1/47 ESIPUHE. Parhaat kiitokset kaikille työhön osallistuneille!

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1/47 ESIPUHE. Parhaat kiitokset kaikille työhön osallistuneille!"

Transkriptio

1

2 1/47 ESIPUHE Rakennusten tietokoneavusteinen suunnittelu on muuttumassa. Perinteisestä 2D suunnittelusta ollaan siirtymässä yhä enemmän kolmiulotteiseen (3D) suunnitteluun. Käytettäessä tuotemalliperustaista 3D mallintamistapaa saadaan suunnittelusta mahdollisimman suuri hyöty. Tuotemallilla tarkoitetaan rakennuksen osien ja niihin liittyvän tiedon kuvausta. Visuaalisesti tuotemalli ilmenee useimmiten kolmiulotteisena suunnitelmana, jossa rakenteet kuvataan viivojen sijaan tuoterakenteina. Tuotemallin avulla rakennusten suunnittelussa, toteuttamisessa, käytössä ja ylläpidossa tarvittava tieto on hallittavissa. Tuotemallista saadaan tietoa mm. rakennuksen tiloista, rakenteista, materiaaliominaisuuksista sekä mitoista ja määristä. Tuotemallin avulla voidaan tallettaa ja siirtää tietoa osapuolelta toiselle paljon nykyistä nopeammalla ja luotettavammalla tavalla. Ohje on muodostettu osana PRO IT Tuotemallitieto rakennusprosessissa hanketta. Projekti on perustettu kehittämään laajapohjaista kansallista tuotemallintamiseen perustuvaa rakennusprosessin tiedonhallintatapaa. Projektin käynnistäjä on Rakennusteollisuus RT ry, minkä lisäksi siihen osallistuu laaja joukko rakennusprosessin eri osapuolia. Pro IT tuotemallitieto rakennusprosessissa hanke sisältää suunnitteluohjeiden lisäksi monia muita osa-alueita, kuten tuotemallipohjaisen rakennusprosessin ja sen tiedonsiirron kehittämisen sekä tuoterakennemallien ja niissä tarvittavien tietojen määrittämisen. PRO IT tuotemallinnusohje ja sen mukainen suunnittelukäytäntö antavat edellytykset muiden osa-alueiden kehittämiselle. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa erilaisilla ohjelmistoilla tehtyjä tuotemallisuunnitelmia voidaan hyödyntää yhdenmukaisesti. Kehitystyö tukee kansainvälisen IFC -tiedonsiirtostandardin käyttöönottoa, joka mahdollistaa tiedon siirtämisen IFC - tiedonsiirtostandardia tukevasta ohjelmistosta toiseen. IFC ei vielä kuitenkaan tue läheskään kaikkia tiedonsiirtotarpeita, minkä vuoksi tarvitaan muitakin keinoja siirtää tietoa osapuolelta toiselle. Tuotemallia edelsi CAD suunnittelun ohjeistus 90-luvulla RATAS- projekteissa. RATAS- projektien tuloksia on hyödynnetty tuotemalliperusteisen suunnittelun ohjeistusta kehitettäessä.. Tuotemallintaminen ja sen määrittelyt ovat viime vuosina kehittyneet voimakkaasti kansainvälisestikin. On tullut myös paljon uusia tehokkaita suunnittelutyökaluja. Monet käyttävät jo tuotemallintamiseen soveltuvia ohjelmistoja, mutta perinteisellä tavalla. Tiedonsiirto prosessissa ja sen hyödyntäminen edellyttää tuotemallin suunnittelulta ja toteutukselta tiettyjä vaatimuksia. Ensimmäisen tavoite on, että tuotemallisuunnitelmasta voidaan lukea ja tarkistaa tilojen ja rakennusosien sijainti ja määrä. Tätä tietoa tarvitaan mm. määrä- ja kustannuslaskennassa sekä aikataulujen teossa. Tilatieto palvelee myöhemmässä vaiheessa rakennuksen käyttöä ja ylläpitoa. Tämä ohje on tarkoitettu suunnittelijoiden käyttöön, erityisesti ensivaiheessa arkkitehdeille. Tavoitteena on luoda yhdenmukainen rakenne tuotemallista, kuvata siinä tarvittavia tietoja sekä tuotemallintamisen tulevaisuuden kehitystä, sekä antaa myös käytännön ohjeita tuotemallin tekemiseen. Mallinnusohje ei sellaisenaan riitä, vaan sen tueksi tarvitaan suunnitteluohjelmistokohtaisia sovelluksia. Ohjeen laatimiseen on osallistunut laaja joukko rakentamisprosessin osapuolten edustajia: suunnittelijoita, urakoitsijoita, tuoteteollisuutta, rakennuttajia ja kiinteistöjen omistajia sekä ohjelmistoedustajia. Kuten tuotemallintaminenkin, tämä ohje kehittyy ja muuttuu ja sitä päivitetään myöhemmin. Seuraavassa vaiheessa tuotemallintamisen ohjeistusta tarkastellaan myös talotekniikan- ja rakennesuunnittelun näkökulmista. Parhaat kiitokset kaikille työhön osallistuneille! Toukokuussa 2003 Ilkka Romo Rakennusteollisuus RT ry Seppo Niemioja Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy

3 1 JOHDANTO Tavoite Edellytykset Arkkitehtisuunnittelu TUOTEMALLINTAMISEN PERUSKÄSITTEET Määritelmiä Tietokoneavusteinen suunnittelu ja tuotemallintaminen Tuotemallipohjainen CAD-sovellus Tuotemallintaminen ja tuotetietojen tiedonsiirto IFC tiedonsiirto ja tiedon yhteiskäyttö IFC-tiedonsiirto sovelluksissa TUOTEMALLINNUKSEN PERIAATTEET Yleistä Lähtötiedot ja hankeohjelma Tuotemallinnuksen vaiheet Mallinnuksen vaiheet suunnittelussa Virtuaalinen koerakennus testikohteena ja kehitystyön tukena Vaatimusmalli Vaatimusmalli ja suunnittelu Tilamalli Tilamalli suunnittelussa Tilojen tietosisältö Alustava rakennusosamalli Alustava rakennusosamalli suunnittelussa Rakennusosamalli Rakennusosamalli suunnittelussa Tuoteosamalli Tuoteosamalli suunnittelussa Mallintamistapa Yleistä Kerrokset Monen kerroksen läpi ulottuvat rakenneosat Tilat ja tilaryhmät Monimuotoiset ja korkeat tilat Mallintamistarkkuus ja mallin tietosisältö Tuotemallin tunnistetiedot Rakennusosat ja liittymärakenteet Rakennusosamallin rakenteita Alakatot Vapaamuotoiset rakennusosat TUOTEMALLIPERUSTEISEN SUUNNITTELUMENETTELYN YHTEISET MÄÄRITTELYT Yleistä Kuvatasot Kuvatasojen nimeäminen Kuvatasot Talo 2000 nimikkeistön mukaan Yleistä Tilanimikkeistö Rakennusosanimikkeistö Tuotemallin rakennusosat Rakennusosien tuoterakenne OHJEIDEN JATKOKEHITTÄMINEN Rakennusosien lyhenteet Yleistä Nykyisin käytössä olevat lyhenteet Perusrakennusosien lyhenteet Tuotemalliperusteisen suunnittelun ohjeet eri ohjelmissa /47

4 3/47 1 JOHDANTO 1.1 Tavoite Ohjeen keskeisenä tavoitteena on antaa perustiedot ja ohjeet lähinnä arkkitehdin tuotemallipohjaiselle suunnittelulle ja vaikuttaa ohjelmistokohtaisten sovellutusten tekemiseen tuotemalliperiaatteiden mukaan. Rakennuksen tuotemallin avulla siirretään suunnitelmatieto rakennushankkeen eri osapuolille elektronisessa muodossa siten, että tieto on hyödynnettävissä ilman manuaalisia välivaiheita esim. paperikopioiden muodossa. Tuotemallista on tarkoitus tuottaa : suunnitelmadokumentit mitta- ja määrätiedot visuaaliset kuvaukset hankkeesta kiinteistönhallinnan lähtötiedot säilyttää tuotettu tieto rakennuksen elinkaaren ajan Tämä ohje on myös runkona laadittaessa tuotemalliperustaista projektikohtaista ohjetta, jossa on määriteltävä myös projektin osapuolten vastuut ja velvoitteet. 1.2 Edellytykset Tuotemalliperustainen suunnittelu edellyttää hankkeen eri osapuolilta yhteensopivien tietojärjestelmien käyttöä. Olennaisena osana on yhteensopivan tiedonsiirron määrittelyt. Tuotemalliohje tukee kansainvälisen IFC -tiedonsiirtostandardin käyttöönottoa (ks. 2.4 Tuotemallintaminen ja tuotetietojen tiedonsiirto), joka mahdollistaa tiedon siirtämisen IFC - tiedonsiirtostandardia tukevasta ohjelmistosta toiseen. Kansallisella tasolla on sovittava määrättyjen yhteneväisten standardien käytöstä. Tällaisia ovat mm: käsitteistöt nimikkeistöt (TALO 2000 nimikkeistö) kuvatasojen nimeäminen tuotemallirakenteet Integroitu suunnittelu on osa koko rakennusprosessia ja rakennuksen käyttöä. Tiedon tallentaminen ja sen organisoitu jakaminen edellyttää rakennuksen tuotemallin tallentamista ennalta määrätyllä tavalla. Projektin tiedon tallentamiseen ja jakamiseen käytetään projektipalvelimia. Käytössä olevat ratkaisut eivät vielä toimi tuotemalliperusteisessa suunnittelussa toivotulla tavalla. Tähän on tarkoitus kehittää tuotemallipalvelinratkaisuja, joita tässä ohjeessa ei käsitellä. Toistaiseksi käytetään nykyisiä, yleisesti käytössä olevia tiedonsiirto- ja tallennusmenetelmiä. 1.3 Arkkitehtisuunnittelu Nykyinen lineaarinen suunnitteluprosessi on perua manuaalisesta piirtämisestä ja nykyisinkin voimassa olevasta arkkitehdin tehtäväluettelosta (ARK 95), jossa vaiheet ovat: Tarveselvitysvaihe o Hankepäätös Hankesuunnitteluvaihe o Investointipäätös Luonnossuunnitteluvaihe Toteutussuunnitteluvaihe

5 o Rakentamispäätös Rakentamisvaihe o Vastaanottopäätös Käyttöönottovaihe o Takuiden vapauttaminen 4/47 Edellä mainittu jaottelu sopii huonosti jo nyt käytössä oleviin suunnittelun ja rakentamisen prosesseihin. Käytännössä ollaan menossa lineaarisesta toimintamallista arvoverkottuneeseen toimintotapaan, jossa suunnittelun ja rakentamisen prosessit lomittuvat keskenään eri tavoin riippuen toteutustavasta. Lineaarinen suunnitteluprosessi soveltuu huonosti tuotemalliperustaiseen suunnitteluun. Tuotemalliperusteisessa suunnittelussa suunnittelun painopistettä on siirrettävä huomattavasti nykyisen suunnittelujaottelun mukaisen luonnossuunnittelun puolelle. Se on perusteltua, koska rakennushankkeen kustannuksista suurin osa määräytyy hankkeen alkuvaiheen aikana (Kuva 1.3-1). Rakennushankkeen alkupään suunnittelun merkitystä kustannuksiin ei ole riittävästi huomioitu. Suunnittelun ja kustannuslaskennan välille on luotava toimiva yhteys suunnittelun alkuvaiheessa, jotta saadaan nopeasti vertailukustannukset eri suunnitteluvaihtoehdoista. On järkevää rakentaa suunnittelun keinoin virtuaalinen tuotemalli, jonka avulla voidaan simuloida todellista tilannetta, laskea kustannuksia, arvioida toimivuutta, visualisoida hanketta, tehdä vaihtoehtoratkaisuja, laskea rakennus- ja elinkaarikustannuksia ym., ennen kuin tehdään lopullinen rakentamispäätös. 100% 50% KUSTANNUSTEN MÄÄRÄYTYMINEN KUSTANNUSTEN KERTYMINEN TARVE- SUUNNITTELU HANKE- SUUNNITTELU RAKENNUS- SUUNNITTELU RAKENTAMINEN KÄYTTÖÖNOTTO Kuva Kustannusten määräytyminen rakennusprojektissa Kun otetaan huomioon rakennuksen elinkaarikustannukset, varsinkin toimisto- ja julkisen rakentamisen puolella, niin suunnittelun suhteellinen osuus kokonaiskustannuksista edustaa todella pientä osaa ja kuitenkin suunnittelun vaikutukset rakennuksen toimintaan ja käyttökustannuksiin ovat ratkaisevassa asemassa (Kuva ).

6 5/47 Arkkitehtito Rakennussuunn. Rakentaminen Käyttö ja ylläpito Kuva Rakennuksen suhteelliset elinkaarikustannukset yksinkertaisena kaaviona Järjestelmä tai tietokoneohjelma ei saa ohjata suunnittelua. Sen on oltava joustava ja taivuttava mitä erilaisimpiin suunnitteluratkaisuihin. Tuotemalliperustainen suunnittelu ei tarkoita valmiiden palikoiden latomista paikoilleen, vaan tuoteosien sisältämän tiedon strukturointia siten, että tuoteja rakennusosat sisältävät tuotteen tiedot. Arkkitehtisuunnittelun tietosisältö tarkentuu suunnitteluprosessin kestäessä. Tuoteosiin (rakennusosiin) on voitava täydentää tieto rakennushankkeen siinä vaiheessa, kun se on rakentamisen prosessin kannalta järkevää. Suunnittelujärjestelmän on voitava tunnistaa tiedot eri ominaisuuksien perusteella ja osattava ryhmitellä tiedot eri kriteerien mukaan.

7 6/47 2 TUOTEMALLINTAMISEN PERUSKÄSITTEET Seuraavassa esitetään lyhyesti tuotemallintamisen sekä tuotetiedonhallinnan ja tiedonsiirron peruskäsitteitä. Liitteenä on myös sanasto (Liite 1)aihealueen termeistä. 2.1 Määritelmiä Dokumenttitieto on jotakin kohdetta tekstinä, graafisesti tms. kuvaava esitys, josta ihminen pystyy tulkitsemaan kohdetta kuvaavaa tietoa. Esimerkiksi rakennuspiirustus, vaikkakin digitaalisessa muodossa, sisältää dokumenttitietoa, jonka ihminen pystyy tulkitsemaan. Tuotetieto on tuotetta ja siihen liittyviä asioita kuvaava tieto, joka on digitaalisessa, tietokonesovelluksilla tulkittavassa muodossa. Tuotetiedosta tietokonesovellus pystyy tulkitsemaan esimerkiksi rakennusosan 3D sijainnin ja muodon, materiaali, ja muut ominaisuudet, liittymisen muihin rakennusosiin. Rakennuksen tuotemalli on rakennuksen ja rakennusprosessin elinkaaren aikaisten tuotetietojen kokonaisuus. Rakennuksen tuotemalli kuvaa ainutkertaiset rakennuksen tuotetiedot tuotetietomallin mukaisesti jäsennettynä. Rakennuksen tuotemalli voi olla tallennettuna tietokonesovelluksen tietokantana tai tiedonsiirtotiedostona. Tietokonesovelluksilla ja tiedonsiirrossa rakennuksen tuotemallit kuvataan rakennuksen reaalimaailman tiloja ja rakennusosia vastaavilla, sovellusten käsittelemillä tila- ja rakennusosa-olioilla. Olio on tiettyä asiaa kuvaavien tietojen kooste, jota tietojärjestelmässä käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Oliopohjaisessa mallintamisessa asioita kuvataan oliolla, joilla on ominaisuuksia, sekä relaatioita (yhteyksiä tai riippuvuuksia) toisiin olioihin. Esim. rakennuksen rakennusosat mallinnetaan tietokonesovelluksilla rakennusosa-olioilla, joilla on ominaisuutensa sekä relaatioita rakennuksen tuotemallin muihin rakennusosa- ja tila-olioihin. Tuotetietomalli on tuotetietojen formaali, yksikäsitteinen ja systemaattisella menetelmällä tehty määrittely, joka kuvaa tuotetietojen tietosisällön. Tuotetietomalli määrittelee mitä tietoja tuotemalli kattaa, eli mitä olioita tuotemallissa voi olla, ja mitä ominaisuuksia ja relaatioita olioilla on. Keskeisimpiä tuotetietomallien määrittelyn tarkoituksia on tuotetietojen standardoitu tiedonsiirto eri tietokonesovellusten välillä. Tuotetietojen tiedonsiirto tietokonesovellusten kesken perustuu 1) tuotetietomalliin, joka määrittelee tiedonsiirron tietosisällön, sekä 2) vastaavan tiedonsiirron formaatin, jonka määrittelemään muotoon siirrettävät tuotetiedot koodataan tiedonsiirron ajaksi. Standardoitu tuotetietojen siirto edellyttää, että sovelluksissa on toteutettu standardin mukaiset tiedonsiirron rajapinnat. IFC-spesifikaatio (Industry Foundation Classes) on kansainvälinen tiedonsiirtostandardi rakentamisen ja kiinteistönpidon tuotetietojen tiedonsiirtoon ja yhteiskäyttöön. IFC määrittelee rakentamisen ja kiinteistönpidon tietokonesovellusten tiedonsiirron yhteensopivuuden perustan. 2.2 Tietokoneavusteinen suunnittelu ja tuotemallintaminen Perinteisessä manuaalisessa rakennussuunnittelussa dokumentoitu suunnitelmatieto on siirretty osapuolien kesken piirustuksina, teksteinä ja taulukoina. Tietokoneavusteisen suunnittelun, tai alkuvaiheessa tietokoneavusteisen piirtämisen, myötä CAD-sovelluksilla on tehostettu suunnitelmadokumenttien tuottamista. Kuitenkin suuressa määrin lähestymistapa on ollut dokumenttipohjainen, jossa sovelluksilla tuotetaan dokumentteja, joita siirretään osapuolien kesken paperimuodossa tai digitaalisina dokumenttitiedostoina. Tietokoneavusteisen suunnittelun sovellusten kehittymisen myötä siirtyminen kohti mallipohjaisia tai tuotemallipohjaisia sovelluksia on käynnissä. Tuotemallipohjaisessa lähestymistavassa

8 suunnittelijat tuottavat sovelluksilla rakennuksen suunnitteluratkaisua kuvaavan mallin, joka kattaa rakennuksen tilat ja rakennusosat ja niiden relevantit ominaisuudet. Tavoitteena on, että rakennuksen tuotemalli toimii tulevan rakennuksen virtuaalimallina, jota käyttäen suunnitelmaratkaisut ja niiden toimivuus on analysoitu erilaisina vaihtoehtoineen, ja jota käyttäen myös rakennuksen toteutusprosessi on suunniteltu ja simuloitu ennen kuin rakentamista on edes aloitettu. Rakennuksen tuotemallia käytetään tarvittavien dokumenttien, kuten piirustusten, luetteloiden tuottamisessa. Koska dokumentit tuotetaan yhtenäisestä tuotemallista, dokumentit ovat keskenään ristiriidattomia. 2.3 Tuotemallipohjainen CAD-sovellus Tuotemallipohjaisille CAD-sovelluksille on tyypillistä kaksi eri tilaa ; toisaalta mallintamistila ja toisaalta piirtämistila (Kuva 2.3-1). Mallintamistilassa suunnittelijat käsittelevät rakennuksen tiloja ja rakennusosia olioina, joilla on 3D-muoto ja monia muita ominaisuuksia, materiaali, paloluokka, jne. Olioilla voi myös olla relaatioita muihin rakennuksen olioihin. Esimerkiksi koostumusrakenne, jonka muodostaa rakennus, sen kerrokset, kerroksissa sijaitsevat tilat ja rakennusosat, tiloissa sijaitsevat kalusteet. Mallista voidaan myös tuottaa automaattisesti erilaisia luetteloita, kuten määräluetteloita. Ei pelkästään CAD-sovellukset, vaan kaikki suunnittelun, rakentamisen ja kiinteistönpidon sovellukset, jotka pystyvät käsittelemään ja siirtämään tuotetietoa ovat tuotemallipohjaisia sovelluksia. Piirtämistilassa voidaan CAD-sovelluksella tuottaa rakennuksen mallista (puoli)automaattisesti erilaisia pohja- ja leikkauspiirustuksia, joihin voidaan sitten manuaalisesti lisätä tarvittavat mitoitukset ja selitystekstit. Mikäli piirustusten tai muun dokumenttitiedon perustana ei ole tuotemallia, on dokumenttitietoa vaikea muuttaa tuotetiedoksi. Tietokonesovelluksella muodostettu rakennuksen tuotemalli voidaan muuntaa tiedonsiirtoa varten digitaalista tuotetietoa sisältäväksi siirtotiedostoksi muiden osapuolien ja heidän sovellustensa hyödynnettäväksi. 7/47 Tuotetieto Mallintaminen Piirtäminen #22 #22 = IFCUNITASSIGNMENT ((#14, ((#14,#15, #15,#16, #16,#17, #17,#18, #18,#19, #19,...));...)); #32 #32 = IFCSIMPLEPROPERTY ('Reference', IFCSTRING ('wall ('wall 00 B1')); B1')); #33 #33 = IFCPROPERTYSET ('FvQ^Bs/,Nr1N2jz=6MR9', #13, #13, $, $,...);...); #34 #34 = IFCDIRECTION ((1., ((1., 0.)); 0.)); #35 #35 = IFCCARTESIANPOINT ((0., ((0., 0.)); 0.)); #36 #36 = IFCAXIS2PLACEMENT2D (#35, (#35,#34); #34); #37 #37 = IFCRECTANGLEPROFILEDEF (#36, (#36,.AREA., 1200., 1200., 300.); 300.); #38 #38 = IFCAXIS2PLACEMENT3D (#4, (#4,#1, #1,#3); #3); #39 #39 = IFCATTDRIVENEXTRUDEDSEGMENT (*, (*,.);.); #40 #40 = IFCATTDRIVENEXTRUDEDSOLID ((#39)); ((#39)); #41 #41 = IFCGEOMETRICREPRESENTATIONCONTEXT ('y.); ('y.); #42 #42 = IFCSHAPEREPRESENTATION (#41, (#41,'IAI', 'Standard',.);.); #43 #43 = IFCCARTESIANPOINT ((0., ((0.,-300., 0.)); 0.)); #44 #44 = IFCBOUNDINGBOX (#43, (#43, , 300., 300., 1200.); 1200.); #45 #45 = IFCGEOMETRICREPRESENTATIONCONTEXT ('4aEwMc -',.);.); #46 #46 = IFCSHAPEREPRESENTATION (#45, (#45,'IAI', 'BoundingBox',.);.); #47 #47 = IFCPRODUCTDEFINITIONSHAPE #52 #52 = IFCNOTATIONFACET ('Fill ('Fill Pattern', Pattern', 'FPT'); 'FPT'); #53 #53 = IFCCLASSIFICATIONNOTATION ((#52)); ((#52)); IFC- data CAD-sovellus Dokumenttitieto Määrittelee tietosisällön Tuotetietomalli IFC- tuotetieto- malli Tiedonsiirtotiedosto Class: Wall GUID: Name: Wall-1 Material: Concrete FireClass: A120 AcousticClass: db db Shape: --> Location: --> Rakennuksen tuotemalli Olio Relaatio CAD-malli Piirustus KKa Kuva Tuotemallintaminen ja tuotetietojen tiedonsiirto Rakentamisen tiedonsiirron kehittämisen visiona on jo pitkään ollut se, että rakennuksen koko elinkaaren ajan rakennusta ja koko rakennusprosessia koskevan tuotetiedon elinkaari olisi

9 kattavasti tietokonesovelluksilla tuettu ja, että sovellukset olisivat keskenään yhteensopivia. Siten kukin sovellus voisi hyödyntää muiden sovellusten tuottamia tuotetietoja ja sovellukset voisivat tuoda omat tietonsa kontribuutiona rakennuksen tuotetietojen jatkuvasti täydentyvään elinkaaritietokantaan. IFC (Industry Foundation Classes) on tuotetietojen siirron kansainvälinen spesifikaatio (standardi) ja sen sovellusalue on rakentaminen ja kiinteistönpito. IFC:n kehittämisestä vastaa avoin, kansainvälinen yhteenliittymä IAI (International Alliance for Interoperability). IFC:n tietomäärittelyt on tehty käyttäen ISO standardin määrittelemiä tuotetietoteknologian menetelmiä. Tiedonsiirron spesifikaationa IFC määrittelee yksittäisistä sovelluksista riippumattoman muodon tuotetiedoille, jossa muodossa tiedot siirretään sovellusten kesken. Periaate on, että tietoa tuottava / lähettävä sovellus esikäsittelee tiedot sisäisestä muodostaan IFC-muotoon, ja vastaanottava sovellus jälkikäsittelee tiedot IFC-muodosta omaan sisäiseen muotoonsa. Standardoidun tiedonsiirron periaatteena on siten yhteisesti sovittu, sovelluksista riippumaton tietomäärittely (IFCtuotetietomalli) ja sitä vastaava tiedonsiirron formaatti, jota vastaan eri osapuolet voivat kehittää yhteensopivia sovelluksia. IFC:n tavoitteena on tarjota kattava kuvaus rakentamisen ja kiinteistönpidon tuotetiedoista rakennuksen koko elinkaaren ajalle. Koska tämä rajaus on hyvin laaja ei IFC:n kattavuus vielä ole "täydellistä"; eikä se varmaan koskaan sitä tulekaan olemaan. Tällä hetkellä IFC kuitenkin kattaa jo kohtuullisesti arkkitehti- ja LVI-suunnittelun tietoja, tuotannonsuunnittelun ja rakentamisen tietoa, sekä kiinteistönpidon tietoja. Keväällä 2003 julkaistavassa IFC:n 2x2 versiossa IFC tulee kattamaan myös mm. rakenneanalyysin, teräs- ja betonirakenteiden sekä sähkösuunnittelun tuotetietoja. 2.5 IFC tiedonsiirto ja tiedon yhteiskäyttö Tiedonsiirrosta puhutaan kun kaksi sovellusta siirtää keskenään tietoja esimerkiksi tiedostojen välityksellä. Siten useamman sovelluksen välinen tiedonsiirto perustuu tiedostopohjaiseen tiedonsiirron ketjuun. Tiedon yhteiskäyttö tarkoittaa sitä, että usea yhtäaikainen sovellus voi käyttää ja päivittää yhteisessä tietokannassa olevia tietoja. Rakennuksen tuotemallien yhteiskäyttö edellyttää tuotemallipalvelimia, johon asiakassovellukset ovat yhteydessä. Tuotemallipalvelin on tietokonesovellus, joka tarjoaa yhteiskäyttöisen tuotemallitietokannan, ja tuotemallin hallintapalveluita sekä tiedon saantirajapinnan, jota useampi yhtäaikainen asiakassovellus voi käyttää Internetin ylitse. Tuotemallipalvelimet, jotka oletetaan olevan yleisesti käytössä 1-3 vuoden kuluttua, ovat analogisia nykyisille projektipankeille, erotuksena kuitenkin se, että kun projektipankkeja käytetään dokumenttien jakeluun ja yhteiskäyttöön, niin tuotemallipalvelimia tullaan käyttämään tuotemallien ja tuotetiedon jakeluun ja yhteiskäyttöön projektien osapuolien kesken. 2.6 IFC-tiedonsiirto sovelluksissa Tietokonesovellusten kannalta IFC-tiedonsiirto tarkoittaa IFC-tietomäärittelyiden mukaisten rajapintojen tai IFC esi- ja jälkikäsittelijöiden (pre- / post-prosessit) toteuttamista sovelluksiin. Esija jälkikäsittelijöiden tarkoituksena on muuntaa tuotetiedot sovelluksen sisäisestä esitystavasta IFC:n määrittelemään muotoon tiedonsiirtoa varten, ja päinvastoin IFC-muodosta takaisin sovelluksen sisäiseen muotoon siirtotiedostoa luettaessa. Kun kaupallisiin sovelluksiin on toteutettu IFC-rajapinnat voidaan sovelluksilla kirjoittaa ja lukea IFC-muotoista rakennuksen tuotemallitietoa. Taulukossa on esitetty eräiden tunnettujen rakennussuunnittelun sovellusten tuki IFC:n eri versioille. Taulukko Eräiden rakennussuunnittelun sovellusten tuki IFC:lle. Huom. IFC 2x2 julkaistaan keväällä /47

10 9/47 Taulukko Sovellus IFC IFC 2.0 IFC 2x (IFC 2x2) AllPlan / Nemetschek ArchiCAD / Graphisoft AutoCAD Architectural Desktop / Autodesk Triforma / Bentley Visio / Microsoft

11 10/47 3 TUOTEMALLINNUKSEN PERIAATTEET 3.1 Yleistä Rakennushankkeen tieto on järjestettävä usean eri käyttäjän näkökulmasta, jotta osapuolien välinen tiedonkäsittely ja tiedonsiirto olisi mahdollista. Rakennushankkeen kolme tärkeintä tarkastelunäkökulmaa ovat: vaatimusten ja suunnitteluratkaisujen näkökulma tuotannon näkökulma kiinteistöpidon näkökulma (omistus ja ylläpito). Kaikkien näkökulmien yhteinen tiedonsiirron alue käsittää rakennus- ja laiteosat sekä rakennustuotteet. Vaatimusnäkökulmasta rakennus jaetaan tulevan omistajan, käyttäjän ja suunnittelijan rakennukselle ja tiloille asettamien vaatimusten mukaan. Suunnitteluratkaisujen tulee perustua kohteelle asetettuihin vaatimuksiin. Tuotantonäkökulmasta rakennus jaetaan tarjouslaskennan, hankinnan, tuotannonohjauksen ja työmaaprosessien tarpeiden mukaan. Kiinteistönpitonäkökulmasta rakennus jaetaan omistuksen, käytön, huollon, ylläpidon ja näiden ohjauksen tarpeiden mukaan. Lähde: Talo 2000 nimikkeistö 3.2 Lähtötiedot ja hankeohjelma Rakennuksen suunnittelua aloitettaessa on aina olemassa tietyt lähtötiedot. Lähtötietojen tarkkuusaste riippuu projektista. Mitä paremmat lähtötiedot ovat, sitä tarkemmin pystytään suunnittelu toteuttamaan ja saamaan suunnitelmista erilaista tietoa jo suunnittelun alkuvaiheessa. Lähtötiedot pitää voida kirjata osaksi tuotemallitietoa. Yleisimmät lähtötiedot ovat: rakennuspaikan tiedot viranomaisohjeet ja määräykset tilaajan / rakennuttajan lähtötiedot Hyvät lähtötiedot sisältävät rakennuttajan hyväksymän hankeohjelman. Hankeohjelmassa kuvataan hankkeen tavoitteet. Hankeohjelma sisältää toimintaselostuksen, tilaohjelman, tilavaatimukset, toiminnan vaatimukset, muut rakennuttajan asettamat tavoitteet, rakennuspaikan selvitykset, hankeaikataulun sekä hankkeen perustamis- ja ylläpitokustannusten tavoitelaskelmat. 3.3 Tuotemallinnuksen vaiheet ProIT projektiin liittyy myös koko rakentamisen prosessin kuvaus. Tuotemalliperusteinen suunnittelun vaiheistuksen termit ovat seurausta ProIT projektissa yhteisesti sovitusta rakentamisen prosessin terminologiasta ja ne poikkeavat totutusta suunnittelun vaiheistuksesta osittain myös siksi, että tuotemallisuunnittelu ei noudata perinteistä mallia. Tuotemallinnuksen vaiheistus ei ole lineaarisesti etenevä prosessi, vaan eri vaiheiden tieto kertyy mallin osiin rakennusprojektin tarpeiden mukaan. Vaikka perinteisen ja tuotemalliperusteisen suunnittelun ja rakentamisen vaiheistus poikkeavatkin toisistaan, on seuraavaan taulukkoon esitetty karkealla tasolla vaiheiden vertailu(taulukko 3.2-1).

12 Tuotemallinnus Perinteinen vaiheistus Päätös Vaatimus Tarveselvitysvaihe Hankepäätös Tila Hankesuunnitteluvaihe Investointipäätös Alustava(t) rakennusosa Luonnossuunnitteluvaihe Rakentamispäätös 1) Rakennusosa Toteutussuunnitteluvaihe Rakentamispäätös Toteutus Rakennuksen toteutuksen suunnitelmat Toteuma Rakentamisen suunnitelmien lopullinen toteuma Vastaanottopäätös Ylläpito Käyttöönottovaihe Takuiden vapauttaminen 1) Rakentamispäätös tuotemallin perusteella: Mikäli alustavaan rakennusosamalliin on saatu kirjattua kaikki viranomais-, rakennusalueen, toiminnan ja ylläpidon vaatimukset, niin näiden perusteella saadaan riittävät tiedot rakentamispäätöstä varten Taulukko Tuotemallintamisen karkea jaottelu on kuvattu graafisesti seuraavissa kuvissa (Kuvat 3.2-1, 3.2-2, 3.2-3). 11/47 TUOTEMALLIN VAIHEET Karkea taso Rakennuksen tuotemalli Rakennuksen ja rakennusprosessin elinkaaren aikaiset tiedot Suunnittelu- Vaatimus- Toteutus- Toteuma- Ylläpito- Tavoitteet Rakennukselle Rakennusprosessille Vaatimukset Rakennukselle Tiloille Rakennusosille Suunnitteluratkaisut: Tilat Rakennusosat Tuoteosat 1 Rakentamisen toteutuksen suunnitelmat: Tuoteosat 1 Rakentamisprosessi Tehtävät Resurssit Ajoitus... Rakentamisen toteutuksen suunnitelmien lopullinen toteuma: Tuoteosat Prosessitieto Rakennuksen käytön ja ylläpidon ajantasatiedot: Ylläpidon toimenpiteet Rakennuksen muutokset... 1 Tuoteosista osa voidaan valita rakennussuunnitteluvaiheessa, osa vasta toteutusvaiheessa Kuva: Kari Karstila, Eurostep Kuva 3.2-1

13 TUOTEMALLIN VAIHEET Yksityiskohtaisempi taso 12/47 Rakennuksen tuotemalli Rakennuksen ja rakennusprosessin elinkaaren aikaiset tiedot Suunnittelu- Vaatimus- Toteutus- Toteuma- Ylläpito- Tilamalli Alustava Rakennusosamalli rakennusosamalli 1 Tuoteosamalli 1 Vaatimusmallin vaatimukset voivat koskea suunnittelumallin rakennusta, tiloja, rakennus-/ tuoteosia. Tilamalli kattaa tilavaatimuksia vastaavat tilaratkaisut Alustava rakennusosamalli kattaa tiloja rajaavat rakennusosat ilman rakennetyyppi- yms. valintoja Rakennusosamalli kattaa rakennusosat rakennetyyppivalintoineen. Tuoteosamallissa on valittu tietty tuote rakennusosan toteuttamiseen. 1 Tuoteosista osa voidaan valita rakennussuunnitteluvaiheessa, osa vasta toteutusvaiheessa Kuva: Kari Karstila, Eurostep Kuva TUOTEMALLIN VAIHEET Esimerkki Rakennuksen tuotemalli Rakennuksen ja rakennusprosessin elinkaaren aikaiset tiedot Suunnittelu- Vaatimus- Toteutus- Toteuma- Ylläpito- Tilaohjelma... Tstohuone 15 m 2... Tilamalli Tsto-1 15 m 2 Alustava Rakennusosamalli rakennusosamalli Tsto-1 Tsto-1 15 m 2 15 m 2 Tilatarve tilaohjelmassa Tuoteosamalli Tila tilamallissa Tilaa rajoittavat seinät Seinä rakennetyyppeineen Parma Paraatijulkisivuelementti ELE-PP-1 ELE-PP-1 Kuva: Kari Karstila, Eurostep Seinätuote Asennettu seinätuote Ylläpidetty seinätuote Kuva 3.2-3

14 Tuotemallin eri vaiheissa syntyvä tieto siirtyy seuraaviin tuotemallin vaiheisiin niiltä osin, kun se näiden vaiheiden kannalta on oleellista. Jokaisesta vaiheesta tallennetaan kuitenkin syntynyt tieto historiatietona projektin tietojen arkistoon (Kuva 3.2-4) 13/47 TUOTEMALLITIEDON KUMULOITUMINEN Rakennuksen tuotemalli Rakennuksen ja rakennusprosessin elinkaaren aikaiset tiedot Vaatimus- Suunnittelu- Toteutus- Toteuma- Ylläpito- Kuva: Kari Karstila, Eurostep Rakennuksen tuotemallitiedon arkisto(t) Seppo Niemioja, Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy, 15 Kuva Rakennuksen tuotemalli koostuu usean osapuolen tiedoista. Jokainen suunnitteluosapuoli on vastuussa oman suunnittelualansa tietojen oikeellisuudesta tuotemallissa (Kuva 3.2-5) TUOTEMALLITIEDON KUMULOITUMINEN Rakennuksen tuotemalli Rakennuksen ja rakennusprosessin elinkaaren aikaiset tiedot Vaatimus- Suunnittelu- Toteutus- Toteuma- Ylläpito- Tuotetiedot osapuolien omissa järjestelmissä Vaatimusmalli (asiakas) Suunnittelumalli (Ark) Suunnittelumalli (Rak) Suunnittelumalli (LVIS) Toteutusmalli (Ura) Toteutusmallit (Ali) Toteumamallit (Kaikki) Ylläpitomallit (Ylläpitäjät) Tuotetiedot yhteiskäytössä tuotemallipalvelimella Rakennuksen yhteiskäyttöinen tuotemallitieto Kuva: Kari Karstila, Eurostep Seppo Niemioja, Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy, 14 Kuva 3.2-5

15 3.4 Mallinnuksen vaiheet suunnittelussa Mallintamisen vaiheistus kuvataan yleisellä tasolla ja sen käyttö projekteissa riippuu valitusta suunnittelun ja rakentamisen prosessista. Mallintamisen vaiheistus ei seuraa kiinteästi teoreettista mallintamisprosessia. Tieto kytkeytyy malliin, tiloihin, rakennus- ja tuoteosiin suunnittelun ja rakentamisen prosessin tarpeita noudattaen. 14/47 Useissa tapauksissa ei tarvita kaikkia tuotemallintamisen vaiheita. On usein rakennushankkeita, joissa tiedetään hanketta aloittaessa useat rakennushankkeessa käytettävät tuotteet. Ne ovat joko tilaajan määrittelemiä tai suunnittelijan suunnittelemia ja tilaajan hyväksymiä ratkaisuja. Silloin mallintaminen voidaan aloittaa näiltä osin suoraan tuoteosamallina, tai alustavan rakennusosamallin, rakennusosa mallin ja tuoteosamallin yhdistelmällä, jossa osa tuotteista on vaatimuksina, osa yleisinä tuotekuvauksina osa tuoterakenteina Virtuaalinen koerakennus testikohteena ja kehitystyön tukena ProIT -projektia varten on luotu erillinen virtuaalinen koerakennus, jossa testataan ja kehitetään eteenpäin prosessin eri osa-alueilla syntyneitä ideoita ja teorioita käytännössä. Koerakennuksen avulla voidaan havainnollistaa erilaisia käyttötapauksia esimerkiksi tästä tuotemallinnusohjeista ja IFC tiedonsiirrosta. Virtuaalisen tuotemallin mallintaminen on toteutettu ohjeiden mukaisesti käyttäen sovittavaa tasojärjestelmää ja tuoterakenteita yhdistäen niihin mahdollisimman paljon tarvittavaa tuotetietoutta. Virtuaalista tuotemallia voidaan käyttää myös uusien ohjelmistojen kehitykseen sekä ohjelmistojen yhteensopivuuden ja tiedonsiirron testaamiseen. Malli tehdään käyttäen ArchiCAD -rakennussuunnitteluohjelmistoa ja sen objekteja, josta se on tallennettavissa muihin ohjelmistoihin IFC-muodossa. Vastaavasti malliin tuodaan ja yhdistetään rakennusprosessiin kuuluvien muiden ohjelmistojen tuotetietoa ja objekteja. Virtuaalisessa tuotemallissa (Kuva 3.4-1) eli rakennussimulaatiossa pyritään esittämään mahdollisimman monta erilaista mahdollisimman todenmukaista suunnitteluprosessin ja siirtotarpeen tapausta, kuitenkaan kasvattamatta mallin kokoa tarpeettomasti. Kattavuudellaan malli palvelee myös sen käytettävyyden tutkimista suunnitteluprosessin ja mahdollisesti myös rakennuksen elinkaaren aikana. Laurimark Oy Kuva 3.4-1, Virtuaalinen tuotemalli Virtuaalista koerakennusta käytetään tässä raportissa esimerkkinä kuvaamaan mallinnuksen eri vaiheita Vaatimusmalli Vaatimusmalli kohdistuu lähinnä olosuhde-, asiakas- ja viranomaisvaatimusten hallintaan, kuten:

