Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet. Espoo. Maaliskuu 2015.

Transkriptio

1 Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet Espoo. Maaliskuu 2015.

2 Koulun palvelutarjonta Erikoistuneet Palvelut Tuki- Palvelut: lääkärit, Arkea tukeva toiminta Koulu kasvuyhtei- sönä. Oppiminen psykologit) Tomi Kiilakoski

3 Salmela-Aro & Tuominen-Soini (2014) Voimavarat jakautuvat epätasaisesti Tomi Kiilakoski. Nuorten kokemukset ja

4 Nuorisotyön kohde koulussa 1. Yksilötyö 2. Pienryhmätyö 3. Luokan kanssa tehtävä työ 4. Koko koulun tason toiminnot 5. Kouluyhteisön kehittäminen 6. Perheiden kanssa tehtävä työ 7. Koulujen väliset toiminnot

5 Koulun ja nuorisotyön yhteistyön motiivit opettajien ja nuorisotyön toimijoiden kuvaamana 1. Nuoriin liittyvät motiivit: Nuorten kuunteleminen, ryhmäyttäminen, nuorisolähtöisyyden vahvistaminen 2. Henkilö- ja organisaatiokeskeiset motiivit Nuorisotyön näkökulmasta nuorten tavoittaminen, tiedottaminen, toiminnan tutuksi tekeminen Koululla työn helpottuminen ja uudenlaisen työotteen mukaantuleminen. 3. Koulun toimintakulttuuriin vaikuttaminen Koulun muuttuminen oppilaita huomioivammaksi: voi kenties toivoa, että he kokee, että tää on meidän koulu, tätä pidetään hyvänä. Syntys sellasta huolta pitävää toimintaa. (opettaja) Koulun avautuminen ja kiinnittyminen muihin kasvuympäristöihin ja -yhteisöihin:

6 Motiivit koottuna YKSILÖKESKEINEN MOTIIVI Yksittäisen opettajan työtaakan helpottaminen Toiminnallisuutta kouluun, esimerkiksi välitunneille. Ryhmäytys pistemäisenä toimintana Yksittäisen nuoren tuki ja kohtaaminen Uuden osaamisen saaminen koulun käyttöön TOIMINTAKULTTUURINEN MOTIIVI Koulun yhteisöllisen toimintakulttuurin tukeminen Koulun toimintakulttuurin kehittäminen nuorisolähtöiseen suuntaan Ryhmädynamiikan kehittäminen ja ryhmätyötaitojen opettelu Kohtaavan ja kunnioittavan työotteen luominen koko kouluun Organisatorisen oppimisprosessin käynnistäminen, vertaisoppiminen

7 Hyödyt 1. Ryhmädynamiikka - Ryhmäyttämisillä kouluyhteisön tuki. Sillä koetaan olevaan hyötyä ryhmäkoheesion tukena. - tällä hetkellä esimerkiks meiän talossa niin, kaikki opettajat sanois ihan sydämestään, että tottakai seiskaluokkalaiset ryhmäytetään. (Opettaja) - Oppiva yhteisö edellyttää toimivaa ryhmädynamiikkaa ja keskinäistä luottamusta

8 2. Sukupolvisuhteet sukupolvisuhteiden merkitys: se, että koululla on nuorista kiinnostuneita aikuisia, joihin nuorilla on luottamuksellinen suhde on paitsi kouluviihtyvyyden, myös koulumenestyksen kysymys. Nuorisotyöntekijät ovat nuorille positiivisia, ne tsemppaa aina, opettajiin verrattuna ne ei oo niin totisia välttämättä aina ja yleisvaikutelmana ne on mukavia kaikki. Toisaalta kehitettävää on siinä, miten tavoittaa kaikki nuoret.

9 3. Osallisuuden muodot Osallisuus ei ole vain oppilaskuntaa, vaan myös osallistumista koulun arkisiin toimintoihin. Oppilaskuntatoiminnan vahvistuminen (koulutukset, oppilaskunnan hallituksen ryhmäytys, yhteys kunnan päätöksentekoon ja nuorisovaltuustoon) Toisaalta myös nuorten arkisen roolin vahvistaminen ja sellaisten rakenteiden luominen, jossa nuorten on mahdollista olla toimijana, eikä vain oppimisen kohteena.

10 Jatkokysymyksiä ja kehittämisen kohteita Nuorisotyön kuvaaminen opetussuunnitelmatasolla Resurssikysymykset Nuorten digitaaliset ja kasvokkaiset kulttuurit osaksi koulutyötä Nuorten asema ja osallisuus kehittämisen suunnittelussa Formalisaatio ja informalisaatio: nuorisotyön asema koulussa. Missä määrin osallistutaan myös formaaleihin toimintoihin?

11 Jatkokysymyksiä ja kehittämisen kohteita Nuorisotyön kuvaaminen opetussuunnitelmatasolla Resurssikysymykset Nuorten digitaaliset ja kasvokkaiset kulttuurit osaksi koulutyötä Nuorten asema ja osallisuus kehittämisen suunnittelussa Formalisaatio ja informalisaatio: nuorisotyön asema koulussa. Missä määrin osallistutaan myös formaaleihin toimintoihin?

12 Yhteistyön edellytyksiä ja esteitä Yhteinen aika ja keskustelu Yhteiset tavoitteet Opettajakulttuurin muoto Rehtorin tuki ja kyky tukea prosesseja Sijoittuminen kouluaikaan: oppitunnit, välitunnit Sijoittuminen kouluvuoteen Tomi Kiilakoski

13 Kokkola: koulunuorisotyön vuosikello Tomi Kiilakoski

14 Kenen tulisi muuttua nuorten Kohdennettu nuorisotyö Kaikkiin nuoriin kohdistuva nuorisotyö Painopiste nuor(t)en toimintaan, oppimiseen, kouluviihtyvyyteen tai minäkuvaan vaikuttamisessa (nuorten toiminnan tukeminen niin, että hän sopeutuu yhteisöön) vai palvelujen? JOPO-luokat, kerhot, yksilötason tukitoimet, haasteellisten Välituntitoiminnot, koulunuorisotilat, tapahtumat, retket, teemapäivät, tuotteistetut paketit, tilanteiden tuki, kohdennetut ryhmäyttämiset (useimmissa tapauksissa). pienryhmät, nivelvaiheen työ. Painopiste kouluyhteisön toimintaan vaikuttamisessa (yhteisöön vaikuttaminen niin, että se kohtaa eri nuorten tarpeet paremmin.) Moniammatilliset tiimit nuorten tukena. Aikuisten kouluttaminen nuorten kanssa toimimiseen. Ryhmäyttämiset (tapauksissa, joissa kehitetään koko koulun ryhmäosaamista), tukioppilastoiminta, osallisuustyö.

15 Esitys perustuu teokseen Kiilakoski, Tomi Koulu on enemmän. Nuorisotyön ja koulun yhteistyön käytännöt, mahdollisuudet ja ongelmat. Julkaisuja 155. Nuorisotutkimusverkosto.