KOULUNUORISOTYÖTÄ TORNIOSSA

Transkriptio

1 KOULUNUORISOTYÖTÄ TORNIOSSA Rovaniemellä Katri Keisu, rehtori, Tornion kaupunki, Raumon koulu puh Ilkka Halmkrona, sivistystoimenjohtaja, Tornion kaupunki

2 MISTÄ LÄHDIMME LIIKKEELLE? Koulunuorisotyötä Torniossa on tehty hyvin pitkään, vuosikymmeniä. Mallinnus torniolaiseen koulunuorisotyöhön lähti liikkeelle ESRrahoitteisen Perheille Parasta -hankkeen kautta. Tavoitteena on tukea Tornion kaupungin tuottavuutta ja henkilöstön työhyvinvointia sekä luoda monisektorinen työskentelymalli kuntaorganisaation muutostilanteisiin, erityisesti perheille suunnatuissa palveluissa. Hankkeessa on toteutettu työhyvinvointikysely ja osaamistarvekartoitus henkilöille, jotka työskentelevät Tornion kaupungin perheille suunnatuissa palveluissa. Lisäksi hankkeessa toteutetaan henkilöstökoulutuksia ja kehittämistyöpajoja. Perheille Parasta hankkeessa ovat mukana Tornion kaupungin sosiaali- ja terveystoimi sekä sivistystoimi.

3

4 MIKSI KOULUNUORISOTYÖTÄ? - Koulun arjessa tehtävä nuorisotyö eli koulunuorisotyö on yksi lasten ja nuorten hyvinvointia edistävä ennaltaehkäisevän työn muoto. - Tornion yläkouluilla työskentelee kokeneita nuorisotoimen nuoriso-ohjaajia koulunuoriso-ohjaajina. Heidän työnkuvansa on muotoutunut vähitellen; ei ole edes tarkoituksenmukaista tehdä työnkuvasta kovin tarkkarajaista, koska työn luonne on sellainen, että tilanteet ja tarpeet koululla vaihtelevat. - Tornion kaupungin panostuksella koulunuorisotyöhön on pyrkimyksenä ennaltaehkäistä monia asioita, esimerkiksi lasten ja nuorten syrjäytymistä, yksinäisyyttä ja kiusaamista sekä koulumotivaatioon liittyviä ongelmia.

5 - Koulunuoriso-ohjaajan toiminnan yksi tärkeä tavoite on myös saada nuoria aktivoitumaan vapaa-ajallaan. Koululla tiedotetaan nuorille suunnatusta toiminnasta ja pyritään saamaan heitä mukaan erilaisiin vapaaajan tapahtumiin ja aktiviteetteihin. - Tornio on pitkien etäisyyksien kaupunki. Koulunuorisotyön avulla myös maaseudulla asuvat nuoret voivat osallistua nuorisotoimen toimintaan.

6 KOULUNUORISOTYÖ TORNIOSSA Torniossa on kaksi yläkoulua: Putaan koulu noin 550 oppilasta ja Raumon koulu noin 280 oppilasta. Lisäksi Haaparannan ja Tornion yhteinen noin 300 oppilaan kielikoulu (1-9. luokat). Kouluille nimetty omat koulunuoriso-ohjaajat: Putaan koululla 3 pv/vko Johanna Kallio Raumon koululla 2 pv/vko Terttu Mäkimartti Kielikoululla 1 pv/vko Terttu Mäkimartti Heidän lisäkseen lukuvuonna molemmilla yläkouluilla on oma kouluetsivä ja muutaman tunnin viikossa seurakunnan nuorisotyöntekijä.

7 KESKEISIMMÄT TYÖMUODOT: 1) Täyskäsi -ryhmäytystoiminta kaikille Tornion 7. - luokkalaisille 2) Tukioppilaiden kummiluokkatoiminta Putaan yläkoululla 3) Laajennettu oppilashuoltoryhmät, tarvittaessa yksilökohtainen oppilashuolto 4) Koulukierrokset: Etsivä nuorisotyö tutuksi 9. - luokkalaisille 5) Erityisryhmätoiminta apua tarvitseville (Raumon koululla esim. ART ryhmä) 6) Tukioppilastoiminta eli tukarit 7) Pienryhmätoiminta eli Voimaryhmät 8) Yksilöohjaukset

8 LISÄÄ TOIMINTAMUOTOJA: 9) Päihdeputki kaikille Tornion 6. -luokkalaisille 10) Nuorisotilat tutuksi toiminta 6. ja 7. -luokkalaisille 11) Aarteenmetsästys -ryhmäyttämispäivä Tornion yhteislyseon lukion 1. -luokkalaisille 12) Vappukapina -toimintapäivä Tornion yhteislyseon lukion opiskelijoille 13) Peräpohjolan opiston nuoriso- ja vapaaajanohjaajaopiskelijoiden kanssa tehtävä yhteistyö eri tapahtumissa ja toiminnoissa 14) Adapteri -toiminta; pienryhmätoiminta, erilaiset kouluryhmät 15) Erilaiset tapahtumat ja tempaukset kouluilla

9

10

11

12 KIUSAAMISEN VASTAINEN TYÖ

13 HAASTEITA JA ONNISTUMISEN KOKEMUKSIA - Uuden toimintamallin jalkauttaminen koululle on vaatinut paljon tuumausta, miettimistä, suunnittelua ja järjestelyjä. Asioista on sovittu ja neuvoteltu hyvin monilla eri tasoilla ja monien henkilöiden kesken. - Uuden työntekijän perehdyttämiseen on varattava aikaa. - Esimiehen lisäksi koululla on hyvä olla joku muu nimetty henkilö koulunuoriso-ohjaajan pariksi. Raumon koululla käytettävässä tiimijohtamisen mallissa yksi tiimeistä on koulunuorisotyötiimi; tiimin vetäjä on tärkeä koulunuorisotyöntekijän aisapari. - Koulunuorisotyölle on hyvä olla oma tilansa koululla, johon nuoret osaavat mennä ja josta nuoret tietävät löytävänsä nuorisotyöntekijän. - Itselleen on oltava armollinen: muutos harvoin onnistuu nopeasti tai kivuttomasti.