvonlisäverotus 1.1.2010 alkaen www.vero.fi sivu / 16 1 YLEISTÄ 2 PALVELUN KÄSITE 3 ELINKEINONHARJOITTAJA 4 KIINTEÄ TOIMIPAIKKA 5 KÄÄNNETTY VEROVELVOLLISUUS 6 MYYNTIMAASÄÄNNÖKSET

Lisätiedot

KANSAINVÄLISEN KAUPAN ARVONLISÄVEROKÄSITTELYN SELKEYTTÄMINEN

KANSAINVÄLISEN KAUPAN ARVONLISÄVEROKÄSITTELYN SELKEYTTÄMINEN KANSAINVÄLISEN KAUPAN ARVONLISÄVEROKÄSITTELYN SELKEYTTÄMINEN Case: Yritys X Oy Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Liiketalouden koulutusohjelma syksy, 2017 Timo Viitamäki TIIVISTELMÄ Liiketalous

Lisätiedot

KANSAINVÄLISEN KAUPAN ARVONLISÄVEROTUS

KANSAINVÄLISEN KAUPAN ARVONLISÄVEROTUS Opinnäytetyö (AMK) Liiketalous Taloushallinto 2015 Pauliina Tujula KANSAINVÄLISEN KAUPAN ARVONLISÄVEROTUS ohjeistus Fläkt Woods Oy:lle OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1763. Laki Pohjoismaiden välillä tehdyn yhteistyösopimuksen muuttamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 1763. Laki Pohjoismaiden välillä tehdyn yhteistyösopimuksen muuttamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1995 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1995 N:o 1763 1770 SISÄLLYS N:o Sivu 1763 Laki Pohjoismaiden välillä tehdyn yhteistyösopimuksen muuttamista koskevan sopimuksen eräiden

Lisätiedot

ARVONLISÄVEROTUS KANSAINVÄLISESSÄ PALVELUKAUPASSA SISÄLTÖ

ARVONLISÄVEROTUS KANSAINVÄLISESSÄ PALVELUKAUPASSA SISÄLTÖ ARVONLISÄVEROTUS KANSAINVÄLISESSÄ PALVELUKAUPASSA SISÄLTÖ 1. PALVELUN KÄSITE 2. YLEISTÄ MYYNTIMAASÄÄNNÖK- SISTÄ 3. KÄÄNNETTY VEROVELVOLLISUUS 4. MYYNTIMAASÄÄNNÖKSET 4.1 Yleissääntö 4.2 Kuljetuskaluston

Lisätiedot

6 LUKU: ARVONLISÄVEROON LIITTYVÄT KIRJAUKSET

6 LUKU: ARVONLISÄVEROON LIITTYVÄT KIRJAUKSET 6 LUKU: ARVONLISÄVEROON LIITTYVÄT KIRJAUKSET Tässä luvussa käsitellään pääasiassa arvonlisäverolain (1501/1993) mukaista ostoon ja myyntiin liittyvää arvonlisäveroa sekä arvonlisäveron kirjausta eräissä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1262. Laki varainsiirtoverolain 64 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1996

SISÄLLYS. N:o 1262. Laki varainsiirtoverolain 64 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1996 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1996 N:o 1262 1268 SISÄLLYS N:o Sivu 1262 Laki varainsiirtoverolain 64 :n muuttamisesta... 3681 1263 Laki verohallintolain 14 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. kesäkuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. kesäkuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. kesäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2012/0102 (CNS) 8741/16 SC 70 ECON 378 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

HE 136/2009 vp. yhteenvetoilmoituksessa muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneille elinkeinonharjoittajille

HE 136/2009 vp. yhteenvetoilmoituksessa muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneille elinkeinonharjoittajille Hallituksen esitys Eduskunnalle arvonlisäverotuksessa sovellettavien myyntimaasäännösten ja eräiden muiden säännösten muuttamiseksi ja väliaikaiseksi muuttamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Menestystä yrittämiseen!

Menestystä yrittämiseen! Tähän vihkoseen on koottu vastauksia yrittäjäksi aikovan tai vasta toimintansa aloittaneen yrittäjän mielessä liikkuviin yleisimpiin arvonlisäverotusta koskeviin kysymyksiin. Toivomme oppaamme hel pottavan

Lisätiedot

Liite 1 Esimerkit myyntien kirjaamisesta

Liite 1 Esimerkit myyntien kirjaamisesta Liite 1 Esimerkit myyntien kirjaamisesta 1 Liite 2 Esimerkit ostojen kirjaamisesta 2 Laskun loppusumma jossa arvonlisä veroa Laskun veroton arvo Ostolasku 1 Vaihto-omaisuus 5 856,00 1 056,00 4 800,00 Ostolasku

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011

Lisätiedot

Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: laskutussäännöt *

Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: laskutussäännöt * P7_TA(2010)0092 Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: laskutussäännöt * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. toukokuuta 2010 ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Jutta Romppainen TULKINTAOHJE ARVONLISÄVERON VÄHENNYSOIKEUDESTA

Jutta Romppainen TULKINTAOHJE ARVONLISÄVERON VÄHENNYSOIKEUDESTA Jutta Romppainen TULKINTAOHJE ARVONLISÄVERON VÄHENNYSOIKEUDESTA Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Liiketalous Syksy 2012 OPINNÄYTETYÖ TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

YRITYS JA VEROT. Yritystoiminta Pia Niuta

YRITYS JA VEROT. Yritystoiminta Pia Niuta YRITYS JA VEROT Verohallinto Yritystoimintaan liittyvät rekisteröintitoimenpiteet (verohallinto) Toiminnan aloittaminen Muutokset toiminnassa Toiminnan lopettaminen Ennakkoperintärekisteri Ennakkoverotus

Lisätiedot

HE 171/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan, että arvonlisäverolakiin

HE 171/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan, että arvonlisäverolakiin Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että arvonlisäverolakiin tehtäisiin toisiin Euroopan unionin jäsenvaltioihin

Lisätiedot

Anna Hyyppä ARVONLISÄVERO-OPAS SAPOTECH OY:LLE

Anna Hyyppä ARVONLISÄVERO-OPAS SAPOTECH OY:LLE Anna Hyyppä ARVONLISÄVERO-OPAS SAPOTECH OY:LLE ARVONLISÄVERO-OPAS SAPOTECH OY:LLE Anna Hyyppä Opinnäytetyö Kevät 2014 Liiketalouden koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

1. ARVONLISÄVEROLAKIIN TULEVAT MUUTOKSET 1.1.2004 ALKAEN

1. ARVONLISÄVEROLAKIIN TULEVAT MUUTOKSET 1.1.2004 ALKAEN 21.11.2003 Nro 38/2003 1 (3) Sisältää: 1. Arvonlisäverolakiin tulevat muutokset 1.1.2004 alkaen 2. Tilinpäätöksen valmistusaikataulun määrääminen Kirkkojärjestyksessä 1. ARVONLISÄVEROLAKIIN TULEVAT MUUTOKSET

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 77/2003 vp. Hallituksen esitys laeiksi valmisteverotuslain sekä alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 77/2003 vp. Hallituksen esitys laeiksi valmisteverotuslain sekä alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun EDUSKUNNAN VASTAUS 77/2003 vp Hallituksen esitys laeiksi valmisteverotuslain sekä alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

Ulkomaisten palveluostojen arvonlisäverotus Case: Helsingin Energia

Ulkomaisten palveluostojen arvonlisäverotus Case: Helsingin Energia Ulkomaisten palveluostojen arvonlisäverotus Case: Helsingin Energia Suistola, Heidi 2012 Leppävaara Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Leppävaara Ulkomaisten palveluostojen arvonlisäverotus Case: Helsingin

Lisätiedot

Elviira Österholm ULKOMAAN KAUPAN ARVON- LISÄVEROTUS

Elviira Österholm ULKOMAAN KAUPAN ARVON- LISÄVEROTUS Elviira Österholm ULKOMAAN KAUPAN ARVON- LISÄVEROTUS Liiketalous 2010 2 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Taloushallinnon koulutusohjelma Tiivistelmä Tekijä Elviira Österholm Opinnäytetyön nimi Ulkomaan kaupan

Lisätiedot

r v onlisäverovelvollisen opas 2004

r v onlisäverovelvollisen opas 2004 V E R O H A L L I T U K S E N J U L K A I S U 1 8 9. 0 4 K E S Ä K U U 2 0 0 4 r v onlisäverovelvollisen opas 2004 rvonlisäverovelvollisen opas 2004 V E R O H A L L I T U K S E N J U L K A I S U 1 8 9.

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) 9438/17 ADD 1 MAP 12 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Visma Nova Rakennusalan käännetty arvonlisäverotus

Visma Nova Rakennusalan käännetty arvonlisäverotus Visma Nova Rakennusalan käännetty arvonlisäverotus Vakiovastaus Ohjeen päiväys: 1.6.2012 1 Käännetyn alv:n käsittely... 1 1.1 Johdanto... 1 1.2 Tilikartta... 1 1.3 Asiakaskortisto... 2 1.4 Myyntitilaukset...

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto Johdanto Taustaa: Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen

Lisätiedot

6 LUKU: ARVONLISÄVEROON LIITTYVÄT KIRJAUKSET

6 LUKU: ARVONLISÄVEROON LIITTYVÄT KIRJAUKSET 6 LUKU: ARVONLISÄVEROON LIITTYVÄT KIRJAUKSET Tässä luvussa käsitellään pääasiassa arvonlisäverolain (1501/1993) mukaista ostoon ja myyntiin liittyvää arvonlisäveroa sekä arvonlisäveron kirjausta eräissä

Lisätiedot

ARVONLISÄVEROJEN KÄSITTELY SOVELLUKSESSA, KUN OSTAJA ON HANKINNASTA ARVONLISÄVEROVELVOLLINEN

ARVONLISÄVEROJEN KÄSITTELY SOVELLUKSESSA, KUN OSTAJA ON HANKINNASTA ARVONLISÄVEROVELVOLLINEN ARVONLISÄVEROJEN KÄSITTELY SOVELLUKSESSA, KUN OSTAJA ON HANKINNASTA ARVONLISÄVEROVELVOLLINEN Sisällysluettelo: 1 Yleistä... 2 2 Verokannat... 2 2.1 Eu-tavaraoston verokannat... 2 2.2 Eu-palvelujen ostojen

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Skatteverket SKV 442, 5.painos Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Finska Ulkomailla asuvia

Lisätiedot

Vuosi I I I I I I. Käyttö arvonlisäverolliseen liiketoimintaan 100% 100% 100% 100% 4/12 50% 50% 8/12 = 57%

Vuosi I I I I I I. Käyttö arvonlisäverolliseen liiketoimintaan 100% 100% 100% 100% 4/12 50% 50% 8/12 = 57% Esimerkki 1/ Siirtymäsäännökset/ Kiinteistöinvestointi valmistunut 2004 tai sen jälkeen, mutta ennen 1.1.2008/ Arvonlisäverollisen käytön osuus pienenee Vuosi 2005 2006 2007 2008 2009 I I I I I I Käyttö

Lisätiedot

ARVONLISÄVEROTUS KÄYTÄNNÖSSÄ. Leena Äärilä Ritva Nyrhinen Pekka Hyttinen Kaisa Lamppu

ARVONLISÄVEROTUS KÄYTÄNNÖSSÄ. Leena Äärilä Ritva Nyrhinen Pekka Hyttinen Kaisa Lamppu ARVONLISÄVEROTUS KÄYTÄNNÖSSÄ Leena Äärilä Ritva Nyrhinen Pekka Hyttinen Kaisa Lamppu TALENTUM Helsinki 2017 11., uudistettu painos Copyright 2017 Alma Talent Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

MAAKAASUN VEROTUS. Ajankohtaista 17.11.2010. Energiainsinööri Antti Saastamoinen

MAAKAASUN VEROTUS. Ajankohtaista 17.11.2010. Energiainsinööri Antti Saastamoinen VEROTUS Ajankohtaista 17.11.2010 Energiainsinööri Antti Saastamoinen VEROTUKSEN NYKYTILA Maakaasun valmistevero kannetaan kaikesta maakaasusta maahantuonnin yhteydessä. Kaikille käyttäjille maakaasu siirretään

Lisätiedot

Rakennusalan käännetty ALV 1.4.2011 EK-päivä 24.3.2011

Rakennusalan käännetty ALV 1.4.2011 EK-päivä 24.3.2011 Rakennusalan käännetty ALV 1.4.2011 EK-päivä Veroasiantuntija Mika Jokinen Taustaa Käännetty verovelvollisuus otetaan käyttöön rakennusalalla 1.4.2011 L 686/2010, 16.7.2010 (HE 41/2010) perustana alv -direktiivin

Lisätiedot

lyhenneluettelo... 18 Lukijalle... 19

lyhenneluettelo... 18 Lukijalle... 19 lyhenneluettelo... 18 Lukijalle... 19 1 Luku Yleinen soveltamisala... 21 1.1 Arvonlisäverolain yleinen aineellinen ja alueellinen soveltamisala... 21 1.2 Suomen ja Yhteisön arvonlisäveroalue... 39 2 Luku

Lisätiedot

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. lokakuuta 2014 (OR. en) 14333/14 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed. asiak. nro: 13884/14 Asia: CDR 109 INST 511 AG 17 Ehdotus neuvoston

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta 1991 vp - HE 20 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että liikevaihtovero korotettaisiin väliaikaisesti

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot