Tapio Ahokallio. Filosofia Prima Nova. Opettajan aineisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tapio Ahokallio. Filosofia Prima Nova. Opettajan aineisto"

Transkriptio

1 Tapio Ahokallio Filosofia Prima Nova Opettajan aineisto Kirjapaja 2006 ISBN

2 Tapio Ahokallio ja Kirjapaja Oy Helsinki 2006 taitto ja graafinen suunnittelu Tarja Lamberg, Macset Oy ISBN

3 Sisällys Johdanto Opettajanmateriaalin peruselementit Elämystehtävät Aiheeseen johdattavat kysymykset Koko jakson I IX esittevät käsitekartat Taulukot ja suppeampien aihekokonaisuuksien käsitekartat Yksilö-, pari- ja ryhmätyötehtävät Lisätekstit Lisätehtäviä oppilaiden aktivoimiseksi filosofian peruskurssilla Filosofian peruskurssin läpäisytehtävä Eettinen projekti Filosofian peruskurssin kurssikoe ja arviointi Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun OPS 2006 / filosofia I Mitä on filosofia? Filosofia on Käsityksiä siitä, mitä filosofia on Kysymyksiä Elämystehtävät Filosofian peruskysymyksiä ja osa-alueita Filosofian vuorella filosofian osa-alueet minkä tieteenalan kysymyksiä, tutkimuskohteita tai väitteitä seuraavat lauseet ovat? (oppikirjan kuvio s. 12) Maailmankuva+etiikka+moraali=maailmankatsomus Filosofia on taitoaine käsitteellistämisharjoitus Lisätehtäviä II Ontologia filosofian kohteena antiikin Kreikassa Elämystehtävät Käsitekartta jaksosta II Taustaa, ydinasiat Ryhmätehtäviä antiikin filosofiasta Sokrateen käsitys järjestä, sielusta ja niiden vaikutuksesta Platonin käsitys ideasta Platonin kuolematon sielu Aristoteleen kategoriat Substanssi-kategorian abstraktiotikkaat Aristoteleen klassista logiikkaa Filosofia on taitoaine logiikkaharjoituksia Lisätehtäviä

4 III Etiikka elämäntaidon perustana Elämystehtävät Mitä onni on? Platonin käsitys hallintomuotojen muutoksista Platonin vertaus sielun vaunuista ja kardinaalihyveistä Sovella Aristoteleen keskitien etiikkaa Dramatisoikaa ongelmatilanteita ja tunnistakaa arvoasenteita Etiikan peruskysymyksiä ja -teorioita sekä näkökulmia hyvän käsitteeseen Tehtävä hyvä-käsitteen merkityksistä Lisäaineisto ja -tehtävä etiikan peruskysymyksistä ja -suuntauksista Dramatisoikaa erilaisten etiikkojen kohtaamisia Lisätehtäviä IV Filosofia teologian palvelijana keskiajalla Kysymyksiä Käsitekartta jaksosta IV Jumala kätkeytyy? Kiista yleiskäsitteistä Filosofisen teologian peruskysymys: mitä tarkoitetaan sanalla jumala? Tuomas Akvinolaisen metafysiikka, ontologia ja teologia Ryhmätyö: erilaisin hatuin jumalatutkimukseen Onko jumalaa? Ei, koska... En tiedä, koska... On, koska Lisätehtäviä V Yhteiskuntafiolosofia ja antropologia korostuvat uuden ajan alussa Elämystehtävät Kysymyksiä Käsitekartta jaksosta V Oikeudenmukaisuuden käsite ja pohdintatehtävä Yhteiskuntasopimus valistusajan uusi tarina yhteiskunnan synnystä Anarkismin suuntauksia Ihmisoikeusjulistus ja pohdintatehtävä Muhammedin pilakuvista Yhteiskuntafilosofian suuntauksia ja pohdintatehtävä Descartes: Dubito, cogito, ergo sum Pohdi erilaisia antropologioita Tietoisuus filosofisena ongelmana Mikä erottaa ihmisen muista eliöistä? Mitä on ihminen, kehoa vai ajattelua? yhteenkasvaneet kaksoset Lisätehtäviä

5 VI Tietoteoria valistusajan filosofiassa Elämystehtävät Tietoteorian kysymyksiä Käsitekartta jaksosta VI Humen empirismi Kant yhdistää empirismin ja rationalismin Erilaisia tietoasenteita ja niiden kritiikkiä Filosofia on taitoaine merkityskolmio Lauseiden tietoteoreettinen analyysitehtävä Tutki oppikirjojasi Kertausta Lisätehtäviä VII Kehitysfilosofian vuosisata Elämystehtävät Kysymyksiä Käsitekartta jaksosta VII luvun kehitysfilosofioita Hegelin idealistinen dialektiikka Marxin dialektis-materialistinen kehitysfilosofia marxismin perususkomuksiin esitettyä kritiikkiä ja niiden arviointia ryhmätyö Eräs tulkinta Nietzschestä (liittyy oppikirjan kuvatekstiin s. 126) Sitaatteja Nietzscheltä Nietzschen elämänfilosofia protestina Ajatuskokeilu: kausaalisuus / teleologisuus, determinismi / indeterminismi Tahdonvapauden ongelma Kertausta: Hegel vastaan Marx Lisätehtäviä VIII Moniarvoinen 1900-luku Elämystehtävät Tieteen päiväkieli ja taiteen yökieli eli johdatusta tieteen- ja elämänfilosofiaan Käsitekartta jaksosta VIII luvun tieteen- ja elämänfilosofioiden linjauksia Wittgensteinin kaksi vaihetta Looginen positivismi ja looginen empirismi Totuusteorioiden testausta Kaksi pähkähullua päätelmää Maa ei liiku Husserlin hätkähdyttävä artikkeli Eksistentialismi Kauneuden filosofiaa Lisätehtäviä

6 IX Kirjoittamaton 2000-luku Elämystehtävät Käsitekartta jaksosta IX Feminismin monet kasvot sekä maskulismi ryhmätyö Ekofilosofian suuntia ja niiden juuria sekä ilmenemismuotoja Teknologian arviointikaava Korvaako luonnontiede metafysiikan? Miten filosofia näkyy aikamme kulttuurissa? Rockin filosofisia ulottuvuuksia Kulttuurifilosofista pohdintaa huumeriippuvuuden motiiveista, indikaattoreista ja ennaltaehkäisystä Filosofointia futurologian äärellä eli Suomi vuonna 2017 neljä mahdollista mallia Lisätehtäviä

7 Johdanto Käsillä oleva opettajanmateriaali liittyy lukion filosofian kaikille pakollisen kurssin (FI 1) oppikirjaan Ahokallio Tiilikainen: Filosofia Prima Nova (Kirjapaja 2005). Filosofia Prima Novan ote on kronologis-temaattis-henkilöhistoriallinen. Kronologia antaa vankan rakenteen, joka kytkee samalla filosofian omaan kulttuuritaustaansa ja auttaa integroimaan opetusta muihin oppiaineisiin. Kronologia näkyy tiivistettynä kirjan kannen takakäänteessä (filosofian aikataulukko). Teos on myös temaattinen niin, että kunkin aikakauden yhteydessä nostetaan esille se filosofian osa-alue, jonka voidaan katsoa olleen korostetusti esillä juuri ko. aikakautena. Temaattisuus antaa sisällölle jäntevyyttä, ja samalla vältytään yksipuoliseen kronologiaan liittyviltä ongelmilta. Jaksojen II VIII alussa esitellään käsillä olevan teeman peruskäsitteitä (etiikka / hyvä, yhteiskuntafilosofia / oikeudenmukaisuus ja niin edelleen), ja parissa jaksossa on kokonainen luku jossa linjataan teemaa nykypäiviin saakka (luvut 4 ja 8). Teemat näkyvät tiivistettynä kirjan kannen etukäänteessä (filosofian osa-alueet). Henkilöhistoriallisuus merkitsee sitä, että kunkin filosofian osa-alueen tai ongelman perusratkaisuja esittäneet avainfilosofit tarjotaan erilaisten ismien edustajina, aatteellisina mannekiineina. Näin aatteet ja ismit saavat ihmiskasvot, ja filosofien persoonallisuudet tuovat oman tärkeän oheisviestinsä heidän esittämiensä ajatusten kyytipojiksi. Koska filosofia koetaan usein vaikeaksi oppiaineeksi, vaatii opettajalta kenties tavallista enemmän, jotta opetustuokioissa tavoitettaisiin riittävästi konstruktivistista kosketuspintaa filosofian substanssin ja oppilaiden elämismaailman välille. Tämän pedagogisen työstämisen avuksi oheinen materiaali on laadittu. Tällaisen oppilaiden elämismaailmaa ja filosofian substanssia yhdistävän laastin laadinta ei ole filosofisesti epämielekästä tai kyseenalaista popularisointia, vaan itse filosofian substanssista nouseva projekti. Sillä kuten Heideggerkin toteaa, ei filosofia ole jotain sellaista, mitä ihminen joutuu haeskelemaan jostain ulkopuoleltaan, vaan se kätkeytyy jokaisen ihmisen olemassaoloon. Tähän olemassaoloomme kätkeytyvän filosofisen substanssin avaamiseen tämä opettajanmateriaali tahtoo tarjota virikkeitä lukion filosofian opettajalle. Oheinen materiaali on syntynyt tekijän opetustyössä ja testattu Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa. Joitakin virikkeitä kuten muutamista lähdeviitteistä ilmenee olen saanut myös filosofian opetusharjoittelijoilta. Matti Tiilikainen on kommentoinut oheista materiaalia sen syntyvaiheissa, mistä olen hänelle kiitollinen. Helsingissä Tapio Ahokallio 7

8 Opettajanmateriaalin peruselementit Tämä opettajanmateriaali ei tarjoa valmiita tuntisuunnitelmia vaan virikkeitä, joita voi käyttää monin eri tavoin. Samalla ote on korostetun käytännöllinen niin, että miltei jokaiseen virikkeeseen liittyy jonkinlainen käyttötapa mutta joka on vain yksi monista mahdollisuuksista. Useat virikkeistä ovat hyvin suppeita ja ilman selityksiä. Ne edellyttävät siis opettajalta filosofisia lisätietoja ja -valmiuksia. Virikkeet ovat syntyneet useiden kurssien aikana ja ne menevät monin tavoin toistensa päälle ja lomaan. Tämä merkitsee, että virikkeistä voi käyttää vain osan aina yhdellä kurssilla. Materiaali koostuu tietyistä peruselementeistä, jotka toistuvat luvusta toiseen edetessä. 1. Elämystehtävät Elämystehtävät voi antaa kotitehtäviksi tunnin lopussa elämykselliseksi johdatukseksi, kun ollaan siirtymässä uuteen jaksoon. Ne edustavat hieman poikkeavia kotitehtäviä, jotka jäävät luultavasti pysyvämmin mieleen kuin tavanomaiset läksyt. Tehtävät voi käydä läpi seuraavan tunnin aikana, kun oppilaat kertovat kokemuksiaan. On hyvä tarjota samalla kertaa useampia tehtäviä, joista oppilaat valitsevat yhden. Valintaa helpottaa se, jos tehtävien otsikot esitetään oppilaille kirjoitettuina ja saate sanallisesti. Tehtäväksiannossa kannattaa lukea vain puolilihavat tekstinosat, jolloin loput tekstit toimivat virikkeinä ja välineinä kokoavan pohdinnan yhteydessä seuraavalla tunnilla. Lopuksi varmistetaan, että kaikki ovat valinneet jonkin tarjolla olevista. Näin saadaan seuraavan tunnin alussa kirjoa, jonka läpikäymisessä vältetään samojen asioiden toistoa, ja tulos on monivivahteisempi kuin jos kaikilla olisi samat tehtävät suoritettavanaan. Kirjon laajuuden voi varmistaa myös niin, että yksi rivi äänestää tehtäväkseen jonkin tehtävän, toinen rivi jonkin toisen tehtävän ja niin edelleen Tehtävät toimivat konstruktivistisesti, elämyksellisinä johdantoina seuraavalla tunnilla esille tulevaan asiaan. Tehtäviä on ohessa muokattu ja tulkittu filosofian eri osa-alueita ajatellen ja oppikirjaa myötäillen. Opettajan on ehkä hyvä silmätä koko tehtäväkuvausta alkuperäisestä lähteestä (Roger-Pol Droit, Kuori omena päässäsi, Tammi 2002), joka kannattaa hankkia itselleen, ja johon viittaavat tehtävien lopussa suluissa olevat numerot; niiden avulla tehtävät on helppo löytää Droitin teoksesta. 2. Aiheeseen johdattavat kysymykset Tässä materiaalissa annetaan jokaiseen jaksoon I IX liittyviä, aiheeseen johdattavia lisäkysymyksiä niiden lisäksi, jotka sisältyvät oppikirjaan. Kysymykset elämystehtävien lisäksi tavallaan aktivoivat sen aallonpituuden, jolle ollaan siirtymässä. 3. Koko jaksoa esittävät käsitekartat Jokaiseen jaksoon liittyy käsitekartta, joka kokoaa visuaalisesti jakson pääasiat. Monen oppilaan on helpompi näin hahmottaa kokonaisuuksia. Kun opetuksen yhteydessä uppoudutaan erilaisiin osakysymyksiin, käsitekartta antaa aina mahdollisuuden palata suurten linjojen äärelle. 4. Taulukot ja suppeampien aihekokonaisuuksien käsitekartat Yksinkertaisten taulukoiden muotoon on koottu eri osa-alueiden tai ongelmien perusratkai- 8

9 suja, niiden esittäjiä ja ajatuskulkuja. Pelkistäessään taulukot auttavat opiskelijaa saamaan otteen pääasioista, jolloin ajatusmallit pysyvät mielekkäästi paremmin koossa. Suppeampia aihekokonaisuuksia esittelevät käsitekartat, jotka visualisoivat ajatuskulkujen loogista rakennetta antavat aiheelle silminnähtävää sisäistä koherenssia. 5. Yksilö-, pari- ja ryhmätyötehtävät Materiaaliin sisältyy monenlaisia yksilö-, pari- tai ryhmätyöskentelyyn soveltuvia analyysitehtäviä. Ne aktivoivat opiskelijat ajattelemaan itse, sillä oppiminen on tärkeämpää kuin opettaminen, ja parhaiten opitaan tekemällä itse, learning by doing. Pienryhmätyöskentely auttaa oppilaita myös aktiivisesti keskustelemaan vertaisryhmässä käsiteltävästä asiasta, jolloin mahdollisuudet löytää oma tie ja ilmaisu käsiteltävään asiaan lisääntyvät. Tärkeää on muistaa tällöin ryhmätyön perussäännöt: 1. ensin instruktio, 2. vasta sitten ryhmiin meno, 3. varmistus, että tehtävä on ymmärretty ja kaikki ryhmät päässeet työn alkuun ja 4. ryhmien hajottaminen ja 5. vasta sitten ryhmien tuotosten esittely mielellään niin, että koko ryhmä esittelee luokan edessä työnsä tulokset. Näin saadaan esiintymiskokemusta ja totutellaan filosofisten käsitteiden käyttöä ja soveltamista osaksi omaa kielipeliä. Koska analyysitehtävien osaelementit ovat usein jännitteessä keskenään, ryhmätuotosten käsittely antaa luontevan mahdollisuuden argumentointiin, kriittiseen pohdintaan ja hedelmälliseen väittelyyn. Pedagogisesti on tärkeää, että se voidaan tehdä aina myös osin projektiivisesti, sillä kysymyshän on filosofien keskenään kiistelevistä ajatuksista, jolloin ei ole tarvis pakottaa opiskelijaa omakohtaisiin näkemyksiin ellei hän itse ole siihen valmis. Ryhmätyötehtäviin sisältyy myös luonteeltaan soveltavia harjoituksia. Ne ottavat vauhtia filosofian substanssissa esitetyistä ajatuskuluista ja ylittävät aikakausien ja oppiaineiden rajoja. Jotkut näistä soveltuvat toteutettaviksi pedagogisen draaman keinoin. Dramatisoinnit antavat opiskelijoille mahdollisuuden kokovartalotekniikkaan ja tunteiden käsittelyyn käsitteellistysten lisäksi. Se tuo opetukseen lisää vivahteita ja tarjoaa tilaisuuden testata eri ajatuskulkuihin liittyviä tunneseuraamuksia. 6. Lisätekstit Materiaaliin sisältyy myös lisätekstejä. Lyhyytensä tähden ne soveltuvat analyysitehtävien aineistoiksi tai myös yhteisesti käsiteltäviksi. Usein on hyödyllistä, että oppilaat lukevat tekstin esimerkiksi vuorotellen ääneen, samalla kun se on kaikkien näkyville heijastettuna. Näin opiskelija saa tilaisuuden paneutua asiaan, aineisto tulee tavallaan yhteisesti jaetuksi, ja heijastettuna se on koko ajan muistuttamassa, mistä erilaiset keskustelun yhteydessä esitetyt ajatuskulut olivat lähtöisin. 7. Lisätehtäviä oppilaiden aktivoimiseksi filosofian peruskurssilla Lisätehtävien lähtökohtana on ajatus Oppiminen on tärkeämpää kuin opettaminen. Ajatelman yksi sovellus tarkoittaa sitä, kuinka tärkeää on varmistaa, että opiskelijassa todella tapahtuu jotain opetussuunnitelmien suuntaista, että hän prosessoi esillä olevaa asiaa oman konstruktivistisen oppimisensa mahdollistamiseksi. Seuraavien virikkeiden yhteinen nimittäjä on opetusvirike, joka panee opiskelijassa jotain liikkeelle niin, että hän prosessoi jonkin tuotoksen, joka kertoo oppimisesta. 9

10 Koko kurssin mittaisia projekteja Filosofian kurssi lauluna Kurssin alussa valitaan yhteisesti filosofian kurssin yhteinen sävel, laulu, jolla kurssin pääasiat pitkin matkaa ja lopuksi lauletaan. Sopivaksi katsotulla tavalla jaetaan tehtävät niin, että sepitetään säkeistöjä aina esim. yhden jakson jälkeen. Ryhmä 1 sepittää jakson I pääasiat valitun laulun tavutettuun perusmuottiin, ryhmä 2 taas jakson II jne. Valmistuneet säkeistöt pidetään esillä luokan perällä, niitä täydenentään pitkin matkaa ja lopulta meillä on kurssin yhteinen laulu filosofiasta, joka voidaan esittää vaikkapa koulun päivänavauksessa. Filosofian kurssi taulukkona Jos opiskelijajoukko koostuu enemmän matemaatikoista kuin laulajista, voidaan kurssin pääsisältö koota luokan perälle rakentuvaksi taulukoksi. Taulukon vaakatason yläindeksejä ovat esim. filosofian osa-alueet: metafysiikka (ontologia, kosmologia, antropologia, teologia), tietoteoria, etiikka, yhteiskuntafilosofia jne. tarpeen mukaan. Sitten kurssin edetessä sijoitetaan filosofi tai suuntaus vasempaan reunaan ja yritetään kirjata tiivistetysti luonnehtien hänen ontologiansa, kosmologiansa, antropologiansa jne. oikeaan ruutuun. Tehtävä ei ole ihan helppo, ja siinä joudutaan usein kurkistelemaan myös oppikirjan ulkopuolelle. Mutta lopulta saadaan aikaan aika komea koko filosofian summa, joka tyydyttää erityisesti systemaattisuuteen taipuvaisia päitä. Filosofian kurssi näytelmänä Jos taas opiskelijoiden enemmistö haluaa toimintaa tunneille, voidaan esittää koko filosofian kurssi draamoina. Jokainen jakso opiskellaan esim. niin, että kunkin ryhmän tehtävänä on tehdä ehdotus ko. jakson dramatisoimiseksi. Eniten kannatusta saanutta (tai eri ehdotuksista yhteenkoottua) versiota ryhdytään sitten rakentamaan ja lopulta esitetään. Näin edetään kaikki jaksot. Opettajan tehtävässä korostunee luennoitsijan ja konsultin rooli. Samalla saadaan koulun päivänavauksiin monta pientä pedagogista virikettä. Tämäkään tehtävä ei ole aivan helppo mutta oppimisen kannalta tehokkaampi kuin äkkiä ajatellen arvaisikaan. Filosofian kurssi sarjakuvana Jos opiskelijoiden joukossa on runsaasti piirtämisestä kiinnostuneita, voidaan filosofian kurssi tiivistää sarjakuvaksi. Sen tekemiseen voi osallistua opetusryhmä kokonaisuutena, tehtävät vain jaetaan kurssin edetessä tasapuolisesti. Tai piirtämistehtävä delegoidaan yhdelle joukolle tai yksilölle, joka suunnilleen vapautetaan muusta opiskeluun osallistumisesta. Hän/se toimii tavallaan visualisoivana kirjurina, joka dokumentoi opetussisällön esteettiseen muotoon. Lopputuloksena on usein humoristinen, jännittävä mutta myös täyttä asiaa sisältävä kuvakertomus, joka jäänee koristamaan luokan seinää pitkäksi aikaa ja jota voidaan käyttää myöhemmillä kursseilla virikkeenä. Kurssin viimeinen kokoava dramatisointi Dramatisoidaan esitys junassa (elämässä) matkustavista ihmisistä. Ensin kukin opiskelija nostaa sokkona lappusen, joka määrittelee hänen roolinsa junan matkustajana. Lapuissa lukevat esim. seuraavat roolit: Sokrates, Platon, Aristoteles, hedonisti, epikurolainen, kyynikko, stoalainen, skeptikko, Akvinolainen, Eckhart, Machiavelli, Rousseau, Schopenhauer, utilitaristi, Descartes, Hume, Kant, Marx, Nietzsche, Wittgenstein, Heidegger, Sartre, feministi, Linkola, Wolfgang Pauli (s ), postmodernisti. 10

11 Kukin perehtyy omaan rooliinsa. Tämä voidaan antaa myös kotitehtäväksi niin, että varsinainen dramatisointi toteutetaan vasta rooleihin perehtymisen jälkeen seuraavalla tunnilla. Varsinainen dramatisointi toteutetaan vaikkapa siten, että järjestetään luokan tuolit junavaunun mukaisella tavalla. Aluksi kaikki nukkuvat ja torkkuvat tuoleissaan. Sitten yksi matkustajista, filosofian opettaja, herää, katselee ympärilleen, hieroo unet silmistään ja alkaa pohtia, minne tämä juna (elämä) on oikein matkalla. Lopulta hän alkaa kysellä muilta matkustajilta, minne juna heidän mielestään on matkalla, mistä matkustamisessa on oikein kysymys. Kukin matkustaja tietysti esittelee itsensä ja pohdiskelee oman näkemyksensä pohjalta, minne juna on matkalla, miksi ja miten tämä matkustaminen pitäisi oikein hoitaa. Draaman loppu on vapaasti pohdittavissa. Esitys voidaan toteuttaa myös koko koululle tarjottuna päivänavauksena. Filosofian peruskurssin läpäisytehtävä Eettinen projekti Olen harrastanut myös koko kurssin ajan mukana kuljetettavaa läpäisytehtävää elämystehtävien lisäksi. Olen kutsunut sitä etiikkaprojektiksi. Etiikka on yksi filosofian osa-alue ja tarjoaa väistämättömän kosketuspinnan filosofian substanssin ja oppilaan elämismaailman välille. Kurssin alussa olen jakanut oheiset kaavakkeet ja pyytänyt opiskelijaa pohtimaan seuraavaksi kerraksi, mikä olisi hänen oma eettinen projektinsa kurssin aikana. Ajatuksena on siis se, että oppilas on tyytymätön johonkin asiaan elämässään ja tahtoo lähteä sitä korjaamaan. Eettinen projekti -paperiin hän kirjaa projektin nimen, lähtötilanteen, tavoitteen ja kuinka korjaamisyritys etenee. Projektin pitää olla samalla niin vaisu, että siitä voi kertoa koko luokalle. Joskus olen havainnollistanut hanketta esittämällä oman eettisen projektini (painon pudotus, tupakoinnin lopettaminen ynnä muuta sellaista) kurssin ajaksi, koska olen ajatellut sen joskus helpottavan lukiolaisia oman skeemansa löytämisessä. Samalla ollaan ikään kuin samassa veneessä. Seuraavalla tunnilla jokainen vuorollaan ilmoittaa suullisesti oman eettisen projektinsa. Jotkut eivät osaa ja he kertovat omasta projektistaan seuraavalla tunnilla. Usein käy niin, että he saavat virikettä toisten projekteista. Sisällöltään lukiolaisten valitsemat projektit ovat vaihdelleet melkoisesti. Kestoteemoja ovat olleet esimerkiksi oma ajankäyttö, oman huoneen siivous, aikaisempi nukkumaan meneminen, ongelmallisen ihmissuhteen (pikkuveli, äiti tms) kohentaminen, tietokonepelaamisen vähentäminen, liikunnan tai läksyjen tekemisen lisääminen. Kaiken kaikkiaan teemat ovat pintapuolisuudestaan huolimatta tarjonneet mahdollisuuden myös yllättävän syvällisiin pohdintoihin. Varsinkin kun kaiken yllä leijuu koko ajan yksi filosofian suurista kysymyksistä: onko ihminen vapaa? Kurssin aikana yleensä kerran viikossa tai kahdessa viikossa käydään läpi tunnin alussa tai lopussa lukiolaisten eettisten projektien tila. Kukin kertoo, kuinka projekti on edennyt, ja selostusten pohjalta harrastetaan pienimuotoista filosofeerausta. Projektipaperi on koko ajan opiskelijalla, ja hän palauttaa sen täytettynä kurssin lopussa. Paperia ei tietenkään arvostella mutta näin ollaan tasapuolisia ja tsekataan että kaikki ovat työnsä tehneet. 11

12 Eettinen projekti / filosofian peruskurssi NIMI (oma nimi projektin nimi) KURSSIAIKA (projektin kesto) PROJEKTIN MAAILMANKATSOMUKSELLISET PERUSELEMENTIT: MAAILMANKUVA MORAALI ETIIKKA LÄHTÖTILANNE (= maailmankuva, miten asiat ovat) PROJEKTIN TOTEUTUS (= moraalinen toiminta ja sen tulosten seuranta) PROJEKTIN PÄÄTÖSTILANNE. TAVOITETILANNE KURSSIN LOPUSSA (= eettinen arvotila) 12

13 malli Eettinen projekti / filosofian peruskurssi NIMI Tapio Ahokallio - Painon pudotus ja tupakan lopettaminen KURSSIAIKA (projektin kesto) PROJEKTIN MAAILMANKATSOMUKSELLISET PERUSELEMENTIT: MAAILMANKUVA MORAALI ETIIKKA ylipaino ja tupa- vähennä ylipainoa terveys on kointi heikentä- ja lopeta tupa- hyvä asia vät terveyttä kointi eli arvo LÄHTÖTILANNE (= maailmankuva, miten asiat ovat) - paino 86 kg - tupakointia PROJEKTIN TOTEUTUS (= moraalinen toiminta ja sen tulosten seuranta) PAINo TUPAKOINTI TO TO 1.9. TO 8.9. TO TO PROJEKTIN PÄÄTÖSTILANNE KE EETTINEN TAVOITETILANNE KURSSIN LOPUSSA - paino pudonnut 80 kg:aan - tupakointi loppunut kokonaan 13

14 Filosofian peruskurssin kurssikoe ja arviointi Koska - filosofia koetaan vaikeaksi aineeksi - asiaa tulee esille kurssin aikana runsaasti - moni opiskelija on ensi kertaa tekemisissä filosofian kanssa - parempi vähemmän mutta kunnolla kuin paljon ja sekavasti, olen jakanut oppilaille noin kurssin puolivälissä oheisen monisteen, jossa määritellään arviointia ja kurssikoetta koskevat periaatteet ja tehtävät. Se auttaa opiskelijaa kurssin aikana keskittymään erityisesti kurssikokeessa mahdollisesti esille tuleviin teemoihin. Samalla se tekee kurssikokeesta vähemmän pelottavan, sillä opiskelija tietää, mistä kysymyksistä kurssikokeen tehtävät tulevat. Kurssin viimeisellä tunnilla lukiolaisilla on ollut tilaisuus kysellä kurssikertaukseen liittyvistä kysymyksistä ja asioista, jotka ovat kenties jääneet hämäriksi. Siinä yhteydessä olen esitellyt joitakin kysymyksiä käsitekartan avulla. Jotkut essee-tehtävien käsitekartoista sisältyvät tähän materiaaliin. Niiden avulla on ollut mahdollista opettaa myös essee-vastaamisen tekniikkaa. 14

15 KURSSIMONISTE HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULU FILOSOFIAN PAKOLLINEN KURSSI FI 1 - Oppikirja: Ahokallio - Tiilikainen: Filosofia Prima Nova (Kirjapaja) - Arviointi: Läsnäolo, tuntiaktiivisuus ja kurssikoe. - Kurssikoe: Kokeessa kaksi osaa: käsite- ja essee-tehtävät A. KÄSITE-TEHTÄVÄT Käsite-tehtävät tulevat seuraavassa luettelossa mainituista käsitteistä. Käsite tulee määritellä ja antaa siihen liittyvä esimerkki tai ajatus, joka sisältyy käsitteeseen. I MITÄ ON FILOSOFIA? - filosofia - metafysiikka - ontologia - teologia - kosmologia - antropologia - tietoteoria - etiikka - estetiikka - yhteiskuntafilosofia - Humen giljotiini - teoreettinen ja käytännöllinen filosofia II ONTOLOGIA FILOSOFIAN KOHTEENA ANTIIKIN KREIKASSA - materialismi - idealismi - realismi - ideat, yleiskäsitteet - substanssi - monismi - dualismi - pluralismi - kausaliteetti - teleologia - induktio - deduktio - neljä syy-tyyppiä (Aristoteleen causat) III ETIIKKA ELÄMÄNTAIDON PERUSTANA - tekninen, inhimillinen ja arvostettu hyvä - välinearvo, itsearvo, epäarvo, yhdentekevä - utilitarismi - hedonisti - kyynikko - epikurolainen - stoalainen - skeptikko IV FILOSOFIA TEOLOGIAN PALVELIJANA KESKIAJALLA - teodikea - nominalismi - mystiikka - kaksi Akvinolaisen jumalatodistuksista - panteismi - ateismi - teismi - agnostismi - skolastiikka V YHTEISKUNTAFILOSOFIA JA ANTROPOLOGIA KOROSTUVAT UUDELLA AJALLA - machiavellismi - yhteiskuntasopimus ja sopimusteoriat - anarkismi - liberalismi - kommunitarismi - totalitarismi - kommunismi - vapaus - oikeudenmukaisuus - solipsismi - vierassieluisuuden ongelma - cogito, ergo sum - mind and body -probleema - determinismi - indeterminismi 15

16 VI TIETOTEORIA VALISTUSAJAN FILOSOFIASSA - rationalismi - empirismi - kausaalisuus ja Humen sitä koskeva kritiikki - tabula rasa - das Ding an sich - dogmatismi - relativismi - agnostismi VII KEHITYSFILOSOFIAN VUOSISATA - kehitys ja edistys - teesi - antiteesi - synteesi - dialektiikka - subjektivismi - vallantahto - yli-ihminen VIII MONIARVOINEN 1900-LUKU - looginen positivismi - fenomenologia - eksistentialismi - analyyttinen filosofia - verifiointi - falsifiointi - kielipeli - paradigma IX KIRJOITTAMATON 2000-LUKU - feminismi - ekofilosofia - utilismi, mystismi, naturismi, humanismi - moderni ja postmoderni - luonnonlaki, luonnontieteen laki, tilastollinen säännönmukaisuus - ns. metafysiikan ongelma B. ESSEE-TEHTÄVÄT Essee-tehtävät tulevat seuraavassa luettelossa mainituista kysymyksistä: 1. Platon, idealismin kantaisä 2. Aristoteleen ontologia 3. Eudaimonismi antiikin Kreikan filosofisessa etiikassa 4. Keskiajan filosofian yleisluonne 5. Sopimusteoriat valistuksen yhteiskuntafilosofiassa 6. Descartes in tietoteoria ja antropologia 7. Kantin kopernikaaninen kumous 8. Marxin yhteiskuntafilosofia 9. Wittgensteinin varhais- ja myöhäiskauden filosofiat 10. Sartren eksistentialismi 11. Jokin 2000-luvun teemoista (feminismi, ekofilosofia, luonnontieteen ja luonnonfilosofia) 16

17 Liite Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun OPS 2006 / filosofia Filosofia on koko todellisuutta ja ihmisen toimintaa siinä hahmottamaan pyrkivä oppiaine. Siinä ilmiöitä ja arvoja käsitteellistämällä pohditaan niiden merkityksiä ja merkityksellisyyttä. Tutustumalla filosofiseen kulttuuritraditioon saadaan edellytyksiä luovalle ja itsenäiselle ajattelulle ja arvioinnille. Suositus kurssien suoritusjärjestykseksi Filosofian opiskelu tulee aloittaa pakollisella kurssilla FI 1 Johdatus filosofiseen ajatteluun (suositus: ensimmäisenä lukiovuotena). Syventävät kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä FI2 (ensimmäisenä tai toisena lukiovuotena), FI3 (toisena lukiovuotena), FI4 (kolmantena lukiovuotena) ja FI5 kolmantena lukiovuotena. Kurssien itsenäinen suorittaminen Pakollista kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti, mutta syventävien kurssien kohdalla se on mahdollista rehtorin suostumuksella. Kurssien arviointi Kaikki kurssit arvioidaan numeroin asteikolla Arviointiin vaikuttavat tuntiaktiivisuuden lisäksi kurssikoe tai sitä vastaava suoritus. PAKOLLINEN KURSSI FI1, Johdatus filosofiseen ajatteluun Herää kysymys mistä on kysymys Filosofian pakollisen kurssin tavoitteena on tunnistaa ja hahmottaa filosofisia ongelmia, niihin annettuja vastauksia sekä niiden eroja ja perusteluita. Kurssin keskeisen sisällön muodostavat seuraavien kysymysten pohdinnat: Mitä tarkoittaa filosofia? Millainen on todellisuus? Millainen on aineen ja hengen välinen suhde? Onko ihminen vapaa? Mitä merkitsee tieto, tiede ja totuus? Millainen on yksilön ja yhteiskunnan suhde? Mitä on oikeudenmukaisuus ja vapaus? Mitä sisältää hyvyys, kauneus, hyvä elämä ja onnellisuus? Kysymyksiin voidaan perehtyä sekä kronologisesti että temaattisesti. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT FI2, Filosofinen etiikka Mitä onni on Filosofinen etiikka -kurssin tavoitteena on oppia kriittisyyttä ja suvaitsevaisuutta sekä perehtyä filosofisen etiikan ongelmiin, käsitteisiin ja suuntauksiin suhteuttamalla niitä myös omaan elämään. 17

18 Kurssin keskeisen sisällön muodostavat seuraavien kysymysten pohdinta: Mitä merkitsee filosofinen etiikka, moraali, normatiivinen etiikka ja metaetiikka? Miten arvoja ja normeja perustellaan ja mikä on niiden suhde oikeuteen, uskontoon, järkeen ja tunteeseen? Ovatko arvot ja normit objektiivisia vai subjektiivisia? Mitä tarkoitetaan klassisella hyve-etiikalla, entä seuraus- ja velvollisuusetiikalla? Mitä kuuluu hyvään elämään? Kysymyksiin voidaan perehtyä sekä kronologisesti että temaattisesti. FI3, Tiedon ja todellisuuden filosofia Tieto on valtaa Tiedon ja todellisuuden filosofia -kurssin tavoitteena on hahmottaa, arvioida ja eritellä eri katsomusten ja teorioiden käsityksiä tieteestä ja tiedosta sekä todellisuuden perusrakenteesta. Kurssin keskeisen sisällön muodostaa seuraavien kyysmysten pohdinta: Mitä tarkoittaa metafysiikka? Millaisia perusratkaisuja metafysiikassa on esitetty? Mitä on totuus ja millaisia totuusteorioita on olemassa? Mitä on tieto ja mitkä ovat sen rajat ja mahdollisuudet? Mitä on selittäminen ja ymmärtäminen luonnontieteissä ja ihmistieteissä? Mitkä ovat tieteen tutkimustavat ja kriteerit? Mitä merkitsee argumentointi ja oikea päättely? Kysymyksiin voidaan perehtyä sekä kronologisesti että temaattisesti. FI4, Yhteiskuntafilosofia Ihminen syntyy vapaana ja on kaikkialla kahleissa Yhteiskuntafilosofian kurssin tavoitteena on hahmottaa ja arvioida keskeisiä yhteiskuntafilosofisia käsitteitä ja suuntauksia, yhteiskunnan luonnetta ja instituutioita, yhteiskunnallisen järjestyksen oikeutusta sekä yksilön ja yhteiskunnan suhdetta ja poliittista toimintaa. Kurssin keskeisen sisällön muodostaa seuraavien kysymysten pohdinta: Mitä merkitsee yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus? Mitkä ovat yksilön oikeudet ja velvollisuudet? Mitä tarkoitetaan yhteiskuntasopimusteorialla, anarkismilla, utopismilla? Mitä ovat konservatismi, liberalismi, sosialismi ja niiden nykytulkinnat? Mitä sisältää feminismi, kulttuuri-identiteetti, toiseus, vieraus ja monikulttuurisuus? Kysymyksiin voidaan perehtyä sekä kronologisesti että temaattisesti. Koulukohtainen syventävä kurssi FI5, Lukion filosofian kertauskurssi Lukion filosofian kertauskurssin tavoitteena on kerrata lukion filosofian kurssit ja auttaa näin vastaamaan reaalikokeessa filosofiaan. Suotavaa on, että ennen tätä kurssia on suoritettu kaikki filosofian kurssit FI1-FI4. Mahdollisesti puuttuvan kurssin voi suorittaa itsenäisesti tämän kurssin FI5 aikana. Kurssin keskeisen sisällön muodostavat aiemmat filosofian kurssit. 18

19 I Mitä on filosofia? 1. Filosofia on... l TIETEIDEN ÄITI Ensimmäisenä itsenäistyi matematiikka (vanhalla ajalla), viimeksi psykologia (1800- luvulla). l TIETEIDEN SYDÄN logiikka, formaaliset tieteet tieteenfilosofia: tieteellisen tutkimuksen perusoletukset, tutkimusperiaatteet ja tulosten pohdinta erityistieteiden filosofiat: yhteiskuntafilosofia, historianfilosofia, kauneuden filosofia erityistieteiden tuloksista kokonaisuuden rakentaminen l KOKONAISUUDEN HAHMOTTAMISTA JA YLEISSIVISTYSTÄ spesialistien aika, etuja ja haittoja? yleissivistys: ammatista riippumatonta, ihmisenä olemiseen liittyvien kysymysten pohdintaa elämän arvosta, tavoista, mielestä ja tarkoituksesta l FILOSOFINEN YLEISSIVISTYS Pyrkimystä oman maailmankatsomuksen muodostamiseksi ja ilmaisemiseksi ajatusten eli käsitteiden avulla miten asiat ovat?>maailmankuva miten asioiden pitäisi olla?>etiikka miten siitä miten on päästään sitä kohti miten pitäisi olla? > MORAALI Maailmankuva+Moraali+Etiikka = Maailmankatsomus l KANSALAISOIKEUS JA -VELVOLLISUUS demokratiassa kansa päättää resurssien jaosta l TIETEENALA YLIOPISTOSSA, OPPIAINE LUKIOSSA 2. Käsityksiä siitä, mitä filosofia on l PLATON: tiedonhalua, vastaamista seuraaviin kysymyksiin Mitä on totuus hyvyys kauneus? 19

20 I Mitä on filosofia? l KANT: tiedonhalua, vastaamista seuraaviin kysymyksiin Mitä voin tietää? Miten minun tulee toimia? Mitä saan toivoa? Mitä on ihminen? l Aristoteles: ihmettelyä l Descartes: epäilyä l Nietzsche: syvimpien viettien toteuttamista l Heidegger: elämän mielen etsimistä ja tietoisuutta kuolemasta Mikä ylläolevista tukee lähinnä sitä käsitystä, joka sinulla on ollut filosofiasta? 3. Kysymyksiä Osaavatko eläimet ajatella? Mistä tiedät että myös muut ihmiset ajattelevat? Millaiset tilanteet pakottavat ihmiset ajattelemaan? Kuinka paljon ihmisen ajatukset ohjaavat hänen elämäänsä? Mitkä ovat parhaat viimeaikaiset a) oivalluksesi, b) kuulemasi vitsit? Mikä on tuon kuulemasi vitsin juju, joka tekee siitä vitsin? Mihin tuolla vitsillä tähdätään, miksi se on syntynyt ja miksi sitä kerrotaan? Jos vitsiin sisältyy jonkinlainen viesti tai tarkoitusperä, niin sisältyykö olemassaoloon ja elämään jokin viesti? Millainen viesti löytyy sinun tähänastisesta elämästäsi? Muotoile yksi lause, joka kertoo elämääsi kätkeytyvästä sanomasta (mihin suuntaan elämä kulkenut, miltä tuntunut, minne hakeutumassa, mitä löytynyt yms.). 4. Elämystehtävät 1) LASKE TUHANTEEN (22) Se vie noin 15 minuuttia. Tehtävä vaikuttaa yksitoikkoiselta mutta onko se sitä? Mitä tuli mieleen? Miltä luku tuhat vaikuttaa tämän jälkeen? Entä tuhat kertaa tuhat (kertaa tuhat), entä äärettömyys? Tuloksena on parhaimmillaan vaikutelma käsitteellisen maailman huikeasta avaruudesta. 2) SYÖ NIMETÖNTÄ AINETTA (30) Sen mahdollistaa käynti esim. etnisessä ravintolassa, jossa saat maistaa ruokaa tai maustetta, jota et ole ennen kohdannut. Mitä meiltä puuttuu nimen puuttuessa? Maku on selkeä ja kokonainen. Mitä siitä puuttuu, kun et tiedä sen nimeä? Miten maun käsitteellistäminen etenee? Mitä tulee lisää, kun saat tietää ruuan ja maun nimen? 20

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna)

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) 1. Filosofian luonne MITÄ FILOSOFIA ON? - Filosofia = viisauden rakkaus Ensimmäinen

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun

FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun 1. Mitä filosofia on? 2. Metafysiikka 3. Tietoteoria 4. Etiikka 5. Mitä muuta filosofia on? * Filosofian tutkielma 1. MITÄ FILOSOFIA ON? Filosofia (kr.) = viisauden

Lisätiedot

FILO. Kokeeseen valmentautuminen. http://www.tammi.fi/filo

FILO. Kokeeseen valmentautuminen. http://www.tammi.fi/filo 1 Juha Eerolainen, Olli Hakala, Arno Kotro ja Hanna Vanhanen FILOSOFIAN AINEREAALIIN VALMISTAUTUMINEN Kokeeseen valmentautuminen Yksi ohje on ylitse muiden: Lue hyvin - ja mielellään paljon! Tärppejä on

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka)

YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 6.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII) Etiikan tutkimus ja käsitteet

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15 Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?

Lisätiedot

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa.

Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa. 9.2.12 Elämänkatsomustieto Johdanto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon

Lisätiedot

Ivan Illich: Kouluttomaan yhteiskuntaan

Ivan Illich: Kouluttomaan yhteiskuntaan AINEISTO 54 Ivan Illich: Kouluttomaan yhteiskuntaan Olemme kaikki oppineet suurimman osan siitä minkä tiedämme koulun ulkopuolella. Oppilaat oppivat eniten ilman opettajiaan ja usein heistä huolimatta.

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto)

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Kurssien nimet 2016 2017 uusi OPS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI01)

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

3. Yhteisön etiikka (et3) Keskeiset sisällöt yksilöllisyys ja yhteisöllisyys ihmisen elämän piirteinä

3. Yhteisön etiikka (et3) Keskeiset sisällöt yksilöllisyys ja yhteisöllisyys ihmisen elämän piirteinä 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Se hyödyntää ihmis-, yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmisiä pidetään luonnollisina,

Lisätiedot

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Eettisten teorioiden tasot

Eettisten teorioiden tasot Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen

Lisätiedot

Kulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen. Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen

Kulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen. Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen Kulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen 28.11.2005 Kulttuuriperintöopetus Rauman normaalikoulussa Teoreettinen

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Hannele Cantell Niin Suomessa kuin ulkomaillakin on viime vuosina tullut käyttöön paljon sanoja, jotka kertovat maailman monimutkaisuudesta ja asioiden

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

2.a. Miten nykylukiossa pystyy mielestäsi toteuttamaan oppiaineiden välistä integraatiota ja ilmiökeskeistä opetusta?

2.a. Miten nykylukiossa pystyy mielestäsi toteuttamaan oppiaineiden välistä integraatiota ja ilmiökeskeistä opetusta? 2.a. Miten nykylukiossa pystyy mielestäsi toteuttamaan oppiaineiden välistä integraatiota ja ilmiökeskeistä opetusta? pystyy hyvinkin, tosin aikapula on suurin este tälle. Vaikea sanoa. Meidän lukiossamme

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto

Elämänkatsomustieto 9.2.10. Elämänkatsomustieto Koulumme elämänkatsomustiedon opetuksessa korostuu kokonaisnäkemyksellinen opetus. Tavoitteenamme on korjata, vahvistaa ja rakentaa oppilaidemme koululaisuutta, identiteettiä,

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys Tavoite Harjoitus on tarkoitettu elämäntapamuutosohjaajalle ohjaajan oman ihmiskäsityksen tiedostamiseen. Jokaisella meistä painottuu ihmiskäsityksessä joku puoli: koulutustausta, omat mielenkiinnon kohteet

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät.

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät. Vihdin lukion ensimmäisen vuoden oppikirjat lukuvuonna 2016-2017 Huom! Syksyllä 2016 lukion aloittavat opiskelevat uuden opetussuunnitelman mukaan. Ole tarkkana, että hankit juuri sen kirjan, joka listassa

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokille lukuvuonna 2016-2017. Haarajoen koulu

Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokille lukuvuonna 2016-2017. Haarajoen koulu Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokille lukuvuonna 2016-2017 Haarajoen koulu 4.3.2016 Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokkien oppilaille Uuden opetussuunnitelman mukaisesti taito-

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

MOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke

MOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke Dia 1 MOT-hanke Mat ematiikan Oppimat eriaalin Tutkimuksen hanke 2005-2006 Hämeenlinnan OKL:ssa Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 1 MOT-hanke Osallistujat:13 gradun tekijää (8 gradua)

Lisätiedot

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio 8.10.2010 ARVOT JA IHANTEET Mikä on minun mielestäni itseni arvo? TUNNE-ELÄMÄN TARPEET Ihmisellä on kaksi tunne-elämän perustarvetta rakastaa ja

Lisätiedot

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014 YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma) Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 28.10.2014 1 Etiikan luentojen tavoitteet Kerrata / oppia filosofisen etiikan

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Esa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly

Esa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly Esa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly Teknillinen korkeakoulu kevät 2007 luento II, unplugged S ystems Analysis Laboratory Helsinki University of Technology Raphael: School of

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia

Lisätiedot

O L A R I N K O U L U

O L A R I N K O U L U Tervetuloa! Olarin koulun matematiikka- ja luonnontiedeluokan tiedotustilaisuuteen Olarin koulu Olarin lukion ja Olarin matematiikkaja luonnontiede lukion yhteydessä luokat 7-9 yksi pienluokka 8lk:lla

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15 FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON USKONNONFILOSOFIA HY USKONNONFILOSOFIAA OPISKELLAAN JA TUTKITAAN SEURAAVISSA TIETEISSÄ: TEOLOGINEN TIEDEKUNTA (KRISTILLINEN PUOLI) TEOREETTINEN FILOSOFIA

Lisätiedot

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi

Lisätiedot

IKI OPETA USKONTOA UUDELLA TAVALLA! Pedagogiset periaatteet

IKI OPETA USKONTOA UUDELLA TAVALLA! Pedagogiset periaatteet IKI OPETA USKONTOA UUDELLA TAVALLA! Pedagogiset periaatteet Sisällysluettelo Opeta uskontoa uudella tavalla!... 1 IKIn neljä keskeistä periaatetta... 2 Eletty uskonto... 2 Normikriittisyys... 2 Spiraalirakenne...

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Sisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala

Lisätiedot

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Luetaan yhdessä verkoston syysseminaari 29.10. Hanna Pöyliö, KM Sanaston oppiminen kaunokirjallisuuden avulla Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Lukumummi ja -vaari -toiminnassa vapaaehtoiset seniorit

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT. Koe sisältää neljä vaihtoehtoa:

Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT. Koe sisältää neljä vaihtoehtoa: Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT Koe sisältää neljä vaihtoehtoa: I II III IV Novellianalyysi Perinnetekstin analyysi Kuva-aineiston analyysi Populaarimusiikkiaineiston

Lisätiedot

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja Minä työsuhteen päättyessä ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS - Opintopiirin työkirja Työelämään ohjauksen opintopiirin työkirja

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot