Synnytysten turvallisuus
|
|
- Ari-Pekka Kokkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Suomen Kätilöliitto ry Asemamiehenkatu Helsinki LAUSUNTO Asia: Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan (StV) lausuntopyyntö koskien käsiteltävänä olevaa kansalaisaloitetta KAA 1/2015 vp Päivystysasetuksen muuttaminen synnytysten osalta Suomen Kätilöliitto ry haluaa kiittää sosiaali- ja terveysvaliokuntaa mahdollisuudesta lausua näkemyksiään koskien kansalaisaloitetta Päivystysasetuksen muuttaminen synnytysten osalta. Saamamme tiedon mukaan, valiokunnan jäsenillä on ollut myös käytettävissä Kätilöliiton taustamateriaali synnytysten keskittämisestä ja sen vaikutuksista. Näin ollen tässä lausunnossa keskitytään vain keskeisimpiin näkökulmiin. Ydinviestinä Kätilöliitosta halutaan tuoda esille, että kannatamme täysin nyt käsiteltävänä olevaa kansalaisaloitetta Päivystysasetuksen muuttaminen synnytysten osalta. Synnyttäminen ei ole sen turvattomampaa pienessä kuin suuressakaan synnytysyksikössä, kunhan hoidon porrastus ja työnjako tehdään ja toteutetaan huolella jatkossakin. Mitään todellisia laskelmia keskittämisen taloudellisuudesta tai säästöistä ei myöskään ole olemassa. Kaikista Suomen synnytyksistä kätilöt hoitavat itsenäisesti noin 75 % ja jäljellä jäävissä 25 % synnytyksissä kätilöt ovat moniammatillisen tiimin merkittäviä jäseniä. Näin ollen, kun puhutaan synnytysyksiköiden keskittämisestä tai ylipäätään synnytyksiin liittyvistä asioista, tulee kätilöiden näkökulma olla merkittävästi esillä ja ohjaamassa päätöksiä. Luonnollisesti myös vanhempien, lasta odottavien ja muiden kansalaisten näkökulmaa tulee kuulla. Asiakaslähtöisyys on tärkeä käytäntöä ohjaava arvo terveydenhuollon palveluita suunniteltaessa ja järjestettäessä. Poliittiset päättäjät eivät voi ohittaa kansalaisaloitteen Päivystysasetuksen muuttaminen synnytysten osalta kansalaisen vetoomusta. Ilmiönä keskittäminen on äitiyshuollossa valitettavan tuttua, sillä synnytyksiä on keskitetty jo pitkään. Vuonna 1975 synnytysyksiköitä oli vielä 62, kun niitä on nyt jäljellä enää 26 ja lisäksi Ahvenanmaalla on yksi pieni yksikkö luvulla on tähän mennessä lakkautettu peräti 14 synnytysyksikköä. Salon yksikön osalta on myös tehty lopetuspäätös ja toiminta loppuneen siellä tämän vuoden lopussa. Synnytysten määrä/sairaala on keskittämisen myötä koko ajan lisääntynyt, mutta henkilöstöresursointi ei ole pääsääntöisesti pysynyt samassa tahdissa mukana. Lähivuosina lakkautettujen synnytysyksiköiden kokemukset eivät myöskään rohkaise pienten yksiköiden sulkemiseen. Sairaaloissa on jo nyt vaikeuksia saada koulutettua henkilökuntaa. Sekä Länsi-Uudenmaan sairaalan (Tammisaaren yksikkö), että Raahen yksikön kokemukset osoittavat, ettei lakkautettujen yksiköiden henkilöstö juurikaan siirry muihin synnytyssairaaloihin, joilla jo nyt on sijaispula; lääkäreiden siirtymisestä ei ole selvitystä. Lakkautettavista synnytysyksiköistä ei liene siis saatavissa lisäapua suurten sairaaloiden kasvavalle potilasmäärälle. Tiivistetysti sosiaali- ja terveysministeriö ja muiden asetuksen kannattajien pääargumentit ovat olleet, että pienet synnytyssairaalat (synnytyksiä alle 1000/vuosi) ovat turvattomia ja synnytyksen hoidon yksikkökustannukset ovat suurissa synnytysyksiköissä edullisempia kuin pienemmissä, alle 1000 synnytystä vuosittain hoitavissa yksiköissä. Kumpikaan väite ei pidä tutkimusten ja käytännön kokemuksien mukaan paikkansa, kuten seuraavaksi perustellusti todennetaan. Synnytysten turvallisuus Suomessa äitiyshuollossa on varsin selkeä työnjako, joka myös käytännössä toimii pääsääntöisesti hyvin. Matalan riskin synnytykset hoidetaan pienemmissä synnytysyksiköissä ja korkean riskin synnyttäjät suuremmissa yksiköissä. Lisäksi osa kaikkein vaativimmista raskauksista ja synnytyksistä ohjataan suoraan yliopistotason sairaaloihin. Äitiysneuvoloissa on käytössä sekä valtakunnalliset ohjeistukset (Äitiysneuvolaopas, THL, 2013) että alueellisesti täydentäviä lähettämisindikaatioita. Hoidon porrastus on ollut toimivaa ja tuloksellista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastoista ja kansainvälisistä vertailuista käykin kiistatta esille, että Suomen äitiyshuolto on turvallista ja laadukasta. Äitiyshuoltomme tunnustetaan olevan yksi maailman turvallisimmin järjestetyistä ja toteutetuista. Lähtökohtaisesti siis missään Suomen nykyisissä synnytysyksiköissä ei voida sanoa olevan turvatonta synnytyksen hoitoa. Synnytysten turvallisuuden yksiselitteistä arviointia ja mittausta on haastavaa tehdä, mutta joitain parametrejä meillä on käytettävissä. Esimerkiksi tuoreimmasta THL:n tilastoista käy ilmi, että
2 2 perinataalikuolleisuus (PNM) on laskenut Suomessa jatkuvasti: vuonna 2004 kuolleena syntyi tai ensimmäisen elinviikon aikana kuoli 5,2 lasta tuhannesta syntyneestä lapsesta. Vuonna 2014 vastaava luku oli ainoastaan 3,9 promillea. On tärkeää ymmärtää, että samanaikaisesti kun PNM-luvut ovat laskeneet, ovat myös esimerkiksi raskauden aikana käytettävien ultraäänilaitteet kehittyneet huomattavasti ja ultraäänitutkimuksia myös tehdään nykyisin enemmän kuin ennen. Lisäksi sikiöseulontoihin osallistutaan nykyisellään enemmän. Kaikki nämä edellä kuvatut tekijät ovat johtaneet siihen, että nykyisin löydetään jo raskauden aikana enemmän erityishuomiota vaativat raskaudet ja sikiöt ja heidän hoitonsa voidaan suunnitella paremmin jo raskauden aikana. Jo tähän mennessä tehdyt keskittämiset eivät siis ole olleet yksisilmäisesti äitiyshuoltomme menestyksen takana. Perinataalikuolleisuudessa täysin nolla lukuun on epärealistista edes pyrkiä, sillä riippumatta tutkimuksista ja hoidoista, osa lapsista on niin vakavasti sairaita, ettei heitä pystytä pelastamaan elämään, ei vaikka kaikki syntyisivät yliopistollisissa sairaaloissa. Tämä on valitettava, mutta realistinen fakta, joka myös poliittisten päättäjien on ymmärrettävä. Varhaisneonataalikuolleisuutta (elävänä syntyneet, kuolleet alle 7 vrk:n iässä) on esitetty paremmaksi mittariksi synnytystoiminnan turvallisuutta kuvaamaan, koska kuolleena syntyneiden osuuden suuruuteen vaikuttavat monet tekijät, jotka kuitenkaan välttämättä eivät ole synnytysyksikkösidonnaisia, kuten edellä on kuvattu. THL:n uusimpien tilastojen mukaan narhaisneonataalikuolleisuus on tasaisesti laskenut ja oli 1,1 promillea vuonna Vuoden 2010 eurooppalaisessa vertailussa Suomen luku oli matalimpia, yhtä matala kuin Ruotsissa ja Portugalissa. Huomionarvoista on se, että vaikka edellä mainitut kuolleisuusluvut ovat todella matalia niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin tarkasteltaessa, eivät vastasyntyneiden hoitotoimenpiteet ole kuitenkaan vähentyneet jo tapahtuneen voimakkaan keskittämisen myötä, vaan ne ovat päinvastoin joko pysyneet samana tai useimmiten lisääntyneet. Verrattaessa THL:n tilastoluvuista vuosia 1992 ja 2014 muun muassa vastasyntyneiden antibioottihoitojen (2,5 % / 6,5 %) ja valohoitojen määrää (4,7 % / 7,1 %) sekä teho- ja valvontaosastohoitoja (7.8 % / 11.8 %) voidaan todeta, että synnytysten keskittäminen ei ole tuonut näihin lukuihin parannuksia, päinvastoin. Keskittäminen ei ole myöskään vähentänyt yhtään ennenaikaisten (< h 37) synnytysten määrää, sillä vuonna 1987 luku oli 5.6 % ja vuonna 2014 se oli 5.9 %. Keskittämisen myötä myös synnytysten käynnistämiset ovat lisääntyneet selkeästi. Vuonna 1992 käynnistyksiä tehtiin vielä 13 prosentille, kun viime vuonna niitä tehtiin jo 22.3 prosentille synnyttäjistä. Toisin kuin eräät keskittämistä kannattavat tahot ovat julkisuudessa esittäneet, turvallisuuden suhteen ei ole nähtävissä tilastollisia eroja pienten ja suurten synnytysyksiköiden välillä. THL:n tilastoista on muun maussa osoitettavissa, että vuosien aineistossa pienet sairaalat eivät ole turvattomampia esimerkiksi hätäsektiokuolleisuuden osalta (kuvio 1). Kuvio 1. Vuoden sektiokuolleisuus sairaalan koon mukaan (1/1000). Lähde: THL / Syntymärekisteri
3 3 Eikä turvallisuudessa ole osoitettavissa olevan ongelmia myöskään alatiesynnytyksissä ja sektioissa (kuvio 2). Sen sijaan yliopistosairaaloissa on enemmän imukuppi- ja pihtisynnytyksiin liittyviä vaikeita 3. ja 4. asteen repeämiä kuin alle 1000 synnytystä vuosittain hoitavissa synnytysyksiköissä. Näitä erittäin vaikeita repeämiä pyritään välttämään synnytyksen hoidossa kaikin mahdollisin keinoin, sillä ne ovat naisten terveyttä ja hyvinvointia vakavasti heikentäviä. Kuvio 2. Perinataalikuolleisuus sairaalan koon mukaan (1/1000). Lähde: THL / Syntyneiden lasten rekisteri Synnytyksien hoidon kulttuurissa on toisaalta ollut jo pitkään nähtävissä selkeitä eroja myös samankokoisten synnytysyksiköiden välillä. Tämä asia on laajasti asiantuntijoiden piirissä tiedossa, eikä ilmiötä voida selittää maantieteellisillä tai muilla vastaavilla seikoilla, kuten synnyttäjien erilaisuudella, saati turvallisuuteen liittyvillä perusteilla. Esimerkiksi tarkasteltaessa vuosien välistä aikaa, THL:n tilastoista voidaan todeta, että sektioiden frekvenssien osalta yliopistosairaaloiden väliset erot voivat olla jopa 15 prosenttiyksikköä. Paikallisesti pienimmät synnytysyksiköt ovat säännöllisellä koulutuksella ja toimivalla työnjaolla pyrkineet entisestäänkin kehittämään esimerkiksi sektiokäytänteitä ja vastasyntyneiden elvytystä. Anestesialääkäri on ollut aloittamassa vastasyntyneiden elvytystä niissä tapauksissa, jolloin lastenlääkäri ei ole välittömästi ollut käytettävissä. Julkisuudessa esitetyt arviot siitä, että päivystykselliset sektiot eivät olisi mahdollisia pienissä yksiköissä, ovat täydellisen vääriä ja tarkoituksellisesti harhaanjohtavia. Jokaisessa Suomen synnytysyksikössä on valmiudet hätäsektioon olemassa. Sen sijaan ambulanssissa, kotona tai taksissa tätä mahdollisuutta ei ymmärrettävästi ole. Matkasynnytysten ja muiden sairaaloiden ulkopuolella suunnittelemattomasti syntyneiden osuus on THL:n tilastojen mukaan kasvussa (kuvio 3). Vuonna 2014 luku oli 173, vuonna 2013 luku oli 152 ja vuonna 2012 se oli 131. Matkasynnytykset ovatkin jo arkea koko Suomessa, eikä sen voida sanoa olevan vain Pohjois- ja Itä-Suomen ongelma. Kuolleisuus näissä synnytyksissä on selkeästi korkeampaa, jopa kuusinkertaista. Erityisesti ennenaikaisesti syntyneiden kuolleisuusriski on huomattava. Vuosina sairaalan ulkopuolella vastasyntyneitä kuoli THL:n tilastojen mukaan 11. Synnytysmatkojen pidentyessä riski matkasynnytyksiin luonnollisesti kasvaa ja näin ollen voidaan todeta, että keskittäminen ei lisää turvallisuutta, vaan se heikentää turvallisuutta kohonneen matkasynnytys- ja kuolleisuusriskin kautta.
4 lkm Matkalla sairaalaan Muu suunnittelematon sairaalan ulkopuolinen synnytys Kuvio 3. Suunnittelematon sairaalan ulkopuolinen synnytys Lähde: THL / syntymärekisteri. Pienet synnytysyksiköt ovat siis turvallisia ja myös kivunlievitystä on saatavilla aivan yhtälailla pienissä kuin suurissakin synnytysyksiköissä. THL:n tilastojen mukaan vuonna 2014 vähintään jotain kivunlievitystä sai 92 % kaikista synnyttäjistä. Tätä lukua voidaan pitää erinomaisena, sillä tulee muistaa, että kaikki eivät edes halua kivunlievitystä. Keskittämisestä syntyvä säästö? Julkisuudessa erityisesti tietyt STM:n virkamiehet ja edeltävät ministerit ovat esittäneet, että synnytysten keskittäminen tuo huomattavia säästövaikutuksia. Päivystysasetuksen osalta on asetettu 60.9 miljoonan euron säästötavoite, josta noin 20 miljoonaa euroa tulisi säästä synnytysten keskittämisellä. STM arvioi, että viiden synnytysyksikön lakkauttaminen toisi tuon tarvittavan säästön. Tämä perustuu arvioon, jonka mukaan keskisuuren synnytysyksikön pyörittäminen tukipalveluineen maksaa noin viisi miljoonaa euroa. STM:stä on todettu, että oletetut säästöt eivät kuitenkaan perustu todellisiin laskelmiin, vaan ne perustuvat puhtaasti arvioon. Onkin tärkeää huomata, että STM ei ota huomioon säästölaskelmissaan sitä tosiasiaa, että synnytysten hoitaminen maksaa myös suurissa yksiköissä. Kustannus ei siis katoa, eikä vähene mihinkään siirryttäessä pienemmästä suurempaan yksikköön. Päinvastoin, kokemukset muun muassa Savonlinnan synnytysyksikön lopettamisesta kertoo toista: synnytysten hoidon yksikkökustannukset ovat nousseet. Paitsi synnytysten hoidon kustannusten nousut, tulee myös huomioida, että synnyttäjille itselleen ja heidän perheilleen on kustannuksia syntynyt lisää pidentyneiden synnytysmatkojen vuoksi. Tärkeää on myös huomioida, että jos menetämme vastasyntyneen sairaalan ulkopuolisessa synnytyksessä, menetys on mittaamattoman suuri inhimillisellä tasolla tarkasteltaessa ja merkittävä taloudellisestikin. Jos synnytystoiminta loppu sairaalassa, loppuu myös vuodeosastotoiminta ennen ja jälkeen synnytyksen. Tämä tarkoittaa pitkiä poissaoloja kotipaikkakunnalta vuodeosastohoitoa tarvitsevilla äideillä. Lisäksi se kaventaa naistentautien ja synnytysten erikoislääkäreiden toimenkuvaa ja vaikeuttanee rekrytointia. Silloin myös eikiireellinen perustason gynekologien toiminta loppunee. Tämä koskee esimerkiksi raskauden keskeytyksiä ja tavanomaisia gynekologisia hoitoja. Kun synnytyksen loppuvat sairaalassa on oletettavissa "domino-vaikutus": synnytystoiminnan lakkaaminen pienessä sairaalassa johtaa yleensä muunkin päivystyksellisen toiminnan lakkauttamiseen ja erikoissairaanhoidon päivystyspisteiden määrä putoaisi huomattavasti. Erikoislääkäreiden määrän vuoksi se vaikuttaa myös ei-kiireelliseen hoitoon ja sairaalan toimikentän huomattavaan kaventumiseen. Tämä näivettyminen saatetaan kuvitella olla säästämistä, mutta se johtaa hallitsemattomaan alueen kuihtumiseen ja vaikuttaa kielteisesti kuntien vetovoimatekijöihin. Nuoret ja perheet eivät halua asettua asumaan paikkakunnille, josta on pitkä matka lähimpään synnytyssairaalaan. Synnytysten hoidon lopettaminen on näin lopun alku koko lähialueen vireälle ja taloudellisesti toimintakykyiselle toiminnalle.
5 5 Yhteenveto Kätilöliitto haluaa tuoda esille kätilön työn tärkeitä näkökulmia: Synnytys ei ole sairauden hoitoa, eikä vastasyntynyt ole sairas, kunnes toisin todistetaan. Vastasyntynyt on näkemyksiemme mukaan terve, kunnes toisin tarvittaessa todistetaan. Toisaalta, näemme Kätilöliitossa, että turvallisuus on erittäin tärkeää, eikä siitä tule tinkiä. Kaikki ne toimenpiteet, tutkimukset ja hoidot, joilla on lääketieteellinen peruste, tulee aina tehdä. Emme kuitenkaan halua medikalisoida raskautta, synnytystä ja lapsivuodeaikaa, jotka lähtökohtaisesti ovat normaaleja, elämään kuuluvia asioita. Medikalisaatiolla on tutkitusti haitallisia vaikutuksia sekä synnyttäjän, että vastasyntyneen hyvinvointiin. Medikalisaatio lisää myös merkittävästi terveydenhuollon kustannuksia ja sitä tulisi aina välttää johdonmukaisesti. Me emme Kätilöliitossa kannata myöskään synnytysten keskittämistä, sillä sille ei ole ensisijaisesti turvallisuus-, mutta ei myöskään säästöperusteita. Keskittäminen aiheuttaneen sen sijaan matkasynnytysten lisääntymistä ja tätä kautta vastasyntyneiden kuolleisuuden lisääntymistä. Keskittäminen lisää myös synnyttäjien kustannuksia pidentyneiden matkojen vuoksi, lisää synnytyspelkoja ja mitä ilmeisimmin lisää synnytysten käynnistämisiä lääkkeellisesti ilman lääketieteellisiä perusteita, sillä matkasynnytyksiä haluaa kaikki alan asiantuntijat välttää niiden suuren riskin vuoksi. Haluamme tuoda myös esille sen tosiasian, että päivystysasetuksessa asetettua 1000 synnytyksen rajaa ei ole missään riittävästi perusteltu. Tutkimustuloksiin se ei perustu, kuten yllä on useammassa kohdassa perusteltu. Edellä mainittujen taustatietojen pohjalta Suomen Kätilöliitto ehdottaa seuraavaa synnytysten turvallisuuden edelleen kehittämisen ja taloussäästöjen saavuttamiseksi: 1. Päivystysasetusta tulee muuttaa siten, että se ei kosketa matalanriskin synnytysyksiköitä (alle tai noin 1000 synnytystä/vuosi). Nykyisellään asetus on eriarvoistava, synnytysten hoidon saavutettavuus vaarantuu ja se altistaa pidempien synnytysmatkojen vuoksi matkasynnytyksille ja sitä kautta riski vastasyntyneiden kuolleisuuden kasvuun on ilmeinen. 2. Jo pitkään jatkunut synnytysten keskittäminen on tehty siten, että äitiyshuollon koko rakennetta ei ole tarkasteltu samalla. Prosessin yhteen osaan kajoaminen, ilman selkeää kokonaisuudistusta on voinut jo nyt aiheuttaa tiettyjä ei-toivottuja ilmiöitä. Äitiyshuoltoa tulee tarkastella omana kokonaisuutena ja kätilöitä tulee saada lisää äitiysneuvolatyöhön. 3. Synnytysyksiköissä tulee kiinnittää erityistä huomiota medikalisaation välttämiseen. Toimivia esimerkkejä on esimerkiksi Kätilöopistossa aikanaan perustettu Haikaranpesä ja TAYS:n Mariski-projekti. Synnytysyksikön sisään tulee perustaa niin sanottuja matalan riskin hoitolinjoja. 4. Valtakunnallisella tasolla tulee kehittää yhteistyössä synnytyksen hoidon yhteneväisiä käytänteitä. Tässä työssä merkittävässä roolissa ovat Suomen Gynekologiyhdistys, Suomen Kätilöliitto, Suomen Perinatologinen seura ja Lastenlääkäriyhdistys. Keskusteluun tulisi nostaa esimerkiksi oksitosiinin varsin runsas käyttö ja sen mahdolliset vaikutukset synnytyksen kulkuun ja vastasyntyneen vointiin. Terhi Virtanen puheenjohtaja Suomen Kätilöliitto Finlands Barnmorskeförbund ry
Synnytystoiminnan järjestämisen edellytykset ja siihen liittyen tehdyt selvitykset ja suunnitelmat
Synnytystoiminnan järjestämisen edellytykset ja siihen liittyen tehdyt selvitykset ja suunnitelmat Eila Suvanto, LT, hayl OYS vastuualue Synnytykset, naistentaudit ja genetiikka Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotSynnytykset ja keskeytykset tilastojen valossa Mika Gissler
Synnytykset ja keskeytykset tilastojen valossa Mika Gissler THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos HYTE Hyvinvoinnin ja terveyden tietovarannot -yksikkö THL:n lisääntymisaineistot Raskaudenkeskeyttämis-
LisätiedotVerkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen
Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:
LisätiedotSYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS
SYNNYTYSPELKO Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS Pelko on eräs ihmisen perustunteista, liittyy ihmisen puolustusmekanismeihin Synnytyspelosta kärsii Suomessa
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa
Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn
LisätiedotSUOMEN KÄTILÖLIITTO FINLANDS BARNMORSKEFÖRBUND RY TIIVISTELMÄ
TIIVISTELMÄ SYNNYTTÄJÄN HOITO PONNISTUSVAIHEESSA - hoitotyön suositus välilihan repeämien ehkäisemiseksi (14.3.2011) Peräaukon sulkijalihaksen repeämän riskitekijöiden huomiointi Kätilön tulisi tietää
LisätiedotHyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK
Hyvä Syntymä Eija Raussi-Lehto Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia AMK Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 Edistä, ehkäise, vaikuta Tavoitteena edistää seksuaalija lisääntymisterveyttä:
LisätiedotLAUSUNTO 13.10.2015. Lapin sairaanhoitopiirin lausunto päivystysasetuksen muuttamistarpeesta synnytysten osalta
SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA Lapin sairaanhoitopiirin lausunto päivystysasetuksen muuttamistarpeesta synnytysten osalta StV kansalaisaloite KAA 1/2015 Taustaa Epätavallisten tai harvinaisten hätätilanteiden
LisätiedotCa rea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä
Ca rea 16.6.2017 Sosiaali- ja terveysministeriö Kymenlaakson n vastine valtioneuvoston asetusluonnokseen erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (STM/ 1605/2017) koskien kardiologiaa
LisätiedotSynnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö
Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä
LisätiedotSynnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS)
Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta ja
LisätiedotÄitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS
Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Sidonnaisuudet Päätoimi: HUS Sivutoiminen yksityislääkäri (Diacor, Aava) koulutusmatka
LisätiedotÄitiysneuvolat muuttuvassa terveydenhuollossa
Eija Raussi-Lehto, Elina Hemminki (toim.) Mika Gissler, Seppo Heinonen, Visa Honkanen, Tapani Hämäläinen, Reija Klemetti, Sanna-Kaisa Kukko, Anna-Maija Tapper, Terhi Virtanen TYÖPAPERI Ehdotuksia rakenteiden
LisätiedotSYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN
SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun
LisätiedotMiksi valtakunnallinen rokotusrekisteri?
Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri? Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014 Susanna Jääskeläinen, Jukka Jokinen Rokotetutkimusyksikkö 22.10.2014 Valtakunnallinen rokotusrekisteri - tavoite, suunnitelmat
LisätiedotRaskausajan tietojen rakenteinen kirjaaminen
Raskausajan tietojen rakenteinen kirjaaminen Reija Klemetti, Anna Heino, Kaisa Mölläri, Anja Mursu, Riitta Konttinen Workshop, THL 29.8.2017 29.8.2017 1 Mihin perustuvat ja mistä lähdettiin? 29.8.2017
LisätiedotSYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN
SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun
LisätiedotMissä ja miten päivystetään vuonna 2018
Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?
LisätiedotTyöryhmäraportti SYNNYTYSTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN HUS:SSA 2009-2011
1 Työryhmäraportti SYNNYTYSTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN HUS:SSA 2009-2011 2 Sisällys 1. Selvityksen kohde...3 2. Synnytystoiminnan resurssit ja kustannukset Länsi-Uudenmaan sairaalassa...4 3. Väestönkehitys
LisätiedotÄitiysneuvolat muuttuvassa terveydenhuollossa Ehdotuksia rakenteiden uudistamiseksi 2015
SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2014: 52 347 351 Puheenvuoro Äitiysneuvolat muuttuvassa terveydenhuollossa Ehdotuksia rakenteiden uudistamiseksi 2015 Toimiva äitiyshuolto on perusta uuden elämän
LisätiedotHengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset
Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia
LisätiedotKaupunginhallitus 465 12.10.2015. Lausunto päivystysasetuksen muuttamisesta synnytysten osalta
Lausunto päivystysasetuksen muuttamisesta synnytysten osalta 549/21/210/2015 KH 465 Selostus: Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa (StV) on käsittelyssä kansalaisaloite KAA 1/2015 vp Päivystysasetuksen
LisätiedotLääkehoito ja raskaus -yhteistyöhanke
Tiedosta hyvinvointia Lääkehoito ja raskaus -hanke 1 Lääkehoito ja raskaus -yhteistyöhanke Lääkelaitos, Kela ja Stakes Tiedosta hyvinvointia Lääkehoito ja raskaus -hanke 2 Lääkehoito ja raskaus -hankkeen
LisätiedotLapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta
Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta 27.3.2014 Lapin keskussairaalan laajennushanke - mistä on kysymys? Lapin keskussairaalan auditorio Ounasrinteentie 22 Rovaniemi
LisätiedotSYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA
SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele
LisätiedotHIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka
HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa
LisätiedotLausunto valtioneuvoston asetuksesta erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä
23.5.2017 1 (5) kirjaamo@stm.fi Lausuntopyyntö 5.5.2017 / Hankenro STM037:00/2017 Lausunto valtioneuvoston asetuksesta erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä Sosiaali- ja
LisätiedotKätilötyö ja voimaannuttava johtaminen. Terhi Virtanen kätilö, TtM Suomen Kätilöliitto ry 5.5.2014 Kätilöpäivät, Hämeenlinna
Kätilötyö ja voimaannuttava johtaminen Terhi Virtanen kätilö, TtM Suomen Kätilöliitto ry 5.5.2014 Kätilöpäivät, Hämeenlinna Luennon rakenne Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat Tulokset taustatiedot voimaannuttava
LisätiedotMiksi valtakunnallinen rokotusrekisteri?
Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri? Rokotusten kirjaaminen ja rokotusrekisteri -koulutuspäivät Helsingin Messukeskus, 14.-15.5.2012 Jukka Jokinen Rokotetutkimusyksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
LisätiedotErva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012
Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen
LisätiedotVanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat
Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien
LisätiedotPäivystysuudistuksen tavoitteet ja suun terveydenhuolto
Päivystysuudistuksen tavoitteet ja suun terveydenhuolto Hallintopäivät 22.3.2017 Helsinki 1 22.3.2017 Anne Nordblad Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille nykyistä yhdenvertaisemmat sosiaali ja terveyspalvelut
LisätiedotKANNANOTTO PIENTEN SYNNYTYSSAIRAALOIDEN TOIMINNASTA TULEVAISUUDESSA
SGY:n hallitus on kokouksessaan 28.2.2015 käsitellyt pienten synnytyssairaaloiden toimintaa tulevaisuudessa. Pääpiirteittäin viittaamme oheiseen SGY:n antamaan kannanottoon 31.01.2010 koskien yhtenäisiä
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12
Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus
LisätiedotLataa Äitiysneuvolaopas - Kansallinen Äitiyshuollon Asiantuntijaryhmä. Lataa
Lataa Äitiysneuvolaopas - Kansallinen Äitiyshuollon Asiantuntijaryhmä Lataa Kirjailija: Kansallinen Äitiyshuollon Asiantuntijaryhmä ISBN: 9789522459718 Sivumäärä: 354 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 23.20
LisätiedotPaperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet
Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet 20.11.2014 Taneli Puumalainen LT, DTM&H, Ylilääkäri Linkki julkaisuun: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-156-3 21.11.2014 2 Oikeus terveyteen
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa
LisätiedotSYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.
SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on
LisätiedotTerveydenhuoltolain muutokset
Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman
LisätiedotRaskaudenkeskeytykset tilastojen valossa
Raskaudenkeskeytykset tilastojen valossa Naistentautien alueellinen koulutus 7.11.2016 Erikoisuunnittelija Anna Heino anna.heino@thl.fi 13.11.2016 1 Raskaudenkeskeytysrekisteri Tilastoja kerätty 1950-luvulta,
LisätiedotPalvelujen järjestämissopimus. OYS erva
Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä
LisätiedotSikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi
Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja
LisätiedotNäin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa
Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet
LisätiedotTuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015
Tuberkuloosi ja raskaus Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015 Tuberkuloosi Suomessa 500 450 400 350 Tapauksia 300 250 200 Keuhkotbc Muu tbc 150 100 50
LisätiedotTietoa hivistä Hiv tarttuu heikosti. Hiv ei leviä ilman tai kosketuksen välityksellä, eikä missään arkipäivän tilanteissa.
Hiv ja raskaus 1. Lukijalle Esite on suunnattu hiv-tartunnan saaneille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta
LisätiedotLakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö
Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset
LisätiedotKÄTILÖIDEN KÄSITYKSIÄ
KÄTILÖIDEN KÄSITYKSIÄ Synnytyksestä ja synnyttäjistä v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä t v a u v a t Seurantatutkimus ViVa-hankkeen aikana
LisätiedotYhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999
Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999 Sisältäen: Espoon ruotsinkielinen väestö vs. Helsingin ruotsinkielinen väestö. Olennaiset erot väestön kehityksessä. Lasten lukumäärän
LisätiedotRhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset
HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 142014 RhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset Asia
LisätiedotKYSYMYS POIKKEUSLUVAN HAKEMISESTA PORVOON SAIRAALAN SYNNYTYSTOIMINNAN JATKAMISELLE SEKÄ PÄIVYSTYSASETUKSEN TOIMEENPANEMISESTA
HALLITUS 160 17.11.2014 KYSYMYS POIKKEUSLUVAN HAKEMISESTA PORVOON SAIRAALAN SYNNYTYSTOIMINNAN JATKAMISELLE SEKÄ PÄIVYSTYSASETUKSEN TOIMEENPANEMISESTA 307/03/00/2014 HALL 160 Porvoon sairaanhoitoalueen
LisätiedotSeksuaali-ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma ja synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin
Seksuaali-ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma ja synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Eija Raussi-Lehto Lehtori, Metropolia AMK (eija.raussi-lehto@metropolia.fi) Vieraileva tutkija,
LisätiedotKohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:
Lisätiedot6.3.7. Naistenklinikka
TAULUKO 6.3.7.1. NAISTENKLINIKALLE SAAPUNEET LÄHETTEET VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Toimintaluvut vastuualueittain vuodelta 2013 on kuvattu taulukossa 6.3.7.2. TAULUKKO 6.3.7.2. NAISTENKLINIKAN TOIMINTALUVUT
LisätiedotTerveydenhuollon matkat Kelalta maakunnille Soste
Terveydenhuollon matkat Kelalta maakunnille Soste 15.1.2019 Tarja Pajunen sosiaalipoliittinen asiantuntija Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Perustuslain turva Perustuslaki edellyttää, että sairauden
LisätiedotPäivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus
1 Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus Sairaaloiden työnjakoa, sosiaalipäivystystä ja yhteispäivystyspalveluja uudistetaan osana sote-uudistusta. Ihmisille tarjotaan jatkossakin palveluita monin
LisätiedotSuomen Gynekologiyhdistyksen lausunto. Valtioneuvoston asetuksesta erikoissairaanhoidon. työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä.
Suomen Gynekologiyhdistyksen lausunto Valtioneuvoston asetuksesta erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä. Hanke STM037:00/2017 Yleisiä kommentteja: Asetustekstissä tulee selkeästi
LisätiedotNimi nimike klo lisätiedot
Pöytäkirja TPD-KOKOUS Lohjan sairaanhoitoalue, NaLa henkilökunta Aika: 24.3.2010 klo 7.30 8.40 Paikka: Lohjan sairaala, os. 2 taukotila Osallistujat: Nimi nimike klo lisätiedot Liisa Astala henkilöstöpäällikkö
LisätiedotKYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja
KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja
LisätiedotYliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako
Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin
LisätiedotRhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana
RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana Valtakunnalliset Neuvolapäivät 9.10.2013 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaation syntymekanismi fetomaternaalivuoto FMH: 1. trim.
LisätiedotPÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri
PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri / merkittävät kohdat 1. Luku Yleiset säännökset 2 Kiireellisen hoidon antaminen ja päivystyksen järjestäminen Kunnan tai kuntayhtymän on
LisätiedotVertaileva katsaus Helsingin ja Uudenmaan ja Lapin sairaanhoitopiirien synnytyksistä ja synnyttäjistä
Heini Makkonen ja Henna Niekkamaa Vertaileva katsaus Helsingin ja Uudenmaan ja Lapin sairaanhoitopiirien synnytyksistä ja synnyttäjistä vuosina 2010 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu Sairaanhoitaja (AMK)
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan maakunnan kuntien ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymien yhteinen kannanotto Viite: LAUSUNTOPYYNTÖ HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN
LisätiedotSelvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea
Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen
LisätiedotMiten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?
Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa? Taina Mäntyranta, pääsihteeri STM ohjausosasto/terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto 1 Etunimi Sukunimi Ketjut ja
Lisätiedot-~_, /ø'k~~ hu/. /! Ø! -!/'/~ Päätös ~ 1 (7)
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto L11í.3, T/aJIJlcD t.h m:tlu N.Ç 7,/D, ) oj'lf -~_, /ø'k~~ hu/. /! Ø! -!/'/~ Päätös ~ 1 (7) 109.2014 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPl!RIN KY. Itä-Savon sairaanhoitopiirin
LisätiedotTIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja
TIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä t v a u v a t Mitä ja miksi? Ahtiainen H. & Muola
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017
KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 Keski-Suomen maakunnan väestörakenne ja väestöennuste vuodesta 2014 vuosiin 2030 ja 2040. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski-Suomen maakunnassa vuonna
LisätiedotHE 15/2017 vp Asetuksenantovaltuudet
8.5.2017, sote- järjestämislain valtuutussäännökset Pekka Järvinen, STM HE 15/2017 vp Asetuksenantovaltuudet Laki 2, Sote-järjestämislaki Valtioneuvoston asetus, jollei erikseen toisin mainita Järjestämislain
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön
LisätiedotSisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä
AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi
LisätiedotVanhempainvapaan joustomalli
Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen
LisätiedotTervetuloa synnyttämään!
1 Tervetuloa synnyttämään! Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tampereen yliopistollinen sairaala Naistentautien ja synnytysten vastuualue Hyvät vanhemmat! 2 Tässä vihkosessa saatte tietoa synnytykseen liittyvistä
LisätiedotAjankohtaiskatsaus ja talouden sopeuttaminen
Ajankohtaiskatsaus ja talouden sopeuttaminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin valtuuston seminaari 18.9.2019 Risto Miettunen Sairaanhoitopiirin johtaja 19.9.2019 1 Palvelujen kysyntä on maan korkein Potilaita
LisätiedotRMP section VI.2 Elements for Public Summary
RMP section VI.2 Elements for Public Summary Product: RMP: Atosiban Stragen, 6,75mg/0,9ml solution for injection Atosiban Stragen, 37,5mg/5ml concentrate for solution for infusion RMP-PID-ATO-v03 DLP:
LisätiedotHyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä
Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara
LisätiedotMUISTIO. KYSin JA ISSHP:N YHTEISTYÖTAPAAMINEN SYNNYTYSTOIMINNAN SUUNNITTELEMISEKSI
MUISTIO KYSin JA ISSHP:N YHTEISTYÖTAPAAMINEN SYNNYTYSTOIMINNAN SUUNNITTELEMISEKSI Aika: To 31.10.2013, klo 11.30 15 Paikka: Neuvotteluhuone / KYS Läsnä: Mirja Syrjänen, Ylihoitaja, KYS Anna-Kaisa Kokkonen,
LisätiedotVastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka
Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei
LisätiedotHÄTÄSEKTION TOIMINTAMALLIN LUOMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTAMINEN PORVOON SAIRAALAN SYNNYTYSYKSIKÖSSÄ
HÄTÄSEKTION TOIMINTAMALLIN LUOMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTAMINEN PORVOON SAIRAALAN SYNNYTYSYKSIKÖSSÄ Opinnäytetyö LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Sosiaali- ja
LisätiedotTerveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL
Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon
LisätiedotOpiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset
Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien
LisätiedotOsasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi
Osasto-opas Synnytysvuodeosasto www.eksote.fi Synnytysvuodeosasto sijaitsee sairaalan päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa C-siivessä. Sisäänkäynti pääovesta. Osastolla hoidetaan raskaana olevia ja
LisätiedotAlustavia tuloksia Lopu jo! - tutkimuksesta. Miina Nurmi, Turun yliopisto
Alustavia tuloksia Lopu jo! - tutkimuksesta Miina Nurmi, Turun yliopisto Miksi tutkia raskauspahoinvointia? Vuonna 1855 Charlotte Brontë kuoli 38-vuotiaana ollessaan raskaana ensimmäistä kertaa. jatkuvaa
LisätiedotSosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakutsu / lausuntopyyntö HE107/2015 vp 20.11.2015 klo 9.00.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta 19.11.2015 00102 EDUSKUNTA puh. 09 4321 stv@eduskunta.fi Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakutsu / lausuntopyyntö HE107/2015 vp 20.11.2015 klo 9.00. Asia Tehy ry:n
LisätiedotImetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma
Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma 2017-2021 Imetys 10 kunnassa Jyväskylä 16.3.2017 Vieraileva tutkija Kirsi Otronen 21.03.2017 Kirsi Otronen 1 WHO:n uusi suositus v.2025 mennessä 50% lapsista olisi
LisätiedotMuutokset suhteutettiin väestökehitykseen ja ikärakenteeseen. Uusien digitaalisten palveluiden ja logistiikan mahdollisuudet otettiin huomioon
Palveluverkko 2025 -selvityksessä arvioitiin sote-palveluiden perus- ja erikoispalveluiden maantieteellistä saavutettavuutta sekä palveluverkon alueellisia muutostarpeita vuoteen 2025 mennessä Muutokset
LisätiedotNäkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti
Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN
LisätiedotRaskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn
Raskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn Sari 15.3.2019 Synnyttäjien painoindeksi (BMI) 25 29,9 kg/m 2 ja 30 kg/m 2 ikäryhmittäin 2017 THL perinataalitilasto 2017 Alle 20 vuotiaat
LisätiedotAsia: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä
LAUSUNTO Helsinki, 7.6.2017 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Viite: STM037:00/2017 Asia: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä SOSTE Suomen
LisätiedotKorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön tilanne
Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön tilanne 19.11.2018 Maire Kolimaa KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN OPISKELUTERVEYDENHUOLTO HE 145/2018 Aikataulu: Lakiluonnos eduskunnassa; sosiaali-
LisätiedotPERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA?
PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA? Johanna Närvi erikoistutkija, YTT Pikkuparlamentti 30.11.2018 3.12.2018 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mihin perhevapaita tarvitaan? Perhevapaat ja miten äidit ja
LisätiedotKonkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista
Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista Jarmo Salo (jarmo.salo@thl.fi) Valtakunnalliset Neuvolapäivät 10.10.2013 1 Taustaa Neuvolatyössä
LisätiedotÄITIYSPOLIKLINIKALTA PALAUTETUT LÄHETTEET JA PALAUTUKSEN VAIKUTUS NEUVOLAN TOIMINTAAN SEKÄ ODOTTAJAN ENNUSTEESEEN.
ÄITIYSPOLIKLINIKALTA PALAUTETUT LÄHETTEET JA PALAUTUKSEN VAIKUTUS NEUVOLAN TOIMINTAAN SEKÄ ODOTTAJAN ENNUSTEESEEN. LK Laura Oittinen Syventävien opintojen opinnäyte Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö
LisätiedotSähköisen kyselyn Internet-osoite: https://www.webropolsurveys.com/s/f c1f5828f.par.
1(4) Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava -painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin,
LisätiedotKysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18
Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien
LisätiedotTerveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri
Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia
LisätiedotUlkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen
Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Vakuutusyhtiöiltapäivä 12.5.2015 Reetta Kyyrö Terveysosasto Kv-sairaanhoitotiimi Ulkomailla syntyneet sairaanhoitokustannukset 1. Äkillinen sairastuminen
LisätiedotYhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa
Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Valtion virastotalo, Turku 26.4.2017 Lääkintöneuvos, STM 1 9.5.2017 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon
Lisätiedot