BRICKA Nuorisotyön ja koulun duetto. Enemmän duona kuin soolona!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BRICKA Nuorisotyön ja koulun duetto. Enemmän duona kuin soolona!"

Transkriptio

1 HANKEAVUSTUKSEN KÄYTTÖTARKOITUS BRICKA Nuorisotyön ja koulun duetto! Enemmän duona kuin soolona on kehittämishanke, jota koordinoi Porvoon kaupungin nuorisopalvelut. Hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää, mallintaa ja raamittaa koulujen ja nuorisotyön yhteistyötä Porvoossa. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat perusopetuksen koulut, lukio sekä toisen asteen oppilaitokset, koulujen oppilashuollot ja kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tulosyksiköt. Hankkeen toisena tavoitteena on lisätä ja syventää työntekijöiden taitoja, tietoja osaamista eri teemoista ja asiakokonaisuuksista. Hankkeelle palkataan kokopäiväinen hanketyöntekijä. Hanketyöntekijän vastuulla ovat mm. kouluyhteistyön käytännön kokonaisuuden hallinta ja koordinointi, uusien työmuotojen ja toimintojen kehittäminen ja kokeilu yhdessä työntekijöiden kanssa, koulutuksen järjestäminen työntekijöille osaamisen lisäämiseksi ja syventämiseksi. Hankkeen visio: "Kaksikielinen koulunuorisotyö Porvoossa on suunnitelmallista ja eri kouluissa koulua käyville oppilaille samanlaatuista". TAUSTATIETOJA JA AJATUKSIA HANKKEELLE Porvoon nuorisopalveluissa on lähdetty kartoittamaan, kehittämään ja raamittamaan nuorisopalveluiden ja koulujen välistä yhteistyötä syksystä 2011 lähtien. Porvoossa ei ole tällä hetkellä tarkempaa suunnitelmaa ja raamitusta siitä, mitä kaikkea kouluyhteistyö pitää sisällään ja millaisin muodoin yhteistyötä tehdään. Yhteistyötä tehdään, mutta pääsääntöisesti työ ei ole suunnitelmallista ja/tai pitkäjänteistä. Nuorisotyöntekijät eivät tiedä mitä saa ja voi tehdä (resursointi) ja koulut eivät tiedä kehen ottaisivat yhteyttä ja missä asioissa. Nuorisopalveluiden ja koulujen välistä yhteistyötä pidetään erittäin tärkeänä ja tarpeellisena, niin koulujen kuin nuorisopalveluidenkin puolelta. Kouluissa ja nuorisotyössä ei koeta enää, että olisimme toinen toistemme uhka vaan päinvastoin olemme yhteisesti alkaneet miettimään yhteistyötä lasta ja nuorta ajatellen, ei sitä mihin hallintokuntaan kuulumme. Lapsen ja nuoren arki koostuu koulunkäynnistä ja vapaaajan vietosta netissä, kavereilla, kaduilla, nuorisotiloilla, harrastusten parissa tai kotona. Kouluilla ja nuorisotyöllä on paljon yhteisiä kasvatustavoitteita ja toimintoja ja nuorisotyö täydentää koulun oppimista ja tuo kouluihin oman uuden toimintaympäristön. Nuoren tukeminen edellyttää rakenteita, tukea ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sekä yksilöllisen tilanteen huomioimista. (Kiilakoski Tomi, ,Kotka). Nuorisopalveluilla ja kouluilla on yhteinen vastuu kasvatuksesta ja kasvuympäristöstä! 1

2 Lapset ja aikuiset (vanhemmat ja koulun henkilökunta) kokevat nuorisotyöntekijän olevan positiivisella tavalla ulkopuolinen aikuinen, jonka toivotaan olevan läsnä kuuntelemassa ja tarvittaessa auttamassa lapsia ja aikuisia. Hänen toivotaan pitävän oppitunteja ryhmätyöskentely- ja vuorovaikutustaitoihin, murrosikään sekä vapaaajan haasteisiin ja iloihin liittyen. Hänen toivotaan toimivan linkkinä lasten ja aikuisten, koulun ja kodin sekä koulun ja vapaa-ajan välillä. Hänen toivotaan toimivan tulkkina ja äänitorvena, henkilönä, joka tuo lasten näkökulmaa esille aikuisten arjessa. (Opinnäytetyöstä, Positiivisella tavalla ulkopuolinen, viite jäljempänä) Kouluja on paljon! Porvoossa on yhteensä 28 suomen- ja ruotsinkielistä ala- ja yläkoulua ja lisäksi toisen asteen kouluja sekä erityisluokkia ja -ryhmiä. Maantieteellisesti alakoulut ovat pitkienkin välimatkojen päässä, keskustasta maaseudulle. Yläkouluun siirtyessään kaikki nuoret suuntaavat kaupungin keskustaan. Oman haasteen ja rikkauden tuo myös Porvoossa asuvat ja koulua käyvät maahanmuuttajanuoret ympäri maailmaa. Yhteistyötä suunniteltaessa pohdimme; Pitäisikö kaikkien koulujen / luokkien saada tasapuolisesti nuorisotyön palveluja käyttöönsä? Minkälaisia palveluja koulut toivovat? Miten ja mille kouluille palveluja pitäisi kohdentaa? Mitä voisimme toteuttaa ja järjestää yhdessä koulujen tai muiden kaupungin tehtäväalueiden kanssa? Kouluyhteistyö on yksi nuorisotyön työmuoto. Porvoon nuorisopalveluissa työskentelee 21 nuorisotyöntekijää (12 nuorisotiloissa, 3 palvelutuotannossa, 4 erityisnuorisotyössä, 2 etsivän nuorisotyön siipi hankkeessa) ja 2 nuorisotyön esimiehinä. Suunnitelmissa on, että jokaisen nuorisotyöntekijän työtehtäviin tulee kuulumaan tulevaisuudessa kouluyhteistyö eri muodoissa. Kouluyhteistyön resursoinnin miettiminen on myös haastavaa. Myös se, että minkälaista osaamista nuorisotyöntekijä tarvitsee kasvatustyöhön toimiessaan nuorten kanssa? Onko osaamista riittävästi ja millaisia taitoja ja tietoja tarvitaan? Päihteet, mielenterveys, hyvinvointi, mediataidot, hyvinvoointi, ryhmäytystaidot. Miten paljon nuorisotyöntekijän ajasta tulisi kohdentaa kouluyhteistyöhön, niin ettei perusnuorisotyön tekeminen ja muu nuorisotyö jää jalkoihin? Mitä on perusnuorisotyö? Vai tuleeko nuorisotyö muuttumaan uusien koulunuorisotyön tuomien työmuotojen myötä? Onko koulunuorisotyö iso osa perusnuorisotyötä tulevaisuudessa? 2

3 Porvoossa nuorisopalveluiden puolesta on kartoitettu kevään 2012 aikana koulujen ja nuorisopalveluiden yhteistyön nykytilaa sekä toiveita, tarpeita ja ajatuksia tulevaisuuden yhteistyölle kyselyn avulla. Kysely tehtiin yhteensä 46 koulun työntekijälle 10:llä eri koululla ala -ja yläkouluista toiseen asteeseen - joiden kanssa nuorisopalvelut tekee yhteistyötä eniten tällä hetkellä. Lisäksi kaikki nuorisotyöntekijät vastasivat heille laadittuun omaan kyselyyn. Koulujen vastausprosentti oli 72 % ja nuorisotyöntekijöiden 100 %. Kyselyt olivat osa Humakin yhteisöpedagogiksi valmistuneen opinnäytetyötä, jonka tilaajana oli Porvoon nuorisopalvelut (valmistui huhtikuussa 2012) - Kannattaa tehdä yhdessä! - Porvoon nuorisopalveluiden ja koulujen yhteistyön nykytilan kartoitus ja ajatuksia tulevaisuuden kehittämistyöhön. (Ote osasta kyselyn tuloksista LIITTEENÄ) Samaan aikaan valmistui toinenkin opinnäytetyö liittyen koulujen ja nuorisotyön yhteistyöhön - Positiivisella tavalla ulkopuolinen - Nuoriso-ohjaaja alakoulun Huolenpito-ohjelmaa toteuttamassa. Työssä pohditaan Porvoon Keskuskoululla (alakoulu) toteutettua huolenpito-ohjelmaa. Työt löytyvät Thesuksesta allaolevan linkin takaa. https://publications.theseus.fi/search?scope=10024%2f2050&query=kullberg&rpp= 10&sort_by=0&order=DESC&submit=Hae Opinnäytetyöt antavat hyvää materiaalia ja pohdintaa kehittämistyölle. Erityisesti positiivinen palaute yhteistyön merkittävyydestä kannustaa kehittämään tulevaisuutta. Tulemme saamaan koulunuorisotyön kehittämiseen myös Kanuuna (Kaupunkimaisen nuorisotyön kehittämisverkosto) verkostosta tukea, apua ja kannustusta. Kanuunassa on alkanut koulunuorisotyöhanke ( ) tutkija Tomi Kiilakosken johdolla. Varsinaisiksi hankekunniksi on valittu Hyvinkää, Kokkola, Kuopio, Lahti ja Oulu. Muut kunnat saavat halutessaan olla kummikuntia. Porvoo on ilmoittautunut innostuksensa olla aktiivinen kummikunta. Kanuunan hankkeessa mietitään paljon samanlaisia asioita, kuin mitä mekin pohdimme Porvoossa. Kanuunan hankkeen puitteissa järjestetään koulunuorisotyöhön liittyviä seminaareja pari kertaa vuoden 2013 aikana. Kummikunnat tiedottavat toiminnastaan tutkijakehittäjä Kiilakoskea keskustelujen pohjaksi ja näin Porvoo voi saada uusia näkökulmia työhön. Tomi on käytettävissä kehitystyössä ja tarvittaessa tulee kutsuttuna Porvooseen tueksi. 3

4 Missä vaiheessa olemme nyt? Syyskuussa 2012 saimme koulujen käyttöön ensimmäisen luonnoksen koulutarjottimesta kouluille servicebrickan för skolorna (LIITE). Sähköisestä tarjottimesta, koulut voivat nyt ja tulevaisuudessa tutustua yhteistyömuotoihin ja poimia eri toimintamuotoja itselleen, esimerkiksi teematunteja eri aiheista, vierailut nuorisotiloilla, vanhempainillat, ryhmäytystunnit, polut ja putket eri teemoista ja muut nuorisopalveluiden palvelut. Toki tarkoituksena on, että resursseihin saadaan mahtumaan myös tukea, apua ja puuttumista eri akuutteihin tilanteisiin esim. kiusaaminen. Tarjotin molemmilla kielillä löytyy nuorisopalveluiden nettisivuilta, johon sitä päivitetään. Linkit tarjottimeen löytyvät myös koulujen sivuilta suoraan. Tärkein osio tarjottimesta oli nyt alussa yhdyshenkilöiden / yhdysnuorisotilojen nimeäminen jokaiselle koululle. Tarjotin käytiin kertomassa tutuksi ala- ja yläkoulujen rehtoreille sekä oppilashuollon kuraattoreille. Yhdyshenkilöt/tilojen työntekijät ovat vierailleet (tulevat vierailemaan) jokaisella koululla, maalaiskyliä myöten nyt syksyn aikana. Kiertueen aikana tarjotin on tehty tutuksi koulujen henkilökunnalle. Samalla nuorisotyöntekijät ovat kuulleet toiveita, haasteita ja yhteistyöideoita, joita koulut toivovat. Vastaanotto on ollut erinomaisen hyvää! Ja tämä hyvä innosti hakemaan hankerahoitusta kehitystyöhön! Hanketyötekijän turvin Porvoon nuorisopalvelut pääsisi kehittämään keskitetymmin ja tehokkaammin yhteistyökuvioita. Nyt on hyvä takoa, kun rauta on kuuma! HANKKEEN PÄÄTAVOITTEET 1. Yhteistyön laajentaminen, mallintaminen ja käytäntöjen vakinaistaminen nuorisotyön ja koulujen välillä Koulutarjotin-servicebrickan osaksi nuorisotyön ja koulun työarkea. 2. Työntekijöiden osaamisen, taitojen ja tietojen lisääminen ja syventäminen. YHTEISTYÖTAHOT - Porvoon perusopetuksen koulut, lukiot sekä toisen asteen oppilaitokset - Koulujen oppilashuolto - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tulosyksiköt - Kanuuna verkosto 4

5 HANKKEEN TOTEUTUSAIKA Hanke toteutetaan ajalla MITÄ KAIKKEA KEHITTÄMISHANKE PITÄÄ SISÄLLÄÄN? Hanketyöntekijä Hankkeen käytännön työn koordinointiin palkataan kokopäiväinen (38,25 h /vko) hanketyöntekijä. Kouluyhteistyöhön liittyviä suunnitelmia tehdään nuorisopalveluissa koko ajan jo nyt. Touko-kesäkuussa hanketyöntekijä pääsee mukaan kevääksi suunniteltuihin toimintoihin mukaan sekä perehtymään, kehittämään ja suunnittelemaan jo syksyn 2013 kuvioita, jolloin koulujen lukuvuodet alkavat. Hanketyöntekijän työtehtäviin kuuluu: 1. Nuorisopalveluiden ja koulujen yhteistyön kokonaisuuden hahmottaminen, käytännön työn koordinointi ja kehittämistyön suunnittelu. 2. Kehittää ja ideoida yhteistyön muotoja yhteistyössä nuorisotyöntekijöiden ja koulujen henkilökunnan kanssa. 3. Olla mukana toimintojen toteutuksessa. 4. Suunnitella ja toteuttaa koulutuksia työntekijöille (koulujen henkilökunta+nuorisotyöntekijät) tarpeiden ja toiveiden perusteella. 5. Luoda yhteistyömuotoja myös muiden toimijoiden välillä (yhdistykset, kulttuuri ja vapaa-aikapalveluiden tulosyksiköt, kaupungin muut tehtäväalueet ) 6. Raportoida ja tilastoida toimintoja. Asiat, keskittymisalueet, menetelmät, keinot, huomiot ja työtavat, joita haluamme toteuttaa hankkeen aikana. Mitä otamme huomioon hankkeen kulussa? Tavoitteena määritellä nuorisopalveluiden resurssit kouluyhteistyöhön; kuka tekee, millä kouluilla, mitä tekee ja kuinka usein? Osaamiskartoituksella kartoittaa nuorisotyöntekijöiden osaaminen. Millaisia koulutuksia järjestetään? Käytetään hyväksi jo olemassa olevia koulutuskokonaisuuksia esim. Kiva koulu, Friends (Aseman lapset), Stegvis (Folkhälsan). Opitaan yhdessä koulujen henkilökunnan kanssa. Nuorisotyöntekijöiden tavoitteena on kohdata lapsia ja nuoria mahdollisimman laajasti. Löytää kontaktipintaa muihinkin kuin nuorisotiloilla käyviin nuoriin. Kouluissa tavoitetaan kaikki nuoret! 5

6 Organisaatiomuutoksen myötä nuorisopalveluista tuli osa kulttuuri- ja vapaaaikapalveluja (liikunta, kirjasto, kulttuuri, molemmankieliset kansalaisopistot, taidekoulu ja musiikkiopisto) vuoden 2011 alussa. Yhteinen kuvapalveluohjelma on valmistunut. Siinä kuvapalvelut ovat sitoutuneet tekemään yhteisen opetussuunnitelmatarjottimen kouluille ja oppilaitoksille, palvelemaan Porvoolaisia koululaisia. Kehittämistyö jatkuu osana hanketyöntekijän työnkuvaa. Kuvapalvelut toteuttavat koululaisten loma-aikoina toimintaa. Yhteistä tiedotusta kehitetään yhdessä koulujen kanssa. Kuvapalveluiden tulosyksiköiden kanssa yhteistyössä kehitetään yhteisiä kouluja palvelevia toimintoja. Koulujen ja vanhempien toiveesta suunnitellaan koululaisille vapaa-aika- ja harrastemessut, jossa esitteillä on eri harraste ja vapaaajanviettomahdollisuuksia Porvoossa. Porvoossa toimineen monikulttuuriseen työhön kohdennetun Nella hankkeen hyvin alkaneita yhteistyömuotoja valmistavien luokkien (ala- ja yläkoulut ja ammattikoulu) kanssa kehitetään, mm hyvän kotoutumisen edistämiseksi. Suvaitsevaisuus ja rasismin ehkäisy on tärkeä kasvatuksellinen asia kouluille tarjottavista teemoista. Porvoon kaksikielisyys on rikkautta, mutta se tuo myös haasteita kouluyhteistyöhön. Nuorisotyöntekijöiden ruotsin kielen osaamista pyritään kehittämään; rohkaistaan ruotsin kielen käyttöön. Palveluja pitäisi voida tarjota tasapuolisesti sekä suomen että ruotsin kielellä. Ovatko kieliryhmien tarpeet samanlaiset? Porvoossa on paljon kouluja kylissä, maaseudulla ja etäisyydet ovat pitkiä. Miten luoda ja mahdollistaa mahdollisimman tasapuolisesti palveluja myös pienille kyläkouluille?! Hankeraha mahdollistaa kyläkoululaisten tuomisen esim. yhteisiin tilaisuuksiin, joita järjestämme keskitetysti nuorisotiloilla kouluaikaan. Tai vastaavasti nuorisotyöntekijät matkaavat kyläkouluille vaikkapa teematuntien pitoon. Tarpeellisuus ja tarve pitää kokeilla ja todentaa, jotta jatkossa kuljetuksiin löytyisi määrärahoja vaikkapa opetuspalveluiden talousarviosta. Mietimme kouluja viitenä kokonaisuutena Yläkoulut (Pääskytie, Linnajoki, Strömborgska, Lyceiparkens, Albert Edelfelt), Suuret alakoulut (Keskuskoulu, Kvarnbackens, Peippo, Huhtinen, Albert Edelfelt), Pienet alakoulut, toinen aste ja erityiskoulut / luokat. 6

7 Hankehakemuksessa tarkoitetun koululla työskentelevän nuorisotyöntekijän työtehtävät kohdistuvat etupäässä ryhmätoimintoihin, ennaltaehkäisevän oppilashuoltotyön hengessä. Suunnitelmallinen yksilötyö jää opettajille, kuraattorille, psykologille ja erityisnuorisotyöntekijöille. Nuorisotyöntekijä voi toimia yksittäisen oppilaan ja perheen tukena heidän sitä erikseen pyytäessä. Nuorisotyöntekijän yhteistyötä koulukuraattorin ja -psykologin ja muun verkoston kanssa tulisi kehittää. Siten nuorisotyö voisi tehdä entistä tehokkaammin ennaltaehkäisevää oppilashuoltotyötä ryhmien ja kokonaisten kouluyhteisöjen kanssa koulujen oppilashuoltoryhmiä tukeakseen. Hyödyntämällä nuorisotyön verkostoja ja linkkejä kolmannen sektorin toimijoihin voitaisiin kouluilla hyödyntää. Vaikuttamiseen kasvattaminen kuuluu nuorisotyöhön luonnollisena osana. Nuorisotyö tarjoaa kanavia ja tukea oppilaiden kuulemiseen ja huomioon ottamiseen heitä koskevissa asioissa. Oppilaskuntien työn tukeminen, eri koulujen oppilaskuntien tapaamiset sekä nuorten ja päättäjien tapaamistilaisuudet säännöllisesti toteutettuna takaavat kaikille oppilaille tasapuoliset mahdollisuudet oppia keinot vaikuttamiseen ja omien mielipiteiden esittämiseen. Mitä muita tapoja saada nuoret mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan? Nuorisotyöntekijä voi toimia osana oppilashuoltoryhmää ennaltaehkäisevää työtä suunniteltaessa ja toteutettaessa. Oppilashuoltotyö mielletään usein liittyvän vain korjaavaan työhön. Perusopetuksen opetussuunnitelmassa kuitenkin kouluja kehotetaan tukemaan yhteisöllisyyttä edistämällä oppilaan ja huoltajan osallisuutta kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä. Oppilashuollolla edistetään myönteistä vuorovaikutusta ja keskinäisen huolenpidon ilmapiiriä. Luokka-asteiden nivelvaiheet 6 lk -> 7 lk ja 9 lk -> toinen aste koettiin kyselyiden (opinnäytetyö) perusteella tärkeiksi! Luomme nivelvaiheeseen jatkumon, joka alkaa kuudennelta ja päättyy toiseen nivelvaiheeseen, siirtymiseen ja asettumiseen toiselle asteelle. Pyrkimyksenä on, että nuorisopalvelut yhdessä koulun henkilökunnan kanssa tapaa nuoret /luokat kerran vuodessa jonkun teeman merkeissä. Siirtymisvaihe kuudennelta seitsemännelle luokalle on nuorelle suuri mahdollisuus, mutta myös muutos. Kun oma keho suuressa on muutosvaiheessa vaihtuvat myös koulurakennus, luokkakaverit ja opettajat. Porvoossa on useita pieniä kyläkouluja, joiden oppilaille siirtyminen keskustan suuriin yksiköihin ravistelee nuoren turvallisuuden tunnetta. Onkin merkittävää, että oppilaalla on muutosproses- 7

8 sissa mahdollisuus käsitellä muutoksen aiheuttamia tunteita, negatiivisia ja positiivia. Opettajat toivoivat aikaisemmin toteutetulle päihdeputkelle jatkoa. Putki koettiin hyväksi ennaltaehkäiseväksi ja valistavaksi toiminnoksi. Uutta polkua, uusin kehittynein ideoin lähdetään kehittämään yhteistyössä verkoston kanssa. Seiskapäiviä on toteutettu jo vuosia, mutta toiveita päivien sisällön muuttamisesta on tullut sekä kouluilta että nuorisotyöntekijöiltä. Päivät halutaan isommiksi kokonaisuuksiksi ja sisällöiltään tavoitteellisimmiksi. Valmistelutyö alkaa. Sosiaalinen media, verkkonuorisotyö on kiinteä osa nuorisotyöntekijän arkea tänä päivänä. Netistä on tullut luontainen nuorten vapaa-ajan viettopaikka, jossa kohdataan tuttuja ja tuntemattomia kavereita. Netti on myös paikka, jossa esim kiusaamistakin tapahtuu. Työntekijöiden tietotaidon lisääminen on tärkeää tällä alueella. Vanhemmat ja opettajatkin toivovat tukea ja apua asiassa ja nuoret tarvitsevat ohjeistusta netissä hengailuun! Luokkaprojekti; Oppilashuoltoryhmän ja luokanopettajan muodostamassa tiimissä herää huoli jonkin luokan oppilaan tai oppilaiden koulussa viihtymisestä, turvallisuuden tunteen häiriintymisestä tai huomataan jonkin muun seikan häiritsevän oppilaiden hyvinvointia. Mitä tehdä? Nuorisotyöntekijän avulla ja tuella toteutetaan ennalta suunniteltu tavoitteellinen luokkaprojekti yhdessä esim. luokan opettajan tai valvojan, koulunkäyntiavustajan, erityisopettajan tai kuraattorin kanssa. Projektilla on aina selkeä aloitus, toteutusvaihe ja päätös. Lopussa arvioidaan kuinka yhdessä asetettuihin tavoitteisiin on päästy ja sovitaan jatkosta. Porvoossa toteutetaan kouluterveyskysely Vastauksissa esille tulevat tarpeet otetaan huomioon toimintoja suunniteltaessa. 8

9 HANKKEEN TALOUSARVIO Hankkeen talousarvio koostuu Porvoon nuorisopalveluiden omarahoitusosuudesta, joka koostuu suurelta osin nuorisotyöntekijöiden palkkakuluista. Tarkoituksena on sisällyttää jokaisen nuorisotyöntekijän työaikaan n. 2 h viikossa (vuonna 2013) ja seuraavina vuosina n. 3 h viikossa. Hankkeen kokonaistalousarvion suurimmat kustannukset ovat hanketyöntekijän palkkakustannukset asiantuntijapalkkiot, työntekijöiden koulutuksiin ja hanketyöntekijän osallistumismaksut koulutuksiin materiaali- ja välinekustannukset matkakustannukset, jotka mahdollistavat liikkumisen myös kyläkouluihin ja sieltä poispäin. laitehankinnat, tietokone ja atk-yhteydet, käyttömaksut Erillinen talousarvio liitteenä. HANKKEEN HALLINNOINTI JA OHJAUS Hanketta hallinnoi nuorisopalvelut. Hankevastaavana toimii nuorisoasiamies Nina Siltakorpi, joka toimii myös hanketyöntekijän esimiehenä. Porvoon keskustan nuorisotila Zentra on hanketyöntekijän työpiste, josta käsin hän työskentelee. Hanketyöntekijän tueksi on hyvä nimetä sekakielinen moniammatillinen ryhmä, joka ohjaa hankkeen toimintaa. Ryhmä koostuisi 6-8 henkilöstä Hanketyöntekijä, suomenkielisen ala-ja/tai yläkoulun rehtori, ruotsinkielisen ala-ja/tai yläkoulun rehtori, oppilashuollon edustaja, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden johtoryhmän nimeämä edustaja ja 1-2 edustajaa nuorisopalveluista. Lisäksi nimetään kieliryhmäkohtaiset tiimit, joissa on kerran vuodessa mahdollisuus paneutua asioihin kielikohtaisesti. VAKINAISTAMISSUUNNITELMA VISIO: Kaksikielinen koulunuorisotyö Porvoossa on suunnitelmallista ja eri kouluissa koulua käyville oppilaille samanlaatuista. - Tavoitteena on, että hankkeen päättyessä Porvoolla on selkeä raamitus koulunuorisotyöhön! Servicebrickan on monipuolistunut ja saanut sisältöönsä monia uusia herkkuja. 9

10 - Sekä nuorisopalvelut, että koulut ovat sitoutuneita yhteistyöhön ja koulunuorisotyö on sisällytetty koulujen opetussuunnitelmiin sekä nuorisopalveluiden toimintasuunnitelmaan. Nuorisotyön tekeminen yhteistyössä koulujen kanssa on osa nuorisotyöntekijän työarkea. - Hankkeen aikaansaama tulos voi vaikuttaa siihen, onko nuorisopalveluilla nuorisotyöntekijä, joka jatkossakin koordinoi kouluyhteistyötä kokopäiväisesti. - Porvoolla on työntekijöitä, jotka omaavat monipuolista osaamista. LANUKKEEN KOHDAT, JOITA HANKE TOTEUTTAA Bricka hankkeen tavoitteet ja sisältö toteuttavat seuraavia Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman kohtia: Strateginen tavoite 1 Lapset ja nuoret kasvavat aktiivisiksi ja yhteisvastuuta kantaviksi kansalaisiksi o 1.1. Lasten ja nuorten kuuleminen sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet o 1.2. Demokratia-, globaali- ja ympäristökasvatus o 1.3. Oppilaskuntatoiminta o 1.4. Tietoyhteiskuntaosallisuus ja mediataidot Strateginen tavoite 2 Lapset ja nuoret voivat osallistua tasavertaisesti kulttuuri- ja liikunta- ja vapaa-ajantoimintaan o 2.1. Nuorisopalvelut lähipalveluina o 2.2. Harrastusten saavutettavuus o 2.3. Lasten ja nuorten oma toiminta o 2.4. Kansalaisjärjestöt Strateginen tavoite 4 Yhdenvertaisuus toteutuu o 4.1. Rasismi, syrjintä ja suvaitsemattomuus o 4.3. Alueellinen yhdenvertaisuus Strateginen tavoite 7 Kaikilla lapsilla ja nuorilla on lähtökohdistaan riippumatta mahdollisuus saada itselleen korkeatasoinen koulutus o 7.2. Perusopetuksen päättävien nuorten ohjaus Strateginen tavoite 8 Ennaltaehkäisevillä toimilla ylläpidetään lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä o 8.2. Oppilas- ja opiskelijahuolto 10

11 o 8.3. Kiusaaminen o 8.5. Päihteet ja mielenterveys Strateginen tavoite 9 Lasten, nuorten ja perheiden asioita hoidetaan osaavasti ja hyvässä yhteistyössä 9.1. Lasten, nuorten ja perheiden asioiden koordinaatio 9.2. Lasten ja nuorten parissa toimivien osaaminen Nina Siltakorpi nuorisoasiamies, Porvoon kaupungin nuorisopalvelut 11

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 Avustukset lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2012-2015 toimeenpanoon Annika Kattilakoski, Kirjasto-, liikunta- ja nuorisoyksikkö, Pohjanmaan

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma tilannekatsaus

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma tilannekatsaus Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 tilannekatsaus 21.11.2011 1 LANUKE: SÄÄDÖSPOHJASTA Nuorisolain mukaan valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi nuoriso-politiikan kehittämisohjelman.

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Mitä ne täällä tekee?

Mitä ne täällä tekee? Mitä ne täällä tekee? Nuorisotyö opettajien valtakunnassa! Nuorisosihteeri Seija Laitinen 9.10.2013 KOULUNUORISOTYÖ Suomessa verraten uusi työmuoto Hankkeita ja projekteja Tavoitteena toiminnan vakinaistaminen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Koulunuorisotyö Lahdessa. Hyvinvointia ja osallisuutta kouluihin ja oppilaitoksiin

Koulunuorisotyö Lahdessa. Hyvinvointia ja osallisuutta kouluihin ja oppilaitoksiin Koulunuorisotyö Lahdessa Hyvinvointia ja osallisuutta kouluihin ja oppilaitoksiin 3.9.2015 Koulunuorisotyön henkilöresurssit Kuusi päätoimista koulunuorisotyöntekijää yläkouluilla. Nimetty kouluyhteistyöryhmä,

Lisätiedot

KOULUNUORISOTYÖ & OSALLISUUS KOKKOLA

KOULUNUORISOTYÖ & OSALLISUUS KOKKOLA KOULU & OSALLISUUS KOKKOLA 1. Lupa toimia koulussa, mallinnus (2010) 2. Mitä tehdään, ketkä, mitä osataan, halutaan, tarvitaan (2011-2012) 3. Yhteistyön merkitys, tiimityöskentely, toimintakulttuuri ja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkutilaisuudessa oli paikalla yhteensä 23 henkeä, pääosin nuoriso osaston omia työntekijöitä. Koko osaston kokoon nähden osaanotto oli erittäin kiitettävää

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun SYYSKUU Vanhempainilta 7. luokkalaisten huoltajille lokakuun loppuun Alueen vastaava nuoriso-ohjaaja

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kokkola ja nuorisopalvelut

Kokkola ja nuorisopalvelut Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo

Lisätiedot

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi tuleminen Uuden lain keskeiset tavoitteet: Edistetään

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Lasten Parlamentti Varpaset

Lasten Parlamentti Varpaset Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut tarjoaa nuorille ohjattua toimintaa, esiintymismahdollisuuksia, tietoa, neuvontaa ja henkilökohtaista tukea. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa.

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Lahden alkukartoitustilaisuus 12.11.2009 Pääasiallisia haasteita Lahdessa ja kehittämisideoita:

Lahden alkukartoitustilaisuus 12.11.2009 Pääasiallisia haasteita Lahdessa ja kehittämisideoita: Lahden alkukartoitustilaisuus 12.11.2009 Lahden alkukoulutuksessa oli paikalla noin 30 henkeä. Paikalla olevat keskustelivat teemasta vilkkaasti ja innokkaasti. Muihin hankkeessa mukana oleviin Kanuuna

Lisätiedot

Innostaa, kannustaa, tukee ja ymmärtää, että olis parempi ilmapiiri!

Innostaa, kannustaa, tukee ja ymmärtää, että olis parempi ilmapiiri! Innostaa, kannustaa, tukee ja ymmärtää, että olis parempi ilmapiiri! Projektipäällikkö Marjo Kolehmainen, HUMAK. Selvästi parempi mieli 5.9.2012, Tampere. YHDESSÄ, PORUKASSA, RYHMÄSSÄ, KANNUSTETAAN, VÄLITETÄÄN,

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet. Espoo. Maaliskuu 2015.

Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet. Espoo. Maaliskuu 2015. Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet Espoo. Maaliskuu 2015. Koulun palvelutarjonta Erikoistuneet Palvelut Tuki- Palvelut: lääkärit, Arkea tukeva toiminta

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA Oulunsalo Opetussuunnitelman perusteet muuttuivat vuoden 2011 alusta, mikä velvoitti kuntia tekemään muutoksia myös kuntakohtaisiin opetussuunnitelmiin. Oulunsalon

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

PERUSOPETUSLAKI. 2 luku. Kunta opetuksen järjestäjänä

PERUSOPETUSLAKI. 2 luku. Kunta opetuksen järjestäjänä PERUSOPETUSLAKI 2 luku. Kunta opetuksen järjestäjänä 4 3mom. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa? KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa Hupi tiimi Ville Saloranta, hankekoordinaattori Heini Lehtonen, sosiaaliohjaaja (Peltosaari) Kaisa Näsman, sosiaaliohjaaja (Lasitehdas)

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

5.2 Yhteistyö. Oppilaiden osallisuus

5.2 Yhteistyö. Oppilaiden osallisuus 5.2 Yhteistyö Opetustoimi ja koulu tekevät monipuolista yhteistyötä perusopetuksen yhtenäisyyden, eheyden ja laadun varmistamiseksi, toiminnan avoimuuden lisäämiseksi sekä oppilaiden oppimisen ja kasvun

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016 KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT Sivistystoimi/koulutuspalvelut Porvoon kaupunki Sisällys 1 Kuraattori- ja psykologipalveluiden visio ja toiminta-ajatus... 2 1.1 Visio...

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma. Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia

Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma. Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia Laura Hokkanen Innovaatiopalvelut Tanja Räty Nuorisopalvelut Lähetekeskustelu Vanha Ortopedia 8.9.2011 - Lasten

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

Lisätiedot

VASTAUS VALTUUTETTU MARIANNE KORVEN ALOITTEESEEN KOSKIEN KOULUSOVITTELIJAA

VASTAUS VALTUUTETTU MARIANNE KORVEN ALOITTEESEEN KOSKIEN KOULUSOVITTELIJAA Sivistyslautakunta 75 07.09.2016 VASTAUS VALTUUTETTU MARIANNE KORVEN ALOITTEESEEN KOSKIEN KOULUSOVITTELIJAA SIVLK 07.09.2016 75 Valmistelu ja lisätiedot: kehittämispäällikkö Tuija Öberg 040 553 8654 tai

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa 17.9.2014 Opetushallitus KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuollon vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA LASTEN

Lisätiedot

TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu. Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki

TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu. Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki Toinen aste oma valinta oma haaste Valintapäätös erilaiset perusteet Valintapäätökseen

Lisätiedot

Hyvinkäällä on hyvä huomen

Hyvinkäällä on hyvä huomen Hyvinkäällä on hyvä huomen Nuorisotyön paikka: mihin oikeastaan sijoitutaan Erikoistuneet Palvelut Tuki- Palvelut: lääkärit, Arkea tukeva toiminta Koulu kasvuyhtei- sönä. Oppiminen psykologit) 23.6.2014

Lisätiedot

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011 Mikkeli Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin kaupungin opetustoimi p Perusopetus kouluja 26 n. 4800 oppilasta p Esiopetus osin koulujen yhteydessä, osin päivähoidon järjestämänä p Perusopetuksen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Varaslähtö työaikasuunnitteluun: rehtoreiden työaikakokeilun esimerkkinä Tampere

Varaslähtö työaikasuunnitteluun: rehtoreiden työaikakokeilun esimerkkinä Tampere Varaslähtö työaikasuunnitteluun: rehtoreiden työaikakokeilun esimerkkinä Tampere Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Päivi Laukkanen Aluejohtaja Työaikakokeilu lukuvuonna 2013 2014 Mukana perusopetuksen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveydenhoito Oppilashuoltoon osallistuminen terveydenhoitaja osallistuu oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveystarkastus kaikille vuosiluokille Toteutuu vuosittain Laaja terveystarkastus

Lisätiedot

Liite LEMIN KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODEKSI 2016-2017. Hyväksytty sivistyslautakunnassa 11.5.2016 31

Liite LEMIN KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODEKSI 2016-2017. Hyväksytty sivistyslautakunnassa 11.5.2016 31 Liite LEMIN KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODEKSI 2016-2017 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 11.5.2016 31 2 (5) 1. TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET Aamu- ja iltapäivätoiminta on perusopetuslain

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Tehtäväalue: 209150 Varhaiskasvatus Tehtäväalueen palveluajatus: Varhaiskasvatus käsittää lasten päivähoidon, esiopetuksen ja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan. Päivähoidon tarkoituksena on tarjota

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Vuosisuunnitelma. Opettajat. Toiminta-ajatus / keskeiset tavoitteet. Koulun perustiedot. Oppilasmäärä luokittain. Tuntikehys.

Vuosisuunnitelma. Opettajat. Toiminta-ajatus / keskeiset tavoitteet. Koulun perustiedot. Oppilasmäärä luokittain. Tuntikehys. Harhalan koulu Sivu 1/6 Vuosisuunnitelma Koulun perustiedot Koulu:Harhalan koulu Ylläpitäjä:Kaupungm ylläpitämä koulu Koulumuoto:Ala-asteen koulu Oppilasmäärä luokittain Suunnitelma l. luokka 5 2. luokka

Lisätiedot

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURIFOORUMI - KULTURFORUM 12.3.2015 TEEMARYHMÄT 1. Luovan alan yrittäjyys 2. Kolmannen sektorin yhteistyö 3. Kulttuuri- ja

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

Vanhemmat yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentajina

Vanhemmat yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentajina Vanhemmat yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentajina Yhteisvoimin kiusaamista ehkäisemään! Verkatehdas 3.5.2016 Viitekehys selväksi Suomen Vanhempainliitto 109 vuotta kasvatuskumppanuutta Vanhempainyhdistysten

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

3.3 Yhteistyö esiopetuksen aikana ja siirtymävaiheissa

3.3 Yhteistyö esiopetuksen aikana ja siirtymävaiheissa 3.3 Yhteistyö esiopetuksen aikana ja siirtymävaiheissa Yhteistyön tavoitteina on, että esiopetus, muu varhaiskasvatus ja perusopetus muodostavat johdonmukaisen, lapsen kasvua ja oppimista tukevan jatkumon.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5. Koulun ja nuorisotyön yhteistyö Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.2011 1 Taustaa Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kunnissa tapahtuvaa koulun

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

SUUNNITELMA KOULUTUKSELLISEN TASA-ARVON EDISTÄMISEN TOIMENPITEISIIN VUODELLE 2015

SUUNNITELMA KOULUTUKSELLISEN TASA-ARVON EDISTÄMISEN TOIMENPITEISIIN VUODELLE 2015 SUUNNITELMA KOULUTUKSELLISEN TASA-ARVON EDISTÄMISEN TOIMENPITEISIIN VUODELLE 2015 Lahden kaupunki, Sivistystoimiala, Perusopetuspalvelut, 7.11.2013 Koulutuksellinen tasa-arvo hankkeessa kehitetään lasten

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot