Kun vanhemmalla on ongelmia Kokemuksia, tutkimuksia, mietteitä lasten tukemisesta

Transkriptio

1 Kun vanhemmalla on ongelmia Kokemuksia, tutkimuksia, mietteitä lasten tukemisesta Varsinais- Suomen perheterapiayhdistyksen 10- vuo7sjuhlaseminaari Ty? Solantaus

2

3 Mistä on lähdetty liikkeelle, kun vanhemmalla on psyk häiriö? Psyykkisesti sairaiden erottaminen perheistään Psyykenlääkkeiden kehitys johti kotihoidon mahdollisuuteen Mutta perheen tilannetta ei osattu ottaa huomioon Lastensuojelun toimenpiteet

4 Kunnes Perheterapia-aalto Suomeen 1980-luvulla Skitsofreniaprojekti /Yrjö Alanen 1980-luvulla Hattelmalan sairaalassa perheosasto / Timo Tuorin väitöskirja 1987 Katse lapsiin Akkula hanke / Seinäjoen alue 1990-luvulla Cake projekti / Pirkanmaalla 1990-luvun lopulla Toimiva lapsi & perhe hanke, Stakes, Cost projekti, Florence Schmittin väitöskirja 2008 Muita

5 Omat kokemukset Lasten huomioiminen aikuispsykiatriassa Psyykkisesti ja fyysisesti sairaiden vanhempien kohtaaminen lasten ja nuorten palveluissa Omat koskettavat potilastapaukset

6 On kuljecu pitkä 7e Epidemiologinen riskitutkimus Sairastumisen ja pärjäävyyden polkujen tutkimus VaikuCamisen tutkimus: interven7ot Riski- ja ongelma- ajacelusta Pärjäävyyteen ja vahvuuksiin ongelmien keskellä ToivoComuudesta toivoon ja op7mismiin Yksilöistä perheisiin ja palvelujärjestelmiin

7 Riskitutkimus Riskitekijä (vaaratekijä) on tekijä, jonka läsnä ollessa voi kehitykseen tulla ongelmia Riskitekijä ennustaa ongelmia Ennaltaehkäisyn mahdollisuus Varhainen puuttuminen

8 Riskitutkimuksen problema7ikkaa RiskilueCelot Riskilapset Riskiperheet RiskiajaCelu

9 Itseään toteuttavat ennusteet Leima vaikucaa suhtautumiseen ja lapsen ja perheen kohteluun Ruotsalainen tutkimus sijoitecujen lasten koulumenestyksestä Ympäristössä systemaa?nen aliarvioin7 lasten kyvyistä suoriutua koulutehtävistä Eikä koulumenestys vastannut lasten kykyjä

10 RiskiajaCelun problema7ikkaa Myös riskiolosuhteissa lasten kehityksen kirjo on suuri Keskiarvoihin perustuva tutkimus ei koskaan kerro yksittäisen perheen ja lapsen tulevaisuudesta, ts. oman asiakkaan elämästä Epidemiologinen riski kertoo yleisestä asiaan liittyvästä riskistä, palvelee palvelujärjestelmää ym Esim. mielenterveysongelmista kärsivät vanhemmat

11 Riskitutkimuksen ja - ajacelun riskit Tutkimustulosten julkaiseminen ja tulkinnat ovat ongelma: riskin yksilöllistyminen Yksilö vs. prosessit ja kehityksen ekologia Riski ennustaa epäsuotuisaa tulosta / kehitystä/ ongelmia Mu#a ei väl#ämä#ä ole syy ongelmille Henkilön, perheen, ryhmän leimaaminen Vrt varhainen puucuminen

12 Riski/vaaratekijä ei ole sama kuin ongelman syy Vanhemman mielenterveys- tai muu ongelma ei suoraan vaikuta lapseen, vaan seurauksiensa kauca, eikä suinkaan aina johda lapsen sairastumiseen Esim. jos perheessä ei ole muita ongelmia (parisuhde-, vanhemmuus-, työcömyys-, talous- ym ongelmia), ei vanhemman mielenterveysongelma lisää lapsen riskiä sairastua

13 Tavallisten perheiden tavallista arkea

14 Mielenterveyshäiriöt: yleisyys aikuisilla Psyykkinen kuormicuneisuus miltei 20% Lievä työuupumus 25%, vakava 2,5% Masennushäiriö 6-7%, elinaikainen, naiset 25% Ahdistushäiriö 4% Päihdehäiriö 4%, elinaikainen, miehet 20% Psykoo?set häiriöt 1-2%, elinaikainen 3,5% Masennus on neljänneksi suurin sairauskuormaa aiheucava sairaus maailmassa Global Burden of Disease, Ustun et, Lancet 1999

15 Psykiatrisista ja päihdehäiriöistä kärsivien vanhempien lapset Lapsilla 2-4-kertainen vaara sairastua psyykkisesti Myös somaattiset sairaudet lisääntyneet (Weissman et al, 2006) 16

16 Kyseessä on kansanterveysongelma Norja, Torvik TA, Rongmo K Noin 40%:lla lapsista on vanhempi, jolla on diagnosoitavissa oleva mielenterveys- tai päihdeongelma

17 Vanhemman syöpäsairaus Niemelä % lapsista kokenut vanhemman syöpäsairauden 21- vuoden ikään mennessä Lasten riski psykiatrisille häiriöille erityises7 jos vanhemmalla on tai on ollut myös psykiatrisia ongelmia (myös SchmiC et al 2008) Myös muut vaikeat ja krooniset sairaudet, erityises7 ne, jotka vaikucavat vanhemman psyykkisiin toimintoihin ja kykyihin

18 Vankeusrangaistuksesta kärsivät vanhemmat ja heidän lapsensa Vankien psykiatrinen sairastavuus on huomacavan suurta, myös Suomessa (Joukamaa et al 2010) Elämänaikainen sairastavuus Jokin mielenterveyden häiriö 95% Päihdehäiriöt, persoonallisuuden häiriöt, mieliala ja ahdistushäiriöt Vrt. Normaaliväestö: ehkä yli 50%

19 Vankeusrangaistuksesta kärsivät vanhemmat ja heidän lapsensa Lasten riski Pojat: riski käytösongelmille ja epäsosiaaliselle persoonallisuudenhäiriölle Tytöt: riski internalisoiville häiriöille Poikien seuranta 32 vuoden ikään (Murray and Farrington 2005, 2008) Matala koulutustaso, köyhyys, ihmissuhdeongelmat 70% an7sos. persoonallisuuden häiriö 50% raportoi itse tehneensä rikoksia

20 1990- luvun lamavuosien seurauksia Laman aikana lasten oireilu lisääntyi, jos perheessä oli taloudellisia ongelmia Ja näkyi heillä myös nuoressa aikuisuudessa taloudellisina ja psykiatrisina ongelmina (toimeentulo- ja psykiatristen palvelujen käycö)

21 Perheiden taloudelliset ongelmat Lapsiköyhyys on lisääntynyt Köyhyys on vahva riskitekijä erilaisille perheongelmille ja lapsen selviytymiselle Tuloerot kasvaneet Myös riski jälkikasvun ongelmille Tytti Solantaus

22 Ongelmien siirtyminen sukupolvelta toiselle Lapsilla kohonnut vaara mt-, päihde- ja/tai kouluongelmille ja sos. syrjäytymiselle, jos vanhemmalla on Mielenterveys- ja/tai päihdeongelmia RikollisuuCa Vakava somaa?nen sairaus Perheessä on taloudellisia ongelmia Vaikeita parisuhderis7riitoja Kun perheessä on vanhempia rasicavia huolia tai ongelmia, kärsii vanhemmuus ja elämä lasten kanssa 23

23 Geenien ja ympäristötekijöiden monitasoisen vuorovaikutuksen merkitys Psykiatrisilla ongelmilla ei ole puhdasta genee?stä perustaa Al?usgeeneistä herkkyysgeeneihin Ympäristö soicaa geenejä Geenitutkimus Haastaa tutkimaan ympäristön tekijöitä Luo näycämön preven7olle ja promoo7olle

24

25 Työttömyys Vanhempien elämäntilanteen vaikutus lapseen Kulkee vanhemman jaksavuuden ja perhesuhteiden kautta Taloudelliset ongelmat Sairaudet Vanhempien jaksavuus ja mielenterv Parisuhde Vanhemmuus Lapsi Syrjintä Muut Päivähoito koulu Kaverit

26 Kun vanhemmilla on vaikeaa n Psyykkinen stressi verocaa ihmisen herkkyycä, energiaa ja kykyjä kanssakäymiseen n Perheen vuorovaikutus ja toiminta on herkkä perheenjäsenten mielialoille ja käyttäytymiselle

27 Kun vanhemmilla on vaikeaa Vanhemman ja vanhemmuuden muutokset Emo7onaalinen vetäytymistä ÄrtyvyyCä, krii?syycä, impulssikontrollin pecämistä Usein epäjohdonmukaisuuca Masentunut, ahdistunut tai kireä ilmapiiri Parisuhdevaikeuksia, riitoja / puhumacomuuca Rakentava ongelmien ratkaisu vaikeaa IloComuuCa, väsymystä, jaksamacomuuca Perheen toiminnan muutokset Päiväru7init, ko7työt, yhteiset menemiset/toiminta

28 Kun vanhemmilla on vaikeaa Erityisiä ongelmia, kun vanhemmalla on mielenterveys-, päihdeongelmia, aivovamma Vanhemman tunneilmaisu ja käycäytyminen muucuvat oireiden myötä ja ovat vaikeas7 ymmärrecäviä Itkuisuus, pelokkuus, pakko- oireet, harhat, harhaluulot, päihdekäycäytyminen jne tulevat osaksi perhe- elämää ja vuorovaikutusta Voivat kohdistua suoraan lapseen ja puolisoon Iso kysymys perheessä: MITEN ymmärtää oireita ja MITEN toimia niiden kanssa?? Ongelmanratkaisu?

29 Vanhempien ongelmista on usein vaikea puhua, muca Keskinäinen, jaecu rakentava ymmärrys purkaa perhe- elämän solmuja ja rakentaa perheenjäsenten välisiä suhteita EdellyCää avointa keskustelua vanhemman ongelmista Tekee toinen toisensa tukemisen ja yhteisen ongelmanratkaisun mahdolliseksi Voidaan yhdessä mie?ä, miten toimia oireiden ja muiden vaikeuksien suhteen

30 Pärjäävyys, resilience Suotuisa kehitys, vaikka on olemassa vaikeuksia, joiden tiedetään vaarantavan kehitystä

31 Pärjäävyys, resilience Aluksi, 1970-luvulla: yksilön ominaisuus Sittemmin: pärjäävyys syntyy ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksesta, ei ole yksilön ominaisuus Aivan samoin kuin sekä suotuisa että epäsuotuisa kehitys ylipäänsä tapahtuvat yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa

32 Pari pohdicavaa kokonaisuuca Vaikeista asioista kertomisen problema7ikkaa Lapset tekevät ko7töitä, paren7fikaa7o

33 Vanhemman ongelman kertominen lapselle Lasten tulee 7etää ja heille pitää kertoa, mikä vanhemmalla on Lapsilla on oikeus 7etää mikä vanhempaa vaivaa Tieto vanhemman sairaudesta on suojaava tekijä lapselle Vastaava lainsäädäntö Norjassa ja Ruotsissa Onko tästä tutkimusta ja mitä se sanoo?

34 Vanhemman sairauden kertominen lapsille Vaikutukset lapsiin Pari tutkimusta vanhemman mt- häiriön kertomisesta lapsille Enemmän on tutkimusta muista vakavista sairauksista ja vankeudesta Erityises7 HIV/AIDSista ja syövästä Tulokset osoicavat, ecä asiaan ei ole yksiseliceistä vastausta

35 Vanhemman HIV infek7on kertominen lapsille (Lee and Rotheram- Borus, 2002) 301 vanhempaa (HIV) ja heidän 395 nuorta Sairauden kertomisen merkitys nuorille ja heidän hyvinvoinnilleen 5 vuoden seurannassa Nuorilla, joille kerro?in vanhemman dg oli 5- vuoden kulucua Enemmän käytösongelmia Itsetuhoista käycäytymistä Huonompi terveyden7la

36 MuCa toisaalta Murphy, Steers and Dello StriCo, J Fam Psychol perhecä, äidillä HIV 30% äideistä oli kertonut Äidit, joilla muita korkeampi itsetunto Ei mitään nega7ivisia seurauksia lapsille, joille äi7 oli itse kertonut infek7osta

37 Ueno & Kamibeppu Archives Psych Nursing 2012 Psyykkises7 sairaat äidit, syitä sairaudesta kertomiseen: 28% Oma 7la huononi 16% lapsi oli huolissaan äidistä 14% tämä ei saa olla salaisuus lapselle 13% ecei lapsi ymmärtäisi asioita väärin 12% lapsi on tarpeeksi vanha 8% lapsi kysyi 3% ei halunnut lapsen kuulevan muilta 5% muita syitä

38 Ueno & Kamibeppu Archives Psych Nursing 2012 Psyykkises7 sairaat äidit, syitä kertomaca jäcämiselle 29% lapselle tulisi huolta tai ahdistusta 16% lapsi on liian nuori ymmärtääkseen 10% lapsi säälisi äi7ä 10% pelko ecä lapsi kertoisi muille 10% pelkäsi mahd. syntyviä väärinkäsityksiä 8% ei 7ennyt miten sanoa asian 6% pelko suhteiden huononemisesta 6% uskoi ecei lapsi halunnut kuulla 5% muita syitä

39 Ueno & Kamibeppu Archives Psych Nursing 2012 Psyykkises7 sairaat äidit lapsistaan sairauden kertomisen jälkeen: 60% arvioi lapsensa muucuneen kertomisen jälkeen 28% alkoi aucaa enemmän ko7töissä 23% lapset olivat ystävällisempiä (kind) äidille 14% lapsesta tuli itsenäisempi 19% kielteinen vaikutus lapsen mielen tasapainoon (mentally unstable) 6,3% lapsi alkoi suhtautua kielteises7 /kylmäs7 äi7in

40 Ferguson, 2011, Adelaide Research and Scholarship: Research Thesis hcp://hdl.handle.net/2440/76649 Vanhemman mielenterveysongelman kertominen lapsille, lapset 7-17 v Vanhempien kokemukset (N 26) Vaikeata kertoa, myös halucomuuca antaa yksityiskohtaista 7etoa Lasten kokemuksia ja näkemyksiä (N 40) Jotkut haluavat lisä7etoa, jotkut lapset eivät Oletukset, joiden perusteella väitetään, e#ä kaikille lapsille tulee kertoa vanhemman sairaus, täytyy huolellises@ harkita uudelleen

41 Kertomisesta haicaa Mistä mahdollinen haica voi johtua?? S7gma ja ennakkoluulot: pelot, kauhistus, vastenmielisyys? KerroCu vain ongelma, ei miten tästä eteenpäin? Lapsella ei ole ketään jonka kanssa kantaa 7etoa? Ei ole 7etä ulos ja eteenpäin? ToivoComuuden tunne?

42 MuCa Sen ymmärtäminen (making sense of) mitä omassa elämässä tapahtuu ja mahdollisuus olla osa siihen liicyvää ongelmanratkaisua, ovat suojaava tekijä elämän vaikeuksissa Vrt. lapsille lapsuus, Lapsille oikeus lapsuuteen

43 Miten tämän voi ymmärtää? Lapsen informoinnin tai 7edon antamisen sijasta jaetun ymmärryksen luominen: Lapsen aucaminen ymmärtämään vanhemman käycäytymistä ja mielialoja, omia kokemuksia sekä perheen tapahtumia Sekä vanhemman aucaminen ymmärtämään lapsen kokemuksia Ja Yhteinen ongelmanratkaisu Nämä yhdessä tukevat lasta

44 Avoimen keskustelun periaaceet Päämäärä on lapsen ymmärryksen lisääminen omista kokemuksista ja perheen tapahtumista ja vanhemman ymmärryksen lisääminen lapsen kokemuksista Vanhempi tai vanhemmat itse kertovat Lapselle annetaan selitys hänen kokemuspiirissään olevista asioista mitä on nähnyt, kuullut, mitä pelännyt, ajatellut (ei ole opetusta mielenterveyden häiriöistä)

45 Avoimen keskustelun periaaceet- 2 Puhutaan myös siitä, miten vanhemman sairauca/ ongelmaa hoidetaan Olen hoidossa, otan lääkkeitä, saan tukea Puhutaan arkielämän 7lanteista ja miten niissä toimitaan, lapsi mukaan ratkaisuihin Vanhempi ei nouse aamulla sängystä Vanhempi itkeskelee, kärsii pakko- oireista Esim. päihtyneenä väkivaltainen isä

46 Avoimen keskustelun periaaceet- 3 Jos kertoja ei ole vanhempi, on aina oltava joku, jonka kanssa lapsi voi jatkaa keskustelua kotona Vanhemmalle on kerrocava myöhemmin, mitä hänestä lapselle puhu?in

47 Lapset huoleh7massa kodista Roolien vaihtuminen, Paren7fikaa7o Tavallista perheissä, joissa vanhemmilla on ongelmia Usein pidetään patologisena perhedynamiikkana, haitallisena lapsille Tutkimustuloksia tästä Viimeaikaiset tutkimukset pärjäävyydestä tuovat toisenkin näkökulman

48 Lasten reak7ot vanhemman alakuloon (Solantaus et al JAACAP 2002) Onko lapsen empa7a ja vanhemman aucaminen osa normaalia prososiaalista kehitystä vai johtaako se ongelmiin? v koululaista, kysely koulussa, vanhemmilta kotona

49 Tulos: neljä profiilia Ak7ivinen empa7a myötätunto ja yritykset aucaa Samaistuminen Myötätunto ja yritykset aucaa, sekä oma masennus, syyllisyys, kiukku HuoleComuus ei juuri huomioi vanhemman mielialoja, ei erityistä empa7aa tai aucamista Vanhemman torjunta ei halua olla lähellä, ei empa7aa tai aucamista

50 Ak7ivinen empa7a ja huolecomien ryhmä TyCöjä ja poikia yhtä paljon Lapsilla ei ollut oireita Samaistuvien ja torjuvien ryhmät Sukupuolierot (odotetut!) sekä käytös- ecä tunne- elämän oireita Empa7a ja vanhemman aucaminen eivät ole problemaa?sia reak7oita, muca samaistuminen vanhemman tunteisiin ja vanhemman torjunta ovat.

51 Fitzgerald et al J Fam Psychol 2008 Tutkimus paren7fikaa7osta nuorilla naisilla, joilla oli perheissä vanhemman mt- ongelmia, vakavaa sairauca, väkivaltaa ja seksuaalista hyväksikäycöä Paljon huolenpitoa kodista, vanhemmista ja sisaruksista Mu#a sillä ei ollut yhtey#ä tutki#avien ongelmiin

52 Woolgar and Murray 2009 Vanhemmasta huoleh7minen oli yhteydessä 5v lapsen ongelmiin MUTTA Vain jos lapsi ei saanut huolenpitoa vanhemmalta Huolenpito vanhemmasta tuocaa lapselle ongelmia, jos se tapahtuu yksipuolises7, muca jos huolenpito on molemminpuolista, se ei tuota ongelmia

53 Elder 1974: Laman aikana nuorten osallistuminen perheen elatukseen joh7 erityisen hyvään selviytymiseen aikuisiällä Afrikkalainen väitöskirja: osallistuminen perheen ylläpitämiseen on hyvinvoin7a lisäävä tekijä

54 Woolgar and Murray 2009 Tulokset viicaavat yhteneväs7 paren7fikaa7on systeemiseen ymmärtämiseen. Se voi heijastaa pärjäävää perhesysteemiä, joka joustavas7 vastaa vanhemman kykenemäcömyyteen toimia, kunhan lapseen kohdistuvat vaa7mukset tapahtuvat laajemmassa tukevassa perhekonteks7ssa Osallisuuden ja vaiku#amisen merkitys pärjäävyydessä

55 Johtopäätökset Lapsen huolenpito vanhemmasta ja kodista on monitasoinen ilmiö Lapsen osallistuminen perheen hyvinvoin7in voi olla tärkeä osa hänen kokemusta itsestään pärjäävänä ja tarpeellisena perheenjäsenenä. Lapsen käycäytymisen merkitys on arvioitava suhteessa kokonais7lanteeseen ja sen merkitys lapselle itselleen on selvitecävä, kun asiaan puututaan. Vrt. Lapsen ja vanhempien syyllistäminen vs. konkree?nen apu perheelle

56 Kiitos! Jatketaan tauon jälkeen.