KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016

Transkriptio

1 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 269/2018 Janne Raunio ISSN

2 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Kymijoen alaosan ja sen edustan merialueen kalataloudellista tarkkailua vuodelta Kotkan edustan verkkokoekalastuksissa keskimääräinen yksikkösaalis oli n. 3,3 kg ja 71 kpl/koeverkko. Yksikkösaaliit olivat etenkin massamääräisten saaliiden osalta lähellä vuoden 2012 saaliita, mutta kappalemääräiset saaliit olivat pienemmät kuin aiemmissa tutkimuksissa vuosina 2012 ja Kirjanpitokalastajien päiväkohtaisissa nahkiaissaaliissa todettiin selviä vuosienvälisiä eroja. Vuonna 2016 nahkiaisten ensimmäinen nousuhuippu ajoittui lokakuun puoliväliin. Vuonna 2016 suurimmat saaliit saatiin kuitenkin vasta marraskuussa. Yksikkösaaliiden perusteella vuosi 2016 oli huono. Kymijoen alaosan ja sen edustan merialueen kalojen käyttökelpoisuutta arvioitiin haittaainetutkimuksin. Kymijoen ja Kotkan edustan ahventen lyijypitoisuudet olivat kaikilla alueilla ja näytteissä alle määritysrajan 0,05 mg/kg. Näin ollen Euroopan komission asettama raja-arvo 0,3 mg/kg ei ylittynyt. Bromattujen palonestoaineiden sekä PFOS/PFOA-yhdisteiden osalta laboratorion määritysrajat olivat pitoisuuksiin nähden liian korkeita. Organotinayhdisteiden pitoisuudet olivat etenkin Suomenlahden muihin mittaustuloksiin nähden pieniä. Kymijoen koeravustuksissa täplärapuja tavattiin kolmella alueella viidestä. Tulokset olivat siten samankaltaiset edellisvuosien tulosten kanssa. Myllykosken raputiheydet ilmensivät tiheää kantaa ja muilla alueilla tiheydet olivat harvat. Kymijoen alaosan neljän koskialueen sähkökoekalastuksissa tavattiin yhteensä yhdeksää lajia. Runsaslukuisimmat lajit olivat lohi, kivisimppu ja kivennuoliainen. Lohen kesän vanhoja (ikä 0+) poikasia tavattiin runsaimmin Langinkosken itäpuolen koealoilta. Lohen poikasten tiheydet olivat kohtalaisen korkeita, ja yksilötiheydet erosivat selvästi patojen yläpuolisista koskialueista. Smolttitutkimuksissa lohen vaelluspoikasia arvioitiin vaeltaneen joelta merelle n kpl.

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Verkkokoekalastukset Nahkiaistutkimukset Kalojen haitta-ainetutkimukset Koeravustukset Sähkökoekalastukset Smolttitutkimukset 3 3 TULOKSET Verkkokoekalastukset Nahkiaistutkimukset Kalojen haitta-ainetutkimukset Koeravustukset Sähkökoekalastukset Smolttitutkimukset 10 4 TULOSTEN TARKASTELU 11 VIITTEET 12 Liite 1 Kalojen haitta-ainetutkimusten tulokset

4 JOHDANTO Kymijoen alaosan ja sen edustan merialueen kuormittajilla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston määräämä velvoite tarkkailla kuormituksen vaikutuksia vastaanottavassa vesistössä. Jätevesien vaikutuksia Kymijoen ja merialueen kalakantoihin ja kalastukseen seurataan Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kalatalousyksikön hyväksymän ohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa tarkistettiin vuoden 2012 alussa (Raunio 2012), ja se on voimassa vuodet Kalataloustarkkailuun osallistuivat seuraavat kuormittajat: 1. UPM-Kymmene Oyj Kymin tehtaat 2. Kouvolan kaupunki Mäkikylän jätevedenpuhdistamon osalta 3. Stora Enso Oyj Anjalankosken tehtaat 4. Kotkamills Oy Kotka 5. Kymen Vesi Oy Mussalon sekä Halko- ja Huhdanniemen jätevedenpuhdistamoiden osalta 6. Sunilan Puhdistamo Oy Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 269/2018 1

5 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 VERKKOKOEKALASTUKSET Kotkan edustan merialueen kalaston rakennetta selvitettiin COASTALyleiskatsausverkoilla. Kotkan tutkimusalue kooltaan n ha, ja se on jaettu 100 m * 100 m suuruisiin ruutuihin, joista arvottiin vuonna 2012 kalastettavat ruudut. Vuoden 2016 tarkkailu toteutettiin käyttäen samoja pyyntiruutuja. Verkkovuorokausia oli yhteensä 30. COASTAL-koeverkko on kooltaan 45 m pitkä ja 1,8 m korkea. Verkko koostuu 9 eri harvuisesta 5 m levyisestä kaistaleesta. Verkon paneleiden solmuvälit (mm) suuruusjärjestyksessä ovat seuraavat: Solmuväli mm Merialueen verkkokoekalastusten on määrä tuottaa aikasarjaa samojen pyyntiruutujen kalastosta pitkällä aikavälillä. Vuoden 2016 tuloksia verrattiin nykyisen ohjelmakauden edellisiin tuloksiin vuosilta 2012 ja NAHKIAISTUTKIMUKSET Kymijokeen nousevien nahkiaisten kutuvaelluksen ajoittumista ja nahkiaissaaliita seurattiin saaliskirjanpidon avulla. Saaliskirjanpidon palautti kolme kalastajaa, joista yksi kalasti joen itähaaralla ja kaksi länsihaaralla. Aineistosta laskettiin keskimääräinen yksikkösaalis pyyntiponnistusta kohden (kpl/merta/pyyntitunti). Vuoden 2016 päivittäisiä yksikkösaaliita verrattiin myös vuosien aineistoihin parittaisten näytteiden T-testillä. 2.3 KALOJEN HAITTA-AINETUTKIMUKSET Vuonna 2016 kalojen käyttökelpoisuustutkimuksissa oli vuorossa kalojen haitallisten aineiden analyysit. Kahdelta Kymijoen alaosan näytealueelta (Voikkaa ja Inkeroinen) sekä Kotkan edustan merialueelta pyydettiin näytekaloiksi ahvenia (koko n cm). Kaloista analysoitiin lyijy-, bromattujen palonestoaineiden, perfluoratut tensidien (PFOS ja PFOA) sekä organotinayhdisteiden pitoisuudet. Näytteet analysoi Metropolilab Oy Helsingissä. Kalanäytteet (kaksi kalapoolia/alue) toimitettiin pakastettuina laboratorioon. 2.4 KOERAVUSTUKSET Rapuja pyydettiin elokuussa viideltä alueella Kymijoessa (Kuusankoski, Myllykoski, Inkeroinen, Hirvivuolle ja Pernoo). Pyydyksenä käytettiin EVO-tyyppistä mertaa. Kullakin alueella käytettiin 20 merran pyyntiponnistusta ja yhden vuorokauden pyyntiaikaa. 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 269/2018

6 2.5 SÄHKÖKOEKALASTUKSET Sähkökoekalastukset suoritettiin elo-syyskuussa Koekalastuksia tehtiin neljällä koskialueella: Piirteenkoski, Ahvio, Pernoo ja Langinkoski. Kullakin koskialueella kalastettiin kaksi erillistä koealaa. Laitteina käytettiin Hans Grassl:n valmistamia aggregaattikäyttöisiä sähkökoekalastuslaitteita. Koealoilta pyrittiin kalastamaan vähintään 100 m 2 :n suuruinen alue. Koealat kalastettiin kahden poistopyynnin menetelmällä (Junge & Libosvarsky 1965). Saaliiksi saadut kalat nukutettiin, jonka jälkeen ne mitattiin ja punnittiin. Lohikalat mitattiin ja punnittiin yksilöllisesti, muiden lajien osalta mitattiin kokonaispaino ja laskettiin yksilömäärä. 2.6 SMOLTTITUTKIMUKSET Kymijoen alaosan vaelluspoikastutkimuksia jatkettiin vuonna 2016 ns. smolttiruuvin avulla. Ruuvi asennettiin huhtikuun puolivälissä Hinttulankosken alaosaan. Pyynti päättyi kesäkuun puolivälissä. Pyyntijakson aikana pyydys käytiin kokemassa kerran tai kahdesti viikossa. Saaliiksi saadut lohen ja taimenen poikaset mitattiin ja punnittiin. Muista lajeista laskettiin yksilömäärät. Lohen smolttimäärien arvioinnissa hyödynnettiin merkintätakaisinpyynti menetelmää (Seber 1973), jossa merkittyjä kaloja edustivat istutetut, ankkurimerkityt kalat, joiden määrät saatiin Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta. Osa istutetuista smolteista laskettiin joen itä- ja länsihaarojen yläpuolelle, jolloin itähaaraan päätynyt istukasmäärä arvioitiin Mikkolan ym. (2009) tutkimuksen mukaan; eli 40 % itähaaraan ja 60 % länsihaaraan. Summasta vähennettiin edelleen Korkeakosken haaran kautta vaeltaneiden kalojen osuus: 60 % Koivukosken haaraan ja 40 % Korkeakosken haaraan. 3 TULOKSET 3.1 VERKKOKOEKALASTUKSET Kymijoen alaosan verkkokoekalastuksissa tavattiin yhteensä 16 lajia. Massamääräisesti tarkasteltuna runsaslukuisimmat lajit olivat särki, ahven, kiiski ja pasuri (Kuva 1). Kappalemääräisesti tarkasteltuna kiisken osuus oli suurempi (Kuva 1). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 269/2018 3

7 Kuva 1. Kotkan edustan verkkokoekalastusten saalislajit ja niiden suhteelliset osuudet (%) massa- (ylempi kuva) ja kappalemääräisistä (alempi kuva) saaliista. Vuoden 2016 keskimääräinen yksikkösaalis Kotkan edustalla oli n. 3,3 kg ja 71 kpl/koeverkko (Kuva 2). Yksikkösaaliit olivat etenkin massamääräisten saaliiden osalta lähellä vuoden 2012 saaliita, mutta kappalemääräiset saaliit olivat tarkkailuhistorian pienimmät. 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 269/2018

8 Kuva 2. Kotkan edustan verkkokoekalastusten saalislajit ja niiden keskimääräiset yksikkösaaliit (massa- ja kappalemääräisistä saaliit) vuosina 2012, 2014 ja Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 269/2018 5

9 3.2 NAHKIAISTUTKIMUKSET Kirjanpitokalastajat aloittivat nahkiaisen pyynnin elokuun puolivälissä. Nahkiaisten ensimmäinen merkittävä nousuhuippu ajoittui lokakuun puoliväliin (Kuva 3). Vuonna 2016 suurimmat saaliit saatiin kuitenkin vasta marraskuussa. Vuosien yksikkösaaliiden vertailu osoitti, että päiväsaaliissa oli selviä vuosienvälisiä eroja (p < 0,0001, Kuva 4). Huonoja saalisvuosia ovat olleet vuodet 2010, 2014 ja Vuodet 2008 ja 2012 olivat seurannan parhaita saalisvuosia. Kuva 3. Kirjanpitokalastajien nahkiaissaaliin kehitys syksyllä 2016 (keskiarvo, kpl/merta/vrk). Kuva 4. Kirjanpitokalastajien keskimääräinen nahkiaissaalis (kpl/merta/vrk) vuosina Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 269/2018

10 3.3 KALOJEN KÄYTTÖKELPOISUUSTUTKIMUKSET Lyijy Kymijoen ja Kotkan edustan ahventen lyijypitoisuudet olivat kaikilla alueilla ja näytteissä alle määritysrajan 0,05 mg/kg. Näin ollen Euroopan komission asettama (2006) raja-arvo 0,3 mg/kg ei ylittynyt. Merialueen ahventen pitoisuuksien keskiarvoksi on aiemmissa tutkimuksissa todettu olevan noin 0,02 mg/kg ja sisävesissä n. 0,01 mg/kg (Venäläinen ym. 2004). Tämän tutkimuksen lyijyn määritysrajan ollessa tätä korkeampi (0,05 mg/kg), ei tarkempia alueellisia eroja voitu arvioida (Liite 1). Bromatut palonestoaineet sekä PFOS/PFOA Suomen rannikko- ja sisävesistä mitatut bromattujen palonestoaineiden summapitoisuudet ovat vaihdelleet välillä n. 0,06-2,5 µg/kg. Kymijoen Tammijärvellä summapitoisuudet ovat olleet 0,56 µg/kg (lähde: SYKE, Kerty-rekisteri). MetropoliLab in määritysrajat em. PBDEyhdisteille oli µg/kg (Liite 1), joten kaikissa näytteissä tulokset jäivät alle määritysrajan eikä alueellisia eroja voitu tarkastella. PFOS/PFOA-yhdisteiden osalta laboratorion määritysrajat olivat niin ikään liian korkeita (5 µg/kg) pitoisuuksiin nähden (Liite 1). Aikaisemmat tutkimukset Kymijoelta viittasivat pitoisuuksien olleen korkeampia joen kuormitetulla osuudella (Kouvola-Anjala: n. 2,8 3,2 µg/kg) kuin lähempänä jokisuuta (Tammijärvi: n. 0,9 µg/kg) (lähde: SYKE, Kerty-rekisteri). Organotinayhdisteet Eri organotinayhdisteiden pitoisuudet jäivät yhtä kalanäytettä lukuun ottamatta alle laboratorion määritysrajan (0,001 tai 0,002 mg/kg, Liite 2). Kotkan edustan toisessa näyteerässä oli tributyylitinan pitoisuus 0,002 mg/kg tai 2 µg/kg (tuorepainossa), joka siis ylitti täpärästi määritysrajan 0,001 mg/kg. Ahventen TBT-pitoisuudet ovat Suomenlahden rannikolla olleet tyypillisesti muutamia kymmeniä mikrogrammoja (Ympäristöministeriö 2007), joten pitoisuudet olivat Kymijoella ja Kotkassa suhteellisen pieniä. 3.4 KOERAVUSTUKSET Kymijoen viiden alueen koeravustuksissa täplärapua tavattiin kaikilta muilta koealueilta paitsi Kuusankoskelta ja Inkeroisista (Kuva 5). Tulokset olivat näiltä osin samantapaiset edellisvuosiin nähden. LUKE:n tekemän luokittelun mukaan Myllykosken raputiheydet ilmensivät tiheää kantaa ja kahdella muulla alueella tiheydet olivat harvat. Rapujen keskipituuksissa ei ollut kuitenkaan merkittäviä alueiden välisiä eroja (Kuva 5). Keskimäärin suurimmat ravut saatiin jälleen Hirvivuolteelta ja pienikokoisimmat Myllykoskelta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 269/2018 7

11 Kuva 5. Kymijoen koeravustusalueiden keskimääräiset yksikkösaaliit (kpl/merta) vuonna SÄHKÖKOEKALASTUKSET Kymijoen alaosan neljän koskialueen sähkökoekalastuksissa tavattiin yhteensä yhdeksän lajia (Kuva 6). Runsaslukuisimmat lajit olivat lohi, kivisimppu ja kivennuoliainen. Lohen kesän vanhoja (ikä 0+) poikasia tavattiin runsaimmin Langinkosken itäpuolen koealoilta (Kuva 6). Lohen poikasten tiheydet olivat kohtalaisen korkeita (noin 60 kpl/aari), ja yksilötiheydet erosivat selvästi patojen yläpuolisista koskialueista. Vanhempia lohen poikasia (ikä > 1+) oli runsaimmin niin ikään Langinkosken itä- ja länsipuolen koealoilla (noin 8 ja 26 kpl/aari). Taimenen kesän vanhoja sekä vanhempia poikasia oli runsaimmin Langinkosken länsipuolen koealoilla (n. 7-8 kpl/aari). Harjuksen poikasia ei tavattu vuonna 2016 yhdeltäkään koealalta. 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 269/2018

12 Kuva 6. Kymijoen alaosan neljän koskialueen kalatiheydet (kpl/aari) vuonna Pitkän aikavälin tarkastelussa lohikalojen tiheydet olivat etenkin joen alaosalla korkeita (Kuva 7). Tarkkailuhistorian suurimmat yksilötiheydet on havaittu Langinkosken koealoilla vuosina sekä Patojen yläpuolisilla alueilla kohtalaisen hyviä poikasvuosia ovat olleet vuodet sekä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 269/2018 9

13 Kuva 7. Kymijoen alaosan koskien lohikalojen tiheydet (kpl/aari) vuosina SMOLTTITUTKIMUKSET Smolttiruuvin saalis oli keväällä 2016 yhteensä 510 kalaa. Yleisimmät saalislajit olivat taimen ja särki. Eri kalalajeja oli yhteensä yhdeksän (lohi, taimen, särki salakka, nahkiainen, ahven, vimpa, siika ja lahna). Vuoden 2016 aineistossa luonnonlohia oli seitsemän kappaletta ja merkkaamattomia taimenia 13 kpl. Istutetuista lohista kahdeksan oli ankkurimerkittyjä. Kasvatettuja, ankkurimerkittyjä lohen smoltteja istutettiin Kymijokeen kaikkiaan 6000 kpl, joista arviolta vajaa 3700 kpl on voinut potentiaalisesti mennä smolttiruuviin. Ankkurimerkittyjen istukkaiden perusteella laskettuna smolttiruuvin ohitti vuonna 2016 noin 3000 kpl. Näitä lukuja on kuitenkin korjattava huomioiden joen länsihaaraa ja Korkeakosken haaraa pitkin vaeltaneet luonnonpoikaset sekä ruuvin alapuolisten koskialueiden (mm. Langinkoski) poikastuotto. Jotta korjaus voidaan tehdä, on ensin arvioitava kuinka suuri 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 269/2018

14 osuus poikastuotantoaloista sijaitsee joen eri haarautumiskohtien ylä- ja alapuolilla. Apuna voidaan käyttää Rinteen ym. (2007, 2009) esittämiä koskialuekohtaisia poikastuotantoaloja. Rinne ym. (2007) arvioivat, että Koivukosken ja Korkeakosken yläpuolella olisi n. 73 ha poikastuotantoalaa, ja patojen alapuolella 20 ha. Huomioiden kalojen vaelluskäyttäytyminen eri jokihaarojen välillä, voidaan arvioida smolttiruuviin yläpuolella olevan potentiaalista tuotantoalaa n. 45 ha. Tämän ohella tuotantoalaa on vielä Korkeakosken haaralla, Huumanhaaralla ja Langinkoskella yhteensä n. 8 ha, joiden mahdollinen smolttituotanto ei päädy ruuvin saaliiseen. Koivukosken patojen alapuolisten koskialueiden poikastuotto on todennäköisesti myös suurempaa kuin yläpuolisilla alueilla, joten näiden alueiden tuottoa on painotettava. Tässä arviossa oletettiin patojen alapuolisten alueiden tuoton olevan kaksinkertainen yläpuolisiin alueisiin nähden. Edellä mainitut seikat huomioiden voidaan arvioida, että koko Kymijoen lohen smolttituotanto oli vuonna 2016 n kpl, eli lähellä edellisvuoden tasoa. Luonnonsmolteissa oli melko suurta kokovaihtelua. Todennäköistä on, että lohen smolttien joukossa oli sekä 1- että 2- vuotiaita kaloja. 4 TULOSTEN TARKASTELU Kotkan edustan verkkokoekalastusten yksikkösaaliit olivat keskimäärin 3,3 kg ja 71 kpl/koeverkko. Yksikkösaaliit olivat etenkin massamääräisten saaliiden osalta lähellä vuoden 2012 saaliita, mutta kappalemääräiset saaliit olivat tarkkailuhistorian pienimmät. Valtalajit olivat samat kuin edellisissä tutkimuksissa, mutta lajien runsauksissa on ollut vuosienvälisiä eroja. Kirjanpitokalastajien päiväkohtaisissa nahkiaissaaliissa todettiin selviä vuosienvälisiä eroja. Vuonna 2016 nahkiaisten ensimmäinen nousuhuippu ajoittui lokakuun puoliväliin. Vuonna 2016 suurimmat saaliit saatiin kuitenkin vasta marraskuussa. Yksikkösaaliiden perusteella vuosi 2016 oli huono. Kymijoen alaosan ja Kotkan edustan merialueen ahventen käyttökelpoisuutta arvioitiin haitta-ainetutkimuksin. Kymijoen ja Kotkan edustan ahventen lyijypitoisuudet olivat kaikilla alueilla ja näytteissä alle määritysrajan 0,05 mg/kg. Näin ollen Euroopan komission asettama raja-arvo 0,3 mg/kg ei ylittynyt. Bromattujen palonestoaineiden sekä PFOS/PFOA-yhdisteiden osalta laboratorion määritysrajat olivat pitoisuuksiin nähden liian korkeita. Organotinayhdisteiden pitoisuudet jäivät yhtä kalanäytettä lukuun ottamatta alle laboratorion määritysrajan. Pitoisuudet olivat siten etenkin Suomenlahden muihin mittaustuloksiin nähden pieniä. Kymijoen koeravustuksissa täplärapuja tavattiin kolmella alueella viidestä. Tulokset olivat siten samankaltaiset edellisvuosien tulosten kanssa. Myllykosken raputiheydet ilmensivät Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 269/

15 tiheää kantaa ja muilla alueilla tiheydet olivat harvat. Rapujen keskipituuksissa ei ollut kuitenkaan merkittäviä alueiden välisiä eroja. Kymijoen alaosan neljän koskialueen sähkökoekalastuksissa tavattiin yhteensä yhdeksää lajia. Runsaslukuisimmat lajit olivat lohi, kivisimppu ja kivennuoliainen. Lohen kesän vanhoja (ikä 0+) poikasia tavattiin runsaimmin Langinkosken itäpuolen koealoilta. Lohen poikasten tiheydet olivat kohtalaisen korkeita, ja yksilötiheydet erosivat selvästi patojen yläpuolisista koskialueista. Smolttitutkimuksissa lohen vaelluspoikasia arvioitiin vaeltaneen joelta merelle n kpl. Vuonna 2007 smoltteja arvioitiin olleen jopa n kpl, joten myös vaelluspoikasten määrät olivat vuonna 2016 melko pieniä. VIITTEET Mikkola, J., Ruuhijärvi, J. & Ikonen, E Kymijoen lohen vaelluspoikasten alasvaellusreitit ja voimalaitostappiot. Riistan- ja kalantutkimus, 16 s. Raunio, J Kymijoen ja sen edustan merialueen kalataloudellinen velvoitetarkkailusuunnitelma. Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Rinne, J., Tapaninen, M. & Vähänäkki, P Kymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet. Maa- ja metsätalousministeriö 83/2007, 66 s. Rinne, J., Tapaninen, M. & Malin, M Kymijoen läntisen haaran koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet. Maa- ja metsätalousministeriö 86/2009, 42 s. Seber, G. A. F The estimation of animal abundance and related parameters. London, Griffin. 506 s. Venäläinen, E-R., Hallikainen, A., Parmanne, R. & Vuorinen, P. J Kotimaisen järvi- ja merikalan raskasmetallipitoisuudet. Elintarvikeviraston julkaisuja 3/2004. Ympäristöministeriö Orgaaniset tinayhdisteet Suomen vesialueilla. Ympäristöministeriön työryhmän mietintö. Ympäristöministeriön raportteja 11/ Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 269/2018

16 TESTAUSSELOSTE (7) Elintarvike LIITE 1 Tilaaja Kymijoen vesi ja ympäristö ry Anttila-Huhtinen Marja Tapiontie 2 C KOUVOLA Näytetiedot Näyte Kala, pakastettu Näyte otettu Kellonaika Vastaanotettu Kellonaika Tutkimus alkoi Näytteenoton syy Tilaustutkimus Näytteen ottaja Tilaajan toimesta Viite Työnro 725 Lyijy on analysoitu nahattomasta kalan lihasta. Bromatut ja fluoratut yhdisteet on analysoitu nahallisesta, suomustetusta kalan lihasta. Analyysi Menetelmä Kala, pakastettu Voikkaa 1 Lyijy, Pb * ICP-MS: SFS-EN ISO Kala, pakastettu Voikkaa Kala, pakastettu Koskenalus 1 Yksikkö < 0,05 < 0,05 < 0,05 mg/kg 20 Bromatut palonestoaineet * 1) GC-MSD Liite Liite Liite Perfluoratut tensidit PFOS * 1) LC-MS-MS Liite Liite Liite ja PFOA Organotinayhdisteiden määrittäminen: * ISO 23161:2009 mod - Monobutyylitina * < 0,002 < 0,002 < 0,002 mg/kg 30 - Dibutyylitina * < 0,001 < 0,001 < 0,001 mg/kg 30 - Tributyylitina * < 0,001 < 0,001 < 0,001 mg/kg 30 - Tetrabutyylitina * < 0,001 < 0,001 < 0,001 mg/kg 30 - Mono-oktyylitina * < 0,001 < 0,001 < 0,001 mg/kg 30 - Dioktyylitina * < 0,002 < 0,002 < 0,002 mg/kg 30 - Trisykloheksyylitina * < 0,002 < 0,002 < 0,002 mg/kg 30 - Monofenyylitina * < 0,001 < 0,001 < 0,001 mg/kg 30 - Difenyylitina * < 0,001 < 0,001 < 0,001 mg/kg 30 - Trifenyylitina * < 0,002 < 0,002 < 0,002 mg/kg 30 Esikäsittely Esikäsittely x x x Epävar muus- % Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI

17 TESTAUSSELOSTE (7) Elintarvike Analyysi Menetelmä Kala, pakastettu Koskenalus 2 Lyijy, Pb * ICP-MS: SFS-EN ISO Bromatut palonestoaineet Perfluoratut tensidit Kala, pakastettu Kotkan edusta Kala, pakastettu Kotkan edusta 2 Yksikkö < 0,05 < 0,05 < 0,05 mg/kg 20 * 1) GC-MSD Liite Liite Liite * 1) LC-MS-MS Liite Liite Liite PFOS ja PFOA Organotinayhdisteiden * ISO 23161:2009 määrittäminen: mod - Monobutyylitina * < 0,002 < 0,002 < 0,002 mg/kg 30 - Dibutyylitina * < 0,001 < 0,001 < 0,001 mg/kg 30 - Tributyylitina * < 0,001 0,002 < 0,001 mg/kg 30 - Tetrabutyylitina * < 0,001 < 0,001 < 0,001 mg/kg 30 - Mono-oktyylitina * < 0,001 < 0,001 < 0,001 mg/kg 30 - Dioktyylitina * < 0,002 < 0,002 < 0,002 mg/kg 30 - Trisykloheksyylitina * < 0,002 < 0,002 < 0,002 mg/kg 30 - Monofenyylitina * < 0,001 < 0,001 < 0,001 mg/kg 30 - Difenyylitina * < 0,001 < 0,001 < 0,001 mg/kg 30 - Trifenyylitina * < 0,002 < 0,002 < 0,002 mg/kg 30 Esikäsittely Esikäsittely x x x * = Akkreditoitu menetelmä 1)=näytteen tutkija Galab Laboratories GmbH Epävarm uus-% Yhteyshenkilö Lukkarinen Timo, , Kemisti Kalso Seija toimitusjohtaja Tiedoksi Anttila-Huhtinen Marja; Raunio Janne, janne.raunio@vesiensuojelu.fi; toimisto.kyvsy@vesiensuojelu.fi, toimisto.kyvsy@vesiensuojelu.fi Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI

18 TESTAUSSELOSTE (7) Elintarvike LIITE Voikkaa 1 Voikkaa 2 Koskenalus 1 Analyysi Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus Yksikkö Määritysraja Hexabromocyclododecane <150 <150 <150 µg/kg <150 3,3',5,5'-Tetrabromobisphenol A <5 <5 <5 µg/kg <5 Tetrabromobiphenyl, PBB-52 <5 <5 <5 µg/kg <5 Pentabromobiphenyl, PBB-101 <5 <5 <5 µg/kg <5 Hexabromobiphenyl, PBB-153 <10 <10 <10 µg/kg <10 Tribromodiphenyl ether, PBDE-28 <5 <5 <5 µg/kg <5 Tetrabromodiphenyl ether, PBDE-47 <5 <5 <5 µg/kg <5 Pentabromodiphenyl ether, PBDE-99 <5 <5 <5 µg/kg <5 Pentabromodiphenyl ether, PBDE-100 <5 <5 <5 µg/kg <5 Hexabromodiphenyl ether, PBDE-138 <5 <5 <5 µg/kg <5 Hexabromodiphenyl ether, PBDE-153 <20 <20 <20 µg/kg <20 Hexabromodiphenyl ether, PBDE-154 <5 <5 <5 µg/kg <5 Heptabromodiphenyl ether, PBDE-183 <20 <20 <20 µg/kg <20 Sum Pentabromodiphenyl ether <5 <5 <5 µg/kg <5 Sum Octabromodiphenyl ether <50 <50 <50 µg/kg <50 Heptabromodiphenyl ether, PBDE-190 <100 <100 <100 µg/kg <100 Octabromodiphenyl ether, PBDE-203 <5 <5 <5 µg/kg <5 Decabromodiphenyl ether, PBDE-209 <100 <100 <100 µg/kg <100 Bromocyclen <5 <5 <5 µg/kg <5 Hexabromobenzene <5 <5 <5 µg/kg <5 Hexabromocyclododecane <200 <200 <200 µg/kg <200 PFOA <5,00 <5,00 <5,00 µg/kg <5,00 PFOS <5,00 <5,00 <5,00 µg/kg <5,00 Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI

19 TESTAUSSELOSTE (7) Elintarvike Koskenalus 2 Kotkan edusta 1 Kotkan edusta 2 Analyysi Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus Yksikkö Määritysraja Hexabromocyclododecane <150 <150 <150 µg/kg <150 3,3',5,5'-Tetrabromobisphenol A <5 <5 <5 µg/kg <5 Tetrabromobiphenyl, PBB-52 <5 <5 <5 µg/kg <5 Pentabromobiphenyl, PBB-101 <5 <5 <5 µg/kg <5 Hexabromobiphenyl, PBB-153 <10 <10 <10 µg/kg <10 Tribromodiphenyl ether, PBDE-28 <5 <5 <5 µg/kg <5 Tetrabromodiphenyl ether, PBDE-47 <5 <5 <5 µg/kg <5 Pentabromodiphenyl ether, PBDE-99 <5 <5 <5 µg/kg <5 Pentabromodiphenyl ether, PBDE-100 <5 <5 <5 µg/kg <5 Hexabromodiphenyl ether, PBDE-138 <5 <5 <5 µg/kg <5 Hexabromodiphenyl ether, PBDE-153 <20 <20 <20 µg/kg <20 Hexabromodiphenyl ether, PBDE-154 <5 <5 <5 µg/kg <5 Heptabromodiphenyl ether, PBDE-183 <20 <20 <20 µg/kg <20 Sum Pentabromodiphenyl ether <5 <5 <5 µg/kg <5 Sum Octabromodiphenyl ether <50 <50 <50 µg/kg <50 Heptabromodiphenyl ether, PBDE-190 <100 <100 <100 µg/kg <100 Octabromodiphenyl ether, PBDE-203 <5 <5 <5 µg/kg <5 Decabromodiphenyl ether, PBDE-209 <100 <100 <100 µg/kg <100 Bromocyclen <5 <5 <5 µg/kg <5 Hexabromobenzene <5 <5 <5 µg/kg <5 Hexabromocyclododecane <200 <200 <200 µg/kg <200 PFOA <5,00 <5,00 <5,00 µg/kg <5,00 PFOS <5,00 <5,00 <5,00 µg/kg <5,00 Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI

20 TESTAUSSELOSTE (7) Elintarvike LIITE 1 Haitallisten aineiden tutkimus 2016 Kymijoki - meri Ahven Voikkaa 1 LIMS No cm pvm g , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 keskiarvo 20,1 82,4 yhteensä 906,6 Haitallisten aineiden tutkimus 2016 Kymijoki - meri Ahven Voikkaa , , , , , , , , , , , , , , , ,0 keskiarvo 18,5 63,3 yhteensä 632,9 Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI

21 TESTAUSSELOSTE (7) Elintarvike Haitallisten aineiden tutkimus 2016 Kymijoki - meri Ahven Koskenalus 1 LIMS No cm pvm g , , , , , , , , , ,2 keskiarvo 19,0 65,0 yhteensä 715,3 Haitallisten aineiden tutkimus 2016 Kymijoki - meri Ahven Koskenalus , , , , , , , , , ,5 keskiarvo 18,9 70,2 yhteensä 772,2 Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI

22 TESTAUSSELOSTE (7) Elintarvike LIITE 1 Haitallisten aineiden tutkimus 2016 Kymijoki - meri Ahven Kotkan edusta 1 LIMS No cm pvm g , , , , , , , , , , , , , , ,5 keskiarvo 20,2 92,4 yhteensä 1016,6 Haitallisten aineiden tutkimus 2016 Kymijoki - meri Ahven Kotkan edusta , , , , , , , , , , , , , , ,2 keskiarvo 19,1 79,1 yhteensä 870,1 Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI