Paraisten etelä- ja länsiosien kouluverkkoa selvittänyt työryhmä RAPORTTI Elokuu 2014

Transkriptio

1 Paraisten etelä- ja länsiosien kouluverkkoa selvittänyt työryhmä RAPORTTI Elokuu 2014 (Käännös)

2 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto Paraisten kaupungin kouluverkko Yleistä selvityksen kohteena olevista kouluista ja koulurakennuksista... 3 Skräbböle skola... 3 Våno skola... 4 Sunnanbergs skola Oppilaaksiottoalueet Oppilasmäärä ja -ennuste Tuntikehys Muut opetukseen liittyvät kustannukset Koulurakennukset ja sisäiset kustannukset Koulukuljetukset Toiminnalliset hyvät ja huonot puolet Kustannusvaikutukset, yhteenveto... 14

3 2 1. Johdanto Paraisten kaupungin kouluverkkoa selvitetään osaksi toimenpideohjelman yhtenä osana. Kyläkoulujen tulevaisuuden tarkasteluun ei tähän asti ole ollut kestäviä taloudellisia tai muita syitä, mutta uudet tiedot kiinteistöihin liittyvistä ongelmista ovat nostaneet asian nyt pinnalle. Heikentyneet taloudelliset näkymät lisäävät tarvetta lisäsäästöjen löytämiselle myös kouluverkkorakennetta koskevien päätösten kautta. Tämän takia on selvitetty mahdollisia vaihtoehtoja sille, miten ruotsinkielisen koulutuksen luokkien opetus voitaisiin järjestää Paraisten etelä- ja länsiosissa. Kaupunginjohtaja asetti työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää Skräbbölen, Vånon ja Sunnanbergin koulujen tilannetta. Työryhmän tehtävänä on selvittää eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia sen mukaan, järjestetäänkö opetus tulevaisuudessa yhdessä, kahdessa vai kolmessa koulussa. Selvityksessä arvioidaan vaihtoehtojen taloudellisia ja toiminnallisia näkökulmia ja selvitetään erityisesti eri vaihtoehtojen seurauksia koulukuljetuksille ja Paraisten kunta-alueen oppilaaksiottoalueille. Työryhmään valittiin seuraavat henkilöt: Osastopäällikkö Ulrika Lundberg, puheenjohtaja Rehtori Mona Nylund-Gustafson Rehtori Jonas Wallin Rehtori Sebastian Ekholm Kiinteistöpäällikkö Seppo Pihl Suunnittelija Annukka Koskinen, sihteeri Työryhmän on annettava raporttinsa kaupunginjohtajalle viimeistään elokuussa Kunkin koulun opettajakunta on osallistunut eri vaihtoehtojen toiminnallisten hyvien ja huonojen puolien arviointiin. Työryhmän tehtävänä ei ollut analysoida muita kouluverkosta yhdyskuntakehitykselle aiheutuvia vaikutuksia, kuten vaikutuksia muuttoliikkeeseen, kyläyhteisöihin ja liikenneratkaisuihin. Raportissa selvitetään ainoastaan varsinaiseen opetustoimintaan ja välittömiin tukipalveluihin liittyviä asioita. 2. Paraisten kaupungin kouluverkko Paraisten kunta-alueella on viisi ruotsinkielistä alakoulua (vuosiluokat 1 6), yksi yläkoulu (vuosiluokat 7 9) ja lukio. Nauvossa on vuosiluokkien 1 9 yhtenäiskoulu, samoin kuin Korppoossa. Houtskarin kunta-alueella on alakoulu (vuosiluokat 1 6) ja Iniössä vuosiluokkien 0 9 yhtenäiskoulu. Selvityksessä keskitytään ainoastaan Skräbbölen, Vånon ja Sunnanbergin alakoulujen toimintaan Paraisten kunta-alueella. Kirjalan vuosiluokkien 1 6 koulu on syksystä 2012 alkaen toiminut uudessa koulurakennuksessa. Koulun oppilaspohja on vakaa ja se muodostaa maantieteellisesti luonnollisen oppilaaksiottoalueen, mistä syystä Kirjalan koulua ei ole syytä sisällyttää selvitykseen. Myös Paraisten keskustassa sijaitseva Malmin koulu jätetään selvityksen ulkopuolelle. Siitä huolimatta, että koulu on tällä

4 3 hetkellä viimeistä paikkaa myöten täynnä, opetustilat tulevat arvion mukaan riittämään. Oppilasmäärä laskee jälleen tämän lukuvuoden jälkeen. Ryhmäkoot ovat verrattain pienet ja kokoja voidaan pitkällä aikavälillä hieman kasvattaa. Malmin koulu on sisällytetty raporttiin ainoastaan siltä osin, kuin oppilaaksiottoalueisiin ehdotetaan pientä tarkistusta. Saariston kouluverkkoa on selvitetty erikseen, etenkin koskien Kyrkbackens skolan vuosiluokkien 7 9 siirtämistä Skärgårdshavets skolaan. Suomenkielisen koulutoimen kouluverkko toimii nykyisellään hyvin, minkä takia sitä ei ole syytä tarkastella lähemmin. 3. Yleistä selvityksen kohteena olevista kouluista ja koulurakennuksista Skräbböle skola Skräbbölen koulu sijaitsee Skräbbölen kylässä, noin 3 kilometrin päässä Paraisten keskustasta. Koulussa on 90 oppilasta syyslukukaudella 2014 jaettuna kuuteen vuosiluokan 1 6 perusopetusryhmään. Koulussa on kuusi luokanopettajaa sekä erityisopettaja (osa-aikaisesti) ja kieltenopettaja (osa-aikaisesti). Lisäksi koululla on kolme koulunkäyntiavustajaa. Yksi luokanopettajista hoitaa rehtorin tehtäviä opetuksen ohella. Iltapäivätoiminnan järjestämisestä vastaa Folkhälsan i Pargas rf. Toiminta järjestetään Skräbbölen parakissa.

5 4 Koulurakennus on rakennettu 1928, se on peruskorjattu ja sen huonejakoa on muutettu 1990-luvulla. Koulussa on jakelukeittiö ja ruokasali. Liikunnan opetus järjestetään talvisin Skräbbölen parakissa. Opetustilat on tarkoitettu noin 70 oppilaalle ja ne ovat täysin riittämättömät nykyisiä opetustarpeita ajatellen, kun oppilaita on ajoittain yli 90. Tilanpuutteen takia yksi luokka toimii tämän lukuvuoden viereisissä parakeissa. Teknisen työn luokka ja musiikinluokka ovat kellarikerroksessa, luokkahuoneet ovat pieniä eivätkä ne täytä vastaavanlaisille opetustiloille asetettuja vaatimuksia. Henkilöstön työskentely- ja sosiaalitilat ovat riittämättömät. Våno skola Vånon koulu sijaitsee Vånon kylässä Paraisten eteläosassa, noin 11 kilometrin päässä keskustasta. Koulussa on noin 36 vuosiluokkien 1 6 oppilasta. Tällä hetkellä koulussa on kolme perusopetusryhmää. Mikäli oppilasmäärä laskee ennusteen mukaisesti, koulussa on todennäköisesti ainoastaan kaksi perusopetusryhmää syksystä 2016 alkaen. Koulussa on kolme luokanopettajaa sekä erityisopettaja (osa-aikainen), kieltenopettaja (osa-aikainen) ja teknisen työn opettaja (osa-aikainen). Koulussa on kaksi koulunkäyntiavustajaa. Yksi luokanopettajista hoitaa rehtorin tehtäviä opetuksen ohella. Kaupungilla on iltapäivätoimintaa koulun yhteydessä, iltapäiväkerhossa on vajaat kymmenen osallistujaa. Koulurakennus on valmistunut 1905 ja sitä on laajennettu myöhemmin. Vuonna 2013 rakennuksessa todettiin laajoja kosteus- ja homevaurioita, mistä syystä koulu toimii lukuvuoden Skräbbölen koulun viereen sijoitetuissa parakeissa. Kokonsa puolesta kaksikerroksinen koulurakennus on riittävä, tosin osaksi epätarkoituksenmukainen opetuksen kannalta. Koulussa on jakelukeittiö ja sen yhteydessä ruokasali. Sunnanbergs skola Sunnanbergin koulu sijaitsee Ålön saarella, noin 9 kilometrin päässä Paraisten keskustasta. Koulussa on tällä hetkellä runsaat 40 oppilasta jaettuna kolmeen vuosiluokkien 1 6 perusopetusryhmään. Koulussa on kolme luokanopettajaa sekä erityisopettaja (osa-aikainen), teknisen työn opettaja (osa-aikainen) ja tuntiopettaja

6 5 (osa-aikainen). Lisäksi koululla on kaksi koulunkäyntiavustajaa. Yksi luokanopettajista hoitaa rehtorin tehtäviä opetuksen ohella. Iltapäivätoiminta on järjestetty siten, että kiinnostuneet oppilaat voivat hakea paikkaa Skräbbölen iltapäiväkerhosta. Koulu toimii kahdessa vierekkäin sijaitsevassa erillisessä koulurakennuksessa. Vanhempi rakennus otettiin käyttöön 1895 koulutoimintaa varten. Varsinaisia opetustiloja ovat kolme luokkahuonetta ja teknisen työn luokka, joka ei täytä vastaavanlaisille opetustiloille asetettuja vaatimuksia. Koulussa ei ole tiloja pienryhmätoimintaa varten, mikä vaikeuttaa järjestelyjä jakotunneilla. Koulusta puuttuvat myös henkilökunnan sosiaalitilat ja opettajien työskentelytilat. Liikunnan opetus järjestetään osaksi Dalaskogin seuraintalolla. Koulussa on jakelukeittiö ja sen yhteydessä ruokasali. Raportissa tarkastellaan seuraavia kolmea vaihtoehtoa: Vaihtoehdossa 1 jatketaan nykytilanteen mukaan, Skräbbölen, Vånon ja Sunnanbergin koulut jatkavat itsenäisinä kouluina. Vaihtoehdossa 2 kolmesta koulusta jää jäljelle kaksi, Vånon koulu yhdistetään Skräbbölen kouluun ja Sunnanbergin koulu jatkaa itsenäisenä kouluna. Vaihtoehdossa 3 kolmesta koulusta jää jäljelle yksi, Vånon ja Sunnanbergin koulut yhdistetään Skräbbölen kouluun, joka pysyy nykyisellä paikallaan ja jota laajennetaan. 4. Oppilaaksiottoalueet Oppilaaksiottoalueet käyvät ilmi liitteestä. Oppilaaksiottoalueiden rajaa voitaisiin yhtenäistää, niin että Skräbbölen ja Vånon raja kulkisi ponttonisillan kohdalla riippumatta siitä, millaiseksi kouluverkko muodostuu. Vånon koulun oppilaaksiottoalueeseen liitettävällä alueella asuu kourallinen lapsia. Malmnäsin asuinalue liitettäisiin Malmin koulun alueeseen, koska suurin osa alueen lapsista anoo jo nyt lupaa käydä Malmin koulua. Ersbyn alue Kopparön suuntaan liitettäisiin Skräbbölen koulun oppilaaksiottoalueeseen. Liitos koskee noin 20 oppilasta. Koska Skräbbölen kouluun tarvitaan lisätilaa riippumatta kouluverkkoon ja oppilaaksiottoalueisiin tehtävistä muutoksista, oppilasmäärän kasvu ei aiheuttaisi ongelmia. Muutokset helpottaisivat jossain määrin Malmin koulun joinakin vuosina hyvinkin hankalia tilaongelmia.

7 6 Koulukuljetukset voitaisiin hoitaa nykyisin kuljetusjärjestelyin, niihin tarvittaisiin ainoastaan joitakin pienempiä tarkistuksia. 5. Oppilasmäärä ja -ennuste Lukuvuonna Skräbbölen koulussa oli 78 oppilasta, Vånon koulussa 44 oppilasta ja Sunnanbergin koulussa 43 oppilasta tilastotietojen mukaan. Lukuvuonna Skräbbölen koulun oppilasmäärä kasvaa 90 oppilaaseen, kun taas Vånon oppilasmäärä laskee 36 oppilaaseen. Sunnanbergin koulun oppilasmäärä pysyy ennusteen mukaan samana. Oppilasennusteita on tehty lukuvuoteen asti ja niiden mukaan Vånon koulun oppilasmäärä tulee laskemaan. Skräbbölen ja Sunnanbergin koulujen oppilaspohja on vakaampi. Ålön uuden osayleiskaavan odotetaan tulevan hyväksytyksi tämän vuoden aikana. Pitkällä tähtäimellä kaava oletettavasti tulee lisäämään muuttoa alueelle. Skräbbölessä on kolmisenkymmentä yksityisessä omistuksessa olevaa tonttia, jotka jossain vaiheessa tulevat myyntiin, mikä oletettavasti tulee kasvattamaan Skräbbölen koulun oppilasmäärää. Vaihtoehto 1 Oppilasennuste VÅNO SKOLA Lukuvuosi Esikoulu Vl Vl Vl Vl Vl Vl Yhteensä SKRÄBBÖLE SKOLA Lukuvuosi Esikoulu Vl Vl Vl Vl Vl Vl Yhteensä SUNNANBERGS SKOLA Lukuvuosi Esikoulu Vl Vl Vl Vl Vl Vl Yhteensä

8 7 Vaihtoehto 2 VÅNO + SKRÄBBÖLE Lukuvuosi Esikoulu Åk Åk Åk Åk Åk Åk Yht Vaihtoehto 3 VÅNO+ SKRÄBBÖLE+SUNNANBERG Lukuvuosi Esikoulu Vl Vl Vl Vl Vl Vl Yhteensä Tuntikehys Tuntikehyksellä tarkoitetaan yhdessä koulussa annettavien opetustuntien kokonaismäärää. Tuntikehys ilmoitetaan vuosiviikkotunteina, toisin sanoen yhden viikon aikana annettavien opetustuntien määränä. Opettajien palkkakustannukset nousevat tuntikehyksen kasvun myötä. Muun muassa perusopetusryhmän oppilasmäärä ja erityisoppilaiden määrä voivat vaikuttaa tuntikehykseen. Myös koulunkäyntiavustajien saatavuus voi vaikuttaa tuntikehykseen. Sivistyslautakunnan jaostot vahvistavat vuosittain tuntikehyksen. Vaihtoehto 1 Kaikkien kolmen koulun tuntikehys lukuvuonna käy ilmi alla olevasta taulukosta. Skräbböle skola 172 Våno skola 94 Sunnanbergs skola 89 Vaihtoehto 1, tunnit yhteensä 355 Koulunkäyntiavustajien määrä, 7 Tuntikehys

9 8 Koulujen rehtorit ovat laatineet yhdessä opetuspäällikön kanssa tuntikehysehdotukset kahden koulun ja yhden koulun vaihtoehdoille. Tuntikehystarpeen arvioinnissa on otettu huomioon myös muut resurssit, kuten koulunkäyntiavustajat ja erityisopetusjärjestelyt. Vaihtoehto 2 Yhdistetty Skräbbölen ja Vånon koulu sijaitsisi Skräbbölessä, oppilaita olisi lukuvuoden oppilasmäärän perusteella noin 120 jaettuna seitsemään perusopetusryhmään. Koulussa olisi seitsemän luokanopettajaa sekä erityisopettaja ja osa-aikainen tuntiopettaja. Yksi luokanopettajista hoitaisi rehtorin tehtäviä opetuksen ohella. Vaihtoehdossa 2 yhdistetyn Skräbbölen ja Vånon koulun tuntikehys olisi 231 ja Sunnanbergin koulun tuntikehys olisi sama kuin nyt eli 89. Kahden koulun yhteenlaskettu tuntikehys olisi 321, missä on vähennystä 35 tuntia verrattuna nykytilanteeseen, jossa on kolme koulua. Yhdistetyssä koulussa olisi kolme koulunkäyntiavustajaa ja Sunnanbergissä avustajia olisi jatkossakin kaksi, joten koulunkäyntiavustajia olisi yhteensä viisi verrattuna nykyiseen kolmen koulun seitsemään avustajaan. Skräbböle skola/våno skola 231 Sunnanbergs skola 89 Vaihtoehto 2, tunnit yhteensä 320 Koulunkäyntiavustajien määrä, 5 Tuntikehys Vaihtoehto 3 Yhdistetty Skräbbölen, Vånon ja Sunnanbergin koulu sijaitsisi Skräbbölessä, oppilaita olisi nykyennusteen perusteella noin 165 jaettuna kymmeneen perusopetusryhmään. Koulussa olisi kymmenen luokanopettajaa, kaksi erityisopettajaa ja osa-aikainen tuntiopettaja. Yksi luokanopettajista hoitaisi rehtorin tehtäviä opetuksen ohella. Vaihtoehtoisesti kouluun voitaisiin perustaa rehtorin virka. Rehtorin tehtäviä hoitavan luokanopettajan ja rehtorin viran välillä on erona palkka ja työaika. Virkarehtorin peruspalkka on 3 634, ,78 euroa palkkaperusteryhmien (12 23) mukaan. Opetusvelvollisuus on tuntia. Virkarehtorilla on kokonaistyöaika, jossa noudatetaan soveltuvin osin toimistotyöaikaa sovitettuna peruskoulutoimintaan. Luokanopettajan lähtöpalkka on 2 558,24 euroa. Rehtorin tehtäviä hoitavan luokanopettajan opetusvelvollisuus olisi tässä tapauksessa 12 tuntia viikossa, mikä on 12 tuntia vähemmän kuin tavallisella luokanopettajalla, jonka opetusvelvollisuus on 24 tuntia. Vaihtoehdossa 3 yhdistettyjen koulujen tuntikehys olisi yhteensä 310, missä olisi 45 tunnin vähennys nykytilanteeseen. Koulunkäyntiavustajia olisi tässä vaihtoehdossa kolme 1-vaihtoehdon seitsemään verrattuna. Skräbböle skola/våno skola /Sunnanbergs skola Vaihtoehto 3, tunnit yhteensä 310 S Koulunkäyntiavustajien määrä, 3 Tuntikehys 310

10 9 Useammassa koulussa opettavilla opettajilla on alennettu opetusvelvollisuus. Keskittämällä oppilaat pienempään määrään yksiköitä säästetään joitakin vuosiviikkotunteja. Tätä ei kuitenkaan ole huomioitu laskelmissa, koska tuntimäärä vaihtelee lukuvuodesta toiseen. Yhden vuosiviikkotunnin hinta on laskettu opetushenkilökunnan kustannusten mukaan vuoden 2013 tilinpäätöksen ja koulun lukuvuoden vuosiviikkotuntimäärän pohjalta. Tuntihinta, Skräbböle skola Våno skola Sunnanbergs skola Koulujen keskiarvo Jos lähtökohtana pidetään kolmen koulun keskimääräistä tuntihintaa eli euroa, vaihtoehto 2 tuo säästöä noin euroa henkilöstökuluihin mukaan lukien koulunkäyntiavustajien kulut ja vaihtoehto 3 noin euroa. 7. Muut opetukseen liittyvät kustannukset Muita opetukseen liittyviä kustannuksia ovat ensisijaisesti kirjallisuus- ja aineistomenot sekä irtaimisto- ja it-kulut. Kaikki nämä kulut ovat suhteessa oppilasmäärään ja ne tulevat oppilaan mukana riippumatta siitä, mihin opetus fyysisesti sijoitetaan. Irtaimistokuluissa voidaan saada pitkällä aikavälillä joitakin säästöjä, samoin kuin henkilöstön täydennyskoulutuksessa, hallintokuluissa ja opettajien matkakuluissa, mutta summat ovat marginaaliset, koska yksiköt ovat pieniä ja henkilökuntaa on vähän. Säästöä tulee enintään euroa vuodessa. 8. Koulurakennukset ja sisäiset kustannukset Palvelutoiminnot on kartoittanut nykyisten rakennusten korjaustarvetta ja teettänyt luonnokset tarvittavista laajennusosista. Kolmen rakennuksen yhteenlaskettu korjausvelka on euroa vuosina Kuntokartoitusten tuloksista saa tarkempia tietoja palvelutoiminnoilta, jonka hallussa on myös luonnokset suunnitelluista laajennuksista. Vaihtoehto 1 Vaihtoehdossa 1 on arvioitu tarvittavat korjaukset ja laajennukset, jotta koulut voisivat jatkaa toimintaansa ja kehittyä erillisinä kouluina nykyisillä paikoillaan. Kuten jo aiemmin on todettu, on Skräbbölen koulua laajennettava. Kouluun tarvitaan vielä kolme luokkahuonetta, teknisen työn luokka, opettajainhuone, jossa on kahdeksan työpistettä opettajille, rehtorin huone ja varastotiloja. Laajennustarpeen pinta-alan arvioidaan olevan yhteensä 517 m 2. Kustannusten arvioidaan nousevan euroon. Vånon koulussa tarvitaan perusteellinen korjaus, muun muassa kaikki saniteettitilat on uusittava. Joitakin kohtia rakennuksen rungosta on korjattava, ilmanvaihtojärjestelmää on parannettava ja salaojitustöitä tehtävä. Suunnitelma laadittiin jo vuonna Kustannusten arvioidaan nousevan euroon.

11 10 Myös Sunnanbergin koulua on laajennettava. Kouluun tarvitaan kaksi luokkahuonetta lisää, opettajainhuone, jossa on viisi työpistettä opettajille, sosiaalitilat ja varastotiloja. Sen lisäksi nykyiset tilat on peruskorjattava. Suunnitelmissa on itäisen rakennuksen ullakkotilojen ottaminen opetuskäyttöön. Ullakkotilojen lisäksi tarvitaan 107 m 2 :n suuruinen lisätila talotekniikkaa varten. Kustannusten arvioidaan nousevan euroon. Vaihtoehdon 1 investointien kokonaissumma on euroa. Vaihtoehto 2 Vaihtoehdossa 2 yhdistetyn Skräbbölen ja Vånon koulun lisätilatarve on neljä luokkahuonetta, teknisen työn luokka, musiikinluokka, opettajainhuone, jossa on kaksitoista työpistettä opettajille, rehtorin huone ja varastotiloja. Laajennusosa rakennettaisiin suunnitelmien mukaan nykyiselle pysäköintipaikalle ja se yhdistettäisiin nykyiseen koulurakennukseen käytävällä. Laajennuksen pinta-ala on arviolta 913 m 2 ja kustannukset euroa. Sunnanbergin koulun tilantarve on sama kuin vaihtoehdossa 1. Vaihtoehdon 2 investointien kokonaissumma on euroa. Vaihtoehto 3 Vaihtoehdossa 3 yhdistetyn Skräbbölen, Vånon ja Sunnanbergin koulun lisätilatarve on yhdeksän luokkahuonetta, teknisen työn luokkahuone, tekstiilityön luokka, musiikinluokka, tilat erityisopetusta ja oppilashuoltoa varten, liikuntasali, opettajainhuone, jossa on kaksitoista työpistettä opettajille, rehtorin huone, kokoushuone ja varastotiloja. Myös tässä vaihtoehdossa nykyistä koulurakennusta täydentävä laajennusosa rakennettaisiin pysäköintipaikalle ja yhdistettäisiin nykyiseen rakennukseen käytävällä. Laajennuksen pinta-ala on arviolta m 2 liikuntasali mukaan lukien. Kustannusten arvioidaan nousevan euroon. Vaihtoehdon 3.1 mukaiseen laajennukseen ei sisälly liikuntasalia, pinta-ala olisi m 2 ja kustannukset arviolta euroa. Eri vaihtoehtojen investointikustannukset sekä sisäiset kustannukset mukaan lukien siivous ja ruokapalvelu käyvät ilmi alla olevasta taulukosta. m² Lisä-m² Korjausvelka Sisäiset kustannukset 2015 vuokra + siivous + ruokapalvelu Investointi, yhteensä Alkuperäisen rakennuksen ja uuden välinen erotus käyttötaloudessa Koulu Skräbböle skola Våno skola Sunnanbergs skola Vaihtoehto 1 = kolme koulua ja tarvittavat laajennukset Vaihtoehto 2 (Skräbböle + Våno) + Sunnanberg + tarvittavat laajennukset Vaihtoehto 3 = yksi yhdistetty koulu + liikuntasali Vaihtoehto 3.1 = yksi yhdistetty koulu ilman liikuntasalia Yhteensä

12 11 9. Koulukuljetukset Koulukuljetusta on järjestetty Vånon ja Sunnanbergin oppilaille. Sunnanbergissa koulukuljetus on järjestetty kaikille oppilaille yhtä lukuun ottamatta, koska Sydmontie on luokiteltu liian vaaralliseksi koulutieksi. Skräbbölessä koulukuljetus on järjestetty ainoastaan yhdelle oppilaalle maantieteellisesti rajatun oppilaaksiottoalueen johdosta. Sekä Våno että Sunnanberg ovat sisäisen linja-autoliikenteen piirissä, mikä helpottaa koulukuljetusten suunnittelua mahdollisen koulun lakkauttamisen yhteydessä. Vaikka kouluverkko pysyisi ennallaan, koulukuljetusten tarve ja tarvittavien taksien lukumäärä vaihtelee lukuvuodesta toiseen oppilasmäärästä ja koulujen lukujärjestyksistä riippuen. Oppilaskuljetukset Koulukuljetukseen oikeutettujen oppilaiden määrä Koulukuljetuskustannukset vuoden 2014 talousarviossa, /vuosi Skräbböle skola 0 0 Våno skola Sunnanbergs skola Vaihtoehto 2 Vaihtoehdossa 2 Vånon oppilaat kuljetetaan Skräbböleen. Kuljetusta tarvitsisi noin 15 oppilasta, jotka voivat tavallisena lukuvuonna kävellä kouluun. Sisäisen linja-auton lisäksi tarvittaneen myös kaksi taksia aivan kuten nykyään. Saaristotien varrella asuvien oppilaiden koulumatka ei pitenisi ajallisesti. Taksi keräisi oppilaat Lillmälöstä ja Airistolta ja ajaisi oppilaat suoraan Skräbböleen. Linja-auto kulkisi periaatteessa nykyistä reittiä, ja Vånossa ja Tervsundissa asuvat oppilaat kulkisivat koulubussilla. Etenkin Atussa ja Mielisholmassa asuvien oppilaiden osalta selvitetään vaihtoehtoja nykyisiin kuljetusjärjestelmiin. Vånosta ajettavien kuljetusten muutokset aiheuttavat mahdollisesti noin euron ylimääräisen kustannuserän, mikä on otettu huomioon kustannuksista tehdyssä yhteenvedossa. Vaihtoehto 3 Vaihtoehdossa 3 Vånon oppilaat kuljetettaisiin yllä olevan mallin mukaisesti. Sunnanbergin oppilaat kuljetettaisiin pääasiassa linja-autolla Skräbböleen. Sisäistä linja-autoreittiä muutettaisiin niin, että aamuvuoroa aikaistettaisiin noin viidellä minuutilla ja päätepysäkiksi tulisi Skräbböle. Iltapäivän auton lähtöaikaa pitäisi aikaistaa tunnilla. Sisäisen linja-auton lisäksi alustavan suunnitelman mukaan tarvittaisiin kaksi tilataksia aamulla (vaihtoehdossa 1 ainoastaan yksi) ja iltapäivällä aivan kuten nykyäänkin. Kuljetukset olisivat oletettavasti helpommin yhdistettävissä Koivuhaan koulun kuljetusten kanssa aamuisin ja iltapäivisin. Lisäkustannukset olisivat arviolta noin euroa vuodessa.

13 Toiminnalliset hyvät ja huonot puolet Syksyllä 2016 otetaan käyttöön uusi perusopetuksen opetussuunnitelma. Opetussuunnitelman perusteluonnoksessa ( korostetaan arvoperustaa, toimintaedellytyksiä, kuten toimintaympäristöä, työtapoja ja laaja-alaista osaamista. Oppimisympäristöstä todetaan, että tilaratkaisujen kehittämisessä, suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä otetaan huomioon ergonomia, ekologisuus, esteettisyys, esteettömyys ja akustiset olosuhteet sekä tilojen valaistus, sisäilman laatu, viihtyisyys, järjestys ja siisteys. Tieto- ja viestintäteknologia on olennainen osa oppimisympäristöä ja teknologiaa on käytettävä monipuolisesti. Luonnoksessa puhutaan opetuksen eheyttämisestä ja monialaisista oppimiskokonaisuuksista. Osaamisen osa-alueista mainitaan ajattelu ja oppimaan oppiminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, monilukutaito, tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, työelämässä tarvittava osaaminen ja yrittäjyys sekä osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän kehityksen rakentaminen. Alla on listattu eri vaihtoehtojen toiminnallisia hyötyjä ja haittoja ja etenkin pedagogisia edellytyksiä. Vaihtoehto 1 (nykytilanne, kolme koulua) Hyvät puolet: - Kunnalla on tarjota esimerkiksi paikkakunnalle muuttaville erikokoisia kouluja erilaisissa ympäristöissä. - Läheisyys oppilaisiin, lyhyempi koulumatka. - Pienet ryhmät helpottavat opetuksen yksilöllistämistä. - Yhdysluokat: ykkösluokkalaiset tottuvat nopeammin koulunkäyntiin, sama etu kolmannella ja viidennellä luokalla, vanhemmat oppilaat auttavat nuorempia. - Yhdysluokat: periaatteessa ikäintegroitu työtapa, tunnustettu pedagoginen menetelmä. - Koulun koko henkilökunta tuntee kaikki oppilaat. - Suuremmat joustamismahdollisuudet. - Aktiiviset Hem och skola -yhdistykset osallistuvat koulutyöskentelyyn talkootöitä tekemällä. - Mahdollisuus saada hyvä yhteys kaikkiin vanhempiin. Huonot puolet: - Tukipalvelujen, kuten oppilashuollon ja erityisopetuksen, järjestäminen on vaikeaa ja kallista. Ei ole mahdollista antaa erityisopetusta pienryhmissä. - Yhdysluokkien huono puoli on se, että luokassa on usein suuria tasoeroja, minkä johdosta opetuksessa on valittava keskitaso, jolloin hitaammin ja nopeammin oppivien oppilaiden tarpeisiin ei pystytä vastaamaan täysipainoisesti. Monen eri ohjelman suunnittelu vie aikaa erityisesti, jos luokassa on erityisoppilaita.

14 13 - Henkilökuntaa on vähän, mikä tekee tilanteesta haavoittuvaisen sairastapauksien ja muiden poissaolojen aikana. - Pieni henkilökunta on myös haavoittuvaisempi, jos yhteistyössä on ongelmia. - Työtaakka on raskas, pienessä opettajakunnassa kaikkien opettajien on aina osallistuttava kaikkiin työryhmiin ja otettava vastuulleen ylimääräisiä vastuutehtäviä. - Opettajilla ei ole kollegoita, jotka opettaisivat samaa luokka-astetta ja joiden kanssa muun muassa opetusta voisi suunnitella yhdessä. - Oppilailla on pieni sosiaalinen verkosto. - Pitkä matka keskustaan, kuljetukset eri aktiviteetteihin vievät aikaa ja ovat kalliita. Vaihtoehto 2 (kaksi koulua, Skräbbölen ja Vånon koulut yhdistetään ja Sunnanbergin koulu jatkaa itsenäisenä kouluna) Hyvät puolet: - Paremmat mahdollisuudet yhteistyöhön pedagogisen kehittämistyön saralla. - Erilliset luokat helpottavat erityisesti kieltenopetusta, muun muassa äidinkielenomaisen suomen ja aloittelijoiden suomen ryhmissä. - Erityisopetus on monipuolisempaa. - Tehtäviä on jakamassa useampi opettaja. - Mahdollisuus luoda uusia oppimisympäristöjä, jotka vastaavat uuden opetussuunnitelman vaatimuksia. - Oppilaiden sosiaalinen verkosto on isompi. - Mahdollisuus esiopetukseen, aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä kerhotoimintaan. Huonot puolet: - Joidenkin Vånon oppilaiden koulumatka pitenee sekä kilometreissä että ajassa mitattuna. - Opetusryhmien koko kasvaa jonkin verran. - Opettajilla ei ole kollegoita, jotka opettaisivat samaa luokka-astetta ja joiden kanssa muun muassa opetusta voisi suunnitella yhdessä. Vaihtoehto 3 (yksi koulu, Skräbbölen, Vånon ja Sunnanbergin koulut yhdistetään) Hyvät puolet: - Paremmat mahdollisuudet yhteistyöhön pedagogisen kehittämistyön saralla.

15 14 - Erilliset luokat helpottavat erityisesti kieltenopetusta, muun muassa äidinkielenomaisen suomen ja aloittelijoiden suomen ryhmissä. - Opettajilla on kollegoita, jotka opettaisivat samaa luokka-astetta ja joiden kanssa muun muassa opetusta voisi suunnitella yhdessä. - Erityisopetus on monipuolisempaa. - Luokkia voidaan jakaa useammalla tavalla, esimerkiksi joissakin oppiaineissa voi olla eri-ikäisistä oppilaista muodostettavia ryhmiä ja joitakin aineita opiskellaan omalla vuosiluokalla. Lisäksi on myös mahdollista luoda opettajatiimejä. - Vastuullisia tehtäviä on jakamassa vielä useampi opettaja. - Mahdollisuus luoda uusia oppimisympäristöjä, jotka vastaavat uuden opetussuunnitelman vaatimuksia. - Mahdollista saada liikuntasali laajennusosan myötä. - Mahdollisuus esiopetukseen, aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä kerhotoimintaan. Huonot puolet: - Joidenkin Vånon ja Sunnanbergin oppilaiden koulumatka pitenee sekä kilometreissä että ajassa mitattuna. - Ei ole yhtä helppoa saada aikaan henkilökohtaista kontaktia kaikkiin oppilaisiin. - Vanhempien osallistuminen koulun toimintaan voi vähetä. 11. Kustannusvaikutukset, yhteenveto Investointikulut Alla olevasta taulukosta käyvät ilmi eri vaihtoehtojen kokonaisinvestointikulut, eli kuluissa on huomioitu sekä nykyisten rakennusten korjaukset että rakennettavat laajennusosat. Investoinnit, yleistä Vaihtoehto Vaihtoehto Vaihtoehto Vaihtoehto Vaihtoehtoihin 2 ja 3 tulee vielä lisäksi kiinteistöjen myynnistä saatavat tulot, joita ei tässä vaiheessa ole otettu huomioon.

16 15 Käyttökustannukset Alla olevasta taulukosta käyvät ilmi eri vaihtoehtojen vaikutukset käyttötalousarvioon eli palkkamenoihin, muihin opetukseen liittyviin kustannuksiin, sisäisiin kustannuksiin ja koulukuljetuksiin. Sisäiset kustannukset nousevat kaikissa kolmessa vaihtoehdossa. Lisätiloja tarvitaan myös vaihtoehdossa 1 eli siinä tapauksessa, että kaikki kolme koulua jatkavat nykyisen mallin mukaan. Syynä sisäisten kustannusten nousuun on pääomamenojen jakautuminen kiinteistöjen kesken kunkin kiinteistön elinkaaren mukaan. Henkilöstökulut Sisäiset kustannukset (vuokra, siivous, ruokapalvelu) Muut kustannukset Koulukuljetukset Yhteensä Vaihtoehto Vaihtoehto Vaihtoehto 3 (ml. liikuntasali) Vaihtoehto 3.1 (ilman liikuntasalia)

17 16

18 17