Talousarvio Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Kaupunginvaltuuston hyväksymä

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 2 YLEISPERUSTELUT 5 1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet Väestörakenne ja yleiset palvelutarpeet Kaupungin visio ja strategiset tavoitteet Strategiset kehittämishankkeet Henkilöstö ja henkilöstömäärän kehitys Tavoitteet vuoden 2012 talousarviossa 14 2 Yleinen taloudellinen tilanne 15 3 Kuntatalouden näkymät 16 4 Jyväskylän kaupungin talous Alijäämän kattamisvelvollisuus Tulossuunnitelma Käyttötalous Yhdistymisavustus ja sen kohdistaminen Henkilöstömenot Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Korkotulot ja -menot Muut rahoitustulot ja -menot Vuosikate Satunnaiset tulot ja menot Poistot Tilikauden tulos Rahoitussuunnitelma Investointimenot Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos Taloussuunnitteluprosessi Talousarvion sitovuus ja seuranta Käyttötalousosa Investointiosa Tulossuunnitelmaosa Rahoitussuunnitelmaosa Kunnan liikelaitokset Tytäryhteisöt Käyttösuunnitelma Toiminnalliset tavoitteet, yleisperustelut, yksityiskohtaiset perustelut ja tunnusluvut Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta Erityismääräyksiä 43

3 TULOSSUUNNITELMA 45 3 Tulossuunnitelman lukuohje 46 Tulossuunnitelma Liikelaitosten vaikutus tulossuunnitelmaan Tulossuunnitelman erittely 49 RAHOITUSSUUNNITELMA 51 Rahoitussuunnitelman lukuohje 52 Rahoitussuunnitelma Liikelaitosten vaikutus rahoitussuunnitelmaan Rahoitussuunnitelman erittely 55 KÄYTTÖTALOUSOSA 57 Talous määrärahoittain Toimintamenot määrärahoittain Toimintatulot määrärahoittain Toimintakate määrärahoittain Konsernihallinto 62 Kaupunginvaltuusto 64 Kaupunginhallitus 65 Osaamis- ja elinkeinopolitiikka 73 Hallintokeskus 75 Tietohallinto 79 Sosiaali- ja terveyspalvelut 81 Hallinto ja kehittäminen 85 Terveydenhuollon palvelut, Jyväskylä 87 Terveydenhuollon palvelut, muut kunnat 94 Erikoissairaanhoidon palvelut, Jyväskylä 97 Vanhus- ja vammaispalvelut 99 Sosiaali- ja perhepalvelut 107 Sivistyspalvelut 114 Tukipalvelut 119 Perusopetus 122 Lasten päivähoitopalvelut 125 Aikuiskoulutus ja taiteen perusopetus 129 Kulttuuripalvelut 133 Kirjastopalvelut 136 Museopalvelut 139 Nuorisopalvelut 141 Liikuntapalvelut 143 Jyväskylän kaupunginorkesteri 146 Jyväskylän kaupunginteatteri 148 Kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta 150 Hallinto ja kehittäminen 154 Kaupunkirakenne 155 Joukko- ja palveluliikenne 166 Pelastuspalvelut 168 Maan myyntivoitot ja maankäyttösopimukset 169 Rakennus- ja ympäristövalvonta 170

4 4 INVESTOINTIOSA 175 Investoinnit yhteensä Investointiosan erittely 177 Urheilu- ja retkeilyalueiden investoinnit Kunnallistekniikan investoinnit Talonrakennusinvestoinnit LIIKELAITOKSET 193 Tilapalvelu Liikelaitos 195 Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitos 199 Talouskeskus Liikelaitos 204 Altek Aluetekniikka Liikelaitos 208 Kylän Kattaus Liikelaitos 212 Keski-Suomen pelastuslaitos Liikelaitos 217 KONSERNIN TYTÄRYHTEISÖT 229 Jyväskylän kaupunkikonsernin rakenne talousarviovuodelle Tytäryhteisöjen valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 235 Tytäryhteisöjen talousarviot vuodelle Jyväskylän konsernin tytäryhtiöt 239 Jyväskylän Energia Oy 240 Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy 241 Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy 242 Total Kiinteistöpalvelut Oy 243 Education Facilities Oy 244 Jyväs-Parkki Oy 245 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 246 Jyväskylän Seudun Kehitysyhtiö Jykes Oy 247 Jykes Kiinteistöt Oy 248 Jyväskylän Jäähalli Oy 249 Jyväskylän Paviljonkisäätiö 250

5 5 YLEISPERUSTELUT

6 6 YLEISPERUSTELUT 1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet 1.1 Väestörakenne ja yleiset palvelutarpeet Jyväskylän (Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti) väkiluku kasvoi voimakkaasti vuosina Kaupungin kasvu on 2000-luvulla ollut suurten kaupunkien kolmanneksi nopeinta ja näyttää myös jatkuvan samanlaisena. Syyskuun 2011 lopussa jyväskyläläisiä oli 987 enemmän kuin vuoden alussa. Alkuvuonna myös ympäristökuntien väkiluvut lisääntyivät reippaasti. Toivakka, Muurame ja Uurainen kasvoivat suhteellisesti eniten. Asukasmäärän kasvun rinnalla väestörakenteella on suuri merkitys niin palvelujen kysynnän kuin kaupungin taloudenkin kannalta. Lasten ja iäkkäiden määrän suhde työikäisiin on Jyväskylässä suurten kaupunkien keskitasoa. Taloudellisella huoltosuhteella (työlliset per muu väestö) verrattuna useat suuret kaupungit ovat Jyväskylää edullisemmassa asemassa. Tämä aiheutuu Jyväskylän opiskelijoiden ja työttömien runsaudesta ja pienentää keskituloja. Tilastotietoja Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista: Jyväskylä Kymmenen suurinta keskimäärin Helsinki, Espoo ja Vantaa Muut seitsemän suurinta Väkiluku Väkiluvun muutos 2010 (%) 0,9 0,9 1,2 0,7 Väkiluvun muutos 1-9/2011 (%)* 0,8 0,8 1,2 0, vuotiaiden osuus väestöstä 2010 (%) 16,3 15, ,9 Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä 2010 (%) 14,4 15,6 12,8 16,8 Työllisten osuus väestöstä 2009* (%) 42,5 44,2 49,3 42,0 Työpaikkojen muutos (%) 13,6 8,0 9,4 7,4 Korkea-asteen koulutus 2009 (%), yli 15 v. 32,4 31,7 36,4 29,6 Yhden henkilön talouksia 2010 (%) 43,3 44,3 44,0 45,9 Keskimääräiset tulot 2009 ( /tulonsaaja) Muutos 2009 (%) 2,6 0,2-0,5 0,7 Työttömyysaste 8/2011 (%) 12,5 11,2 7,6 12,8 Vuosimuutos (%-yksikköä) -0,8-0,7-0,8-0,6 Toimeentulotukimenot per asukas 2010* ( ) Toimeentulotukimenojen muutos 2010* (%) Asuntotuotanto per asukas Vanhojen osakeasuntojen hinnat 2010 ( /m 2 ) Vuosimuutos (%) 2,7 4,9 5,5 4,3 Verotulojen muutos 2010 (%) 6,1 5,2 5,9 4,9 Lainat, emo, tp 2010 ( /asukas) Lähteet: Tilastokeskus, VRK ja THL. * = ennakkotieto. Aluejako 2009

7 7 Toisaalta on huomattava, että työllisten määrä on kehittynyt 2000-luvulla Jyväskylässä suhteellisesti nopeammin kuin vertailukaupungeissa, ja taloudellinenkin huoltosuhde on pääkaupunkiseudun ulkopuolisten vertailukaupunkien keskitasoa. Nykyisen Jyväskylän alueella oli työpaikkoja vuonna 2000 ja vuonna Jyväskylän asukasmäärä lisääntyi vuosina yhteensä :llä eli 12,3 prosenttia. Työttömien määrä väheni 777:llä vähennyksen oltua vuosina Päivähoitoikäisten määrä lisääntyi 1.324:llä vuosina (13,9 %), ja määrä kasvaa myös jatkossa. Alakouluikäiset vähenivät ko. jaksolla 757:llä eli 8,9 prosenttia luvulla tämänkin ikäluokan koko kasvaa, mikäli Tilastokeskuksen ennuste toteutuu. Vuoden 2010 lopulla vuotiaita oli eli enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin, mutta arvion mukaan heitä on vuonna 2020 yli kuusituhatta enemmän kuin nyt. Yli 75- vuotiaiden määrä kasvaa reilusta kahdeksastatuhannesta noin kolmella ja puolella tuhannella. Vuonna 2020 jyväskyläläisiä on arvioitu olevan noin Jyväskylän lapset Jyväskylän iäkkäät Jyväskylän väestöntiheys (112 asukasta per neliökilometri) on vertailukaupunkien kolmanneksi pienin Kouvolan ja Kuopion jälkeen. Vanhan Jyväskylän väestöntiheys on hyvin korkea, mutta palvelurakenteen kannalta on merkittävää, että noin jyväskyläläistä asuu hajaasutusalueilla

8 8 1.2 Kaupungin visio ja strategiset tavoitteet Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungille uuden strategian Kuntien yhdistymissopimukseen perustuva kaupungin visio on seuraava: Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki, joka tarjoaa kannustavat mahdollisuudet elämiseen, yrittämiseen ja opiskeluun. Vision toteuttamiseksi kaupungin tavoitteena on: edistää asukkaiden hyvinvointia eri elämänvaiheissa turvata peruspalvelut parantaa kaupungin kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä vahvistaa työpaikkakehitystä Kaupunkistrategian nimi on Jyväskylän kaupungin kehitysaallot. Kaupunkistrategiassa on vahvistettu kehityslinjat, joita kutsutaan strategisiksi teemoiksi. Teemat on jaettu seuraaviin ryhmiin: Jyväskylän kehitysedellytysten turvaaminen (teemat 1-3) o Kilpailukyky, kaupunki- ja elinkeinopolitiikka sekä kaupunkirakenne ja ympäristö Kuntalaisten osallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen (teemat 4-6) o Palvelut, kulttuuritarjonta ja hyvinvointipolitiikka Kaupunkiorganisaation toimivuus (teemat 7-8) o Talouden ja toiminnan ohjaus sekä organisaatiokulttuuri ja -rakenne Strategiassa teemat ovat seuraavat: 1. Vireä elinkeinoelämä ja asukasmäärän kasvu. 2. Edelläkävijä kuntarakenteiden, kuntien yhteistoiminnan ja kaupunkipolitiikan uudistamisessa. 3. Eheä ja vetovoimainen yhdyskuntarakenne sekä ilmasto- ja ympäristömuutoksiin vastaaminen. 4. Aktiivinen koulutus- ja sivistyskaupunki, jossa on nuorekas ja monikulttuurinen ilmapiiri. 5. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta toteuttava hyvinvointipolitiikka ja tehokas ja alueellisesti kattava palvelurakenne. 6. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen sekä monipuolinen yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa. 7. Terve kuntatalous sekä palvelujen ja investointien sovittaminen taloudellisiin voimavaroihin. 8. Demokratiaa ja tehokkuutta tukeva uuden sukupolven organisaatio. Jokaisesta teemasta on tehty strategiakortti, jossa on määritelty tarkempia strategisia linjoja sekä toimenpiteitä ja hankkeita, joilla strategiaa toteutetaan. Hyväksytyn kaupunkistrategian perustalle palvelualueet tekevät oman strategiansa. Palvelualuekohtainen strategia hyväksytään palvelualueen lautakunnissa. Lisäksi valmistellaan kaupunkistrategian toteuttamisohjelma, jossa määritellään tarkemmin strategian toteuttamiseen liittyvien hakkeiden vastuut ja aikataulut. Jyväskylän kaupungilla on elokuussa 2011 hyväksytty ilmasto-ohjelma, johon kuuluu konkreettisia toimia sisältävä toimenpideohjelma. Eri palvelualueilla toteutetaan ilmasto-ohjelman mukaisia toimenpiteitä. Ilmasto-ohjelman mukaisesti kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja lautakuntien kaavoitusta ja maankäyttöä, tila- ja palveluverkkoratkaisuja, energia- ja jätehuoltoa, hankintoja, kuljetuksia ja liikenneratkaisuja sekä yksittäisiä isoja hankkeita koskeviin päätöksiin kirjataan näkemys siitä, onko esiteltävä asia ilmasto-ohjelman tavoitteiden mukainen, neutraali vai ilmasto-ohjelman tavoitteiden vastainen.

9 9 1.3 Strategiset kehittämishankkeet Kaupunkilähtöinen alue- ja rakennekehittäminen Hallitusohjelman mukaan kaupunkiseudut toimivat vahvoina alueidensa vetureina, monipuolisina ja kansainvälisesti kilpailukykyisinä elinkeino-, innovaatio- ja osaamisympäristöinä sekä työssäkäyntialueina. Keskuskaupungin roolia ja vaikuttavuutta oman alueensa kestävälle hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle vahvistetaan. Jyväskylän kaupunki on ollut aloitteellinen hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden kehittelyssä. Suurten kaupunkien kuntaliitokset käynnistettiin ensimmäisenä Jyväskylässä vuoden 2009 alusta. Jatkohankkeena käynnistyi Jyväskylän kaupunkiseudun kehittämisprosessi, johon tulivat mukaan seutuineen Jämsä ja Äänekoski. Jyväskylän seudun PARAS kaupunkiseutusuunnitelma arvioitiin vuonna 2009 toteutustavaltaan parhaaksi. Jyväskylän kaupunki jatkaa aloitteellista työtään kansallisessa kehittelyssä mm. kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmässä ja sen suurkaupunkijaostossa. Kun vuoden 2014 alkuun mennessä lakkautetaan nykyiset osaamiskeskus- sekä koheesio- ja kilpailukykyohjelmat, Jyväskylän kaupunkiseudulla on käynnistetty kehittämistyö niitä korvaavan innovaatiokeskittymäprosessin mallintamiseksi. Siinä kokeillaan myös osaltaan hallitusohjelman mukaista sopimusperusteista kaupunkipolitiikkaa, jolla valtio, yliopistot, ammattikorkeakoulut, kaupunkiseudut ja elinkeinoyhtiöt sopivat alueen pitkäjänteisistä kehittämistoimista. Siinä yhdistyvät luontevalla tavalla innovaatiot ja kestävä kasvu, mitkä ovat keskiössä myös EU 2020 ohjelman asialistalla. Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Aiemman uudistyön loogisena jatkona Keski- Suomen kuntarakenteen keskiössä tulee olemaan Jämsän, Jyväskylän ja Äänekosken kokoava runsaan asukkaan Jyväskylän kaupunkiseutu. 2. Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus Palvelu- ja organisaatiouudistuksen tarkoituksena on koota kaupungin palveluja kuntalais- ja asiakasnäkökulmasta moniammatillisiksi palvelukokonaisuuksiksi. Palveluorganisaatio tarjoaa enemmän edellytyksiä siirtyä hallinto- ja tuotantokeskeisestä toimintatavasta kuntalaisten hyvinvointia tukeviin, asiakaskeskeisiin rakenteisiin ja toimintatapoihin sekä hyvin toimiviin palveluketjuihin. Kaupunginvaltuusto päätti /77 ja /132 kaupungin luottamushenkilö- ja palveluorganisaation perusrakenteesta. Palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu toteutetaan vaiheittain ja organisaatiorakenne otetaan käyttöön valtuustokauden alussa vuonna Palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmisteluun liittyviä merkittäviä osakokonaisuuksia talousarviovuonna 2012 ovat organisaatiorakenteen mukaisen päätöksenteko-, ohjaus- ja johtamisjärjestelmän valmistelu, jonka pohjalta tehdään mm. kaupungin sääntövalmistelu, konsernin strategisen ohjausprosessin uudistukset ja uuden rakenteen mukainen vuoden 2013 talousarvion valmistelu. Osa seuraavassa esitettävistä erillisistä strategisista kehittämishankkeista liittyy kiinteästi palveluja organisaatiouudistuksen valmisteluun. 3. Kaupunkistrategian toimeenpanoa tehostava palvelustrategia ja kehittämisen toimintamalli Konsernin strategisen ohjausprosessin uudistamiseen liittyen kaupunginhallitukselle valmistellaan kevään 2012 aikana palvelulinjaukset ja kaupungin kehittämisen toimintamalli. Valmistelun

10 10 tuloksena linjataan palvelujen tuottamistavat ja -vaihtoehdot, kustannusvaikutukset ja - laskentaperusteet, henkilöstövoimavarojen käyttö, palvelujen hankinta ja kehittämisen painopisteet. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä henkilöstön ja palvelujen tuottamiseen osallistuvien sidosryhmien kanssa. Palvelustrategian ja palvelujen järjestämisen toteuttamista vahvistetaan valitsemalla erityisiä kehittämiskohteita. Palvelutuotannon kehittämisessä noudatetaan seuraavaa prosessia: 1. Kehittämiskohteiden valinta 2. Kehittämistoiminnan organisointi - Kehittämistyön vastuutus - Henkilöstön mukanaolo - Asiantuntijoiden käyttö (omat/ulkopuolinen) - Kehittämistyön aikataulun ja vaiheistuksen laadinta 3. Kustannusvertailujen tekeminen 4. Henkilöstövaikutusten selvittäminen 5. Vaihtoehtoisten mallien laadinta 6. Mallien viestintä luottamushenkilöille ja henkilöstölle 7. Kehittämisehdotuksen teko - Taloudellisten ja toiminnallisten hyötyjen osoittaminen 8. Päätöksentekoprosessi - Yhteistoimintajärjestelmässä - Poliittisissa päätöksentekoelimissä Nykyiset palvelualueet päättävät palvelutuotannon kehittämisen kärkihankkeista talousarviovuonna 2012 ja aloittavat valittujen kärkihankkeiden toteuttamisen. Kaupunkirakennepalvelujen kärkihanke on: Katu- ja viheralueiden ylläpitoa ja yhdyskuntarakentamista avataan asteittain kilpailulle. Ylläpitopalveluiden osalta tavoitteena on, että noin puolet määrällisestä työkannasta olisi avoimessa kilpailussa. Rakentamispalveluiden osalta tavoitteena on, että oman tuotannon osuus Yhdyskuntatekniikan vastuualueen työkannasta olisi noin 5 miljoonan euron liikevaihdon suuruinen. Kilpailun avaamisen aikataulusta sekä sen vaikutuksesta Altek Aluetekniikka liikelaitoksen toimintaan ja henkilöstöön tehdään selvitys maaliskuuhun 2012 mennessä. 4. Kaupungin uusi asiakaspalvelumalli Tavoitteena on koota asiointipalveluja yhteen niin, että kuntalainen/asiakas voi saada asiansa vireille ilman erityistä perehtymistä organisaatioon. Verkkoasioinnin laajentaminen korostuu uudessa asiakaspalvelumallissa. Asiakaspalvelumallin kehittämisessä on kyse myös palveluohjauksen parantamisesta. Palveluohjaus perustuu asiakkaan ja palveluasiantuntijan väliseen vuoropuheluun. Palveluohjaus toimii niin, että asiakkaan tarpeen ja tilanteen mukainen palvelu on löydettävissä ja asiakkaan ulottuvilla. Uuden asiakaspalvelumallin valmistelun yhteydessä kehitetään myös nykyisestä yhteispalveluverkostosta aiempaa toimivampi julkishallinnon (valtio/kunta) palvelujen tarjoamiseen kuntalaisille. 5. Tukipalvelujen organisointi konsernissa ja ylikunnallisesti Hankinta, talous- ja henkilöstöpalvelujen sekä ruokapalvelujen keskitetystä organisoinnista on tehty erillisiä selvityksiä. Niihin ovat osallistuneet Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Ympäristökuntien mukaantulo on mahdollista. Kaupunginhallitus teki /100 periaatepäätöksen kaupungin, sairaanhoitopiirin ja koulutuskuntayhtymän talous- ja henkilöstöhallinnon sekä hankinta- ja materiaalitoimen tietojärjestelmäyhteistyöstä.

11 11 Tukipalvelujen konsernitason organisoinnin suunnittelua ja toteuttamista jatketaan talousarviovuonna Tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuuri Tietojärjestelmien arkkitehtuurin hallintamalli kuvaa, miten tietojärjestelmiä ja niiden kuvauksia sekä kehittämissuunnitelmaa toteutetaan, järjestelmätyötä johdetaan ja miten tehtyjä linjauksia hyödynnetään kytkettynä kaupungin muuhun kehittämistoimintaan. Kaupungin tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuurimalli tehdään julkisen hallinnon arkkitehtuurin hallintamallin pohjalta sovittaen se kaupungin toimintaympäristöön. Kokonaisarkkitehtuurimalli on johdon ja tietohallinnon yhteinen kehittämis- ja johtamismenetelmä, jolla määritetään toimintaa tukeva yhtenäinen ict-ympäristön tavoitetila. 7. Talouden ohjaus ja tuottavuusohjelma Kaupungin talousohjauksen ja talousarvion valmistelun prosesseja ja toimintatapoja uudistetaan ja kehitetään. Palvelualueiden taloussuunnittelu kytketään aikaisempaa tiiviimmin koko kaupungin talouden ohjaukseen. Vuoden 2013 talousarvion valmisteluprosessista päätetään kaupunginhallituksessa erikseen valmisteltavan suunnitelman pohjalta. Kaupunginjohtaja valmistelee kustannuskehityksen hallintaan saamiseksi tarvittavat esitykset ja raportit kaupunginhallitukselle tarvittavista rakenteellisista ja johtamisjärjestelmän muutoksista, jotka varmistavat talousarvion toteutumisen sekä tulevan toiminnan. Lisäksi henkilöstöjärjestöjen kanssa neuvotellen valmistellaan tammikuun loppuun mennessä päätettäväksi menoihin suunnattu säästöohjelma. Talousarviovuonna 2012 kaupungin tuottavuusohjelmatyö jatkuu osana palvelualueiden toimintaja talousohjausta sekä kehittämistoimintaa. Tuottavuuden parantaminen kytketään osaksi palveluja organisaatiouudistuksen toteuttamista ja mahdollisia rakenteellisia muutoksia kuntarakenteessa sekä palvelujen järjestämisessä ja tuottamisen organisoinnissa. Kaupunki osallistuu yhdessä muiden suurten kaupunkien kanssa tuottavuusohjelmatyön jatkokehittämiseen valtiovarainministeriön ohjaamalla tavalla. Uuden sukupolven organisaation kehittämistä jatketaan. 8. Asuntomessut Jyväskylässä 2014 Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti asuntomessujen valmistelut ovat käynnissä vuodelle 2014 Äijälänrantaan. Jyväskylälle asuntomessujen järjestäminen on mahdollisuus vahvistaa hyvän asumisen mainetta, saada matkailullista ja elinkeinopoliittista nostetta sekä kehittää asumista. Projekti toteutetaan yhteistoiminnassa Jyväskylän kaupungin ja Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kesken. Asuntomessut projektina vaatii panostusta koko kaupunkiorganisaation eri alueilta. 9. Kankaan tehdasalueen kehittäminen Kankaan tehdasalueen rakennemuutos synnyttää Jyväskylään uuden, vetovoimisen kaupunginosan. Tehdasalueen sijainti keskeisellä paikalla mahdollistaa yhdyskuntarakenteen eheytymisen sekä teollisuuskiinteistön muuntumisen monipuoliseksi työpaikkojen, palvelujen ja asumisen alueeksi, joka yhdistää keskustarakenteen luontevasti Seppälän alueeseen. Kehittämistyö aloitettiin vuona 2011 alueen maankäytön selvityksillä, maankäytönpohjaksi järjestettävällä arkkitehtikilpailulla sekä tehdaskiinteistöjen väliaikaisen toiminnan hallinnoimisella.

12 Henkilöstö ja henkilöstömäärän kehitys Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen mukaisesti valmistellaan henkilöstöpoliittinen Jyväskylä -sopimus. Sopimuksen laatiminen toteutetaan kolmikannassa luottamushenkilöiden, henkilöstöjärjestöjen ja virkamiesjohdon kanssa. Jyväskylä-sopimus on kolmikannan yhteinen linjaus tulevaisuudessa noudatettavista keskeisistä henkilöstöpolitiikan osa-alueista. Sopimuksella määritellään keinoja, joiden avulla voidaan varautua mahdollisimman hyvin tulevaisuuden haasteisiin erilaisten muutosten yhteydessä. Sopimuksen pääteemoja ovat mm. palvelussuhdeturvan ja yhteistoiminnan määrittely muutostilanteisiin, palkkausjärjestelmien kokonaiskehittämisen määrittely, yhteinen työhyvinvoinnin määrittely ja toimenpidelinjaukset sekä sopimuksen sitovuustasojen määrittely. Henkilöstömäärä ja sen muutokset Taulukko 1 Vakituisen henkilöstömäärän kehitys Konsernihallinto Kaupunkirakennepalvelut Sivistyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Liikelaitokset: Altek Aluetekniikka Jyväskylän Seudun Työterveys Keski-Suomen pelastuslaitos Kylän Kattaus Talouskeskus Tilapalvelu Yhteensä Muutos Kaikki luvut ovat kokonaislukua. Vakituinen henkilöstömäärä ei sisällä vakituisia sivutoimisia eikä vakituisia tuntityöntekijöitä. Täyttölupamenettelyä muutetaan siten, että apulaiskaupunginjohtajat ja vastuualuejohtajat määrittelevät virkojen ja työsuhteiden täytön priorisoinnin annetun raamin mukaisesti (=mitkä tehtävät täytetään ja mikä on täytön ajankohta). Raami henkilöstösuunnitelman osalta sisältää seuraavat reunaehdot: eläkkeelle jäävien (vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke) ja muun poistuman vakansseista on tavoitteena täyttää korkeintaan puolet. Lyhytaikaisten sijaisuuksien vähentäminen tehdään erillisen suunnitelman mukaisesti. Täytöt raportoidaan normaalin kuukausiraportoinnin yhteydessä kaupunginhallitukselle ja kaupungin johtoryhmälle. Taulukko 2 Määräaikaisen henkilöstömäärän kehitys Konsernihallinto Kaupunkirakennepalvelut Sivistyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Liikelaitokset: Altek Aluetekniikka Jyväskylän Seudun Työterveys Keski-Suomen pelastuslaitos Kylän Kattaus Talouskeskus Tilapalvelu Yhteensä Luvut eivät sisällä sijaisia, sivutoimisia vakituisia, harjoittelijoita, työllistettäviä, tuntityönohjaajia eikä kausityöntekijöitä.

13 13 Taulukko 3 Vanhuuseläkkeelle jäävät ja vapautuvista tehtävistä täytettävät 2012 Vapautuvista tehtävistä täytetään 2013 Vapautuvista tehtävistä täytetään Konsernihallinto Kaupunkirakennepalvelut Sivistyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Liikelaitokset: Altek Aluetekniikka Jyväskylän Seudun Työterveys Keski-Suomen pelastuslaitos Kylän Kattaus Talouskeskus Tilapalvelu Vapautuvista tehtävistä täytetään Yhteensä Taulukko 4 Vakituisten sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivät 2010 ja 1-10/2011 Vakituisten sairauspoissaolopäivät TP 2010 Tot. 1-10, 2011 Vakituisten sairauspoissaolopäivät Pv./Henkilö Pv./Henkilö Konsernihallinto 948 9, ,7 Kaupunkirakennepalvelut , ,1 Sivistyspalvelut , ,1 Sosiaali- ja terveyspalvelut , ,3 Tilapalvelu 144 5, ,3 Työterveys 338 7, ,5 K-S pelastulslaitos , ,1 Kylän Kattaus , ,9 Altek Aluetekniikka , ,6 Talouskeskus , ,6 Liikelaitokset yhteensä , ,8 Yhteensä , ,0 Tilinpäätöstiedoista kootussa tilastossa sairauspoissaolot ovat eriteltynä palvelualueittain ja liikelaitoksittain. Sairauspoissaolopäivien yhteissumman lisäksi tilastoituna ovat sairauspäivien määrä suhteutettuna vakinaisen henkilöstön lukumäärään. Henkilöstön poissaolojen arvioidaan olevan vuonna 2011 hienoisessa nousussa. Vuoden 2012 aikana henkilöstöä koskevia tunnuslukuja ja raportointia muutetaan aikaisempaa yhtenäisempään, sekä informatiivisempaan suuntaan. Sairauspoissaolojen tilastointia kehitetään mm. sairausvakuutus- sekä työterveyshuoltolain muutosten tuomien uusien vaatimusten mukaiseksi. Henkilöstön sairastavuuden laadullista tarkastelua parannetaan siten, että sairauspoissaolojen vähentämiseksi tehtäviä toimenpiteitä voidaan suunnitella ja kohdentaa nykyistä tarkemmin.

14 Tavoitteet vuoden 2012 talousarviossa Talousarvion tavoitejärjestelmä muodostuu kolmesta tasosta. 1. Strategiset tavoitteet Palvelualueiden talousarviossa esittämät strategiset tavoitteet edistävät kaupunkistrategian sekä palvelualueiden omien strategioiden toimeenpanoa. Palvelualuekohtaisesti esitettävät strategiset tavoitteet kuvaavat toiminnan pidemmän aikavälin suuntaa ja painopisteitä. 2. Kehittämistavoitteet Kehittämistavoitteilla kuvataan palvelualueella talousarviovuonna käynnissä olevia tai käynnistettäviä merkittäviä kehittämishankkeita. Kehittämishankkeet edistävät strategisten tavoitteiden toteutumista. Kehittämishankkeiden tulee olla aikataulutettu, vastuutettu ja niiden toimeenpanon seuranta on oltava mahdollista. Kehittämistavoitteet esitetään palvelualuekohtaisesti. 3. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet ovat kuntalain mukaisia valtuuston vahvistamia tavoitteita. Kuntalain mukaan talousarviossa osoitetaan kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä näiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tällä lainkohdalla on haluttu korostaa toiminnallisten tavoitteiden merkitystä talousarviossa. Lainkohdan tulkinnan mukaan toiminnalliset tavoitteet sekä määrärahat ovat oikeudellisesti yhtä sitovia ja niiden toteutumisesta on vastattava valtuustolle. Toiminnalliset tavoitteet ovat palvelutuotannon vaikutuksia ja vaikuttavuutta kuvaavia, mitattavissa tai muuten todennettavissa olevia määrällisiä ja laadullisia tunnuslukuja. Toiminnan tulosten vaikuttavuutta kuvaavat asiakaskohtaisten vaikutusten kehittyminen, palvelujen riittävyys ja peittävyys suhteessa kysyntään, toiminnan oikea alueellinen, väestöllinen ja sisällöllinen kohdentuvuus suhteessa tarpeisiin sekä toiminnan oleelliset välilliset vaikutukset, kuten vaikutukset tasa-arvon, aluepolitiikan tai ympäristön kehittymiseen. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan kolmannesvuosiraporttien sekä tilinpäätöksen yhteydessä esitetyllä tunnusluvulla. Liikelaitoksissa valtuuston nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet koskevat palvelun laatua, toiminnan kannattavuutta, toiminnan laajuutta, kehittämistä ja ympäristöä. Toiminnalliset tavoitteet esitetään määrärahakohtaisesti.

15 15 2 Yleinen taloudellinen tilanne Kuntaliiton kuntataloustiedotteen 3/2011 mukaan Suomen kansantalous kasvoi alkuvuonna 2011 ripeästi. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes viisi prosenttia ja toisellakin neljänneksellä noin kolme prosenttia. Maailmantalouden näkymät ovat kuluneen kesän jälkeen heikentyneet merkittävästi. Tämän seurauksena myös Suomen viennin näkymät ovat muuttuneet keväällä vallinneista optimistisista tunnelmista huonompaan suuntaan. Toimialoittain vientinäkymät vaihtelevat, mutta kokonaisuutena tavaroiden ja palvelustenviennin määrä voi jäädä tänä vuonna viime vuoden tasolle. Epävarmuus maailmantalouden kehityksestä on ollut vallitsevana piirteenä jo pitkään, mitä on lisännyt vielä eräiden euromaiden julkisen sektorin budjettialijäämien kasvaminen sekä velkakannan nopea lisääntyminen. Ratkaisut velkakriisien hoitamiseksi olisi tehtävä pikaisesti, mikä osaltaan rauhoittaisi rahoitusmarkkinoita. Kotimainen kysyntä on ollut voimakkaassa kasvussa vilkkaan investointitoiminnan johdosta. Vuonna 2011 yksityinen kulutus lisääntynee kolmisen prosenttia. Vuonna 2012 kulutuksen kasvun arvioidaan hidastuvan. Investointien ennustetaan jäävän kuluvan vuoden tasolle tai parhaimmillaankin kasvavan vain vähän. Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot kuluvalle vuodelle olivat vielä keväällä varsin toiveikkaita. Ennustelaitosten arviot liikkuivat tuolloin 3-4 prosentin haarukassa. Kesän jälkeen vuotta 2011 koskevat kokonaistaloudelliset ennusteet tuotannon kasvusta ovat alentuneet. Alkusyksyllä laadituissa ennusteissa on varsin yleisesti arvioitu, että kokonaistuotannon kasvuvauhti hidastuu vuonna 2012 tämänvuotisesta. Taantumakin voi olla mahdollinen kehityskulku, jos maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen heijastuu vientikysyntään ja kotimainen kysyntä pysyy vaimeana. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa, minkä jälkeen työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia ja oli vuonna 2009 keskimäärin 8,2 %. Työllisyystilanne heikkeni edelleen vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Työttömyysaste alenee tänä vuonna noin kahdeksaan prosenttiin. Työttömänä on siten tänä vuonna keskimäärin vähän yli henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2012 valtiovarainministeriö arvioi noin 7,6 %.

16 16 3 Kuntatalouden näkymät Valtion budjettiesityksen mukaan valtion toimenpiteet kiristävät kuntataloutta vuonna 2012 yhteensä 448 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen verrattuna. Tämä merkitsee keskimäärin noin 0,5 prosenttiyksikön veronkorotuspainetta kunnallisveroon. Suurin yksittäinen leikkaus kohdistuu kuntien valtionosuuksiin, kun hallitusohjelman mukainen 631 miljoonan euron leikkaus toteutetaan kokonaisuudessaan kerralla ensi vuonna. Valtion rahoitusosuus keskeisiin kuntapalveluihin alenee tämän johdosta 2,7 prosenttiyksikköä. Välittömien kuntien tulopohjaan kohdistuvien leikkauksien lisäksi kuntien taloudellista tilaa heikentää hallitusohjelmasta kunnille tulevat uudet palveluvelvoitteet. Peruspalveluohjelman mukaan Kuntatalouden näkymät kiristyvät lähivuosina valtiontalouden sopeutustoimien ja verotulojen kasvun hidastumisen myötä. Samaan aikaan väestön ikääntymisen kuntatalouteen kohdistamat menopaineet kasvavat edelleen. Tulokehityksen heikentyessä kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää tiukkaa menokuria. Kuntien toimintamenojen kasvuksi vuonna 2012 arvioidaan 4 prosenttia. Kustannustason nousu nopeutuu runsaaseen 3 prosenttiin mutta volyymin kasvun arvioidaan pysyvän vajaassa prosentissa kuntien tulokehityksen hidastuessa. Kuntien vuosikate heikkenisi noin 500 miljoonalla eurolla, mutta riittäisi edelleen kattamaan käyttöomaisuuden poistot. Investointien oletetaan vuonna 2012 pysyvän edellisvuoden tasolla 4,4 mrd. eurossa, mikä merkitsee kuntien lainakannan kasvun jatkumista. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta on kominkertaistunut 2010 luvulla. Vuoden 2012 lopussa kuntien yhteenlasketun lainakannan arvioidaan olevan 13,22 mrd. euroa, joka on 1,0 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2011 lopussa lainakannan arvioidaan olevan. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalvelubudjetti ) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa

17 17 Pys.vast. hyödykkeiden Rahoitusosuudet luovutustulot inv.menoihin 1,8 % 0,2 % Tulorahoituksen korjauerät 1,2 % Korko- ja muut rahoitustuotot 1,7 % Kokonaistulot TA ,6 milj. euroa Antolainasaamisten vähennykset 0,1 % Pitkäaikaisten lainojen lisäykset 8,8 % Toimintatuotot (sis. yhteistoiminta-alueen) 28,6 % Valtionosuudet 13,4 % Verotulot 44,8 % Kokonaismenot TA ,6 milj. euroa Investointimenot 8,9 % Korko- ja muut rahoituskulut 1,2 % Lainojen lyhennykset 2,0 % Konsernihallinto 3,4 % Liikelaitokset 13,0 % Sosiaali- ja terveyspalvelut (sis. yhteistoiminta-alueen) 42,0 % Kaupunkirakennepalvelut 5,0 % Sivistyspalvelut 23,9 %

18 18 4 Jyväskylän kaupungin talous Taloussuunnitelmassa vuoden 2012 tavoitteeksi asetetaan 14,8 miljoonaan euron vuosikate, jolloin se kattaa poistoista 33,7 prosenttia ja poistonalaisista investoinneista 22,7 prosenttia. Vuosikatteen riittävyydellä suhteessa poistoihin mitaten kaupungin tulorahoitus ei ole tasapainossa. Kaupungin lainakantaa joudutaan kasvattamaan 68,3 miljoonalla eurolla vuonna 2012, joten lainaa tulee olemaan vuoden 2012 lopussa 394,9 miljoonaa eli euroa asukasta kohti. Vuosi 2012 on talousarvion mukaan 28,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Taloussuunnitelman mukaan kaupungin talous vahvistuu ja vuosikate nousee poistojen tasolle vuonna Tästä huolimatta lainkannan kasvu jatkuu koko taloussuunnitelmajakson. Vuosien 2013 ja 2014 taloussuunnitelmassa asetettu vuosikatetavoite on mahdollista saavuttaa sillä edellytyksellä, että käyttötalouden nettomenot jäädytetään vuoden 2012 tasolle. Tämä tulee edellyttämään talousarvion pitävyyttä ja toimintojen tuottavuuden merkittävää parantamista. Kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien on oletettu taloussuunnitelmassa säilyvän vuosina vuoden 2012 tasolla. 4.1 Alijäämän kattamisvelvollisuus Vuoden 2010 tilinpäätös osoitti yhteensä 152,1 miljoonan euron ylijäämää vuosilta Vuoden 2011 alijäämäksi arvioidaan noin 21,3 miljoonaa euroa, joten kaupungilla ei vuonna 2012 ole kuntalain mukaista taloussuunnitelmassa katettavaa alijäämää.

19 Tulossuunnitelma Käyttötalous Kaupungin virallisessa tilinpäätöksessä esitettävässä tulossuunnitelmassa liikelaitokset lasketaan yhteen muun kaupungin kanssa rivi riviltä ja keskinäiset liiketapahtumat eliminoidaan. Talousarvion ja tilinpäätöksen vertailtavuuden mahdollistamiseksi ja tunnuslukujen laskentaa varten tulee käyttää tätä kokonaistaloudellista tulossuunnitelmaa. Käyttötalouden menot kasvavat talousarvion mukaan 3,8 % eli 31,6 miljoonaa euroa. Tästä arviolta 9,2 miljoonaa aiheutuu palkkojen kasvusta. Menojen kasvusta 7,4 miljoonaa kohdistuu sivistyksen palvelualueelle ja 8,4 miljoonaa sosiaali- ja terveystoimeen. Erikoissairaanhoidon menojen kasvuksi on arvioitu 3,5 miljoonaa eli 2,8 % verrattuna vuoden 2011 toteutumisarvioon. Sivistyksen menojen kasvusta 4,8 miljoonaa on seurausta valmistuvien investointien vuokramenojen kasvusta.

20 20 Käyttötalousmenojen muutos TA+M TA Muutos % Konsernihallinto ,3 % Sosiaali- ja terveyspalvelut ,1 % Sivistyspalvelut ,3 % Kaupunkirakennepalvelut ,1 % YHTEENSÄ ,0 % Tilapalvelu ,8 % Jyväskylän Seudun Työterveys ,0 % Talouskeskus ,1 % Altek Aluetekniikka ,1 % Kylän Kattaus ,6 % Keski-Suomen Pelastuslaitos ,3 % YHTEENSÄ ,9 % YHTEENSÄ ,8 % Konsernihallinto Vaalit Varaus uuden palkkaratkaisun aiheuttamiin menoihin JYKES:n maksuosuudet Kaupungin juhlavuosi 155 Sosiaali- ja terveyspalvelut Terveydenhuollon palvelut, Muut kunnat Erikoissairaanhoito Sivistyspalvelut Aalto Alvari pois käytöstä Avustusten siirto Konsernihallinnosta Kotikuntakorvaukset Vuokrat ja siivous Kaupunkirakennepalvelut Ympäristöystävällinen ulkovalaistus -projekti Pelastuslaitoksen maksuosuus Joukkoliikenteen lipputuki ja indeksikorotus 484