Asia Tavoite Mittari / Seurantatapa Vastuutaho Toteutuminen, toimenpiteet ja aikataulu

Transkriptio

1 2 Palvelutarvearvioista johdetut keskeiset linjaukset ja tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollossa vuonna Asia Tavoite Mittari / Seurantatapa Vastuutaho Toteutuminen, toimenpiteet ja 1. Terveys ja hyvinvointi, syrjäytyminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen toteutetaan asiakas- ja voimavaralähtöisesti Kaste- ja PYLL- indikaattorit Kaikki kunnalliset toimijat yhdessä järjestöjen ja julkisten toimijoiden kanssa Kuntien hyvät mallit (mm. etsivä työ koulupudokkaiden ehkäisemisessä) Järjestöjen toteuttama hanketyö (mm. sydänliiton ryhmäneuvonta) Terveys ja hyvinvointi lisääntyvät alueellisesti Alueellisten hyvinvointikertomusten indikaattorit Alueellinen hyvinvointiverkostoyhteistyö Mielenterveys- ja päihdetyön koordinaatioryhmä Syrjäytymistä ehkäistään Työttömien terveystarkastukset, työpajatoiminnan laajentaminen sekä nuorten tulottomien tuki Kaiken toiminnan tavoitteena on terveyshyöty ja hyvinvointi Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen kanssa Alueellisen kehittämishankkeet, joista ovat toteutuneet mm. Potku ja Ikihyvä; haussa mm. Parempi arki ( ) Erityisryhmille suunnatut ja kohdennetut palvelut (mm. nuorten Ankkuri- toiminta) Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun suunnittelu ja toiminnan käynnistäminen ( ) 1

2 2. Taloudellisen kantokyvyn varmistaminen tehokkaalla palvelurakenteella sekä uusituilla ja vaikuttavilla toimintatavoilla Toiminnan ja talouden kestävä tasapaino Alueellinen akuuttivuodeosastoselvityksen tavoitteena on turvata alueelliset lähipalvelut, siirtää painopistettä akuuttihoidosta kuntouttavaan hoitotyöhön, päiväosastohoitoon ja kotihoidon tukemiseen. Talouden ja toiminnan toteutumisen seuranta Määrän ja laadun kartoitus ja analyysi Kaikki toimijat Toimijat ja P-Hliitto Päivystysosaston perustaminen, sekä erikoissairaanhoidon (esh) että perusterveydenhuollon (pth) vuodeosastopaikkojen vähennys ja kotiuttamisen nopeuttaminen mm. kuntouttavalla työotteella, kotihoitoa monipuolistamisella sekä kotisairaalatoiminnalla Esh:n painotuksen siirtäminen päiväosastonhoitoon ja päiväkirurgisiin toimenpiteisiin Akuuttien vuodeosastopaikkojen määrä on kartoitettu (5/ /2014) ja neuvottelut akuuttivuodeosastopaikkojen tarkoituksenmukaisesta määrästä ja käytöstä ovat käynnissä (julkistus 1/2015) Eniten palveluja tarvitsevien ja käyttävien palvelujen käyttö on tiedossa ja palvelut tuotetaan suunnitelmallisesti ja kohdennetusti Palvelujen käytön asiakas- ja hallinta-analyysi Hoitosuunnitelmien kokonaismäärä ja kattavuus Kaikki toimijat Paljon palveluja käyttävien haltuunotto on alkanut (mm. Potku-hanke, Sote 2015, Tulevaisuuden terveyskeskus, työttömien terveystarkastukset) Tutkimusyhteistyö Päijät-Hämeen liiton ja VATT:in kanssa (2015 alkaen) sekä Parempi arki- hanke Päivitettyjen hoitoketjujen määrä Alueellinen hoitoketjutyön prosessikuvaus ja vastuiden määrittely on tehty Päivitetyt ja päivityksessä olevat hoitoketjut on tiedossa 2

3 Lähi- ja keskitetyt palvelut sekä liikkuvat palvelut on yhteisesti määritetty ja sovittu Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiehdotus Tilaajat ja palveluiden Alueellisen yhteisen sosiaali- ja terveydenhuollon tuotanto-organisaation rakentaminen on käynnistynyt Kuntakohtaisen ja alueellisen määritystyön toteutuminen Kuntaliiton ohjeet alueellisiin keskitettyjen palveluiden ja lähipalvelujen määrittelyyn Linkku-pilotti Alueelliset kumppanuusvirat Laboratorioliikelaitoksen perustaminen ja toimintojen keskittäminen. Matalan kynnyksen palvelujen ja erikoispalvelujen hallinta sekä ryhmäohjauksen lisääminen Matalan kynnyksen palvelujen ja erikoispalvelujen kustannusvaikuttavuus on tiedossa Tilaajat ja palveluiden Vanhusten palveluohjaus (esim. Siiri, Terveystupa ja Pauli) Palvelujen ohjauksen parantaminen esim. viestintä, ohjaaminen, tiedottaminen, alueellinen sähköinen palvelualusta on käytössä Asiakastyytyväisyys, palvelujen käyttö, kohdentuminen ja kustannukset Tilaajat ja palveluiden Hyvis- portaali Sähköisen asioinnin kehittäminen Erityisen tuen tarpeiden vähentäminen varhaisen tuen työmuotoja kehittäminen lasten, nuorten ja perheiden palveluissa Korjaavan työn tarpeet ja kustannuskehitys Kaikki kunnalliset toimijat, järjestöt Ehkäisevän perhetyön tuen ja tehostetun tuen työmuodot ja yhteistyömallit kuntien ja sivistystoimien kanssa Perheiden varhaisen tuen ja jaksamisen varmistaminen niin, että perhetyötä ja muuta tukea on riittävästi tarjolla Uuden sosiaalihuoltolain tuoma muutos lastensuojelulain mukaisten avohuollon tukitoimien siirtämisestä varhaisempaan vaiheeseen sekä kuntien tekemät palvelurakenneratkaisut tähän liittyen Kunnalliset toimijat Toteutuneet ja suunnitteilla olevat kehittämishankkeet (mm: nuorten mielenterveystiimi Nuotti on käynnistetty 2014) 3

4 3. Asiakkaan osallisuutta tukevat palvelut Palvelurakenne mahdollistaa asiakasosallisuuden palvelujen toteuttamisessa Terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain velvoitteiden toteutuminen Kaikki kunnalliset toimijat Ikäihmisten keskitetty asiakasohjaus ja asiakasohjausprosessin määrittely on aloitettu Asiakkaan kohtaamistilanteen muuttaminen osallisuutta mahdollistavaksi Ikäihmisten osallisuutta palvelun kehittämiseen ja tuottamiseen on lisätty Sosiaalihuollon kehittämisessä asiakasosallisuus on keskeisessä roolissa Kokemusasiantuntijoiden käyttö palvelujen kehittämisen tukena on yleistynyt Palvelut tuotetaan ennaltaehkäisevästi, avohoitoa ja vaikuttavuutta painottaen Palvelut ovat asiakaslähtöisiä, laadukkaita, turvallisia ja ottavat huomioon asiakkaan tarpeet, omatoimisuuden ja voimavarat Potilasturvallisuussuunnitelma HaiPro Potku-hankkeen aikana tehdyt hoito- ja palvelusuunnitelmat sekä TTH:n terveyssuunnitelmat ja kuntasuunnitelmat Ryhmät ja elintapaohjaus RAI-järjestelmä on otettu Lahdessa käyttöön vanhuspalvelujen laadun seuranta- ja kehittämisjärjestelmänä. HaiPro on käytössä Sähköinen asiointipalvelu on otettu käyttöön (esim. Hyvis, Omahoitoportaali) Ikääntyvien palvelut ja palvelurakenne ovat valtakunnallisten suositusten mukaisia (mm. laitoshuollon purkaminen, kotona asumisen mahdollistaminen, vanhusten toimintakyvyn vahvistaminen) Vanhuspalvelulaki ja vanhusten hoidon laatusuositus Perustason toimijat Valtakunnalliset tavoitteet laitoshoidon ja palveluasumisen osalta saavutetaan vuoden 2014 loppuun mennessä Kotihoidon ja omaishoidontuen kattavuus jäävät alle valtakunnallisten suositusten 4

