Liite 2. PÖYTYÄN KOULUVERKKOSELVITYS / koulujen tulevaisuus

Transkriptio

1 Liite 2 PÖYTYÄN KOULUVERKKOSELVITYS / koulujen tulevaisuus Pöytyän kouluverkko on nykyisellään suuri, yhdeksän yksittäistä alakoulun toimipistettä, Yhtenäiskoulu ja Elisenvaaran yläkoulu ja lukio. Koulujen etäisyydet toisistaan eivät ole kovin pitkät. Kuljetuskustannukset ovat melko mittavat johtuen kunnan laajuudesta. Asutusta on hajanaisesti ympäri kuntaa. Oppilaskohtaiset kustannukset ylittävät noin --?--eurolla valtionavun perusteena olevan yksikköhinnan. Taloudellisesti pienet koulut ovat pääosin suuria kouluja tehottomampia. Kuntatalouden heikentyessä taloudelliset näkökohdat merkinnevät koulujen ylläpitämisessä entistä enemmän. Talouden lisäksi kyse on kuitenkin myös arvovalinnoista. Opetuspalvelujen saavutettavuus voidaan säilyttää hyvällä tasolla, vaikka nykyistä kouluverkkoa ja sen kokoa tarkistetaan. Järjestelyt voidaan tehdä niin, että ryhmäkoot kasvavat, mutta pysyvät edelleen kohtuullisina. Koulutuslautakunnan päätöksen mukaisesti 1-2.luokkien koko tulee olla < 20 ja 3.-6.luokkien < 25, rajatapauksissa lautakunta ratkaisee asian. Jos perusopetuksen määrärahoja vähennetään puuttumatta kouluverkon rakenteeseen, joudutaan vähentämään nimenomaan opetuksen resursseja, jolloin taas opetuksen taso kärsii, koska tällöin joudutaan supistamaan oppilaiden tuntimääriä ja suurentamaan ryhmäkokoja. Erityisoppilaiden resurssit vähenevät ja sopeutumattomien oppilaiden oleminen luokassa vaikuttaa yhä enemmän koko oppilasryhmän opiskeluun häiritsevästi. - Opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti koulut velvoitetaan opetuksen järjestämiseen yhtenäisenä perusopetuksena. Tämä tarkoittaa sitä, että oppilaan koko 9-vuotinen opintie muodostuu järjestelmällisesti eteneväksi kokonaisuudeksi. Tämä edellyttää paitsi opetuksen suunnittelussa myös toteutuksessa yhteisiä toimia esim. kyläkoulujen ja yläkoulujen kesken. Yhtenäiskoulussa yhtenäinen perusopetus tapahtuu pisimmälle vietynä, jolloin koko yhdeksän kouluvuoden ajan perusopetus tapahtuu samassa rakennuksessa Tällöin monet joustavat ratkaisut, myös tilojen osalta ja opettajien toiminta eri luokka-asteilla on mahdollista. Pöytyällä tämä on mahdollista laajasti tällä hetkellä vain vanhan Yläneen alueella, muussa osassa kuntaa se tarkoittaa tiivistä yhteistyötä alakoulujen ja Elisenvaaran koulun kesken. Haja-asutusalueilla on järkevää keskittää perusopetus kolmiopettajaisille kouluille, joilla jo nyt on pedagogisesti suhteellisen hyvin toimiva oppimisympäristö. Kouluverkon tarkastelu mahdollistaa joissakin tapauksissa vuorokursseista ja yhdysluokkaopetuksesta luopumisen. Kouluverkkoa tarkistettaessa täytyy huomioida myös tilojen nykyinen kunto ja uusien tilojen rakennustarve. Kyläkouluilla on puute nykyaikaisista tiloista esim. liikuntatilat. Kuitenkin useimmiten on tarkoituksenmukaista investoida tarvittava lisärakentaminen keskustan kouluille. Kyläkoulut myös vanhenevat ja remontit ovat välttämättömiä tulevaisuudessa. Koulujen lakkauttamisesta aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia koulutoimen talouteen tulee, kun pienten koulujen rehtoripalkkio lakkaa eikä vastaanottavan koulun rehtorin palkkio nouse, kiinteistökustannusten, muun henkilöstön ja osittain myös välineistön ja tarvikkeiden kautta voidaan säästöä odottaa. Kiinteistön osalta on erikseen selvitettävä, mitä koulukäytöstä poistuvalle kiinteistölle tapahtuu, sillä mikäli kiinteistö jää kunnalle muuhun käyttöön, ei kunnan kannalta vastaavaa säästöä synny, vaikka koulutoimen näkökulmasta kustannukset vähenevät. Opetuksen muista tukipalveluista oppilasruokailuun ja siivoukseen liittyvien henkilökustannusten osalta tulee säästöä, mikäli vastaanottaviin kouluihin ei tarvitse palkata näihin tehtäviin lisää henkilöstöä. Opettajat yritetään sijoittaa muualle tai määräaikaisten opettajien tilalle, myös resurssiopettajalle on kunnassa käyttöä. Erityisopetus tulee oppilaille turvata. Koulunkäyntiavustajien riittävä määrä, koulupsykologin ja kuraattorin riittävät resurssit tulee järjestää, jotta oppilaita voidaan auttaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja näin ehkä välttyä myös erityisopetussiirroilta.

2 A) Auvaisten koulu B) Elisenvaaran koulu C) Haverin koulu Koulu puolustaa paikkaansa pöytyäläisenä kyläkouluna hyvän sijaintinsa, tasaisen oppilasennusteensa ja hyvän kuntonsa puolesta. Kunnan vetovoimatekijänä pieni turvallinen kyläkoulu. Oppilaat mahtuisivat nykyisillä oppilasmäärillä Riihikosken kouluun, mutta juuri kunnostetun ja sopivan kokoisen, kolmiopettajaisen, tasaisen oppilasennusteen omaavan koulun lakkauttaminen tässä vaiheessa ei ole järkevää, kun oppilasmäärä pysyy yli neljänkymmenen. Suurin osa pöytyäläisistä yläkouluikäisistä oppilaista käy Elisenvaaran koulua. Koulun sijainti on hyvä. Tilat ovat sokkeloiset ja osittain vaativat kunnostusta. Koulun yhteyteen on rakennettu oppimiskeskus ja yhteistyö lukion kanssa samoissa tiloissa toimii myös. Tilat ovat riittävät nykyiselle oppilasmäärälle. Elisenvaaran yläkoulun kustannukset ovat melko suuret nykyisellään, mutta kustannuksia saadaan alennettua pieniä ryhmäkokoja suurentamalla. Koulun oppilasmäärä on pieni, eikä toimiminen kaksiopettajaisena kouluna ole pedagogisesti hyvä ratkaisu, jos koululla on 1-6-luokat. Mikäli koululta siirretään aikaisemman ehdotuksen mukaisesti luokat 5 ja 6 muualle, koulu pienenee niin, että sen toiminta ei ole myöskään enää järkevää. Silloin jo kaveripiirin pienuus, leikkien ja pelien pelaaminen ym tuottaa vaikeuksia. Koulun oppilaskohtaiset menot ovat suuret ja koulukiinteistö pitää saneerata, mikäli se halutaan pitää toimivana, nykyajan vaatimukset täyttävänä kyläkouluna. Vaihtoehtona on, että Haverin koulun oppilaat siirretään Mustanojan, Riihikosken ja Yläneen Yhtenäiskouluun syksyllä Luokkien koot, mikäli kaikki oppilaat siirretään Mustanojalle ( ) luokat oppilaita str+esy Haverin koulu Mustanojan koulu s,e ? Yht. 64+ s,e yhdysluokat Luokkatilojen riittävyys?? Luokkien koot, mikäli kaikki siirretään Riihikoskelle ( ) luokat oppilaita Haverin koulu Riihikosken koulu Yht Tuleva 2.luokka ja 5.luokka on jaettu jo nykyisinkin Riihikoskella. Ekaluokkaan todennäköisesti myös uusi jaon tarve syksyllä. (resurssiopettaja?). Luokkatiloissa lisätarvetta. Yläneen Yhtenäiskouluun on lyhyempi matka joillakin oppilailla ja kuljetusreitti käy melkein perillä jo nyt. Vaihtoehtoisesti Haverin koulun oppilaiden vanhemmille voidaan antaa vapaus valita, mihin kouluun oppilaansa laittavat. Haverin koululla on kuljetusoppilaita jo nyt. Kuljetukset Mustanojalle ja Riihikoskelle voidaan hoitaa käyttäen osittain vuorolinja-autoja ja taksikuljetuksia. Lisäkustannukset kuljetuksiin arviona päivää kohden ovat noin???e / lukuvuosi). Myös yhteistyö Oripään kunnan kanssa tulee yhtenä vaihtoehtona miettiä. Vakinaisessa virassa olevia opettajia on kaksi. Opettajille sijoituspaikka löydetään määräaikaisia viranhaltijoita poistamalla. Koulunkäyntiavustaja on määräaikainen. Keittiö/siivoushenkilökunnan sijoitus määriteltävä. Rehtoripalkkio 1-2 -opettajaisella koululla on 374,40e/kk ja opettajaisella 543,88 e/kk ja yli 9-opettajaisella se ei enää muutu opettajamäärän kasvaessa.

3 PLUSSAT + kustannussäästöjä + tuloja, mikäli kiinteistö myydään + oppilaat mahtuvat naapurikoulujen nykyisiin luokkiin MIINUKSET - kylän toimintaan suuri vaikutus, jos koulu lakkaa - mikäli kiinteistö säilyy kunnalla, edelleen kuluja - oppilaiden koulumatkat pitenevät jonkin verran D) Karinaisten-Heikinsuon koulu E) Kaulanperän koulu F) Kyrön koulu Koulun oppilasennusteet tasaiset. Vakituinen henkilökunta on neljä luokanopettajaa ja esiopettaja sekä kaksi koulunkäyntiavustajaa. Koulussa on kaksi kahden ikäluokan yhdysluokkaa. Karinaisten- Heikinsuon koulun toimiminen kahdessa lähekkäisessä toimipaikassa lisää kustannuksia.(kuljetukset, kahdet hankinnat, keittiö ym). Pidemmällä aikavälillä koululle tarvitaan uusi nykyaikainen liikuntasali (suunnitelmissa jo monta vuotta, on myös kyläläisten hanke) ja sen yhteyteen kaksi luokkatilaa, silloin koulun tilat ovat riittävät molempien koulujen oppilaille. Mikäli Karinaisten koulukiinteistö myydään, saadaan siitä tuloja, joilla voidaan rahoittaa esim. parakin hankintaa. Karinaisten koulun oppilaille ja vanhemmille tulee antaa mahdollisuus valita Heikinsuon ja Kyrön koulun välillä opetuspaikka. Ennen päätöstä asiasta on mahdollista tehdä kysely vanhemmille. Koulun oppilaat tulevat laajalta alueelta, entisten lakkautettujen koulujen alueilta ja lähes kaikki oppilaat kuljetetaan kouluun. Oppilaita tulee vuosittain Kyröstä, Huitin alueelta muutama. Koulun oppilasmääräennuste on tasainen ja myös oman kylän syntyneiden määrä on kasvanut. Nykyisellään koulu tarvitaan, koska oppilaat eivät mahdu Kyrön koululla oleviin tiloihin. Mikäli vastaisuudessa Kyrön kouluun joudutaan rakentamaan lisätiloja, tulee varmaan harkittavaksi keskitetäänkö myös Kaulanperän oppilaat silloin Kyröön. Koulu on nykyisillä oppilasmäärillä sopivankokoinen kolmiopettajainen kyläkoulu, jossa ei tiedossa ole suuria remonttitarpeita tässä vaiheessa. Kuljetusoppilaiden suuri määrä on miinuksena koulun menoissa. Oman kylän syntyneiden määrä on myös noussut.- Kyrön alueen keskus, koulu, jonka oppilasmääräennuste on nouseva. Kunta on kaavoittanut uusia alueita. Muuttoliike tuo myös vuosittain uusia oppilaita kouluun. Osa koulualueen oppilaista käy Kaulanperän koulua yhteisen oppilaaksiottoalueen myötä ja halusta pienempään kyläkouluun. Mikäli oppilasmäärä kasvaa paljon, tulee vastaan rakentamistarve, koska nykyisiin tiloihin ei pystytä sijoittamaan paljonkaan enempää oppilaita. Tällöin tulee harkittavaksi, kuljetetaanko kaikki Kaulanperän oppilaat myös Kyröön ja rakennetaan riittävästi luokkatiloja siihen tarkoitukseen. Kyrön koululla toimii myös kielihäiriöisten oppilaiden erityisluokka.

4 G) Mustanojan koulu H) Rannanmäen koulu Mustanojan koulu on profiloitunut erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kouluksi. Kouluun on siirtynyt myös Pöytyän muista kouluista oppilaita, joilla on ollut vaikeuksia suuressa yleisopetuksen luokassa. Mustanojan koululla toimii myös Pöytyän starttiluokka, jonne oppilaita tulee ympäri Pöytyää. Luokassa on vuosittain 4-6 oppilasta ja se on osoittanut tarpeellisuutensa. Koululla on syksystä 2012 alakouluikäisten sopeutumattomien oppilaiden luokka (esy), jolloin koulu on erityisopetuksen keskus Pöytyän kunnassa. Koulussa on myös mahdollisuus integroida erityisoppilaita esy-luokalta normaaliopetukseen mahdollisuuksien mukaan joustavasti. Rannanmäen koulu on pieni kyläkoulu, jonka oppilasmäärä on vähän yli kaksikymmentä. Koulussa on useamman ikäluokan yhdysluokat, mikä ei ole opetuksellisesti hyvä ratkaisu. Kahden luokanopettajan lisäksi koululla on tuntiopettaja ja koulunkäyntiavustaja oppisopimuksella.. Koululla on yhteinen oppilaaksiottoalue Yhtenäiskoulun kanssa, mutta se ei ole tuonut lisää oppilaita kouluun. Koululla on tiivistä yhteistyötä vanhempien ja kyläläisten kanssa. Aikaisemmin ehdotettu ratkaisu viides- ja kuudesluokkalaisten siirrosta Yhtenäiskouluun toi esille vaikeudet, joita syntyy, kun oppilasmäärä menee liian pieneksi. Oppilaista kuljetetaan suurin osa kouluun, osittain vaaralliseksi luokiteltavien teiden takia. Kuljetukset ovat yhteisiä Yhtenäiskoulun kanssa. Koulun oppilasennuste on lähellä kahtakymmentä ja on mietittävä, onko koulua suurten oppilaskohtaisten kustannusten takia järkevää pitää yllä, koska oppilaat mahtuvat nykyisiin Yhtenäiskoulun luokkiin ja kuljetukset koulujen välillä toimivat jo nyt. Luokkakoot, mikäli Rannanmäen oppilaat siirretään Yläneen Yhtenäiskouluun syksyllä ( ) luokat oppilaita Rannanmäen koulu Yläneen Yhtenäiskoulu Yht Ensimmäisen, kolmannen ja viidennen luokan oppilasmäärä raja-arvolla. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden sijoittelu suuriin luokkiin voi tuottaa hankaluuksia. Yhtenäiskoululla on kuitenkin oma erityisopettaja ja toista laaja-alaista erityisopettajaa tarvitaan jo tämänkokoiseen kouluun. Rannanmäen koulun kahdelle opettajalle löytyy sijoituspaikka määräaikaisia vähentämällä ja toiselle opettajalle on myös tarjolla laaja-alainen erityisopettajuus Yhtenäiskoululla tai toimiminen resurssiopettajana kunnassa. Rehtoripalkkio on 373,40e/kk. PLUSSAT + yleiskulut (kiinteistöhoito, ruokahuolto) pienenevät + yhtenäiskouluajatus toteutuu muodostamalla yksi koulu kaikille alueen 1-9 luokkien oppilaille + koulukuljetukset toteutetaan jo nyt osittain yhteisillä kyydeillä + oppilaat mahtuvat olemassa oleviin luokkiin + palkkamenot pienenevät (keittiö, kiinteistö) + kiinteistön myyminen mahdollista, tuloja MIINUKSET - kylän talkookeskus häviää - kylän yhteinen kokoontumispaikka katoaa - oppilaiden koulumatkat pitenevät jonkin verran - jos kiinteistöä ei myydä, ylläpitomenoja edelleen - lasten ja nuorten urheilumahdollisuudet (kenttä ja jääkiekkokaukalo) heikkenevät

5 I) Riihikosken koulu J) Yläneen yhtenäiskoulu Koulu on Riihikosken alueen oppilaille sopivan kokoinen koulu. Kuljetusoppilaita on noin kaksikymmentä ja näistäkin suurin osa saa kuljetuksen Kantatie 41:n vaarallisen tienylityksen takia. Enimmillään koulussa on ollut yli 150 oppilasta ja ennusteen mukaan luku nousee siihen lähivuosina, nyt vielä mukana ennusteessa on pari pientä ikäluokkaa. Koulu sijaitsee yhdessä kerroksessa, joten on helppokulkuinen. Uusi rakennus ei vaadi paljonkaan kunnostusta, mikäli vuosikorjauksista huolehditaan. Oppilasennusteissa ei ole huomioitu muuttoliikettä, joka tuo kouluun vuosittain muutamia uusia oppilaita. Kunta on kaavoittanut Riihikoskella jatkuvasti uusia asuinalueita. Mustanojan koulun läheisyys vaikuttaa oppilasmäärään, mutta Mustanoja puolustaa paikkaansa omana erityisopetuksen keskittymänä, jonne oppilaita myös Riihikoskelta siirtyy, kun oppiminen yleisopetuksen normaaliluokassa on vaikeaa. Oppilaat Mustanojalta mahtuisivat olemassa oleviin luokkiin, mutta suuren erityisopetuksen tarpeen vuoksi siirto on hankala, eikä esy-luokalle ja starttiluokalle ole tilaa. Yläneen alueen lasten koulu, jonne on koottu lakkautettujen koulujen alueiden oppilaat. Koulu on myös fyysisesti yhtenäiskoulu, saman katon alla opetetaan luokkia Oppilasennuste on tasainen. Oppilaskohtaiset kustannukset ovat melko suuret, johtuen koulun koosta ja kuljetuskustannuksista, joita kertyy väkisin laajan haja-asutusalueen vuoksi. Alue kattaa koko vanhan Yläneen kunnan. Kuljetukset ovat osittain yhteiset Rannanmäen koulun kanssa. Yhteinen oppilaaksiottoalue Rannanmäen kanssa ei vaikuttanut Yhtenäiskoulun oppilasmäärään, vaan oppilaita pikemminkin on siirtynyt Yhtenäiskouluun lisää. Tarvetta koululle yhtenäiskouluna on, koska se toimii myös vanhan Yläneen alueen yläkoululaisten opetuspaikkana. Pitkien kuljetusmatkojen vuoksi yläkoululaisten keskittäminen Elisenvaaran yläkouluun ei onnistu. Kouluverkkoselvittelyn yhteydessä esiin tulleita pohdintoja On huolehdittava, että opetusryhmien koot eivät tule liian suuriksi. Lautakunta on määritellyt rajat oppilasryhmille. Alle kuusiopettajaisissa kouluissa tulee aina olemaan yhdysluokkia, mutta useamman kuin kahden luokka-asteen yhdysluokista tulee päästä eroon. Mikäli koulun koko laskee alle kolmannen viran, tulee koulu, mikäli se säilytetään, muuttaa 1-4- luokkien kouluksi ja isommat oppilaat kuljettaa toiseen kouluun. Tällöin koulun koko pienenee niin, ettei sen ylläpito ole enää mielekästä. Erityisoppilaiden tilanne on turvattava, jotta lisätarvetta siirtoihin muissa kunnissa järjestettyyn erityisopetukseen ei synny suurten ryhmien takia. Valmisteilla olevassa Pöytyän kunnan strategialuonnoksessa on tuotu esille koulujen keskittäminen kolmeen koulukeskukseen vuoteen 2025 mennessä. Tämä ajatus perustuu siihen, että taajamien, varsinkin Kyrön ja Riihikosken oppilasennusteet ovat selvässä kasvussa, ja koulujen tilat käyvät pieniksi jo nykyiselläkin kouluverkolla. Rakentamistarvetta näissä kouluissa näin ollen tulee olemaan. Jos kouluja joka tapauksessa on laajennettava, kannattaisi miettiä riittävän isoja laajennuksia ja tällä tavoin taata Pöytyän perusopetukselle jatkossa riittävät ja ajanmukaiset tilat. Kun lisäksi otetaan huomioon se, että Riihikoskella myös päivähoidon tilatarve on kasvussa, voitaisiin siellä koulun ja päiväkodin lisärakentamistarve yhdistää.