SÄKYLÄN KOULUTOIMI Säkylän perusopetuksen rakenteen kehittämisvaihtoehtoja
|
|
- Sanna Karoliina Mattila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SÄKYLÄN KOULUTOIMI Säkylän perusopetuksen rakenteen kehittämisvaihtoehtoja
2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO VALTAKUNNALLISET LINJAUKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN MUUTTUMINEN VUODEN 2010 ALUSTA SÄKYLÄN KUNNAN KOULUTOIMI SÄKYLÄN KUNNAN KOULUTOIMEN STRATEGIA Koulutoimen visio Koulutoimen toiminta-ajatus Koulutoimen arvopohja PERUSOPETUS Oppilasmäärät vuosina Käyttökustannusten jakautuminen ja kehitys perusopetuksessa tutkimusten ja tilastojen mukaan PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN Perusopetuksen kehittämisvaihtoehdot VAIHTOEHTO 1: Perusopetuksen kouluverkko säilyy ennallaan VAIHTOEHTO 2: Säkylässä on neljä perusopetusta antavaa koulua Vaihtoehto 2 a. Pyhäjoen koulu lakkautetaan ja oppilaat sijoitetaan Huovinrinteen kouluun Vaihtoehto 2 b. Karhusuon koulu lakkautetaan ja oppilaat sijoitetaan Isosäkylän kouluun VAIHTOEHTO 3: Säkylässä on kolme perusopetuksen koulua ERITYISOPETUS PERUSOPETUKSESSA Erityisopetuksen kehittäminen Yleisopetuksen ryhmiin sijoitettujen oppilaiden opetus Ryhmämuotoinen erityisopetus Henkilöstötarve eri vaihtoehdoissa TUKIPALVELUT TIETOTEKNIIKKA RUOKAPALVELUT KIINTEISTÖJEN HOITO JA INVESTOINTITARPEET OPPILASKULJETUKSET OPPILASHUOLTO OPPILAAN AVUSTAJAPALVELUT ILTAPÄIVÄTOIMINTA LOPUKSI LIITTEET... 57
3 3 JOHDANTO Valtakunnallisesti oppilasmäärät ovat olleet laskussa jo useita vuosia. Vain suurimmissa kasvukeskuksissa on nähtävissä päinvastaista kehitystä. Laskevien oppilasmäärien trendi on ollut vallitseva myös Säkylässä: Kymmenen vuoden aikana vuodesta 1995 vuoteen 2005 oppilasmäärä laski perusopetuksessa noin 18 % eli yli sadalla oppilaalla. Oppilasmäärän huomattava lasku nostaa oppilaskohtaisia kustannuksia, koska kouluverkko ei ole pienentynyt oppilasmäärän laskun suhteessa. Vuosina 2005 ja 2006 toteutettu kouluverkon supistaminen kahdella koululla (Vähäsäkylän ja Sydänmaan koulujen lakkautus) korjasi kustannusrakennetta, mutta oppilasmäärän jatkuva väheneminen on aiheuttanut oppilaskohtaisten kustannusten kääntymisen nousuun. Opetushallituksen keräämien tilastojen mukaan yksi ratkaiseva koulutuksen kustannuksia korottava tekijä on koulujen keskikoko. Vuoden 2007 toukokuussa kunnanvaltuuston käsittelyssä oli koulutuslautakunnan hyväksymä Säkylän koulutoimen kehittämissuunnitelma vuosille Suunnitelmassa oli esitetty erilaisia vaihtoehtoja erityisesti perusopetuksen rakennevaihtoehdoiksi. Selvitys laadittiin tuolloin kunnanvaltuuston toimeksiannosta, jonka mukaan tavoiteltiin vuositason menojen vähennystä. Sivistysjohtaja ja kunnanjohtaja esittivät tuolloin kahden koulun lakkautusta, jotta tavoiteltuun menojen vähennykseen olisi päästy. Valtuuston päätöksen mukaan kouluverkko päätettiin säilyttää ennallaan, vaikka samalla todettiin sen olevan kallis vaihtoehto ja menojen vähennys päätöksen myötä jäisi saavuttamatta. Säkylän kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti luopua Pyhäjärviseudun kuntien yhdistämisestä. Tällöin myös kuntien yhdistämissopimuksessa sovitut asiat mm. koulutoimen osalta raukesivat.
4 4 Säkylän kunnan talouden tasapainottaminen on tehtävä vuosien aikana. Kunnan tulorahoitus ei riitä käyttötalouden menojen kattamiseen. Talouden tasapainottaminen vaatii noin miljoonan euron menojen leikkaamista. Menojen vähentäminen toteutetaan kunnan kaikilla toimialoilla. Kunnanhallitus käsitteli talouden tasapainotusta kokouksessaan Päätöksessä todettiin, että valmistelutyössä ja päätöksessä voidaan painottaa seuraavia kohteita: - taksojen ja maksujen korottaminen - palvelujen sopeuttaminen käytettävissä olevaan tulorahoitukseen - investointien leikkaaminen - henkilöstön määrän vähentäminen rakenteellisin ratkaisuin. Koulutoimessa taksojen ja maksujen korottamiseen ei juurikaan ole mahdollisuuksia. Suunnitellusta koulukeskuksen saneerauksesta ei myös voida luopua kiinteistön kunnon ja pitkällä olevan suunnittelun vuoksi. Tällöin jäljelle jäävä vaihtoehto on kouluverkon rakenteeseen puuttuminen menojen vähentämiseksi kunnan kantokykyä vastaavalle tasolle.
5 5 1 VALTAKUNNALLISET LINJAUKSET TOIMINTAYMPÄ- RISTÖSSÄ POP-ohjelma on koko hallituskauden kestävä ohjelma, joka liittyy hallituksen tavoitteisiin parantaa koulutuksen laatua. Ohjelma toteutetaan vaiheittain vuosina Hallitus on päättänyt käyttää ikäluokkien pienentymisestä vapautuvat voimavarat koulutuksen laadun kehittämiseen. Voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen laadun kehittämiseen. Ohjelman toteuttamista varten on varattu yhteensä 80 miljoonaa euroa, joka kohdennetaan kunnille valtionavustuksina. POP-ohjelman painopisteenä ovat: tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimien kehittäminen oppilaanohjauksen kehittäminen kerhotoiminta ja kodin ja koulun yhteistyö opetusryhmien pienentäminen opetustoimen täydennyskoulutus vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Perusopetuksen laatukriteerit valmistuivat syksyllä Kriteereiden tavoitteena on opetuksen korkean laadun ja monipuolisen tarjonnan turvaaminen sekä opetuksellisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien takaaminen lapsille ja nuorille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta.
6 6 Tavoitteet Tavoitteena on: opetuksen korkean laadun ja monipuolisen tarjonnan turvaaminen opetuksellisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien takaaminen kaikille lapsille ja nuorille ehkäisevän ja varhaisen tuen lisääminen Tavoitteiden saavuttamiseksi Säkylän koulutoimessa on tarkasteltava kouluverkon rakennetta kriittisesti. Voimavarojen jakaminen usean eri yksikön kesken kuluttaa enemmän voimavaroja, jolloin painopistealueiden kehittämiseen ei ole tarpeeksi resursseja nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Valtionosuusrahoitus ei ole vuosiin riittänyt kattamaan Säkylän perusopetuksen menoja, joten kaikki lisämenot tulevat kunnan itsensä rahoitettavaksi. Säkylän kunta on mukana POP-ohjelmassa tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimien kehittämishankkeessa, oppilaanohjauksen kehittämishankkeessa sekä kerhotoiminnan ja kodin ja koulun yhteistyön hankkeessa. Kahteen ensimmäiseen on saatu seudullista rahoitusta, viimeksi mainittuun Säkylä on saanut kuntana avustusta. 1.1 Valtionosuusjärjestelmän muuttuminen vuoden 2010 alusta Vuoden 2010 alusta lukien perusopetuksen valtionosuusjärjestelmä muuttui oppilaspohjaisesta ikäryhmäperustaiseksi laskennalliseksi järjestelmäksi. Esiopetus, perusopetus ja tutkintoon johtava koulutus on oppilaalle maksutonta. Perusopetuslain mukaisesta koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta voidaan periä kunnan päättämä kuukausimaksu. Myös taiteen perusopetuksessa oppilailta voidaan periä kohtuullisia maksuja. Vastuu opetustoimen rahoituksesta ja koulujen rakentamisesta jakautuu valtion ja paikallisten koulutuksen järjestäjien kesken. Paikalliset koulutuksen järjestäjät saavat valtionosuutta
7 7 oppilaitosten perustamis- ja käyttökustannuksiin. Esi- ja perusopetuksessa laskennalliset kustannukset määräytyvät vuotiaiden määrän perusteella. Eräät perushinnan korotustekijät (asukastiheys, kaksikielisyys, vuotiaat, ruotsin- ja vieraskielisyys) rahoitusta määritettäessä on huomioitu, mutta erityisopetuksen erillinen korotus ja kouluverkkotekijä eivät ole laskelmissa rahoitustekijöinä. Erityisopetuksen kustannukset huomioidaan kuitenkin valtionosuuspohjissa. Kouluverkkotekijän poisto on korvattu asukastiheyskertoimen korotuksella kunnille, joiden asukastiheys on alle neljä asukasta maaneliökilometriä kohden. Säkylän taajama-aste on 82,5 % ja asukastiheys 31,0 asukasta maaneliökilometriä kohden. Esi- ja perusopetuksen valtionosuudet maksetaan kunnille kunkin kunnan oppilasikäluokan perusteella. Esi- ja perusopetuksen järjestäjällä on oikeus saada kotikuntakorvausta oppilaan kotikunnalta silloin, kun oppilas saa opetusta muualla kuin omassa kunnassaan (toisen kunnan, kuntayhtymän, valtion tai yksityisen ylläpitämässä peruskoulussa). Kotikuntakorvausoikeus määräytyy sen mukaan, missä oppilas saa esi- ja perusopetusta varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa. Vuoden 2010 osalta oikeus määräytyy vuoden 2009 syyskuun 20. päivän perusteella. Kotikuntakorvaus määräytyy kunnan esi- ja perusopetuksen laskennallisten kustannusten perusteella erikseen 6, 7 12 ja vuotiaiden osalta. Kotikuntakorvaukset otettaan huomioon valtionosuuksien maksamisen yhteydessä keskitetysti. Kunnat ja muut opetuksen järjestäjät toimittavat valtiovarainministeriölle tiedot kotikuntakorvaukseen oikeuttavien oppilaiden määrästä, iästä sekä kotikunnista. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus maksaa kotikuntakorvaukset kunnille ja muille opetuksen järjestäjille valtionosuuksienmaksamisen yhteydessä.
8 8 2 SÄKYLÄN KUNNAN KOULUTOIMI 2.1 Säkylän kunnan koulutoimen strategia Säkylän koulutoimen strategian tehtävänä on ohjata koko koulutointa ja sen kehittämistä. Visio, toiminta-ajatus ja arvopohja ovat kehittämisratkaisujen taustalla vaikuttavia ajatuksia, joista johdetaan käytännön kehittämisratkaisut ja johtaminen Koulutoimen visio Säkylän kunnan koulutoimen johtavana ajatuksena on yhtenäinen opinpolku esiopetuksesta aina aikuiskoulutukseen saakka. Toiminta perustuu oppimiskeskusajatteluun, jota tukee tarpeita vastaava kouluverkko. Elinikäinen oppiminen mahdollistetaan tekemällä yhteistyötä eri sidosryhmien kesken sekä omassa kunnassa että seudullisesti Koulutoimen toiminta-ajatus Säkylän kunnan koulut ovat tunnettuja antamastaan hyvästä opetuksesta ja kasvatustyöstä. Koulut tarjoavat oppilailleen ja henkilökunnalleen viihtyisän ja turvallisen oppimis- ja työympäristön. Kouluissa vallitsee hyvä työilmapiiri, ja ne ovat haluttuja työpaikkoja. Koulujen henkilökunnan osaaminen on huipputasoa ja työntekijät ovat innostuneita omasta työstään. Koulut ottavat huomioon oppilaiden ja opiskelijoiden yksilölliset oppimisen tarpeet Koulutoimen arvopohja Säkylän koulutoimen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä
9 9 monikulttuurisuuden hyväksyminen. Opetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Koulutuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä. Eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Koulutoimen arvojen tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan. Säkyläläisyys on oman kotiseudun ja sen menneisyyden arvostamista, jonka omaleimaisuuteen ovat vaikuttaneet: - Säkylän historia maatalous- ja kalastuspitäjänä - Pyhäjärvi ja Säkylänharju - monipuolinen elintarviketuotanto - kehittyvä varuskunta
10 10 Yksilön sivistystä ei mitata pelkästään tietomäärällä vaan siihen kuuluvat myös itsensä ja muiden ihmisten arvostus sekä oman ja vieraiden kulttuurien tuntemus ja arvostaminen. Omat juuret ja myönteinen omanarvontunne ovat perustana erilaisuuden hyväksymiselle. Säkylän luonto on omaisuus, jonka vaaliminen sekä asenteellisesti että tiedollisesti on yksi kouluopetuksen keskeisiä ympäristöarvoja. Yksittäisten koulujen arvomaailmaan vaikuttavat niissä vuosien varrella muotoutuneet tavat ja perinteet. 2.2 Perusopetus Säkylässä on lukuvuonna neljä perusopetuksen 1-6 luokkien opetusta antavaa koulua. Säkylän yhteiskoulussa ovat perusopetuksen luokat 7 9. Isosäkylän koulussa toimii kaksi luokkamuotoisen erityisopetuksen pienryhmää (1-6 luokat) ja Säkylän yhteiskoulussa yksi luokkamuotoisen erityisopetuksen pienryhmä (7-9 luokat). Pienryhmissä on oppilaita myös Pöytyän ja Köyliön kunnista, joille Säkylän kunta myy erityisopetuspalveluja. Osa-aikaista erityisopetusta antaa 1-6 luokkien kouluissa kiertävä erityisopettaja sekä 7-9 luokilla laaja-alainen erityisopettaja. Osa-aikaisen erityisopetuksen määrä vaihtelee kouluissa lukuvuosittaisen tarpeen mukaan. Koulukiinteistöjen hoidosta ja siivouksesta vastaa Säkylässä tekninen toimi. Siivouskulut ovat osa koulujen sisäisiä menoja, mutta muut kiinteistökulut kuuluvat koulujen ulkoisiin menoihin. Ruokapalveluhenkilöstö on osa koulujen henkilöstöä ja ruokapalveluihin liittyvät kulut ovat osa koulujen sisäisiä menoja. Koulujen oppilasmäärät on päivitetty
11 11 Lukuvuosi Luokat Oppilasmäärä Huovinrinteen koulu Isosäkylän koulu Karhusuon koulu Pyhäjoen koulu Säkylän yhteiskoulu Lukuvuonna perusopetuksen oppilasmäärä oli 446 oppilasta. Huovinrinteen koulu Huovinrinteen koulun oppilasmäärä on lukuvuonna yhteensä 96 oppilasta. Koulussa toimii viisi perusopetusryhmää, joista yhdessä luokassa annetaan yhdysluokkaopetusta. Muut perusopetusryhmät on muodostettu vuosiluokittain. Koulussa antaa osa-aikaista erityisopetusta kiertävä erityisopettaja. Henkilöstö lv : 5 luokanopettajaa (yksi määräaikainen) 1 erityisopettaja (kunnan yhteinen kiertävä eo. ) 1 aineenopettaja (kunnan yhteinen, englanti) 2 koulunkäyntiohjaajaa 1 keittäjä-emäntä 1 keittiöapulainen (määräaikainen ja osa-aikainen) 1 siivooja (teknisen osaston alaisuudessa) Huovinrinteen koulun keittiö tuottaa myös Huovinrinteen päiväkodin ruokapalvelut.
12 12 Huovinrinteen koulun peruskorjaus ja laajennus valmistui Koulukiinteistö on hyväkuntoinen. Koulun tilat ovat tehokkaassa käytössä ja paikoin kaivattaisiin lisätilaa. Tilannetta helpottaa samassa pihapiirissä entiseen kirjastoon tehty tekstiilityön luokka. Huovinrinteen koulun liikuntasalissa on runsasta ulkopuolista käyttöä. Jokaisena arkipäivänä käyttöä on klo saakka ja viikonloppuna molempina päivänä lähes koko päivän. Käyttäjiä ovat Pyhäjärviseudun aikuisopisto, eri liikuntaseurat sekä yksityiset henkilöt. Isosäkylän koulu Isosäkylän koulun oppilasmäärä on lukuvuonna yhteensä 123 oppilasta. Koulussa toimii kuusi perusopetusryhmää, jotka on muodostettu vuosiluokittain. Koulussa on lisäksi kaksi luokkamuotoisen erityisopetuksen pienopetusryhmää. Ryhmissä on oppilaita myös Pöytyän ja Köyliön kunnista. Koulussa antaa osa-aikaista erityisopetusta yleisopetuksen oppilaille kiertävä erityisopettaja. Henkilöstö lv : 6 luokanopettajaa 2 erityisluokanopettajaa (toinen määräaikainen) 1 erityisopettaja (kunnan yhteinen kiertävä eo.) 1 aineenopettaja (kunnan yhteinen, englanti) 4 koulunkäyntiohjaajaa 1 keittäjä-emäntä 1 keittiöapulainen (osa-aikainen 34,25) 2 siivoojaa (teknisen osaston alaisuudessa)
13 13 Isosäkylän koulun peruskorjaus ja laajennus valmistui Kiinteistö on alkujaan valmistunut vuonna Koulukiinteistö on hyväkuntoinen ja tilat ovat riittävät. Kiinteistöön mahtuu nykyistä suurempikin oppilasmäärä. Isosäkylän koulussa on runsasta ulkopuolista käyttöä. Suurimpia käyttäjiä ovat Huittisten musiikkiopisto ja Pyhäjärviseudun aikuisopisto. Karhusuon koulu Karhusuon koulun oppilasmäärä on lukuvuonna yhteensä 46 oppilasta. Koulussa toimii kolme perusopetusryhmää, jotka ovat yhdysluokkia. Koulussa antaa osa-aikaista erityisopetusta kiertävä erityisopettaja. Henkilöstö lv : 3 luokanopettajaa (yksi määräaikainen) 1 erityisopettaja (kunnan yhteinen kiertävä eo. ) 1 koulunkäyntiohjaaja 1 keittäjä 1 siivooja (teknisen osaston alaisuudessa) Karhusuon koulun peruskorjaus- ja laajennusprojekti valmistui Kiinteistö koostuu kolmesta eri rakennuksesta, joista vanhin 1994 saneerattu osa on valmistunut vuonna 1913 (keittiö/ruokasali, teknisen työn tilat ja kirjaston lainausasema), toinen saneerattu osa 1967 (alkuopetusluokka, musiikkiluokka ja tekstiilityön tilat) ja uudisosa (neljä ajanmukaista luokkaa, täysimittainen liikuntasali ja terveydenhoito/erityisopetustilat) Koulukiinteistö on hyväkuntoinen ja tilat on normimitoitettu 80 oppilaalle. Kiinteistöön mahtuu nykyistä suurempikin oppilasmäärä.
14 14 Karhusuon koulun liikuntasalissa on runsasta ulkopuolista käyttöä ( n. 30 viikkotuntia). Käyttäjiä ovat Pyhäjärviseudun aikuisopisto, eri liikuntaseurat ja yhdistykset sekä yksityiset henkilöt. Koulun teknisen työn tiloja käyttää kyläyhdistys ja aikuisopisto. Tekstiilityön tiloissa kokoontuu mm. seurakunnan ja eri yhdistysten kerhoja sekä aikuisopiston piirejä. Pyhäjoen koulu Pyhäjoen koulun oppilasmäärä on lukuvuonna yhteensä 29 oppilasta. Koulussa toimii kaksi perusopetusryhmää, jotka ovat yhdysluokkia. Henkilöstö lv : 2 luokanopettajaa 2 tuntiopettajaa 1 erityisopettaja (kunnan yhteinen kiertävä eo. ) 1 keittäjä-siivooja (keittola 85% / siivous 15 %) Pyhäjoen koulu on valmistunut vuonna Kyseessä on vanha rakennus, johon ei ole tehty peruskorjausta. Kiinteistön ylläpitokorjauksia tehdään vuosittain. Pyhäjoen koululla ei ole liikuntatilaa. Pyhäjoen koulun ulkorakennus on vuokrattu kyläyhdistykselle. Koululla toimii seurakunnan päiväkerho tiistaisin ja torstaisin klo 9-12 sekä varhaisnuortenkerho keskiviikkoisin klo Kyläyhdistys pitää kerran viikossa jumpan koulun tiloissa. Säkylän yhteiskoulu Säkylän yhteiskoulu antaa perusopetusta luokkien oppilaille. Oppilasmäärä on lukuvuonna yhteensä 152 oppilasta.
15 15 Koulussa toimii 9 perusopetusryhmää. Koulussa on lisäksi luokkamuotoisen erityisopetuksen pienopetusryhmä. Ryhmässä on oppilaita myös Yläneen ja Köyliön kunnista. Koulussa antaa osa-aikaista erityisopetusta yleisopetuksen oppilaille laaja-alainen erityisopettaja. Henkilöstö lv : rehtori 17 lehtoria, joista yhteisiä lukion kanssa 5 3 päätoimista tuntiopettajaa 1 opinto-ohjaaja 2 koulunkäyntiohjaajaa (erityisopetus) 1 koulusihteeri 1 keittolanhoitaja 2 keittola-apulaista Säkylän yhteiskoulu toimii koulukeskuksessa samassa kiinteistössä Säkylän seudun lukion ja Pyhäjärviseudun aikuisopiston kanssa. Koulukeskuksessa toimiva keittiö tuottaa ruokapalvelut sekä yhteiskoululle että lukiolle. Koulukeskuksen tiloissa on runsasta iltakäyttöä. Tiloja käyttävät Pyhäjärviseudun aikuisopisto sekä Huittisten seudun musiikkiopisto. Aikuisopisto käyttää lukuvuosittain tiloja noin 2100 tuntia. Paikalliset urheiluseurat käyttävät lisäksi liikuntatiloja runsaasti. Koulukeskuksen kiinteistö on rakennettu viidessä eri vaiheessa Koulukeskuksen osissa 1-3 on tehty peruskorjaus vuonna Peruskorjaus käsitti ilmanvaihdon parantamisen sekä kevyen pintaremontin. Peruskorjatun osan kunto on tyydyttävä muutoin, mutta putkistojen kunto on heikko. Koulukeskuksen peruskorjaamattoman osan 4 kunto on välttävä ja putkiston kunto
16 16 on heikko. Sisäilman laadussa on suuria ongelmia. Osan 5 eli työpajarakennuksen kunto on välttävä. Koulukeskuksen osan 4, sisäänkäyntijärjestelyjen, aulatilojen, ruokasalin ja keittiön käsittävä peruskorjaus on Säkylän kunnanvaltuustossa hyväksytty aloitettavaksi vuonna Peruskorjaus on välttämätön toiminnan jatkamisen kannalta, koska kiinteistön kunto on huono eikä vastaa nykyajan opetukselle asetettuja tavoitteita. Peruskorjauksen yhteydessä koulun piha muutetaan lähiliikuntapaikaksi Oppilasmäärät vuosina Perusopetuksen oppilasmäärät ovat olleet Säkylässä jo pitkään laskevat. Oppilasmäärä vähentyi kymmenen vuoden aikana yhteensä 140 oppilaalla eli noin 18 %:lla. Vuodesta 2006 vuoteen 2010 oppilasmäärä on vähentynyt edelleen 55 oppilaalla eli noin 11 %:lla. Pitkäaikainen ennusteiden seuranta näyttää, etteivät ennusteet ratkaisevassa määrin ole olleet eri suuruisia kuin toteumat. Koulujen välisiä eroja ennusteiden ja toteuman välillä on jonkin verran; käytännössä muutamien oppilaiden verran vuosittain.
17 17 Perusopetuksen oppilasmäärät yhteensä vuosina Oppilaiden määrä Vuodet Kaavio 1. Perusopetuksen oppilasmäärän kehitys vuosina Oppilasmäärät yhteensä vuosina Oppilaiden määrä Vuodet YHTEENSÄ
18 18 Kaavio 2. Perusopetuksen oppilasmäärän kehitys vuosina Vuoden 2005 syksystä alkaen lakkautettiin Vähäsäkylän koulu. Koulutuslautakunta sijoitti oppilaat Isosäkylän ja Huovinrinteen kouluihin. Edelleen vuoden 2006 syksystä alkaen lakkautettiin Sydänmaan koulu ja oppilaat siirtyivät pääosin Huovinrinteen kouluun. Nämä kouluverkon muutokset vaikuttivat siten, että 1 6 luokkien alakouluja on ollut syksystä 2006 lähtien neljä. Koulujen ja luokkien koot syksystä 2006 lähtien ovat nähtävissä alla olevassa taulukossa. Peruskoulut 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk 7. lk 8. lk 9. lk Yht. Huovinrinteen koulu Isosäkylän koulu Karhusuon koulu Pyhäjoen koulu Sivarin erityiskoulu Yhteiskoulu YHTEENSÄ Taulukko 1. Koulujen ja luokkien koot Säkylässä lukuvuonna Taulukosta on nähtävissä, että koulujen lakkauttaminen ei ole aiheuttanut kouluihin liian suuria ryhmäkokoja. Isosäkylän koulun 5. luokka on koko ajan ollut lähes 30 oppilasta, eivätkä kouluverkkoratkaisut ole näin ollen aiheuttaneet ryhmän suuruutta, vaan ryhmäkoko johtuu ikäluokan suuruuden vaikutuksesta.
19 19 Koulujen ja luokkien koot syksystä 2009 lähtien ovat nähtävissä alla olevassa taulukossa. Huovinrinteen koulu Isosäkylän koulu erityisryhmä Karhusuon koulu Pyhäjoen koulu Yhteiskoulu erityisryhmä YHTEENSÄ Taulukko 2. Koulujen ja luokkien koot Säkylässä lukuvuonna Käyttökustannusten jakautuminen ja kehitys perusopetuksessa tutkimusten ja tilastojen mukaan Valtion taloudellinen tutkimuslaitos julkaisi alkuvuodesta 2006 tutkimuksen Kuntien perusopetuksen tehokkuuserot ja tuottavuus Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia perusopetuksen palvelun järjestäjien välisiä tehokkuuseroja sekä selvittää tehokkuuserojen yhteyttä olosuhdetekijöihin ja toimintaan liittyviin tekijöihin. Samoin tavoitteena oli selvittää laatu- ja vaikuttavuustekijöiden yhteyttä tehokkuuseroihin. Tutkimustulosten mukaan kuntien perusopetuksen tuottavuus on laskenut keskimääräisesti vuosina yhteensä 13 % koko maassa.
20 20 VATT:n tutkimuksen mukaan perusopetuksen tuottavuutta on mahdollista parantaa kasvattamalla koulukokoa. Koulujen koolla oli vahva positiivinen yhteys tuottavuuteen. Koulujen koon kasvattamisella oli suurin vaikutus silloin, kun koulujen keskikoko oli pieni. Tulosten mukaan koon kasvattamisella saadaan hyötyä kuitenkin myös kunnissa, joissa koulujen koko on keskimääräistä suurempi. Kuntien tehokkuus oli vuosina keskimäärin 78 % eli keskitasoinen kunta olisi voinut teoreettisesti tuottaa perusopetuksen 22 % alhaisemmilla menoilla. Suurin osa kuntien välisistä tehokkuuseroista aiheutuu kuitenkin olosuhdetekijöistä. Kaksi kolmasosaa tehokkuuseroista selittyy väestötieteellisillä tekijöillä, oppilasrakenteella ja kunnan taloudellisella tilanteella. Toisin sanoen kuntien väliset tehokkuuserot supistuvat ja keskimääräinen tehokkuus kasvaa, kun otetaan huomioon etäisyydet, harva asutus, erot erityisopetuksessa ja muun kuin suomenkielisten oppilaiden osuus. Tutkimuksesta voidaan todeta yhteenvetona, että eniten tuottavuuden muutokseen vaikuttivat koulukoko, verotettavat tulot, työttömyysaste, väkiluku ja erityisopetus.
21 21 Alla olevissa taulukoissa on verrattu Säkylän ja naapurikuntien kustannuksia ja kustannuskehitystä vuosina Taulukko 3. TOTEUTUNEIDEN KUSTANNUSTEN JA VALTIONOSUUDEN LASKENNALLISTEN PERUSTEIDEN VER- TAILU (OPH:N TILASTOT) ESIOPETUS JA PERUSOPETUS 2004 Opetuksen järjestäjä Laskenn. opp.määrä Tot.kust /opp. Yks.hinta /opp. Erotus /opp. YH:n osuus Kokonaisero Säkylän kunnanhallitus Euran kunnanhallitus 1 088, Kiukaisten kunnanhallitus Köyliön kunnanhallitus Yläneen kunnanhallitus 224, Satakunta , Kaikki kunnat yht , Opetuksen järjestäjä Laskenn. opp.määrä Tot.kust /opp. Yks.hinta /opp. Erotus /opp. YH:n osuus Kokonaisero Säkylän kunnanhallitus 520, Euran kunnanhallitus 1 091, Kiukaisten kunnanhallitus 369, Köyliön kunnanhallitus 330, Yläneen kunnanhallitus 211, Satakunta , Kaikki kunnat yht ,
22 22 ESIOPETUS JA PERUSOPETUS 2006 Opetuksen järjestäjä Laskenn. opp.määrä Tot.kust /opp. Yks.hinta /opp. Erotus /opp. YH:n osuus Kokonaisero Säkylän kunnanhallitus Euran kunnanhallitus 1 097, Kiukaisten kunnanhallitus Köyliön kunnanhallitus Yläneen kunnanhallitus 209, Satakunta , Kaikki kunnat yht , Opetuksen järjestäjä Laskenn. opp.määrä Tot.kust /opp. Yks.hinta /opp. Erotus /opp. YH:n osuus Kokonaisero Säkylän kunnanhallitus 478, Euran kunnanhallitus 1 088, Kiukaisten kunnanhallitus 351, Köyliön kunnanhallitus 306, Yläneen kunnanhallitus 208, Satakunta , Kaikki kunnat yht , Opetuksen järjestäjä Laskenn. opp.määrä Tot.kust /opp. Yks.hinta /opp. Erotus /opp. YH:n osuus Kokonaisero Säkylän kunnanhallitus 463, Euran kunnanhallitus 1 078, Kiukaisten kunnanhallitus 334, Köyliön kunnanhallitus 298, Yläneen kunnanhallitus 204, Satakunta , Kaikki kunnat yht ,
23 Perusopetuksen kehittäminen Perusopetuksen kehittämisessä on otettava huomioon oppilasmäärien laskun ohella myös opetuksen laadun säilyttäminen hyvänä. Uusitut opetussuunnitelmat edellyttävät opetuksen sisällön kehittämisen lisäksi oppimisympäristöjen tarkastelua. Nykyaikaiseen pedagogiikkaan soveltuvat opetustilat luovat edellytykset toimivalle ja laadukkaalle opetukselle. Erityisopetuksen riittävyyteen ja kehittämiseen on jatkossakin kiinnitettävä huomioita. Periaatteena on taata kaikille yhtenäinen perusopetus, jossa erilaiset oppijat ovat osana perusopetusta. Tämä toteutuu yleisopetukseen sijoitettavina pienryhminä ja laajaalaisena erityisopetuksena. Erityisoppilaiden integroitumista yleisopetuksen ryhmiin tuetaan aina, kun se on mahdollista. Perusopetusta kokonaisuudessaan kehitetään siten, että yhtenäistä perusopetusta ja sen toteutumista vahvistetaan. Taloudellisen tehokkuuden rinnalla on koko ajan oltava tarkastelussa toiminnan laatu ja tuloksellisuus. Laatua seurataan päivittämällä arviointisuunnitelmaa ja siirtämällä arvioinnista saatuja tuloksia kehittämisen kohdentamiseen. Perusopetus on kunnan tuottama peruspalvelu, johon käytettävät resurssit kunnanvaltuusto määrittelee. Koulutoimi toteuttaa tehdyn valinnan tavoitteenaan tuottaa oppilaille mahdollisimman hyvää perusopetusta. Jotta päätökset on mahdollista tehdä, on tarkasteltava erilaisia vaihtoehtoja kouluverkossa sekä niiden kustannusvaikutusta. Samalla on tarkasteltava myös tehtävien ratkaisujen vahvuuksia ja mahdollisuuksia sekä haasteita ja uhkia. Eri vaihtoehtojen tarkastelun pohjana ovat oppilasennusteet vuoteen 2016 saakka. Oppilaiden määrä ja sijoittamismahdollisuudet eri kouluihin ovat ratkaisevia suunnitelmia laadittaessa ja pohdittaessa niiden vaikutuksia koulutuksen järjestämiseen ja laatuun. Kiinteistöjen koko ja kunto ovat myös keskeisiä kriteereitä vaihtoehtoja punnittaessa. Seuraavasta taulukosta näkyy oppilasmäärän kehitys perusopetuksessa vuosina
24 24 Oppilasmäärät yhteensä vuosina Oppilaiden määrä Vuodet YHTEENSÄ Kaavio 6. Oppilasmääräennusteet vuoteen 2016 asti Säkylän perusopetuksessa. Pitkän ajan tarkastelussa oppilasmääräennusteet ovat pitäneet kohtuullisen hyvin paikkansa. Ennusteiden ja toteumien välillä on ollut vain muutamien oppilaiden eroja Perusopetuksen kehittämisvaihtoehdot Säkylän kunnan perusopetuksen kouluverkon kehittämiseksi on useita eri vaihtoehtoja. Kaikissa vaihtoehdoissa on lähdetty siitä, että uutta rakentamista ei tarvita ja käyttöön jääviä kiinteistöjä käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Eri vaihtoehtojen lähtökohtana ovat väestötietojen pohjalla tehdyt oppilasennusteet koulujen oppilasmääristä vuoteen 2016 asti. Oppilasennusteiden perusteella voidaan tarkastella eri ratkaisuvaihtoehtojen vaikutusta perusopetusryhmien määrään ja kokoon.
25 25 Kehittämissuunnitelmassa vuosille tuotiin esille myös yhden peruskoulun malli. Tässä tarkastelussa 1-9 luokkien koulu on toistaiseksi jätetty pois, jotta voidaan seurata oppilasmäärin kehitystä vuoteen 2015 saakka. Mikäli oppilasmäärän kehitys on suotuisa, lisätarvetta kouluverkon supistamiseen ei liene. Koulutuksen järjestäjä päättää opetusryhmistä ja niiden koosta. Perusopetuslain 30 :n 2 momentin mukaan opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Laki ei aseta tarkkoja ryhmäkokoja, vaan opetuksenjärjestäjän on arvioitava ryhmiä opetussuunnitelman tavoitteiden kautta. Tällöin ryhmän oppilaiden lukumäärän lisäksi ratkaisevaa on ryhmän heterogeenisuus, esimerkiksi ryhmään integroitujen erityisoppilaiden määrä vaikuttaa oppilasryhmän kokoon. Perusopetusasetus (N:o 852/1998, 2 ) sisältää ryhmäkokomääräyksiä vain erityisopetuksen ryhmien osalta sekä pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan opetusryhmän osalta. Erityisopetusryhmässä voi olla enintään kymmenen oppilasta, mutta opetusryhmän enimmäiskoko voidaan ylittää tällöinkin, jos se ei vaaranna opetuksen tavoitteiden saavuttamista. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden ryhmässä voi olla enintään kahdeksan oppilasta ja edelleen vaikeimmin kehitysvammaisten ryhmissä voi olla enintään kuusi oppilasta. Jos pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan opetus annetaan ns. yleisopetuksen ryhmän yhteydessä, ryhmäkoko voi olla enintään 20 oppilasta. Jäljempänä on arvioitu eri vaihtoehtoja sekä opetuksen järjestämisen että talouden näkökulmasta. Kunkin vaihtoehdon jälkeen on kerätty mahdollisimman kattavasti vaihtoehdon vahvuudet ja mahdollisuudet sekä toisaalta haasteet ja uhat. Tarkastelun lähtökohtana on ollut opetuksen laatu ja palvelun saatavuus.
26 26 Erikseen on arvioitu vaihtoehtojen taloudellisia vaikutuksia. Taloudellisia vaikutuksia on arvioitu opetukseen liittyvien henkilöstömenojen ja kuljetusten sekä kiinteistöjen sisäisenä kustannuksena perityn ylläpidon kustannusten osalta. Kiinteistökustannuksia koulukäytöstä poistuvan kiinteistön osalta ei ole voitu arvioida. Koulukiinteistöjen kirjanpitoarvot ilmenevät taseesta. Lähtökohtaisesti koulukiinteistöjen myynnistä pyritään saamaan kiinteistön käypä arvo. Opetuksen tukipalveluissa on arvioitu myös siivoukseen ja oppilasruokailuun liittyvien henkilöstökustannusten muutosta. Kouluverkkoratkaisut vaikuttavat henkilöstömäärään sekä opetuksessa että tukipalveluissa. Perusopetuksessa on tällä hetkellä vakinaisesti täyttämättä kaksi luokanopettajan virkaa sekä neljä aineenopettajan virkaa. Tällä järjestelyllä on pyritty välttämään irtisanomiset, mikäli kouluverkko supistuu. Samoin henkilöstömäärää ja virkayhdistelmiä tarkastellaan aina eläköitymisten yhteydessä.
27 VAIHTOEHTO 1: Perusopetuksen kouluverkko säilyy ennallaan Mikäli kouluverkko halutaan säilyttää ennallaan, 1 6 luokkien kouluja on neljä (Huovinrinne, Isosäkylä, Karhusuo, Pyhäjoki) ja 7 9 luokkien kouluja on yksi. Oppilasennusteet lukuvuosittain ovat liitteenä Huovinrinteen koulu Isosäkylän koulu erityisryhmä Karhusuon koulu Pyhäjoen koulu Yhteiskoulu erityisryhmä YHTEENSÄ Taulukko 4. Oppilasmäärät Säkylän perusopetusta antavissa kouluissa lukuvuonna
28 28 Oppilasmäärä on ennusteiden mukaan lukuvuonna yhteensä 394 oppilasta. Erityisryhmiin ei ole sijoitettu oppilaita, koska määrää ei voi arvioida luotettavasti Huovinrinteen koulu Isosäkylän koulu erityisryhmä Karhusuon koulu Pyhäjoen koulu Yhteiskoulu erityisryhmä YHTEENSÄ Taulukko 5. Oppilasmäärät Säkylän perusopetusta antavissa kouluissa lukuvuonna Mikäli ryhmäkoot säilytettäisiin näin pieninä, oppilaskohtaiset opetuskulut olisivat suuret. Tuntimääriä olisi vähennettävä 1 6 luokkien kouluissa. Tuntimääriä pienennettäisiin myös yhteiskoulussa 7 9 luokilla. Toisin sanoen ryhmäkoot kasvaisivat kaikilla perusopetuksen luokka-asteilla ja yhdysluokkien määrä lisääntyisi. Mikäli kouluverkko säilyy ennallaan, on lähdettävä pienentämään tuntimääriä ja muodostettava opetusryhmiä koko perusopetuksessa uusilla yhdistelmillä. Menojen vähennys kohdistuu tällöin opetustunteihin ja opetuksen laatuun.
29 29 Vaihtoehdon 1 vahvuudet ja mahdollisuudet 1. koulut säilyvät lähellä oppilasta 2. koulut säilyttävät omaleimaisuutensa 3. koulukuljetukset eivät lisäänny 4. pienessä koulussa opettajat ja henkilöstö tuntevat kaikki oppilaat ja vanhemmat > turvallisuuden tunne 5. koulu toimii mahdollisesti koko kylän keskuksena 6. liikuntatilat iltaisin ahkerassa käytössä, mikäli koululla ne ovat 7. yhdysluokissa oppilaan itsenäinen opiskelutaito kasvaa Vaihtoehdon 1 haasteet ja uhat 1. oppilasmäärän laskiessa oppilaskohtainen kustannus nousee jatkuvasti 2. kunnan taloustilanne pakottaa vähentämään opetustunteja 3. opetusryhmien koot kasvavat tuntien vähentämisen kautta 4. joudutaan muodostamaan monta vuosiluokkaa kattavia opetusryhmiä 5. kaksiopettajaiset koulut eivät ole pedagogisesti suositeltavia 6. oppilaiden yhteisiä koulunkäyntiavustajia ei voida käyttää 7. pieni henkilöstömäärä tekee koulusta haavoittuvan 8. oppilailta puuttuu samanikäisten vertaisryhmä 9. yhdysluokkaopetuksessa opettajalla ei ole aikaa opetuksen yksilöllistämiseen 10. pätevän henkilöstön saaminen vaikeutuu tuntimäärien vähentyessä 11. opetuksen laatu heikkenee 12. kunnan kiinteistöjen määrä ei vähene
30 30 Vaihtoehdon 1 taloudelliset vaikutukset Mikäli kustannuksia halutaan nykyisellä kouluverkolla vähentää, se merkitsee tuntikehyksen pienentämistä. Säästöt riippuvat siitä, kuinka paljon opetustunteja vähennetään. Palkkojen nousu sekä kiinteistömenojen kasvu (lämmityskulujen nousu) aiheuttavat sen, että perusopetukseen käytettävät menot eivät kokonaisuudessaan vähene, vaan kasvavat jonkin verran. Koska kustannustaso ei laske, mutta oppilasmäärä vähenee, se aiheuttaa oppilaskohtaisten menojen kasvun VAIHTOEHTO 2: Säkylässä on neljä perusopetusta antavaa koulua Vaihtoehdossa 2 lähtökohtana on, että 7 9 luokkien koulu säilyy ennallaan ja 1-6 luokkien koulujen määrää vähennetään. Tällöin tarkasteluun tulevat kahden oppilasmäärältään pienimmän koulun eli Pyhäjoen ja Karhusuon koulujen lakkauttamiset ja oppilaiden siirrot jäljelle jääviin Isosäkylän ja Huovinrinteen kouluihin Vaihtoehto 2 a. Pyhäjoen koulu lakkautetaan ja oppilaat sijoitetaan Huovinrinteen kouluun Pyhäjoen koulu on oppilasmäärältään Säkylän pienin. Mikäli koulu lakkautetaan, oppilaat voidaan sijoittaa Huovinrinteen kouluun, joka on Pyhäjoen alueen lähikoulu. Seuraavissa taulukoissa on nähtävissä ryhmien koko lukuvuonna sekä lukuvuonna Liitteessä 2 on esitetty ryhmäkoot kaikkina lukuvuosina vuoteen 2016 saakka.
31 31 Lukuvuoden ryhmäkoot, kun Pyhäjoen oppilaat on sijoitettu Huovinrinteen kouluun: Huovinrinteen koulu Isosäkylän koulu erityisryhmä Karhusuon koulu Pyhäjoen koulu Yhteiskoulu erityisryhmä Lukuvuodesta alkaen Huovinrinteen koulun oppilasmäärät nousevat niin paljon, että perusopetusryhmät tulevat 48 paikoin melko 47 suuriksi. 46 YHTEENSÄ 429 Taulukko 6. Lukuvuoden ryhmäkoot, kun Pyhäjoen oppilaat on sijoitettu Huovinrinteen kouluun Huovinrinteen koulu Isosäkylän koulu erityisryhmä Karhusuon koulu Pyhäjoen koulu Yhteiskoulu erityisryhmä YHTEENSÄ Taulukko 7. Lukuvuoden ryhmäkoot, kun Pyhäjoen oppilaat on sijoitettu Huovinrinteen kouluun.
32 32 Huovinrinteen koulussa on toiminut viisi perusopetusryhmää, eli yksi ryhmä on ollut yhdysluokka. Perusopetusryhmien kokoa voidaan pienentää kahdella tavalla: ryhmä voidaan jakaa kahteen perusopetusryhmään tai Huovinrinteen koulun oppilaaksi oton aluetta voidaan muuttaa. Huovinrinteen koulun tilat eivät anna mahdollisuutta ryhmän jakamiseen, vaikka pihapiirissä oleva lisätilakin olisi käytössä. Mikäli oppilasryhmä jaettaisiin, kuudennen luokan tulisi siirtyä joko Isosäkylän kouluun tai Yhteiskouluun. Toisena vaihtoehtona oleva oppilaaksi oton alueen muuttaminen sen sijaan on mahdollinen. Kouluun oton aluetta voidaan muuttaa joko niin, että osa Pyhäjoen koulun alueen oppilaista menee Isosäkylän kouluun tai että Huovinrinteen ja Isosäkylän koulun oppilaaksi oton aluetta muutetaan. Isosäkylän ja Huovinrinteen koulujen väli on viisi kilometriä. Tämä mahdollistaa oppilaaksi oton alueen muuttamista ilman, että koulukuljetukset lisääntyisivät. Huovinrinteen ja Isosäkylän koulun oppilasennusteissa on vuosien ajan ollut suuntaus, jonka mukaan Huovinrinteen koulun oppilasmäärät ovat toteutuneet ennustetta pienempinä ja Isosäkylän koulun oppilasmäärät ovat vastaavasti olleet ennusteita suuremmat. Tulevaisuudessa trendi jatkunee Isosäkylän alueella, mutta Huovinrinteen alueella oppilasennusteiden lasku ei liene entisen suuruista varuskunnan vahvistumisen ja oppilaaksi oton alueen laajentumisen myötä. Vaihtoehdon 2 a. vahvuudet ja mahdollisuudet 1. yksi vuosiluokka muodostaa yhden perusopetusryhmän > heterogeenisuus vähenee 2. Pyhäjoen oppilaiden oppimisympäristö paranee teknisen työssä ja liikunnassa 3. mahdollisuus tehostaa koulunkäyntiavustajien käyttöä 4. kaikille 1. ja 2. luokan oppilaille tulee mahdollisuus osallistua iltapäivätoimintaan oman koulun lähipiirissä
33 33 5. opettajalla mahdollisuus käyttää enemmän aikaa yksilölliseen opetukseen kuin yhdysluokassa 6. av- ja akt-välineistö luokissa paranee 7. koulunkäyntiohjaajien käyttö tehostuu Vaihtoehdon 2 a. haasteet ja uhat 1. Huovinrinteen tilat käyvät ahtaaksi >> 6. luokka siirtyy pois Huovinrinteen koululta 2. oppilaiden koulumatkat pitenevät 3. koulutuksen järjestäjä määrittelee oppilaan koulun myös mahdollisesti muuksi kuin lähikouluksi 4. koulu ei enää toimi mahdollisesti koko kylän keskuksena Pyhäjoella 5. haja-asutusalueen vetovoima vähenee Vaihtoehdon 2 a. taloudelliset vaikutukset Opetuksen henkilöstömenot Ruokapalvelut Siivouspalvelut Kuljetuskustannukset Yhteensä Kiinteistökustannukset (vuoden 2010 talousarvioluku) Tieto- ja yleishallinnon kustannussäästöjä ei ole arvioitu, vaikka niitä kertyy synergian kautta.
34 Vaihtoehto 2 b. Karhusuon koulu lakkautetaan ja oppilaat sijoitetaan Isosäkylän kouluun Karhusuon koulu on Säkylän toiseksi pienin koulu. Mikäli koulu lakkautetaan, oppilaat sijoitettaisiin Isosäkylän kouluun, joka on Karhusuon alueen lähikoulu. Seuraavissa taulukoissa on nähtävissä ryhmien koot lukuvuonna sekä lukuvuonna Liitteessä 3 on esitetty ryhmäkoot kaikkina lukuvuosina vuoteen 2016 saakka Huovinrinteen koulu Isosäkylän koulu erityisryhmä Karhusuon koulu Pyhäjoen koulu Yhteiskoulu erityisryhmä YHTEENSÄ Taulukko 8. Lukuvuoden ryhmäkoot, kun Karhusuon koulun oppilaat sijoitettuina Isosäkylän kouluun.
35 35 Lukuvuonna perusopetuksen ryhmäkoot näyttäisivät seuraavilta: Huovinrinteen koulu Isosäkylän koulu erityisryhmä Karhusuon koulu Pyhäjoen koulu Yhteiskoulu erityisryhmä YHTEENSÄ Taulukko 9. Lukuvuoden ryhmäkoot, kun Karhusuon koulun oppilaat sijoitettuina Isosäkylän kouluun. Karhusuon koulun oppilaiden siirtäminen Isosäkylän kouluun aiheuttaa lukuvuoteen saakka tilanteen, jossa kahdessa perusopetusryhmässä on paljon oppilaita: toisessa ryhmässä on 28 ja toisessa ryhmässä 34. Kun lisäksi otetaan huomioon se, että Isosäkylän koulun oppilasmäärät yleensä toteutuvat ennakoitua suurempina, näitä ryhmiä tulisi jakaa. Isosäkylän koulun tilat riittävät, vaikka koulussa toimisi kaksi erityisopetuksen pienryhmää ja kahdeksan perusopetusryhmää. Toisena vaihtoehtona on se, että oppilaaksi oton aluetta muuttamalla voidaan jonkin verran tasoittaa ryhmäkokoja Huovinrinteen ja Isosäkylän koulujen välillä.
36 36 Vaihtoehdon 2 b. vahvuudet ja mahdollisuudet 1. yksi vuosiluokka muodostaa yhden perusopetusryhmän > heterogeenisuus vähenee 2. opettajalla mahdollisuus käyttää enemmän aikaa yksilölliseen opetukseen kuin yhdysluokassa 3. mahdollisuus tehostaa koulunkäyntiavustajien käyttöä 4. pienryhmän palvelujen käyttö helpottuu ja 2. luokan oppilaille tulee mahdollisuus osallistua iltapäivätoimintaan 6. av- ja akt-välineistö luokissa paranee 7. koulunkäyntiohjaajien käyttö tehostuu Vaihtoehdon 2 b. haasteet ja uhat 1. oppilaiden koulumatkat pitenevät 2. hyväkuntoinen koulukiinteistö jää pois käytöstä 3. haja-asutusalueen vetovoima vähenee 4. koulu ei enää toimi mahdollisesti koko kylän keskuksena 5. liikuntatilojen runsas iltakäyttö jää mahdollisesti pois, mikäli kiinteistö myydään eikä uusi omistaja vuokraa tiloja 6. koulutuksen järjestäjä määrittelee oppilaan koulun myös mahdollisesti muuksi kuin lähikouluksi
37 37 Vaihtoehdon 2 b. taloudelliset vaikutukset Opetuksen henkilöstömenot Ruokapalvelut Siivouspalvelut Kuljetuskustannukset Yhteensä Kiinteistökustannukset (vuoden 2010 talousarvioluku) Tieto- ja yleishallinnon kustannussäästöjä ei ole arvioitu, vaikka niitä kertyy synergian kautta
38 38 VAIHTOEHTO 3: Säkylässä on kolme perusopetuksen koulua Koulukiinteistöjen koko ja kunto rajoittavat mahdollisuuksia kahdeksi jäljelle jääväksi kouluksi. Karhusuon koulun kiinteistö on hyväkuntoinen, mutta Pyhäjoen kiinteistö ei kaikilta osiltaan vastaan enää opetussuunnitelman perusteiden vaatimuksia. Koulukuljetusten lisääntymisen vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista kuljettaa suuremmista kouluista oppilaita pienempiin kouluihin. Nämä reunaehdot huomioon ottaen kouluverkko muodostuisi siten, että oppilasmäärältään pienimmät koulut, Pyhäjoki ja Karhusuo, lakkautettaisiin. Seuraavissa taulukoissa on nähtävissä ryhmien koko lukuvuonna sekä lukuvuonna Liitteessä 4 on esitetty ryhmäkoot vuoteen 2016 saakka. Alla näkyvät Pyhäjoen koulun oppilaat sijoitettuina Huovinrinteen kouluun ja Karhusuon oppilaat sijoitettuna Isosäkylän kouluun. (Erityisopetussiirrot eivät ole tiedossa, joten erityisryhmiin ei ole sijoitettu oppilaita, vaikka joka ikäryhmässä erityisoppilaita onkin.) Huovinrinteen koulu Isosäkylän koulu erityisryhmä Karhusuon koulu Pyhäjoen koulu Yhteiskoulu erityisryhmä YHTEENSÄ Taulukko 10. Lukuvuoden ryhmäkoot, Pyhäjoen koulun oppilaat sijoitettuna Huovinrinteen kouluun ja Karhusuon oppilaat sijoitettuna Isosäkylän kouluun.
39 39 Lukuvuonna perusopetuksen ryhmäkoot näyttäisivät seuraavilta: Huovinrinteen koulu Isosäkylän koulu erityisryhmä Karhusuon koulu Pyhäjoen koulu Yhteiskoulu erityisryhmä YHTEENSÄ Taulukko 11. Lukuvuoden ryhmäkoot, Pyhäjoen koulun oppilaat sijoitettuna Huovinrinteen kouluun ja Karhusuon oppilaat sijoitettuna Isosäkylän kouluun. Tarkasteltaessa kahden koulun mallia ongelmakohdat ovat samat kuin vaihtoehdoissa 2 a ja 2 b. Huovinrinteen koulun kohdalla perusopetusryhmien kokoa voidaan pienentää vaihtoehdossa 2 a kahdella tavalla: ryhmä voidaan jakaa kahteen perusopetusryhmään tai Huovinrinteen koulun oppilaaksi oton aluetta voidaan muuttaa. Huovinrinteen koulun tilat eivät anna mahdollisuutta ryhmän jakamiseen, vaikka pihapiirissä oleva lisätilakin olisi käytössä. Toisena vaihtoehtona oleva oppilaaksi oton alueen muuttaminen sen sijaan on mahdollinen muutamien vuosiluokkien kohdalla.
40 40 Karhusuon koulun oppilaiden siirtäminen Isosäkylän kouluun aiheuttaa lukuvuoteen saakka tilanteen, jossa kahdessa perusopetusryhmässä on paljon oppilaita: toisessa ryhmässä on 28 ja toisessa ryhmässä 34. Kun lisäksi otetaan huomioon se, että Isosäkylän koulun oppilasmäärät yleensä toteutuvat ennakoitua suurempina, näitä ryhmiä tulisi jakaa. Isosäkylän koulun tilat riittävät, vaikka koulussa toimisi kolme erityisopetuksen pienryhmää ja kahdeksan perusopetusryhmää. Muutamien vuosiluokkien kohdalla olisi käytettävissä myös oppilaaksi oton alueen muuttaminen ryhmäkokojen tasoittamiseksi. Tilaratkaisuihin on lisäksi löydettävissä kolmas ratkaisu nk. kahden alakoulun mallissa: koko perusopetuksen oppilasmäärät laskevat, joten koulukeskuksen tiloihin yhteiskouluun on mahdollista sijoittaa 1 6 luokista yksi luokka. Kuudennen luokan siirtyminen yhteiskouluun, jolloin muodostuisi 6 9 luokkien koulu, antaa mahdollisuuden joustavasti käyttää koko perusopetuksen opetushenkilöstöä. Kuudennen luokan opetuksessa voitaisiin käyttää aineenopettajia joissain oppiaineissa ja vastaavasti luokanopettajat voisivat opettaa joitain aineita 7 9 luokkien oppilaille. Kahden 1-5 luokkien koulun ja yhden 6-9 luokan koulun muodostaminen olisi ennusteiden oppilasmäärillä tarkoituksenmukaisin ratkaisu.
41 41 Vaihtoehdon 3 vahvuudet ja mahdollisuudet 1. yksi vuosiluokka muodostaa yhden perusopetusryhmän > heterogeenisuus vähenee 2. Pyhäjoen oppilaiden oppimisympäristö paranee teknisen työn ja liikunnan osalta 3. kaikille 1. ja 2. luokan oppilaille tulee mahdollisuus osallistua iltapäivätoimintaan 4. opettajalla mahdollisuus käyttää enemmän aikaa yksilölliseen opetukseen kuin yhdysluokassa 5. mahdollisuus tehostaa koulunkäyntiavustajien käyttöä 6. pienryhmien palvelujen käyttö helpottuu 7. koulunkäyntiohjaajien käyttö tehostuu 8. oppilashuollon järjestäminen tehostuu 9. mahdollistaa aineenopettajien säilyttämisen perusopetuksessa (mikäli 6. luokka siirtyy yhteiskouluun) 10. oppilashuollon ja erityisopetuksen resurssien käyttö tehostuu 11. av- ja akt-välineistö luokissa paranee Vaihtoehdon 3 haasteet ja uhat 1. Huovinrinteen koulun tilat käyvät ahtaiksi > tehtävä luokka/oppilassiirtoja 2. oppilaiden koulumatkat pitenevät 3. koulutuksen järjestäjä määrittelee oppilaan koulun myös mahdollisesti muuksi kuin lähikouluksi 4. koulu ei enää toimi mahdollisesti koko kylän keskuksena 5. liikuntatilojen runsas iltakäyttö jää mahdollisesti pois, mikäli kiinteistö myydään eikä liikuntatiloja saada vuokrattua uudelta omistajalta
42 42 Vaihtoehdon 3 taloudelliset vaikutukset Opetuksen henkilöstömenot Ruokapalvelut Siivouspalvelut Kuljetuskustannukset Yhteensä Kiinteistökustannukset (vuoden 2010 talousarvioluku) Tieto- ja yleishallinnon kustannussäästöjä ei ole arvioitu, vaikka niitä kertyy synergian kautta.
43 Erityisopetus perusopetuksessa Erityisopetuksen kehittäminen Erityisopetuksen kehittämisen lähtökohtana on erityisoppilaiden integroiminen mahdollisimman pitkälle yleisopetukseen. Mikäli opetusta ei ole oppilaan kannalta tarkoituksenmukaista järjestää yleisopetuksen ryhmässä, oppilas voidaan sijoittaa yleisopetuksen koulujen yhteydessä toimiviin erityisopetusta antaviin pienryhmiin. Kolme pienryhmää koostuu yksilöllistetyn opetussuunnitelman mukaan etenevistä oppilaista. Tällöinkin periaatteena on, että oppilas integroidaan aina, kun se on mahdollista yleisopetuksen ryhmään. Erityisopettajat muodostavat keskenään verkoston ja erityisopetuksen resurssirenkaan, joka myös tukee yleisopetuksen opettajien tarpeita saada tietoa erityisopetuksen keinoista. Säkylän kunta osallistuu Pyhäjärviseudun (Eura, Köyliö, Säkylä) yhteiseen Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen esi- ja perusopetuksessa hankkeeseen.
päivitetty YHDEN ALAKOULUN MALLIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET
päivitetty 30.11.2015 YHDEN ALAKOULUN MALLIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET 2 1. JOHDANTO Perusopetuslain mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta
LisätiedotKaupunkiseudun perusopetuksen kustannusvertailu. Vuosi 2016 Toimintatiedot ja kustannukset
Kaupunkiseudun perusopetuksen kustannusvertailu Vuosi 2016 Toimintatiedot ja kustannukset Vertailun tarkoitus Vertailun tavoitteena on kehittää helposti hyödynnettävä yhteenveto perusopetuksen keskeisistä
LisätiedotKuulemistilaisuus
Tervon kunta Kuulemistilaisuus 15.4.2019 Tervon kunta yläkouluselvitys 2018-2019 Petteri Ristikangas kunnanjohtaja Kunnanhallitus asetti yläkouluselvitys toimikunnan valmisteluryhmäksi toimikaudelle 7.11.2018-31.3.2019.
LisätiedotPerusopetuksen seutuvertailu
Perusopetuksen seutuvertailu Vuosi 205 Toimintatiedot ja kustannukset Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi 2..206 Vertailun tarkoitus Seutuvertailun tavoitteena
LisätiedotPERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala
PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus
LisätiedotOppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on
Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen
LisätiedotHaapaveden kaupungin kouluverkon kehittäminen Kouluverkkovaihtoehtojen oppilasvaikutukset ja toiminnalliset vaikutukset
Haapaveden kaupungin kouluverkon kehittäminen Kouluverkkovaihtoehtojen oppilasvaikutukset ja toiminnalliset vaikutukset Oppilasmäärät 2019 ja ennuste 2020-2025 perusopetus esiopetus ei ole mukana luvuissa
Lisätiedot4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA
4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotKolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen
Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen
LisätiedotKOULUTUKSEN ARVIOINTI syksy 2012
KOULUTUKSEN ARVIOINTI syksy 2012 PERUSOPETUS ( Arviointikohteiden numerointi ja muu merkintätapa ovat samat kuin arviointisuunnitelmassa, jonka kohtaa 7 ei pystytä arvioimaan nykyisten tietosuojasäännösten
Lisätiedot3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet
3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista
LisätiedotSisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg
Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä
LisätiedotKolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus
Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta
Lisätiedot3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet
3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista
LisätiedotVALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta
LisätiedotSOPIMUS ESI- JA PERUSOPETUKSEN YLEIS- JA ERITYISOPETUSPALVELUJEN MYYMISESTÄ
1 SOPIMUS ESI- JA PERUSOPETUKSEN YLEIS- JA ERITYISOPETUSPALVELUJEN MYYMISESTÄ 1 Sopijaosapuolet 1. Lappeenrannan kaupunki 2. X kunta 2 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena on sopia esiopetuksen,
LisätiedotKIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2016. Sivistyslautakunta 18.04.2016 1
ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2016 Sivistyslautakunta 18.04.2016 1 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et Maanantai 18.04.2016 klo 18.00 Kunnanviraston kokoushuone Inkinen Anneli Oksanen Annika
LisätiedotVALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3
LisätiedotTilastotietoja perusopetuksesta
Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Perusopetuksen oppilasmäärä 3. Opetusryhmien koot 4. Erityinen tuki 5. Maahanmuuttajaopetus 6. Kielivalinnat 7. Painotettu opetus 8. Perusopetuksen iltapäivätoiminta 9.
Lisätiedot- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan.
- 1-1.1 Koululautakunta 1.1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2014
30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 844 023 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää:
LisätiedotRaimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689
Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen
LisätiedotOPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti
LisätiedotErityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö
Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2010 Helsinki Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö HE 109/2009 laiksi perusopetuslain muuttamisesta on edelleen eduskunnan käsiteltävänä voimaantulo?
LisätiedotVAIHTOEHTO, NYKYTILA (VE
VAIHTOEHTO, NYKYTILA (VE 0) Säästövaikutus käyttötalouteen 0 euroa Luohua Perhepäivähoitoa ja 0-6 luokkien koulu, sivukirjasto Oppilasmäärät: 2019: 54 Oppilasmäärät: (arvio) 2030: 44 Henkilöstömäärä nykyisellään
LisätiedotOhjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki
Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan
LisätiedotLukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628
Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.
LisätiedotEURAN KOULUTUSPALVELUT
EURAN KOULUTUSPALVELUT Euran koulutuspalveluiden rakenteen kehittämisvaihtoehtoja 2010-2020 Rehtorikokous 13.1.2011 Kasvatus- ja opetuslautakunan seminaari 26.1.2011 Kasvatus- ja opetuslautakunta 17.3.2011/
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotInklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea
ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen
LisätiedotPainotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa
Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu
LisätiedotErityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana
Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen
LisätiedotSOPIMUS ESI- JA PERUSOPETUKSEN YLEIS- JA ERITYISOPETUSPALVELUJEN MYYMISESTÄ
1 SOPIMUS ESI- JA PERUSOPETUKSEN YLEIS- JA ERITYISOPETUSPALVELUJEN MYYMISESTÄ 1 Sopijaosapuolet 1. Lappeenrannan kaupunki 2. X kunta 2 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena on sopia esiopetuksen,
LisätiedotLiite Sivistyslautakunta 29.1.2015 KOULUTUKSEN ARVIOINTI PERUSOPETUS
KOULUTUKSEN ARVIOINTI PERUSOPETUS ( Arviointikohteiden numerointi ja muu merkintätapa ovat samat kuin arviointisuunnitelmassa, jonka kohtaa 7 ei pystytä arvioimaan nykyisten tietosuojasäännösten voimassa
LisätiedotVaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta
Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Viitekehyksenä perusopetuksen laatukriteerit ja varhaiskasvatuksessa viitekehyksenä on käytetty Valtakunnallisia varhaiskasvatuksen
LisätiedotKoulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.
Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus perusopetusasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti lisätään perusopetusasetuksen (852/1998) 2 :ään, sellaisena kuin se
LisätiedotTulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko
Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko Kouluverkkotyöryhmän työskentelyn lähtökohdat: Kaikissa alakouluissa investointitarve Oppilasmäärien kasvu Opetussuunnitelmauudistus LUONNOS Strategia ja opetussuunnitelma
LisätiedotTILASTOTIETOJA PERUSOPETUKSESTA
TILASTOTIETOJA PERUSOPETUKSESTA 2017-2018 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Perusopetuksen oppilasmäärä 3. Opetusryhmien koot 4. Erityinen tuki 5. Maahanmuuttajaopetus 6. Kielivalinnat 2017 2018 7. Painotettu
LisätiedotVAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT
VAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT Tutkitut vaihtoehdot Nykyverkko, parannettuna VE 0 + Kahden koulun malli VE 1 Kolmen koulun malli VE 2 Neljän koulun malli VE 3 Huom! Molemmat eivät
LisätiedotPerusopetuksen iltapäivä. Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus Jyväskylä
Perusopetuksen iltapäivä Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus 28.9.2016 Jyväskylä 1 Aluehallintoviraston tehtävät opetukseen ja koulutukseen liittyvissä oikeusturva-asioissa Aluehallintovirasto voi kantelun
LisätiedotLukuvuosi Esi- ja perusopetuksen opetustunnit (tuntikehys) SIVISTYSTOIMI, OPETUSPALVELUT rehtorit , sivistyslautakunta 27.3.
Lukuvuosi 2018-2019 Esi- ja perusopetuksen opetustunnit (tuntikehys) SIVISTYSTOIMI, OPETUSPALVELUT rehtorit 14.3.2018, sivistyslautakunta 27.3.2018 TA 2018 VALMISTELU Perusopetus Toimintaa ja taloutta
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Opetuslautakunta OTJ/
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) 11 Ennakkoilmoitus yksityisille sopimuskouluille perusopetuksen vuoden 2016 korvauksesta HEL 2015-010549 T 02 05 01 00 Päätösehdotus päättää hyväksyä korvauksen
LisätiedotLapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
LisätiedotEVIJÄRVEN KOULUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN. Hyväksytty: Sivistyslautakunta Kunnanhallitus Valtuusto
EVIJÄRVEN KOULUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN 2015 PÄIVITYS 2019 Hyväksytty: Sivistyslautakunta 7.5.2019 38 Kunnanhallitus Valtuusto Sivistyslautakunta päätti 29.1.2019 5 päivittää valtuuston 14.3.2016
LisätiedotSivistys- ja vapaa-aikalautakunta Peruskoulutus
1 (5) Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Peruskoulutus Tilivelvolliset: Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan jäsenet, sivistysjohtaja, perusopetuksen rehtori Tulosyksiköt Peruskoulutus ( Kohteet Arppe, Hutsi,
LisätiedotTILASTOTIETOJA PERUSOPETUKSESTA
TILASTOTIETOJA PERUSOPETUKSESTA 2016-2017 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Perusopetuksen oppilasmäärä 3. Opetusryhmien koot 4. Erityinen tuki 5. Maahanmuuttajaopetus 6. Kielivalinnat 2016 2017 7. Painotusopetus
Lisätiedot6,322123(78672,0(1. Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto. Jari Alasmäki opetusjohtaja
6,322123(78672,0(1 3$/9(/89(5..2 Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto Jari Alasmäki opetusjohtaja $/8.6, tehtävänantona /$$-$6,322123(78672,0(1 3$/9(/89(5..26(/9,7
LisätiedotAvaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla
Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen
LisätiedotPerusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus
Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan
LisätiedotUrjalan kouluverkkoa koskeva kokonaissuunnitelma 2010 2016
Urjalan kouluverkkoa koskeva kokonaissuunnitelma 2010 2016 Kouluverkkotyöryhmä toukokuu 2010 1 Johdanto Urjalan sivistyslautakunta asetti 6 / 18.2.2010 työryhmän laatimaan Urjalan kouluverkkoa koskevan
LisätiedotLiite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...
LisätiedotKasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä
Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Palveluverkkomuutosten taustalla I Toiminnan laatu Kaiken palvelutuotannon ja toiminnan lähtökohtana pitää olla kuntalainen (tuotantolähtöisyys
LisätiedotKoulutoimen strategisia painopistealueita ovat opetus, kouluverkko, kiinteistöt ja henkilökunta.
LUUMÄEN KUNTA Koulutoimen strategia 2010-2015 1. Visio 2015 Luumäellä perusopetuksen oppilaat saavat laadukasta opetusta pienissä opetusryhmissä viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä. Oma lukio on
LisätiedotVarhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt Perheiden odotukset päivähoitopaikalle ja peruskoululle Helposti ja turvallisesti saavutettavissa Lapsella on hyvä olla aikuisten
LisätiedotLyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista
Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain
LisätiedotTulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko kuntalaisilta 3.3.2015
Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko kuntalaisilta 3.3.2015 Kouluverkkotyöryhmän työskentelyn lähtökohdat: Kaikissa alakouluissa investointitarve Oppilasmäärien kasvu Opetussuunnitelmauudistus Prosessi
Lisätiedot2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41?
2. Syventävä - opetustoimen tiedonkeruu 2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41? kiinteistöjen ylläpito, sar. 02 2.2 - Minkä rivien tulee
Lisätiedot3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet
3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE
OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE Pieksämäki 7.10.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Hallituksen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen
LisätiedotVarhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola
Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman
LisätiedotLukuvuonna oppilaista oli 91,6 % enintään 23 oppilaan opetusryhmässä ja yli 25 oppilaan opetusryhmiä oli 1,9 % kaikista opetusryhmistä.
Perusopetuksen tilannekuva syyskuussa 2017 Kun Ylöjärven kaupungin eri toimielimissä keskustellaan ja päätetään perusopetuksen resursseista, on päätösvalmistelun kautta luotava yhteistä perusopetuksen
LisätiedotOPETTAJIEN TEHTÄVÄKOHTAISEN PALKAN TVA-PERUSTEET LUKIEN
YLÖJÄRVEN KAUPUNKI OPETTAJIEN TEHTÄVÄKOHTAISEN PALKAN TVA-PERUSTEET 1.8.2009 LUKIEN Tva-perusteista on tehty päätökset -Kauphall 17.12.2007 662 -Kauphall 19.5.2008 256 -Kaup.joht. 9.6.2009 71 -OVTES Tva-työryhmä
LisätiedotOpettajien tehtäväkohtaisen palkan TVA-perusteet 1.8.2011 lukien
Ylöjärven kaupunki Opettajien tehtäväkohtaisen palkan TVA-perusteet 1.8.2011 lukien 1. Laaja-alainen pedagoginen ja/tai muu kunnallinen kehittämistehtävä 1.1. Erityisopetuksen ja/tai oppilashuollon kunnallinen
LisätiedotNOUSIAISTEN KUNTA. Kouluverkkoselvitys. Lausunto
NOUSIAISTEN KUNTA Kouluverkkoselvitys Lausunto FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19874P001 Lausunto 1 (6) Oksanen Raila Sisällys 1 Johdanto... 1 1.1 Vaihtoehto 1. Valpperin koulun toiminta jatkaa korjaamattomassa
LisätiedotTVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015
TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA-LOMAKKEET JA NIIDEN KÄYTTÖ 2015 Tämän vuoden TVA-lomakkeissa on vain pieniä muutoksia. Lomakkeiden lisäksi niistä on kirjoitettu tarkennukset erilliselle lomakkeelle.
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Kasvatus- ja koulutuslautakunta Asia/
Helsingin kaupunki Esityslista 5/2017 1 (5) 9 Ennakkoilmoitus yksityisille sopimuskouluille vuoden 2018 korvauksen arvioidusta suuruudesta HEL 2017-011442 T 02 05 01 00 Päätösehdotus päättää hyväksyä korvauksen
LisätiedotSivistystoimen kehittämissuunnitelma 2013 2017
Sivistystoimen kehittämissuunnitelma 2013 2017 Kehittämissuunnitelman täydennys 18.2.2014 Heinämaan koulun lakkauttamiseen liittyvä selvitys/opetuspalvelut 14.2.2014 Orimattilan kaupungin taloudellinen
LisätiedotERITYISOPETUS NYT SEL-opintopäivät Oulu 26.3.2011
ERITYISOPETUS NYT SEL-opintopäivät Oulu 26.3.2011 Jussi Pihkala KT, opetusneuvos Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2010 Lähde: Tilastokeskus 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 10/ (7) Opetuslautakunta POL/
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2014 1 (7) 1 Yksityisten sopimuskoulujen perusopetuksen vuoden 2014 korvauksen perusteena olevia kustannuksia koskevan ilmoituksen tarkistaminen HEL 2013-013157 T 02 08
LisätiedotVAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN
VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Vaihtoehto KUSTANNUKSET investointi ylläpito/kk VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN TOIMINNALLISET HYÖDYT/EDUT TOIMINNALLISET HAITAT/HAASTEET Vaihtoehto 1 Opintien (suppea vaihtoehto) 2
LisätiedotAsukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto
Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko 12.5.2015 Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto Miksi Myllypuron alueella tarkastellaan kouluverkkoa? Väestö alueella kasvaa, ja koulutilaa tarvitaan
LisätiedotKiukaisten yhteiskoulun lakkauttaminen
Kasvatus- ja opetuslautakunta 68 26.10.2015 Kunnanhallitus 193 02.11.2015 Kiukaisten yhteiskoulun lakkauttaminen 250/12.00.00/2015 Kasvope 26.10.2015 68 Euran kunnan kouluverkkosuunnitelmaa on käsitelty
LisätiedotEspoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotLäntisen alueen palveluverkkoselvitys. Kasvu ja kulttuuri ydinprosessi Pekka Kares
Läntisen alueen palveluverkkoselvitys Kasvu ja kulttuuri ydinprosessi Pekka Kares 18.11.2015 Tausta Kaupunginvaltuusto on päättänyt lakkauttaa vaiheittain Mouhijärven lukion ja Äetsän Sarkia- lukion Tilat
LisätiedotKasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila Neuvotteleva virkamies Timo Ertola,
Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila 2018 Neuvotteleva virkamies Timo Ertola, 15.3.2018 90% 80% 70% Varhaiskasvatukseen osallistuminen kasvussa Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa ja yksityisen hoidon
LisätiedotKoulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat
Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.
LisätiedotE. Tehtävätyyppi perusopetuksessa ja/tai lukiokoulutuksessa tässä oppilaitoksessa Katso vaihtoehdot luettelosta, kohta E.
OPETTAJAKOHTAISTEN TIETOJEN LOMAKE Peruskouluopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajat 2008 Opettajan tiedot A. Opettajan sukunimi B. Opettajan etunimi D. Työsuhteen luonne tässä oppilaitoksessa (1.3.2008
Lisätiedot4 rehtoria. 81 luokanopettajaa. 22 päätoimista tuntiopettajaa. 51 lehtoria. Alakoulut: * 1 esiopetuksen opettaja * 7 luokanopettajaa
Peruskoulut Toiminnon erittely Palvelutuotannon kuvaus (mm. toimipaikkojen lukumäärä ja asiakasmäärä) Henkilöresurssi eriteltynä / htv Tilinpäätös 2011 menot-tulot =netto / Peruskoulut Laukaan kunnanvaltuuston
LisätiedotPerusopetuksen oppilaat rahoituksessa
LIITE 1 Perusopetuksen oppilaat rahoituksessa 1998-2005 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Kustavi 61 59 58 54 49 49 56 63 oppilasmäärä, kaikki 1 1 1 2 4 4 3 4 9-v. erityisoppilaat 0 0 0 0 0 0 0 0
LisätiedotTYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015. Sepänmäen koulu
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015 Sepänmäen koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Sepänmäen erityisopetusyksikkö toteuttaa oppilaan yksilöllisistä tarpeista lähtevää kasvatusta tavoitteena
LisätiedotKELPO- muutosta kaivataan
KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan
LisätiedotKOULUVERKKOSUUNNITELMA
KOULUVERKKOSUUNNITELMA Sisällys TAUSTAA KOULUVERKKOUUDISTUKSELLE 3 JOUTSAN KUNTA Sivistyslautakunta 27.3.2013 20, LIITE no 10 2 Kouluverkko 5 Perusopetus 5 Koulumatka 7 Valtionosuudet ja kotikuntakorvaukset
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Päivänkehrän koulun opetuksen järjestäminen lukuvuosina ja
23.09.2014 Sivu 1 / 1 3843/12.01.01/2014 178 Päivänkehrän koulun opetuksen järjestäminen lukuvuosina 2015-2016 ja 2016-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotSorkkisten koulun lakkauttaminen
Kasvatus- ja opetuslautakunta 67 26.10.2015 Kunnanhallitus 192 02.11.2015 Valtuusto 53 09.11.2015 Sorkkisten koulun lakkauttaminen 250/12.00.00/2015 Kasvope 26.10.2015 67 Euran kunnan kouluverkkosuunnitelmaa
Lisätiedot11212 KARVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Kasvatus- ja opetuslautakunta KOKOUSKUTSU KARVIAN KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2/2019
11212 KARVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Kasvatus- ja opetuslautakunta 28.3.2019 1 KOKOUSKUTSU KARVIAN KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2/2019 KOKOUSAIKA JA -PAIKKA: Torstai 28.3. klo 18.00 Karvian kunnantalo
Lisätiedot50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja
50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan
LisätiedotOpetushallitus Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat)
Opetushallitus 2009 Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat) 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ajankohtaista perusopetuksessa
Lisätiedot-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00
-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja
LisätiedotPidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen
Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT
LisätiedotYLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI
YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon
LisätiedotKoulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen
Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan
LisätiedotPERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus
PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta
LisätiedotOppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi
Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä
LisätiedotKaupunkiseudun esi- ja perusopetuksen seutuvertailu. Vuosi 2017 Toimintatiedot ja kustannukset
Kaupunkiseudun esi- ja perusopetuksen seutuvertailu Vuosi 2017 Toimintatiedot ja kustannukset Vertailun tarkoitus Vertailun tavoitteena on kehittää helposti hyödynnettävä yhteenveto perusopetuksen keskeisistä
Lisätiedot- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).
- 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu
LisätiedotMeilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko. Ideariihi klo 18 Meilahden ala-asteen koulu
Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko Ideariihi 30.9. klo 18 Meilahden ala-asteen koulu Miksi? Hyvän oppiminen ja kasvu Laadukas oppimisympäristö, hyvät toimintaedellytykset ja monipuolinen
LisätiedotValkolan koulun Kasvun ja oppimisen lautakunta 17.11.2015
Valkolan koulun Kasvun ja oppimisen lautakunta 17.11.2015 Taustaa Laukaan perusopetuksen palveluverkosta tehtiin laaja selvitys ke vääl lä 2014, jossa tarkastelun kohteeksi linjattiin alle 120 oppilaan
Lisätiedot3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432.
3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista
Lisätiedot