16 Viranomaisvaatimusten tunnistaminen Rakennusalueen vaatimusten huomioiminen o Pohjaolosuhteet o Ilmasto-olosuhteet o Luonto, säilytettävyys o Historia, muinaismuistolaki Toiminnan vaatimuksien ja asiakkaan toiveiden systemaattinen määritys o Tilaohjelma o Toimivuuspohjaisuus o Elinkaarivaatimukset (esim. Kustannukset, tuotot, muunneltavuus) Ylläpidon vaatimusten systemaattinen määritys o Huoltotarve o Huollettavuus o Kestävyys 15/47 Suunnittelun kannalta tässä vaiheessa voidaan tehdä asiakkaan päätöstä tukevia suunnitelmia kuten: ympäristöselvitys alueen ja maankäytön suunnittelu alustava massoittelu (2D 3D) Vaatimusmalli ja suunnittelu Vaatimusten hallintavaiheessa (ent. tarveselvitys) voidaan visualisointiin ja tuotemallintamiseen soveltuvilla ohjelmilla tehdä maankäytön suunnittelua ja alustavaa massoittelua sekä tuottaa mm. visuaalisia näkymiä, tilavuus- ja pinta-alatietoja suunnitelmista. Tässä vaiheessa voidaan myös havainnollistaa hanketta esim. valokuviin upotetuilla, alustavilla suunnitelmilla, ks. esimerkkikuvat (Kuva 3.4-2, 3.4-3). Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy Kuva 3.4-2, Visualisointi ennen varsinaisia suunnitelmia

17 16/47 Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy Kuva 3.4-3, Maankäytön suunnittelua ilmakuvaan upotetulla massamallilla SEURAAVASSA ESITETTY ESIMERKEINÄ VAATIMUSMALLIN TIETOJA. KÄYTTÖIKÄTAVOITTEET Hankkeen alkuvaiheessa asetetaan käyttöikätavoitteet laajuudeltaan ja kustannuksiltaan merkittäville rakenteille ja rakennusosille ja nämä tiedot kirjataan huoltokirjaan. Apuna käytetään elinkaarenaikaisten rakentamis-, hankinta- ja ylläpitokustannusten tarkastelua. Suunnittelijat siirtävät tavoitteet suunnitelmaratkaisuihin. Työmaan valvonnassa huolehditaan, että tavoitteiden edellytykset toteutuvat rakentamisvaiheessa. Käyttöikätavoitteet asetetaan mm. seuraaville rakenteille ja rakennusosille: vesikatot julkisivut parvekkeet ikkunat, ovet putkistot märkätilojen runko- ja pintarakenteet piha-alueiden pohja- ja pintarakenteet VIRANOMAISVAATIMUKSIA: Asemakaavan vaatimukset (tapauskohtaisesti Palomääräykset (RakMK E1) Rakennuksen paloluokka Kantavien rakennusosien paloluokkaosastoivien rakennusosien paloluokka Seinien ja ovien paloluokka Sisäpuolisten pintojen (seinät, katot ja lattia) paloluokka Ulkoseinien ulkopintojen ja tuuletusraon pintojen paloluokka Ääneneristysvaatimukset (RakMK C1) Ilmaääneneristysluku R w(db)askeläänitasoluku L n,w (db) Ovi (db) Lämmöneristys (RakMK C3) Ulkoseinä W/m²K Ikkunan valoaukko W/m²K Ulko-oven umpiosa, tuuletusluukkuw/m²k

18 17/47 Lvis Laitteet Suurin sallittu äänitaso L A,eq,T (db)la,max (db) TOIMINNAN JA ASIAKKAAN VAATIMUKSIA Tilavaatimukset Varustetaso Pintamateriaalien luokka (M1, M2, M3) Pintamateriaalien käyttöikätavoite maalatut pinnatmuutsisäilmastoluokka (S1, S2, S3) Lämpö- ja kosteustekninen suunnitteluluokka Valaistus Ovet o lukitus, vakio o kulunvalvonta o äänieristys (db) o paloeristys (db) Ikkunat Tyyppi U-arvo W/m²K UV säteilyn läpäisy % Sisälasin pintalämpötila ºC Vaatimusten toteutuminen tarkistetaan myöhemmin suunnittelun edetessä. Kaikkia edellä esitettyjä vaatimuksia ei voida vielä käytännössä huomioida tuotemallin tiedonsiirron avulla Tilamalli Tila käsitteenä on rakennushankkeessa, suunnittelussa ja tietoteknisessä toteutuksessa keskeisessä asemassa. Huolellisesti tehty tilaohjelma ja tilatietojen analysointi antaa hyvät perusteet tuotemallipohjaiselle suunnittelulle. Mitä paremmin pystytään määrittelemään tiloille asetettavat vaatimukset jo projektin alkuvaiheessa, sitä helpompi on myös suunnittelijoiden orientoitua suunnittelutehtävään Tilamallin laatimisen perustana on tilaohjelma tietoineentilojen tietosisältö voidaan alkuvaiheessa esittää laatutasovaatimuksina tilaryhmäkohtaisesti. Tilan tietosisällön määrittelyjä on tehty mm. Tekesin VERA projektiin kuuluneessa Spadex projektissa sekä Terve Talo ohjelman, Terveen Talon kriteerit projektissa Useimmiten nykyisillä suunnittelujärjestelmillä tuotemallia tehtäessä tilojen tietosisältö on järkevää syöttää alustavaan rakennusosamalliin sijoitettuun tilaobjektiin. Tilaohjelma Kunnollisen tilamallin tekeminen edellyttää hyvin tehtyä tilaohjelmaa. Esimerkki tilaohjelman sisällöstä listattuna: Tilaluettelo tilatarpeineen (m²) Tilaominaisuudet (liitteenä esimerkki taulukkomuodossa tilaan liittyvistä tiedoista, Liite 2, Tilan ominaisuuksia) o Mitat ja muoto o Sisäilmasto o Ääneneristys o Valaistus o LVI järjestelmät o Sähköjärjestelmät o Kalusteet o Tilan jako-osat o Kuormitus, kestävyys, turvallisuus o Yhteydet ja vaikutukset muualle o Sisäpuoliset pintarakenteet

19 18/47 Tilamalli graafisena esityksenä Nykyiset CAD ohjelmat soveltuvat melko huonosti 3D tilamallintamiseen, jossa tiloihin olisi liitettynä tilojen tietosisältö (vaatimukset). Sen sijaan kiinteistönhallinnan puolella on ohjelmia, joissa 2D tai 3D malliin on kytketty tilojen kaikki tietosisältö. Tämän tyyppisten ohjelmien käyttö suunnittelussa muokattuna suunnittelun tarpeisiin on täysin mahdollista. Näin muodostettu tilan tietosisältö palvelee sekä rakentaminen että kiinteistön ylläpidon tarpeita nykyistä paremmin. Tilaan liittyy tietoja, jotka täsmentyvät hankkeen edetessä. Mitä aikaisemmin saadaan tilatiedot määriteltyä, sitä tarkemmin voidaan niiden avulla laskea esim. tilapohjainen kustannusarvio, elinkaari- ja energialaskelmat Tilamalli suunnittelussa Vaatimusmallivaiheessa (hankesuunnitteluvaiheessa) käydään tilaryhmäkohtaisesti läpi rakennushankkeen tiloille asetetut vaatimukset. Ne voidaan esittää esimerkiksi taulukkomuodossa yleisesti sovittavien kriteerien mukaisina. Näiden vaatimustietojen perusteella voidaan laatia tilamalli. Seuraavassa on esimerkki vaatimusmallivaiheen tiedoista, kohteena virtuaalinen koerakennus. (Taulukko 3.4-1) NIMI ALA LATTIA SEINÄT KATTO HUOLTOVÄLI HUOM! YHTEISTILAT AUTOTALLI 71m2 maali maali maali 10 Tekninen tila 8m2 maali maali maali 10 VARASTO 29m2 maali maali maali 10 VSS 35m2 maali maali maali 10 alueen rasitteena 3H+K+S ET 6m2 laatta maali maali 10 K 12m2 laatta maali maali 10 KH 8m2 laatta laatta puupaneeli 10 kaappiväli, laatta MH 24m2 linoleum tapetti maali 10 OH 23m2 parketti maali maali 10 SAUNA 2m2 laatta puupaneeli puupaneeli 10 TK 3m2 laatta maali maali 10 VK 3m2 linoleum maali maali 10 WC 2m2 laatta laatta maali 10 82m2 2H+K+S ET 6m2 laatta maali maali 10 K 7m2 laatta maali maali 10 kaappiväli, laatta KH 6m2 laatta laatta puupaneeli 10 MH 10m2 linoleum tapetti maali 10 OH 22m2 parketti maali maali 10 RT 7m2 parketti maali maali 10 SAUNA 2m2 laatta puupaneeli puupaneeli 10 TK 3m2 laatta maali maali 10 VK 3m2 linoleum maali maali 10 66m2 PINTAMATERIAALIEN LUOKKA M1

20 19/47 MAALAUS RYL 2001 MUKAAN Taulukko Tilamallilla voi olla graafinen ilmentymä, joko 2D tai 3D muodossa, käytettävän CAD -ohjelman ominaisuuksista ja mahdollisuuksista riippuen. Seuraavassa on graafinen esitys tilamallista, jossa kohteena on virtuaalinen koerakennus (Kuvat ja 3.4-5) Kuva 3.4-4, 3D tilamalli Kuva 3.4-5, 3D tilamallia vastaava pohja Tilamallista saadaan tilatiedot, joita voidaan verrata vaatimusmallin tietoihin ja todeta, ollaanko pysytty asetetuissa tavoitteissa. Esimerkki virtuaalirakennuksesta generoidusta tilatiedoista (Taulukko 3.4-2) KRS NRO NIMI TYYPPI LATTIA KORKEUS ALA PIIRI

21 20/ krs 1AB AT Asunto 0,00 2,70 70,79m2 71, krs 1AB Tekninen tila Asunto 0,00 2,70 8,30m2 12, krs 1AB V Asunto 0,00 2,70 28,64m2 23, krs 1AB VSS Asunto 0,00 2,70 34,59m2 24,7 1 1 krs 1AB/1krs Kerrosala Kokonaisala 0,00 5,00 171,30m2 54, krs 1A 3H+K+S Asuintila 0,00 5,00 86,13m2 38, krs 1A ET Asunto 0,00 2,70 5,72m2 10, krs 1A K Asunto 0,00 2,70 12,17m2 14, krs 1A KH Asunto 0,00 2,70 7,53m2 11, krs 1A MH Asunto 0,00 2,70 23,66m2 27, krs 1A OH Asunto 0,00 2,70 23,00m2 19, krs 1A S Asunto 0,00 2,70 2,22m2 5, krs 1A TK Asunto 0,00 2,70 3,48m2 7, krs 1A VK Asunto 0,00 2,70 2,54m2 6, krs 1A WC Asunto 0,00 2,70 1,54m krs 1AB/2krs Kerrosala Kokonaisala 0,00 5,00 169,81m2 52, krs 1B 2H+K+S Asuintila 0,00 5,00 66,00m2 34, krs 1B ET Asunto 0,00 2,70 5,81m2 10, krs 1B K Asunto 0,00 2,70 6,23m2 11, krs 1B KH Asunto 0,00 2,70 5,43m2 10, krs 1B MH Asunto 0,00 2,70 9,99m2 12, krs 1B OH Asunto 0,00 2,70 21,19m2 20, krs 1B RT Asunto 0,00 2,70 6,53m2 10, krs 1B S Asunto 0,00 2,70 1,86m2 5, krs 1B TK Asunto 0,00 2,70 2,58m2 6, krs 1B VK Asunto 0,00 2,70 3,08m2 7,2 Taulukko Tilojen tietosisältö Tilatiedot täsmentyvät rakennusprojektin edetessä. CAD ohjelmissa osa tiedoista saadaan suoraan mallin geometriasta (pinta-alat. tilavuudet, mitta- ja määrätiedot) osa tiedoista taas pitää syöttää ohjelmissa oleviin tietokenttiin Yleisin tilatietojen tallentamistapa on taulukko- tai tietokantamuotoinen tieto. Tuotemallintamisen kannalta paras tapa olisi tiedon tallentaminen itse tuotemallin tilaobjektiin.

22 2D ja 3D tilamalleista voidaan saada seuraavanlaisia tietoja (Taulukko 3.4-3): 21/47 Tieto 2D -malli 3D -malli lattiapinta-alat mallista mallista seinäpinta-alat korkeudet annettava numeerisesti, mallista tieto mallista kattopinta-alat mallista, mikäli sama kuin lattiapintaala, mallista muuten tehtävä katon erilliset rajaukset tilavuudet korkeudet annettava numeerisesti, mallista tieto mallista piiri mallista mallista materiaalitieto tieto kirjoitettava mallin tietokantaan, tieto kirjoitettava, määrätieto mallista korkeustieto annettava, määrätieto mallista attribuuttitieto tieto kirjoitettava mallin tietokantaan tieto kirjoitettava mallin tietokantaan tekstit tieto kirjoitettava mallin tietokantaan tieto kirjoitettava mallin tietokantaan Kalusteet tieto mallista tieto mallista Varusteet tieto mallista tieto mallista Laitteet tieto mallista tieto mallista Taulukko Kalusteiden, varusteiden ja laitteiden tiedot ovat liitetty kyseiseen objektiin (olioon). Mikäli vaatimusmallivaiheessa ( hankesuunnitteluvaiheessa) halutaan laskea elinkaari- ja energiakustannuksia 3D -mallin avulla, niin silloin tehtävä alustava rakennusosamalli (luonnostasoinen malli), josta selviää rakennuksen massoittelu, ja aukotus. Varsinkin ikkunapintaala ja ikkunoiden rakenne ja aurinkosuojaus on merkittävä tekijä elinkaari- ja energiakustannuksia laskettaessa. Viimeistään tuoteosamallivaiheessa on täsmentynyt myös tilojen lopullinen varustustaso tuotetoimittajineen. Todellisuudessa tuotevalintaratkaisuja tehdään jo rakennusosavaiheessa, kuinka paljon, riippuu projektista. Nykyisen suunnittelukäytännön mukaan tilojen osalta tehdään tilaselostuksia ja tilakortteja, joissa määritellään tilojen pintojen käsittely sekä varustetaso. Tuotemallintamisessa on tarkoitus sitoa tilojen tietosisältö malliin, josta kyseiset asiakirjat saadaan tulosteina. Koska mallintamiskäytäntö ei ole mennyt vielä niin pitkälle, että kaikki tilaan liittyvät tiedot saataisiin mallista, on myös sovittava mitkä tiedot sijaitsevat mallissa ja mitkä esim. selostuksissa Alustava rakennusosamalli Alustava rakennusosamalli (3D) vastaa nykyisen suunnittelukäytännön mukaisia luonnoksia. Rakenteet on mallinnettu käyttäen kullekin rakenteelle ominaista mallinnustyökalua. Alustava rakennusosamalli on 3D malli, jossa rakenteet esitetään hankeohjelman ja viranomaismääräysten mukaisina vaatimuksina. Esimerkiksi seinärakenteita vastaa vaatimukset lämmöneristävyydestä paloluokasta, äänieristyksestä, mahdollisesti perusrakennusaineesta kiveä ei peltiä, pinta rapattu. Osa määräyksistä tulee rakennusmääräyskokoelmista, osa muista viranomaismääräyksistä esimerkiksi kaavamääräyksistä. Tieto voi olla itse rakenteessa tai ulkopuolisessa tietokannassa. Rakenteet koodataan yleisellä tasolla esimerkiksi seinärakenteet US1, US2, US3, jne. Alustavassa rakennusosamallissa ovet, ikkunat, aukot ja tilojen varusteet (vakiokiintokalusteet, erityiskiintokalusteet, varusteet, laitteet) esitetään kaaviomaisesti, ellei ole visuaalista tarvetta esittää niitä havainnollisempana.

23 22/47 Graafinen esitys ja mallintamisen tarkkuus riippuu tarpeesta. Mikäli halutaan visualisoida hanketta yksityiskohtaisesti, voi malli tarvittavilta osin olla hyvinkin tarkka. Mallin tietosisältö vastaa kuitenkin alustavan rakennusosamallin tasoa Alustava rakennusosamalli suunnittelussa Alustava rakennusosamalli on luonnosmainen, jossa ei oteta kantaa esim. seinärakenteisiin. Rakenteet mallinnetaan kuitenkin kunkin rakenneosan mallinnustyökalua käyttäen. Aukotus on näkyvissä. Laatat ovat kerroksen osalta yhtenäiset, ei elementtijakoa. Rakennuksen julkisivun detaljoinnin esittäminen, ikkunajaot ym., riippuvat arkkitehtonisen ilmeen esitystarpeesta. Rakennusosasamallina on esitetty esimerkki virtuaalirakennuksesta Kuva ja Kuva 3.4-6, Alustava rakennusosamalli

24 23/47 Kuva 3.4-7, Alustavaa rakennusosamallia vastaava toisen kerroksen pohja Rakennusosamalli Alustavan rakennusosamallin tiedot täydentyvät rakennusosamallin tiedoilla. Tuotemallin kannalta on tärkeää, että säilytetään alkuperäisten rakennusosan tunnistetiedot Rakennusosamallissa valitaan rakennusosille esitetyt vaatimukset täyttävä rakenne. Rakenteen tuotetoimittaja ei ole tässä vaiheessa tiedossa. Rakenteina voidaan käyttää valmiin-, yleisen- tai CAD -ohjelman rakennusosakirjaston rakennetyyppejä. Uusia rakennetyyppejä luodaan tarpeen mukaan. Rakennusosamallissa ovet, ikkunat, aukot ja tilojen varusteet (vakiokiintokalusteet, erityiskiintokalusteet, varusteet, laitteet) esitetään yleisinä, ellei ole visuaalista tarvetta esittää niitä havainnollisempana. Yleinen esitystapa vastaa CAD ohjelmissa olevia kirjastoja tai RT kortiston mukaisia yleisiä ikkuna-, ovi- ja kalustetyyppejä tietosisältöineen. Rakennusosamalli vastaa nykyistä toteutussuunnittelua Rakennusosamalli suunnittelussa Rakennusosamallissa esitetään rakenteet todellisina, ei kuitenkaan vielä määrätyn toimittajan tuotteina. Rakennusosamallin on täytettävä vaatimusmallin tiedot. Esimerkki virtuaalirakennuksen vaatimuksista (Taulukko 3.4-4)

25 24/47 LÄHTÖTIEDOT Kerrosalaa KÄYTETTÄVISSÄ Tyyppi Paritalo 175m2 Asunto 1 3H+K+S 80m2 Asunto 2 2H+K+S 65m2 145m2 KÄYTTÖIKÄTAVOITTEET vuotta huoltoväli vesikatto julkisivut parvekkeet ikkunat ja ovet putkistot märkätilojen rakenteet Vaipan rakenteet Ikkunat Puuovet ovityyppi heloitukset lukitus Palo-ovet ovityyppi heloitukset lukitus Autotallin-ovet ovityyppi heloitukset lukitus valitaan myöhemmin arkkitehdin esitysten perusteella valitaan myöhemmin arkkitehdin esitysten perusteella jalopuuviilutettuja umpiovia ovitoimittajan vakiohelat vakuutusyhtiöiden hyväksymä lukkotyyppi metallisia umpiovia ovitoimittajan vakiohelat vakuutusyhtiöiden hyväksymä lukkotyyppi nosto-ovi ovitoimittajan vakiohelat vakuutusyhtiöiden hyväksymä lukkotyyppi Huoneistojen välinen seinä paloluokka RI 180 ilmaääneneristys 55 db Välipohjat betonia paloluokka ilmaääneneristys askelääneneristys ei viranomaisvaatimuksia ei viranomaisvaatimuksia ei viranomaisvaatimuksia Ilmastointi koneellinen lämmön talteenotolla S2 Rakenteellinen paloturvallisuus, Suomen rakentamismääräyskokoelma E1 mukaan Taulukko Graafinen esitys rakennusosamallista, esimerkki virtuaalirakennuksesta (Kuva ja 3.4-9)

26 25/47 Kuva 3.4-8, 3D rakennusosamalli Kuva 3.4-9, 3D rakennusosamallia vastaava pohja

27 Tuoteosamalli Tuoteosamallissa rakenteina ovat tuotetoimittajan todellisia rakenteita vastaava tuoteosamalli tuotetietoineen. Tuoteosien mallintamisen tarkkuus määritellään myöhemmin erillisissä projekteissa. Tässä raportissa annetaan suositukset jatkotyönä määriteltävistä asioista (ks. kohta 4. TUOTEMALLIPERUSTEISEN SUUNNITTELUMENETTELYN YHTEISET MÄÄRITTELYT) Tuoteosamalli on suunnittelijan (eri suunnitteluosapuolten) päivitetty rakennusosamalli, jossa kaikkiin rakennusosiin, kalusteisiin, varusteisiin ja laitteisiin on lisätty toimittajakohtaiset tiedot ja tuoteosa esitetty todellisen rakenteen mukaisena. Tärkeintä on tuotteeseen sisältyvä tieto. Tuoteosina voidaan käyttää tuotevalmistajien toimittamia digitaalisia tuoteosia, mikäli nämä täyttävät tuoteosien tietorakenteelle asetettavat vaatimukset. 26/ Tuoteosamalli suunnittelussa Arkkitehtisuunnitteluun ei kuulu lopullisen tuotemallin suunnittelu. Arkkitehtisuunnitelma sisältää usein myös tuoteosia (tuotevalmistajatietoja), mutta varsinaisesti arkkitehdin malli koostuu rakennusosista eli on rakennusosamalli (as planned) ilman tuotevalmistajatietoja. Seuraavassa on esimerkkinä tuoteosamallista virtuaalirakennus (Kuvat , ja ). Laurimark Oy Kuva ,, 3D tuoteosamalli

28 27/47 Kuva , 3D tuoteosamallia ja vastaava 2. kerroksen pohja Kuva , 3D tuoteosamalli leikattuna

29 3.5 Mallintamistapa 28/ Yleistä Rakennus pyritään mallintamaan kokonaisuutena samaan malliin. Aina tämä ei ole mahdollista kohteen koosta, monimuotoisuudesta tai käytettävän ohjelman rajoituksista johtuen. Tällöin on projektikohtaisesti sovittava mallin osien jakamisesta järkevällä tavalla ja huolehdittava, että relaatiot mallin osien välillä säilyvät. Mallintamisessa on käytettävä kullekin tuoteosalle ja rakenteelle ohjelmassa tarkoitettua työkalua. Eli seinät mallinnetaan seinätyökalulla, laatat laattatyökalulla, pilarit pilarityökalulla ja jne. Mikäli käytetään erillisten objektien mallintamiseen, esimerkiksi pöydässä laattatyökalua pöytälevyssä ja pilarityökalua jaloissa, niin kyseisestä kalusteesta on tehtävä objekti, joka sisältää tälle objektille ominaiset tuotetiedot. Näin menetellen tuotemallista saadaan tarvittavat mitta- ja määrätiedot oikeina. On erotettava toisistaan mallityöskentely suunnittelutoimistossa ja esim. tuotemallipalvelimelle tallennettu projektin sen hetkistä vaihetta kuvaava tuotemalli. Suunnittelutoimistossa tuotemallista on yleensä erilaisia vaihtoehtoja, visualisointeja ym., joilla suunnitelmaa tutkitaan. Arkkitehdin mallissa saatetaan tarkastella esim. myös talotekniikkaan liittyviä kanavia ja laitteita, joilla suoritetaan törmäystarkasteluja muihin rakenneosiin. Tuotemallipalvelimelle tallennetaan projektissa sovittujen pelisääntöjen mukaan tallennettu, kyseistä suunnittelualaa koskeva tuotemallitieto projektin kulloisessakin vaiheessa. Mallintamisessa on myös aina otettava huomioon kulloinkin käytössä olevien ohjelmien rajoitukset ja mahdollisuudet noudattaen ohjelmistokohtaisia ohjeita Kerrokset Eri CAD ohjelmat käsittelevät kerroksia eri tavalla ja siksi yksityiskohtaisia yleisiä ohjeita on vaikea antaa. Ohjelmakohtaisesti on selvitettävä kerroskohtainen mallintaminen ja eri kerrosten väliset relaatiot. Mikäli CAD ohjelma käsittelee eri kerroksia omina tiedostoinaan, niin on huolehdittava siitä, että kerrokset ovat täsmällisesti samassa X Y koordinaatistossa keskenään, mikäli ohjelma ei itse huolehdi tästä. Mikäli rakennus tai useamman rakennuksen käsittävä rakennuskompleksi joudutaan jakamaan useammaksi lohkoksi, niin tässäkin tapauksessa on huolehdittava todellisesta sijainnista X Y koordinaatiston suhteen Monen kerroksen läpi ulottuvat rakenneosat Monikerroksiset rakenneosat vaativat omat ohjelmakohtaiset ohjeensa. Esimerkkeinä tällaisista rakennusosista ovat: monikerroksiset pilarit hormit ja kuilut (talotekniikka, hissit, portaat korkean aulatilan yhtenäinen seinä / lasiseinä. Monen kerroksen läpi ulottuvat yhtenäiset rakennusosat on yleensä mallinnettava siihen kerrokseen mistä ne lähtevät. Esimerkkinä teollisuushalli, jossa osassa rakennusta on kaksikerroksisia tiloja (Kuva 3.5-1). Mallintamistapa on kuitenkin aina tapauskohtaisesti harkittava. Useampikerroksiseen seinään saattaa alemmissa kerroksissa liittyä muita seiniä, jolloin on järkevää mallintaa korkean osan seinä kerroksittain. Näin saadaan seinien liitokset toimimaan keskenään oikein (Kuva 3.5-2). Tässäkin on muistettava, että eri ohjelmat toimivat eri tavoin ja siten on ohjelmakohtaisissa ohjeissa selvitettävä kunkin ohjelman ongelmakohdat ja niiden ratkaisut.

ARKKITEHDIN TUOTEMALLISUUNNITTELU Yleiset perusteet ja ohjeita

ARKKITEHDIN TUOTEMALLISUUNNITTELU Yleiset perusteet ja ohjeita Vaiheistettu tuotemallisuunnittelu Kuva: Lauri Melvasalo, Laurimark Oy ARKKITEHDIN TUOTEMALLISUUNNITTELU Yleiset perusteet ja ohjeita Arkkitehti Seppo Niemioja, Innovarch Oy 3. painos, elokuu 2005 1/72

Lisätiedot

Tuotemallintamisohjeet 2006. Rakennetyyppitietokannan prototyyppi

Tuotemallintamisohjeet 2006. Rakennetyyppitietokannan prototyyppi Tuotemallintamisohjeet 2006 Rakennetyyppitietokannan prototyyppi Hannu Penttilä Sampsa Nissinen Tuotemallintaminen rakentamisessa piirustus- ja dokumenttikeskeinen rakentaminen muuttuu vähitellen v tuotemallikeskeiseksi,,

Lisätiedot

PRO IT -Tuotemallitieto rakennusprosessissa - seminaari 19.5.2003

PRO IT -Tuotemallitieto rakennusprosessissa - seminaari 19.5.2003 PRO IT -Tuotemallitieto rakennusprosessissa - seminaari 19.5.2003 Ilkka Romo, Projektin tavoite Kansallinen tuotemallintamiseen perustuva tiedonhallintatapa, joka liittää yhteen suunnittelussa, tuotevalmistuksessa,

Lisätiedot

IFC:n tilanne ja tuotetiedon elinkaaren hallinnan prosessi

IFC:n tilanne ja tuotetiedon elinkaaren hallinnan prosessi IFC:n tilanne ja tuotetiedon elinkaaren hallinnan prosessi Pro IT Kick-off seminaari, 2002-09-23 Eurostepsys Oy kari.karstila@eurostep.com IFC JA TUOTETIEDON ELINKAAREN HALLINNAN PROSESSI Sisältö: Rakentamisen

Lisätiedot

Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa

Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa Rakennusteollisuuden tuotemallitieto-prosessit Pro IT Kehitystyön käynnistystilaisuus 23.9.2002 Susanne Backas 05.03.2002 Strategia Tuottaa tietoa asiakkaan

Lisätiedot

Tuotemallipohjaisen toimintaprosessin mallintaminen

Tuotemallipohjaisen toimintaprosessin mallintaminen Tuotemallipohjaisen toimintaprosessin mallintaminen Miksi? Miten? Mitä? Mitä sitten? Kari Karstila Eurostepsys Oy kari.karstila@eurostep.com www.eurostep.com Pro IT-seminaari, 2004-01 01-1919 PROSESSIMALLINTAMISEN

Lisätiedot

Kansallisella tasolla on sovittava määrättyjen yhteneväisten standardien käytöstä. Tällaisia ovat mm:

Kansallisella tasolla on sovittava määrättyjen yhteneväisten standardien käytöstä. Tällaisia ovat mm: 1/57 ESIPUHE Rakennusten tietokoneavusteinen suunnittelu on muuttumassa. Perinteisestä 2D suunnittelusta ollaan siirtymässä yhä enemmän kolmiulotteiseen (3D) suunnitteluun. Käytettäessä tuotemalliperustaista

Lisätiedot

PRO IT Tuotemallitieto rakennusprosessissa

PRO IT Tuotemallitieto rakennusprosessissa PRO IT Tuotemallitieto rakennusprosessissa Arkkitehdin tuotemallisuunnittelu yleiset perusteet ja ohjeita 2003-05 05-19 arkkitehti Seppo Niemioja KUVA: LAURI MELVASALO 1 ProIT ja Rakennuksen tuotemalli

Lisätiedot

ArchiCAD-tuotemalliohje

ArchiCAD-tuotemalliohje ArchiMAD-lehden liite syksy 2003 ArchiCAD-tuotemalliohje 1 TUOTEMALLINTAMISEN PERIAATTEET... 2 1.1 Mikä on tuotemalli ja tuotemallintaminen?... 2 1.2 Erilaisten mallinnusohjeiden hierarkia... 2 1.3 Ohjeen

Lisätiedot

TUOTEMALLINTAMISEN VAIHEISTUS, TIEDONSIIRTO, DEMONSTRAARIO

TUOTEMALLINTAMISEN VAIHEISTUS, TIEDONSIIRTO, DEMONSTRAARIO Rakeusteollisuus TUOTEMALLINTAMISEN VAIHEISTUS, TIEDONSIIRTO, DEMONSTRAARIO Tuotemallitieto rakeusprosessissa - Pro IT Eurostepsys oy kari.karstila@eurostep.com www.eurostep.com ProIT_Semiaari_KKa_2003-05-19.ppt

Lisätiedot

Tuotemallinnus tuottavuus- ja kilpailutekijänä Suomen buildingsmart toiminnan käynnistysseminaari

Tuotemallinnus tuottavuus- ja kilpailutekijänä Suomen buildingsmart toiminnan käynnistysseminaari Tuotemallinnus tuottavuus- ja kilpailutekijänä Suomen buildingsmart toiminnan käynnistysseminaari Keskiviikko, 31.1. 2007 Spektri, Otaniemi Reijo Hänninen, toimitusjohtaja Insinööritoimisto Olof Granlund

Lisätiedot

KOIRANKOPPI ARK. Tietomalliseloste. Havainnollistuskuva kohteesta. Heidi Sumkin. Mallintaja. Kohde

KOIRANKOPPI ARK. Tietomalliseloste. Havainnollistuskuva kohteesta. Heidi Sumkin. Mallintaja. Kohde Tietomalliseloste Havainnollistuskuva kohteesta KOIRANKOPPI ARK Aloituspvm Mallintaja Kohde Mallinnustarkoitus Käytettävät ohjelmistot, tiedonsiirto Lisätietoja, huomioita yms. 15.5.2009 Nimi Heidi Sumkin

Lisätiedot

Tuotemallin hyödyt rakentamisessa

Tuotemallin hyödyt rakentamisessa 1 Tuotemallin hyödyt rakentamisessa Tuomas Särkilahti ProIT-seminaari 29.9.2004, FinnBuild Skanskan tavoitteet mallintamisessa 2 kehittää, testata ja ottaa käyttöön tuotemallintamiseen perustuva prosessi

Lisätiedot

NYKYTILANNE RAKENNUSALALLA TAVOITE TULEVAISUUDESSA

NYKYTILANNE RAKENNUSALALLA TAVOITE TULEVAISUUDESSA NYKYTILANNE RAKENNUSALALLA Tieto kulkee vieläkin pääosin paperien välityksellä koneesta toiseen, jolloin aikaa ja työtä haaskaantuu Arto Kiviniemi - 1 TAVOITE TULEVAISUUDESSA Tieto kulkee sellaisenaan

Lisätiedot

TIETOMALLIPOHJAINEN MÄÄRÄ- JA KUSTANNUSLASKENTA

TIETOMALLIPOHJAINEN MÄÄRÄ- JA KUSTANNUSLASKENTA TIETOMALLIPOHJAINEN MÄÄRÄ- JA KUSTANNUSLASKENTA Erikoistyö Toni Teittinen 194839 2 SISÄLLYS Sisällys... 2 1. Johdanto... 3 2. Dokumentteihin perustuva määrälaskenta... 4 3. Tietomallipohjainen määrälaskenta...

Lisätiedot

Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne

Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne Infran tuotetietojen hallinta, nykytilanne Infrajohtaminen Tavoitteen määrittely Suunnittelu Eri osa-alueilla ja vaiheilla omat järjestelmänsä ja tietomallinsa Toiminta perustuu tiedonsiirtoon: konversiot

Lisätiedot

TOKA -projekti. Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille. Etelä-Karjalassa. Infotilaisuus 7.6.2012

TOKA -projekti. Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille. Etelä-Karjalassa. Infotilaisuus 7.6.2012 TOKA -projekti Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille Etelä-Karjalassa. Infotilaisuus 7.6.2012 Mikä on tietomalli? BIM = Building Information Model Rakennuksen tietomalli, (myös rakennuksen

Lisätiedot

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet Yleinen osa Versio 1.1 18.02.2009 1. YLEISTÄ Projektien mallinnuksen tavoitteena on, että tietomallien sisältämä tieto on hyödynnettävissä rakennushankkeen kaikissa

Lisätiedot

PROSESSIN KEHITTÄMINEN. ESIMERKKINÄKÖKULMA: JULKINEN OHJAUS

PROSESSIN KEHITTÄMINEN. ESIMERKKINÄKÖKULMA: JULKINEN OHJAUS PROSESSIN KEHITTÄMINEN. ESIMERKKINÄKÖKULMA: JULKINEN OHJAUS Kristiina Sulankivi 19.1.2004 Tuotemallitieto rakennusprosessissa 19.1.2004, Kristiina Sulankivi 1 JULKINEN OHJAUS Viranomaisvaatimusten hallinta

Lisätiedot

Heikki Kulusjärvi. Tuotemalliprosessin laadunvalvonta Dipoli Solibri Oy. Täyden palvelun ohjelmistotoimittaja

Heikki Kulusjärvi. Tuotemalliprosessin laadunvalvonta Dipoli Solibri Oy. Täyden palvelun ohjelmistotoimittaja Heikki Kulusjärvi Tuotemalliprosessin laadunvalvonta Dipoli 16.5.2002 Solibri Oy Täyden palvelun ohjelmistotoimittaja Projektin alkuvaiheet Päätöksenteon tuki Tuotemallintaminen, analyysi, visualisointi

Lisätiedot

Tietojen yhteiskäyttöisyys

Tietojen yhteiskäyttöisyys Tietojen yhteiskäyttöisyys Arto.Kiviniemi@vtt.fi Arto Kiviniemi 07/12/2002-1 Nykyinen käyttötapa Tietotekniikkaa käytetään rakennusalalla monissa tehtävissä, suurimmat hyödyt kuitenkin toistaiseksi saamatta:

Lisätiedot

Pro IT Tuotemallitieto rakennusprosessissa - päätösseminaari

Pro IT Tuotemallitieto rakennusprosessissa - päätösseminaari Pro IT Tuotemallitieto rakennusprosessissa - päätösseminaari 14.11.2005 Pro IT -projektin tulokset ja yhteinen mallinnuskäytäntö Ilkka Romo Rakennusteollisuus RT ry Esityksen sisältö Lähtökohdat ja tavoitteet

Lisätiedot

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Rakennussuunnittelu on muuttunut piirtämisestä rakennusten simuloinniksi. Pelkkä paperikopio ei enää riitä, vaan tilaaja haluaa rakennuksesta usein tietomallin, joka sisältää

Lisätiedot

Ohjelman tavoitteena on

Ohjelman tavoitteena on Vera ohjelman tavoitteet ja tilanne: kaksi ensimmäistä vuotta Arto.Kiviniemi@vtt.fi Vuosiseminaari 19.11.1998 Arto Kiviniemi 06/12/2002-1 Ohjelman tavoitteena on edistää tietotekniikan ja erityisesti tietoverkkojen

Lisätiedot

Tkk Sali600 Arkkitehtisuunnittelijan näkökulma

Tkk Sali600 Arkkitehtisuunnittelijan näkökulma Tkk Sali600 Arkkitehtisuunnittelijan näkökulma TkkSali600 Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy Arkkitehtitoimisto A-konsultit perustettu 1961 (nimellä Adlercreutz & Aschan) Siirtyminen cad-ohjelmien käyttöön

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden tuotemallitieto -prosessit Pro IT

Rakennusteollisuuden tuotemallitieto -prosessit Pro IT Rakennusteollisuuden tuotemallitieto -prosessit Pro IT Tuotemallipohjainen suunnittelu- toteutusylläpitoprosessin tiedonhallinnan kehittäminen Rakennusteollisuus RT ry / 23.9.2002 Rakentamisen nykypäivä

Lisätiedot

KOIRANKOPPI RAK. Tietomalliseloste. Havainnollistuskuva kohteesta. Aloituspäivämäärä (+merkittävät revisiopäivämäärät)

KOIRANKOPPI RAK. Tietomalliseloste. Havainnollistuskuva kohteesta. Aloituspäivämäärä (+merkittävät revisiopäivämäärät) Tietomalliseloste Havainnollistuskuva kohteesta KOIRANKOPPI RAK Aloituspäivämäärä (+merkittävät revisiopäivämäärät) 20.7.2009 12.1.2010 (selosteen viimeisin muokkaus) Mallintaja Nimi Toni Teittinen Yritys

Lisätiedot

InfraFINBIM Mallinnusvaatimukset Lyhyt sanasto Infrarakentamisen tietomallintaminen

InfraFINBIM Mallinnusvaatimukset Lyhyt sanasto Infrarakentamisen tietomallintaminen InfraFINBIM Mallinnusvaatimukset Lyhyt sanasto Infrarakentamisen tietomallintaminen V. 0.6 Työpajojen 2013 2014 mukaiset päivitykset Kalle Serén, Eurostep Oy, 1.8.2014 Taustaa Yhteisen määritellyn sanaston

Lisätiedot

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi Esitelmä 17.9.-14 HUS-Kiinteistöt Oy:n toimintaympäristö Onnistunut rakennusinvestointi Tietomallipohjainen investointiprosessi Tietomallintamisen

Lisätiedot

ARKKITEHTISUUNNITTELUOHJEET KÄYTÄNNÖSSÄ DIPOLI 23.09.2002

ARKKITEHTISUUNNITTELUOHJEET KÄYTÄNNÖSSÄ DIPOLI 23.09.2002 ARKKITEHTISUUNNITTELUOHJEET KÄYTÄNNÖSSÄ DIPOLI 1 www.innovarch.fi Perustettu 1973, vastuuhenkilöt Reino Hämäläinen arkkitehti TKL, SAFA Pertti Hakamäki arkkitehti., SAFA Seppo Niemioja arkkitehti, SAFA

Lisätiedot

Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN

Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN 3.5.2011 Tietomallipohjainen hanke tulee perustua yleisesti sovittuihin lähtökohtiin: Standardinomaiset

Lisätiedot

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet 16.5.2002, Dipoli Rakennusteollisuus RT ry Ilkka Romo Rakennusteollisuus RT ry 1 Rakennusteollisuuden teknologiastrategia 12.2.2002 Rakennusteollisuus

Lisätiedot

KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI 5.6.2012

KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI 5.6.2012 KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI Tämä tietomalliselostus koskee Jyväskylän Kankaan vanhan paperitehtaan (VPT) inventointimallin mallinnustilannetta 31.05.2012

Lisätiedot

Lyhyt sanasto. Kalle Serén, Eurostep Oy

Lyhyt sanasto. Kalle Serén, Eurostep Oy InfraFINBIM Mallinnusvaatimukset Lyhyt sanasto Infrarakentamisen tietomallintaminen V. 0.4 Työpajan 7, 26.8.2013, päivitykset Kalle Serén, Eurostep Oy Taustaa Yhteisen määritellyn sanaston tarpeet: Yhtenäinen

Lisätiedot

OPAS RAKENNUKSEN KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEEN LAADIN- NASTA

OPAS RAKENNUKSEN KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEEN LAADIN- NASTA OPAS RAKENNUKSEN KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEEN LAADIN- NASTA 2 1 YLEISTÄ Tämä opas toimii ohjeena käyttö- ja huolto-ohjeen (kutsutaan myös huolto-ohjekirjaksi tai huoltokirjaksi) laadinnassa. Opas on rakenteeltaan

Lisätiedot

Marko Rajala Simo Freese Hannu Penttilä

Marko Rajala Simo Freese Hannu Penttilä Arvorakennusten korjaushankkeet ja tuotemallintaminen Marko Rajala Simo Freese Hannu Penttilä TKK arkkitehtiosasto ArkIT-informaatiotekniikka 15.1.2007 taustat ja tilannekatsaus johtopäätökset jatkotoimet

Lisätiedot

2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET)

2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) 2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) Kohde Valmisosasuunnittelun lähtötiedot arkkitehdilta Tarve 1.1 Mitoitetut työpiirustukset - Rakennuksen päämitat - Tasojen +korkeudet

Lisätiedot

Rakentamisen tietomallit käyttöön Etelä-Karjalassa

Rakentamisen tietomallit käyttöön Etelä-Karjalassa Rakentamisen tietomallit käyttöön Etelä-Karjalassa Peruskysymykset Mitä tarkoittaa käytännössä rakennuksen tietomalli BIM? Miten tietomalleja on käytetty ja miltä tulevaisuus näyttää? Tietomallintamisen

Lisätiedot

Tekla Structures vuosineljänneksen kohde. Antti Hämäläinen Account Manager (M.Sc.)

Tekla Structures vuosineljänneksen kohde. Antti Hämäläinen Account Manager (M.Sc.) Tekla Structures vuosineljänneksen kohde Antti Hämäläinen Account Manager (M.Sc.) Tausta Asiakkaamme tekevät paljon Tekla Structuresilla kohteita Tavalliset Tekla projektit eivät tule ihmisten tietoisuuteen

Lisätiedot

Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille

Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille Jukka Riikonen Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille Viiteympäristö Rakennusinvestoinnit joista yli 1 M :n hankkeisiin

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) Firstname Lastname RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 4, 9.5.2012 Tuotemallinnuksen käyttöönotto Vt 25 parantaminen

Lisätiedot

Skanska Oy:n tavoitteet tuotemallintamiselle

Skanska Oy:n tavoitteet tuotemallintamiselle 1 Skanska Oy:n tavoitteet tuotemallintamiselle Tuomas Särkilahti ProIT-seminaari 19.1.2004 Skanska Oy:n virtuaalimalli 2 Tausta Skanska Oy:n strategia ja teknologia strategia Skanskan aiemmat kehityshankkeet

Lisätiedot

Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa

Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa Timo Lehtoviita Saimaan ammattikorkeakoulu Rakennustekniikka Lehtori, TOKA-projektin projektipäällikkö 11.10.2012 Tietomallikysely: Tietomalliosaaminen

Lisätiedot

Rakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella. Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos

Rakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella. Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos Rakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos Mikko Malaska DI 1996, TkT 2001, Chartered Structural Engineer (CEng) 2004 1.8.2015 Professori, Rakenteiden

Lisätiedot

ARKKITEHTIMALLIN TIETOSISÄLTÖ JA OHJEET

ARKKITEHTIMALLIN TIETOSISÄLTÖ JA OHJEET ARKKITEHTIMALLIN TIETOSISÄLTÖ JA OHJEET Tietomallin ja muiden suunnitteludokumenttien tietosisältöjen tulee vastata toisiaan. Mallinnuksessa noudatetaan Yleisiä tietomallivaatimuksia 202. Sisältö on määritelty

Lisätiedot

Huoneistoala on yhteensä 376 m2 + var, tekn tila 45 m2, tilavuus 1660 m3 ja kerrosala 475 m2

Huoneistoala on yhteensä 376 m2 + var, tekn tila 45 m2, tilavuus 1660 m3 ja kerrosala 475 m2 RAKENNUSTAPASELOSTUS AS OY SEINÄJOEN HIETAMÄENTIE 17-19 Yleiskuvaus: Asunto Oy Seinäjoen Hietamäentie 17-19 rakennuspaikka sijaitsee Seinäjoen Hyllykallion kaupunginosassa kortteli 4045 tonttit 1 ja 2.

Lisätiedot

SPADEX / IFC TESTI VERA SEMINAARI

SPADEX / IFC TESTI VERA SEMINAARI SPADEX / IFC TESTI VERA SEMINAARI 20.11.2001 1 SPADEX OSAPUOLET YIT Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy A-insinöörit Oy Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Solibri,, Inc. CADEX Oy, projektin alkuvaiheessa CAD-Q

Lisätiedot

TUOTEMALLIN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSLIIKKEESSÄ MIKA SOINI KEHITYSJOHTAJA NCC RAKENNUS OY

TUOTEMALLIN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSLIIKKEESSÄ MIKA SOINI KEHITYSJOHTAJA NCC RAKENNUS OY PRO IT - Tuotemallitieto rakennusprosessissa -seminaari Tuotemallipohjainen suunnittelu Kansallismuseon Auditorio, 19.5.2003 TUOTEMALLIN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSLIIKKEESSÄ MIKA SOINI KEHITYSJOHTAJA NCC RAKENNUS

Lisätiedot

INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen

INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen 1 INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen INFRA 2010 ohjelman hankekatsaus Tuotemalliprosessi Jouko Kankainen / Ari-Pekka Manninen Helsinki University of Technology CEM Construction

Lisätiedot

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos Lähdekirjallisuutta RIL 249-2009 Matalaenergiarakentaminen

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

ArchiCAD-tuotemallintamisohje

ArchiCAD-tuotemallintamisohje 5.6.2007 Archicad 11 TM.- ArchiCAD-tuotemallintamisohje 1 Johdanto 1.1 Tuotemallintamisohjeet ArchiCADin käyttäjälle tuotemallintamiseen siirtyminen on luontevaa, koska ohjelman käyttö on aina perustunut

Lisätiedot

OMAKOTITALON SUUNNITTELUPROSESSI. Fiskars 14.5.2011 Minna Kuusela TTS

OMAKOTITALON SUUNNITTELUPROSESSI. Fiskars 14.5.2011 Minna Kuusela TTS OMAKOTITALON SUUNNITTELUPROSESSI Fiskars 14.5.2011 Minna Kuusela TTS Unelmia Kaikki alkaa toiveesta, tarpeesta ja unelmista, oli sitten kyse pienestä remonttihankkeesta tai isomman alueen suunnittelusta.

Lisätiedot

Inframallintamisen mahdollisuudet

Inframallintamisen mahdollisuudet Inframallintamisen mahdollisuudet Tiina Perttula 25.4.2016 Inframalli Rakenteen ja rakentamisprosessin elinkaarenaikainen tieto digitaalisessa muodossa - Tuotemalli joka (voi) sisältää - Geometriatiedon

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3)

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3) 4.6.0 Parveke ja luhtikäytävä (max /P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan

Lisätiedot

TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen

TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen Rakennuttamisen ja suunnittelun laadunhallinnan kehitysseminaari, Varkaus 18.3.2015 Toni Teittinen ja Jenni Kaukonen, Capisso Oy MENU Rakentamisen

Lisätiedot

Viritä rakennuksesi 2020-luvulle

Viritä rakennuksesi 2020-luvulle Viritä rakennuksesi 2020-luvulle Erotu eduksesi. Laske energiakustannuksia. Nosta rakennuksesi arvoa. Jukka Joensuu, energia-asiantuntija Ruukki Construction 1 www.ruukki.fi/korjausrakentaminen Mitä on

Lisätiedot

Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat

Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Esimerkki: rakennussuunnitelmavaihe Liikenneviraston ohjeita 8/2011 Liite Liikennevirasto Helsinki 2011 Siltojen tietomalliohje 3 (7)

Lisätiedot

Tutkimusraportti - tulokset

Tutkimusraportti - tulokset Department of Structural Engineering and Building Technology Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen (INPRO): Tutkimusraportti - tulokset INFRA 2010 loppuseminaari 5.11.2008 Ari-Pekka

Lisätiedot

VBE II Work Package 4 Mallipohjainen kiinteistöliiketoiminta

VBE II Work Package 4 Mallipohjainen kiinteistöliiketoiminta VBE II Work Package 4 Mallipohjainen kiinteistöliiketoiminta Tampereen teknillinen yliopisto tuotannon ja talouden laitos Suunnittelun rakennusen ja ylläpidon integroinnit. Integrointi + valaistus, visualisointi,

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 4, 9.5.2012 Tuotemallinnuksen käyttöönotto Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

Siltatiedon tarkkuustason määrittäminen Taitorakennerekisterissä. Maria Vinter

Siltatiedon tarkkuustason määrittäminen Taitorakennerekisterissä. Maria Vinter Siltatiedon tarkkuustason määrittäminen Taitorakennerekisterissä Maria Vinter 2 Taustaa Diplomityö: Tietomallinnuksen hyödyntäminen siltojen ylläpidossa, valmis 09/2017 https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/opin_2017-03_tietomallinnuksen_hyodyntaminen_web.pdf

Lisätiedot

Paikkatietojen tietotuotemäärittely

Paikkatietojen tietotuotemäärittely Paikkatietojen tietotuotemäärittely Esityksen sisältö: Mikä on paikkatietotuote? Mikä on paikkatietotuoteseloste? Kuka paikkatietotuotteita määrittelee? Mikä on paikkatietotuoteselosteen sisältö? Mitä

Lisätiedot

Liite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten

Liite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten Liite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Poikkeamispäätös

Lisätiedot

AS OY KORJAUSTEN INTEGROIVAT TOIMINTAMALLIT - KOMMENTTI

AS OY KORJAUSTEN INTEGROIVAT TOIMINTAMALLIT - KOMMENTTI AS OY KORJAUSTEN INTEGROIVAT TOIMINTAMALLIT - KOMMENTTI Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2 hankkeen työpaja Juha Salminen TkT, Kehitysjohtaja, Consti Yhtiöt Kumppanisi korjausrakentamisessa www.consti.fi

Lisätiedot

Paikkatietojen tietotuotemäärittely

Paikkatietojen tietotuotemäärittely Paikkatietojen tietotuotemäärittely Esityksen sisältö: Mikä on paikkatietotietotuote? Mikä on paikkatietotuotemäärittely? Kuka paikkatietotuotteita määrittelee? Mikä on paikkatietotuotemäärittelyn sisältö?

Lisätiedot

Archicadtuotemallintamisohje

Archicadtuotemallintamisohje 2006-07-11 Archicad 10.AC-1 Archicadtuotemallintamisohje 0 Johdanto 0.1 Tuotemallintamisohjeet Archicadin käyttäjälle tuotemallintamiseen siirtyminen on luontevaa, koska ohjelman käyttö on aina perustunut

Lisätiedot

RYHTIWEB HUOLTOKIRJAN LAADINTA, KÄYTTÖÖNOTTO JA YLLÄPITO

RYHTIWEB HUOLTOKIRJAN LAADINTA, KÄYTTÖÖNOTTO JA YLLÄPITO RYHTIWEB HUOLTOKIRJAN LAADINTA, KÄYTTÖÖNOTTO JA YLLÄPITO 2 Sisällys SISÄLLYS... 2 1 RYHTIWEB HUOLTOKIRJA... 3 2 RYHTIWEB HUOLTOKIRJAN LAATIMINEN... 3 2.1 LAITTEISTO JA OHJELMISTOVAATIMUKSET... 3 2.2 UUDEN

Lisätiedot

Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus. Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011

Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus. Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011 Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011 Kaupunkimalli? Mallintamisen eri skaalat Kaavoitus ja aluerakentaminen Infra ja kunnallistekniikka Talonrakennus

Lisätiedot

Edellytykset suunnittelun rakennusmallien hyödyntämiselle ylläpidon tietojärjestelmissä

Edellytykset suunnittelun rakennusmallien hyödyntämiselle ylläpidon tietojärjestelmissä Edellytykset suunnittelun rakennusmallien hyödyntämiselle ylläpidon tietojärjestelmissä Tiedon siirron sisältö Tietosisällön kannalta tiedonsiirtotapaukset voidaan jakaa kahteen tapaukseen: 1. Tiedon siirto

Lisätiedot

Seudullisen rakentamisen ja asumisen sähköinen palvelu

Seudullisen rakentamisen ja asumisen sähköinen palvelu Seudullisen rakentamisen ja asumisen sähköinen palvelu Yksityiskohtainen esittely Sisältö Pientalonlaadun kokonaisuuden yleisesittely Seudullisen rakentamisen ja asumisen palvelun yleisesittely Seudullisen

Lisätiedot

RIL 250-2011 Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen - ammattilaisen ja jokamiehen työkalu Hometalkoot/työmaakokous 1.1.2013

RIL 250-2011 Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen - ammattilaisen ja jokamiehen työkalu Hometalkoot/työmaakokous 1.1.2013 RIL 250-2011 Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen - ammattilaisen ja jokamiehen työkalu Hometalkoot/työmaakokous 1.1.2013 Gunnar Åström RIL Julkaisun lähtökohta (v. 2008) Jatkuvia kosteuteen liittyviä

Lisätiedot

Huoltokirjan vaatimusten huomioiminen projektissa Versio 5 23.5.2012

Huoltokirjan vaatimusten huomioiminen projektissa Versio 5 23.5.2012 Huoltokirjan vaatimusten huomioiminen projektissa ersio 5 MUUTOKET ersio Muutos Päivämäärä/ Tekijä 2 Kohta 3 Huonetilatiedot siirretty kohdaksi 9 sekä tarkennettu laadittaviksi vain suurissa hankkeissa

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2)

Parveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2) 4.6.0.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan rakennuksen näkökulmasta.

Lisätiedot

ArchiCAD-tuotemallintamisohje

ArchiCAD-tuotemallintamisohje 1.9.2009 ArchiCAD 13 TM. - 1 ArchiCAD-tuotemallintamisohje 1 Johdanto 1.1 Tuotemallintamisohjeet ArchiCADin käyttäjälle tuotemallintamiseen siirtyminen on luontevaa, koska ohjelman käyttö on aina perustunut

Lisätiedot

PRO IT -RAKENNETYYPPIKIRJASTO

PRO IT -RAKENNETYYPPIKIRJASTO PRO IT -RAKENNETYYPPIKIRJASTO Tuoterakenteiden kuvauksia rakennusosamallia varten (muutokset mahdollisia) 21.12.2004 1 ESIPUHE Pro IT Tuoterakennekirjasto on valikoima tyypillisiä hyväksi todettuja, erityisesti

Lisätiedot

RunkoPES 2.0 KANTAVA TAI EI-KANTAVA ULKOSEINÄ

RunkoPES 2.0 KANTAVA TAI EI-KANTAVA ULKOSEINÄ 1.0 JOHDANTO Tämä on P2-paloluokan puurakenteisen asuinkerrostalon rakenneobjektikirjasto. Objektien avulla muodostetaan tilavaraus pysty- ja vaakarakenteille arkkitehtisuunnitelmassa. Päärakennesuunnittelija

Lisätiedot

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 1.3.2013 Sisältö Taustaa Infra TM ja Infra FINBIM Inframalli - mallinnusvaatimukset Nimikkeistö: InfraBIM -sanasto InfraModel3 Viestintä Kuvat: SITO Oy Kuva:

Lisätiedot

KUSTANNUSSELVITYS AURLAHDEN KESÄTEATTERI LOHJA 18.2.2015

KUSTANNUSSELVITYS AURLAHDEN KESÄTEATTERI LOHJA 18.2.2015 KUSTANNUSSELVITYS AURLAHDEN KESÄTEATTERI LOHJA 18.2.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 2 Dokumentin tiedot 2 Hankekuvaus 3 Lähtökohdat 3 Yhteenveto 3 Laskentaperusteet 5 Riskit 6 Liitteet 6 Dokumentin

Lisätiedot

Interfacing Product Data Management System

Interfacing Product Data Management System Interfacing Product Data Management System Tekijä: Työn valvoja: Mats Kuivalainen Timo Korhonen Esitelmän sisältö Työn suorituspaikka - Ideal Product Data Oy Käsitteitä Työn tavoitteet Työn tulokset 1/5

Lisätiedot

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus 9.12.2014 Yli-insinööri Jukka Bergman Asetus kantavista rakenteista ja asetus pohjarakenteista Esittäjän

Lisätiedot

Visma Fivaldi -käsikirja Tehtävienhallinta- ohje käyttäjälle

Visma Fivaldi -käsikirja Tehtävienhallinta- ohje käyttäjälle Visma Fivaldi -käsikirja Tehtävienhallinta- ohje käyttäjälle 2 Sisällys 1 Palvelunhallinta... 3 1.1 Käyttäjäryhmän luominen... 3 2 Tehtävienhallinta- perustiedot... 4 2.1 Yhtiön perustiedot... 4 2.2 Tehtävä-/

Lisätiedot

Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta

Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta buildingsmart määritelmä buildingsmart määriteltiin Washingtonin IAIkokouksessa viime marraskuussa seuraavasti: buildingsmart is integrated

Lisätiedot

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN TOIMINNAN TARKOITUS Visio buildingsmartin tavoitteena on vakiinnuttaa tietomallintaminen osaksi rakennetun ympäristön hallintaa. Missio buildingsmart edistää kaikille rakennetun

Lisätiedot

EcoProP Potilashuoneen toiminnalliset vaatimukset

EcoProP Potilashuoneen toiminnalliset vaatimukset EcoProP Potilashuoneen toiminnalliset vaatimukset HospiTool 1.12.2006 Janne Porkka Esityksen sisältö Taustatietoja Vaatimustenhallinta Toimivuusajattelu HospiTool hankkeen 1.vaiheen esittely Pyritään määrittelemään

Lisätiedot

Vuorovaikutteinen 3D ja tietomallipalvelimet

Vuorovaikutteinen 3D ja tietomallipalvelimet Vuorovaikutteinen 3D ja tietomallipalvelimet 1 2 Sisältö Virtuaalirakentamisen laboratorio Tietomallipalvelimet Vuorovaikutteinen 3D Vuorovaikutteinen 3D ja tietomallipalvelimet Vuorovaikutteinen 3D iroom

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Vt 25 parantaminen välillä Meltola-Mustio RS, pilotin esittely Lauri Harjula,

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

CAD-toimintatavat 2010 Talotekniikan yhteinen Versio 4 29.09.2010

CAD-toimintatavat 2010 Talotekniikan yhteinen Versio 4 29.09.2010 CAD-toimintatavat 2010 Talotekniikan yhteinen Versio 4 www.hus-kiinteistot.fi MUUTOKSET CAD-toimintatavat 2010 /Talotekniikan yhteinen 1(8) Versio Muutos Päivämäärä/ Tekijä 2 Liite 1 Rakennustunnukset

Lisätiedot

Nettihuutokauppa osoitteessa www.huutokaupat.com ajalla 6.6-28.6.2016

Nettihuutokauppa osoitteessa www.huutokaupat.com ajalla 6.6-28.6.2016 ETELÄ-KARJALAN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 40, Pormestarinkatu 1 A, 2. krs 53100 LAPPEENRANTA 06.06.2016 Puhelin 029 562 4440, Telekopio 029 562 4460 Sähköposti etela-karjala.uo@oikeus.fi ISO OMAKOTITALO

Lisätiedot

Tietoverkottunut rakentamisprosessi, talotekniikan esiselvitys. Tavoitteet:

Tietoverkottunut rakentamisprosessi, talotekniikan esiselvitys. Tavoitteet: talotekniikan esiselvitys Tavoitteet: kartoittaa suomalaisten talotekniikkayritysten nykytila, näkemykset ja tarpeet teknologiaohjelman alueella selvittää teknologiaohjelman tulosten hyödynnettävyys Suomessa

Lisätiedot

RAKENNUSTAPASELOSTUS KAUKAAN VIRKAILIJAKERHO

RAKENNUSTAPASELOSTUS KAUKAAN VIRKAILIJAKERHO RAKENNUSTAPASELOSTUS KAUKAAN VIRKAILIJAKERHO RAKENNUSTAPASELOSTUS YLEISTIEDOT PAIKKATIEDOT Rakennuskohteen nimi Kaukaan Virkailijakerho Osoite Kaukaankatu 28 Rakennuspaikkaa koskevat tiedot (tontti, kaavoitus,

Lisätiedot

Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt

Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt 1 24.5.2010 Tietomallintamisen kehityspolku Senaatti-kiinteistöissä BIM - kehityshankkeet

Lisätiedot

Puu pintamateriaalina_halli

Puu pintamateriaalina_halli 1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla - ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja C-s2, d1-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan käyttää

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA HANKESUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki Hallituskatu Rovaniemi. Runko / ohje. xx.xx.20xx Sivu 1/10.

HANKESUUNNITELMA HANKESUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki Hallituskatu Rovaniemi. Runko / ohje. xx.xx.20xx Sivu 1/10. xx.xx.20xx Sivu 1/10 Tilaaja: Rovaniemen kaupunki Hallituskatu 7 96100 Rovaniemi Hanke: Runko / ohje HANKESUUNNITELMA Sivu 2/10 HANKESUUNNITELMA TIIVISTELMÄ n olennainen sisältö Rovaniemi xx.xx.20xx Sivu

Lisätiedot

ISOISÄNSILTA URAKAN TIETOMALLIVAATIMUKSET, -BONUKSET JA -SANKTIOT BONUS- JA SANKTIOJÄRJESTELMÄ,

ISOISÄNSILTA URAKAN TIETOMALLIVAATIMUKSET, -BONUKSET JA -SANKTIOT BONUS- JA SANKTIOJÄRJESTELMÄ, ISOISÄNSILTA URAKAN TIETOMALLIVAATIMUKSET, -BONUKSET JA -SANKTIOT BONUS- JA SANKTIOJÄRJESTELMÄ, 2.10.2013 HELSINGIN KAUPUNKI Yleistä Nämä tietomallivaatimukset, -bonukset ja -sanktiot koskevat Isoisänsiltaa

Lisätiedot

Tuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE2/Tiina Järvinen

Tuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE2/Tiina Järvinen Tuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE 2 Kiinteistön elinkaari Kilpailu Hankkeen osapuolet Kiinteistön tuotemalli Mahdollisuudet VBE 2 1. Kiinteistön tuotemallin käyttömahdollisuudet 2. Kiinteistöalan

Lisätiedot

A-Tiilikate objektikirjasto

A-Tiilikate objektikirjasto A-Tiilikate objektikirjasto 15.1.2014 A-Tiilikate-objektikirjasto toimii ArchiCAD 14, 15, 16 ja 17 -versioissa. Kirjaston käyttöön tarvitaan Graphisoftin Tarvikkeet-laajennus. Tarvikkeet-laajennuksen käyttöönotto

Lisätiedot

IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart

IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart IFC, InfraFINBIM ja buildingsmart Tietomallinnuksen viime aikojen kuulumisia Anssi Savisalo johtava konsultti, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 10.2.2014 Page 1 RAKENNUS INFRASTRUKTUURI (kadut, kunnallistekniikka)

Lisätiedot

Siltojen tietomalliohje ( ) Hankekohtaisesti sovittavat asiat

Siltojen tietomalliohje ( ) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Siltojen tietomalliohje (4.4.2011) Hankekohtaisesti sovittavat asiat Esimerkki: yleissuunnitteluvaihe Liikenneviraston ohjeita 8/2011 Liite Liikennevirasto Helsinki 2011 Siltojen tietomalliohje 3 (7)

Lisätiedot