Tapio Ahokallio. Filosofia Prima Nova. Opettajan aineisto

Transkriptio

1 Tapio Ahokallio Filosofia Prima Nova Opettajan aineisto Kirjapaja 2006 ISBN

2 Tapio Ahokallio ja Kirjapaja Oy Helsinki 2006 taitto ja graafinen suunnittelu Tarja Lamberg, Macset Oy ISBN

3 Sisällys Johdanto Opettajanmateriaalin peruselementit Elämystehtävät Aiheeseen johdattavat kysymykset Koko jakson I IX esittevät käsitekartat Taulukot ja suppeampien aihekokonaisuuksien käsitekartat Yksilö-, pari- ja ryhmätyötehtävät Lisätekstit Lisätehtäviä oppilaiden aktivoimiseksi filosofian peruskurssilla Filosofian peruskurssin läpäisytehtävä Eettinen projekti Filosofian peruskurssin kurssikoe ja arviointi Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun OPS 2006 / filosofia I Mitä on filosofia? Filosofia on Käsityksiä siitä, mitä filosofia on Kysymyksiä Elämystehtävät Filosofian peruskysymyksiä ja osa-alueita Filosofian vuorella filosofian osa-alueet minkä tieteenalan kysymyksiä, tutkimuskohteita tai väitteitä seuraavat lauseet ovat? (oppikirjan kuvio s. 12) Maailmankuva+etiikka+moraali=maailmankatsomus Filosofia on taitoaine käsitteellistämisharjoitus Lisätehtäviä II Ontologia filosofian kohteena antiikin Kreikassa Elämystehtävät Käsitekartta jaksosta II Taustaa, ydinasiat Ryhmätehtäviä antiikin filosofiasta Sokrateen käsitys järjestä, sielusta ja niiden vaikutuksesta Platonin käsitys ideasta Platonin kuolematon sielu Aristoteleen kategoriat Substanssi-kategorian abstraktiotikkaat Aristoteleen klassista logiikkaa Filosofia on taitoaine logiikkaharjoituksia Lisätehtäviä

4 III Etiikka elämäntaidon perustana Elämystehtävät Mitä onni on? Platonin käsitys hallintomuotojen muutoksista Platonin vertaus sielun vaunuista ja kardinaalihyveistä Sovella Aristoteleen keskitien etiikkaa Dramatisoikaa ongelmatilanteita ja tunnistakaa arvoasenteita Etiikan peruskysymyksiä ja -teorioita sekä näkökulmia hyvän käsitteeseen Tehtävä hyvä-käsitteen merkityksistä Lisäaineisto ja -tehtävä etiikan peruskysymyksistä ja -suuntauksista Dramatisoikaa erilaisten etiikkojen kohtaamisia Lisätehtäviä IV Filosofia teologian palvelijana keskiajalla Kysymyksiä Käsitekartta jaksosta IV Jumala kätkeytyy? Kiista yleiskäsitteistä Filosofisen teologian peruskysymys: mitä tarkoitetaan sanalla jumala? Tuomas Akvinolaisen metafysiikka, ontologia ja teologia Ryhmätyö: erilaisin hatuin jumalatutkimukseen Onko jumalaa? Ei, koska... En tiedä, koska... On, koska Lisätehtäviä V Yhteiskuntafiolosofia ja antropologia korostuvat uuden ajan alussa Elämystehtävät Kysymyksiä Käsitekartta jaksosta V Oikeudenmukaisuuden käsite ja pohdintatehtävä Yhteiskuntasopimus valistusajan uusi tarina yhteiskunnan synnystä Anarkismin suuntauksia Ihmisoikeusjulistus ja pohdintatehtävä Muhammedin pilakuvista Yhteiskuntafilosofian suuntauksia ja pohdintatehtävä Descartes: Dubito, cogito, ergo sum Pohdi erilaisia antropologioita Tietoisuus filosofisena ongelmana Mikä erottaa ihmisen muista eliöistä? Mitä on ihminen, kehoa vai ajattelua? yhteenkasvaneet kaksoset Lisätehtäviä

5 VI Tietoteoria valistusajan filosofiassa Elämystehtävät Tietoteorian kysymyksiä Käsitekartta jaksosta VI Humen empirismi Kant yhdistää empirismin ja rationalismin Erilaisia tietoasenteita ja niiden kritiikkiä Filosofia on taitoaine merkityskolmio Lauseiden tietoteoreettinen analyysitehtävä Tutki oppikirjojasi Kertausta Lisätehtäviä VII Kehitysfilosofian vuosisata Elämystehtävät Kysymyksiä Käsitekartta jaksosta VII luvun kehitysfilosofioita Hegelin idealistinen dialektiikka Marxin dialektis-materialistinen kehitysfilosofia marxismin perususkomuksiin esitettyä kritiikkiä ja niiden arviointia ryhmätyö Eräs tulkinta Nietzschestä (liittyy oppikirjan kuvatekstiin s. 126) Sitaatteja Nietzscheltä Nietzschen elämänfilosofia protestina Ajatuskokeilu: kausaalisuus / teleologisuus, determinismi / indeterminismi Tahdonvapauden ongelma Kertausta: Hegel vastaan Marx Lisätehtäviä VIII Moniarvoinen 1900-luku Elämystehtävät Tieteen päiväkieli ja taiteen yökieli eli johdatusta tieteen- ja elämänfilosofiaan Käsitekartta jaksosta VIII luvun tieteen- ja elämänfilosofioiden linjauksia Wittgensteinin kaksi vaihetta Looginen positivismi ja looginen empirismi Totuusteorioiden testausta Kaksi pähkähullua päätelmää Maa ei liiku Husserlin hätkähdyttävä artikkeli Eksistentialismi Kauneuden filosofiaa Lisätehtäviä

6 IX Kirjoittamaton 2000-luku Elämystehtävät Käsitekartta jaksosta IX Feminismin monet kasvot sekä maskulismi ryhmätyö Ekofilosofian suuntia ja niiden juuria sekä ilmenemismuotoja Teknologian arviointikaava Korvaako luonnontiede metafysiikan? Miten filosofia näkyy aikamme kulttuurissa? Rockin filosofisia ulottuvuuksia Kulttuurifilosofista pohdintaa huumeriippuvuuden motiiveista, indikaattoreista ja ennaltaehkäisystä Filosofointia futurologian äärellä eli Suomi vuonna 2017 neljä mahdollista mallia Lisätehtäviä

7 Johdanto Käsillä oleva opettajanmateriaali liittyy lukion filosofian kaikille pakollisen kurssin (FI 1) oppikirjaan Ahokallio Tiilikainen: Filosofia Prima Nova (Kirjapaja 2005). Filosofia Prima Novan ote on kronologis-temaattis-henkilöhistoriallinen. Kronologia antaa vankan rakenteen, joka kytkee samalla filosofian omaan kulttuuritaustaansa ja auttaa integroimaan opetusta muihin oppiaineisiin. Kronologia näkyy tiivistettynä kirjan kannen takakäänteessä (filosofian aikataulukko). Teos on myös temaattinen niin, että kunkin aikakauden yhteydessä nostetaan esille se filosofian osa-alue, jonka voidaan katsoa olleen korostetusti esillä juuri ko. aikakautena. Temaattisuus antaa sisällölle jäntevyyttä, ja samalla vältytään yksipuoliseen kronologiaan liittyviltä ongelmilta. Jaksojen II VIII alussa esitellään käsillä olevan teeman peruskäsitteitä (etiikka / hyvä, yhteiskuntafilosofia / oikeudenmukaisuus ja niin edelleen), ja parissa jaksossa on kokonainen luku jossa linjataan teemaa nykypäiviin saakka (luvut 4 ja 8). Teemat näkyvät tiivistettynä kirjan kannen etukäänteessä (filosofian osa-alueet). Henkilöhistoriallisuus merkitsee sitä, että kunkin filosofian osa-alueen tai ongelman perusratkaisuja esittäneet avainfilosofit tarjotaan erilaisten ismien edustajina, aatteellisina mannekiineina. Näin aatteet ja ismit saavat ihmiskasvot, ja filosofien persoonallisuudet tuovat oman tärkeän oheisviestinsä heidän esittämiensä ajatusten kyytipojiksi. Koska filosofia koetaan usein vaikeaksi oppiaineeksi, vaatii opettajalta kenties tavallista enemmän, jotta opetustuokioissa tavoitettaisiin riittävästi konstruktivistista kosketuspintaa filosofian substanssin ja oppilaiden elämismaailman välille. Tämän pedagogisen työstämisen avuksi oheinen materiaali on laadittu. Tällaisen oppilaiden elämismaailmaa ja filosofian substanssia yhdistävän laastin laadinta ei ole filosofisesti epämielekästä tai kyseenalaista popularisointia, vaan itse filosofian substanssista nouseva projekti. Sillä kuten Heideggerkin toteaa, ei filosofia ole jotain sellaista, mitä ihminen joutuu haeskelemaan jostain ulkopuoleltaan, vaan se kätkeytyy jokaisen ihmisen olemassaoloon. Tähän olemassaoloomme kätkeytyvän filosofisen substanssin avaamiseen tämä opettajanmateriaali tahtoo tarjota virikkeitä lukion filosofian opettajalle. Oheinen materiaali on syntynyt tekijän opetustyössä ja testattu Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa. Joitakin virikkeitä kuten muutamista lähdeviitteistä ilmenee olen saanut myös filosofian opetusharjoittelijoilta. Matti Tiilikainen on kommentoinut oheista materiaalia sen syntyvaiheissa, mistä olen hänelle kiitollinen. Helsingissä Tapio Ahokallio 7

8 Opettajanmateriaalin peruselementit Tämä opettajanmateriaali ei tarjoa valmiita tuntisuunnitelmia vaan virikkeitä, joita voi käyttää monin eri tavoin. Samalla ote on korostetun käytännöllinen niin, että miltei jokaiseen virikkeeseen liittyy jonkinlainen käyttötapa mutta joka on vain yksi monista mahdollisuuksista. Useat virikkeistä ovat hyvin suppeita ja ilman selityksiä. Ne edellyttävät siis opettajalta filosofisia lisätietoja ja -valmiuksia. Virikkeet ovat syntyneet useiden kurssien aikana ja ne menevät monin tavoin toistensa päälle ja lomaan. Tämä merkitsee, että virikkeistä voi käyttää vain osan aina yhdellä kurssilla. Materiaali koostuu tietyistä peruselementeistä, jotka toistuvat luvusta toiseen edetessä. 1. Elämystehtävät Elämystehtävät voi antaa kotitehtäviksi tunnin lopussa elämykselliseksi johdatukseksi, kun ollaan siirtymässä uuteen jaksoon. Ne edustavat hieman poikkeavia kotitehtäviä, jotka jäävät luultavasti pysyvämmin mieleen kuin tavanomaiset läksyt. Tehtävät voi käydä läpi seuraavan tunnin aikana, kun oppilaat kertovat kokemuksiaan. On hyvä tarjota samalla kertaa useampia tehtäviä, joista oppilaat valitsevat yhden. Valintaa helpottaa se, jos tehtävien otsikot esitetään oppilaille kirjoitettuina ja saate sanallisesti. Tehtäväksiannossa kannattaa lukea vain puolilihavat tekstinosat, jolloin loput tekstit toimivat virikkeinä ja välineinä kokoavan pohdinnan yhteydessä seuraavalla tunnilla. Lopuksi varmistetaan, että kaikki ovat valinneet jonkin tarjolla olevista. Näin saadaan seuraavan tunnin alussa kirjoa, jonka läpikäymisessä vältetään samojen asioiden toistoa, ja tulos on monivivahteisempi kuin jos kaikilla olisi samat tehtävät suoritettavanaan. Kirjon laajuuden voi varmistaa myös niin, että yksi rivi äänestää tehtäväkseen jonkin tehtävän, toinen rivi jonkin toisen tehtävän ja niin edelleen Tehtävät toimivat konstruktivistisesti, elämyksellisinä johdantoina seuraavalla tunnilla esille tulevaan asiaan. Tehtäviä on ohessa muokattu ja tulkittu filosofian eri osa-alueita ajatellen ja oppikirjaa myötäillen. Opettajan on ehkä hyvä silmätä koko tehtäväkuvausta alkuperäisestä lähteestä (Roger-Pol Droit, Kuori omena päässäsi, Tammi 2002), joka kannattaa hankkia itselleen, ja johon viittaavat tehtävien lopussa suluissa olevat numerot; niiden avulla tehtävät on helppo löytää Droitin teoksesta. 2. Aiheeseen johdattavat kysymykset Tässä materiaalissa annetaan jokaiseen jaksoon I IX liittyviä, aiheeseen johdattavia lisäkysymyksiä niiden lisäksi, jotka sisältyvät oppikirjaan. Kysymykset elämystehtävien lisäksi tavallaan aktivoivat sen aallonpituuden, jolle ollaan siirtymässä. 3. Koko jaksoa esittävät käsitekartat Jokaiseen jaksoon liittyy käsitekartta, joka kokoaa visuaalisesti jakson pääasiat. Monen oppilaan on helpompi näin hahmottaa kokonaisuuksia. Kun opetuksen yhteydessä uppoudutaan erilaisiin osakysymyksiin, käsitekartta antaa aina mahdollisuuden palata suurten linjojen äärelle. 4. Taulukot ja suppeampien aihekokonaisuuksien käsitekartat Yksinkertaisten taulukoiden muotoon on koottu eri osa-alueiden tai ongelmien perusratkai- 8

9 suja, niiden esittäjiä ja ajatuskulkuja. Pelkistäessään taulukot auttavat opiskelijaa saamaan otteen pääasioista, jolloin ajatusmallit pysyvät mielekkäästi paremmin koossa. Suppeampia aihekokonaisuuksia esittelevät käsitekartat, jotka visualisoivat ajatuskulkujen loogista rakennetta antavat aiheelle silminnähtävää sisäistä koherenssia. 5. Yksilö-, pari- ja ryhmätyötehtävät Materiaaliin sisältyy monenlaisia yksilö-, pari- tai ryhmätyöskentelyyn soveltuvia analyysitehtäviä. Ne aktivoivat opiskelijat ajattelemaan itse, sillä oppiminen on tärkeämpää kuin opettaminen, ja parhaiten opitaan tekemällä itse, learning by doing. Pienryhmätyöskentely auttaa oppilaita myös aktiivisesti keskustelemaan vertaisryhmässä käsiteltävästä asiasta, jolloin mahdollisuudet löytää oma tie ja ilmaisu käsiteltävään asiaan lisääntyvät. Tärkeää on muistaa tällöin ryhmätyön perussäännöt: 1. ensin instruktio, 2. vasta sitten ryhmiin meno, 3. varmistus, että tehtävä on ymmärretty ja kaikki ryhmät päässeet työn alkuun ja 4. ryhmien hajottaminen ja 5. vasta sitten ryhmien tuotosten esittely mielellään niin, että koko ryhmä esittelee luokan edessä työnsä tulokset. Näin saadaan esiintymiskokemusta ja totutellaan filosofisten käsitteiden käyttöä ja soveltamista osaksi omaa kielipeliä. Koska analyysitehtävien osaelementit ovat usein jännitteessä keskenään, ryhmätuotosten käsittely antaa luontevan mahdollisuuden argumentointiin, kriittiseen pohdintaan ja hedelmälliseen väittelyyn. Pedagogisesti on tärkeää, että se voidaan tehdä aina myös osin projektiivisesti, sillä kysymyshän on filosofien keskenään kiistelevistä ajatuksista, jolloin ei ole tarvis pakottaa opiskelijaa omakohtaisiin näkemyksiin ellei hän itse ole siihen valmis. Ryhmätyötehtäviin sisältyy myös luonteeltaan soveltavia harjoituksia. Ne ottavat vauhtia filosofian substanssissa esitetyistä ajatuskuluista ja ylittävät aikakausien ja oppiaineiden rajoja. Jotkut näistä soveltuvat toteutettaviksi pedagogisen draaman keinoin. Dramatisoinnit antavat opiskelijoille mahdollisuuden kokovartalotekniikkaan ja tunteiden käsittelyyn käsitteellistysten lisäksi. Se tuo opetukseen lisää vivahteita ja tarjoaa tilaisuuden testata eri ajatuskulkuihin liittyviä tunneseuraamuksia. 6. Lisätekstit Materiaaliin sisältyy myös lisätekstejä. Lyhyytensä tähden ne soveltuvat analyysitehtävien aineistoiksi tai myös yhteisesti käsiteltäviksi. Usein on hyödyllistä, että oppilaat lukevat tekstin esimerkiksi vuorotellen ääneen, samalla kun se on kaikkien näkyville heijastettuna. Näin opiskelija saa tilaisuuden paneutua asiaan, aineisto tulee tavallaan yhteisesti jaetuksi, ja heijastettuna se on koko ajan muistuttamassa, mistä erilaiset keskustelun yhteydessä esitetyt ajatuskulut olivat lähtöisin. 7. Lisätehtäviä oppilaiden aktivoimiseksi filosofian peruskurssilla Lisätehtävien lähtökohtana on ajatus Oppiminen on tärkeämpää kuin opettaminen. Ajatelman yksi sovellus tarkoittaa sitä, kuinka tärkeää on varmistaa, että opiskelijassa todella tapahtuu jotain opetussuunnitelmien suuntaista, että hän prosessoi esillä olevaa asiaa oman konstruktivistisen oppimisensa mahdollistamiseksi. Seuraavien virikkeiden yhteinen nimittäjä on opetusvirike, joka panee opiskelijassa jotain liikkeelle niin, että hän prosessoi jonkin tuotoksen, joka kertoo oppimisesta. 9

10 Koko kurssin mittaisia projekteja Filosofian kurssi lauluna Kurssin alussa valitaan yhteisesti filosofian kurssin yhteinen sävel, laulu, jolla kurssin pääasiat pitkin matkaa ja lopuksi lauletaan. Sopivaksi katsotulla tavalla jaetaan tehtävät niin, että sepitetään säkeistöjä aina esim. yhden jakson jälkeen. Ryhmä 1 sepittää jakson I pääasiat valitun laulun tavutettuun perusmuottiin, ryhmä 2 taas jakson II jne. Valmistuneet säkeistöt pidetään esillä luokan perällä, niitä täydenentään pitkin matkaa ja lopulta meillä on kurssin yhteinen laulu filosofiasta, joka voidaan esittää vaikkapa koulun päivänavauksessa. Filosofian kurssi taulukkona Jos opiskelijajoukko koostuu enemmän matemaatikoista kuin laulajista, voidaan kurssin pääsisältö koota luokan perälle rakentuvaksi taulukoksi. Taulukon vaakatason yläindeksejä ovat esim. filosofian osa-alueet: metafysiikka (ontologia, kosmologia, antropologia, teologia), tietoteoria, etiikka, yhteiskuntafilosofia jne. tarpeen mukaan. Sitten kurssin edetessä sijoitetaan filosofi tai suuntaus vasempaan reunaan ja yritetään kirjata tiivistetysti luonnehtien hänen ontologiansa, kosmologiansa, antropologiansa jne. oikeaan ruutuun. Tehtävä ei ole ihan helppo, ja siinä joudutaan usein kurkistelemaan myös oppikirjan ulkopuolelle. Mutta lopulta saadaan aikaan aika komea koko filosofian summa, joka tyydyttää erityisesti systemaattisuuteen taipuvaisia päitä. Filosofian kurssi näytelmänä Jos taas opiskelijoiden enemmistö haluaa toimintaa tunneille, voidaan esittää koko filosofian kurssi draamoina. Jokainen jakso opiskellaan esim. niin, että kunkin ryhmän tehtävänä on tehdä ehdotus ko. jakson dramatisoimiseksi. Eniten kannatusta saanutta (tai eri ehdotuksista yhteenkoottua) versiota ryhdytään sitten rakentamaan ja lopulta esitetään. Näin edetään kaikki jaksot. Opettajan tehtävässä korostunee luennoitsijan ja konsultin rooli. Samalla saadaan koulun päivänavauksiin monta pientä pedagogista virikettä. Tämäkään tehtävä ei ole aivan helppo mutta oppimisen kannalta tehokkaampi kuin äkkiä ajatellen arvaisikaan. Filosofian kurssi sarjakuvana Jos opiskelijoiden joukossa on runsaasti piirtämisestä kiinnostuneita, voidaan filosofian kurssi tiivistää sarjakuvaksi. Sen tekemiseen voi osallistua opetusryhmä kokonaisuutena, tehtävät vain jaetaan kurssin edetessä tasapuolisesti. Tai piirtämistehtävä delegoidaan yhdelle joukolle tai yksilölle, joka suunnilleen vapautetaan muusta opiskeluun osallistumisesta. Hän/se toimii tavallaan visualisoivana kirjurina, joka dokumentoi opetussisällön esteettiseen muotoon. Lopputuloksena on usein humoristinen, jännittävä mutta myös täyttä asiaa sisältävä kuvakertomus, joka jäänee koristamaan luokan seinää pitkäksi aikaa ja jota voidaan käyttää myöhemmillä kursseilla virikkeenä. Kurssin viimeinen kokoava dramatisointi Dramatisoidaan esitys junassa (elämässä) matkustavista ihmisistä. Ensin kukin opiskelija nostaa sokkona lappusen, joka määrittelee hänen roolinsa junan matkustajana. Lapuissa lukevat esim. seuraavat roolit: Sokrates, Platon, Aristoteles, hedonisti, epikurolainen, kyynikko, stoalainen, skeptikko, Akvinolainen, Eckhart, Machiavelli, Rousseau, Schopenhauer, utilitaristi, Descartes, Hume, Kant, Marx, Nietzsche, Wittgenstein, Heidegger, Sartre, feministi, Linkola, Wolfgang Pauli (s ), postmodernisti. 10

11 Kukin perehtyy omaan rooliinsa. Tämä voidaan antaa myös kotitehtäväksi niin, että varsinainen dramatisointi toteutetaan vasta rooleihin perehtymisen jälkeen seuraavalla tunnilla. Varsinainen dramatisointi toteutetaan vaikkapa siten, että järjestetään luokan tuolit junavaunun mukaisella tavalla. Aluksi kaikki nukkuvat ja torkkuvat tuoleissaan. Sitten yksi matkustajista, filosofian opettaja, herää, katselee ympärilleen, hieroo unet silmistään ja alkaa pohtia, minne tämä juna (elämä) on oikein matkalla. Lopulta hän alkaa kysellä muilta matkustajilta, minne juna heidän mielestään on matkalla, mistä matkustamisessa on oikein kysymys. Kukin matkustaja tietysti esittelee itsensä ja pohdiskelee oman näkemyksensä pohjalta, minne juna on matkalla, miksi ja miten tämä matkustaminen pitäisi oikein hoitaa. Draaman loppu on vapaasti pohdittavissa. Esitys voidaan toteuttaa myös koko koululle tarjottuna päivänavauksena. Filosofian peruskurssin läpäisytehtävä Eettinen projekti Olen harrastanut myös koko kurssin ajan mukana kuljetettavaa läpäisytehtävää elämystehtävien lisäksi. Olen kutsunut sitä etiikkaprojektiksi. Etiikka on yksi filosofian osa-alue ja tarjoaa väistämättömän kosketuspinnan filosofian substanssin ja oppilaan elämismaailman välille. Kurssin alussa olen jakanut oheiset kaavakkeet ja pyytänyt opiskelijaa pohtimaan seuraavaksi kerraksi, mikä olisi hänen oma eettinen projektinsa kurssin aikana. Ajatuksena on siis se, että oppilas on tyytymätön johonkin asiaan elämässään ja tahtoo lähteä sitä korjaamaan. Eettinen projekti -paperiin hän kirjaa projektin nimen, lähtötilanteen, tavoitteen ja kuinka korjaamisyritys etenee. Projektin pitää olla samalla niin vaisu, että siitä voi kertoa koko luokalle. Joskus olen havainnollistanut hanketta esittämällä oman eettisen projektini (painon pudotus, tupakoinnin lopettaminen ynnä muuta sellaista) kurssin ajaksi, koska olen ajatellut sen joskus helpottavan lukiolaisia oman skeemansa löytämisessä. Samalla ollaan ikään kuin samassa veneessä. Seuraavalla tunnilla jokainen vuorollaan ilmoittaa suullisesti oman eettisen projektinsa. Jotkut eivät osaa ja he kertovat omasta projektistaan seuraavalla tunnilla. Usein käy niin, että he saavat virikettä toisten projekteista. Sisällöltään lukiolaisten valitsemat projektit ovat vaihdelleet melkoisesti. Kestoteemoja ovat olleet esimerkiksi oma ajankäyttö, oman huoneen siivous, aikaisempi nukkumaan meneminen, ongelmallisen ihmissuhteen (pikkuveli, äiti tms) kohentaminen, tietokonepelaamisen vähentäminen, liikunnan tai läksyjen tekemisen lisääminen. Kaiken kaikkiaan teemat ovat pintapuolisuudestaan huolimatta tarjonneet mahdollisuuden myös yllättävän syvällisiin pohdintoihin. Varsinkin kun kaiken yllä leijuu koko ajan yksi filosofian suurista kysymyksistä: onko ihminen vapaa? Kurssin aikana yleensä kerran viikossa tai kahdessa viikossa käydään läpi tunnin alussa tai lopussa lukiolaisten eettisten projektien tila. Kukin kertoo, kuinka projekti on edennyt, ja selostusten pohjalta harrastetaan pienimuotoista filosofeerausta. Projektipaperi on koko ajan opiskelijalla, ja hän palauttaa sen täytettynä kurssin lopussa. Paperia ei tietenkään arvostella mutta näin ollaan tasapuolisia ja tsekataan että kaikki ovat työnsä tehneet. 11

12 Eettinen projekti / filosofian peruskurssi NIMI (oma nimi projektin nimi) KURSSIAIKA (projektin kesto) PROJEKTIN MAAILMANKATSOMUKSELLISET PERUSELEMENTIT: MAAILMANKUVA MORAALI ETIIKKA LÄHTÖTILANNE (= maailmankuva, miten asiat ovat) PROJEKTIN TOTEUTUS (= moraalinen toiminta ja sen tulosten seuranta) PROJEKTIN PÄÄTÖSTILANNE. TAVOITETILANNE KURSSIN LOPUSSA (= eettinen arvotila) 12

13 malli Eettinen projekti / filosofian peruskurssi NIMI Tapio Ahokallio - Painon pudotus ja tupakan lopettaminen KURSSIAIKA (projektin kesto) PROJEKTIN MAAILMANKATSOMUKSELLISET PERUSELEMENTIT: MAAILMANKUVA MORAALI ETIIKKA ylipaino ja tupa- vähennä ylipainoa terveys on kointi heikentä- ja lopeta tupa- hyvä asia vät terveyttä kointi eli arvo LÄHTÖTILANNE (= maailmankuva, miten asiat ovat) - paino 86 kg - tupakointia PROJEKTIN TOTEUTUS (= moraalinen toiminta ja sen tulosten seuranta) PAINo TUPAKOINTI TO TO 1.9. TO 8.9. TO TO PROJEKTIN PÄÄTÖSTILANNE KE EETTINEN TAVOITETILANNE KURSSIN LOPUSSA - paino pudonnut 80 kg:aan - tupakointi loppunut kokonaan 13

14 Filosofian peruskurssin kurssikoe ja arviointi Koska - filosofia koetaan vaikeaksi aineeksi - asiaa tulee esille kurssin aikana runsaasti - moni opiskelija on ensi kertaa tekemisissä filosofian kanssa - parempi vähemmän mutta kunnolla kuin paljon ja sekavasti, olen jakanut oppilaille noin kurssin puolivälissä oheisen monisteen, jossa määritellään arviointia ja kurssikoetta koskevat periaatteet ja tehtävät. Se auttaa opiskelijaa kurssin aikana keskittymään erityisesti kurssikokeessa mahdollisesti esille tuleviin teemoihin. Samalla se tekee kurssikokeesta vähemmän pelottavan, sillä opiskelija tietää, mistä kysymyksistä kurssikokeen tehtävät tulevat. Kurssin viimeisellä tunnilla lukiolaisilla on ollut tilaisuus kysellä kurssikertaukseen liittyvistä kysymyksistä ja asioista, jotka ovat kenties jääneet hämäriksi. Siinä yhteydessä olen esitellyt joitakin kysymyksiä käsitekartan avulla. Jotkut essee-tehtävien käsitekartoista sisältyvät tähän materiaaliin. Niiden avulla on ollut mahdollista opettaa myös essee-vastaamisen tekniikkaa. 14

15 KURSSIMONISTE HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULU FILOSOFIAN PAKOLLINEN KURSSI FI 1 - Oppikirja: Ahokallio - Tiilikainen: Filosofia Prima Nova (Kirjapaja) - Arviointi: Läsnäolo, tuntiaktiivisuus ja kurssikoe. - Kurssikoe: Kokeessa kaksi osaa: käsite- ja essee-tehtävät A. KÄSITE-TEHTÄVÄT Käsite-tehtävät tulevat seuraavassa luettelossa mainituista käsitteistä. Käsite tulee määritellä ja antaa siihen liittyvä esimerkki tai ajatus, joka sisältyy käsitteeseen. I MITÄ ON FILOSOFIA? - filosofia - metafysiikka - ontologia - teologia - kosmologia - antropologia - tietoteoria - etiikka - estetiikka - yhteiskuntafilosofia - Humen giljotiini - teoreettinen ja käytännöllinen filosofia II ONTOLOGIA FILOSOFIAN KOHTEENA ANTIIKIN KREIKASSA - materialismi - idealismi - realismi - ideat, yleiskäsitteet - substanssi - monismi - dualismi - pluralismi - kausaliteetti - teleologia - induktio - deduktio - neljä syy-tyyppiä (Aristoteleen causat) III ETIIKKA ELÄMÄNTAIDON PERUSTANA - tekninen, inhimillinen ja arvostettu hyvä - välinearvo, itsearvo, epäarvo, yhdentekevä - utilitarismi - hedonisti - kyynikko - epikurolainen - stoalainen - skeptikko IV FILOSOFIA TEOLOGIAN PALVELIJANA KESKIAJALLA - teodikea - nominalismi - mystiikka - kaksi Akvinolaisen jumalatodistuksista - panteismi - ateismi - teismi - agnostismi - skolastiikka V YHTEISKUNTAFILOSOFIA JA ANTROPOLOGIA KOROSTUVAT UUDELLA AJALLA - machiavellismi - yhteiskuntasopimus ja sopimusteoriat - anarkismi - liberalismi - kommunitarismi - totalitarismi - kommunismi - vapaus - oikeudenmukaisuus - solipsismi - vierassieluisuuden ongelma - cogito, ergo sum - mind and body -probleema - determinismi - indeterminismi 15

16 VI TIETOTEORIA VALISTUSAJAN FILOSOFIASSA - rationalismi - empirismi - kausaalisuus ja Humen sitä koskeva kritiikki - tabula rasa - das Ding an sich - dogmatismi - relativismi - agnostismi VII KEHITYSFILOSOFIAN VUOSISATA - kehitys ja edistys - teesi - antiteesi - synteesi - dialektiikka - subjektivismi - vallantahto - yli-ihminen VIII MONIARVOINEN 1900-LUKU - looginen positivismi - fenomenologia - eksistentialismi - analyyttinen filosofia - verifiointi - falsifiointi - kielipeli - paradigma IX KIRJOITTAMATON 2000-LUKU - feminismi - ekofilosofia - utilismi, mystismi, naturismi, humanismi - moderni ja postmoderni - luonnonlaki, luonnontieteen laki, tilastollinen säännönmukaisuus - ns. metafysiikan ongelma B. ESSEE-TEHTÄVÄT Essee-tehtävät tulevat seuraavassa luettelossa mainituista kysymyksistä: 1. Platon, idealismin kantaisä 2. Aristoteleen ontologia 3. Eudaimonismi antiikin Kreikan filosofisessa etiikassa 4. Keskiajan filosofian yleisluonne 5. Sopimusteoriat valistuksen yhteiskuntafilosofiassa 6. Descartes in tietoteoria ja antropologia 7. Kantin kopernikaaninen kumous 8. Marxin yhteiskuntafilosofia 9. Wittgensteinin varhais- ja myöhäiskauden filosofiat 10. Sartren eksistentialismi 11. Jokin 2000-luvun teemoista (feminismi, ekofilosofia, luonnontieteen ja luonnonfilosofia) 16

17 Liite Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun OPS 2006 / filosofia Filosofia on koko todellisuutta ja ihmisen toimintaa siinä hahmottamaan pyrkivä oppiaine. Siinä ilmiöitä ja arvoja käsitteellistämällä pohditaan niiden merkityksiä ja merkityksellisyyttä. Tutustumalla filosofiseen kulttuuritraditioon saadaan edellytyksiä luovalle ja itsenäiselle ajattelulle ja arvioinnille. Suositus kurssien suoritusjärjestykseksi Filosofian opiskelu tulee aloittaa pakollisella kurssilla FI 1 Johdatus filosofiseen ajatteluun (suositus: ensimmäisenä lukiovuotena). Syventävät kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä FI2 (ensimmäisenä tai toisena lukiovuotena), FI3 (toisena lukiovuotena), FI4 (kolmantena lukiovuotena) ja FI5 kolmantena lukiovuotena. Kurssien itsenäinen suorittaminen Pakollista kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti, mutta syventävien kurssien kohdalla se on mahdollista rehtorin suostumuksella. Kurssien arviointi Kaikki kurssit arvioidaan numeroin asteikolla Arviointiin vaikuttavat tuntiaktiivisuuden lisäksi kurssikoe tai sitä vastaava suoritus. PAKOLLINEN KURSSI FI1, Johdatus filosofiseen ajatteluun Herää kysymys mistä on kysymys Filosofian pakollisen kurssin tavoitteena on tunnistaa ja hahmottaa filosofisia ongelmia, niihin annettuja vastauksia sekä niiden eroja ja perusteluita. Kurssin keskeisen sisällön muodostavat seuraavien kysymysten pohdinnat: Mitä tarkoittaa filosofia? Millainen on todellisuus? Millainen on aineen ja hengen välinen suhde? Onko ihminen vapaa? Mitä merkitsee tieto, tiede ja totuus? Millainen on yksilön ja yhteiskunnan suhde? Mitä on oikeudenmukaisuus ja vapaus? Mitä sisältää hyvyys, kauneus, hyvä elämä ja onnellisuus? Kysymyksiin voidaan perehtyä sekä kronologisesti että temaattisesti. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT FI2, Filosofinen etiikka Mitä onni on Filosofinen etiikka -kurssin tavoitteena on oppia kriittisyyttä ja suvaitsevaisuutta sekä perehtyä filosofisen etiikan ongelmiin, käsitteisiin ja suuntauksiin suhteuttamalla niitä myös omaan elämään. 17

18 Kurssin keskeisen sisällön muodostavat seuraavien kysymysten pohdinta: Mitä merkitsee filosofinen etiikka, moraali, normatiivinen etiikka ja metaetiikka? Miten arvoja ja normeja perustellaan ja mikä on niiden suhde oikeuteen, uskontoon, järkeen ja tunteeseen? Ovatko arvot ja normit objektiivisia vai subjektiivisia? Mitä tarkoitetaan klassisella hyve-etiikalla, entä seuraus- ja velvollisuusetiikalla? Mitä kuuluu hyvään elämään? Kysymyksiin voidaan perehtyä sekä kronologisesti että temaattisesti. FI3, Tiedon ja todellisuuden filosofia Tieto on valtaa Tiedon ja todellisuuden filosofia -kurssin tavoitteena on hahmottaa, arvioida ja eritellä eri katsomusten ja teorioiden käsityksiä tieteestä ja tiedosta sekä todellisuuden perusrakenteesta. Kurssin keskeisen sisällön muodostaa seuraavien kyysmysten pohdinta: Mitä tarkoittaa metafysiikka? Millaisia perusratkaisuja metafysiikassa on esitetty? Mitä on totuus ja millaisia totuusteorioita on olemassa? Mitä on tieto ja mitkä ovat sen rajat ja mahdollisuudet? Mitä on selittäminen ja ymmärtäminen luonnontieteissä ja ihmistieteissä? Mitkä ovat tieteen tutkimustavat ja kriteerit? Mitä merkitsee argumentointi ja oikea päättely? Kysymyksiin voidaan perehtyä sekä kronologisesti että temaattisesti. FI4, Yhteiskuntafilosofia Ihminen syntyy vapaana ja on kaikkialla kahleissa Yhteiskuntafilosofian kurssin tavoitteena on hahmottaa ja arvioida keskeisiä yhteiskuntafilosofisia käsitteitä ja suuntauksia, yhteiskunnan luonnetta ja instituutioita, yhteiskunnallisen järjestyksen oikeutusta sekä yksilön ja yhteiskunnan suhdetta ja poliittista toimintaa. Kurssin keskeisen sisällön muodostaa seuraavien kysymysten pohdinta: Mitä merkitsee yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus? Mitkä ovat yksilön oikeudet ja velvollisuudet? Mitä tarkoitetaan yhteiskuntasopimusteorialla, anarkismilla, utopismilla? Mitä ovat konservatismi, liberalismi, sosialismi ja niiden nykytulkinnat? Mitä sisältää feminismi, kulttuuri-identiteetti, toiseus, vieraus ja monikulttuurisuus? Kysymyksiin voidaan perehtyä sekä kronologisesti että temaattisesti. Koulukohtainen syventävä kurssi FI5, Lukion filosofian kertauskurssi Lukion filosofian kertauskurssin tavoitteena on kerrata lukion filosofian kurssit ja auttaa näin vastaamaan reaalikokeessa filosofiaan. Suotavaa on, että ennen tätä kurssia on suoritettu kaikki filosofian kurssit FI1-FI4. Mahdollisesti puuttuvan kurssin voi suorittaa itsenäisesti tämän kurssin FI5 aikana. Kurssin keskeisen sisällön muodostavat aiemmat filosofian kurssit. 18

19 I Mitä on filosofia? 1. Filosofia on... l TIETEIDEN ÄITI Ensimmäisenä itsenäistyi matematiikka (vanhalla ajalla), viimeksi psykologia (1800- luvulla). l TIETEIDEN SYDÄN logiikka, formaaliset tieteet tieteenfilosofia: tieteellisen tutkimuksen perusoletukset, tutkimusperiaatteet ja tulosten pohdinta erityistieteiden filosofiat: yhteiskuntafilosofia, historianfilosofia, kauneuden filosofia erityistieteiden tuloksista kokonaisuuden rakentaminen l KOKONAISUUDEN HAHMOTTAMISTA JA YLEISSIVISTYSTÄ spesialistien aika, etuja ja haittoja? yleissivistys: ammatista riippumatonta, ihmisenä olemiseen liittyvien kysymysten pohdintaa elämän arvosta, tavoista, mielestä ja tarkoituksesta l FILOSOFINEN YLEISSIVISTYS Pyrkimystä oman maailmankatsomuksen muodostamiseksi ja ilmaisemiseksi ajatusten eli käsitteiden avulla miten asiat ovat?>maailmankuva miten asioiden pitäisi olla?>etiikka miten siitä miten on päästään sitä kohti miten pitäisi olla? > MORAALI Maailmankuva+Moraali+Etiikka = Maailmankatsomus l KANSALAISOIKEUS JA -VELVOLLISUUS demokratiassa kansa päättää resurssien jaosta l TIETEENALA YLIOPISTOSSA, OPPIAINE LUKIOSSA 2. Käsityksiä siitä, mitä filosofia on l PLATON: tiedonhalua, vastaamista seuraaviin kysymyksiin Mitä on totuus hyvyys kauneus? 19

20 I Mitä on filosofia? l KANT: tiedonhalua, vastaamista seuraaviin kysymyksiin Mitä voin tietää? Miten minun tulee toimia? Mitä saan toivoa? Mitä on ihminen? l Aristoteles: ihmettelyä l Descartes: epäilyä l Nietzsche: syvimpien viettien toteuttamista l Heidegger: elämän mielen etsimistä ja tietoisuutta kuolemasta Mikä ylläolevista tukee lähinnä sitä käsitystä, joka sinulla on ollut filosofiasta? 3. Kysymyksiä Osaavatko eläimet ajatella? Mistä tiedät että myös muut ihmiset ajattelevat? Millaiset tilanteet pakottavat ihmiset ajattelemaan? Kuinka paljon ihmisen ajatukset ohjaavat hänen elämäänsä? Mitkä ovat parhaat viimeaikaiset a) oivalluksesi, b) kuulemasi vitsit? Mikä on tuon kuulemasi vitsin juju, joka tekee siitä vitsin? Mihin tuolla vitsillä tähdätään, miksi se on syntynyt ja miksi sitä kerrotaan? Jos vitsiin sisältyy jonkinlainen viesti tai tarkoitusperä, niin sisältyykö olemassaoloon ja elämään jokin viesti? Millainen viesti löytyy sinun tähänastisesta elämästäsi? Muotoile yksi lause, joka kertoo elämääsi kätkeytyvästä sanomasta (mihin suuntaan elämä kulkenut, miltä tuntunut, minne hakeutumassa, mitä löytynyt yms.). 4. Elämystehtävät 1) LASKE TUHANTEEN (22) Se vie noin 15 minuuttia. Tehtävä vaikuttaa yksitoikkoiselta mutta onko se sitä? Mitä tuli mieleen? Miltä luku tuhat vaikuttaa tämän jälkeen? Entä tuhat kertaa tuhat (kertaa tuhat), entä äärettömyys? Tuloksena on parhaimmillaan vaikutelma käsitteellisen maailman huikeasta avaruudesta. 2) SYÖ NIMETÖNTÄ AINETTA (30) Sen mahdollistaa käynti esim. etnisessä ravintolassa, jossa saat maistaa ruokaa tai maustetta, jota et ole ennen kohdannut. Mitä meiltä puuttuu nimen puuttuessa? Maku on selkeä ja kokonainen. Mitä siitä puuttuu, kun et tiedä sen nimeä? Miten maun käsitteellistäminen etenee? Mitä tulee lisää, kun saat tietää ruuan ja maun nimen? 20