LOIMAAN PIKATIE MT 213 LIIKENNÖINTISELVITYS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Loimaan kaupunki siakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Kesäkuu 2014 LUONNOS LOIMN PIKTIE MT 213 LIIKENNÖINTISELVITYS

2 SISÄLTÖ 1. Lähtökohdat Liikennöintiselvityksen tausta Suunnittelualueen liikenneverkko ikaisemmat selvitykset Valtatien 9 liittymätarkastelut ja Lamminpuiston alikulku -toimenpideselvitys Loimaan leksis Kivenkadun toimivuustarkastelu vuodelle Loimaa, maantien 213 toimivuustarkastelut valtatiet 9 eritasoliittymän kohdalla Liikenneturvallisuus Liikennemäärät 5 2. Liikenne-ennuste Uuden maankäytön aiheuttama liikennetuotos Seudullinen liikenteen kasvu 9 3. Tutkitut vaihtoehdot ja niiden toimivuus Toimivuustarkastelujen suoritus Nykyverkko Liikenteen toimivuus nykytilanteessa Liikenteen toimivuus yön yli -tilanteessa Hirvikoskentien/Myllykyläntien liittymä VE1 Kiertoliittymä VE2 Liittymän porrastaminen VE3 Liittymän muuttaminen valo-ohjatuksi Kartanomäenkadun/Myrskylinnankadun liittymä VE1 valo-ohjattu liittymä VE2 kiertoliittymä Valtatien 9 läntinen ramppiliittymä Valtatien 9 itäinen ramppiliittymä leksis Kiven kadun/lamminkadun liittymä Jalankulku- ja pyöräily-yhteydet asemakaava-alueelle Toimenpiteiden kustannusarviot Yhteenveto ja johtopäätökset Lähteet 21 Liitteet 22 Raportin pohjakartat MML Ramboll PL 718 Pakkahuoneenaukio TMPERE P F

3 1 / LÄHTÖKOHDT 1.1 Liikennöintiselvityksen tausta Tässä selvityksessä on tutkittu Kartanomäelle valmisteilla olevan tilaa vievän kaupan asemakaavamuutoksen liikenteellisiä vaikutuksia Loimaan läpi kulkevan Pikatien (seututie 213) liikenteelliseen toimivuuteen ja liikenneturvallisuuteen. Liikennöintiselvityksen suunnittelualue on esitetty kuvassa 1. Suunnittelualueeseen kuuluu Pikatie liittymineen välillä leksis Kiven katu Myllykyläntie (tieosoiteväli 213/4:3800 5:1000). Tarkastelun mitoitustilanteena on ollut perjantai-iltapäivän huipputunti, jotta voidaan varmistua siitä, ettei kaupallisen hankkeen vaikutuksesta lisääntyvä liikenne missään tilanteessa aiheuta jonoa valtatielle 9 saakka. 20 KM-2 II e=0.50 KTY-2 II e=0.50 Kuva 1 Suunnittelualue sekä asemakaavamuutosalueen pohjoisosan kortteli 20, jonne ollaan kaavoittamassa k-m 2 edestä liike- ja toimitilarakennuksia. Nykyisin asemakaavamuutosalueella on voimassa asemakaava, jonka rakennusoikeudesta on toteutettu noin 37 % (mm. autokauppaa, varaosamyyntiä, huonekalu- ja kodinkonekauppaa, varastoja ja varikkorakennuksia). Merkittävin muutos voimassaolevaan kaavaan tulee kohdistumaan Kartanomäenkadun ja Pikatien kaakkoiskulmassa sijaitsevaan kortteliin 20, jonne kaavamuutos sallisi k-m 2 toimitila- ja liikerakennuksia (kuva 2). Tästä kerrosalasta enintään k-m 2 saa olla päivittäistavaran vähittäiskauppaa. Todellisina hankkeina tontille on tulossa noin k-m 2 laajuinen Lidl sekä k-m 2 laajuinen Tokmanni. Muilta osin uuden kaavan ei oleteta tuovan merkittävää muutosta alueen maankäyttöön ja sitä kautta liikennesuoritteeseen, mistä syystä tämä liikennetarkastelu keskittyy edellä mainittujen kaupan hankkeiden liikenteellisten vaikutusten tutkimiseen. Kaavahankkeen muita vaikutuksia arvioidaan kaavatyön yhteydessä.

4 2 / 22 Kuva 2 Tiva-kaupan asemakaava ja asemakaavan muutos, ehdotus Suunnittelualueen liikenneverkko Liikenteen toimivuus Pikatiellä on tutkittu viidessä liittymässä: Hirvikoskentien/Myllykyläntien sekä Kartanomäenkadun/Myrskylinnankadun valo-ohjaamattomat kolmihaaraliittymät, valtatien 9 kolmihaaraiset ramppiliittymät 2 kpl sekä leksis Kiven kadun/lamminkadun valo-ohjattu kolmihaaraliittymä, jonka valo-ohjauksen päivittäminen tulee lähitulevaisuudessa (arviolta v. 2016) ajankohtaiseksi. Pikatie on poikkileikkaukseltaan 1+1 -kaistainen ja sen nopeusrajoitus on 50 km/h. Kaikki Pikatien kanssa risteävät jalankulun ja pyöräilyn väylät ovat joko eritasossa tai valo-ohjattuja (kuva 3). Pikatie liittyy Loimaan eritasoliittymässä valtatiehen 9 kahden rampin kautta, joiden päissä ei ole kiihdytyskaistoja. Seutuliikenteen linja-autot kulkevat Pikatietä pitkin ja pikavuoroliikenne valtatietä 9 pitkin. Loimaan eritasoliittymän ramppien kautta ei kulje säännöllistä linja-autoliikennettä. Pikatie ei kuulu valtakunnalliseen suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkkoon (SEKV).

5 3 / 22 likulku Suojatie Valo-ohjattu suojatie Linja-autopysäkki Kuva 3 Jalankulun ja pyöräilyn verkko Pikatiellä sekä lähialueen linja-autopysäkit. 1.3 ikaisemmat selvitykset Valtatien 9 liittymätarkastelut ja Lamminpuiston alikulku -toimenpideselvitys Vuonna 2012 valmistui toimenpideselvitys Valtatien 9 liittymätarkastelut ja Lamminpuiston alikulku (Varsinais-Suomen ELY-keskus 2012a), jossa tarkasteltiin valtatien 9 ja maantien 213 eritasoliittymän aluetta. Toimenpideselvityksessä ehdotettiin valtatielle 9 liittymiskaistojen rakentamista sekä uutta jalankulun ja pyöräilyn alikulkua Lammenpuistoon (kuva 4). Kuva 4 Toimenpide-ehdotus valtatielle 9 ja seututielle 213 lähteestä Valtatien 9 liittymätarkastelut ja Lamminpuiston alikulku (Varsinais-Suomen ELY-keskus 2012a).

6 4 / Loimaan leksis Kivenkadun toimivuustarkastelu vuodelle 2013 Vuonna 2012 laadittiin liikennetarkastelu leksis Kiven kadulle (FCG 2012b). Tarkastelussa tutkittiin leksis Kiven kadun liittymien toimivuutta vuoden 2013 yön yli -tilanteessa, jossa alueelle ovat rakentuneet uusi Citymarket sekä Prisma. Tarkastelun johtopäätöksinä todettiin, että liikenneverkko toimii uusien hypermarkettien avautuessa vuonna 2013, mutta jonojen välttämiseksi ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi katuverkon parantamistoimenpiteitä tulisi tehdä mahdollisimman nopeasti. Matkatuotosoppaan mukaisesti laaditun liikenne-ennusteen mukaan leksis Kiven kadun liikennemäärät tulisivat Pikatien liittymän kohdalla kasvamaan 18 % maankäyttöhankkeiden vaikutuksesta. Tämän työn yhteydessä tehdyn perjantain liikennelaskennan mukaan liikenne on kuitenkin kasvanut vuoden 2012 liikennelaskennasta vain 4 % kyseisellä liittymähaaralla. Erotus ennusteen ja toteutuman välillä johtunee joko liian suurista matkatuotoksista, aliarvioidusta siirtyvän ja poikkeavan liikenteen osuudesta tai oletetusta poikkeavasta liikenteen suuntautumisesta ja reitinvalinnasta Loimaa, maantien 213 toimivuustarkastelut valtatiet 9 eritasoliittymän kohdalla Vuonna 2012 valmistui myös Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tilaama Loimaa, maantien 213 toimivuustarkastelut valtatiet 9 eritasoliittymän kohdalla (FCG 2012a), jossa tutkittiin Pikatien toimivuutta valtatien 9 ramppiliittymien sekä leksis Kiven kadun liittymän kohdalla vuoden 2030 ennustetilanteessa. Selvityksessä tutkittiin kevyempänä vaihtoehtona itäisen ramppiliittymän valo-ohjauksen sekä kaistojen lisäyksen vaikutusta liittymäkapasiteettiin, sekä näiden lisäksi raskaampana vaihtoehtona Pikatien poikkileikkauksen muuttamista 2+2 -kaistaiseksi valtatien 9 ylittävän sillan kohdalla. Selvityksessä ei pystytty varmuudella toteamaan, tarvitaanko Pikatiellä vuonna kaistainen poikkileikkaus. Ennen poikkileikkauksen muuttamista voitaisiin kevyemmillä toimenpiteillä parantaa liikenteen välityskykyä. Selvityksessä suositeltiin seuraamaan liikenteen kehittymistä alueen kaupallisten hankkeiden toteutuessa ja tutkia poikkileikkauksen leventämisen tarve tarvittaessa myöhemmin uudelleen. 1.4 Liikenneturvallisuus Liikenneviraston onnettomuusrekisterin mukaan eniten onnettomuuksia Pikatiellä on tapahtunut Hirvikoskentien/Myllykyläntien ja leksis Kiven kadun/lamminkadun liittymissä (kuva 5). Vuosien aikana Hirvikoskentien/Myllykyläntien liittymässä tapahtui yhteensä 11 liikenneonnettomuutta, joista kaksi johti henkilövahinkoihin ja yhdessä oli osallisena pyöräilijä. Liikenneonnettomuuksien tyypit olivat: ajo risteäviä ajosuuntia suoraan (2 kpl, molemmat heva-onnettomuuksia) kääntyminen vasemmalle vastaantulevan eteen tai kylkeen (2 kpl) muu risteämisonnettomuus, ei kääntymisiä (2 kpl) muu peräänajo liikkuvaan ajoneuvoon (2 kpl) kääntyminen oikealle toisen eteen tai kylkeen (1 kpl) peruutusonnettomuus (1 kpl) pyöräilijä pyörätiellä risteyksessä (1 kpl)

7 5 / 22 leksis Kiven kadun/lamminkadun liittymässä tapahtui samana ajanjaksona kuusi onnettomuutta, joista kaksi johti henkilövahinko-onnettomuuteen. Liikenneonnettomuuksien tyypit olivat: kääntymien vasemmalle vastaantulevan eteen tai kylkeen (heva-onnettomuus) muu peräänajo liikkuvaan ajoneuvoon (heva-onnettomuus) peräänajo liikenne-esteen takia pysähtyneeseen ajoneuvoon muu törmäys käännyttäessä oikealle muu törmäys käännyttäessä vasemmalle muu onnettomuus Vuonna 2012 valmistuneessa Loimaan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmassa (Varsinais- Suomen ELY-keskus 2012b) Hirvikoskentien/Myllykyläntien liittymään ehdotettiin kiertoliittymän rakentamista. leksis Kiven kadun/lamminkadun liittymään ehdotettiin erillistä ryhmittymiskaistaa oikealle kääntyville valtatien 9 rampin ja liikennevaloliittymän välille sekä vastaavasti oikealle kääntyvien ryhmittymiskaistaa valtatieltä saapuvalle rampille. Kuva 5 Pikatien liikenneonnettomuudet suunnittelualueella vuosina Liikennemäärät Tierekisterin mukainen Pikatien liikennemäärä Hirvikoskentien/Myllykyläntien ja Kartanomäenkadun/Myrskylinnankadun liittymien välillä on noin ajon./vrk ja Kartanomäenkadun/Myrskylinnankadun sekä leksis Kiven kadun/lamminkadun liittymän välillä ajon./vrk (kuva 6). Tierekisterin mukaan Pikatien liikennemäärä on nykyisin samalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten (kasvua vain 0,3 %). Liikennevirrasta noin 6 % on raskasta liikennettä.

8 Loimaan Pikatie mt / 22 Liikenteen kehitys Pikatiellä tierekisterin mukaan (KVL) Pikatie (leksis Kiven katu-kartanomäenkatu) Pikatie (Kartanomäenkatu-Loimijoen silta) Liikennelaskenta-ajankohta Kuva 6 Liikennemäärien kehitys Pikatiellä suunnittelualueen kohdalla tierekisterin mukaan. Suunnittelualueen liittymissä suoritettiin iltahuipputunnin liikennelaskenta perjantaina klo Laskentatilanne, toukokuun perjantain iltahuipputunti, kuvastaa suunnittelualuetta lähimpien LM-pisteiden huipputuntia. Liikennelaskennoissa Hirvikoskentien/Myllykyläntien sekä leksis Kiven kadun/lamminkadun liittymissä laskettiin kaikki liikennevirrat. Näiden välillä sijaitsevista liittymistä laskettiin kääntyvät liikennevirrat ja Pikatien läpiajoliikenne pääteltiin reunimmaisten liittymien liikennevirtojen perusteella. Liikennelaskentatulos on esitetty kuvassa 7. Liikennelaskennan mukaan Pikatien liikenne on iltahuipputunnin aikana vilkkaampaa lännen suuntaan, jonne kulkee noin neljänneksen enemmän liikennettä kuin itään. Toisaalta liikennelaskennan sivuteiden ja katujen liittymistä (pois lukien leksis Kiven kadun liittymä) jopa 80 % kääntyy itään päin ja vain 20 % länteen päin. leksis Kiven kadun liittymä mukaan lukien idän suuntaan kääntyy noin 13 % enemmän liikennettä kuin lännen suuntaan. Liikennelaskennan aikana Kartanomäen ja Pikatien kulmassa sijaitsevalla huoltoasemalla oli polttoaineen alennusmyynti, mikä aiheutti todennäköisesti Kartanomäenkadun liittymään normaalia korkeamman liikennemäärän. Kuva 7 Perjantain klo suoritetun liikennelaskennan tulos.

9 7 / 22 Toukokuun 2014 liikennelaskentatulos on hyvin samankaltainen kuin kaksi vuotta sitten tehdyn, toukokuussa 2012 suoritetun liikennelaskennan tulos (kuva 8), vaikka kyseisen liikennelaskennan jälkeen leksis Kiven kadun varrelle avattiin uusi Citymarket ja Prisma. Kuva 8 Toukokuussa 2012 suoritetun liikennelaskennan tulos Pikatien kolmessa tasoliittymässä. Liikennelaskennan jälkeen leksis Kiven kadulle avattiin uusi Citymarket ja Prisma. (FCG 2012b) 2. LIIKENNE-ENNUSTE 2.1 Uuden maankäytön aiheuttama liikennetuotos Kartanomäen kaavamuutoksen aiheuttaman liikenteen määrä arvioitiin Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa -oppaan (Ympäristöministeriö 2008) perusteella seuraavin oletuksin: asukkaan kaupunkiseutu, autovyöhyke k-m 2 laajuinen keskustahakuinen erikoistavarakauppa, hypermarket (Tokmanni, hanke varmistunut) k-m 2 laajuinen suuri supermarket (Lidl, hanke varmistunut) k-m 2 laajuinen paljon tilaa vaativa erikoistavarakauppa (kaavavaraus) Tokmannin ja Lidl:n kerrosalasta 64 % on oletettu olevan myyntipinta-alaa, loput työntekijöiden sosiaalitiloja, varastoja jne. Prosenttiosuus on arvioitu vastaavan, Varsinais-Suomeen suunnitellun k-m2 kokoisen Lidl:n mukaisesti. Paljon tilaa vievästä erikoistavarakaupasta 70 % arvioitiin olevan myyntipinta-alaa. Edellä mainituin periaattein kaupan hankkeiden arvioidaan aiheuttavan talviperjantaina autokäyntiä (liikennesuorite yhteensä saapuvaa ja lähtevää ajoneuvoa) sekä 350 polkupyöräkäyntiä vuorokaudessa. Liikenteestä noin kaksi kolmasosaa syntyy päivittäistavarakaupan yksiköistä ja yksi kolmasosa tilaa vievän kaupan yksiköistä. Iltahuipputunnin aikana autoliikennesuoritteeksi arvioitiin 340/329 saapuvaa/lähtevää autoa ja 40/38 saapuvaa lähtevää polkupyörää. Matkoista 2/3 arvioitiin olevan uutta liikennettä ja kolmasosa poikkeavaa liikennettä, joka ei lisää kokonaisliikennesuoritetta Pikatiellä.

10 55 Loimaan Pikatie mt / 22 Mikäli mitoitusajankohtana pidettäisiin liikenteen toimivuustarkasteluissa tyypillisesti käytettävää ma-to ajanjaksoa, olisi kaupallisen toiminnan matkatuotos noin 22 % pienempi kuin nyt laadittu ennuste. Uuden maankäytön liikenteen suuntautuminen Kartanomäenkadun/Myrskylinnankadun ja Pikatien liittymässä määritettiin karttatarkasteluna Tilastokeskuksen ruututietokannan asukastilastojen perusteella. Kotiin lähtiessään 10 km säteellä suunnittelualueesta asuvista henkilöistä arvioitiin 60 % kääntyvän oikealle (idän suuntaan), 30 % vasemmalle (lännen suuntaan) ja 10 % kulkevan Juvantien tai Kartanomäenkadun kautta ajamatta Pikatielle. Yksinkertaistamisen vuoksi uuden liikenteen oletettiin lähtevän samaan suuntaan kuin mistä se saapui. Pikatiellä liikenne johdettiin liittymissä eri suuntiin lasketun liikennejakauman perusteella. Uusien automatkojen sijoittuminen liikenneverkolle on esitetty kuvassa 9. Kuvassa 10 on esitetty nk. yön yli -tilanteen liikennemäärät (uuden maankäytön synnyttämä liikenne lisättynä nykyliikennemääriin). Yön yli tilanteessa Pikatien liikennemäärän ennustetaan kasvavan % nykytilanteeseen verrattuna; Kartanonmäenkadulla liikenne 2,5-kertaistuu (kuva 11). Laadittua ennustetta voitaneen pitää maksimiennusteena seuraavista syistä: Uuden vähittäistavarakaupan alueen ei oletettu vähentävän suunnittelualueen lähistöllä sijaitsevien muiden kaupallisten alueiden asiakasmääriä, mistä syystä liikennelaskentatuloksesta ei vähennetty liikennettä yön yli ennustetta laadittaessa. Todellisuudessa uudet päivittäistavarakaupat kilpailevat leksis Kiven kadun kauppojen kanssa ja osa asiakkaista saattaa siirtää asioimisensa Kartanomäenkadulle. Liikenne-ennuste laadittiin samoin periaattein kuin leksis Kiven kadulle laadittu Prisman ja Citymarketin ennuste, joka v tehtyjen liikennelaskentojen perusteella yliarvioi alueella lisääntyvän liikenteen määrän. On mahdollista, että uuden maankäytön aiheuttama liikenteen kasvu on myös tässä ennusteessa hieman yliarvioitu. Liikennetuotoksessa on arvioitu myös korttelialueelle kaavoitettavan tilaa vievän erikoistavarakaupan tuotos, vaikka tontille ei välttämättä rakennu näin suurta erikoistavarakauppaa ilman nykyisten rakennusten purkua. 119 Kuva 9 Kaavamuutoksen aiheuttaman liikenteen jakautuminen liikenneverkolle. Kaupallisen alueen tonttiliittymää tai Kartanomäenkadun etelään suuntautuvaa liikennettä ei mallinnettu.

11 9 / 22 Kuva 10 Yön yli tilanteen mitoittava liikennemäärä, jossa nykyliikennemääriin on lisätty kuvan 9 liikenne sekä muutettu Kartanomäenkadun/Myrskylinnankadun liittymän suuntautumista poikkeavien matkojen osalta liikennelaskenta (ajon./h) Yön yli tilanne (ajon./h) Muutos (%) % % Kuva 11 Yön yli -tilanteen poikkileikkausliikennemäärien vertailu nykyliikennemääriin perjantain iltahuipputunnin aikana. 2.2 Seudullinen liikenteen kasvu Liikenneviraston määrittämien liikenteen kasvukertoimien mukaan (Liikennevirasto 2014) Varsinais-Suomen kevyiden ajoneuvojen liikennemäärien ennustetaan kasvavan seututeillä 27 % vuosina (1,3 % vuodessa) ja 38 % vuosina (0,3 % vuodessa vuoden 2030 jälkeen). Vastaavat luvut raskaalle liikenteelle ovat 6 % vuosina (0,3 %/v) ja 16 % vuosina (0,4 %/v vuoden 2030 jälkeen). ikaisemmin laadittujen kuntakohtaisten kasvuennusteiden perusteella (Tulevaisuuden näkymiä 4/2007) liikenne kasvaisi Loimaan seututeillä 13 % vuosina (0,7 %/v) ja 17 % vuosina (0,2 %/v vuoden 2030 jälkeen). Pikatien liikennemäärät eivät ole noudattaneet seudullisia liikenne-ennusteita 2000-luvulla, sillä tierekisterin mukaan liikenne Pikatiellä ei ole kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana (ks. luku 1.5).

12 10 / TUTKITUT VIHTOEHDOT J NIIDEN TOIMIVUUS 3.1 Toimivuustarkastelujen suoritus Liikenteen toimivuustarkastelut laadittiin Synchro/SimTraffic simulointiohjelmalla. Simulointiverkkoon mallinnettiin liittymät kaistoineen nykytilanteen mukaisesti ja leksis Kiven kadun valoohjatussa liittymässä käytettiin olemassa olevan kaltaista silmukkaohjattua valo-ohjelmaa. Valoohjaamattomien liittymien sivusuunnille mallinnettiin lyhyet lisäkaistat ryhmittymiselle kuvaamaan sitä, että kaksi ensimmäistä eri suuntiin kääntyvää autoa mahtuvat jonottamaan rinnakkain päätiehen liittymiseksi. Liittymäviiveisiin perustuva palvelutasoluokitus on esitetty taulukossa 1. Palvelutasoluokitus perustuu valo-ohjaamattomien liittymien osalta Highway Capacity Manualiin ja valo-ohjattujen liittymien osalta Liikennevalojen suunnittelu LIVSU ohjeeseen. Taulukko 1 Liittymien palvelutasoluokitus. Palvelutaso Palvelutasoluokka Viivytys (s) valoohjaamattomissa liittymissä Viivytys (s) valo-ohjatuissa liittymissä Erittäin hyvä 10 5 Hyvä B Tyydyttävä C Välttävä D Huono E Erittäin huono F >50 > Nykyverkko Liikenteen toimivuus nykytilanteessa Kuvassa 12 on esitetty liikenteen palvelutasoluokitus nykytilanteen perjantain iltahuipputunnille. Toimivuustarkastelun perusteella liikenne toimii Pikatiellä nykytilanteessa hyvin. inoastaan leksis Kiven kadun valo-ohjatussa liittymässä pääsuunnan palvelutaso laskee alle hyvän tason ja osalla vasemmalle kääntyvistä palvelutaso laskee huonolle tasolle. Liittymässä on korkeintaan 10 ajoneuvon pituisia jonoja leksis Kiven kadulla sekä Pikatien itäisellä haaralla vasemmalle kääntyvien kaistalla. Hirvikoskentien/Myllykyläntien liittymä toimii erittäin hyvin ja sivusuunnilta ei ole toimivuuden osalta vaikeuksia liittyä Pikatielle. Kartanomäenkadun/Myrskylinnankadun liittymässä sivusuuntien palvelutaso laskee välttävälle tasolle. Vähäisen liikenteen vuoksi liittymän jonot ovat korkeintaan muutaman auton luokkaa. Valtatien ramppiliittymät toimivat nykyliikennemäärillä hyvin. Simuloinnin perusteella liikenne ei jonoudu kummallakaan rampilla.

13 11 / m 20 m B B 10 m B 20 m 20 m D C 10 m B 20 m D B 30 m 10 m C 20 m 20 m 10 m 70 m C C D 20 m C 20 m C B B 60 m B C E 70 m E C C 50 m Kuva 12 Liikenteen palvelutasoluokitus sekä jonojen enimmäispituudet nykytilanteessa (perjantain iltahuipputunti) Liikenteen toimivuus yön yli -tilanteessa Maankäyttöhankkeiden ennustetaan lisäävän Kartanomäenkadulta Pikatielle kääntyvää liikennettä niin paljon, että nykyisin liikennejärjestelyin liikenne jonoutuu pitkälle Kartanomäenkadulle. Jotta Kartanomäenkadulta pääsisi liittymään Pikatielle, on liittymän väistämisvelvollisuusjärjestelyjä muutettava. Mahdollisuuksia liittymän toimivuuden parantamiseksi ovat liittymän muuttaminen valo-ohjatuksi nelihaaraliittymäksi tai kiertoliittymäksi. 3.3 Hirvikoskentien/Myllykyläntien liittymä Hirvikoskentien/Myllykyläntien liittymässä ei ole odotettavissa toimivuusongelmia kaavamuutoksen tai seudullisen liikenteen kasvun vaikutuksesta. Koska yön yli-ennuste perustuu perjantain klo liikennelaskentaan, jolloin suurin osa Myllykyläntiellä työskentelevistä oli jo poistunut työpaikaltaan, lisättiin Myllykyläntien liittymähaaraan 100 lähtevää ajoneuvoa kuvastamaan työpäivän päättymistä. Toimivuustarkasteluiden perusteella sivusuuntien palvelutasoluokitus on Hirvikoskentien suunnasta hyvä (B) ja Myllykyläntien suunnasta tyydyttävä (C). Myllykyläntieltä vasemmalle kääntyvien keskimääräinen viive on noin 20 sekuntia, mikä on käyttäjien kannalta kohtuullinen liittymäviive, eikä liittymää tarvitse kapasiteettinsa puolesta parantaa. Liittymän ongelmana ovat liikenneonnettomuudet (kohta 1.4). Liittymän turvallisuutta on mahdollisuus parantaa pienentämällä liittymäaluetta idän suunnasta oikeallekääntymiskaistan purkamisella, muuttamalla liittymä kiertoliittymäksi, porrastamalla liittymä vasen-oikea porrastuksella tai lisäämällä liittymään valo-ohjaus VE1 Kiertoliittymä Kiertoliittymä (kuva 13) parantaa huomattavasti Hirvikoskentien/Myllykyläntien nelihaaraliittymän turvallisuutta konfliktipisteiden vähentyessä ja konfliktipisteiden vastakkaisten ajosuuntien poistuessa. Kiertoliittymä helpottaa myös sivusuuntien liittymistä Pikatielle. Ratkaisu soveltuu hyvin liikenneympäristöön korostaen taajamaan saapumisen porttikohtaa. TRV-laskentaohjelman mukaan nelihaaraliittymän muuttaminen kiertoliittymäksi vähentää ajoneuvo-onnettomuuksia noin 50 % ja lieventää huomattavasti onnettomuuksien vakavuutta. Vaihtoehdossa jalankulun ja pyöräilyn yhteydet säilyvät lähes nykyisellään, mutta Pikatien itähaaran Loimaan suunnan bussipysäkkiä joudutaan hieman siirtämään.

14 Tulosuunnan perusvälityskyky (hay/h) Loimaan Pikatie mt / 22 Kuva 13 Kiertoliittymä sovitettuna nykyiselle tiealueelle Hirvikoskentien/Myllykyläntien liittymässä. Yksikaistaisella kiertoliittymällä on reilusti kapasiteettia verrattuna yön yli -tilanteen liikennemääriin (kuva 14). Kiertoliittymän kapasiteetista on käytössä korkeintaan 50 % viikon vilkkaimpana ajankohtana perjantain iltahuipputuntina Hirvikoskentien/Myllykyläntien kiertoliittymän välityskyky Kiertävä liikenne (ajon./h) Kaksikaistainen kiertoliittymä (teoria) Yksikaistainen kiertoliittymä (teoria) Yksikaistainen kiertoliittymä (käytäntö) Liittymäsuunta Myllykyläntie Pikatie itä Hirvikoskentie Pikatie länsi Kuva 14 Hirvikoskentien/Myllykyläntien kiertoliittymän välityskyky yön yli-tilanteessa perjantain iltahuipputunnin aikana. Koska liittymähaarat sijoittuvat yksikaistaisen kiertoliittymän käyrän alapuolelle, toimii liittymä yksikaistaisena VE2 Liittymän porrastaminen Hirvikoskentien/Myllykyläntien nelihaaraliittymän porrastaminen kahdeksi kolmihaaraliittymäksi (kuva 15) parantaa liittymän turvallisuutta. Ratkaisuvaihtoehdossa jalankulun ja pyöräilyn yhteydet säilyvät lähes nykyisellään, mutta Pikatien länsihaaran Hirvikosken suunnan bussipysäkkiä joudutaan siirtämään. Myllykyläntien uusi linjaus leikkaa jonkun verran kaavan mukaista puistoaluetta. Ryynikivenkujan ajoyhteys Myllykyläntielle suositellaan katkaistavaksi ja ohjattavaksi Myllymiehenkujan kautta Myllykyläntielle.

15 13 / 22 TRV-laskentaohjelman mukaan nelihaaraliittymän porrastaminen vähentää ajoneuvoonnettomuuksia noin 20 % ja lieventää hieman myös onnettomuuksien vakavuutta. Kuva 15 Hirvikoskentien/Myllykyläntien porrastettu liittymä. Liittymä ei mahdu nykyiselle tiealueelle ja vaatii näin kaavamuutoksen VE3 Liittymän muuttaminen valo-ohjatuksi Hirvikoskentien/Myllykyläntien valo-ohjatun liittymän (kuva 17) kuormitusaste (ICU) on perjantain iltahuipputunnin aikana 49 % yön yli -tilanteessa. Liikennevalojen suunnitteluohjeen mukaan liikennevaloja voi harkita tasoliittymässä, jonka kuormitusaste on alle 50 %, mikäli turvallisuusnäkökohdat tätä puoltavat. TRV-laskentaohjelman mukaan nelihaaraliittymän muuttaminen valo-ohjatuksi vähentää ajoneuvo-onnettomuuksia noin 30 % ja lieventää hieman myös onnettomuuksien vakavuutta. Jotta jalankulkijoille voidaan antaa suojattu vaihe Myllykyläntien ylitykseen, tulee liittymässä säilyttää Pikatieltä idästä oikealle ryhmittymiskaista.

16 14 / 22 Kuva 16 Hirvikoskentien/Myllykyläntien valo-ohjattu liittymä. Muutokset mahtuvat nykyiselle tiealueelle. 3.4 Kartanomäenkadun/Myrskylinnankadun liittymä Yön yli -tilanteen simuloinnin perusteella Kartanomäenkadun/Myrskylinnankadun liittymän väistämisvelvollisjärjestelyjä on muutettava, jotta Kartanomäenkadulta pääsisi liittymään Pikatielle perjantain ruuhkaisimman iltahuipputunnin aikana VE1 valo-ohjattu liittymä Simuloinnilla tutkittiin 95 sekunnin kiertoajalla toimivaa valo-ohjattua nelihaaraliittymää, johon on lisätty ryhmittymiskaista oikealle Kartanomäenkadulta (kuva 17). Kuva 17 Kartanomäenkadun/Myrskylinnankadun valo-ohjattu liittymä. Liittymä ei mahdu nykyiselle tiealueelle ja vaatii näin kaavamuutoksen. Liittymän lännen suunnalle ei mallinnettu lisäkaistoja, sillä tämä olisi vaatinut nykyisen kevyen liikenteen alikulun jatkamista ja lisännyt huomattavasti kustannuksia. Lännen suunnasta vasemmalle kääntyviä on niin vähän, että suunta ei tarvitse suojattua vaihetta vastaantulevien vihreä

17 15 / 22 vaihe voidaan tarvittaessa lopettaa aikaisemmin vasemmalle kääntymisen helpottamiseksi. Pikatielle annettiin idän suunnasta vasemmalle kääntyville nuolivihreä (kuva 18). Kuvassa 18 on esitetty myös liittymän palvelutasoluokitus. Liittymä kestää ennustetun liikennemäärän, mutta etenkin Pikatien lännen suunnasta saapuvalle liikenteelle aiheutuu jonkin verran nykytilannetta suurempia viiveitä. Suurehkon liikennemäärän takia lännestä saapuvien jono kasvaa enimmillään noin 140 metrin (20 auton) pituiseksi. Liittymän kokonaiskuormitusaste säilyy kuitenkin alle 80 %:ssa. Mikäli lännestä rakennettaisiin oikealle kääntyville ryhmittymiskaista, lyhenisi enimmäisjononpituus noin puoleen yksikaistaisen ratkaisun jononpituudesta. Idän suunnan jonot ulottuvat ajoittain ramppiliittymään saakka. Vasemmalle kääntyvät eivät aina mahdu nykyiselle ryhmittymiskaistalleen. Ongelmaa lieventäisi vasemmallekääntymiskaistan pidentäminen nykyistä keskisaareketta kaventamalla, mutta tämä ei ole välttämätöntä. Idän suunnan jonoja lyhentäisi myös vastakkaisen suunnan oikeallekääntymiskaistan rakentaminen, sillä tällöin vastaantuleville voisi antaa lyhemmän opastinvaiheen ja vastaavasti idästä vasemmalle kääntyville pidemmän vaiheen. Lisäkaista lännen suunnasta antaisi myös jonkin verran enemmän vapausasteita valo-ohjelman suunnitteluun, sillä valtatien 9 läntiseltä ramppiliittymältä olisi helpompi kääntyä vasemmalle, mikäli Kartanomäenkadun valoliittymä ei päästäisi idän suuntaan liikennettä jokaisessa opastinvaiheessa (ks. luku 3.5). Kuva 18 Kartanomäenkadun/Myrskylinnankadun liittymän liikennevalo-ohjelma sekä liikenteen palvelutasoluokitus VE1:ssä perjantain iltahuipputunnin aikana yön yli -tilanteessa VE2 kiertoliittymä Kartanomäenkadun/Myrskylinnankadun liittymä toimisi yön yli -tilanteessa yksikaistaisena kiertoliittymänä hyvin. Kuvassa 19 on esitetty kiertoliittymän tulosuunnan välityskyky kiertotilassa kiertävän liikenteen määrästä riippuen. Perjantain iltahuipputunnin aikana liittymän käyttöaste on noin 70 % ja pisimmät viiveet syntyvät hiljaisimmalle Myrskylinnankadun liittymähaaralle.

18 Tulosuunnan perusvälityskyky (hay/h) Loimaan Pikatie mt / 22 Kartanomäenkadun/Myrskylinnantien kiertoliittymän välityskyky Kaksikaistainen kiertoliittymä (teoria) Yksikaistainen kiertoliittymä (teoria) Yksikaistainen kiertoliittymä (käytäntö) Liittymäsuunta Myrskylinnankatu Pikatie itä Kartanomäenkatu 0 Pikatie länsi Kiertävä liikenne (ajon./h) Kuva 19 Kartanomäenkadun/Myrskylinnankadun kiertoliittymän välityskyky yön yli-tilanteessa perjantain iltahuipputunnin aikana. Koska liittymähaarat sijoittuvat yksikaistaisen kiertoliittymän käyrän alapuolelle, toimii liittymä yksikaistaisena. 3.5 Valtatien 9 läntinen ramppiliittymä Kuvassa 20 on esitetty yön yli -tilanteen palvelutasoluokitus valtatien 9 läntiselle ramppiliittymälle tilanteessa, jossa Kartanomäenkadun/Myrskylinnankadun liittymä on valo-ohjattu ja valoohjelmassa on minimoitu liittymäviiveet. Perjantain iltahuipputunnin aikana rampilta vasemmalle kääntyminen on vaikeaa ja ajoneuvot joutuvat odottamaan liittymävuoroaan keskimäärin 80 sekuntia. Tämä on kohtalainen liikenneturvallisuusriski, sillä pitkä jonotusaika kannustaa liittymään Pikatielle tavanomaista pienempiin väleihin. Koska vasemmalle kääntyvien liikennemäärä on suhteellisen pieni, ei ramppi kuitenkaan jonoudu merkittävästi (pisin havaittu jononpituus on noin 40 metriä). Vasemmalle kääntyminen on erityisen vaikeaa raskaalle liikenteelle, jota rampilla kulkee tierekisterin mukaan noin 11 % koko liikennevirrasta. Myös rampin ylämäki omalta osalta vaikeuttaa Pikatielle liittymistä (ei mallinnettu simulointiohjelmaan). Kuva 20 Valtatien 9 läntisen rampin palvelutasoluokitus ja enimmäisjononpituus liittymähaaroittain yön yli tilanteen perjantain iltahuipputunnin aikana. Viereinen Kartanomäenkadun/Myrskylinnankadun liittymä on mallinnettu valo-ohjattuna.

19 17 / 22 Vasemmalle kääntymistä voidaan helpottaa muokkaamalla viereisen Kartanomäenkadun/Myrskylinnankadun liittymän valo-ohjelmaa siten, että valo-ohjaus ei päästä liittymän läpi idän suuntaan niin usein liikennettä kuin olisi liittymäviiveiden minimoimiseksi mahdollista (kuva 21). Kun ramppiliittymään lännestä saapuvaa liikennettä rajoitetaan, syntyy liittymän kohdalla taukoja liikennevirrassa ja rampilta vasemmalle kääntyvien riittää väistää vain idästä lähestyvää liikennettä. Muutetulla valo-ohjelmalla rampin vasemmalle kääntyvien keskimääräistä viivettä voidaan pienentää simuloinnin perusteella noin 10 sekunnilla, mutta suunnan palvelutasoluokitus on siltikin erittäin huono. Liittymien välillä idän suunnan liikenteen rajoittaminen voidaan toteuttaa joko vakio-ohjelmalla tai silmukkaohjattuna, jolloin Kartanomäenkadun/Myrskylinnankadun valo-ohjauskoneen silmukka sijoitettaan valtatien rampille. Kun rampin jononpituus ulottuu silmukalle saakka, aktivoituu valo-ohjauksen lisävaihe, joka ei päästä liittymästä rampin suuntaan ajoneuvoja. Vasemmalle kääntymisen helpottamiseksi samankaltainen liikenteen rajoittaminen tulisi tehdä myös leksis Kiven kadun/lamminkadun liittymässä lännen suuntaan menevälle liikenteelle, jolloin myös toisen suunnan liikennevirrassa olisi varmemmin aukkoja jonne kääntyä. Liittymäviiveet minivoiva ohjelma Rampin suuntaan lähtevää liikennettä rajoittava ohjelma Kuva 21 Valtatien rampilta vasemmalle kääntymisen helpottamiseksi laadittu valo-ohjelma Kartanomäenkadun/Myrskylinnankadun liittymässä. Valo-ohjelma voidaan kytkeä päälle vain silloin, kun ramppi jonoutuu. Rampilta vasemmalle kääntymistä helpottaisi eniten valo-ohjaus. Koska rampilta saapuvan liikenteen määrä on perjantain iltahuipputunninkin aikana pieni, ei valo-ohjaus liene tarpeellinen ruuhka-ajan ulkopuolella. Ramppiliittymän toimivuutta voidaan parantaa myös lisäämällä lännestä oikealle kääntyville kaista Kartanomäenkadun/Myrskylinnankadun liittymässä, jolloin liittymän valo-ohjelmaan on mahdollista jättää kuvaa 21 pitempiä aukkoja itä länsi -suuntaiseen liikenteeseen. Mikäli muita toimenpiteitä ei tehdä, nopeusrajoituksen laskeminen 50 km/h 40 km/h Kartanomäenkadun/Myrskylinnankadun ja leksis Kiven kadun/lamminkadun liittymien välillä voisi parantaa liikenneturvallisuutta rampilta Pikatielle liityttäessä. 3.6 Valtatien 9 itäinen ramppiliittymä Kuvassa 22 on esitetty yön yli -tilanteen palvelutasoluokitus valtatien 9 itäiselle ramppiliittymälle yön yli tilanteessa perjantain iltahuipputunnin aikana. Pienen liikennemäärän ansiosta ramppi ei simuloinnin perusteella jonoudu vaikka suunnan palvelutasoluokitus onkin erittäin huono. Itäiseltä rampilta vasemmalle kääntyminen on hieman helpompaa kuin läntiseltä rampilta. Tämä johtunee leksis Kiven kadun/lamminkadun valoohjatusta liittymästä, jonka liikennevalo-ohjelmaan mallinnettiin yksi vaihe enemmän kuin läntisen ramppiliittymän viereiseen Kartanomäenkadun/Myrskylinnankadun liittymään.

20 18 / 22 Kartanomäenkadun/Myrskylinnankadun liittymän länsi itä suuntaisen liikenteen rajoittaminen kuvan 21 mukaisesti ei helpota merkittävästi rampilta vasemmalle kääntymistä. Toimivuustarkastelujen perusteella yön yli tilanteessa ramppiliittymään ei tarvitse tehdä välittömiä parannustoimenpiteitä. Rampilta vasemmalle kääntyminen on ruuhka-aikoina vaikeaa, mutta ongelma on tilapäinen ja toisaalta vaihtoehtoinen yhteys rampilta vasemmalle kääntyville kulkee valtatien 9 aikaisemman eritasoliittymän kautta. Rampilta Pikatielle liittymistä voi helpottaa myös säätelemällä leksis Kiven kadun/lamminkadun valo-ohjatun liittymän rampin suuntaan lähtevää liikennettä. Liikennevalo-ohjelman uusimisen yhteydessä valtatien rampille kannattaa sijoittaa rampin jonoa mittaava silmukka. Kuva 22 Valtatien 9 itäisen rampin palvelutasoluokitus ja enimmäisjononpituus liittymähaaroittain yön yli tilanteen perjantain iltahuipputunnin aikana. Vasemmalle kääntyvien palvelutasoluokitusta on mahdollista parantaa viereisten valo-ohjattujen liittymien uudelleenohjelmoinnilla (pääsuunnan liikenteen rajoittamisella). 3.7 leksis Kiven kadun/lamminkadun liittymä Kuvassa 23 on esitetty yön yli -tilanteen palvelutasoluokitus leksis Kiven kadun/lamminkadun valo-ohjatulle liittymälle yön yli tilanteessa perjantain iltahuipputunnin aikana. Nykyisestä liikennevalo-ohjelmasta poiketen sivusuunnille mallinnettiin ylimääräinen vasemmalle kääntyvien nuolivalovaihe, jotta vasemmalle kääntyvien liittymäviiveitä saatiin laskettua. Muutoin valo-ohjelmaksi mallinnettiin nykyisen kaltainen vaihejako, jota optimoimalla liittymän palvelutaso edelleen saattaa parantua raportoidusta. Simuloinnin perusteella Lamminkadulta vasemmalle kääntyvien palvelutasoksi muodostui erittäin huono (F). Koska muiden liittymähaarojen viiveet pysyvät kohtuullisina, kestää liittymä yön yli tilanteen liikennemäärät perjantain iltahuipputunnin aikana. Muina ajankohtina liittymän palvelutasoluokitus on raportoitua parempi, mistä syystä liittymän parantaminen tämän hankkeen yhteydessä ei ole perusteltua.

21 19 / 22 Kuva 23 leksis Kiven kadun/lamminkadun liittymän palvelutasoluokitus ja enimmäisjononpituudet yön yli tilanteessa perjantain iltahuipputunnin aikana. 4. JLNKULKU- J PYÖRÄILY-YHTEYDET SEMKV- LUEELLE Kuvassa 24 on esitetty Kartanomäenkadulle ehdotettavat muutokset jalankulun ja pyöräilyn verkkoon sekä aikaisempien suunnitelmien mukainen Lammenpuiston alikulku- ja linjaautopysäkkijärjestely. Kartanomäenkadulla ei nykyisin ole suojateitä. Päivittäistavarakaupan sijoittuessa Kartanomäenkadun itäpuolelle tulisi saarekkeellisia suojateitä (1-2 kpl) rakentaa ainakin päivittäistavarakaupan tontille. Viimeistään Lammenpuiston alikulun toteutuessa tulisi suojatiet rakentaa myös alikululle johtaville väylille. Rakennusten sijoittumisesta riippuen tulee harkita myös Lammenpuiston alikululta valtatien 9 suuntaisen jalankulku- ja pyöräily-yhteyden tarve. Uusi linjaautopysäkki Päivittäistavarakaupat likulku Uusi alikulku Jalankulku- ja/tai pyöräväylä Jalankulun ja/tai pyöräilyn yhteystarve Uusi suojatie Kuva 24 Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ja yhteystarpeet kaava-alueelle.

22 20 / TOIMENPITEIDEN KUSTNNUSRVIOT Hirvikoskentien/Myllykyläntien liikennevalo-ohjauksen rakentamisen kokonaiskustannusarvio on noin valo-ohjaus rakenteet ja maisemointi Kartanomäenkadun/Myrskylinnankadun liikennevalo-ohjauksen rakentamisen kokonaiskustannusarvio on noin liikennevalo-ohjaus rakenteet (kaistan rakentaminen) Suunnitelmakartat mittakaavassa 1:1000 on esitetty liitteissä 1 ja YHTEENVETO J JOHTOPÄÄTÖKSET Työssä on tarkasteltu Kartanomäelle sijoitettavan tilaa vaativan kaupan asemakaavamuutoksen aiheuttamia liikenteellisiä vaikutuksia Pikatielle. Kaavamuutoksen merkittävin vaikutus Pikatien (st 213) toimivuuteen aiheutuu korttelin 20 päivittäistavarakaupan vähittäismyynnin yksiköistä. Päivittäistavarakaupan sekä tontille kaavoitettavan erikoistavarakaupan arvioitiin aiheuttavan korkeintaan autokäyntiä vuorokaudessa ja enimmillään 340/329 saapuvaa/lähtevää autoa perjantain iltahuipputunnin aikana. Polkupyörämatkoja alueelle arvioidaan tehtävän noin 350 kpl/vuorokausi. Matkatuotoslaskelmien mukaan korttelin 20 aiheuttama asiointiliikenne lisää Pikatiellä kulkevaa liikennettä perjantain iltahuipputunnin aikana jopa 20 %. Kartanomäenkadulla liikenne kasvaa jopa 2,5-kertaiseksi nykytilanteeseen verrattuna. Tarkastelussa laadittua liikenne-ennustetta voidaan pitää maksimiennusteena, sillä tehtyjen liikennelaskentojen perusteella Pikatien liikenne ei viime vuosina ole kasvanut aikaisemmissa selvityksissä oletetun kaltaisesti. Päivittäistavaran vähittäismyynnin asiakasliikenne aiheuttaa Pikatielle välittöminä toimenpidetarpeina vain Kartanomäenkadun/Myrskylinnankadun liittymän muuttamisen valo-ohjatuksi. Nykyjärjestelyillä Kartanomäenkadulta Pikatielle liittyminen olisi perjantain iltahuipputunnin aikana vaikeaa ja aiheuttaisi Kartanomäenkadulle pitkiä jonoja. Kartanomäenkadun/Myrskylinnankadun liittymään tulisi lisätä kaista Kartanomäenkadulta oikealle kääntyville. Pikatieltä lännen suunnasta oikealle kääntyvien ryhmittymiskaistan rakentaminen lyhentäisi suunnan jonoja ja antaisi hieman vapausasteita liikennevalo-ohjelman suunnitteluun. Lisäkaista vaatisi kuitenkin nykyisen kevyen liikenteen alikulun pidentämistä ja kasvattaisi liittymän muutoskustannuksia huomattavasti. Pikatien oikeallekääntymiskaistan rakentaminen ei liikenteen toimivuuden kannalta ole välttämätöntä, mikäli Pikatien liikenteelle sallitaan ruuhkahuippuina ajoittain kohtalaisia jonoja ja tästä aiheutuvia viiveitä matka-ajassa. Tontille 20 rakennettavan päivittäistavarakaupan asiakasliikenne lisää Pikatien liikennettä myös valtatien 9 ramppiliittymien kohdalla, mikä vaikeuttaa rampeilta vasemmalle kääntymistä. Vasemmalle kääntyvien keskimääräiset viiveet kasvavat noin puolella minuutilla ja liikennevirran palvelutasoluokitus laskee erittäin huonolle tasolle. Pienestä liikennemäärästä johtuen ramppi ei kuitenkaan jonoudu merkittävästi, eikä jonon pää ulotu valtatien erkanemiskaistoille saakka. Pikatien liikennevaloliittymien ohjelmalla voidaan vaikuttaa jonkin verran rampilta väistettävän liikenteen ajoitukseen. Rampeille on suositeltavaa asentaa viereisiin valoliittymiin kytkettävät ilmaisinsilmukat, jolloin valo-ohjelmaan voi ohjelmoida lisävaiheen, joka katkaisee Pikatien suuntaisen liikenteen rampin jonoutuessa. Myös nopeusrajoituksen laskeminen 50 km/h 40 km/h helpottaisi rampilta Pikatielle liittymistä.

23 21 / 22 leksis Kiven kadun/lamminkadun liittymään ei asemakaavan johdosta tarvitse tehdä muutoksia. Lähitulevaisuudessa tarpeellisen liikennevalo-ohjauksen uusimisen yhteydessä liittymään voisi lisätä sivusuunnilta vasemmalle kääntyville lisävaiheen. Hirvikoskentien/Myllykyläntien kehittämistarve perustuu liikenneturvallisuusongelmiin, sillä liittymän liikennemäärät ovat pieniä eikä liittymän kapasiteetissa ole ongelmia. Liittymässä on viimeisen viiden vuoden aikana tapahtunut noin 2 onnettomuutta vuosittain. Edullisin keino parantaa liikenneturvallisuutta olisi kaventaa liittymää poistamalla idän suunnasta oikealle kääntyvien ryhmittymiskaistan. Liittymän muuttaminen valo-ohjatuksi olisi tehokkaampi liikenneturvallisuustoimenpide tällöin liittymässä tulisi kuitenkin säilyttää edellä mainittu ryhmittymiskaista, jotta jalankulkijoille voidaan antaa suojattu vaihe Myllykyläntien ylitykseen. ikaisempien tutkimusten perusteella (FCG 2012a) alueen liikennemäärien kasvaessa valtatien 9 itäisempään ramppiliittymään tulisi rakentaa oikealle kääntyville ryhmittymiskaista sekä valoohjaus. Saman tutkimuksen mukaan on mahdollista, että Pikatien poikkileikkaus on tarpeen muuttaa 2+2 kaistaiseksi vuoden 2030 tietämissä. Nyt laaditun toimivuustarkastelun perusteella valo-ohjauksen rakentaminen saattaa olla tarpeellista myös läntisemmälle ramppiliittymälle. Jotta vältyttäisiin tarpeettomilta investoinneilta, tulisi alueen liikennemäärien kehittymistä seurata säännöllisesti. Työssä esitettyjen liikennevalo-ohjausten ja tarvittavien rakenteiden rakentamisen kustannusarvio Hirvikoskentien/Myllykyläntien liittymään on noin ja Kartanomäenkadun/Myrskylinnankadun liittymään Muutokset eivät aiheuta kaavamuutostarpeita. Tässä selvityksessä arvioitujen liikenteellisten vaikutusten lisäksi kaavatyön yhteydessä tullaan arvioimaan myös hankkeen muita vaikutuksia. 7. LÄHTEET FCG 2012a. Loimaa, maantien 213 toimivuustarkastelut valtatien 9 eritasoliittymän kohdalla FCG 2012b. Loimaan leksis Kivenkadun toimivuustarkastelu vuodelle Liikennevirasto Valtakunnallinen tieliikenne-ennuste. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 13/2014. Tiehallinto Tieliikenteen kuntaennuste Tulevaisuuden näkymiä 4/2007. Varsinais-Suomen ELY-keskus 2012a. Valtatien 9 liittymätarkastelut ja Lammenpuiston alikulku, Loimaa. Toimenpideselvitys. Varsinais-Suomen ELY-keskus 2012b. Yhdessä tuumin kohti turvallisempaa liikkumista - Loimaan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Ympäristöministeriö Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa. Suomen Ympäristö 28/2008.

24 22 / 22 LIITTEET Liite 1 Hirvikoskentien/Myllykyläntien liittymä, suunnitelmakartta 1:1000 Liite 2 Kartanomäenkadun/Myrskylinnankadun liittymä, suunnitelmakartta 1:1000

25 HIRVIKOSKENTIE BUS BUS MYLLYKYLÄNTIE PIKTIE PIKTIE - HIRVIKOSKENTIE LIITTYMÄ LIIKENNEVLO-OHJUS 1:1000

26 BUS PIKTIE KRTNOMÄENKTU BUS MYRSKYLINNNKTU PIKTIE - KRTNOMÄENKTU LIITTYMÄ LIIKENNEVLO-OHJUS 1:1000