5 Päihde- ja mielenterveystyön järjestelyt ovat valtakunnallisen ohjelman linjausten mukaisia (mm. ennaltaehkäisevät ja matalan kynnyksen palvelut) Päihde- ja mielenterveysohjelma kuntatason toimijoiden ja järjestöjen kanssa MIEPÄ-hanke laajennetaan koko maakuntaan vuonan 2015 Päihde- ja mielenterveysstrategian mukaisten linjausten toteuttaminen Kuntoutus laaja-alaisesti ajateltuna toteutuu alueella kattavasti ja tasapuolisesti (esim. alueellisia eroja tai jonotusta kuntoutukseen ei ole) Seurantatiedot kuntoutuksen saatavuudesta ja toteutumisesta Kaikki kunnalliset toimijat Avopalvelujen osalta ei toteudu. Vaativan kuntoutuksen osalta sopimus ja yhteneväiset käytännöt on kaikkien seudun peruspalvelukeskusten kanssa. Keskitetty päivystys ja ensihoito palvelevat koko aluetta kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti (mm. ikääntyvien akuutti hoito, vuodeosastojen profilointi, kotisairaalatoiminta, kotiin tuotetut ensihoidon tukitoimet, selviämisasema, sosiaalipäivystys) Päivystyksen ja ensihoidon kustannukset, toiminnan alueellinen kattavuus ja vaikuttavuus Päivystys- ja ensihoitokeskus yhdessä muiden toimijoiden kanssa Ikääntyvien akuuttihoidosta on päätetty käynnistää hanke Akuuttigeriatrisen arviointiyksikön perustaminen osaksi päivystysalueen toimintaa Ensihoidon kotiin vietävien palvelut ovat käynnistyneet vuoden 2014 aikana Päivystyksen tuottavuus on kehittynyt positiivisesti viimeisten kahden vuoden aikana Sosiaalipäivystystä koskeva valmistelutyö on päättynyt keväällä 2014 ja laajenee toimimaan 24/7 joulukuusta 2014 alkaen 5

6 4. Kysynnän hallinta Pitkäaikaispotilaiden ja asiakkaiden suunnitelmallisen hoidon ja omahoidon vahvistaminen Tehdyt hoitosuunnitelmat ja palveluiden Tavoitteiden määrittely on otettu osaksi kehityskeskustelua Työparikohtaiset sitovat tavoitteet hoitosuunnitelmien määrälle/v ja tehtyjen hoitosuunnitelmien toteumaa seurataan Lähetteiden käsittelyn määräajat ja potilaiden vapaan hoitopaikan valintojen määrät ovat selvillä Lähetteiden käsittelyn määräajat Vapaiden hoitopaikkojen valintojen määrä Toiminnan säännöllinen seuranta, johdon tuen lisääminen, raportointi osavuosikatsauksissa ja henkilöstön sitouttaminen kehityskeskusteluissa ovat alkaneet Valinnanvapautta käyttävien määrä Määrät ovat tiedossa sekä esh:ssa että pth:ssa Hoitoketjun saumattomuus, alueelliset hoitoketjut/ohjeet ovat Terveysportissa ja tärkeimmät asiakasprosessit on päivitetty Asiakastyytyväisyys ja muistutusten/kanteluiden määrä ja palveluiden Seuranta toteutuu Paljon kustannuksia ja palveluiden käyttöä aiheuttavat hoitoprosessit on standardoitu Yhteisesti sovittujen hoitoprosessien määrä ja toimivuus Ei ole täysin toteutunut (esim. standard operating procedures puuttuvat, mutta segmentointi tunnistettu) Keskeisillä erikoisaloilla on käytössä kumppanuusvirkoja ja toimia On jo olemassa (mm kardiologia, infektiotaudit ja ortopedia) Hoitotyössä kumppanuus ei vielä toteudu, (yhteisiä toimia ei ole perustettu) 6

7 Hoidon saatavuus toteutuu erikseen sovitulla tasolla (esim. hoitotakuun ylittäviä jonoja ensikäynnille eikä jatkohoitoon ole) Hoidon saatavuus- ja jonotiedot ja palveluiden Seuranta toteutuu Alueen ulkopuolisten palveluiden käyttö on tarkoituksen mukaista. Ulkopuolelta ostettavien palveluiden määrä ja palveluiden Esh ostaa suunnitellusti noin 30 milj. eurolla palveluita alueen ulkopuolelta Pth:ssa ei aktiivisesti seurata mistä palveluita ostetaan Ei ole analysoitu alueellisesti yhtenäisesti Palvelujen hankinta ei ole keskitetty Palvelutarpeen arviointiin perustuva toiminta Asiakkaiden ohjautuminen prosesseissa Perustason toimijat Alkuarviointityö Päijät-Hämeen alueella on aloitettu käynnistyneissä kehittämishankkeissa (mm. lastensuojelutarpeen selvittäminen LasSe ) Uuden sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi Kaikki kuntatoimijat 7

8 5. Kehittämis- ja tutkimustoiminta Alueella on vireää kehittämis- ja tutkimustoimintaa ja toimiva yhteistyö tutkimuslaitosten, oppilaitosten, järjestöjen ja yritysten kanssa Kehittämisen ja tutkimuksen raportit Kaikki toimijat Monialainen kehittämisyhteistyö (mm. Palmenian kanssa tehty Ikihyvä-kehittämisja tutkimustyö sekä POTKU- hanke ovat tuoneet uusia toimintatapoja ja menetelmiä alueelle) Kaikilla toimijoilla on riittävät kehittämisen ja tutkimustoiminnan rakenteet, työkalut ja verkostot oman toiminnan arvioimiseksi ja kehittämiseksi Sisäiset ja ulkoiset arvioinnit Tuottajien oma tutkimustoiminta ja arviointi Kehittämisorganisaatioiden (mm. Verso ja Perusterveydenhuollon yksikkö) toiminta Sisäiset ja ulkoiset arvioinnit (mm. THL ja NHG) 8

9 6. Työvoiman turvaaminen Kaikilla toimialoilla on myönteinen työnantajakuva, toiminnan kannalta riittävä henkilökunta ja laadukas koulutus- ja kehittämisyhteistyö Toimialoille tulevat hakemukset, täyttöaste, pätevän henkilöstön määrä ja vaihtuvuus Kaikki toimijat Sosiaalityöntekijöiden opintopolkujen tukeminen sekä käytännön ohjaajaverkoston luominen sosiaalityöhön sekä käytännönohjaajien ammattitaidon ja osaamisen ylläpito (Verso) Koulutus professuurit (kuntoutus, reuma, psykiatria, radiologia) Pienten alojen (mm. kätilöt, röntgenhoitajat ja analyytikot) koulutusyhteistyö Erikoislääkäriksi.fi -portaali Työhyvinvoinnin vahvistaminen sekä työurien joustavuuden ja pituuden varmistaminen Työhyvinvointikyselyt, sairauspoissaolot ja eläkkeelle jäämisen ikä Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus Työterveyshuolto kuntatason muiden toimijoiden kanssa Työnantajat Työhyvinvointikyselyn tulosten pohjalta on kehitetty työyhteisöjä Työyksikkökohtaiset työhyvinvointi-parit ovat suorittaneet työhyvinvointikorttikoulutuksen Työkyvyn tuki toimii työterveysyhteistyön pohjalta Aktiivisen /varhaisen tuen toimintatapa on käytössä kaikissa Päijät-Hämeen sosiaalija terveysyhtymän alueen soteorganisaatioiden yksiköissä 9