Maahanmuuttajat, monikulttuurisuus ja työelämä. Aini Pehkonen (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maahanmuuttajat, monikulttuurisuus ja työelämä. Aini Pehkonen (toim.)"

Transkriptio

1 Maahanmuuttajat, monikulttuurisuus ja työelämä Aini Pehkonen (toim.) Kuopion yliopisto Kuopio 2007

2 Julkaisija: Taitto: Kansi: Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen -pilottihanke Minna Canth -instituutti Kuopion yliopisto PL 1627, Kuopio Tarja Koponen Tarja Koponen Kannen valokuva: Eine Pakarinen 2007: Mosaiikki ISBN ISBN (PDF) Painopaikka: Kopijyvä Kuopio 2007 Finland

3 Saatesanat aahanmuuttajat, monikulttuurisuus ja työelämä -julkaisu on Itä- MSuomen maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen -pilottihankkeen (ISMO) tutkimusosan loppuraportti. Hankkeen on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja Itä-Suomen Lääninhallitus/Sivistysosasto. Hanketta hallinnoi Pohjois-Savon koulutuskuntayhtymä/ammatti- ja aikuisopisto ja Kuopion yliopiston Minna Canth-instituutti vastasi tutkimusosuudesta. Pilottihanke oli kokonaisuudessaan vuoden mittainen (2007), ja tutkimusosa käynnistyi huhtikuussa Monikulttuurisen osaamisen kehittäminen ja vahvistaminen Itä-Suomessa Monikulttuurinen työyhteistö maahanmuutajien kokemukset syntyperäisten suomalaisten kokemukset henkilöstöjohtamisen haasteet Maahanmuuttajien yrittäjyys yritystoiminnan laajuus ja muodot liiketoiminnan esteet yhteiskunnallinen vaikuttavuus Maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen työntekijöiden kokemat haasteet maahanmuuttajaasiakkuuksissa kehittämistarpeet Kuvio 1. Tutkimusaihiot Työhyvinvoinnin edistäminen Tutkimusten tavoitteena oli paikantaa monikulttuurisen Itä-Suomen kehittämishaasteita ja edistää hyväksyviä työkäytäntöjä monimuotoisessa työelämässä. Tutkimusosan muodostaa kolme tutkimusta, joita yhdistävinä elementteinä olivat: Itä-Suomi, maahanmuuttajat ja työelämä (kuvio 1). Tutkimusten keskeisimmät tulokset on esitetty tässä julkaisussa omina artikkeleinaan. Julkaisun ensimmäinen artikkeli kohdistuu monikulttuurisiin työyhteisöihin. Työelämän kulttuurinen monimuotoistuminen tuo organisaatioiden eri toimijoille lukuisia haasteita, joista työyhteisön toimivuuteen liittyvät kysymykset eivät ole vähäisempiä. Artikkelissa pohditaan työhön perehdytyksen problematiikkaa. Toinen artikkeli selvittää maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen haasteita työvoimahallinnon- ja aikuiskoulutuksen konteksteissa. Keskeinen tehtävä on paikantaa monikulttuurisen ohjauksen haasteita. Kolmas ja viimeinen artikkeli käsittelee

4 maahanmuuttajien yrittäjyyttä Itä-Suomessa. Katse on kohdistunut venäläistaustaisten maahanmuuttaneiden yrittäjyyden motiiveihin ja yleisemmin, mitkä mahdollisuudet maahanmuuttaneella on perustaa yritys Suomeen. Kiitämme lämpimästi tutkijoina Savon-, Pohjois-Karjalan-, ja Etelä- Savon koulutuskuntayhtymien Ammatti- ja aikuisopistojen henkilöstöä hyvästä yhteistyöstä hankkeen aikana. Kaunis kiitos kuuluu Kuopion yliopiston Minna Canth -instituutin johtajille dosentti Pekka Hyvöselle ja professori Kerttu Tossavaiselle luottamuksesta ja kannustuksesta tutkimustyön aikana. Lisäksi sydämellinen kiitos Teille eri organisaatioiden henkilöstön edustajat myönteisestä ja innovatiivisesta asenteestanne tutkimusaineiston keräämiseemme ja tutkimuksiimme. Apunne on ollut ensiarvoisen tärkeä. Kuopiossa joulukuussa 2007 Aini Pehkonen ISMO-hankkeen tutkimuspäällikkö Kuopion yliopisto/minna Canth -instituutti

5 Sisältö Saatesanat 1 Työhön perehdytys monikulttuurisessa työyhteisössä...7 Aini Pehkonen 1.1 Taustaksi Monikulttuurisuus Monikulttuurisuuden käsite Monikulttuurisen työelämän haasteet Tutkimustehtävä, aineisto ja analyysimenetelmä Työhön perehdytys Perehdytyksestä mentorointiin Kehittämisen haasteet Yhteenveto...21 Lähteet Osaamisen tunnistamisen haasteita maahanmuuttajaasiakkuuksissa...27 Eine Pakarinen 2.1 Taustaksi Monikulttuurinen ohjaus Ohjaus Monikulttuurinen ja dialoginen vuorovaikutus Tutkimustehtävä, aineiston kuvaus ja analyysimenetelmä Monikulttuurisen ohjauksen haasteita Maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen Ohjaukselliset ja vuorovaikutukselliset haasteet Yhteenveto...45 Lähteet Venäjältä muuttaneet yrittäjinä Itä-Suomessa...51 Jaana Okulov 3.1 Taustaksi Maahanmuuttajayrittäjyys Maahanmuuttajien yrittäjäksi ryhtymisen motiiveja Maahanmuuttajayrittäjyyden nykytilanne Suomessa Tutkimustehtävä, aineiston kuvaus ja analyysimenetelmä Venäjältä muuttaneiden yritystoiminta Itä-Suomessa Maahanmuuttajayrittäjien taustatietoja ja motiiveja Yrityksen perustaminen Suomessa maahanmuuttajien kuvaamana Maahanmuuttajayritysten toimintamahdollisuudet ja esteet Itä-Suomi yrityksen toimintaympäristönä Yhteenveto ja pohdinta...74 Lähteet...77

6 Kuviot ja taulukot Kuvio 1. Tutkimusaihiot Kuvio 2. Maahanmuutto Suomeen Kuvio 3. Suomessa asuvat suurimmat ryhmät vuonna 2006 Kuvio 4. Suomen väestö iän ja sukupuolen mukaan 2006 Kuvio 5. Suomen väestö iän ja sukupuolen mukaan 2020 Kuvio 6. Tutkimusasetelma Kuvio 7. Haastateltujen ikäjakauma Kuvio 8. Haastateltujen työkokemus maahanmuuttajatyössä Kuvio 9. Osaamisen tunnistamisen kenttä Kuvio 10. Maahanmuuttajien ohjausprosessissa osaamisen tunnistamiseen vaikuttavia tekijöitä Kuvio 11. Vuonna 2004 toiminnassa olevat maahanmuuttajien yritykset ja niiden perustamisvuodet Kuvio 12. Maahanmuutajayritykset kokoluokittain vuonna 2004 Taulukko 1. Maahanmuuttajien yritysten toimialat Suomessa vuonna 2004

7 1 Työhön perehdytys monikulttuurisessa työyhteisössä Aini Pehkonen 1.1 Taustaksi S uomessa asui vuoden 2006 lopussa pysyväisluonteisesti noin ulkomaan kansalaista, mikä on noin 2 % koko väestöstä (kuvio 2). Itä- Suomen väestöstä ulkomaalaisten osuus on vähän yli prosentin. Suomi ei ole toistaiseksi erityisesti houkutellut maahanmuuttajia, vaan maahanmuuton lisääntymisen syyt ovat olleet Suomen ulkopuolella. Suomen hallitus on hyväksynyt uuden maahanmuuttopoliittisen ohjelman ( ), jonka yksi keskeinen tavoite on työperäisen maahanmuuton aktiivinen edistäminen. Nykyisin työperäisen maahanmuuton osuus on kaikesta maahanmuutosta noin 10 %. Suomeen on eniten muuttanut Venäjältä, Virosta, Ruotsista ja Somaliasta (kuvio 2). Pääasiassa (85 %) maahanmuuttajat ovat sijoittuneet Suomessa suurimpiin kaupunkeihin ja useimmiten kaupungissakin tietyille alueille. Humanitäärisistä syistä johtuva maahanmuutto lisääntyi 1990-luvulla, tosin jo 1970-luvun alussa tulivat ensimmäiset suurehkot pakolaisryhmät Chilestä Suomeen. Ensimmäiset vietnamilaiset, niin sanotut venepakolaiset, tulivat Suomeen vuonna Kaiken kaikkiaan maahanmuutto Suomeen on perusteltua nähdä prosessina, joka muuttuu sekä ajassa että reaktiona ulkoisiin muutosprosesseihin ja harjoitettuun ulkomaalaispolitiikkaan. Maahanmuuttajien yleisimmät syyt tulla Suomeen ovat paluumuutto (esim. Ruotsista, entisen Neuvostoliiton alueelta, Venäjältä ja Virosta), pakolaisuus ja turvapaikan hakeminen (esim. Somalia, Bosnia-Hertsegovi- 7

8 Aini Pehkonen na, entisen Jugoslavian alue, Romania), avioituminen ja muut perhesyyt. Pääasiassa (85 %) maahanmuuttajat ovat sijoittuneet Suomessa suurimpiin kaupunkeihin ja useimmiten kaupungissakin tietyille alueille. Itä-Suomeen muuttaneet ulkomaalaiset eivät ole myöskään homogeeninen ryhmä, joten joukossa on sekä kansainvälisiä osaajia että pakolaisstatuksen omaavia henkilöitä. Kuvio 2. Maahanmuutto Suomeen. Muuttoliikkeessä on siis erotettavissa vapaaehtoinen liikkuvuus ja pakolaisuus. Vapaaehtoisen muuton perustyyppejä ovat maassamuutto ja maiden välinen siirtolaisuus. Siirtolaisuuden syistä ja seurauksista on erilaisia teorioita, jotka korostavat joko vastaanottajavaltioiden vetovoimatekijöitä tai lähtömaiden muutto-painetekijöitä. Uusklassisen taloustieteen teoriamalleissa muuttoliikettä tarkastellaan työvoiman ja tarjonnan välisenä prosessina. Tällöin ihmiset muuttaisivat maksimoidakseen inhimillisen pääomansa tuoton eli osaamisensa ja työpanoksensa. Vastaavasti työmarkkinateoriat korostavat, ettei siirtolaisuus ole taloudellisessa mielessä jonkin väestönosan väliaikainen olotila, vaan kysymyksessä on työmarkkinoiden kahtiajakautuminen. Siirtolaiset tekevät huonoimmat työt. Sosiologiset teoriamallit keskittyvät 8

9 Työhön perehdytys monikulttuurisessa työyhteisössä puolestaan muuttopäätöksen syntyyn ja seurauksiin ja maailmansysteemiteoriat tutkivat pääomien, tavaroiden ja työvoiman liikkeitä toisiinsa kietoutuneina järjestelminä. (Ylänkö 2000, 33; ks. myös Stalker 2000.) Ulkomaalaiset Suomessa Suurimmat ryhmät ) Venäjä Viro Ruotsi Somalia 2) Serbia Kiina Irak Thaimaa Saksa Isoja Montenegro Britannia Lähde: VRK 1)sis.ent.Neuvostoliitto 2)sis.ent.Jugoslavia Kuvio 3. Suomessa asuvat suurimmat ryhmät vuonna (Ulkomaalaisvirasto 2007.) Pakolaisuus on erilaisiin poliittisten, taloudellisten tai ympäristötekijöiden aiheuttamaa pakkoluonteista muuttoa maasta toiseen. Yleisessä keskustelussa termit pakolainen ja turvapaikanhakija menevät herkästi sekaisin. Turvapaikanhakija ei ole saanut vielä vastausta viranomaisilta anomukselleen, kun vastaavasti pakolainen on saanut turvapaikan vastaanottavalta valtiolta. Egon F. Kunz (1973) toteaa, että eri aikoina maastaan lähteneet pakolaisvuosikerrat ovat ominaisuuksiltaan erilaisia. Vainon ennakoivat ensimmäiset lähtijät ovat yhteiskunnalliselta asemaltaan lähellä vallan keskusta, joten he pystyvät ennakoimaan, milloin yhteiskunnallinen tilanne on vaarassa muuttua. Tämä ryhmä pystyy lähtemään rauhallisimmissa oloissa kuin myöhemmin lähtevät akuutit pakolaiset, jotka voidaan erotella poliittisen, taloudellisen, etnisen ja muun yhteiskunnallisen aseman mukaisiksi ryhmiksi. (Forsander 2002, 134.) Kansainvälisesti tarkasteltuna elintasoerot ja poliittiset konfliktit selittävät eniten siirtolaisvirtoja maailmassa (esim. Ylänkö 2000, 23). Lisäksi 9

10 Aini Pehkonen on todettu, että maahanmuutto vähenee oleellisesti, kun lähtömaan elintaso on % kohdemaan elintasosta. (Stenberg 2004.) Yhtäältä yksilöllä on ihmisoikeuksiin vedoten oikeus lähteä maastaan, mutta toisaalta siihen ei kuitenkaan liity toisen valtion automaattista oleskeluluvan myöntämistä. Hammar (1990) on todennut, ettei maahanmuuton rajoituksissa ole tarkoituksena kuitenkaan estää ulkomaalaisia muuttamasta tiettyyn maahan tai nauttimasta tulomaan eduista. (Vrt. Lepola 2000.) Maahanmuuton rajoituksissa on Hammarin mukaan tavoitteena tasa-arvoisuuden periaatteen vaaliminen: kuinka hyvinvointivaltio voi taata kaikille asukkailleen samanlaiset standardit työelämässä, asumisessa ja koulutuksessa siten, ettei alaluokkaa syntyisi tai sen olemassaoloa hyväksyttäisi. Suomessa maahanmuuttajista suurin osa (noin 76 %) kuuluu työikäiseen väestöön. Vaikka työikäisen väestön osuus on suurempi kuin suomalaisilla (67 %), työvoimaan kuuluvia on noin 43 %. Pahin työttömyys on niillä väestöryhmillä, jotka ovat tulleet Suomeen pakolaisina eli irakilaisilla, somalialaisilla ja entisen Jugoslavian alueilta. Marokkolaisten työttömyysaste on myös korkea yli 50 %. Työministeriön tilastoiden mukaan oli vuonna 2006 ulkomaalaisten miesten työttömyysaste 19 % ja vastaavasti naisten 28 %. Ulkomaalaisilla on siis vaikeuksia sijoittua suomalaisille työmarkkinoille, mikä kertoo osaltaan myös maahanmuuttaneiden osaamisen tunnistamisen haasteellisuudesta. Maahanmuuttaneisiin kohdistuvissa tutkimuksissa on oltu kiinnostuneita kotimaasta lähdön syistä (esim. Korkeasaari & Söderling 1998), mutta myös maahanmuuttajien suhteesta uuteen asuinmaahansa. Tällöin tutkimuksen kohteina ovat olleet: maahanmuuttajien sopeutuminen ja siihen liittyvät ongelmat (esim. Ekholm 1994; Joronen 1997; Valtonen 1999; Forsander & Alitolppa-Niitamo 2000), maahanmuuttajien identiteetti (esim. Liebkind 1994; Alitolppa-Niitamo 1994; Oinonen 1999; Marjeta 2001), maahanmuuttajiin kohdistuva rasismi, syrjintä sekä suomalaisten etniset asenteet (esim. Jasinskaja-Lahti & Liebkind 1997; Jaakkola 1995; 1999; Pitkänen & Kouki 1999; Paananen 1999; Makkonen 2000; Liebkind & Eränen 2000), maahanmuuttajien asema työmarkkinoilla (esim. Jaakkola 2000; Forsander 2002; Pehkonen 2006) sekä kodin merkitys maahanmuuttajille (esim. Huttunen 2002). Tässä raportissa katse on puolestaan kohdistunut monikulttuurisiin työyhteisöihin. EU:n myötä myös suomalainen yhteiskunta on auennut yhä enemmän. Kansainvälisyys on olennainen osa niin julkisen sektorin toimintaa kuten yrityksissäkin. Kansainvälinen toiminta työyhteisöissä on monimuotoisempaa kuin kansallinen. Erilaisissa kulttuureissa toimiminen haastaa työn te- 10

11 Työhön perehdytys monikulttuurisessa työyhteisössä kemisen ja vaikuttaa työn tuloksellisuuteen. Tämän artikkelin tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, millaisia käytäntöjä työyhteisöissä on ja millaisia kehittämistarpeita siinä on tunnistettavissa, jotta monikulttuurinen työyhteisö olisi resurssi. Katse on kohdistunut tässä artikkelissa työhön perehdyttämisen problematiikkaan. Artikkelin aluksi käsittelen haasteellista monikulttuurisuuden käsitettä ja sitä, miksi juuri nyt on ajankohtaista keskustella kyseisestä asiasta. Työelämän kulttuurinen monimuotoistuminen tuo organisaatioiden eri toimijoille lukuisia haasteita, joista työyhteisön toimivuuteen liittyvät kysymykset eivät ole vähäisempiä. Luvussa 1.3 kuvaan empiirisen aineiston ja analyysimenetelmän. Luvussa 1.4 tuotan empiirisen aineistoni pohjalta tietoa työhön perehdytyksestä ja sen tuomista haasteista monimuotoisista itäsuomalaisista työyhteisöistä. Artikkeli päättyy lyhyeen yhteenvetoon. 1.2 Monikulttuurisuus Cultura on latinaa ja tarkoittaa ihmisten harjoittamaa maanviljelystä ja eläintenhoitoa. Myöhemmin käsite liitettiin hengenviljelyyn (Cicero). Monikulttuurinen/pluralistinen yhteiskunta on haasteellinen, koska pluralistisessa yhteiskunnassa yhtenäinen normi- ja arvopohja ovat mahdottomuus. Toisaalta on aiheellista pohtia, mitä monikulttuurisuus-termillä tarkoitetaan eri yhteyksissä. Moninaisuus, monimuotoisuus ja monikulttuurisuus -käsitteiden merkitykset eivät ole vielä vakiintunut suomen yleiskielessä Monikulttuurisuuden käsite Kirjallisuudessa on paikannettu ainakin neljä erilaista kulttuuriparadigmaa: kulttuurideprivaatio, kulttuurinen erilaisuus, kulttuuri resurssina ja muuttuva kulttuuri. Kulttuurideprivaatio (Banks 2002; Sleeter & Grant 1999; Irwin 1996) tarkoittaa sitä, että kulttuurin edustajilta puuttuu niitä asenteita ja taitoja, joita kyseisessä yhteiskunnassa menestyminen edellyttää (esim. kieli, interpersoonalliset taidot). Kulttuurinen erilaisuus (Banks 2002; Sleeter & Grant 1999; Trompenaars 1993) korostaa kulttuurista jatkuvuutta. Se huomio kulttuurisia vahvuuksia, joiden avulla assimiloidutaan yhteiskuntaan. Kulttuurisia eroja ovat esimerkiksi oppimistyylit, viestintätyylit ja kieli. Kulttuuri resurssina lähestyy monimuotoisuutta innovaation ja luovuuden lähteenä (Fox 1994; Mäkilouko 2003), jolloin myös kieli ja eri kulttuurit nähdään re- 11

12 Aini Pehkonen surssina. (Ruiz 1986.) Kulttuurien välinen interaktio on tällöin tiedon siirtämistä. Muuttuva kulttuuri- paradigmassa (Gutierrez 2005) yksilö on keskipisteenä, jolloin on vaikea osoittaa ryhmäkohtaisia kulttuuripiirteitä. Suomessa monikultturisuutta käytetään usein synonyymina kansainvälisyydelle, jolloin se kuvaa tilaa, jossa on rinnakkain useita erilaisia kulttuurisia, kieli- ja etnisiä ryhmiä. Toisaalta monikulttuurisuudella tarkoitetaan myös poliittisia ohjelmia, joissa valtio tai muu instanssi pyrkii ottamaan huomioon kulttuurien erityiset tarpeet ja takaamaan niille oikeuksia tasa-arvon toteuttamiseksi ja konfliktien ehkäisemiseksi. (Ylänkö 2000, ) Eturistiriitojen todennäköisyys on suuri. Monikulttuurisuus kertoo yhtäältä, että yhteiskunnassa elää rinnakkain monia, kulttuuriltaan toisistaan poikkeavia ryhmiä ja toisaalta puhe moneudesta olettaa vastinparikseen jonkin yhden ja yhtenäisen. Monikulttuurisuuden erilaisuuden ulottuvuuksia ovat etnisen taustan lisäksi laajasti ymmärrettynä muun muassa ikä, sukupuoli, uskonto, vammaisuus, seksuaalinen käyttäytyminen, perheen muoto, ulkonäkö, sosiaalinen ja taloudellinen asema. Kansainvälisessä monikulttuurisuutta käsittelevässä kirjallisuudessa (Payne 1997) erotetaan monikulttuurisessa työssä kulttuurisensitiivinen ja rasismin- ja syrjinnänvastaiset viitekehykset. Kulttuuritietoisessa työorientaatiossa korostuu kulttuurien tuntemus ja siihen kiinteästi liittyvä yksilölähtöinen työote, kulttuuritulkkien hyödyntäminen ja reflektiivisyys. Yksilöiden erilaisuuden myönteinen huomioiminen on tärkeää. Rasismin- ja syrjinnänvastaisessa työorientaatiossa painottuu strukturalistinen näkemys, jonka mukaan eriarvoisten valta-asetelmien nähdään johtavan vähemmistöjen alisteiseen asemaan. Syyt, miksi monikulttuurisuudesta keskustellaan aktiivisesti Suomessa, johtuvat muun muassa Suomen väestön kehityksestä. Suomen väestö ikääntyy ja harmaantuu sekä syntyvyys on vähäistä. (Kuviot 4 ja 5.) Väestön ikääntyminen on havaittavissa koko Euroopassa, ja vastaavasti väestönkasvu paikantuu Aasiaan ja Afrikkaan. Vuosina Suomen työmarkkinoilta poistui ensi kertaa ikääntymisen vuoksi enemmän työvoimaa kuin sinne tuli. Pulaa työvoimasta on esimerkiksi siivousalalla, liikenteessä, rakennusalalla sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Suomessa työskentelee vuosittain eripituisia ajanjaksoja noin virallisesti rekisteröityä ulkomaalaista työntekijää. Sitran julkaisema Suomi ohjelman loppuraportissa esitetään Suomen tarvitsevan jopa maahanmuuttajaa vuosittain (Hautamäki 2003). 12

13 Työhön perehdytys monikulttuurisessa työyhteisössä Kuvio 4. Suomen väestö iän ja sukupuolen mukaan (Tilastokeskus 2006.) Kuvio 5. Suomen väestö iän ja sukupuolen mukaan Tilastokeskuksen tekemä ennuste (Tilastokeskus 2006.) 13

14 Aini Pehkonen Monikulttuurisen työelämän haasteet Suomen työelämästä poistuu vuodesta 2000 vuoteen 2015 noin miljoona henkilöä vanhuus- ja muille eläkkeille sekä kuoleman kautta. Jo vuoteen 2010 mennessä työelämästä poistuu yli henkilöä, mikä merkitsee noin 30 % vuoden 2000 työllisistä. (Tiainen 2001.) Tilastokeskuksen ( ) työssäkäyntitilasto totesi jo vuosituhannen alussa, että ikääntyminen koskettaa eniten yrittäjiä. Tätä selittää osin maatalousyrittäjien ikääntyminen. Julkisella sektorilla, niin kunnissa kuin valtiollakin, ikääntyvien osuudet työvoimasta ovat yhtäläiset. Poistuva työvoima ei ole silloin ongelma, jos työmarkkinoille tuleva työvoima korvaa sen. Suomen työikäinen väestö oli vuonna 1996 iäkkäämpää kuin Euroopan maissa keskimäärin. Suomessa työikäisestä väestöstä 18,5 % on vuotiaita ja 37 % vuotiaita. Vastaavat osuudet ovat muissa EU-maissa keskimäärin 20 % ja 35 %. (Miettinen et al ) On arvioitu, että vuonna 2010 olisi vuotiaiden osuus työväestöstä noin 52 %, ja se lisääntyy hieman (54 %) vuoteen 2020 mennessä. Suomessa on paine kehittää aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa ja lisätä työperäistä maahanmuuttoa suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Työelämä ja työorganisaatiot ovat haasteiden edessä. Monikulttuurisia organisaatioita käsittelevässä kirjallisuudessa on yhtenä tavoitteena luoda positioita, joissa toiseus ja erilaisuus voivat olla. (Juuti 2005,17.) Hoefstede (1980; 1993) on luokitellut monikulttuurisuutta perusulottuvuuksina. Keskeisiksi perusulottuvuuksiksi hän on nimennyt dimensiot: feminiinisyys-maskuliinisuus, yksilöllisyys-yhteisöllisyys, valtaetäisyys-epävarmuuden sieto/välittäminen. Trombenaars (1993) puolestaan on tutkinut muita kulttuureja suhteessa länsimaisiin kulttuureihin. Hän toteaa, että on kulttuureja, joissa korostuu toiminnallinen täsmällisyys selkeinä työrooleina, kun taas toisissa kulttuureissa korostuu ihmisten yhdessä työskentely. Lisäksi joissakin kulttuureissa korostuu yksilöiden vastuu, kun toisaalla ryhmien odotetaan kantavan vastuun. Joissakin kulttuureissa yksilöt identifioituvat yksilöinä, kun taas toisaalla ensisijaisesti organisaatioiden jäseninä. Asema voi lisäksi periytyä tai se ansaitaan koulutuksen ja saavutusten perusteella. Huomionarvoista on, että Hoefstede ja Trombenaars vertaavat eri kulttuureja länsimaisesta asetelmasta käsin. Holden (2002) on jäsentänyt kiinnostavasti monikulttuurisuuden johtamisen osaksi osaamisen johtamista. Holden pitää organisaation keskeisinä resursseina inhimillisiä voimavaroja, kuten osaamista ja vaikuttamisen muotoja. Hänen näkemyksensä mukaisesti osaaminen on jatkuvaa vuorovaikutusta ja yhteisten neuvottelujen tulosta. Näin monikulttuurisuuden 14

15 Työhön perehdytys monikulttuurisessa työyhteisössä johtaminen on tiedon ja osaamisen siirtämistä, ja tällöin se mahdollistaa organisaation oppimisen. Alvesson (2004) on kritisoinut Holdenin mallia siitä, ettei siinä problematisoida osaamisen käsitteen abstraktia ja osin vaikeaselkoistakin luonnetta. Työelämän kulttuurinen monimuotoistuminen tuo organisaatioiden eri toimijoille lukuisia haasteita, joista työyhteisön toimivuuteen liittyvät kysymykset eivät ole vähäisempiä. Laki yhdenvertaisuuden turvaamisesta astui voimaan vuonna 2004 (Yhdenvertaisuuslaki 21/2004). Lailla halutaan turvata muun muassa etnisen yhdenvertaisuuden turvaaminen työhönottoperusteissa. Työhön liittyvään syrjinnän kokemuksia on tutkittu työnhakuun, työssä etenemiseen, työstä irtisanomiseen, työpaikalla loukkaamiseen ja kiusaamiseen liittyen. Suuri osa maahanmuuttajista on kokenut, että työnantaja tai työtoverit ovat kohdelleet heitä eriarvoisesti. (Esim. Jaakkola 2000; Joronen 2005.) Eriarvoista kohtelua työtovereiden ja esimiesten asenteissa olivat kokeneet eniten somalialaiset ja vähiten vietnamilaiset työntekijät. (Sutela 2005.) Pauli Juutin tutkimuksessa Monikulttuurisuus voimavaraksi (2005) puolestaan todetaan, että valtaosa Juutin tutkimukseen osallistuneista maahanmuuttajista antoi esimiesten johtamistavalle hyvän arvosanan. Noin joka neljäs maahanmuuttaja tosin koki, että maahanmuuttajia pidetään työpaikoilla alempiarvoisessa asemassa kuin suomalaisia. Myös vuorovaikutuksen hyödyntämiseen kannattaa Juutin tutkimustulosten mukaan kiinnittää huomiota. Trux n (2005) tutkimus kohdistui IT-alan työpaikkaan, jossa yleiskielenä oli englanti. Kyseisellä alalla työskentelee asiantuntijoita, jotka olivat saapuneet Suomeen kutsuttuina tai perheenjäseninä. Syrjintäepäilyksiä oli vähän, tosin suomalaisilla ja ulkomaalaisilla oli toisistaan poikkeavia näkemyksiä siitä, millaista on hyvä työ sekä millainen on hyvä esimies tai työntekijä. 1.3 Tutkimustehtävä, aineisto ja analyysimenetelmä Tämä artikkeli on osa monikulttuurista työyhteisöä koskevaa tutkimusta. Kokonaistutkimuksen tehtävänä on selvittää, millaisia haasteita monikulttuurinen työyhteisö asettaa johtamiselle, työtoveruudelle ja työn tekemiselle niin maahanmuuttajalle kuin syntyperäiselle suomalaiselle, kun ulkomaalaistaustainen henkilö on työtoverina. (Kuvio 6.) Tämä artikkeli vastaa kysymykseen: miten työhön perehdyttäminen toteutuu maahan- 15

16 Aini Pehkonen muuttaja-taustaisille työntekijöille, ja millaisia kehittämistarpeita mahdollisesti siinä on. Johtaminen Toimiva monikulttuurinen työyhteisö Maahanmuuttotaustainen työntekijä Syntyperäinen suomalainen työntekijä Kuvio 6. Tutkimusasetelma. Tutkimuksen kohdejoukon muodostavat itäsuomalaiset työyhteisöt, joissa on maahanmuuttajia töissä. Aineiston analyysissa keskityn erityisesti yhdistämään maahanmuuttajien ja syntyperäisten suomalaisten kokemukset vuoropuheluksi. Aineiston olen kerännyt haastattelemalla johtajia, henkilöstöpäälliköitä, maahanmuuttajataustaistaisia ja syntyperäisiä suomalaisia työntekijöitä eri toimialoilta. Haastattelut (10) olen toteuttanut syys-joulukuussa 2007 Itä- Suomessa. Yhteistiedot haastateltaviin sain niin sanotulla lumipallotekniikalla eli niin maahanmuuttaneet kuin eri työyhteisöjen jäsenet antoivat potentiaalisten haastateltavien yhteystietoja. Kaikki pyydetyt henkilöt suostuivat haastatteluun. Haastattelut tapahtuivat haastateltavien työpaikoilla. Haastattelut toteutuivat puolistrukturoituina teemahaastatteluina, jolloin haastattelun aihepiirit on etukäteen suunniteltu. Haastattelurungon teemat jakautuivat monikulttuurisuuden käsitteeseen työyhteisössä, rekrytointiin, perehdytykseen, työn tekemisen ja johtamistyön haasteisiin. Haastatteluissa pyrin kaikin puolin luontevaan etenemiseen, jotta haastateltavan omat ajatukset tulisivat mahdollisemman hyvin esille. Haastattelut kestivät ajallisesti puolesta tunnista reiluun kolmeen tuntiin. Nauhoitetut aineistot on purettu kirjalliseen muotoon analyysia varten. Litteroituna tekstiä on 60 sivua 1. rivivälillä. Haastattelut jaottelin manuaalisesti teemoittain analyysia varten tekstikatkelmiin. Teemakortiston te- 16

17 Työhön perehdytys monikulttuurisessa työyhteisössä kemisen jälkeen tyypittelin vastaukset, jolloin hain poikkeuksia ja yhtäläisyyksiä työhön perehdyttämisen problematiikkaan. 1.4 Työhön perehdytys Työhön perehdyttäminen on olennainen vaihe uuteen työkulttuuriin asettumisessa ja uuden työntekijän osaamisen tunnistamisessa sekä tunnustamisessa. Työyhteisön ja yksilön työhyvinvoinnin vuoksi on merkityksellistä, miten työyhteisöön uusi työntekijä, niin maahanmuuttajataustainen kuin syntyperäinen suomalainenkin, otetaan vastaan ja miten hänet perehdytetään tehtäviinsä. Ammattiin ja asiantuntijuuteen kasvaminen on jatkuva prosessi. Tutkimusten mukaan (esim. Ellström 1992; Ruohotie 1996) ammatillista kasvua tukevat, kannustava työilmapiiri, toimiva johtaminen, palkitseminen, intensiivinen kommunikaatio ja turvallisuus. Ammatillisessa pätevyydessä voi erottaa muodollisen pätevyyden (todistukset, koulutus), kysytyn pätevyyden (kelpoisuusvaatimukset), todellisen pätevyyden (kattaa kaiken osaamisen niin näkyvän kuin potentiaalisen), työtehtävien vaatiman pätevyyden ja hyödynnetyn pätevyyden (käytetään päivittäisissä työtehtävissä). (Esim. Ruohotie 2002.) Hyvin toteutetun perehdytyksen avulla on mahdollista tunnistaa ja tehdä näkyväksi uuden työntekijän ammatillinen pätevyys sekä tukea hänen ammatillista kasvuaan Perehdytyksestä mentorointiin Kysyin haastattelutilanteissa, miten uusien työntekijöiden perehdytys on järjestetty kyseisessä työyhteisössä, ja millaisia kehittämistarpeita mahdollisesti siinä on. Kaikissa haastatteluissa (10) painotettiin sitä, kuinka uuden työntekijän perehdytykseen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Lisäksi perehdytyksen toteuttamiseen haluttiin lisää systemaattisuutta, jolloin prosessin jatkuvuus olisi suunnitelmallista eikä sattumanvaraista. Haastateltava: Meillä on työpaikkaohjaaja, joka perehdyttää nämä uudet ihmiset töihin ja sitten tietysti minä päällikkönä. No riippuu vähän, mihin työhön hän asettuu, niin sen mukaan sitten on se perehdytys. Mutta on ne tietyt ihmiset, jotka perehdyttävät. Ne ovat sitten 17

18 Aini Pehkonen sitoutuneita siihen tehtävään, perehdyttämään, ja ovat sopivia henkilöitä asenteeltaan. (Työnjohtaja, keittiö-ala.) Haastateltava: No se riippuu maahanmuuttajan kielitaidosta. Jos hän puhuu suomea, niin se perehdytyshän käy ihan niin kuin kenelle tahansa. Mutta jos on heikompi kielitaito, niin sittenhän sitä täytyy useampaan kertaan puhua samoista asioista. (Johtaja, kolmannen sektorin työyhteisö.) Haastateltava: Kyllä meillä koko työyhteisönä kannamme vastuuta. Minä henkilöstöpäällikkönä hoidan rekrytoinnin ja valmennan työyhteisöä. Sitten työtehtävien mukaan perehdytetään. Huomioidaan työturvallisuus, työpaikan pelisäännöt, työtehtävien tekemisessä opastetaan. Kuljetaan rinnalla pidemmän aikaa, jotta työhön on helppo ja kiva tulla. Meillä on pulaa osaavista työntekijöistä, joten olemme motivoituneita. (Henkilöstöpäällikkö, metalli-ala.) Paikansin haastatteluista, että haastateltavat puhuivat sisällöllisesti ohjauksesta ja mentoroinnista, vaikka he eivät kyseisiä termejä käyttäneetkään. Neuvonta on tiedonjakamista, kun ohjauksessa on kyse dialogista (Lairio & Penttinen 2005, 21). Mentor-sana on yleistynyt puhekielessä merkitsemään luotettavaa neuvonantajaa, uskottua, opettajaa, kasvattajaa tai hyvää ystävää. Mentoroinnilla pyritään motivoimaan vasta-alkajia työelämään, välittämään ja jakamaan hiljaista tietoa, kokemukseen perustuvia työelämän taitoja ja tietoja. (Juusela ym.2000; Juusela 2005; Miller 2002.) Kreikkalaisen mytologian mukaan Ithakan kuningas ja sotapäällikkö Odyseus antoi poikansa Thelemakhoksen jumalatar Athenen hoiviin lähtiessään itse Troijan sotaan. Athene kätkeytyi Odysseuksen vanhan ystävän Mentor-nimisen miehen hahmoon. Mentorin tehtävänä oli auttaa ja ohjata nuorukaista sekä kasvattaa hänet siihen tehtävään, jonka hän oli synnyinlahjaksi saanut. Nuoren ja seniorin välinen suhde pohjautui periaatteeseen, että ihminen oppii taitoja ja tapoja suoraan sellaiselta henkilöltä, jota hän arvostaa. Mentorointia on käytetty joko tiedostetusti tai tiedostamatta kautta aikojen, kun ihmiset ovat toimineet yhdessä: asenteet, tiedot ja taidot ovat siirtyneet sosiaalisen kanssakäymisen myötä kokeneelta kokemattomalle. Mentoroinnin sovellusalue on lavea, ja mentori-sanan yleistyminen on johtanut myös käsitteen hämärtymiseen. Perinteisesti mentorointi on ollut 18

19 Työhön perehdytys monikulttuurisessa työyhteisössä kahden henkilön välinen vuorovaikutussuhde, mutta sitä on mahdollista toteuttaa myös ryhmätoiminnassa. (Herrera ym ) Kansainvälisesti mentorointia on sovellettu työelämän ohella muun muassa naisten kesken tiede- ja työyhteisöissä, opiskeluelämässä, opintojen tukemisessa, huume- ja päihdetyössä, etnisten vähemmistöjen kanssa tehtävässä työssä sekä lastensuojelussa, nuoriso- ja kasvatustyössä. (DuBois & Karcher 2005; Miller 2002.) Mentoroinnissa on erotettavissa suunniteltu mentorointi ja luonnollinen mentorointi. Luonnollinen mentorointi ilmenee satunnaisesti ihmisten eri elämäntilanteissa esimerkiksi ystävyyssuhteissa, opetustilanteissa tai ylipäätään tilanteissa, joissa kokeneemmat, kokemattomammat ja eri-ikäiset kohtaavat. Luonnollisen mentoroinnin periaatteina ovat kokemuksellinen vaihto, vastavuoroisuus ja tasavertaisuus. Suunnitellun mentoroinnin erottaa monista muista suhteista se, että suunniteltu mentorointi on moniulotteinen oppimis- ja kehittymisprosessi sekä aktorille (ohjattavalle) että mentorille. Mentorisuhde on toimintaan mahdollistava, ja sen perustehtävänä on auttaa aktoria löytämään itsessään olevat kyvyt. Perinteisesti mentorointi on ollut kahden henkilön välinen vuorovaikutussuhde, mutta sitä on mahdollista toteuttaa myös ryhmätoiminnassa. (Herrera ym ) Kansainvälisessä kirjallisuudessa (esim. Russell & Adams 1997) mentorointi määritellään kiinteäksi ja kehittäväksi vuorovaikutussuhteeksi seniorin (mentorin) ja vähemmän kokeneen juniorikollegan (aktorin) välillä. Mentorin yleisluonteisena tehtävänä on ohjaaminen, tuen ja palautteen antaminen aktorin urasuunnitelmista ja henkilökohtaisesta kehittymisestä. Työuraan liittyvän mentoroinnin perustehtäväksi Kram & Hall (1996) määrittelevät aktorin työuralla etenemisen. Tällöin mentorointi sisältää aktorin valmentamista, tukemista, suojelua, esilletuontia, näkyvyyden lisäämistä ja haasteellisten tehtävien antamista aktorille. Psykososiaalisen mentoroinnin tavoitteeksi Kram & Hall asettavat vastaavasti aktorin pätevyyden tunteen edistämisen, itsearvostuksen ja identiteetin vahvistamisen sekä työn kehittämisen. Psykososiaalinen metorointi määrittyy näin lähelle työnohjausta. Kysyttäessä, miten haastateltava perustelee työhön perehdytyksen merkittävyyden, vastaukset olivat kiinnostavia. Maahanmuuttajat perustelivat sitä työyhteisöön pääsyn, mukaan ottamisen, argumentein. Vastaavasti syntyperäiset suomalaiset perustelivat työilmapiiriin vaikuttavilla tekijöillä. Puutteellinen perehdytyksen ajateltiin heijastuvan negatiivisesti koko työyhteisöön, koska uusi työntekijä ei tunne työkäytäntöjä eikä työtehtäviä. 19

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Keskustelua maahanmuuttajien työllistämiskokemuksista sekä haasteista Maahanmuuttaja työelämässä-asiakastilaisuus 11.3.2010

Keskustelua maahanmuuttajien työllistämiskokemuksista sekä haasteista Maahanmuuttaja työelämässä-asiakastilaisuus 11.3.2010 Keskustelua maahanmuuttajien työllistämiskokemuksista sekä haasteista Maahanmuuttaja työelämässä-asiakastilaisuus 11.3.2010 rizak Mohamed Tutkija, Kehettämisasiantuntija, Consullor Tel. 050 408 8022 abdirizak.moh@gmail.com

Lisätiedot

Tutkimushanke Satakunnan elinkeinoelämä monikulttuurisuuden kohtaajana

Tutkimushanke Satakunnan elinkeinoelämä monikulttuurisuuden kohtaajana Tutkimushanke Satakunnan elinkeinoelämä monikulttuurisuuden kohtaajana Haaga-Helia 15.11.2010 Eila Minkkinen SISÄLTÖ Lähtökohdat Tavoitteet ja rajaukset Tutkimustiedon hyödyntäminen Aineisto ja menetelmät

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Sisältö Monikulttuuriinen osaamiskeskus Kehittämishanke; Womento- malli Kokemukset Tulokset malli, kokemukset ja tulokset

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa EDUCA 2014 Heini Paavola, PkO, EO, KT Kasvatuksen ja koulutuksen keskeinen tavoite on pyrkimys hyvään kasvatukseen ja opetukseen. Millaista on hyvä kasvatus

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Kokemuksia maahanmuuttajien ohjauksesta työvoimahallinnossa ja aikuiskoulutuksessa. Kuopio 22.6.2010 Eine Pakarinen

Kokemuksia maahanmuuttajien ohjauksesta työvoimahallinnossa ja aikuiskoulutuksessa. Kuopio 22.6.2010 Eine Pakarinen Kokemuksia maahanmuuttajien ohjauksesta työvoimahallinnossa ja aikuiskoulutuksessa Kuopio 22.6.2010 Eine Pakarinen Tutkimusasetelma Yhteenveto tutkimusaineistoista, - metodeista ja -kohteista TUTKIMUSAINEISTO

Lisätiedot

OSAAVAT NAISET HEIDI HIRVONEN. FM, Projektivastaava (2011-2016)

OSAAVAT NAISET HEIDI HIRVONEN. FM, Projektivastaava (2011-2016) OSAAVAT NAISET (2011-2016) HEIDI HIRVONEN FM, Projektivastaava VÄKIVALLAN VASTAINEN TYÖ P. 09 692 2304 24H VOIMAVARAKESKUS MONIKA TURVAKOTI MONA KOTOUTTAVA TOIMINTA MONINAISTEN TILA OSAAVAT NAISET monikanaiset.fi

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Monimuotoinen työyhteisö Esimerkkejä Itellan toteuttamista ohjelmista monimuotoisen työyhteisön kehittämisessä

Monimuotoinen työyhteisö Esimerkkejä Itellan toteuttamista ohjelmista monimuotoisen työyhteisön kehittämisessä Monimuotoinen työyhteisö Esimerkkejä Itellan toteuttamista ohjelmista monimuotoisen työyhteisön kehittämisessä Wilberforce Essandor, kehityspäällikkö Itella Oyj Tausta Työnantajan sitoutuminen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi

HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi Aiemmin hankitun n osaamisen tunnistaminen HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi Osaamisen tunnistamisesta Osaamisen hallinta muuttuvassa toimintaympäristössä i i ä Tilanteen ja tavoitteiden

Lisätiedot

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke SUOMI Kouluttajaosaamista lähtömaihin Työllistävät Yritykset Jääminen, viihtyminen Viranomaistoimijat; TE-keskus, työhallinto Työperäistä maahanmuuttoa

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Kansainvälistyminen ja koulutus

Kansainvälistyminen ja koulutus Sisältö Kansainvälisyyden nykytila Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuus Kansainvälistyminen ja koulutus 3.9.9 Hannele Niemi Professori, vararehtori Helsingin yliopisto Opettajaliikkuvuus Suomalaisen yhteiskunnan

Lisätiedot

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Ammatillisesta mentoroinnista ja mentorointiohjelmista - tutkimusten ja artikkeleiden valossa. Mentorina terveysalan työyhteisössä, 2014

Ammatillisesta mentoroinnista ja mentorointiohjelmista - tutkimusten ja artikkeleiden valossa. Mentorina terveysalan työyhteisössä, 2014 Ammatillisesta mentoroinnista ja mentorointiohjelmista - tutkimusten ja artikkeleiden valossa Mentoroinnin erilaisia rooleja ja vaikuttamisen keinoja (Aktiivinen) rganisaatio (Aktiivinen) Valmentaja Kriittinen

Lisätiedot

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä enorssi: Ohjaussymposium Tampere 23.4.2009 Prof. Päivi Atjonen Joensuun yliopisto Lähtökohdiksi 1 Ohjaajan työn n muutokset Lisääntyneet

Lisätiedot

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa?

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Kuntaliiton seminaari Haastava kuntajohtaminen 12.9.2013 Krista Nuutinen, ylitarkastaja 19.9.2013 Krista Nuutinen SISÄLTÖ Tausta: Kartoitus monimuotoisuusjohtamisesta

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op OPPIMINEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖT, 5op tuntee ammattikorkeakoulun opiskeluympäristönä omaa ammattikorkeakouluopintojen

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Monikulttuurisen työyhteisön haasteet. Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää.

Monikulttuurisen työyhteisön haasteet. Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää. Monikulttuurisen työyhteisön haasteet Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää. 1 Perehdytysoppaiden utopia Monikulttuurisuus esitetään ideaalina olotilana * jotain

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä?

Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä? Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä? YES -hanke Helsinki 19.05.2010 Aulikki Sippola, KTT, kehityspäällikkö Tapiola-ryhmä 22.6.2010 1 Esityksen sisältö Miksi tasapuolinen

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Monimuotoisuuden johtamisen hyvät käytännöt YES III hankkeen kartoituksen tuloksia

Monimuotoisuuden johtamisen hyvät käytännöt YES III hankkeen kartoituksen tuloksia Monimuotoisuuden johtamisen hyvät käytännöt YES III hankkeen kartoituksen tuloksia Liisa Männistö Helsinki 19.5.2010 YES III Yhdenvertaisuus Etusijalle Kansallinen syrjinnän vastainen tiedotuskampanja

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA MENTOROINNISTA. Anni Paalumäki Turun kauppakorkeakoulu. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Labquality Days 2016, 12.2.

TYÖHYVINVOINTIA MENTOROINNISTA. Anni Paalumäki Turun kauppakorkeakoulu. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Labquality Days 2016, 12.2. TYÖHYVINVOINTIA MENTOROINNISTA Anni Paalumäki Turun kauppakorkeakoulu Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Labquality Days 2016, 12.2.2016 JOHTAVA AJATUSKULKU TÄSSÄ Lähtökohtana yksilön vastuu omasta työhyvinvoinnistaan

Lisätiedot

VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA!

VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA! VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA! MAAHANMUUTON ESR-KEHITTÄMISTYÖN SAAVUTUKSET Helsinki 13.11.2014 Tapani Kojonsaari EUROOPPALAISEN YHTEISTYÖN LISÄÄMINEN TYÖVOIMA-, KOULUTUS JA ELINKEINOPOLITIIKASSA EDISTÄMÄLLÄ

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Huippuosaaminen ja yrittäjyys. Auli Pekkala, KTT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Huippuosaaminen ja yrittäjyys. Auli Pekkala, KTT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Huippuosaaminen ja yrittäjyys Auli Pekkala, KTT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimus liittyy Talouselämää, koulutusta ja työpaikkoja koskevaan murrokseen (yksilön vastuu ja valinnat)

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

EK STTK TYÖSUHDEPÄIVÄ TYÖYHTEISÖN MONINAISUUS VOIMAVARANA

EK STTK TYÖSUHDEPÄIVÄ TYÖYHTEISÖN MONINAISUUS VOIMAVARANA EK STTK TYÖSUHDEPÄIVÄ TYÖYHTEISÖN MONINAISUUS VOIMAVARANA 11.02.2010 johtaja, palvelusektori Toimihenkilöunioni TU ry 2 Työyhteisön moninaisuus Mitä tarkoitamme? Mitä siedämme? Mihin sitoudumme? 3 Monimuotoinen

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS

CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS 1.12.2011 Milja Tuomaala Valmis tutkinto työelämävalttina - hankkeen päätösseminaari VALOA valmennuksella kansainvälisiä osaajia

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

Pirkanmaan innovaatiotilanne ja kansainvälisyys työpaja 25.8.2015. Laura Lindeman ja Marjukka Hourunranta, Talent Tampere, Tredea Oy

Pirkanmaan innovaatiotilanne ja kansainvälisyys työpaja 25.8.2015. Laura Lindeman ja Marjukka Hourunranta, Talent Tampere, Tredea Oy Pirkanmaan innovaatiotilanne ja kansainvälisyys työpaja 25.8.2015 Laura Lindeman ja Marjukka Hourunranta, Talent Tampere, Tredea Oy Kuka muuttaa Suomeen? Vain joka kymmenes tulee pakolaisena, suojelun

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Minkälainen on rasisminvastainen työote?

Minkälainen on rasisminvastainen työote? Minkälainen on rasisminvastainen työote? R-sana kirja rasismista ja siihen puuttumisesta Chatit 1. Nuorisoalan ammattilaiset Tiedot, taidot ja pohdinta TAUSTAA Tutkimukset Tarve rasisminvastaisuudelle

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy Koulutuksen tavoitteet Kognitiivisen työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia yksilöiden, ryhmien ja työyhteisöjen työnohjaajana sekä työyhteisöjen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Työperäisen maahanmuuton monet kasvot Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Suurimmat kansalaisuusryhmät Suomessa 2011 (pysyvästi maassa asuvat) Maa Henkilöitä Osuus ulkomaiden

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Kohti ammatillista huippuosaamista

Kohti ammatillista huippuosaamista Kohti ammatillista huippuosaamista HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu KOULUTUSPALVELUT YRITYKSILLE JA ORGANISAATIOILLE 2 hamk.fi Palvelumme yrityksille ja organisaatioille HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot