Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke"

Transkriptio

1 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio oli noin euroa. Hankkeella rahoittajia 40 organisaatiota. Työryhmissä toimi yli 100 paikallista vesialueen omistajaa, kalastajaa sekä kuntien ja yrittäjien edustajaa. Pohjois-Savon kalastusaluepäivät 2015 Projektipäällikkö Teemu Hentinen puh tai

2 Hankkeen eli yhteistyön tulosten esittely 1) Taustaa Etelä-Savosta 2) Kalastusalue- ja osakaskuntatoiminnan kehittäminen - Yli ha uusia lupa-alueita osakaskuntien yhdistämisellä ja osakaskuntien yhteistyöllä - Internet-sivujen perustaminen ja kehittäminen - Kalastajille tiedotevihkosia, lupa-aluekarttoja ja valistusta 3) Kestävää kalastusta ja vetovoimaisia kalakantoja 4) Tutkimus- ja valistushankkeiden esittely 2

3 Hankkeen päätavoite on kestävän kalastuksen edistäminen ja alueellisen vetovoimaisuuden lisääminen Taustaa Etelä-Savosta 1. Vapaa-ajan asuntoja on yli ja niiden omistajista puolet tulee maakunnan ulkopuolelta lisäten ostovoimaa kymmenillä tuhansilla henkilöillä. 2. Etelä-Savossa kalastaa vuosittain yli kalastajaa. 3. Sisävesien kaloista 1/3 ja muikusta yli puolet pyydetään Etelä-Savosta. 4. Etelä-Savon haasteena on kalastuksen järjestämisen ja uhanalaisten lajien suojelun yhteen sovittaminen. - Järvilohi, järvitaimen, saimaannieriä ja saimaannorppa. - Saimaannorpan suojelemiseksi on ajallisia verkkokalastuskieltoja ja pyydystyyppirajoituksia. Saimaannieriä on rauhoitettu kokonaan kalastukselta Saimaalla. 3

4 Hankkeen päätavoite on kestävän kalastuksen edistäminen ja alueellisen vetovoimaisuuden lisääminen Taustaa Etelä-Savosta 1. Etelä-Savon vesistöt on erinomaisessa tilassa ja niissä elää runsaat muikku- ja kuorekannat, jotka tarjoavat petokaloille sisävesien nopeimman kasvun. 2. Esimerkiksi Puulavedellä ja Kermajärvellä järvilohi kasvaa jopa 3-4 kg vuodessa ja järvitaimen 1-2 kg. 3. Petokalavaiheessa olevat kuhat keskimäärin g vuodessa. 4. Järvikalastuksessa on suuret mahdollisuudet, mutta vaatii laajaa yhteistoimintaa. 5. Vesialueen omistus on rikkonaista, osakaskunnat on pinta-alallisesti pieniä. Metsästysseurojen keskimääräinen koko on ha ja osakaskuntien 250 ha. 4

5 Hankkeen aikana noin 300 kokousta, tilaisuutta ja tapahtumaa vesialueen omistajien, kalastusalueiden ja tutkimuslaitosten kanssa. Hanke koolle kutsujana ja tilaisuuksien järjestäjänä. Hankkeessa oli neljä työryhmää, noin 100 henkilöä ja yhteensä 20 kokouspäivää. 1. Mäntyharjunreitin työryhmä 2. Heinävedenreitin työryhmä 3. Joroisvirran - Haukiveden alueen työryhmä 4. Uitonvirran - Pihlajaveden alueen työryhmä 5

6 Osakaskuntien yhdistämishankkeita Puulavedellä HANKEALUEET Länsi-Puulan alue ha, - Alueella noin 40 osakuntaa tai järjestäytymätöntä vesialuetta, osakaskiinteistöä, - 31 osakaskuntaa yhdistyi ja muodosti ha uuden osakaskunnan. Itä-Puulan Korpijärven alue ha - Alueella 32 osakuntaa tai järjestäytymätöntä vesialuetta, osakaskiinteistöä, - 30 osakaskuntaa yhdistyi ja muodosti ha uuden osakaskunnan. Hirvensalmen lähivedet ha - Alueella noin 30 osakuntaa tai järjestäytymätöntä vesialuetta, osakaskiinteistöä, - 20 osakaskuntaa yhdistyi ja muodosti ha uuden osakaskunnan. 6

7 Osakkaiden ja kalastajien kokemuksia osakaskuntatoiminnasta OSAKKAIDEN SUUSTA KUULTUA, LÄHTÖTILANTEESSA Osakkaat (kesäasukkaat) eivät tienneet osakaskunnan toiminnasta, lupamyynnistä tai kalastusalueen tekemistä päätöksistä. Kalastus tapahtui jokaisen kalastajan henkilökohtaisen näkemyksen perusteella, ei yhteistä tavoitetta tai kalastuksen valvontaa! Kokouskutsut jopa tolppailmoituksella ja viimeiset kokoukset on pidetty 5 15 vuotta sitten. Vapaa-ajan asukkaat ostivat lupia usein väärän osakaskunnan alueelle koska lupamyyntipaikoissa ei ollut karttoja vesialueiden sijainnista. Kansalaisvelvollisuus oli hoidettu, kun joku lupa oli ostettu. Useiden osakaskuntien hallinto ei tiennyt kaikkien vesialuepalstojen sijaintia. Hallinto pakkopullaa, perintönä saatu tehtävä, johon ei ole löytynyt jatkajia! Osakkaiden käsitys alueen luonnonkalakannoista oli erittäin vääristynyttä, kun ei tiedetty alueen istutustoiminnasta tai kalojen vaelluksista. Meillä on hyvät luonnonlohikannat 7

8 ITÄ-PUULAN KORPIJÄRVEN OSAKASKUNNAN PERUSTAMINEN

9 ITÄ-PUULAN KORPIJÄRVEN OSAKASKUNNAN PERUSTAMINEN

10 Itä-Puulan Korpijärven osakaskunnan perustaminen LÄHTÖTILANNE ha alueella 32 osakaskuntaa tai järjestäytymätöntä vesialuetta. Kalakantojen hoidon, valvonnan, tiedotuksen, kalastuksen ja lupamyynnin järjestäminen haasteellista tai mahdotonta. HANKKEEN RAHOITUKSELLA JA TYÖPANOKSELLA Osakaskuntien osakasluetteloiden selvittäminen ja osakkaiden yhteystiedot. Osakaskiinteistöjä kpl = henkilökohtaisten kutsujen määrä osakaskuntien kokouksiin Hanke järjesti 32 osakaskunnan kokoukset ja noin 30 erilaista neuvottelua. Kokouksiin osallistui 165 henkilöä eli 6 % kutsutuista. Hankkeen rahoitus ja työpanos yhdistämiseen noin Osakaskuntien maksettavaksi vain kiinteistötoimitusmaksu (2 /ha, ~8 000 ) LOPPUTULOS 30 osakaskuntaa yhdistyi ja muodosti uuden noin ha osakaskunnan! 10

11 HIRVENSALMEN OSAKASKUNNAN PERUSTAMINEN 11

12 HIRVENSALMEN OSAKASKUNNAN PERUSTAMINEN, 12

13 Kermajärven viehekalastusalueen perustaminen Vuonna 2014 Kermajärven kalastusalueen alaisuuteen perustettu viehekalastusalue n ha. Hankkeen työryhmässä on valmisteltu mm. lupaalueen ja nettisivujen perustamista sekä kehittämistä. Markkinointi ja tiedotus ja paikalliset lupamyyntikohteet. Säännöt ja lupahinnat: -Vuosilupa 80, kuukausilupa 50, viikkolupa 30, 1 vrk:n lupa 10 - Vapamäärän rajoitus uistellessa, max.10 vapaa - Lohikalojen alamitta järvilohen ja järvitaimenen osalta 60 cm - Kuhan alamitta 45 cm ja harjuksen 35 cm. Nieriä kokonaan rauhoitettu - Lohikalakiintiö 2 kpl per vene ja kalastusvuorokausi - Rasvaevälliset järvitaimenet ja järvilohet tulee aina vapauttaa - Vieheissä saa käyttää enintään kolmea (3) kärkeä esimerkiksi siten, että käytetään yhtä kolmihaarakoukkua tai kolmea yksihaarakoukkua 13

14 Haukiveden viehekalastusalueen perustaminen 14

15 Haukiveden viehekalastusalueen perustaminen Neuvotteluja ja suunnittelukokouksia osakaskuntien, kalastusalueen ja neuvontajärjestön kanssa Laadittu yhteistyössä viehekalastusalueen perustamiseksi käyttö- ja hoitosuunnitelma sekä selvittelysopimus. Lupa-alueen pinta-ala ha ja aloitti toimintansa Markkinointi ja tiedotus ja paikalliset myyntikohteet sekä kuntien nettisivut. Säännöt ja lupahinnat: -Vuosilupa 60 sis. 6 viehettä ja lisävieheet 10, max. 10 viehettä - Rasvaevällisten lohikalojen vapauttamispakko Kolmen koukun sääntö suosituksena - Saaliskiintiö 3 rasvaevätöntä lohikalaa per vuorokausi per kalastaja 15

16 Kalastusalueille ja osakaskunnille internet sivuja, kalastajille tiedotusta ja sähköisiä lupa-aluekarttoja Virtasalmen kalastusalue, Kolkonjärven kalastusalue, Kermajärven kalastusalue, Koloveden kalastusalue, 16

17 Kalastusalueille ja osakaskunnille internet sivuja, kalastajille tiedotusta ja sähköisiä lupa-aluekarttoja Mäntyharjun kalastusalueen viehelupakartta, Pihlajaveden eteläinen viehelupa-alue ja Pihlajaveden itäinen viehelupa-alue Sulkavan viehelupa-alue Itä-Puulan Korpijärven osakaskunta Länsi-Puulan osakaskunta Hirvensalmen osakaskunta 17

18 Kalastajille tiedotevihkosia yhteensä kpl - Tietoa mm. kalojen kasvusta, vaelluksista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja istutusmenetelmistä. Sähköiset versiot kalastusalueiden internet - sivuille 18

19 Kalastajilla jaettiin 80 mm verkkoja vaelluskalojen pyyntiin - Solmuväliltään 80 mm verkko pyytää yli 2,5 kg petokaloja, alamitan (60 cm) täyttäviä järvilohia ja taimenia Petokalojen paino 80 mm verkkopyynnissä (n=173) Saaliskaloja kpl Verkon silmäkoko 80 mm 5 0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 5,5 6,0 6,5 7,0 7,5 8,0 8,5 9,0 9,5 10,0 Kalan paino kg 19

20 Kuhan kestävä kalastus - Sopiva alamitta ja verkkoharvuus? Kuhan paino g Alamitta 37 cm / 500 g / 45 mm verkolla saadaan alamitan täyttäviä kuhia - Alamitta 45 cm / 800 g / 55 mm verkolla saadaan alamitan täyttäviä kuhia - Alamitta 50 cm / g / 60 mm verkolla saadaan alamitan täyttäviä kuhia Kuhan pituus cm 20

21 Kuhan sukukypsyyskoko ja lisääntyminen cm kuha on varmuudella sukukypsä ja lisääntynyt! Aineisto: Tapio Keskinen JY 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % immatuuri naaras koiras 0 % >700 pituusluokka, mm

22 Kuhien järvikohtainen kasvu ja kestävä kalastus - 60 mm verkko on sopiva pyydys kuhan kalastukseen Haukivedellä 22

23 Kalastajan näkökulmasta, kuhan kestävä kalastus - Kuhan kalastuksessa 55 mm verkko pyytää 800 g tai suurempia kuhia, joista suurin osa ei ole vielä lisääntynyt. Luontainen lisääntymisen turvaamiseksi pitäisi käyttää 5 mm suurempia verkkoja. 23

24 Kalastajan näkökulmasta, kuhan kestävä kalastus - Kuhan kalastuksessa tulisi käyttää mm verkkoja, jolloin kalastettaisiin jo kerran lisääntyneitä kuhia (1,2 1,5 kg). Luontaisen lisääntymisen turvaamisella voitaisiin vähitellen luopua istutuksista. 24

25 Kuhan kestävä kalastus Kalastuksen säätely Etelä-Savossa Verkkojen solmuvälipäätökset ohjaa kalastusta (45 ) mm verkkoihin: mm:n verkot kielletty > 8 m:n syvyydellä (Puumala) mm:n verkkojen käyttö kielletty yli 10 m:n syvyydellä (Puula) Alamitta 50 cm Puulan kalastusalue Alamitta 45 cm Kermajärven kalastusalue Koloveden kalastusalue Mikkelin kalastusalue Alamitta 40 cm Vuokalan kalastusalue Haukiveden kalastusalue Alamitta 37 cm Kaikki muut kalastusalueet, mutta säätelyä on tehty verkkojen osalta. Järvilohen ja taimenen kestävä kalastus Viehekalastuksessa rasvaevälliset on rauhoitettu kalastukselta. Alamitta 60 cm on voimassa järvissä. Pinta- ja välivesipyynnissä on kielletty alle 80 mm verkot, pois lukien muikkuverkot Koloveden kalastusalue Puumalan kalastusalue Sulkavan kalastusalue Puulan kalastusalue > välisenä aikana kielletty mm verkot, Itä-Puulan Korpijärven osakaskunta, välisenä aikana kielletty mm verkot Länsi-Puulan osakaskunta. Saimaalla verkkokalastus on kokonaan kiellettyä (norppa).

26 Tutkimus- ja valistushankkeiden esittely Petokalojen järvikohtainen kasvunopeus ja vaellukset Suomunäytteiden kerääminen kalastajilta (yli 300 näytettä yli 3 kg kaloista) Kolme raporttia suomunäytteistä, viimeisin 2/2014 T-ankkurimerkittyjä vaelluskaloja vuosina yhteensä kpl. Merkintäeriä

27 Merkintätutkimuksen tuloksia 2 vuotiaat järvitaimenet ja lohet kasvavat hyvin ja vaeltavat hyvin! Kaikissa merkintäerissä samat tulokset, kaikki palautukset tulee alavesiltä eli vaeltavat virtausten mukana. Eniten palautuksia tulee vesistöalueen suurimmista ja syvimmistä vesistöistä, jopa km istutuspaikasta. JOHTOPÄÄTÖKSET - 2-vuotiaat on istutettava ylävesille ja mielellään jokikohteisiin jos halutaan tuottoa omalle vesialueelle. - Tai on käytettävä viivästettyä istutusta. - Tai on istutettava 3-vuotiaita. - Tutkimusta, seurantaa ja uusia menetelmiä tarvitaan kalankasvatukseen ja istutuksiin. 27

28 Merkintätutkimuksen tuloksia 2 vuotiaat järvitaimenet ja lohet kasvavat hyvin ja vaeltavat hyvin! Kaikissa merkintäerissä samat tulokset, kaikki palautukset tulee alavesiltä eli vaeltavat virtausten mukana. Eniten palautuksia tulee vesistöalueen suurimmista ja syvimmistä vesistöistä, jopa km istutuspaikasta. JOHTOPÄÄTÖKSET -2-vuotiaat on istutettava ylävesille ja mielellään jokikohteisiin jos halutaan tuottoa omalle vesialueelle. - Tai on käytettävä viivästettyä istutusta. - Tai on istutettava 3-vuotiaita. - Tutkimusta, seurantaa ja uusia menetelmiä tarvitaan kalankasvatukseen ja istutuksiin. 28

29 Viivästetty istutus Puulalla, kalat yli kuukauden kasvatuskassissa ja vapautus veden lämpötilan noustessa asteeseen. Hanke maksoi kasvatuskassin, noin

30 Merkintätutkimuksen tuloksia Puulan kasvatuskassi-istutus 2013 Palautuksia on tullut vain Puulasta Lopulliset tulokset vuonna 2016! PUULAN ISTUTUSKÄYTÄNNÖT Järvilohet (2 v) kasvatuskassiin heti toukokuun alussa, vapautus 12 asteen lämpötilassa. - Järvitaimenet (2 v) istutetaan vasta kesäkuussa. - Suositaan 3 v taimenten istuttamista. 30

31 Merkintätutkimuksen tuloksia Puulan kasvatuskassi-istutus 2013 Palautuksia on tullut vain Puulasta PUULAN ISTUTUSKÄYTÄNNÖT Järvilohet (2 v) kasvatuskassiin heti toukokuun alussa, vapautus 12 asteen lämpötilassa. - Järvitaimenet (2 v) istutetaan vasta kesäkuussa. - Suositaan 3 v taimenten istuttamista. 31

32 Merkintätutkimuksen tuloksia Puulan viivästetty istutus suoraan kalanviljelylaitokselta järveen 2013 Palautuksia on tullut vain Puulasta PUULAN ISTUTUSKÄYTÄNNÖT Järvilohet (2 v) kasvatuskassiin heti toukokuun alussa, vapautus 12 asteen lämpötilassa. - Järvitaimenet (2 v) istutetaan vasta kesäkuussa. - Suositaan 3 v taimenten istuttamista. 32

33 Petokalojen järvikohtainen kasvunopeus, suomunäytteitä kalastajilta Puula 5,2 kg ja 71 cm järvilohi, saatu lokakuussa / 2 järvivuotta - Istutettu 2-vuotiaana ja noin 100 g painoisena. 1 kesän jälkeen 55 cm / 2,0 kg, 2 kesän jälkeen 71 cm / 5,2 kg Puula 7,2 kg ja 82 cm järvilohi, saatu 31.7 / 3 järvivuotta - Istutettu 2-vuotiaana ja noin 100 g painoisena. 1 kesän jälkeen 50 cm / 1,6 kg, 2 kesän jälkeen 75 cm / 5,0 kg, 3 kesän jälkeen 82 cm / 7,2 kg (pyydetty heinäkuussa!!) YHTEENVETO PUULAN JÄRVILOHISTA - Keväällä istutettu 2-vuotias (100 g ja cm) poikanen saavuttaa ensimmäisen kesän jälkeen cm pituuden ja 1,3 2,2 kg painon. - Toisen kesän jälkeen syksyllä 4 5 kg, jotkut jopa yli 5 kg painoisia! 33

34 Järvilohen kasvu Puulassa ja Kermajärvessä - Saimaalla kahden kasvukauden jälkeen 2,5 3,5 kg, kun Puulalla 4,5 5,5 kg 34

35 Järvitaimenen kasvu Puulassa - ensimmäisenä syksynä noin 1 kg (ei sukukypsä), - toisena syksynä 1,8 3,5 kg (osa saavuttaa sukukypsyyden), - kolmantena syksynä 3 5 kg (suurin osa saavuttaa sukukypsyyden) 35

36 Tutkimus- ja valistushankkeiden esittely Järvitaimenen poikastuotannon elvyttäminen Menetelmän opettaminen vesialueen omistajille ja kalatalouden opiskelijoille sekä aktivointi toteuttaa sitä hankkeen jälkeen Kalatalouden opiskelijan lopputyö, jossa haastattelututkimus ja kokeellinen osa. Istuta taimen kotikotiin -opasvihkonen 36

37 Järvitaimenen poikastuotannon elvyttäminen Toimintaa neljällä eri vesistöreitillä Kaksi eri järvitaimenkantaa Istutuskohteita 60 kpl Vuosittain noin 100 mätirasiaa Vaikuttavuutta on seurattu sähkökoekalastamalla yhteensä noin 60 kohdetta. Istutettiin mätiä ja pienpoikasia kpl 2012 mätiä kpl ja poikasia kpl 2013 mätiä kpl ja poikasia kpl 37

38 Kutupesien inventointi ja kalataloudellisten kunnostusten kehittäminen tiedon avulla - Kunnostusten suunnittelijat ja toteutuksen ohjaajat KESKEISET TULOKSET (Taimenen kutupesälaskenta menetelmät ja esimerkkituloksia) Kutupesälaskenta on toimiva menetelmä taimenen kutukannan seurantaan ja kutuympäristön selvittämiseen. Kalataloudellisia kunnostuksia olisi hyvä ohjata asiantuntijan, joka on syventynyt kutupesien sijaintiin ja mikroympäristöön. Käsivoimin tehtävät talkoosoraistukset tuottavat kutualustoiksi kelpaavia soraikoita, mutta sorastus pitäisi uusia kymmenen vuoden välein. Niska-alue oli tärkeä kutualue joissakin suurissa koskissa, mutta ei pienissä joissa ja koskissa. Järvi-Suomessa suurin osa kutupesistä oli pieniä, mikä viittaa siihen, että kutukalat olivat pääosin pienikokoisia paikallisia taimenia. Etelä-Savossa vaeltavia taimenia löytyy vielä Heinävedenreitin koskista, vuosina vaeltavia naaraita on käynyt kudulla yhteensä yksilöä. Mädistä seuraavan vuoden poikaseksi selviytyy 1 5 %. 38

39 Tutkimus- ja valistushankkeiden esittely Luonnossa lisääntyvien emotaimenten määrien selvittäminen Kutupesien inventointi ja emokalojen määrien sekä koon arviointi, Kalataloudellisten kunnostusten kehittäminen tiedon avulla. Tutkimusaineistojen raportointi vaelluskalakantojen kehittämiseksi (www.luke.fi) Virikekasvatusmenetelmällä tuotettujen järvitaimenen jokipoikasten menestyminen - koealueena Paltamon Varisjoki Heinäveden reitin taimenen telemetriaseuranta raportti vuosien toiminnasta Taimenen mäti-istutus Järvi-Suomen koskissa kasvaako poikastiheys? Taimenen kutupesälaskenta menetelmät ja esimerkkituloksia Villien taimenten merkkipalautuksista Järvi-Suomessa Järvitaimenen DNA-näytteiden kerääminen Etelä-Savon alueelta Selvitetään viljelykantojen ja luonnonkantojen geneettistä eroa. 39

40 Yhteistyöllä yhtenäisiä lupa-alueita ja vetovoimaisia kalakantoja! Kiitos! Kuva: Heikki Heiskanen 40

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehi:ämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehi:ämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehi:ämishanke 2011 2014 Etelä- Savon ELY- keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoi9einen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio oli noin 620 000 euroa.

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Veneenlaskuverkoston nykytila ja kehittämissuunnitelmat

Veneenlaskuverkoston nykytila ja kehittämissuunnitelmat Veneenlaskuverkoston nykytila ja kehittämissuunnitelmat Laadittiin vuonna 2014-15 kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishankkeessa, työryhmissä noin 100 henkilöä Kalastusbiologi Teemu Hentinen,

Lisätiedot

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla 2017-20 Visio: Etelä-Savossa parhaat kalastusmahdollisuudet ja vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella Eräsuunnittelija Eero Hartikainen,

Lisätiedot

Vetovoimaa maaseudulle

Vetovoimaa maaseudulle Vetovoimaa maaseudulle 2017-20 Visio: Etelä-Savossa parhaat kalastusmahdollisuudet ja vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella Kalastusbiologi Teemu Hentinen, ELY-keskus Järvi-Suomen kalatalouspalvelut

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio oli noin 620 000 euroa.

Lisätiedot

Osakaskuntien roolin kehittäminen järvikalastuksessa

Osakaskuntien roolin kehittäminen järvikalastuksessa 1 Osakaskuntien roolin kehittäminen järvikalastuksessa 2015-18 Hankkeen sisältö Omistusrakenteen yhtenäistäminen, Internet sivut, tiedotus ja sähköiset palvelut, Lupajärjestelmät, markkinointi ja kalakantojen

Lisätiedot

Hyväksytty osakaskuntien. yhteisessä kokouksessa 30.1.2014. Koloveden viehelupa-alueen. käyttö- ja hoitosuunnitelma

Hyväksytty osakaskuntien. yhteisessä kokouksessa 30.1.2014. Koloveden viehelupa-alueen. käyttö- ja hoitosuunnitelma Hyväksytty osakaskuntien yhteisessä kokouksessa 30.1.2014. Koloveden viehelupa-alueen käyttö- ja hoitosuunnitelma Koloveden viehelupa-alueen hoitokunta ja Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvitaimen... 4 1.2 Harjus... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ...

Lisätiedot

Hyväksytty 29.01.2014

Hyväksytty 29.01.2014 Hyväksytty 29.01.2014 Haukiveden viehekalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma Haukiveden viehekalastusalueen hoitokunta ja Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-2014. Rantasalmi

Lisätiedot

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen... 5 2.2 Saaliskiintiö... 5 2.3 Koukkumäärärajoitus...

Lisätiedot

Mäntyharjun kalastusalue

Mäntyharjun kalastusalue Mäntyharjun kalastusalue - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Teemu Hentinen

Lisätiedot

Kermajärven ja Koloveden kalastusalue www.kermajärvi.fi www.kolovedenkalastusalue.fi

Kermajärven ja Koloveden kalastusalue www.kermajärvi.fi www.kolovedenkalastusalue.fi Kermajärven ja Koloveden kalastusalue www.kermajärvi.fi www.kolovedenkalastusalue.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen...5 2.2 Saaliskiintiö...5 2.3 Koukkumäärärajoitus...5

Lisätiedot

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla 2016-19 Suuret osakaskunnat, virkistysmahdollisuudet ja vapaa-ajanasukkaat mahdollisuus maaseutuyrittäjyydelle Eräsuunnittelija Eero Hartikainen,

Lisätiedot

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta www.itapuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään siirtyminen...

Lisätiedot

Joroisten ja Haukiveden kalastusalueet

Joroisten ja Haukiveden kalastusalueet Joroisten ja Haukiveden kalastusalueet www.kalajoroinen.info www.haukivesi.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun

Lisätiedot

Länsi-Puulan osakaskunta

Länsi-Puulan osakaskunta Länsi-Puulan osakaskunta www.lansipuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään siirtyminen...

Lisätiedot

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012 15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuokalan kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuokalan kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuokalan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pitkälahden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pitkälahden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pitkälahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvitaimen...4 1.2 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaeväleikkauksiin siirtyminen...5

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Luonterin kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Luonterin kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Luonterin kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvitaimen...4 1.2 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaeväleikkauksiin siirtyminen...5

Lisätiedot

Puulaveden villi järvitaimen

Puulaveden villi järvitaimen Puulaveden villi järvitaimen Jukka Syrjänen 1,2, Jouni Kivinen 1, Matti Kotakorpi 1,2, Miika Sarpakunnas 1,2, Kimmo Sivonen 1,2, Olli Sivonen 1 & Ilkka Vesikko 1,2 Jyväskylän yliopisto (1), Konneveden

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Keski-Karjalan kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Keski-Karjalan kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Keski-Karjalan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten

Lisätiedot

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 POHJOIS-,ETELÄ JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUEET Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 Tomi Ranta 1, Olli Urpanen 2, Timo Meronen 2 & Jukka Syrjänen 3 Hämeen Kalatalouskeskus

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koloveden kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koloveden kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koloveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...

Lisätiedot

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus 0 Loppuraportin tiivistelmä . Kyselytutkimuksen tausta ja tavoitteet Pohjois-Karjalan ELY-keskus kumppaneinaan muut Itä-Suomen ELY-keskukset

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kuolimon kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kuolimon kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kuolimon kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Harjus...4 1.2 Järvitaimen...4 1.3 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaevällisten

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvilohi... 4 1.2 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Lohikalojen nousuväylä... 5 3.

Lisätiedot

ITÄ-PUULAN KORPIJÄRVEN OSAKASKUNNAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA 2014 2018

ITÄ-PUULAN KORPIJÄRVEN OSAKASKUNNAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA 2014 2018 Hyväksytty osakaskunnan järjestäytymiskokouksessa 23.04.2014 ITÄ-PUULAN KORPIJÄRVEN OSAKASKUNNAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA 2014 2018 Itä-Puulan Korpijärven osakaskunta & Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pihlajaveden kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pihlajaveden kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pihlajaveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...

Lisätiedot

Joroisvirran - Haukiveden alueen kestävän kalastuksen ohjelma ja kalataloudellinen kehittämissuunnitelma

Joroisvirran - Haukiveden alueen kestävän kalastuksen ohjelma ja kalataloudellinen kehittämissuunnitelma RAPORTTEJA 81 2014 Joroisvirran - Haukiveden alueen kestävän kalastuksen ohjelma ja kalataloudellinen kehittämissuunnitelma JOONAS RAJALA TEEMU HENTINEN Joroisvirran Haukiveden alueen kestävän kalastuksen

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaavin-Juojärven kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaavin-Juojärven kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaavin-Juojärven kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään

Lisätiedot

Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013

Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013 Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013 Mikkeli 2013 1 JOHDANTO Puulan kalastusalue on vesipinta-alaltaan noin 50 000 hehtaaria. Kalastusalueen suurimmat järvet ovat Puula, Ryökäsvesi, Liekune, Synsiä,

Lisätiedot

LÄNSI-PUULAN OSAKASKUNNAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

LÄNSI-PUULAN OSAKASKUNNAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Hyväksytty osakaskunnan järjestäytymiskokouksessa 24.04.2014 LÄNSI-PUULAN OSAKASKUNNAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA 2014 2018 Länsi-Puulan osakaskunta & Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kyläniemen osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kyläniemen osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kyläniemen osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Solmuvälirajoitus... 5 2.2 Rauhoitusalue... 5 3. LÄHTEET...

Lisätiedot

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Vaelluskalojen kestävä kalastus Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET LOHIKALAT... 4 1.1 Järvilohi... 4 1.2 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Vekaransalmen nousuväylä... 5 3.

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kylänlahden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kylänlahden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kylänlahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 4 2.1 Solmuvälirajoitus... 4 2.2 Rauhoitusalue... 4 3.

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puumalan kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puumalan kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puumalan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Harjus...4 1.2 Järvilohi...4 1.3 Järvitaimen...4 1.4 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1

Lisätiedot

Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen

Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen Vesa Vanninen Varsinais-Suomen ELY-keskus Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Valtion alueellinen kalataloushallinto uudistui v. 2015 alusta lähtien 1.1.2020

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Suur-Saimaan kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Suur-Saimaan kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Suur-Saimaan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Harjus...4 1.2 Järvilohi...4 1.3 Järvitaimen...4 1.4 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5

Lisätiedot

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella Veli-Matti Kaijomaa/ELY-kalatalouspalvelut / Järvi- Suomi 3.12..2015 1 Valikoiva kalastus Valikoivassa kalastuksessa kalastaja ohjaa

Lisätiedot

Järvitaimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010

Järvitaimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 Järvitaimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 Biologi Teemu Hentinen, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, rakentamisyksikkö. Puh. 0400-623207 sähköposti: teemu.hentinen@ely-keskus.fi 1 Esityksen

Lisätiedot

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013

Lisätiedot

Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla

Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla Irma Kolari ja Esa Hirvonen RKTL, Enonkoski Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla? Irma Kolari ja Esa Hirvonen RKTL, Enonkoski Palautusistutuksia valtion

Lisätiedot

Mäntyharjunreitin kestävän kalastuksen ohjelma ja kalataloudellinen kehittämissuunnitelma

Mäntyharjunreitin kestävän kalastuksen ohjelma ja kalataloudellinen kehittämissuunnitelma RAPORTTEJA 79 2014 Mäntyharjunreitin kestävän kalastuksen ohjelma ja kalataloudellinen kehittämissuunnitelma JOONAS RAJALA TEEMU HENTINEN Mäntyharjunreitin kestävän kalastuksen ohjelma ja kalataloudellinen

Lisätiedot

Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa

Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Taimenseminaari Jyväskylä 15.5.2012 Kalatalouden toimijat Osakaskunnat Kalatalousalueet

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Nissilän osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Nissilän osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Nissilän osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvitaimen... 4 1.2 Harjus... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY LUVE- JA ROTIMOJOELLA... 4 3. LÄHTEET...

Lisätiedot

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Taimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 (päivitys 4.11.2010) Sisältö Villit

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Solmuvälirajoitus...

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

VETOVOIMAA MAASEUDULLE YHTEISTOIMINNALLA JA VERKOSTOITUMALLA

VETOVOIMAA MAASEUDULLE YHTEISTOIMINNALLA JA VERKOSTOITUMALLA VETOVOIMAA MAASEUDULLE YHTEISTOIMINNALLA JA VERKOSTOITUMALLA 2017-2020 ETELÄ-SAVOSTA ESIMERKKI VESIALUEIDEN JÄRJESTÄYTYMISELLE AKTIIVISET OSAKASKUNNAT, ISOT LUPA-ALUEET JA ERINOMAISET KALASTUSMAHDOLLISUUDET!

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN SAIMAANNIERIÄ... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän rauhoituspiiri... 4 2.2 Saimaannieriän lisääntymisalueet...

Lisätiedot

28.2.2002 Drno --/---/2002

28.2.2002 Drno --/---/2002 28.2.2002 Drno --/---/2002 Puulan kalastusalue Isännöitsijä Harri Liikanen Mikkelin kalatalouskeskus Viite puhelu 21.2.2002 Lausunto verkkokalastuksen järjestämisestä Puulalla Puulan kalastusalue on käyttö-

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pielisen kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pielisen kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pielisen kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Harjus...4 1.2 Järvilohi...4 1.3 Järvitaimen...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen...5

Lisätiedot

TIETOA VESIALUEIDEN YHDISTÄMISESTÄ JA KUINKA HANKE VOI YHDISTYMISIÄ AVUSTAA

TIETOA VESIALUEIDEN YHDISTÄMISESTÄ JA KUINKA HANKE VOI YHDISTYMISIÄ AVUSTAA VETOVOIMAA MAASEUDULLE YHTEISTOIMINNALLA JA VERKOSTOITUMALLA 2017-2020 TIETOA VESIALUEIDEN YHDISTÄMISESTÄ JA KUINKA HANKE VOI YHDISTYMISIÄ AVUSTAA TAVOITTEENA YHTENÄISET VESIALUEET, TOIMIVAT OSAKASKUNNAT

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...

Lisätiedot

Miksi yhteinen vesialue?

Miksi yhteinen vesialue? Miksi yhteinen vesialue? Paimelanlahden ja Vähäselän alueen keskustelutilaisuudet 25. ja 26.3.2015 Ilkka Vesikko Miksi yhteinen vesialue? Kalastuksen järjestäminen Lupien myynti ja hinnoittelu Yhteiset

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 UUSI KALASTUSLAKI Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 Valmistelun vaiheet Ensimmäinen luonnos uudesta kalastuslaista julkistettiin joulukuussa 2013 Lausuntokierros talvella 2014, annettiin

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän lisääntymisalueet... 4 2.2.

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Tuoretta tietoa Etelä-Savon taimenkannoista

Tuoretta tietoa Etelä-Savon taimenkannoista Tuoretta tietoa Etelä-Savon taimenkannoista Jorma Piironen Luke, Joensuu Esityksen aiheet Tutkitut taimennäytteet Mitä DNA-analyysit kertovat Heinäveden reitin taimenkanta Miten taimenistutukset onnistuvat

Lisätiedot

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.

Lisätiedot

Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry

Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa Kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry Vaellustieto perustuu merkintöihin ja vaelluksella olevien pyyntiin

Lisätiedot

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2016 HEINOLAN KALASTUSALUE

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2016 HEINOLAN KALASTUSALUE KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2016 HEINOLAN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Heinolan kalastusalue ja sen kotipaikka on Heinolan kaupunki. Kalastusalue käsittää yleispiirteittään

Lisätiedot

Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa

Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Viva Salmo Trutta-

Lisätiedot

Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa

Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa Siida 11.6.2009 / Inarin Kalastusalue K. Kyrö Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa Ukko Hautuumaasaaret Kaamasjoki Tsiuttajoki Juutua Paatsjoki Sarmivuono

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Heinolan kalastusalue ja sen kotipaikka on Heinolan kaupunki. Kalastusalue käsittää yleispiirteittään

Lisätiedot

Ajankohtaista nieriäkannan hoitamisesta

Ajankohtaista nieriäkannan hoitamisesta Ajankohtaista nieriäkannan hoitamisesta Irma Kolari ja Esa Hirvonen Luonnonvarakeskus Enonkoski 2.2.2017, Mikkeli Nieriä Suomessa Pioneerilaji, levittäytyi jo jääkauden aikaisiin jääjärviin Atlanttinen

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

Uitonvirran - Pihlajaveden alueen kestävän kalastuksen ohjelma ja kalataloudellinen kehittämissuunnitelma

Uitonvirran - Pihlajaveden alueen kestävän kalastuksen ohjelma ja kalataloudellinen kehittämissuunnitelma RAPORTTEJA 78 2014 Uitonvirran - Pihlajaveden alueen kestävän kalastuksen ohjelma ja kalataloudellinen kehittämissuunnitelma JOONAS RAJALA TEEMU HENTINEN Uitonvirran - Pihlajaveden alueen kestävän kalastuksen

Lisätiedot

ITÄ-PUULAN KORPIJÄRVEN OSAKASKUNNAN JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS

ITÄ-PUULAN KORPIJÄRVEN OSAKASKUNNAN JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS Etelä-Savo 23.04.2014 ITÄ-PUULAN KORPIJÄRVEN OSAKASKUNNAN JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS Pöytäkirja 1. Kokouksen avaus Seppo Lokka avasi kokouksen ja todettiin paikalla olijat. 2. ELY-keskuksen puheenvuoro osakaskunnan

Lisätiedot

Heinävedenreitin kestävän kalastuksen ohjelma ja kalataloudellinen kehittämissuunnitelma

Heinävedenreitin kestävän kalastuksen ohjelma ja kalataloudellinen kehittämissuunnitelma RAPORTTEJA 80 2014 Heinävedenreitin kestävän kalastuksen ohjelma ja kalataloudellinen kehittämissuunnitelma JOONAS RAJALA TEEMU HENTINEN Heinävedenreitin kestävän kalastuksen ohjelma ja kalataloudellinen

Lisätiedot

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN 1.9.2011 Jorma Piironen RKTL/Joensuu Ala-Koitajoki ja järvilohen ja taimenen poikaset > MITÄ TEHTY? Koeistutuksia v:sta 1983, säännöllisemmin

Lisätiedot

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014. - tiivistelmä jäsenten vastauksista

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014. - tiivistelmä jäsenten vastauksista Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014 - tiivistelmä jäsenten vastauksista Kyselyn toteutus & otanta Kysely toteutettiin Google Drive-työkalulla Kyselyaika jäsenille

Lisätiedot

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017

Lisätiedot

Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta

Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvilohi...4 1.2 Järvitaimen...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Lohikalojen

Lisätiedot

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013 aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen

Lisätiedot

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoiminnalla ja verkostoitumalla

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoiminnalla ja verkostoitumalla Vetovoimaa maaseudulle yhteistoiminnalla ja verkostoitumalla 2016-19 - Suuret osakaskunnat, virkistysmahdollisuudet ja vapaa-ajan asukkaat mahdollisuus maaseutuyrittäjyydelle HANKESUUNNITELMA, LUONNOS

Lisätiedot

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Kalastusaluepäivä Jämsä 18.11.2015 Yleiskalastusoikeudet Nykyinen kalastuksenhoitomaksu (24 ) ja läänikohtainen

Lisätiedot

Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta

Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta Petri Heinimaa Vaelluskalafoorumi, Espoo 24.3.2017 Valtion vesiviljelytoiminta Uhanalaisten kalakantojen säilyttäminen ja elvyttäminen Alkuperältään ja viljelytaustaltaan

Lisätiedot

Vuoksen vesistön järvitaimenen toimenpideohjelma. Etelä-Savon kalastusaluepäivä

Vuoksen vesistön järvitaimenen toimenpideohjelma. Etelä-Savon kalastusaluepäivä Vuoksen vesistön järvitaimenen toimenpideohjelma Etelä-Savon kalastusaluepäivä 3.12.2015 Timo Takkunen, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.12.2015 1 Taimenkantojen hoito-ohjelma Uusi kalastuslaki kalakantojen

Lisätiedot

KOLOVEDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2017. Koloveden kalastusalueen hallitus

KOLOVEDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2017. Koloveden kalastusalueen hallitus 1 KOLOVEDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2017 Koloveden kalastusalueen hallitus 2 1. Johdanto Tämän vuonna 2013 laaditun Koloveden kalastusalueen hoitosuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt Jorma Piironen, RKTL Joensuu Kuopio Iso-Valkeinen 19.4.2011 VUOKSEN VESISTÖN TAIMEN? EI (TARKKOJA tai KATTAVIA) TIETOJA Luontainen lisääntyminen?

Lisätiedot

Sisältö. Taustaa. Vaeltavan taimenen tila ja suurimmat uhat. Verkkokalastuksen säätelyn tila Keski- Suomessa

Sisältö. Taustaa. Vaeltavan taimenen tila ja suurimmat uhat. Verkkokalastuksen säätelyn tila Keski- Suomessa Ville Räihä Sisältö Taustaa Vaeltavan taimenen tila ja suurimmat uhat Verkkokalastuksen säätelyn tila Keski- Suomessa Huomioita kalastuskirjanpidosta muutamalla keskisuomalaisella taimenenkalastuskohteella

Lisätiedot

Kyyveden kalastusalue

Kyyveden kalastusalue Kyyveden kalastusalue www.kyyvesi.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijät:

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot