Talousarvio Taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talousarvio 2012. Taloussuunnitelma 2012-2014"

Transkriptio

1 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Kaupunginvaltuuston hyväksymä

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 2 YLEISPERUSTELUT 5 1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet Väestörakenne ja yleiset palvelutarpeet Kaupungin visio ja strategiset tavoitteet Strategiset kehittämishankkeet Henkilöstö ja henkilöstömäärän kehitys Tavoitteet vuoden 2012 talousarviossa 14 2 Yleinen taloudellinen tilanne 15 3 Kuntatalouden näkymät 16 4 Jyväskylän kaupungin talous Alijäämän kattamisvelvollisuus Tulossuunnitelma Käyttötalous Yhdistymisavustus ja sen kohdistaminen Henkilöstömenot Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Korkotulot ja -menot Muut rahoitustulot ja -menot Vuosikate Satunnaiset tulot ja menot Poistot Tilikauden tulos Rahoitussuunnitelma Investointimenot Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos Taloussuunnitteluprosessi Talousarvion sitovuus ja seuranta Käyttötalousosa Investointiosa Tulossuunnitelmaosa Rahoitussuunnitelmaosa Kunnan liikelaitokset Tytäryhteisöt Käyttösuunnitelma Toiminnalliset tavoitteet, yleisperustelut, yksityiskohtaiset perustelut ja tunnusluvut Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta Erityismääräyksiä 43

3 TULOSSUUNNITELMA 45 3 Tulossuunnitelman lukuohje 46 Tulossuunnitelma Liikelaitosten vaikutus tulossuunnitelmaan Tulossuunnitelman erittely 49 RAHOITUSSUUNNITELMA 51 Rahoitussuunnitelman lukuohje 52 Rahoitussuunnitelma Liikelaitosten vaikutus rahoitussuunnitelmaan Rahoitussuunnitelman erittely 55 KÄYTTÖTALOUSOSA 57 Talous määrärahoittain Toimintamenot määrärahoittain Toimintatulot määrärahoittain Toimintakate määrärahoittain Konsernihallinto 62 Kaupunginvaltuusto 64 Kaupunginhallitus 65 Osaamis- ja elinkeinopolitiikka 73 Hallintokeskus 75 Tietohallinto 79 Sosiaali- ja terveyspalvelut 81 Hallinto ja kehittäminen 85 Terveydenhuollon palvelut, Jyväskylä 87 Terveydenhuollon palvelut, muut kunnat 94 Erikoissairaanhoidon palvelut, Jyväskylä 97 Vanhus- ja vammaispalvelut 99 Sosiaali- ja perhepalvelut 107 Sivistyspalvelut 114 Tukipalvelut 119 Perusopetus 122 Lasten päivähoitopalvelut 125 Aikuiskoulutus ja taiteen perusopetus 129 Kulttuuripalvelut 133 Kirjastopalvelut 136 Museopalvelut 139 Nuorisopalvelut 141 Liikuntapalvelut 143 Jyväskylän kaupunginorkesteri 146 Jyväskylän kaupunginteatteri 148 Kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta 150 Hallinto ja kehittäminen 154 Kaupunkirakenne 155 Joukko- ja palveluliikenne 166 Pelastuspalvelut 168 Maan myyntivoitot ja maankäyttösopimukset 169 Rakennus- ja ympäristövalvonta 170

4 4 INVESTOINTIOSA 175 Investoinnit yhteensä Investointiosan erittely 177 Urheilu- ja retkeilyalueiden investoinnit Kunnallistekniikan investoinnit Talonrakennusinvestoinnit LIIKELAITOKSET 193 Tilapalvelu Liikelaitos 195 Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitos 199 Talouskeskus Liikelaitos 204 Altek Aluetekniikka Liikelaitos 208 Kylän Kattaus Liikelaitos 212 Keski-Suomen pelastuslaitos Liikelaitos 217 KONSERNIN TYTÄRYHTEISÖT 229 Jyväskylän kaupunkikonsernin rakenne talousarviovuodelle Tytäryhteisöjen valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 235 Tytäryhteisöjen talousarviot vuodelle Jyväskylän konsernin tytäryhtiöt 239 Jyväskylän Energia Oy 240 Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy 241 Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy 242 Total Kiinteistöpalvelut Oy 243 Education Facilities Oy 244 Jyväs-Parkki Oy 245 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 246 Jyväskylän Seudun Kehitysyhtiö Jykes Oy 247 Jykes Kiinteistöt Oy 248 Jyväskylän Jäähalli Oy 249 Jyväskylän Paviljonkisäätiö 250

5 5 YLEISPERUSTELUT

6 6 YLEISPERUSTELUT 1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet 1.1 Väestörakenne ja yleiset palvelutarpeet Jyväskylän (Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti) väkiluku kasvoi voimakkaasti vuosina Kaupungin kasvu on 2000-luvulla ollut suurten kaupunkien kolmanneksi nopeinta ja näyttää myös jatkuvan samanlaisena. Syyskuun 2011 lopussa jyväskyläläisiä oli 987 enemmän kuin vuoden alussa. Alkuvuonna myös ympäristökuntien väkiluvut lisääntyivät reippaasti. Toivakka, Muurame ja Uurainen kasvoivat suhteellisesti eniten. Asukasmäärän kasvun rinnalla väestörakenteella on suuri merkitys niin palvelujen kysynnän kuin kaupungin taloudenkin kannalta. Lasten ja iäkkäiden määrän suhde työikäisiin on Jyväskylässä suurten kaupunkien keskitasoa. Taloudellisella huoltosuhteella (työlliset per muu väestö) verrattuna useat suuret kaupungit ovat Jyväskylää edullisemmassa asemassa. Tämä aiheutuu Jyväskylän opiskelijoiden ja työttömien runsaudesta ja pienentää keskituloja. Tilastotietoja Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista: Jyväskylä Kymmenen suurinta keskimäärin Helsinki, Espoo ja Vantaa Muut seitsemän suurinta Väkiluku Väkiluvun muutos 2010 (%) 0,9 0,9 1,2 0,7 Väkiluvun muutos 1-9/2011 (%)* 0,8 0,8 1,2 0, vuotiaiden osuus väestöstä 2010 (%) 16,3 15, ,9 Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä 2010 (%) 14,4 15,6 12,8 16,8 Työllisten osuus väestöstä 2009* (%) 42,5 44,2 49,3 42,0 Työpaikkojen muutos (%) 13,6 8,0 9,4 7,4 Korkea-asteen koulutus 2009 (%), yli 15 v. 32,4 31,7 36,4 29,6 Yhden henkilön talouksia 2010 (%) 43,3 44,3 44,0 45,9 Keskimääräiset tulot 2009 ( /tulonsaaja) Muutos 2009 (%) 2,6 0,2-0,5 0,7 Työttömyysaste 8/2011 (%) 12,5 11,2 7,6 12,8 Vuosimuutos (%-yksikköä) -0,8-0,7-0,8-0,6 Toimeentulotukimenot per asukas 2010* ( ) Toimeentulotukimenojen muutos 2010* (%) Asuntotuotanto per asukas Vanhojen osakeasuntojen hinnat 2010 ( /m 2 ) Vuosimuutos (%) 2,7 4,9 5,5 4,3 Verotulojen muutos 2010 (%) 6,1 5,2 5,9 4,9 Lainat, emo, tp 2010 ( /asukas) Lähteet: Tilastokeskus, VRK ja THL. * = ennakkotieto. Aluejako 2009

7 7 Toisaalta on huomattava, että työllisten määrä on kehittynyt 2000-luvulla Jyväskylässä suhteellisesti nopeammin kuin vertailukaupungeissa, ja taloudellinenkin huoltosuhde on pääkaupunkiseudun ulkopuolisten vertailukaupunkien keskitasoa. Nykyisen Jyväskylän alueella oli työpaikkoja vuonna 2000 ja vuonna Jyväskylän asukasmäärä lisääntyi vuosina yhteensä :llä eli 12,3 prosenttia. Työttömien määrä väheni 777:llä vähennyksen oltua vuosina Päivähoitoikäisten määrä lisääntyi 1.324:llä vuosina (13,9 %), ja määrä kasvaa myös jatkossa. Alakouluikäiset vähenivät ko. jaksolla 757:llä eli 8,9 prosenttia luvulla tämänkin ikäluokan koko kasvaa, mikäli Tilastokeskuksen ennuste toteutuu. Vuoden 2010 lopulla vuotiaita oli eli enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin, mutta arvion mukaan heitä on vuonna 2020 yli kuusituhatta enemmän kuin nyt. Yli 75- vuotiaiden määrä kasvaa reilusta kahdeksastatuhannesta noin kolmella ja puolella tuhannella. Vuonna 2020 jyväskyläläisiä on arvioitu olevan noin Jyväskylän lapset Jyväskylän iäkkäät Jyväskylän väestöntiheys (112 asukasta per neliökilometri) on vertailukaupunkien kolmanneksi pienin Kouvolan ja Kuopion jälkeen. Vanhan Jyväskylän väestöntiheys on hyvin korkea, mutta palvelurakenteen kannalta on merkittävää, että noin jyväskyläläistä asuu hajaasutusalueilla

8 8 1.2 Kaupungin visio ja strategiset tavoitteet Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungille uuden strategian Kuntien yhdistymissopimukseen perustuva kaupungin visio on seuraava: Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki, joka tarjoaa kannustavat mahdollisuudet elämiseen, yrittämiseen ja opiskeluun. Vision toteuttamiseksi kaupungin tavoitteena on: edistää asukkaiden hyvinvointia eri elämänvaiheissa turvata peruspalvelut parantaa kaupungin kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä vahvistaa työpaikkakehitystä Kaupunkistrategian nimi on Jyväskylän kaupungin kehitysaallot. Kaupunkistrategiassa on vahvistettu kehityslinjat, joita kutsutaan strategisiksi teemoiksi. Teemat on jaettu seuraaviin ryhmiin: Jyväskylän kehitysedellytysten turvaaminen (teemat 1-3) o Kilpailukyky, kaupunki- ja elinkeinopolitiikka sekä kaupunkirakenne ja ympäristö Kuntalaisten osallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen (teemat 4-6) o Palvelut, kulttuuritarjonta ja hyvinvointipolitiikka Kaupunkiorganisaation toimivuus (teemat 7-8) o Talouden ja toiminnan ohjaus sekä organisaatiokulttuuri ja -rakenne Strategiassa teemat ovat seuraavat: 1. Vireä elinkeinoelämä ja asukasmäärän kasvu. 2. Edelläkävijä kuntarakenteiden, kuntien yhteistoiminnan ja kaupunkipolitiikan uudistamisessa. 3. Eheä ja vetovoimainen yhdyskuntarakenne sekä ilmasto- ja ympäristömuutoksiin vastaaminen. 4. Aktiivinen koulutus- ja sivistyskaupunki, jossa on nuorekas ja monikulttuurinen ilmapiiri. 5. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta toteuttava hyvinvointipolitiikka ja tehokas ja alueellisesti kattava palvelurakenne. 6. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen sekä monipuolinen yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa. 7. Terve kuntatalous sekä palvelujen ja investointien sovittaminen taloudellisiin voimavaroihin. 8. Demokratiaa ja tehokkuutta tukeva uuden sukupolven organisaatio. Jokaisesta teemasta on tehty strategiakortti, jossa on määritelty tarkempia strategisia linjoja sekä toimenpiteitä ja hankkeita, joilla strategiaa toteutetaan. Hyväksytyn kaupunkistrategian perustalle palvelualueet tekevät oman strategiansa. Palvelualuekohtainen strategia hyväksytään palvelualueen lautakunnissa. Lisäksi valmistellaan kaupunkistrategian toteuttamisohjelma, jossa määritellään tarkemmin strategian toteuttamiseen liittyvien hakkeiden vastuut ja aikataulut. Jyväskylän kaupungilla on elokuussa 2011 hyväksytty ilmasto-ohjelma, johon kuuluu konkreettisia toimia sisältävä toimenpideohjelma. Eri palvelualueilla toteutetaan ilmasto-ohjelman mukaisia toimenpiteitä. Ilmasto-ohjelman mukaisesti kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja lautakuntien kaavoitusta ja maankäyttöä, tila- ja palveluverkkoratkaisuja, energia- ja jätehuoltoa, hankintoja, kuljetuksia ja liikenneratkaisuja sekä yksittäisiä isoja hankkeita koskeviin päätöksiin kirjataan näkemys siitä, onko esiteltävä asia ilmasto-ohjelman tavoitteiden mukainen, neutraali vai ilmasto-ohjelman tavoitteiden vastainen.

9 9 1.3 Strategiset kehittämishankkeet Kaupunkilähtöinen alue- ja rakennekehittäminen Hallitusohjelman mukaan kaupunkiseudut toimivat vahvoina alueidensa vetureina, monipuolisina ja kansainvälisesti kilpailukykyisinä elinkeino-, innovaatio- ja osaamisympäristöinä sekä työssäkäyntialueina. Keskuskaupungin roolia ja vaikuttavuutta oman alueensa kestävälle hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle vahvistetaan. Jyväskylän kaupunki on ollut aloitteellinen hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden kehittelyssä. Suurten kaupunkien kuntaliitokset käynnistettiin ensimmäisenä Jyväskylässä vuoden 2009 alusta. Jatkohankkeena käynnistyi Jyväskylän kaupunkiseudun kehittämisprosessi, johon tulivat mukaan seutuineen Jämsä ja Äänekoski. Jyväskylän seudun PARAS kaupunkiseutusuunnitelma arvioitiin vuonna 2009 toteutustavaltaan parhaaksi. Jyväskylän kaupunki jatkaa aloitteellista työtään kansallisessa kehittelyssä mm. kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmässä ja sen suurkaupunkijaostossa. Kun vuoden 2014 alkuun mennessä lakkautetaan nykyiset osaamiskeskus- sekä koheesio- ja kilpailukykyohjelmat, Jyväskylän kaupunkiseudulla on käynnistetty kehittämistyö niitä korvaavan innovaatiokeskittymäprosessin mallintamiseksi. Siinä kokeillaan myös osaltaan hallitusohjelman mukaista sopimusperusteista kaupunkipolitiikkaa, jolla valtio, yliopistot, ammattikorkeakoulut, kaupunkiseudut ja elinkeinoyhtiöt sopivat alueen pitkäjänteisistä kehittämistoimista. Siinä yhdistyvät luontevalla tavalla innovaatiot ja kestävä kasvu, mitkä ovat keskiössä myös EU 2020 ohjelman asialistalla. Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Aiemman uudistyön loogisena jatkona Keski- Suomen kuntarakenteen keskiössä tulee olemaan Jämsän, Jyväskylän ja Äänekosken kokoava runsaan asukkaan Jyväskylän kaupunkiseutu. 2. Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus Palvelu- ja organisaatiouudistuksen tarkoituksena on koota kaupungin palveluja kuntalais- ja asiakasnäkökulmasta moniammatillisiksi palvelukokonaisuuksiksi. Palveluorganisaatio tarjoaa enemmän edellytyksiä siirtyä hallinto- ja tuotantokeskeisestä toimintatavasta kuntalaisten hyvinvointia tukeviin, asiakaskeskeisiin rakenteisiin ja toimintatapoihin sekä hyvin toimiviin palveluketjuihin. Kaupunginvaltuusto päätti /77 ja /132 kaupungin luottamushenkilö- ja palveluorganisaation perusrakenteesta. Palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu toteutetaan vaiheittain ja organisaatiorakenne otetaan käyttöön valtuustokauden alussa vuonna Palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmisteluun liittyviä merkittäviä osakokonaisuuksia talousarviovuonna 2012 ovat organisaatiorakenteen mukaisen päätöksenteko-, ohjaus- ja johtamisjärjestelmän valmistelu, jonka pohjalta tehdään mm. kaupungin sääntövalmistelu, konsernin strategisen ohjausprosessin uudistukset ja uuden rakenteen mukainen vuoden 2013 talousarvion valmistelu. Osa seuraavassa esitettävistä erillisistä strategisista kehittämishankkeista liittyy kiinteästi palveluja organisaatiouudistuksen valmisteluun. 3. Kaupunkistrategian toimeenpanoa tehostava palvelustrategia ja kehittämisen toimintamalli Konsernin strategisen ohjausprosessin uudistamiseen liittyen kaupunginhallitukselle valmistellaan kevään 2012 aikana palvelulinjaukset ja kaupungin kehittämisen toimintamalli. Valmistelun

10 10 tuloksena linjataan palvelujen tuottamistavat ja -vaihtoehdot, kustannusvaikutukset ja - laskentaperusteet, henkilöstövoimavarojen käyttö, palvelujen hankinta ja kehittämisen painopisteet. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä henkilöstön ja palvelujen tuottamiseen osallistuvien sidosryhmien kanssa. Palvelustrategian ja palvelujen järjestämisen toteuttamista vahvistetaan valitsemalla erityisiä kehittämiskohteita. Palvelutuotannon kehittämisessä noudatetaan seuraavaa prosessia: 1. Kehittämiskohteiden valinta 2. Kehittämistoiminnan organisointi - Kehittämistyön vastuutus - Henkilöstön mukanaolo - Asiantuntijoiden käyttö (omat/ulkopuolinen) - Kehittämistyön aikataulun ja vaiheistuksen laadinta 3. Kustannusvertailujen tekeminen 4. Henkilöstövaikutusten selvittäminen 5. Vaihtoehtoisten mallien laadinta 6. Mallien viestintä luottamushenkilöille ja henkilöstölle 7. Kehittämisehdotuksen teko - Taloudellisten ja toiminnallisten hyötyjen osoittaminen 8. Päätöksentekoprosessi - Yhteistoimintajärjestelmässä - Poliittisissa päätöksentekoelimissä Nykyiset palvelualueet päättävät palvelutuotannon kehittämisen kärkihankkeista talousarviovuonna 2012 ja aloittavat valittujen kärkihankkeiden toteuttamisen. Kaupunkirakennepalvelujen kärkihanke on: Katu- ja viheralueiden ylläpitoa ja yhdyskuntarakentamista avataan asteittain kilpailulle. Ylläpitopalveluiden osalta tavoitteena on, että noin puolet määrällisestä työkannasta olisi avoimessa kilpailussa. Rakentamispalveluiden osalta tavoitteena on, että oman tuotannon osuus Yhdyskuntatekniikan vastuualueen työkannasta olisi noin 5 miljoonan euron liikevaihdon suuruinen. Kilpailun avaamisen aikataulusta sekä sen vaikutuksesta Altek Aluetekniikka liikelaitoksen toimintaan ja henkilöstöön tehdään selvitys maaliskuuhun 2012 mennessä. 4. Kaupungin uusi asiakaspalvelumalli Tavoitteena on koota asiointipalveluja yhteen niin, että kuntalainen/asiakas voi saada asiansa vireille ilman erityistä perehtymistä organisaatioon. Verkkoasioinnin laajentaminen korostuu uudessa asiakaspalvelumallissa. Asiakaspalvelumallin kehittämisessä on kyse myös palveluohjauksen parantamisesta. Palveluohjaus perustuu asiakkaan ja palveluasiantuntijan väliseen vuoropuheluun. Palveluohjaus toimii niin, että asiakkaan tarpeen ja tilanteen mukainen palvelu on löydettävissä ja asiakkaan ulottuvilla. Uuden asiakaspalvelumallin valmistelun yhteydessä kehitetään myös nykyisestä yhteispalveluverkostosta aiempaa toimivampi julkishallinnon (valtio/kunta) palvelujen tarjoamiseen kuntalaisille. 5. Tukipalvelujen organisointi konsernissa ja ylikunnallisesti Hankinta, talous- ja henkilöstöpalvelujen sekä ruokapalvelujen keskitetystä organisoinnista on tehty erillisiä selvityksiä. Niihin ovat osallistuneet Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Ympäristökuntien mukaantulo on mahdollista. Kaupunginhallitus teki /100 periaatepäätöksen kaupungin, sairaanhoitopiirin ja koulutuskuntayhtymän talous- ja henkilöstöhallinnon sekä hankinta- ja materiaalitoimen tietojärjestelmäyhteistyöstä.

11 11 Tukipalvelujen konsernitason organisoinnin suunnittelua ja toteuttamista jatketaan talousarviovuonna Tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuuri Tietojärjestelmien arkkitehtuurin hallintamalli kuvaa, miten tietojärjestelmiä ja niiden kuvauksia sekä kehittämissuunnitelmaa toteutetaan, järjestelmätyötä johdetaan ja miten tehtyjä linjauksia hyödynnetään kytkettynä kaupungin muuhun kehittämistoimintaan. Kaupungin tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuurimalli tehdään julkisen hallinnon arkkitehtuurin hallintamallin pohjalta sovittaen se kaupungin toimintaympäristöön. Kokonaisarkkitehtuurimalli on johdon ja tietohallinnon yhteinen kehittämis- ja johtamismenetelmä, jolla määritetään toimintaa tukeva yhtenäinen ict-ympäristön tavoitetila. 7. Talouden ohjaus ja tuottavuusohjelma Kaupungin talousohjauksen ja talousarvion valmistelun prosesseja ja toimintatapoja uudistetaan ja kehitetään. Palvelualueiden taloussuunnittelu kytketään aikaisempaa tiiviimmin koko kaupungin talouden ohjaukseen. Vuoden 2013 talousarvion valmisteluprosessista päätetään kaupunginhallituksessa erikseen valmisteltavan suunnitelman pohjalta. Kaupunginjohtaja valmistelee kustannuskehityksen hallintaan saamiseksi tarvittavat esitykset ja raportit kaupunginhallitukselle tarvittavista rakenteellisista ja johtamisjärjestelmän muutoksista, jotka varmistavat talousarvion toteutumisen sekä tulevan toiminnan. Lisäksi henkilöstöjärjestöjen kanssa neuvotellen valmistellaan tammikuun loppuun mennessä päätettäväksi menoihin suunnattu säästöohjelma. Talousarviovuonna 2012 kaupungin tuottavuusohjelmatyö jatkuu osana palvelualueiden toimintaja talousohjausta sekä kehittämistoimintaa. Tuottavuuden parantaminen kytketään osaksi palveluja organisaatiouudistuksen toteuttamista ja mahdollisia rakenteellisia muutoksia kuntarakenteessa sekä palvelujen järjestämisessä ja tuottamisen organisoinnissa. Kaupunki osallistuu yhdessä muiden suurten kaupunkien kanssa tuottavuusohjelmatyön jatkokehittämiseen valtiovarainministeriön ohjaamalla tavalla. Uuden sukupolven organisaation kehittämistä jatketaan. 8. Asuntomessut Jyväskylässä 2014 Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti asuntomessujen valmistelut ovat käynnissä vuodelle 2014 Äijälänrantaan. Jyväskylälle asuntomessujen järjestäminen on mahdollisuus vahvistaa hyvän asumisen mainetta, saada matkailullista ja elinkeinopoliittista nostetta sekä kehittää asumista. Projekti toteutetaan yhteistoiminnassa Jyväskylän kaupungin ja Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kesken. Asuntomessut projektina vaatii panostusta koko kaupunkiorganisaation eri alueilta. 9. Kankaan tehdasalueen kehittäminen Kankaan tehdasalueen rakennemuutos synnyttää Jyväskylään uuden, vetovoimisen kaupunginosan. Tehdasalueen sijainti keskeisellä paikalla mahdollistaa yhdyskuntarakenteen eheytymisen sekä teollisuuskiinteistön muuntumisen monipuoliseksi työpaikkojen, palvelujen ja asumisen alueeksi, joka yhdistää keskustarakenteen luontevasti Seppälän alueeseen. Kehittämistyö aloitettiin vuona 2011 alueen maankäytön selvityksillä, maankäytönpohjaksi järjestettävällä arkkitehtikilpailulla sekä tehdaskiinteistöjen väliaikaisen toiminnan hallinnoimisella.

12 Henkilöstö ja henkilöstömäärän kehitys Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen mukaisesti valmistellaan henkilöstöpoliittinen Jyväskylä -sopimus. Sopimuksen laatiminen toteutetaan kolmikannassa luottamushenkilöiden, henkilöstöjärjestöjen ja virkamiesjohdon kanssa. Jyväskylä-sopimus on kolmikannan yhteinen linjaus tulevaisuudessa noudatettavista keskeisistä henkilöstöpolitiikan osa-alueista. Sopimuksella määritellään keinoja, joiden avulla voidaan varautua mahdollisimman hyvin tulevaisuuden haasteisiin erilaisten muutosten yhteydessä. Sopimuksen pääteemoja ovat mm. palvelussuhdeturvan ja yhteistoiminnan määrittely muutostilanteisiin, palkkausjärjestelmien kokonaiskehittämisen määrittely, yhteinen työhyvinvoinnin määrittely ja toimenpidelinjaukset sekä sopimuksen sitovuustasojen määrittely. Henkilöstömäärä ja sen muutokset Taulukko 1 Vakituisen henkilöstömäärän kehitys Konsernihallinto Kaupunkirakennepalvelut Sivistyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Liikelaitokset: Altek Aluetekniikka Jyväskylän Seudun Työterveys Keski-Suomen pelastuslaitos Kylän Kattaus Talouskeskus Tilapalvelu Yhteensä Muutos Kaikki luvut ovat kokonaislukua. Vakituinen henkilöstömäärä ei sisällä vakituisia sivutoimisia eikä vakituisia tuntityöntekijöitä. Täyttölupamenettelyä muutetaan siten, että apulaiskaupunginjohtajat ja vastuualuejohtajat määrittelevät virkojen ja työsuhteiden täytön priorisoinnin annetun raamin mukaisesti (=mitkä tehtävät täytetään ja mikä on täytön ajankohta). Raami henkilöstösuunnitelman osalta sisältää seuraavat reunaehdot: eläkkeelle jäävien (vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke) ja muun poistuman vakansseista on tavoitteena täyttää korkeintaan puolet. Lyhytaikaisten sijaisuuksien vähentäminen tehdään erillisen suunnitelman mukaisesti. Täytöt raportoidaan normaalin kuukausiraportoinnin yhteydessä kaupunginhallitukselle ja kaupungin johtoryhmälle. Taulukko 2 Määräaikaisen henkilöstömäärän kehitys Konsernihallinto Kaupunkirakennepalvelut Sivistyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Liikelaitokset: Altek Aluetekniikka Jyväskylän Seudun Työterveys Keski-Suomen pelastuslaitos Kylän Kattaus Talouskeskus Tilapalvelu Yhteensä Luvut eivät sisällä sijaisia, sivutoimisia vakituisia, harjoittelijoita, työllistettäviä, tuntityönohjaajia eikä kausityöntekijöitä.

13 13 Taulukko 3 Vanhuuseläkkeelle jäävät ja vapautuvista tehtävistä täytettävät 2012 Vapautuvista tehtävistä täytetään 2013 Vapautuvista tehtävistä täytetään Konsernihallinto Kaupunkirakennepalvelut Sivistyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Liikelaitokset: Altek Aluetekniikka Jyväskylän Seudun Työterveys Keski-Suomen pelastuslaitos Kylän Kattaus Talouskeskus Tilapalvelu Vapautuvista tehtävistä täytetään Yhteensä Taulukko 4 Vakituisten sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivät 2010 ja 1-10/2011 Vakituisten sairauspoissaolopäivät TP 2010 Tot. 1-10, 2011 Vakituisten sairauspoissaolopäivät Pv./Henkilö Pv./Henkilö Konsernihallinto 948 9, ,7 Kaupunkirakennepalvelut , ,1 Sivistyspalvelut , ,1 Sosiaali- ja terveyspalvelut , ,3 Tilapalvelu 144 5, ,3 Työterveys 338 7, ,5 K-S pelastulslaitos , ,1 Kylän Kattaus , ,9 Altek Aluetekniikka , ,6 Talouskeskus , ,6 Liikelaitokset yhteensä , ,8 Yhteensä , ,0 Tilinpäätöstiedoista kootussa tilastossa sairauspoissaolot ovat eriteltynä palvelualueittain ja liikelaitoksittain. Sairauspoissaolopäivien yhteissumman lisäksi tilastoituna ovat sairauspäivien määrä suhteutettuna vakinaisen henkilöstön lukumäärään. Henkilöstön poissaolojen arvioidaan olevan vuonna 2011 hienoisessa nousussa. Vuoden 2012 aikana henkilöstöä koskevia tunnuslukuja ja raportointia muutetaan aikaisempaa yhtenäisempään, sekä informatiivisempaan suuntaan. Sairauspoissaolojen tilastointia kehitetään mm. sairausvakuutus- sekä työterveyshuoltolain muutosten tuomien uusien vaatimusten mukaiseksi. Henkilöstön sairastavuuden laadullista tarkastelua parannetaan siten, että sairauspoissaolojen vähentämiseksi tehtäviä toimenpiteitä voidaan suunnitella ja kohdentaa nykyistä tarkemmin.

14 Tavoitteet vuoden 2012 talousarviossa Talousarvion tavoitejärjestelmä muodostuu kolmesta tasosta. 1. Strategiset tavoitteet Palvelualueiden talousarviossa esittämät strategiset tavoitteet edistävät kaupunkistrategian sekä palvelualueiden omien strategioiden toimeenpanoa. Palvelualuekohtaisesti esitettävät strategiset tavoitteet kuvaavat toiminnan pidemmän aikavälin suuntaa ja painopisteitä. 2. Kehittämistavoitteet Kehittämistavoitteilla kuvataan palvelualueella talousarviovuonna käynnissä olevia tai käynnistettäviä merkittäviä kehittämishankkeita. Kehittämishankkeet edistävät strategisten tavoitteiden toteutumista. Kehittämishankkeiden tulee olla aikataulutettu, vastuutettu ja niiden toimeenpanon seuranta on oltava mahdollista. Kehittämistavoitteet esitetään palvelualuekohtaisesti. 3. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet ovat kuntalain mukaisia valtuuston vahvistamia tavoitteita. Kuntalain mukaan talousarviossa osoitetaan kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä näiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tällä lainkohdalla on haluttu korostaa toiminnallisten tavoitteiden merkitystä talousarviossa. Lainkohdan tulkinnan mukaan toiminnalliset tavoitteet sekä määrärahat ovat oikeudellisesti yhtä sitovia ja niiden toteutumisesta on vastattava valtuustolle. Toiminnalliset tavoitteet ovat palvelutuotannon vaikutuksia ja vaikuttavuutta kuvaavia, mitattavissa tai muuten todennettavissa olevia määrällisiä ja laadullisia tunnuslukuja. Toiminnan tulosten vaikuttavuutta kuvaavat asiakaskohtaisten vaikutusten kehittyminen, palvelujen riittävyys ja peittävyys suhteessa kysyntään, toiminnan oikea alueellinen, väestöllinen ja sisällöllinen kohdentuvuus suhteessa tarpeisiin sekä toiminnan oleelliset välilliset vaikutukset, kuten vaikutukset tasa-arvon, aluepolitiikan tai ympäristön kehittymiseen. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan kolmannesvuosiraporttien sekä tilinpäätöksen yhteydessä esitetyllä tunnusluvulla. Liikelaitoksissa valtuuston nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet koskevat palvelun laatua, toiminnan kannattavuutta, toiminnan laajuutta, kehittämistä ja ympäristöä. Toiminnalliset tavoitteet esitetään määrärahakohtaisesti.

15 15 2 Yleinen taloudellinen tilanne Kuntaliiton kuntataloustiedotteen 3/2011 mukaan Suomen kansantalous kasvoi alkuvuonna 2011 ripeästi. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes viisi prosenttia ja toisellakin neljänneksellä noin kolme prosenttia. Maailmantalouden näkymät ovat kuluneen kesän jälkeen heikentyneet merkittävästi. Tämän seurauksena myös Suomen viennin näkymät ovat muuttuneet keväällä vallinneista optimistisista tunnelmista huonompaan suuntaan. Toimialoittain vientinäkymät vaihtelevat, mutta kokonaisuutena tavaroiden ja palvelustenviennin määrä voi jäädä tänä vuonna viime vuoden tasolle. Epävarmuus maailmantalouden kehityksestä on ollut vallitsevana piirteenä jo pitkään, mitä on lisännyt vielä eräiden euromaiden julkisen sektorin budjettialijäämien kasvaminen sekä velkakannan nopea lisääntyminen. Ratkaisut velkakriisien hoitamiseksi olisi tehtävä pikaisesti, mikä osaltaan rauhoittaisi rahoitusmarkkinoita. Kotimainen kysyntä on ollut voimakkaassa kasvussa vilkkaan investointitoiminnan johdosta. Vuonna 2011 yksityinen kulutus lisääntynee kolmisen prosenttia. Vuonna 2012 kulutuksen kasvun arvioidaan hidastuvan. Investointien ennustetaan jäävän kuluvan vuoden tasolle tai parhaimmillaankin kasvavan vain vähän. Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot kuluvalle vuodelle olivat vielä keväällä varsin toiveikkaita. Ennustelaitosten arviot liikkuivat tuolloin 3-4 prosentin haarukassa. Kesän jälkeen vuotta 2011 koskevat kokonaistaloudelliset ennusteet tuotannon kasvusta ovat alentuneet. Alkusyksyllä laadituissa ennusteissa on varsin yleisesti arvioitu, että kokonaistuotannon kasvuvauhti hidastuu vuonna 2012 tämänvuotisesta. Taantumakin voi olla mahdollinen kehityskulku, jos maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen heijastuu vientikysyntään ja kotimainen kysyntä pysyy vaimeana. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa, minkä jälkeen työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia ja oli vuonna 2009 keskimäärin 8,2 %. Työllisyystilanne heikkeni edelleen vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Työttömyysaste alenee tänä vuonna noin kahdeksaan prosenttiin. Työttömänä on siten tänä vuonna keskimäärin vähän yli henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2012 valtiovarainministeriö arvioi noin 7,6 %.

16 16 3 Kuntatalouden näkymät Valtion budjettiesityksen mukaan valtion toimenpiteet kiristävät kuntataloutta vuonna 2012 yhteensä 448 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen verrattuna. Tämä merkitsee keskimäärin noin 0,5 prosenttiyksikön veronkorotuspainetta kunnallisveroon. Suurin yksittäinen leikkaus kohdistuu kuntien valtionosuuksiin, kun hallitusohjelman mukainen 631 miljoonan euron leikkaus toteutetaan kokonaisuudessaan kerralla ensi vuonna. Valtion rahoitusosuus keskeisiin kuntapalveluihin alenee tämän johdosta 2,7 prosenttiyksikköä. Välittömien kuntien tulopohjaan kohdistuvien leikkauksien lisäksi kuntien taloudellista tilaa heikentää hallitusohjelmasta kunnille tulevat uudet palveluvelvoitteet. Peruspalveluohjelman mukaan Kuntatalouden näkymät kiristyvät lähivuosina valtiontalouden sopeutustoimien ja verotulojen kasvun hidastumisen myötä. Samaan aikaan väestön ikääntymisen kuntatalouteen kohdistamat menopaineet kasvavat edelleen. Tulokehityksen heikentyessä kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää tiukkaa menokuria. Kuntien toimintamenojen kasvuksi vuonna 2012 arvioidaan 4 prosenttia. Kustannustason nousu nopeutuu runsaaseen 3 prosenttiin mutta volyymin kasvun arvioidaan pysyvän vajaassa prosentissa kuntien tulokehityksen hidastuessa. Kuntien vuosikate heikkenisi noin 500 miljoonalla eurolla, mutta riittäisi edelleen kattamaan käyttöomaisuuden poistot. Investointien oletetaan vuonna 2012 pysyvän edellisvuoden tasolla 4,4 mrd. eurossa, mikä merkitsee kuntien lainakannan kasvun jatkumista. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta on kominkertaistunut 2010 luvulla. Vuoden 2012 lopussa kuntien yhteenlasketun lainakannan arvioidaan olevan 13,22 mrd. euroa, joka on 1,0 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2011 lopussa lainakannan arvioidaan olevan. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalvelubudjetti ) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa

17 17 Pys.vast. hyödykkeiden Rahoitusosuudet luovutustulot inv.menoihin 1,8 % 0,2 % Tulorahoituksen korjauerät 1,2 % Korko- ja muut rahoitustuotot 1,7 % Kokonaistulot TA ,6 milj. euroa Antolainasaamisten vähennykset 0,1 % Pitkäaikaisten lainojen lisäykset 8,8 % Toimintatuotot (sis. yhteistoiminta-alueen) 28,6 % Valtionosuudet 13,4 % Verotulot 44,8 % Kokonaismenot TA ,6 milj. euroa Investointimenot 8,9 % Korko- ja muut rahoituskulut 1,2 % Lainojen lyhennykset 2,0 % Konsernihallinto 3,4 % Liikelaitokset 13,0 % Sosiaali- ja terveyspalvelut (sis. yhteistoiminta-alueen) 42,0 % Kaupunkirakennepalvelut 5,0 % Sivistyspalvelut 23,9 %

18 18 4 Jyväskylän kaupungin talous Taloussuunnitelmassa vuoden 2012 tavoitteeksi asetetaan 14,8 miljoonaan euron vuosikate, jolloin se kattaa poistoista 33,7 prosenttia ja poistonalaisista investoinneista 22,7 prosenttia. Vuosikatteen riittävyydellä suhteessa poistoihin mitaten kaupungin tulorahoitus ei ole tasapainossa. Kaupungin lainakantaa joudutaan kasvattamaan 68,3 miljoonalla eurolla vuonna 2012, joten lainaa tulee olemaan vuoden 2012 lopussa 394,9 miljoonaa eli euroa asukasta kohti. Vuosi 2012 on talousarvion mukaan 28,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Taloussuunnitelman mukaan kaupungin talous vahvistuu ja vuosikate nousee poistojen tasolle vuonna Tästä huolimatta lainkannan kasvu jatkuu koko taloussuunnitelmajakson. Vuosien 2013 ja 2014 taloussuunnitelmassa asetettu vuosikatetavoite on mahdollista saavuttaa sillä edellytyksellä, että käyttötalouden nettomenot jäädytetään vuoden 2012 tasolle. Tämä tulee edellyttämään talousarvion pitävyyttä ja toimintojen tuottavuuden merkittävää parantamista. Kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien on oletettu taloussuunnitelmassa säilyvän vuosina vuoden 2012 tasolla. 4.1 Alijäämän kattamisvelvollisuus Vuoden 2010 tilinpäätös osoitti yhteensä 152,1 miljoonan euron ylijäämää vuosilta Vuoden 2011 alijäämäksi arvioidaan noin 21,3 miljoonaa euroa, joten kaupungilla ei vuonna 2012 ole kuntalain mukaista taloussuunnitelmassa katettavaa alijäämää.

19 Tulossuunnitelma Käyttötalous Kaupungin virallisessa tilinpäätöksessä esitettävässä tulossuunnitelmassa liikelaitokset lasketaan yhteen muun kaupungin kanssa rivi riviltä ja keskinäiset liiketapahtumat eliminoidaan. Talousarvion ja tilinpäätöksen vertailtavuuden mahdollistamiseksi ja tunnuslukujen laskentaa varten tulee käyttää tätä kokonaistaloudellista tulossuunnitelmaa. Käyttötalouden menot kasvavat talousarvion mukaan 3,8 % eli 31,6 miljoonaa euroa. Tästä arviolta 9,2 miljoonaa aiheutuu palkkojen kasvusta. Menojen kasvusta 7,4 miljoonaa kohdistuu sivistyksen palvelualueelle ja 8,4 miljoonaa sosiaali- ja terveystoimeen. Erikoissairaanhoidon menojen kasvuksi on arvioitu 3,5 miljoonaa eli 2,8 % verrattuna vuoden 2011 toteutumisarvioon. Sivistyksen menojen kasvusta 4,8 miljoonaa on seurausta valmistuvien investointien vuokramenojen kasvusta.

20 20 Käyttötalousmenojen muutos TA+M TA Muutos % Konsernihallinto ,3 % Sosiaali- ja terveyspalvelut ,1 % Sivistyspalvelut ,3 % Kaupunkirakennepalvelut ,1 % YHTEENSÄ ,0 % Tilapalvelu ,8 % Jyväskylän Seudun Työterveys ,0 % Talouskeskus ,1 % Altek Aluetekniikka ,1 % Kylän Kattaus ,6 % Keski-Suomen Pelastuslaitos ,3 % YHTEENSÄ ,9 % YHTEENSÄ ,8 % Konsernihallinto Vaalit Varaus uuden palkkaratkaisun aiheuttamiin menoihin JYKES:n maksuosuudet Kaupungin juhlavuosi 155 Sosiaali- ja terveyspalvelut Terveydenhuollon palvelut, Muut kunnat Erikoissairaanhoito Sivistyspalvelut Aalto Alvari pois käytöstä Avustusten siirto Konsernihallinnosta Kotikuntakorvaukset Vuokrat ja siivous Kaupunkirakennepalvelut Ympäristöystävällinen ulkovalaistus -projekti Pelastuslaitoksen maksuosuus Joukkoliikenteen lipputuki ja indeksikorotus 484

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,,

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, XXVII, Kaupunginjohtajan,, Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, Talouden)tasapainotus)etenee)oikeassa)suunnassa!) ) TA2015)toiminnallinen)mo6o:))

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen esitys. Talousarvio 2013. Taloussuunnitelma 2013-2015

Kaupunginhallituksen esitys. Talousarvio 2013. Taloussuunnitelma 2013-2015 Kaupunginhallituksen esitys Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2013-2015 Kaupunginhallitus 19.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT 1 1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet 2 1.1 Väestörakenne

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013

Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013 Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013 Kuntalaki 65 Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

22.2.2013. Konsernihallinto / Talouden ohjaus

22.2.2013. Konsernihallinto / Talouden ohjaus 22.2.2013 Konsernihallinto / Talouden ohjaus JYVÄSKYLÄN KAUPUNKIKONSERNI TA 2013 Tytäryhtiöt 18 kpl Total Kiinteistöpalvelut Oy Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 87 % EducationFacilitiesOy Jyväskylän Paviljonkisäätiö

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kehitysaallot

Jyväskylän kaupungin kehitysaallot Uuden aallon Jyväskylä Jyväskylän kaupungin kehitysaallot Jyväskylän kaupunkistrategia Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 22.3.2010 Strategiaperusta yhdistymissopimus 18.2.2008 Jyväskylä - kilpailukykyinen

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013 Vuoden 2014 talousarviokehys Kaupunginhallitus 3.6.2013 Yleinen talouskehitys ja Valtiontalouden kehys 2014 2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Uuden kunnan talousarviorakenne. Työvaliokunta 26.5.2008

Uuden kunnan talousarviorakenne. Työvaliokunta 26.5.2008 Uuden kunnan talousarviorakenne Työvaliokunta 26.5.2008 Määräraharakenne Talousarvion suunnittelussa käytetään tässä ( dia 3 ) esitettyä määräraharakennetta Mahdollisista muutostarpeista tulee tehdä perustellut

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Miten kunnan tulos lasketaan?

Miten kunnan tulos lasketaan? Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,

Lisätiedot

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus 14.1.2015

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus 14.1.2015 Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu Hallitus 14.1.2015 Yhteenveto Armilan ja keskussairaalan toiminnan yhdistäminen näyttää kannattavalta sekä

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

Tilinpäätösinfo 25.3.2013

Tilinpäätösinfo 25.3.2013 Tilinpäätösinfo 25.3.2013 TILINPÄÄTÖS 2012 Keskeiset prosessit ja muutokset Kaupungin poliittisen päätöksentekojärjestelmän j uudistaminen vuodesta 2013 alkaen valmisteltiin ja hyväksyttiin. Vuoden aikana

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

10.6.2013 1. TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

10.6.2013 1. TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson 10.6.2013 1 TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson KUNTALEHTI 1993 Suomi ja kadonneet miljardit Uusilla valtuustoilla shokkialku Kunnanjohtajat vapaata riistaa Kuntaliitto

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä Kaupunginhallitus 10.11.2014 TP13 TA14 TPE14 TE-ehd15 TA15 TS16 TS17 TS18 TOIMINTATUOTOT ulk. 54 938 394 54 714 021 54 278 135 49 982 333 48 746 164 46 636 204 48 026 075

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate 115 TULOSLASKELMAOSA Toimintakate Toimintakate kuvaa toimintakulujen ja -tuottojen välistä erotusta, joka kunnallistaloudessa on aina miinusmerkkinen, koska verotulot ja valtionosuudet esitetään tuloslaskelmassa

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Johtokuntakoulutus 20.2.2013 Tampere talo 1 Talous ja liiketoimintaryhmä Sisältö Talouden ohjauksen elementit Talouden toiminnot ja toimijat Tampereen kaupungissa

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-19:05 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate 130 TULOSLASKELMAOSA Toimintakate Toimintakate kuvaa toimintakulujen ja -tuottojen välistä erotusta, joka kunnallistaloudessa on aina miinusmerkkinen, koska verotulot ja valtionosuudet esitetään tuloslaskelmassa

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Lähtökohdat YHTEISÖVERON TUOTTO OULUSSA VUONNA 2001 115 M VUONNA 2013 30 M Lähtökohdat - viiden kunnan kuntaliitos

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013)

Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013) 1.3 Strategiset kehittämishankkeet 2014 Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013) Valtuustokauden tavoitteena on tehtyjen linjausten mukaisesti talouden tasapainon saavuttaminen

Lisätiedot