Keskustelua maahanmuuttajien työllistämiskokemuksista sekä haasteista Maahanmuuttaja työelämässä-asiakastilaisuus

Transkriptio

1 Keskustelua maahanmuuttajien työllistämiskokemuksista sekä haasteista Maahanmuuttaja työelämässä-asiakastilaisuus rizak Mohamed Tutkija, Kehettämisasiantuntija, Consullor Tel

2 Motto "Maahan ei koskaan muuta työvoimaa, maahan muuttaa ihmisiä." "Ihmisistä pitää olla kiinnostunut myös silloin, kun he eivät ole työvoimaa." Presidentti Tarja Halonen Ruotsin vierailullaan HS Ruotsissa asuu noin äidinkielenään suomea puhuvaa. Suomessa noin ruotsia äidinkielenään puhuvaa.

3 Motto Jokaisen ihmisen tarina on erilainen, mutta meillä on yhteiset unelmat. Yhdysvaltain tuleva 44. presidentti Barack Obama juhlakonsertissa Washingtonissa Yhdysvallat on maailman monietnisimpiä valtioita, Barack Obama ensimmäinen afrikanamerikkalainen presidentti.

4 Muuttoliike on ikuista: kansainvaelluksia Euroopassa 1500 vuotta sitten 4 Kansainvaellukset oli 400- ja 500-lukujen muuttoliike, joka muovasi nykyisen Euroopan aluetta. Kuva Wikipedia / Muuttoliike

5 Maahanmuuttajia 5 Pakolaiset Turvapaikanhakijat, tilapäisen oleskeluluvan saaneet Perheenjäsenyyden perusteella tulevat (esim. avioliitto, rekisteröity parisuhde, suhteen mukana tulevat lapset) Ulkomailla pitkään oleskelleet (esim. työ, opiskelu) Paluumuuttajat Adoptiolapset Opiskelijat Työhön tulevat Kuva: UNHCR/ Y. Mechitov

6 Ennuste ulkomaalaistaustaisen väestön määrän kehityksestä vuoteen 2050 (Rojo ja Ryynänen 2006) 6 Vuosi Ulkomaalaisväestö Oletukset: lähtökohtana Suomen ulkomaalaisväestö v. 2003; kokonaishedelmällisyys 2,1; ulkomaalaisväestön muuttovoitto 8000/vuosi; kuolleisuuden kehitys samanlainen kuin muulla väestöllä

7 Suomalainen työelämä yhden maahanmuuttajan silmin 7 Sisääntuloammatit siivouspalvelu, laitoshuolto, ravitsemusala, teollisuus, liikenne (perusasteen koulutus) ohjeiden toteuttamista, kontrolloitua suorittamista, joskus tiimityötä Julkinen sektori opetus, hoitotyö (keskiasteen koulutus) pysyvä työyhteisö, koulutusta, vastuuta Yksityinen sektori tietotekniikka, asiantuntijatyö (toiseen asteen koulutus, korkeakoulutus) henkilökohtainen vastuu, kilpailua, kehitysmahdollisuuksia Tutkimus ja kehitys asiantuntijatyö (korkeakoulutus) itsenäisyys, kehitysmahdollisuuksia, kansainvälisyys

8 Työelämä monimuotoistuu ja se hyödyttää yrityksiä ja yhteiskuntaa 8 Monimuotoinen työyhteisö voi olla luovempi ja innovatiivisempi kuin homogeeninen työyhteisö. Kuluttajat koostuvat erilaisista ryhmistä, ymmärtääkseen näiden tarpeita yritysten henkilöstön on heijastettava asiakaskuntaa. On kansantaloudellista tuhlausta jättää ennakkoluulojen vuoksi palkkaamatta koulutettuja vähemmistöryhmien edustajia. Vähemmistöryhmien palkkaaminen tuo yritykselle joitakin rahallisia etuja kuten tukea palkkakustannuksiin tai verohelpotuksia. Vähemmistöryhmien palkkaaminen tuo yritykselle hyvää mainetta. Suomessa asuneet ja työskennelleet maahanmuuttajat voivat kotimaahan palattuaan edistää kaupankäyntiä

9 Työllistymisen esteitä 9 Miten tunnistetaan osaaminen? Miten työpaikat ovat valmiita monikulttuurisuuteen? Miten työssä tarvittava kielitaito arvioidaan? Maahanmuuttoministeri Astrid Thors, Helsingin Sanomat

10 monimuotoisuuden työyhteisöjen todellisia haasteita 10 Väitetty tai todellinen kielitaidon puute Työelämän sukupuoliroolit Asiakkaan/työtovereiden ennakkoluulot Aikakäsitykset Erilainen työ- ja palvelukulttuuri Pukeutuminen Uskonnolliset ja kulttuuriset tavat Työsopimusten sisältö ja noudattaminen Ammattitaidon väheksyntä Urakierto ja etenemismahdollisuudet Ylisuorittamisen paine Poliittisen ja uskonnolliset erimielisyydet Oletettu lojaalisuus maanmiestä kohtaan Lahde: Elina Ekholm

11 ETNISTEN VÄHEMMISTÖTYÖNTEKIJÖIDEN REKRYTOINTI 11 Rekrytointia on organisaation uudelleenjärjestelyn aspektina Henkilöstön tehokkuus ja menestyminen riippuukin olennaisesti siitä, että organisaatiossa toimivat oikeat henkilöt ovat oikeissa tehtävissä oikeaan aikaan Rekrytointiprosessi ja rekrytointitekniikka vaihtelevat eri organisaatioissa

12 ETNISTEN VÄHEMMISTÖTYÖNTEKIJÖIDEN REKRYTOINTI 12 Maahanmuuttajien mielestä työnsaantiin vaikuttivat eniten vieraiden kielten taito, Suomessa saatu koulutus sekä ammattitaito. Jaakkolan (2000) Maahanmuuttajien eniten työnsaantia edistäviä ominaisuuksia olivat yksilölliset tekijät, kuten pätevyys, aktiivisuus, joustavuus sekä sosiaalisuus.

13 TYÖPAIKKAILMOITUS JA ILMOITUSKANAVAT 13 Rekrytoinnin tiedottamisen foorumeina nähdään useissa kohdeorganisaatioissa epäformaalit viestiketjut, joissa työntekijät saavat tiedon organisaation vapaista työpaikoista organisaatiossa jo työskenteleviltä henkilöiltä. Maahanmuuttajä työntekijän nykyenen valintamittarin validiteetin varmentaminen on hankalaa

14 Perehdytys- ja sosialisaatiokäytänteet Perehdytys: työnopastus ja työyhteisöön sosialisaatio Tyypillisesti painotus työnopastuksessa Oletus sosialisaation tapahtumisesta automaattisesti Tyypillisiä sosialisaation tukitoimia: työnopastus ryhmässä, organisaatioon tutustuttaminen, työn ulkopuolinen yhteistoiminta, kummitoiminta ja työtovereiden vastuuttaminen 14

15 15 T Y Ö H Ö N O T T O Kehittäminen Perehdyttäminen Vastaanotto työpaikalla Tutustuminen työhön ja työympäristöön Työnopastus K E H I T YS K ES K U ST E L U J A T K O K O U L U T U S Ref. rizak Mohamed

16 Perehdytyksen merkitys sosialisaatiossa Vaikutus pitkän aikavälin sitoutumiseen ja motivoitumiseen Organisaation arvojen ja normien viestintä uudelle työntekijälle Ennakoiva sosialisaatio, kohtaaminen, muutos ja inkluusio (haasteena kohtaamisen erottaminen ennakoivasta sosialisaatiosta) Sosialisaatiotaktiikat strategian toteuttajina 16

17 Lähteet 1 17 Gutiérrez, K. D., Baquedano-López, P., & Tejeda, C. (1999). Rethinking Diversity: Hybridity and Hybrid Language Practices in the Third Space. Mind, Culture, and Activity, 6(4), Gutiérrez, K. D. (2005). The cultural ways of learning. Keynote, Interlearn conference, Helsinki, December 1-2, Banks, J. A. (2002). An introduction to multicultural education. Boston: Allyn and Bacon. Fox, T. Jr. (2001). Creating the multicultural organization: A Strategy for capturing the power of diversity. San Francisco: Jossey-Bass. Hoefstede, G. (1993). Kulttuurit ja organisaatiot Mielen ohjelmointi. Juva: WSOY. Holden, N. J. (2002). Cross-cultural management: A knowledge management perspective. London: Prentice Hall.

18 Lähteet 2 18 Mäkilouko, M. (2003). Multicultural leadership: Strategies for improved performance. FINTRA-sarja. Helsinki: Multikustannus. Sleeter, C. E. & Grant, C. A. (1999). Making choices for multicultural education: Five approaches to race, class, and gender. Upper Saddle River, NJ: Merrill. Thomas, E. (2000). Culture and schooling: Building bridges between research, praxis and professionalism. Chichester, UK: Wiley & Sons. Trompenaars, F. (1993). Riding the ways of cultures: Understanding cultural diversity in business. London: Economist Books. Trompenaars, F. & Hampden-Turner, C. (2004). Managing people across cultures. West Sussex: Capstone. Trux, M.-L. (toim.) (2000). Aukeavat ovet kulttuurien moninaisuus Suomen elinkeinoelämässä.

19 19 Kiitos! Thank you! Tack! Merci! Mahadsanidiin!