Kaupunginjohtajan esitys. Talousarvio Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Kaupunginjohtajan esitys Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Hallintokeskus

2 SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT 1 1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet Väestörakenne ja palvelutarpeet Kaupungin visio ja strategiset tavoitteet Strategiset kehittämishankkeet Henkilöstö ja henkilöstömäärän kehitys Tavoitteet vuoden 2012 talousarviossa 8 2 Yleinen taloudellinen tilanne 10 3 Kuntatalouden näkymät 11 4 Jyväskylän kaupungin talous Alijäämän kattamisvelvollisuus Tulossuunnitelma Käyttötalous Yhdistymisavustus ja sen kohdistaminen Henkilöstömenot Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Korkotulot ja -menot Muut rahoitustulot ja -menot Vuosikate Satunnaiset tulot ja menot Poistot Tilikauden tulos Rahoitussuunnitelma Investointimenot Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos Taloussuunnitteluprosessi Talousarvion sitovuus ja seuranta Käyttötalousosa Investointiosa Tulossuunnitelmaosa Rahoitussuunnitelmaosa Kunnan liikelaitokset Tytäryhteisöt Käyttösuunnitelma Toiminnalliset tavoitteet, yleisperustelut, yksityiskohtaiset perustelut ja tunnusluvut Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta Erityismääräyksiä 37

3 TULOSSUUNNITELMA 38 Tulossuunnitelman lukuohje 39 Tulossuunnitelma Liikelaitosten vaikutus tulossuunnitelmaan Tulossuunnitelman erittely 42 RAHOITUSSUUNNITELMA 45 Rahoitussuunnitelman lukuohje 46 Rahoitussuunnitelma Liikelaitosten vaikutus rahoitussuunnitelmaan Rahoitussuunnitelman erittely 49 KÄYTTÖTALOUSOSA 51 Talous määrärahoittain Toimintamenot määrärahoittain Toimintatulot määrärahoittain Toimintakate määrärahoittain Konsernihallinto 56 Kaupunginvaltuusto 58 Kaupunginhallitus 59 Osaamis- ja elinkeinopolitiikka 67 Hallintokeskus 69 Tietohallinto 72 Sosiaali- ja terveyspalvelut 75 Hallinto ja kehittäminen 78 Terveydenhuollon palvelut, Jyväskylä 80 Terveydenhuollon palvelut, muut kunnat 86 Erikoissairaanhoidon palvelut 88 Vanhus- ja vammaispalvelut 90 Sosiaali- ja perhepalvelut 97 Sivistyspalvelut 104 Tukipalvelut 109 Varhainen kasvu ja perusopetus 112 Lasten päivähoitopalvelut 115 Aikuiskoulutus ja taiteen perusopetus 119 Kulttuuripalvelut 123 Kirjastopalvelut 125 Museopalvelut 128 Nuorisopalvelut 130 Liikuntapalvelut 132 Jyväskylän kaupunginorkesteri 136 Jyväskylän kaupunginteatteri 138 Kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta 140 Hallinto ja kehittäminen 143 Kaupunkirakenne 145 Joukko- ja palveluliikenne 157 Pelastuspalvelut 159 Maan myyntivoitot ja maankäyttösopimukset 160 Rakennus- ja ympäristövalvonta 161

4 INVESTOINTIOSA 166 Investoinnit yhteensä Investointiosan erittely 168 Kunnallistekniikan investoinnit Talonrakennusinvestoinnit LIIKELAITOKSET 185 Tilapalvelu Liikelaitos 186 Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitos 190 Talouskeskus Liikelaitos 195 Altek Aluetekniikka Liikelaitos 199 Kylän Kattaus Liikelaitos 203 Keski-Suomen pelastuslaitos Liikelaitos 208 KONSERNIN TYTÄRYHTEISÖT 219 Jyväskylän kaupunkikonsernin rakenne talousarviovuodelle Tytäryhteisöjen valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 225 Tytäryhteisöjen talousarviot vuodelle Jyväskylän konsernin tytäryhtiöt 229 Jyväskylän Energia Oy 230 Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy 231 Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy 232 Total Kiinteistöpalvelut Oy 233 Education Facilities Oy 234 Jyväs-Parkki Oy 235 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 236 Jyväskylän Seudun Kehitysyhtiö Jykes Oy 237 Jykes Kiinteistöt Oy 238 Jyväskylän Jäähalli Oy 239 Jyväskylän paviljonkisäätiö 240

5 1 YLEISPERUSTELUT

6 2 YLEISPERUSTELUT 1 Toimintaympäristö ja ajankohtaiset hankkeet 1.1 Väestörakenne ja yleiset palvelutarpeet Jyväskylän (Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti) väkiluku kasvoi voimakkaasti vuosina Kaupungin kasvu on 2000-luvulla ollut suurten kaupunkien kolmanneksi nopeinta ja näyttää myös jatkuvan samanlaisena. Syyskuun 2011 lopussa jyväskyläläisiä oli 987 enemmän kuin vuoden alussa. Alkuvuonna myös ympäristökuntien väkiluvut lisääntyivät reippaasti. Toivakka, Muurame ja Uurainen kasvoivat suhteellisesti eniten. Asukasmäärän kasvun rinnalla väestörakenteella on suuri merkitys niin palvelujen kysynnän kuin kaupungin taloudenkin kannalta. Lasten ja iäkkäiden määrän suhde työikäisiin on Jyväskylässä suurten kaupunkien keskitasoa. Taloudellisella huoltosuhteella (työlliset per muu väestö) verrattuna useat suuret kaupungit ovat Jyväskylää edullisemmassa asemassa. Tämä aiheutuu Jyväskylän opiskelijoiden ja työttömien runsaudesta ja pienentää keskituloja. Tilastotietoja Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista: Jyväskylä Kymmenen suurinta keskimäärin Helsinki, Espoo ja Vantaa Muut seitsemän suurinta Väkiluku Väkiluvun muutos 2010 (%) 0,9 0,9 1,2 0,7 Väkiluvun muutos 1-9/2011 (%)* 0,8 0,8 1,2 0, vuotiaiden osuus väestöstä 2010 (%) 16,3 15, ,9 Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä 2010 (%) 14,4 15,6 12,8 16,8 Työllisten osuus väestöstä 2009* (%) 42,5 44,2 49,3 42,0 Työpaikkojen muutos (%) 13,6 8,0 9,4 7,4 Korkea-asteen koulutus 2009 (%), yli 15 v. 32,4 31,7 36,4 29,6 Yhden henkilön talouksia 2010 (%) 43,3 44, ,9 Keskimääräiset tulot 2009 ( /tulonsaaja) Muutos 2009 (%) 2,6 0,2-0,5 0,7 Työttömyysaste 8/2011 (%) 12,5 11,2 7,6 12,8 Vuosimuutos (%-yksikköä) -0,8-0,7-0,8-0,6 Toimeentulotukimenot per asukas 2010* ( ) Toimeentulotukimenojen muutos 2010* (%) Asuntotuotanto per asukas Vanhojen osakeasuntojen hinnat 2010 ( /m 2 ) Vuosimuutos (%) 2,7 4,9 5,5 4,3 Verotulojen muutos 2010 (%) 6,1 5,2 5,9 4,9 Lainat, emo, tp 2010 ( /asukas) Lähteet: Tilastokeskus, VRK ja THL. * = ennakkotieto. Aluejako 2009

7 3 Toisaalta on huomattava, että työllisten määrä on kehittynyt 2000-luvulla Jyväskylässä suhteellisesti nopeammin kuin vertailukaupungeissa, ja taloudellinenkin huoltosuhde on pääkaupunkiseudun ulkopuolisten vertailukaupunkien keskitasoa. Jyväskylän asukasmäärä lisääntyi vuosina yhteensä :llä eli 12,3 prosenttia. Työttömien määrä väheni 777:llä vähennyksen oltua vuosina Päivähoitoikäisten määrä lisääntyi 1324:llä vuosina (13,9 %), ja määrä kasvaa myös jatkossa. Alakouluikäiset vähenivät ko. jaksolla 757:llä eli 8,9 prosenttia luvulla tämänkin ikäluokan koko kasvaa, mikäli Tilastokeskuksen ennuste toteutuu. Vuoden 2010 lopulla vuotiaita oli eli enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin, mutta arvion mukaan heitä on vuonna 2020 yli kuusituhatta enemmän kuin nyt. Yli 75- vuotiaiden määrä kasvaa reilusta kahdeksastatuhannesta noin kolmella ja puolella tuhannella. Vuonna 2020 jyväskyläläisiä on arvioitu olevan noin Jyväskylän lapset Jyväskylän iäkkäät Jyväskylän väestöntiheys (112 asukasta per neliökilometri) on vertailukaupunkien kolmanneksi pienin Kouvolan ja Kuopion jälkeen. Vanhan Jyväskylän väestöntiheys on hyvin korkea, mutta palvelurakenteen kannalta on merkittävää, että noin jyväskyläläistä asuu hajaasutusalueilla

8 4 1.2 Kaupungin visio ja strategiset tavoitteet Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungille uuden strategian Kuntien yhdistymissopimukseen perustuva kaupungin visio on seuraava: Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki, joka tarjoaa kannustavat mahdollisuudet elämiseen, yrittämiseen ja opiskeluun. Vision toteuttamiseksi kaupungin tavoitteena on: edistää asukkaiden hyvinvointia eri elämänvaiheissa turvata peruspalvelut parantaa kaupungin kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä vahvistaa työpaikkakehitystä Kaupunkistrategian nimi on Jyväskylän kaupungin kehitysaallot. Kaupunkistrategiassa on vahvistettu kehityslinjat, joita kutsutaan strategisiksi teemoiksi. Teemat on jaettu seuraaviin ryhmiin: Jyväskylän kehitysedellytysten turvaaminen (teemat 1-3) o Kilpailukyky, kaupunki- ja elinkeinopolitiikka sekä kaupunkirakenne ja ympäristö Kuntalaisten osallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen (teemat 4-6) o Palvelut, kulttuuritarjonta ja hyvinvointipolitiikka Kaupunkiorganisaation toimivuus (teemat 7-8) o Talouden ja toiminnan ohjaus sekä organisaatiokulttuuri ja rakenne Strategiassa teemat ovat seuraavat: 1. Vireä elinkeinoelämä ja asukasmäärän kasvu. 2. Edelläkävijä kuntarakenteiden, kuntien yhteistoiminnan ja kaupunkipolitiikan uudistamisessa. 3. Eheä ja vetovoimainen yhdyskuntarakenne sekä ilmasto- ja ympäristömuutoksiin vastaaminen. 4. Aktiivinen koulutus- ja sivistyskaupunki, jossa on nuorekas ja monikulttuurinen ilmapiiri. 5. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta toteuttava hyvinvointipolitiikka ja tehokas ja alueellisesti kattava palvelurakenne. 6. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen sekä monipuolinen yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa. 7. Terve kuntatalous sekä palvelujen ja investointien sovittaminen taloudellisiin voimavaroihin. 8. Demokratiaa ja tehokkuutta tukeva uuden sukupolven organisaatio. Jokaisesta teemasta on tehty strategiakortti, jossa on määritelty tarkempia strategisia linjoja sekä toimenpiteitä ja hankkeita, joilla strategiaa toteutetaan. Hyväksytyn kaupunkistrategian perustalle palvelualueet tekevät oman strategiansa. Palvelualuekohtainen strategia hyväksytään palvelualueen lautakunnissa. Lisäksi valmistellaan kaupunkistrategian toteuttamisohjelma, jossa määritellään tarkemmin strategian toteuttamiseen liittyvien hakkeiden vastuut ja aikataulut. 1.3 Strategiset kehittämishankkeet Kaupunkilähtöinen alue- ja rakennekehittäminen Hallitusohjelman mukaan kaupunkiseudut toimivat vahvoina alueidensa vetureina, monipuolisina ja kansainvälisesti kilpailukykyisinä elinkeino-, innovaatio- ja osaamisympäristöinä sekä työssäkäyntialueina. Keskuskaupungin roolia ja vaikuttavuutta oman alueensa kestävälle hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle vahvistetaan. Jyväskylän kaupunki on ollut aloitteellinen hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden kehittelyssä. Suurten kaupunkien kuntaliitokset käynnistettiin ensimmäisenä Jyväskylässä vuoden 2009 alusta. Jatkohankkeena käynnistyi Jyväskylän kaupunkiseudun kehittämisprosessi, johon tulivat mukaan seutuineen Jämsä ja Äänekoski.

9 5 Jyväskylän seudun PARAS kaupunkiseutusuunnitelma arvioitiin vuonna 2009 toteutustavaltaan parhaaksi. Jyväskylän kaupunki jatkaa aloitteellista työtään kansallisessa kehittelyssä mm. kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmässä ja sen suurkaupunkijaostossa. Kun vuoden 2014 alkuun mennessä lakkautetaan nykyiset osaamiskeskus- sekä koheesio- ja kilpailukykyohjelmat, Jyväskylän kaupunkiseudulla on käynnistetty kehittämistyö niitä korvaavan innovaatiokeskittymäprosessin mallintamiseksi. Siinä kokeillaan myös osaltaan hallitusohjelman mukaista sopimusperusteista kaupunkipolitiikkaa, jolla valtio, yliopistot, ammattikorkeakoulut, kaupunkiseudut ja elinkeinoyhtiöt sopivat alueen pitkäjänteisistä kehittämistoimista. Siinä yhdistyvät luontevalla tavalla innovaatiot ja kestävä kasvu, mitkä ovat keskiössä myös EU 2020 ohjelman asialistalla. Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Aiemman uudistyön loogisena jatkona Keski- Suomen kuntarakenteen keskiössä tulee olemaan Jämsän, Jyväskylän ja Äänekosken kokoava runsaan asukkaan Jyväskylän kaupunkiseutu. 2. Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus Palvelu- ja organisaatiouudistuksen tarkoituksena on koota kaupungin palveluja kuntalais- ja asiakasnäkökulmasta moniammatillisiksi palvelukokonaisuuksiksi. Palveluorganisaatio tarjoaa enemmän edellytyksiä siirtyä hallinto- ja tuotantokeskeisestä toimintatavasta kuntalaisten hyvinvointia tukeviin, asiakaskeskeisiin rakenteisiin ja toimintatapoihin sekä hyvin toimiviin palveluketjuihin. Kaupunginvaltuusto päätti /77 ja /132 kaupungin luottamushenkilö- ja palveluorganisaation perusrakenteesta. Palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu toteutetaan vaiheittain ja organisaatiorakenne otetaan käyttöön valtuustokauden alussa vuonna Palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmisteluun liittyviä merkittäviä osakokonaisuuksia talousarviovuonna 2012 ovat organisaatiorakenteen mukaisen päätöksenteko-, ohjaus- ja johtamisjärjestelmän valmistelu, jonka pohjalta tehdään mm. kaupungin sääntövalmistelu, konsernin strategisen ohjausprosessin uudistukset ja uuden rakenteen mukainen vuoden 2013 talousarvion valmistelu. Osa seuraavassa esitettävistä erillisistä strategisista kehittämishankkeista liittyy kiinteästi palveluja organisaatiouudistuksen valmisteluun. 3. Kaupunkistrategian toimeenpanoa tehostava palvelustrategia ja kehittämisen toimintamalli Konsernin strategisen ohjausprosessin uudistamiseen liittyen talousarviovuonna 2012 aletaan valmistella tulevien palvelukokonaisuuksien palvelujen järjestämisen linjauksia ja kaupungin kehittämisen toimintamallia. Valmistelun tuloksena on palvelustrategia, jossa on linjaukset palvelujen tuottamistavoista ja -vaihtoehdoista, henkilöstövoimavarojen käytöstä, palvelujen hankinnasta ja kehittämisen painopisteistä. Palvelustrategia ja kehittämisentoimintamalli tehdään tiiviissä yhteistyössä henkilöstön ja palvelujen tuottamiseen osallistuvien kumppaneiden kanssa. Palvelustrategian ja palvelujen järjestämisen toteuttamista vahvistetaan valitsemalla erityisiä kehittämiskohteita. Palvelutuotannon kehittämisessä noudatetaan seuraavaa prosessia: 1. Kehittämiskohteiden valinta 2. Kehittämistoiminnan organisointi - Kehittämistyön vastuutus - Henkilöstön mukanaolo

10 6 - Asiantuntijoiden käyttö (omat/ulkopuolinen) - Kehittämistyön aikataulun ja vaiheistuksen laadinta 3. Kustannusvertailujen tekeminen 4. Henkilöstövaikutusten selvittäminen 5. Vaihtoehtoisten mallien laadinta 6. Mallien viestintä luottamushenkilöille ja henkilöstölle 7. Kehittämisehdotuksen teko - Taloudellisten ja toiminnallisten hyötyjen osoittaminen 8. Päätöksentekoprosessi - Yhteistoimintajärjestelmässä - Poliittisissa päätöksentekoelimissä Nykyiset palvelualueet päättävät palvelutuotannon kehittämisen kärkihankkeista talousarviovuonna 2012 ja aloittavat valittujen kärkihankkeiden toteuttamisen. Kaupunkirakennepalvelujen kärkihanke on: Katu- ja viheralueiden ylläpitoa ja yhdyskuntarakentamista avataan asteittain kilpailulle. Kilpailun avaamisen laajuudesta, aikataulusta sekä sen vaikutuksesta Altek Aluetekniikka liikelaitoksen toimintaan tehdään selvitys maaliskuuhun 2012 mennessä. 4. Kaupungin uusi asiakaspalvelumalli Tavoitteena on koota asiointipalveluja yhteen niin, että kuntalainen/asiakas voi saada asiansa vireille ilman erityistä perehtymistä organisaatioon. Verkkoasioinnin laajentaminen korostuu uudessa asiakaspalvelumallissa. Asiakaspalvelumallin kehittämisessä on kyse myös palveluohjauksen parantamisesta. Palveluohjaus perustuu asiakkaan ja palveluasiantuntijan väliseen vuoropuheluun. Palveluohjaus toimii niin, että asiakkaan tarpeen ja tilanteen mukainen palvelu on löydettävissä ja asiakkaan ulottuvilla. Uuden asiakaspalvelumallin valmistelun yhteydessä kehitetään myös nykyisestä yhteispalveluverkostosta aiempaa toimivampi julkishallinnon (valtio/kunta) palvelujen tarjoamiseen kuntalaisille. 5. Tukipalvelujen organisointi konsernissa ja ylikunnallisesti Hankinta, talous- ja henkilöstöpalvelujen sekä ruokapalvelujen keskitetystä organisoinnista on tehty erillisiä selvityksiä. Niihin ovat osallistuneet Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Ympäristökuntien mukaantulo on mahdollista. Kaupunginhallitus teki /100 periaatepäätöksen kaupungin, sairaanhoitopiirin ja koulutuskuntayhtymän talous- ja henkilöstöhallinnon sekä hankinta- ja materiaalitoimen tietojärjestelmäyhteistyöstä. Tukipalvelujen konsernitason organisoinnin suunnittelua ja toteuttamista jatketaan talousarviovuonna Tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuuri Tietojärjestelmien arkkitehtuurin hallintamalli kuvaa, miten tietojärjestelmiä ja niiden kuvauksia sekä kehittämissuunnitelmaa toteutetaan, järjestelmätyötä johdetaan ja miten tehtyjä linjauksia hyödynnetään kytkettynä kaupungin muuhun kehittämistoimintaan. Kaupungin tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuurimalli tehdään julkisen hallinnon arkkitehtuurin hallintamallin pohjalta sovittaen se kaupungin toimintaympäristöön. Kokonaisarkkitehtuurimalli on johdon ja tietohallinnon yhteinen kehittämis- ja johtamismenetelmä, jolla määritetään toimintaa tukeva yhtenäinen ict-ympäristön tavoitetila.

11 7 7. Tuottavuusohjelma Talousarviovuonna 2012 kaupungin tuottavuusohjelmatyö jatkuu osana palvelualueiden toiminnan ja taloudenohjausta sekä kehittämistoimintaa. Tuottavuuden parantaminen kytketään osaksi palvelu- ja organisaatiouudistuksen toteuttamista ja mahdollisia rakenteellisia muutoksia kuntarakenteessa sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen organisoinnissa. Kaupunki osallistuu yhdessä muiden suurten kaupunkien kanssa tuottavuusohjelmatyön jatkokehittämiseen valtiovarainministeriön ohjaamalla tavalla. 8. Jyväskylän asuntomessut 2014 Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti asuntomessujen valmistelut ovat käynnissä vuodelle 2014 Äijälänrantaan. Jyväskylälle asuntomessujen järjestäminen on mahdollisuus vahvistaa hyvän asumisen mainetta, saada matkailullista ja elinkeinopoliittista nostetta sekä kehittää asumista. Projekti toteutetaan yhteistoiminnassa Jyväskylän kaupungin ja Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kesken. Asuntomessut projektina vaatii panostusta koko kaupunkiorganisaation eri alueilta. 9. Kankaan tehdasalueen kehittäminen Kankaan tehdasalueen rakennemuutos synnyttää Jyväskylään uuden, vetovoimisen kaupunginosan. Tehdasalueen sijainti keskeisellä paikalla mahdollistaa yhdyskuntarakenteen eheytymisen sekä teollisuuskiinteistön muuntumisen monipuoliseksi työpaikkojen, palvelujen ja asumisen alueeksi, joka yhdistää keskustarakenteen luontevasti Seppälän alueeseen. Kehittämistyö aloitettiin vuona 2011 alueen maankäytön selvityksillä, maankäytönpohjaksi järjestettävällä arkkitehtikilpailulla sekä tehdaskiinteistöjen väliaikaisen toiminnan hallinnoimisella. 1.4 Henkilöstö ja henkilöstömäärän kehitys Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen mukaisesti valmistellaan henkilöstöpoliittinen Jyväskylä -sopimus. Sopimuksen laatiminen toteutetaan kolmikannassa luottamushenkilöiden, henkilöstöjärjestöjen ja virkamiesjohdon kanssa. Jyväskylä-sopimus on kolmikannan yhteinen linjaus tulevaisuudessa noudatettavista keskeisistä henkilöstöpolitiikan osa-alueista. Sopimuksella määritellään keinoja, joiden avulla voidaan varautua mahdollisimman hyvin tulevaisuuden haasteisiin erilaisten muutosten yhteydessä. Sopimuksen pääteemoja ovat mm. palvelussuhdeturvan ja yhteistoiminnan määrittely muutostilanteisiin, palkkausjärjestelmien kokonaiskehittämisen määrittely, yhteinen työhyvinvoinnin määrittely ja toimenpidelinjaukset sekä sopimuksen sitovuustasojen määrittely. Henkilöstömäärä ja sen muutokset Taulukko 1 Vakituisen henkilöstömäärän kehitys Konsernihallinto Kaupunkirakennepalvelut Sivistyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Liikelaitokset: Altek Aluetekniikka Jyväskylän Seudun Työterveys Keski-Suomen pelastuslaitos Kylän Kattaus Talouskeskus Tilapalvelu Yhteensä

12 8 Kaikki luvut ovat kokonaislukua. Vakituinen henkilöstömäärä ei sisällä vakituisia sivutoimisia eikä vakituisia tuntityöntekijöitä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta täyttölupamenettelyä muutetaan siten, että apulaiskaupunginjohtaja ja vastuualuejohtajat määrittelevät palvelualueen virkojen ja työsuhteiden täytön priorisoinnin annetun raamin mukaisesti (=mitkä tehtävät täytetään ja mikä on täytön ajankohta). Palvelualueen raami henkilöstösuunnitelman osalta sisältää seuraavat reunaehdot: eläkkeelle jäävien (vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke) ja muun poistuman vakansseista täytetään korkeintaan puolet, uusiin käynnistyviin toimintoihin rekrytoidaan korkeintaan 41 henkilöä (henkilöstömäärä- ja sen muutokset taulukko ) ja lyhytaikaisten sijaisuuksien vähentäminen tehdään palvelualueen erillisen suunnitelman mukaisesti. Palvelualue raportoi täytöt normaalin kuukausiraportoinnin yhteydessä kaupunginhallitukselle ja kaupungin johtoryhmälle. Taulukko 2 Määräaikaisen henkilöstömäärän kehitys Konsernihallinto Kaupunkirakennepalvelut Sivistyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Liikelaitokset: Altek Aluetekniikka Jyväskylän Seudun Työterveys Keski-Suomen pelastuslaitos Kylän Kattaus Talouskeskus Tilapalvelu Yhteensä Luvut eivät sisällä sijaisia, sivutoimisia vakituisia, harjoittelijoita, työllistettäviä, tuntityönohjaajia eikä kausityöntekijöitä. Taulukko 3 Vanhuuseläkkeelle jäävät ja vapautuvista tehtävistä täytettävät 2012 Vapautuvista tehtävistä täytetään 2013 Vapautuvista tehtävistä täytetään Konsernihallinto Kaupunkirakennepalvelut Sivistyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Liikelaitokset: Altek Aluetekniikka Jyväskylän Seudun Työterveys Keski-Suomen pelastuslaitos Kylän Kattaus Talouskeskus Tilapalvelu Vapautuvista tehtävistä täytetään Yhteensä Tavoitteet vuoden 2012 talousarviossa Talousarvion tavoitejärjestelmä muodostuu kolmesta tasosta. 1. Strategiset tavoitteet Palvelualueiden talousarviossa esittämät strategiset tavoitteet edistävät kaupunkistrategian sekä palvelualueiden omien strategioiden toimeenpanoa. Palvelualuekohtaisesti esitettävät strategiset tavoitteet kuvaavat toiminnan pidemmän aikavälin suuntaa ja painopisteitä.

13 9 2. Kehittämistavoitteet Kehittämistavoitteilla kuvataan palvelualueella talousarviovuonna käynnissä olevia tai käynnistettäviä merkittäviä kehittämishankkeita. Kehittämishankkeet edistävät strategisten tavoitteiden toteutumista. Kehittämishankkeiden tulee olla aikataulutettu, vastuutettu ja niiden toimeenpanon seuranta on oltava mahdollista. Kehittämistavoitteet esitetään palvelualuekohtaisesti. 3. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet ovat kuntalain mukaisia valtuuston vahvistamia tavoitteita. Kuntalain mukaan talousarviossa osoitetaan kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä näiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tällä lainkohdalla on haluttu korostaa toiminnallisten tavoitteiden merkitystä talousarviossa. Lainkohdan tulkinnan mukaan toiminnalliset tavoitteet sekä määrärahat ovat oikeudellisesti yhtä sitovia ja niiden toteutumisesta on vastattava valtuustolle. Toiminnalliset tavoitteet ovat palvelutuotannon vaikutuksia ja vaikuttavuutta kuvaavia, mitattavissa tai muuten todennettavissa olevia määrällisiä ja laadullisia tunnuslukuja. Toiminnan tulosten vaikuttavuutta kuvaavat asiakaskohtaisten vaikutusten kehittyminen, palvelujen riittävyys ja peittävyys suhteessa kysyntään, toiminnan oikea alueellinen, väestöllinen ja sisällöllinen kohdentuvuus suhteessa tarpeisiin sekä toiminnan oleelliset välilliset vaikutukset, kuten vaikutukset tasa-arvon, aluepolitiikan tai ympäristön kehittymiseen. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan kolmannesvuosiraporttien sekä tilinpäätöksen yhteydessä esitetyllä tunnusluvulla. Liikelaitoksissa valtuuston nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet koskevat palvelun laatua, toiminnan kannattavuutta, toiminnan laajuutta, kehittämistä ja ympäristöä. Toiminnalliset tavoitteet esitetään määrärahakohtaisesti.

14 10 2 Yleinen taloudellinen tilanne Kuntaliiton kuntataloustiedotteen 3/2011 mukaan Suomen kansantalous kasvoi alkuvuonna 2011 ripeästi. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes viisi prosenttia ja toisellakin neljänneksellä noin kolme prosenttia. Maailmantalouden näkymät ovat kuluneen kesän jälkeen heikentyneet merkittävästi. Tämän seurauksena myös Suomen viennin näkymät ovat muuttuneet keväällä vallinneista optimistisista tunnelmista huonompaan suuntaan. Toimialoittain vientinäkymät vaihtelevat, mutta kokonaisuutena tavaroiden ja palvelustenviennin määrä voi jäädä tänä vuonna viime vuoden tasolle. Epävarmuus maailmantalouden kehityksestä on ollut vallitsevana piirteenä jo pitkään, mitä on lisännyt vielä eräiden euromaiden julkisen sektorin budjettialijäämien kasvaminen sekä velkakannan nopea lisääntyminen. Ratkaisut velkakriisien hoitamiseksi olisi tehtävä pikaisesti, mikä osaltaan rauhoittaisi rahoitusmarkkinoita. Kotimainen kysyntä on ollut voimakkaassa kasvussa vilkkaan investointitoiminnan johdosta. Vuonna 2011 yksityinen kulutus lisääntynee kolmisen prosenttia. Vuonna 2012 kulutuksen kasvun arvioidaan hidastuvan. Investointien ennustetaan jäävän kuluvan vuoden tasolle tai parhaimmillaankin kasvavan vain vähän. Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot kuluvalle vuodelle olivat vielä keväällä varsin toiveikkaita. Ennustelaitosten arviot liikkuivat tuolloin 3-4 prosentin haarukassa. Kesän jälkeen vuotta 2011 koskevat kokonaistaloudelliset ennusteet tuotannon kasvusta ovat alentuneet. Alkusyksyllä laadituissa ennusteissa on varsin yleisesti arvioitu, että kokonaistuotannon kasvuvauhti hidastuu vuonna 2012 tämänvuotisesta. Taantumakin voi olla mahdollinen kehityskulku, jos maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen heijastuu vientikysyntään ja kotimainen kysyntä pysyy vaimeana. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa, minkä jälkeen työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia ja oli vuonna 2009 keskimäärin 8,2 %. Työllisyystilanne heikkeni edelleen vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Työttömyysaste alenee tänä vuonna noin kahdeksaan prosenttiin. Työttömänä on siten tänä vuonna keskimäärin vähän yli henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2012 valtiovarainministeriö arvioi noin 7,6 %.

15 11 3 Kuntatalouden näkymät Valtion budjettiesityksen mukaan valtion toimenpiteet kiristävät kuntataloutta vuonna 2012 yhteensä 448 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen verrattuna. Tämä merkitsee keskimäärin noin 0,5 prosenttiyksikön veronkorotuspainetta kunnallisveroon. Suurin yksittäinen leikkaus kohdistuu kuntien valtionosuuksiin, kun hallitusohjelman mukainen 631 miljoonan euron leikkaus toteutetaan kokonaisuudessaan kerralla ensi vuonna. Valtion rahoitusosuus keskeisiin kuntapalveluihin alenee tämän johdosta 2,7 prosenttiyksikköä. Välittömien kuntien tulopohjaan kohdistuvien leikkauksien lisäksi kuntien taloudellista tilaa heikentää hallitusohjelmasta kunnille tulevat uudet palveluvelvoitteet. Peruspalveluohjelman mukaan Kuntatalouden näkymät kiristyvät lähivuosina valtiontalouden sopeutustoimien ja verotulojen kasvun hidastumisen myötä. Samaan aikaan väestön ikääntymisen kuntatalouteen kohdistamat menopaineet kasvavat edelleen. Tulokehityksen heikentyessä kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää tiukkaa menokuria. Kuntien toimintamenojen kasvuksi vuonna 2012 arvioidaan 4 prosenttia. Kustannustason nousu nopeutuu runsaaseen 3 prosenttiin mutta volyymin kasvun arvioidaan pysyvän vajaassa prosentissa kuntien tulokehityksen hidastuessa. Kuntien vuosikate heikkenisi noin 500 miljoonalla eurolla, mutta riittäisi edelleen kattamaan käyttöomaisuuden poistot. Investointien oletetaan vuonna 2012 pysyvän edellisvuoden tasolla 4,4 mrd. eurossa, mikä merkitsee kuntien lainakannan kasvun jatkumista. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta on kominkertaistunut 2010 luvulla. Vuoden 2012 lopussa kuntien yhteenlasketun lainakannan arvioidaan olevan 13,22 mrd. euroa, joka on 1,0 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2011 lopussa lainakannan arvioidaan olevan. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalvelubudjetti ) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa

16 12 Pys.vast. hyödykkeiden luovutustulot Rahoitusosuudet 1,8 % inv.menoihin 0,1 % Tulorahoituksen korjauerät 1,1 % Korko- ja muut rahoitustuotot 1,6 % Kokonaistulot TA ,8 milj. euroa Antolainasaamisten vähennykset 0,1 % Pitkäaikaisten lainojen lisäykset 9,1 % Toimintatuotot (sis. yhteistoiminta-alueen) 28,8 % Valtionosuudet 13,6 % Verotulot 44,4 % Kokonaismenot TA ,8 milj. euroa Investointimenot 8,8 % Korko- ja muut rahoituskulut 1,2 % Lainojen lyhennykset 2,0 % Konsernihallinto 3,3 % Liikelaitokset 13,1 % Sosiaali- ja terveyspalvelut (sis. yhteistoiminta-alueen) 41,9 % Kaupunkirakennepalvelut 5,0 % Sivistyspalvelut 24,0 %

17 13 4 Jyväskylän kaupungin talous Taloussuunnitelmassa vuoden 2012 tavoitteeksi asetetaan 11,5 miljoonaan euron vuosikate, jolloin se kattaa poistoista 26,2 prosenttia ja poistonalaisista investoinneista 17,6 prosenttia. Vuosikatteen riittävyydellä suhteessa poistoihin mitaten kaupungin tulorahoitus ei ole tasapainossa. Kaupungin lainakantaa joudutaan kasvattamaan 70,1 miljoonalla eurolla vuonna 2012, joten lainaa tulee olemaan vuoden 2012 lopussa 397,1 miljoonaa eli euroa asukasta kohti. Vuosi 2012 on talousarvion mukaan 32,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Taloussuunnitelman mukaan kaupungin talous vahvistuu ja vuosikate nousee poistojen tasolle vuonna Tästä huolimatta lainkannan kasvu jatkuu koko taloussuunnitelmajakson. Vuosien 2013 ja 2014 taloussuunnitelmassa asetettu vuosikatetavoite on mahdollista saavuttaa sillä edellytyksellä, että käyttötalouden nettomenot jäädytetään vuoden 2012 tasolle. Tämä tulee edellyttämään talousarvion pitävyyttä ja toimintojen tuottavuuden merkittävää parantamista. Kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien on oletettu taloussuunnitelmassa säilyvän vuosina vuoden 2012 tasolla. 90 Poistot, nettoinvestoinnit ja vuosikate , ,9 9, ,4 28, , ,2 27, , ,7 11, ,5 51, Nettoinvestoinnit Poistot Vuosikate 4.1 Alijäämän kattamisvelvollisuus Vuoden 2010 tilinpäätös osoitti yhteensä 152,1 miljoonan euron ylijäämää vuosilta Vuoden 2011 alijäämäksi arvioidaan noin 21,1 miljoonaa euroa, joten kaupungilla ei vuonna 2012 ole kuntalain mukaista taloussuunnitelmassa katettavaa alijäämää.

18 14 Yli-/alijäämä vuosittain ja kumulatiivisesti , , , ,9 23 6,4 7,9 0,4 1,8-5,4 4-0,5-14,1-21,7-26,0-21,3-32, Yli-/alijäämä Kumulat. yli-/alijäämä 4.2 Tulossuunnitelma Käyttötalous Kaupungin virallisessa tilinpäätöksessä esitettävässä tulossuunnitelmassa liikelaitokset lasketaan yhteen muun kaupungin kanssa rivi riviltä ja keskinäiset liiketapahtumat eliminoidaan. Talousarvion ja tilinpäätöksen vertailtavuuden mahdollistamiseksi ja tunnuslukujen laskentaa varten tulee käyttää tätä kokonaistaloudellista tulossuunnitelmaa. Käyttötalouden menot kasvavat talousarvion mukaan 2,9 % eli 23,7 miljoonaa euroa. Tästä arviolta 7,4 miljoonaa aiheutuu palkkojen kasvusta. Menojen kasvusta 6,3 miljoonaa kohdistuu sivistyksen palvelualueelle ja 3,1 miljoonaa sosiaali- ja terveystoimeen. Erikoissairaanhoidon menojen kasvuksi on arvioitu 3,5 miljoonaa eli 2,8 % verrattuna vuoden 2011 toteutumisarvioon. Sivistyksen menojen kasvusta 4,8 miljoonaa on seurausta valmistuvien investointien vuokramenojen kasvusta.

19 15 Käyttötalousmenojen muutos TA+M+E KJ TAE Muutos % Konsernihallinto ,0 % Sosiaali- ja terveyspalvelut * ,8 % Sivistyspalvelut * ,8 % Kaupunkirakennepalvelut ,1 % YHTEENSÄ ,9 % Tilapalvelu ,8 % Jyväskylän Seudun Työterveys ,0 % Talouskeskus ,1 % Altek Aluetekniikka ,1 % Kylän Kattaus ,6 % Keski-Suomen Pelastuslaitos ,3 % YHTEENSÄ ,9 % YHTEENSÄ ,9 % Konsernihallinto Vaalit Tietohallinto Kaupungin juhlavuosi 250 Sosiaali- ja terveyspalvelut Terveydenhuollon palvelut, Muut Erikoissairaanhoito Sivistyspalvelut Aalto Alvari pois käytöstä Avustusten siirto Konsernihallinnosta Kotikuntakorvaukset Vuokrat ja siivous Kaupunkirakennepalvelut Ympäristöystävällinen ulkovalaistus -projekti Pelastuslaitoksen maksuosuus Joukkoliikenteen lipputuki ja indeksikorotus 484

20 16 Käyttötalouden tulojen muutos vuoden 2011 muutettuun talousarvioon verrattuna on -1,9 miljoonaa euroa eli -1,5 %. Suurin muutos on vuosina saadun kuntien yhdistymisavustuksen loppuminen. Käyttötaloustulojen muutos TA+M+E KJ TAE Muutos % Konsernihallinto ,2 % Sosiaali- ja terveyspalvelut ,9 % Sivistyspalvelut ,1 % Kaupunkirakennepalvelut ,5 % KRP / Myyntivoitot ,0 % YHTEENSÄ ,5 % Tilapalvelu ,5 % Jyväskylän Seudun Työterveys ,0 % Talouskeskus ,3 % Altek Aluetekniikka ,4 % Kylän Kattaus ,3 % Keski-Suomen Pelastuslaitos ,4 % YHTEENSÄ ,0 % YHTEENSÄ ,6 % Konsernihallinto - Yhdistymisavustus lakkaa Sosiaali- ja terveyspalvelut - Terveydenhuollon palvelut, Muut -989 Sivistyspalvelut - Aalto Alvari pois käytöstä -568 Kaupunkirakennepalvelut Pysäköintivirhemaksut Rakennuslupa- ym. rakentamisen tulot Ympäristöystävällinen ulkovalaistus -projekti 1 000

21 17 Käyttötalouden nettomenojen muutos TA+M+E KJ TAE Muutos % Konsernihallinto ,6 % Sosiaali- ja terveyspalvelut ,8 % Sivistyspalvelut ,0 % Kaupunkirakennepalvelut ,1 % KRP / Myyntivoitot ,0 % YHTEENSÄ ,6 % Tilapalvelu ,5 % Jyväskylän Seudun Työterveys ,0 % Talouskeskus ,5 % Altek Aluetekniikka ,9 % Kylän Kattaus ,8 % Keski-Suomen Pelastuslaitos ,1 % YHTEENSÄ ,8 % YHTEENSÄ ,5 % Käyttötalouden nettomenot eli toimintakate kasvaa talousarvion mukaan 13,8 miljoonaa euroa eli 2,5 %. Kasvusta noin 7,4 miljoonaa euroa on seurausta palkkamenojen ja 3,5 miljoonaa sairaanhoitopiirin maksuosuuksien kasvusta.

22 Yhdistymisavustus ja sen kohdistaminen Kuntajakolain mukaista yhdistymisavustusta saatiin vuosina yhteensä euroa, josta sopimuksen mukaan kohdistetaan Korpilahdelle euroa ja entisen Jyväskylän maalaiskunnan alueelle euroa. Vuonna 2012 ei enää saada yhdistymisavustusta. Osa Korpilahdelle kohdistettavasta avustuksesta toteutuu vuonna 2012 seuraavasti: Korpilahden yhdistymisavustuksen käyttösuunnitelma Yhteensä Yhdyskuntatoimi, käyttö Keskustan kehittämishanke, suunnittelu Keskustan kehittämishankkeen toteutus Liikuntapaikkasuunnitelma Liikuntapaikkasuunnitelman toteutus Matkailu- ja elinkeinotoiminta 8 8 Korpilahden historia Kunnanviraston muutostyöt: kirjasto, yht.palv piste Päivähoitotilojen suunnittelu Yksityistieavustukset perusparannukseen Iloniemen maa-alueen kunnostaminen Tikkalan vesihuoltohanke (20% avustus) Korpilahden kaavoitus (Iloniemen OYK, kyläkaavat, selvitykset) Sataman kehittämisen toteutus Lisäpanostus Korpilahden maanhankintaan Terveysaseman peruskorjaus Yhteensä Ero / yhdistymisavustus 0

23 Henkilöstömenot Talousarvion laadinnan lähtökohtana on solmittujen työehtosopimusten mukainen palkkamenojen nousu vuonna Vuodelta 2011 siirtyvä ns. palkkaperintö on 0,7 %. Sen lisäksi palkkasummaan vaikuttaa uusi palkkaratkaisu, jonka tasoksi arvioidaan 1,8 %. Vuoden 2012 palkkamenojen kasvuprosenttiksi on näin ollen arvioitu 2,5 %. Palkkaperusteinen eläkemaksu nousee 0,2 prosenttiyksikköä vuoden 2011 tasosta. Opettajien VAEL maksu on budjetoitu vuonna 2012 vuoden 2011 tasolle. Lopulliset VAEL maksuprosentit ilmoitetaan kunnille vuoden 2011 lopussa. Vuodesta 2006 lähtien eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut on tullut kohdentaa aiheuttamisperiaatteen mukaisesti oikeille toimintayksiköille. Eläkemenoperusteisen maksun on arvioitu Kunnallisen eläkevakuutuslaitoksen ohjeen mukaisesti pysyvän vuoden 2011 tasolla ja Varhe-maksujen kasvavan 3 % vuoden 2011 tasosta. Henkilöstömenoja ja taloussuunnitelmakaudelle laaditun henkilöstösuunnitelman toteutumista tullaan vuoden aikana seuraamaan kuukausi- ja kolmannesvuosiraporttien yhteydessä. HENKILÖSIVUKULUT TA+M TA Muutos Prosenttia maksetuista palkoista %-yks. Sairasvakuutus 2,12 % 2,12 % 0,00 % Tapaturmavakuutus 0,37 % 0,37 % 0,00 % Ryhmähenkivakuutus 0,15 % 0,15 % 0,00 % Työttömyysvakuutusmaksu 3,20 % 3,20 % 0,00 % YHTEENSÄ 5,84 % 5,84 % 0,00 % Palkkaperusteinen maksu 16,10 % 16,30 % 0,20 % YHTEENSÄ 21,94 % 22,14 % 0,20 % Opettajien VAEL-maksu 20,88 % 20,88 % 0,00 % 1000 euroa TA+M TA % Eläkemenoperusteinen eläkemaksu , ,7 0,0 % VARHE -maksu 2 906, ,6 3,0 % Yhteensä , ,3 0,5 % Muutos ,2

24 Kunnallisvero Vuoden 2012 kunnallisveron tuotoksi arvioidaan 380,6 miljoonaa euroa, mikä on 11,3 miljoonaa (3,1 %) enemmän kuin vuoden 2011 arvioitu kunnallisveron tuotto. Verotuloarvio perustuu 19,00 % kunnallisveroon eli veroprosentti säilyy vuoden 2010 tasolla. Verotuloarvio perustuu lokakuussa 2011 käytettävissä olleisiin tietoihin kuntatalouden ja kansantalouden kehityksestä vuosina VEROTULOARVIO 2012 Miljoonaa euroa Arvio Arvio Muutos Ennakonpidätykset 352,0 357,5 5,5 1,6% Tilitykset ed. vuodelta 40,0 42,4 2,4 6,0% Yhteensä 392,0 399,9 7,9 2,0 % Maksuunpanotilitys -34,2-32,6 1,6-4,7% Aik. vuosien tilitykset 11,5 13,3 1,8 15,7% KUNNALLISVEROT 369,3 380,6 11,3 3,1 % Yhteisövero 23,8 21,0-2,8-11,8 % Kiinteistövero 34,0 35,4 1,4 4,1 % YHTEENSÄ 427,1 437,0 9,9 2,3 %

25 ,5 % 15,9 % ,2 % ,6 % Kunnallisverot M ja muutos % 283 2,7 % 1,6 % 303 6,9 % 318 4,8 % 344 8,3 % 353 2,6 % ,5% 4,1 % 0,5 % ,1 % 3,7 % 3,6 % % 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% -2% -4% Kunnan tulovero Muutos % Yhteisövero Talousarviossa vuoden 2012 yhteisöveron määräksi on arvioitu 21,0 miljoonaa euroa, joka on 11,8 % (2,8 miljoonaa euroa) vähemmän kuin vuonna 2011 arvioidaan kertyvän. Valtio nosti kuntien yhteisöveron jako-osuutta 10 prosenttiyksiköllä 32,03 prosenttiin vuosiksi Vuonna 2012 tämä väliaikainen lisäys laskee 5 prosenttiyksiköllä.

26 Kiinteistövero Kiinteistöveron tuotoksi arvioidaan 35,4 miljoonaa euroa, joka on 4,1 % (1,4 miljoonaa euroa) enemmän kuin vuonna 2011 arvioidaan kertyvän. Kiinteistöveroprosentit pysyvät vuoden 2011 tasolla koko suunnitelmakauden Verotusarvo Kiinteistövero Veron tuotto 1000 % 1000 Vakituinen asunrakennus ,50 % Muu kuin vakituinen asuinrakennus ,10 % 455 Yleishyödyllinen yhteisö ,98 % 972 Voimalaitokset 0 2,85 % 0 Rakentamaton rakennuspaikka ,00 % 288 Yleinen kiinteistövero, maa-alueet ,15 % Yleinen kiinteistövero, rakennukset ,15 % Yhteensä

27 23 Kiinteistöveron tuotto 2012 Vakituinen asunrakennus 34,2 % Yleinen kiinteistövero, rakennukset 39,3 % Muu kuin vakituinen asuinrakennus 1,3 % Voimalaitokset 0,0 % Yleinen kiinteistövero, maa-alueet 24,4 % Rakentamaton rakennuspaikka 0,8 % 40 Kiinteistöverot M ja muutos % 30% ,4 23,6 % 34,0 32,7 36,2 36,9 25% 20% ,5 11,0 % 20,4 21,8 22,9 24,2 9,6 % 8,7 % 7,6 % 7,0 % 7,1 % 5,6 % 19,3 17,8 18,4 5,1 % 5,3 % 16,8 15,7 3,8 % 4,1 % 2,1 % 2,0 % 15% 10% 5% 10 0% 5-4,9 % -5% Kiinteistövero Muutos % -10%

28 Valtionosuudet VALTIONOSUUDET Yhden putken valtionosuus: TP TA+M TA Muutos % Yleinen osa (yleinen valtionosuus) ,5 % Sosiaali- ja terveyspalvelujen laskennalliset kustannukset ,3 % Esi- ja perusopetuksen sekä kulttuuripalvelujen lask. kustannukset ,4 % Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus (+/-) ,0 % Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset ,6 % Laskennallinen valtionosuus ,2 % Kunnan rahoitusosuus ,36 /asukas ,32 /asukas ,5 % ,96 /asukas ,8 % Yhden putken valtionosuus ennen verotulotasausta ,8 % Verotulotasaus (+/-) ,0 % 1. Yhden putken valtionosuus yhteensä ,6 % 2. Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet ,7 % Valtionosuudet tuloslaskelmassa ,7 % Elatustukisaamiset ( tulona KH:n määrärahassa ) 407, ,0 % Kotikuntakorvaukset perusopetuksessa Saatavat kotikuntakorvaukset 633, ,2 % Maksettavat kotikuntakorvaukset , ,9 % Kotikuntakorvaukset yhteensä , ,9 % YHTEENSÄ ,2 % Kaupungin vuoden 2010 valtionosuuksien kokonaismääräksi on arvioitu 133,9 miljoonaa euroa, mikä on 3,6 miljoonaa euroa (2,7 %) enemmän kuin vuonna Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskenta perustuu seuraaviin perusteisiin: yleisen osan määräytymisperusteisiin; sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin; esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen laskennallisiin kustannuksiin; taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteisiin; ja erityisen harvan asutuksen, saaristokuntien sekä saamelaisten kotiseutualueen kuntien lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteisiin. Valtionosuutta lisätään tai vähennetään verotuloihin perustuvalla valtionosuuksien tasauksella. Järjestelmää täydentää harkinnanvarainen valtionosuuden korotus tilapäisissä tai poikkeuksellisissa talousvaikeuksissa oleville kunnille. Lukioiden, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun rahoitus perustuu ylläpitäjäjärjestelmään. Siinä rahoitus menee suoraan opetuksen järjestäjille oppilasmäärien mukaisina. Kunnille voidaan lisäksi myöntää valtionapua perustamiskustannuksiin ja kehittämishankkeisiin sekä tukea kuntien yhdistymiseen.

29 25 Peruspalvelujen valtionosuus yksittäiselle kunnalle määräytyy siten, että valtionosuusperusteiden mukaisesta laskennallisesta kustannuksesta (sosiaali- ja terveydenhuolto, esi- ja perusopetus sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelut) vähennetään kaikille kunnille yhtä suuri omarahoitusosuus. Laskennallisessa kustannuksessa otetaan huomioon kunkin kunnan palvelutarvetta kuvaavat tekijät ja olosuhdetekijät, mistä johtuen asukasta kohti lasketut valtionosuudet vaihtelevat kunnittain. Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin vaikuttavia määräytymistekijöitä (mm. työllisyys-, lastensuojelu-, vammaiskertoimen tiedot) ei ole vielä pystytty päivittämään. Näiden tietojen osalta laskelmat päivittyvät loppuvuoden 2011 aikana. Valtionosuusjärjestelmässä kuntien tulopohjaa tasataan kuntien verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella. Valtionosuuden tasauslisää saavat kunnat, joiden laskennallinen verotulo asukasta kohti alittaa koko maan tasausrajan, joka on 91,89 % maan keskimääräisestä verotulosta. Tasauslisä kattaa täysimääräisesti tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksen. Valtionosuuden tasausvähennys tehdään, mikäli kunnan laskennallinen verotulo ylittää tasausrajan. Vähennys on 37 % tasausrajan ylittävästä osasta. Kunnan veroprosenttimuutoksilla ei ole suoraa vaikutusta tasauksen määrään, koska tasauksen perusteena olevia laskennallisia verotuloja laskettaessa käytetään kunnan oman kunnallisveroprosenttien sijaan koko maan keskimääräisiä veroprosentteja. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen vaikuttavat vuonna 2012 toteutettavat hallitusohjelman linjaukset, joista merkittävimmät ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuva 631 milj. euron leikkaus ja kiinteistöveron poisto verotuloihin perustuvasta tasauksesta. Valtionosuusleikkauksen kuntakohtainen vaikutus on -118 euroa/asukas. Jyväskylän osuus leikkauksesta on 15,4 miljoonaa euroa. Kiinteistöveron tasauksesta poiston vaikutus eroaa kunnittain. Jyväskylän maksama valtionosuuksien tasaus kasvaa muutoksen vaikutuksesta euroa. Vuonna 2012 maksettavan tasauksen määrä on euroa. Hallitusohjelman mukaisesti veroperustemuutoksista kunnille aiheutuvat veromenestykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Jyväskylän valtionosuus lisääntyy tämän johdosta 6,2 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi valtionosuuksiin sisältyy vuosien 2010 ja 2011 verotulomenetysten kompensaatiota 12 miljoonaa euroa. Valtionosuusmenetysten kompensointi Kuntajakolain mukaan kuntaliitosten valtionosuusmenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti viiden vuoden ajan. Jyväskylän kaupungin osalta saatava kompensaatio vuosina on euroa vuodessa. Kompensaatio lasketaan vuoden 2008 valtionosuustiedoilla ja se säilyy samana koko kompensaation ajan. Valtionosuusmenetysten kompensaatio näkyy tulona kaupunginhallituksen määrärahassa.

30 26 VALTIONOSUUSMUUTOKSET LIITOSTAPAUKSESSA Vuoden 2008 valtionosuustiedoilla Valtionosuusmuutokset: Erikseen Yhdistyneenä Erotus: v. 2008: v. 2008: VM (yl.valt.os.) VM (verotulotas.) Korkotulot ja -menot STM OPM Yhteensä: Korkomenojen määräksi vuonna 2012 on arvioitu yhteensä 10,5 miljoonaa euroa, mikä on 1,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2011 arvioidaan toteutuvan. Korkomenojen kasvu on seurausta lainamäärän kasvusta ja odotettavissa olevasta korkotason noususta. Korkotuottojen kokonaismäärän on arvioitu olevan 15,3 miljoonaa euroa. Tästä 0,2 miljoonaa euroa tulee kaupungin myöntämistä antolainoista ja 15,1 miljoonaa euroa Jyväskylän Energia Oy:ltä. Education Facilities Oy:n pääomalainasta saadaan korkoa euroa Muut rahoitustulot ja -menot Muita rahoitustuottoja arvioidaan saatavan 17,6 miljoonaa euroa. Tilapalvelun sijoitetun pääoman koron määrä on yhteensä 16,95 miljoonaa euroa. Yhtiöiltä ei ole arvioitu saatavan osinkoja vuonna Jyväskylän Koulutuskuntayhtymän peruspääomalle saadaan kolmen prosentin korko ( euroa). Muihin rahoitusmenoihin sisältyy miljoonan euron korkovaraus kaupungin 50 miljoonan euron talousarviolainalle RBS:n kanssa tehdystä koronvaihtosopimuksesta. Varaus on seurausta markkinoiden alhaisesta korkotasosta. Koronvaihtosopimukset on tehty suojaukseksi nousevia markkinakorkoja vastaan: kaupunki vastaanottaa vaihtuvaa korkoa ja maksaa kiinteää korkoa Vuosikate Liikelaitokset (Tilapalvelu, Jyväskylän Seudun Työterveys, Altek Aluetekniikka, Talouskeskus, Kylän Kattaus ja Keski-Suomen pelastuslaitos) huomioiden vuosikatteeksi muodostuu 11,5 miljoonaa euroa, mikä on 26,2 % poistojen määrästä. Tilinpäätöstä laskettaessa liikelaitosten tuloslaskelmat yhdistetään kaupungin laskelmaan riveittäin, joten yhdistetty vuosikate kuvaa parhaiten virallisen tilinpäätöksen tilannetta. Vuoden 2013 vuosikatetavoitteeksi asetetaan taloussuunnitelmassa 33,5 miljoonaa euroa (69,9 % poistoista) ja vuoden 2014 vuosikatetavoitteeksi 51,4 miljoonaa euroa (102,9 % poistoista). Vuosien taloussuunnitelmassa vuosikatteen suunniteltiin vastaavan poistoja jo vuonna Satunnaiset tulot ja menot Vuonna 2012 ei ole arvioitu toteutuvan satunnaisia menoja tai tuloja.

31 Poistot Kaupunginvaltuusto on vahvistanut suunnitelman mukaisten poistojen poistoperusteet keväällä Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti kaupunginhallitus on hyväksynyt poistosuunnitelman ja sitä tarkentavat ohjeet. Tuloslaskelmassa poistojen määräksi on alustavasti arvioitu 44,1 miljoonaa euroa, josta Tilapalvelun osuus on 14,0 ja muiden liikelaitosten 2,0 miljoona euroa. Lopullinen vuoden 2012 poistojen määrä riippuu vuoden aikana toteutuvien investointien määrästä ja selviää tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä Tilikauden tulos Vuoden 2012 talousarvion mukaan tilikaudelta kertyy alijäämää kaikkiaan 32,2 miljoonaa euroa. Kumulatiivinen ylijäämä vuoden 2012 lopussa on suunnitelman mukaan 98,8 miljoonaa euroa. 4.3 Rahoitussuunnitelma Kaupungin virallisessa tilinpäätöksessä esitettävässä rahoitussuunnitelmassa liikelaitokset lasketaan yhteen muun kaupungin kanssa rivi riviltä ja keskinäiset liiketapahtumat eliminoidaan. Talousarvion yhteydessä esitetään kaksi erilaista rahoitussuunnitelmaa, joista toisessa liikelaitokset on yhdistetty tilinpäätöksen tapaan rivi riviltä. Toisessa rahoitussuunnitelmassa liikelaitoksista on huomioitu vain niiden maksama sijoitetun pääoman korko. Talousarvion ja tilinpäätöksen vertailtavuuden mahdollistamiseksi ja tunnuslukujen laskentaa varten tulee käyttää kokonaistaloudellista rahoitussuunnitelmaa. Rahoitussuunnitelma jakautuu kahteen osaan. Toiminnan ja investointien rahavirta pitää sisällään käyttötalouden ja investoinnit osoittaen rahavirran, joka on katettava rahoitustoiminnalla tai joka jää rahoituksen katteeksi. Rahoitussuunnitelman toiminnan rahavirta muodostuu tulossuunnitelmasta siirtyvästä vuosikatteesta ja satunnaisista eristä sekä tulorahoituksen korjauseristä Investointimenot Investointimenot ovat yhteensä 84,5 miljoonaa euroa, mikä on 5,5 miljoonaa euroa eli 6,5 % vähemmän kuin vuonna Investoinneista 42,8 miljoonaa euroa kohdistuu talonrakennukseen, mikä on 5,8 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna Kaupungin investointibudjetin ulkopuoliset hankkeet mukaan lukien vuoden 2012 investointien yhteismäärä on 106,8 miljoonaa euroa joka on 3,3 miljoonaa ( +3,1 %) enemmän kuin vuonna 2011.