KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2015

Transkriptio

1 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 260/2016 Janne Raunio ISSN

2 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Kymijoen alaosan ja sen edustan merialueen kalataloudellista tarkkailua vuodelta Kymijoen alaosan verkkokoekalastusten perusteella koealueiden lajistossa ja yksikkösaaliissa oli havaittavissa eroja. Alavirtaan päin runsastuivat mm. kuormitusta ilmentävät kiiski ja pasuri. Kappalemääräisesti tarkasteltuna runsaslukuisimmat lajit olivat ahven, särki, pasuri ja kiiski. Valtalajit olivat samoja kuin edellisessä, vuoden 2013 tarkkailussa, mutta yksikkösaaliissa oli selviä vuosienvälisiä eroja. Kymijoen suvantojen kalasto näyttäisi joka tapauksessa ilmentävän edelleen alavirtaan voimistuvaa rehevöitymistä. Kirjanpitokalastajien päiväkohtaisissa nahkiaissaaliissa todettiin selviä vuosienvälisiä eroja. Vuonna 2015 nahkiaisten ensimmäiset nousuhuiput ajoittuivat syyskuun puoliväliin. Vuonna 2015 suurimmat saaliit saatiin kuitenkin vasta marraskuussa. Yksikkösaaliiden perusteella vuosi 2015 oli kohtalainen. Kymijoen alaosan ja sen edustan merialueen haukien ja ahventen käyttökelpoisuutta arvioitiin elohopeatutkimuksin. Kymijoen kalojen elohopeapitoisuudet olivat korkeammat kuin rannikon näytekalojen. Ahventen keskimääräiset elohopeapitoisuudet jäivät kaikilla näytealueilla alle 0,45 mg/kg ja haukien alle 0,6 mg/kg. Alueidenväliset erot kalojen elohopeapitoisuuksissa olivat Kymijoella aiempaa pienemmät. Kymijoen koeravustuksissa täplärapuja tavattiin kolmella alueella viidestä. Tulokset olivat siten samankaltaiset edellisvuosien tulosten kanssa. Myllykosken raputiheydet ilmensivät tiheää kantaa ja muilla alueilla tiheydet olivat harvat. Kymijoen alaosan sähkökoekalastuksissa tavattiin yhteensä yhdeksää lajia. Runsaslukuisimmat lajit olivat lohi ja kivennuoliainen. Lohen kesän vanhoja (ikä 0+) poikasia tavattiin runsaimmin Langinkosken itäpuolen koealoilta. Lohen poikasten tiheydet olivat tarkkailuhistorian korkeimmat ja yksilötiheydet erosivat selvästi patojen yläpuolisista koskialueista. Smolttitutkimuksissa lohen vaelluspoikasia arvioitiin vaeltaneen joelta merelle n kpl. Merialueen vapaa-ajan kalastajien yleisimmät saalislajit olivat ahven, särki, kuha, hauki, lahna ja silakka. Taloutta kohden laskettuna kalastajien vuosisaalis oli noin 78 kg. Pyyntikertaa kohden laskettuna yksikkösaalis oli n. 0,6-1,1 kg. Kalalajeista paras yksikkösaalis oli silakan kalastuksessa. Yleisimmin kohtalaiseksi tai merkittäväksi haitaksi arvioitiin vähäarvoisten kalalajien runsaus, levähaitat ja huonot saaliit. Rannikon kuormittajista ei kalastajien näkemyksen mukaan ollut haittaa kalastolle tai kalastukselle tai haitta oli vähäinen. Verkkokalastus oli edelleen säilyttänyt asemansa yleisimpänä kalastusmuotona.

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Verkkokoekalastukset Nahkiaistutkimukset Kalojen käyttökelpoisuustutkimukset Koeravustukset Sähkökoekalastukset Smolttitutkimukset Kalastustiedustelu 3 3 TULOKSET Verkkokoekalastukset Nahkiaistutkimukset Kalojen käyttökelpoisuustutkimukset Koeravustukset Sähkökoekalastukset Smolttitutkimukset Kalastustiedustelu 11 4 TULOSTEN TARKASTELU 19 VIITTEET 20 LIITTEET LIITE 1. Kalojen elohopea-analyysien tulokset LIITE 2. Kalastustiedustelun lomake

4 1 JOHDANTO Kymijoen alaosan ja sen edustan merialueen kuormittajilla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston määräämä velvoite tarkkailla kuormituksen vaikutuksia vastaanottavassa vesistössä. Jätevesien vaikutuksia Kymijoen ja merialueen kalakantoihin ja kalastukseen seurataan Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kalatalousyksikön hyväksymän ohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa tarkistettiin vuoden 2012 alussa (Raunio 2012), ja se on voimassa vuodet Kalataloustarkkailuun osallistuivat seuraavat kuormittajat: 1. UPM-Kymmene Oyj Kymin tehtaat 2. Kouvolan kaupunki Mäkikylän jätevedenpuhdistamoiden osalta 3. Myllykoski Oyj 4. Stora Enso Oyj Anjalankosken tehtaat 5. Kotkamills Oy Kotka 6. Kymen Vesi Oy Mussalon sekä Halko- ja Huhdanniemen jätevedenpuhdistamoiden osalta 7. Sunilan Puhdistamo Oy 8. Tuike Finland Oy (vain merialueen kalastustiedustelu) 9. Sandvikin lohi, Kalankasvatuslaitokset, Pyhtää (vain merialueen kalastustiedustelu) Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 260/2016 1

5 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 VERKKOKOEKALASTUKSET Kymijoen alaosan kalaston rakennetta selvitettiin Nordic-yleiskatsausverkoilla. Verkko on kooltaan 30 m pitkä ja 1,5 m korkea. Verkko koostuu 12 eri harvuisesta ja 2,5 m levyisestä kaistaleesta. Verkon paneleiden solmuvälit (mm) ja langan paksuudet järjestyksessä ovat seuraavat: Solmuväli mm 43 19,5 6, , , Lanka mm 0,20 0,15 0,10 0,12 0,23 0,10 0,12 0,15 0,15 0,10 0,16 0,16 Koekalastusalueita oli Kymijoella yhteensä kuusi: Voikkaa, Kuusankoski, Keltti, Mäkikylä, Myllykoski ja Inkeroinen. Kymijoen koekalastusalueista ylin näytepiste (Voikkaa) toimi vertailualueena viidelle kuormitetulle alueelle. Kullakin alueella verkot laskettiin satunnaisiin paikkoihin, joilta tutkittiin 0-3 m syvyysvyöhykkeen lajistoa. Pyyntiponnistus koealaa kohti oli viisi verkkovuorokautta. Saaliista laskettiin verkko- ja solmuvälikohtaisesti lajien kappalemäärät ja kokonaisbiomassat. Yksikkösaaliita (kpl ja g/verkkovrk.) vertailtiin yksisuuntaisella varianssianalyysillä (ANOVA). Kymijoen kuormitettujen koealojen kalaston rakennetta verrattiin Voikkaan vertailualueeseen yksikkösaaliiden (kpl ja g/koeverkko) ja särkikalojen osuuksien perusteella (Rask ym. 2009). Viitteellinen tila-arvio tehtiin vertaamalla vertailualueiden saaliita (odotettu arvo) kuormitettujen alueiden havaittuihin saaliisiin. 2.2 NAHKIAISTUTKIMUKSET Kymijokeen nousevien nahkiaisten kutuvaelluksen ajoittumista ja nahkiaissaaliita seurattiin saaliskirjanpidon avulla. Saaliskirjanpidon palautti kolme kalastajaa, joista yksi kalasti joen itähaaralla ja kaksi länsihaaralla. Aineistosta laskettiin keskimääräinen yksikkösaalis pyyntiponnistusta kohden (kpl/merta/pyyntitunti). Vuoden 2015 päivittäisiä yksikkösaaliita verrattiin myös vuosien aineistoihin parittaisten näytteiden T-testillä. 2.3 KALOJEN JA RAPUJEN KÄYTTÖKELPOISUUSTUTKIMUKSET Vuonna 2015 kalojen käyttökelpoisuustutkimuksissa oli vuorossa kalojen elohopeatutkimukset. Näytteet analysoi Metropolilab Oy Helsingissä. Kalanäytteet (hauki ja ahven 8 kpl/alue) toimitettiin pakastettuina laboratorioon. Näytekaloja saatiin analysoitaviksi seuraavilta alueelta: Voikkaa, Kuusankoski, Huruksela, Tammijärvi, Kotkan edusta ja Ahvenkoskenlahti (Liite 1). 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 260/2016

6 2.4 KOERAVUSTUKSET Rapuja pyydettiin elokuussa viideltä alueella Kymijoessa (Kuusankoski, Myllykoski, Inkeroinen, Hirvivuolle ja Pernoo). Pyydyksenä käytettiin EVO-tyyppistä mertaa. Kullakin alueella käytettiin 20 merran pyyntiponnistusta ja yhden vuorokauden pyyntiaikaa. 2.5 SÄHKÖKOEKALASTUKSET Sähkökoekalastukset suoritettiin elo-syyskuussa Koekalastuksia tehtiin neljällä koskialueella: Piirteenkoski, Ahvio, Pernoo ja Langinkoski. Kullakin koskialueella kalastettiin kaksi erillistä koealaa. Laitteina käytettiin Hans Grassl:n valmistamia aggregaattikäyttöisiä sähkökoekalastuslaitteita. Koealoilta pyrittiin kalastamaan vähintään 100 m 2 :n suuruinen alue. Koealat kalastettiin kahden poistopyynnin menetelmällä. Saaliiksi saadut kalat nukutettiin, jonka jälkeen ne mitattiin ja punnittiin. Lohikalat mitattiin ja punnittiin yksilöllisesti, muiden lajien osalta mitattiin kokonaispaino ja laskettiin yksilömäärä. 2.6 SMOLTTITUTKIMUKSET Kymijoen alaosan vaelluspoikastutkimuksia jatkettiin vuonna 2015 ns. smolttiruuvin avulla. Ruuvi asennettiin huhtikuun puolivälissä Hinttulankosken alaosaan. Pyynti päättyi kesäkuun alussa. Pyyntijakson aikana pyydyksen kokemisväli oli yleensä viikko. Saaliiksi saadut lohen ja taimenen poikaset mitattiin ja punnittiin. Muista lajeista laskettiin yksilömäärät. Smolttimäärien arvioinnissa hyödynnettiin merkintä-takaisinpyynti menetelmää (Seber 1973), jossa merkittyjä kaloja edustivat istutetut kalat, joiden määrät saatiin Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta. Koska smolttiruuvin saaliissa ei ollut yhtään luonnonkudusta peräisin olevaa taimenen smolttia, voitiin smolttimääriä arvioida vain lohen osalta. Osa istutetuista smolteista laskettiin joen itä- ja länsihaarojen yläpuolelle, jolloin itähaaraan päätynyt istukasmäärä arvioitiin Mikkolan ym. (2009) tutkimuksen mukaan; eli 40 % itähaaraan ja 60 % länsihaaraan. Summasta vähennettiin edelleen Korkeakosken haaran kautta vaeltaneiden kalojen osuus: 60 % Koivukosken haaraan ja 40 % Korkeakosken haaraan. 2.7 KALASTUSTIEDUSTELU Merialueen kalastustiedustelu toteutettiin väestörekisteripohjaisena satunnaisotantana. Tiedustelulomake lähetettiin 2300 taloudelle. Poiminnat tehtiin seuraavilta postinumeroalueilta: Tesjoki, Ahvenkoski, Pyhtää ja Kotka, Summa, Neuvoton ja Reitkalli. Tiedustelu toteutettiin kolmen kontaktin menetelmällä talvella Kalastustiedustelulomake on liitteessä 2. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 260/2016 3

7 3 TULOKSET 3.1 VERKKOKOEKALASTUKSET Kymijoen alaosan verkkokoekalastuksissa tavattiin yhteensä 11 lajia. Kappalemääräisesti tarkasteltuna runsaslukuisimmat lajit olivat ahven, särki, pasuri ja kiiski (Kuva 1). Massamääräisesti tarkasteltuna suurimmaksi kasvavien lajien, kuten lahnan ja kuhan osuudet saaliissa kasvoivat (Kuva 1). Kuva 1. Kymijoen alaosan verkkokoekalastusten saalislajit ja niiden keskimääräiset osuudet kappale- ja massamääräisistä saaliista. 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 260/2016

8 Vuoden 2015 keskimääräinen yksikkösaalis Voikkaan vertailualueella oli n. 8,4 kpl ja 208 g/koeverkko (Kuva 1). Sen sijaan kuormitetuilla koealoilla saaliit olivat selvästi suuremmat. Kappalemääräisesti suurimmat yksikkösaaliit saatiin Myllykoskelta ja suurimmat massamääräiset saaliit Akanojan koealalta. Vaikka kuormitetut alueet erosivatkin selvästi vertailualueesta, ei varianssianalyysin perusteella koealojen välillä ollut tilastollisia eroja. Tämä johtui kuormitettujen alojen suhteellisen samankaltaisista saaliista. 3.2 NAHKIAISTUTKIMUKSET Kirjanpitokalastajat aloittivat nahkiaisen pyynnin elokuun puolivälissä. Nahkiaisten ensimmäinen pieni nousuhuippu ajoittui syyskuun puoliväliin (Kuva 2). Vuonna 2015 suurimmat saaliit saatiin kuitenkin vasta marraskuussa. Vuosien yksikkösaaliiden vertailu osoitti, että päiväsaaliissa oli selviä vuosienvälisiä eroja (p < 0,0001, Kuva 3). Huonoja saalisvuosia ovat olleet vuodet 2010 ja Vuodet 2008 ja 2012 ovat olleet tähänastisen seurannan parhaita saalisvuosia. Kuva 2. Kirjanpitokalastajien nahkiaissaaliin kehitys syksyllä 2015 (keskiarvo, kpl/merta/vrk). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 260/2016 5

9 Kuva 3. Kirjanpitokalastajien keskimääräinen nahkiaissaalis (kpl/merta/vrk) vuosina KALOJEN KÄYTTÖKELPOISUUSTUTKIMUKSET Kymijoen alaosan ja sen edustan merialueen haukien ja ahventen elohopea-analyysien tulokset olivat samantyyppiset (korrelaatio: 0,89), vaikka haukien keskimääräiset pitoisuudet olivatkin hieman korkeammat (Kuva 4, Liite 1). Kymijoen kalojen elohopeapitoisuudet olivat korkeammat kuin rannikon näytekalojen. Kymijoella korkeimmat yksittäiset pitoisuudet olivat 0,9 mg/kg ja rannikolla 0,4 mg/kg. Kymijoella ylä- ja alavirran väliset erot kalojen pitoisuuksissa olivat pieniä. Millään alueella ei kuitenkaan ylittynyt EU:n komission asetuksen (1881/2006) mukainen hauille ja muille petokaloille asetettu käyttökelpoisuuden raja-arvo (1 mg/kg). Ahventen elohopeapitoisuuksille määritelty kemiallisen tilan raja-arvo (0,2-0,25 mg/kg) kuitenkin ylittyi kaikilla Kymijoen näytealueilla, joten kemiallinen tilaluokitus on tällöin hyvää huonompi. 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 260/2016

10 Kuva 4. Kymijoen ja sen edustan merialueen haukien ja ahventen elohopeapitoisuudet vuonna 2015 (keskiarvot sekä minimi ja maksimiarvot). 3.4 KOERAVUSTUKSET Kymijoen viiden alueen koeravustuksissa täplärapua tavattiin kaikilta muilta koealueilta paitsi Kuusankoskelta ja Inkeroisista (Kuva 5). Tulokset olivat näiltä osin samantapaiset edellisvuosiin nähden. LUKE:n tekemän luokittelun mukaan Myllykosken raputiheydet ilmensivät tiheää kantaa ja muilla alueilla tiheydet olivat harvat. Rapujen keskipituuksissa ei ollut kuitenkaan merkittäviä alueiden välisiä eroja (Kuva 5). Keskimäärin suurimmat ravut saatiin jälleen Hirvivuolteelta ja pienimmät Myllykoskelta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 260/2016 7

11 Kuva 5. Kymijoen koeravustusalueiden keskimääräiset yksikkösaaliit (kpl/merta). 3.5 SÄHKÖKOEKALASTUKSET Kymijoen alaosan neljän koskialueen sähkökoekalastuksissa tavattiin yhteensä yhdeksän lajia (Kuva 6). Runsaslukuisimmat lajit olivat lohi ja kivennuoliainen. Lohen kesän vanhoja (ikä 0+) poikasia tavattiin runsaimmin Langinkosken itäpuolen koealoilta (Kuva 6). Lohen poikasten tiheydet olivat korkeita (> 150 kpl/aari), ja yksilötiheydet erosivat selvästi patojen yläpuolisista koskialueista. Vanhempia lohen poikasia (ikä > 1+) oli runsaimmin niin ikään Langinkosken itäpuolen koealoilla (2-3 kpl/aari) sekä Ahvion koskilla (1-1,7 kpl/aari). Taimenen kesän vanhoja poikasia oli runsaimmin Langinkosken länsipuolen koealoilla (n kpl/aari) sekä Ahvionkoskilla (0-4 kpl/aari). Vanhempia taimenen poikasia tavattiin Langinkoskelta, Ahviosta ja Pernoosta (n. 1-3,7 kpl/aari). Harjuksen poikasia ei tavattu vuonna 2015 yhdeltäkään koealalta. 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 260/2016

12 Kuva 6. Kymijoen alaosan neljän koskialueen kalatiheydet (kpl/aari) vuonna Pitkän aikavälin tarkastelussa lohikalojen tiheydet olivat etenkin joen alaosalla korkeita (Kuva 7). Tarkkailuhistorian suurimmat yksilötiheydet on havaittu Langinkosken koealoilla vuosina 2015 sekä Patojen yläpuolisilla alueilla kohtalaisen hyviä poikasvuosia ovat olleet vuodet sekä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 260/2016 9

13 Kuva 7. Kymijoen alaosan koskien lohikalojen tiheydet (kpl/aari) vuosina SMOLTTITUTKIMUKSET Smolttiruuvin saalis oli keväällä 2015 yhteensä 443 kalaa. Yleisin saalislaji oli taimen (191 kpl). Särkiä saatiin 125 kpl ja lohia 84 kpl. Eri kalalajeja oli yhteensä 14. Vuoden 2015 aineistossa luonnonlohia oli 10 kpl, mutta luonnonkudusta peräisin olevia taimenia ei ollut saaliissa lainkaan. Näin ollen taimenen poikasmääriä ei voitu laskea. Istutetuista lohista 14 kpl oli ankkurimerkittyjä. Kasvatettuja lohen smoltteja istutettiin Kymijokeen kaikkiaan n kpl, joista vajaa kpl on voinut potentiaalisesti mennä smolttiruuviin. Ankkurimerkittyjä kaloja oli yhteensä 6000 kpl ja ruuviin potentiaalisesti osuvia kaloja oli vastaavasti 3680 kpl. Kokonaisistutusmäärien perusteella laskettuna smolttipyydyksen ohitti vuonna 2015 noin 5800 lohen smolttia. Ankkurimerkittyjen istukkaiden perusteella laskettuna arvio oli vajaa 4200 kpl. Näitä lukuja on kuitenkin korjattava huomioiden joen länsihaaraa ja Korkeakosken haaraa pitkin vaeltaneet luonnonpoikaset sekä ruuvin alapuolisten koskialueiden (mm. 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 260/2016

14 Langinkoski) poikastuotto. Jotta korjaus voidaan tehdä, on ensin arvioitava kuinka suuri osuus poikastuotantoaloista sijaitsee joen eri haarautumiskohtien ylä- ja alapuolilla. Apuna voidaan käyttää Rinteen ym. (2007, 2009) esittämiä koskialuekohtaisia poikastuotantoaloja. Rinne ym. (2007) arvioivat, että Koivukosken ja Korkeakosken yläpuolella olisi n. 73 ha poikastuotantoalaa, ja patojen alapuolella 20 ha. Huomioiden kalojen vaelluskäyttäytyminen eri jokihaarojen välillä, voidaan arvioida smolttiruuviin yläpuolella olevan potentiaalista tuotantoalaa n. 45 ha. Tämän ohella tuotantoalaa on vielä Korkeakosken haaralla, Huumanhaaralla ja Langinkoskella yhteensä n. 8 ha, joiden mahdollinen smolttituotanto ei päädy ruuvin saaliiseen. Koivukosken patojen alapuolisten koskialueiden poikastuotto on todennäköisesti myös suurempaa kuin yläpuolisilla alueilla, joten näiden alueiden tuottoa on painotettava. Tässä arviossa oletettiin patojen alapuolisten alueiden tuoton olevan kaksinkertainen yläpuolisiin alueisiin nähden. Edellä mainitut seikat huomioiden voidaan arvioida, että koko Kymijoen lohen smolttituotanto oli vuonna 2015 n kpl. Luonnonlohien smolteissa oli melko suurta kokovaihtelua. Todennäköistä on, että smolttien joukossa oli sekä 1- että 2-vuotiaita kaloja. Tilastollisen luokitteluanalyysin perusteella ikäluokkien kokoraja voitaisiin vetää noin 150 mm:n ja 30 gramman kohdalle. 3.7 KALASTUSTIEDUSTELU Kalastustiedustelun 2300 talouden otoksesta kyselyyn vastasi 1248 taloutta (Taulukko 1). Koko tiedustelun vastausprosentti oli melko tyypillinen n. 54 %. Kaikilla kolmella osaalueella oli arvioiden perusteella yhteensä 4658 kalastanutta taloutta (Taulukko 1). Osaalueiden yhteenlaskettu kokonaissaalis oli vuonna 2015 n. 365 t, josta suurin osa saatiin Kotkan edustalta. Pyhtään ja Summan edustan vuosisaaliit olivat melko lähellä toisiaan. Taulukko 1. Kalastustiedustelun osa-alueet ja vastaustilastot. Alue Talouksia Otos Vastaus % Kalastaneita Saalis (kg) yht. (taloutta) talouksia yht. Pyhtää Kotka Summa Yhteensä Kalastushaitat Tiedustelun perusteella Pyhtää-Kotka-Summa merialueella ei ollut montaa merkittävää kalastusta haittaavaa tekijää (Kuva 8). Yleisimmin kohtalaiseksi tai merkittäväksi haitaksi arvioitiin vähäarvoisten kalalajien runsaus, levähaitat ja huonot saaliit. Vähiten haittaa koettiin veneilystä/laivaliikenteestä, kalojen makuvirheistä ja kalastuslupien saannista. Kalastajat eivät usein osanneet arvioida yleisimpien saalislajien kantojen muutoksia viime vuosien aikana (Kuva 9). Arvioita esittäneet vastaajat katsoivat kalakantojen joko säilyneen ennallaan tai taantuneen. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 260/

15 Kuva 8. Vapaa-ajan kalastajien kokemat kalastushaitat Pyhtään (A), Kotkan (B) ja Summan (C) edustan merialueella. 12 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 260/2016

16 Kuva 9. Vapaa-ajan kalastajien näkemys yleisimpien saalislajien kantojen kehityksestä Pyhtään (A), Kotkan (B) ja Summan (C) edustan merialueella viimeisten kolmen vuoden aikana. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 260/

17 Vapaa-ajan kalastajilta tiedusteltiin myös rannikon kuormittajien vaikutuksesta alueen kalastoon ja kalastukseen. Tässäkin tapauksessa valtaosa vastaajista ei osannut arvioida kuormittajien vaikutuksia (Kuva 10). Ne vastaajat, jotka esittivät oman arvionsa, katsoivat kuormituksesta olevan nykyisin vain vähän haittaa tai ei ollenkaan. Kuva 10. Vapaa-ajan kalastajien näkemys rannikon kuormittajien vaikutuksesta alueen kalastoon ja kalastukseen. Saaliit Pyhtään edustalla yleisin saalikala oli ahven (20 % saaliista), jonka ohella yleisiä saalislajeja olivat myös särki (16 %), lahna (14 %), hauki (14 %) ja kuha (11 %) (Kuva 11). Pyhtään alueen kokonaissaalis oli noin 92 t. Lohikaloista eniten saatiin siikaa (n kg) ja taimenta (n kg). Pyhtään edustan lohisaalis oli tiedustelun perusteella hyvin pieni. Kotkan edustan merialueella ahven oli niin ikään yleisin saalislaji (21 % saaliista). Alueen kokonaissaalis oli arviolta n. 189 t. Lahna, särki, kuha ja hauki olivat Pyhtään edustan tavoin yleisiä saalislajeja myös Kotkan edustalla. Silakan ja siian osuus saaliista oli hieman suurempi kuin Pyhtään alueella, mutta merkittävin alueellinen ero oli lohen 8 %:n osuus kokonaissaaliissa. Massamääräisesti lohisaalis oli arviolta n. 15 t. Muista lohikaloista siikasaalis oli n. 16 t., taimensaalis 6 t. ja kirjolohisaalis alle 100 kg. Summan edustalla lahna oli selvästi yleisin saalislaji (27 % saaliista). Myös särki (20 %), kuha (18 %), hauki (10 %), ahven (9 %) ja silakka (9 %) olivat yleisiä saalislajeja. Summan edustan kokonaissaalis oli lähellä Pyhtään vuosisaalista, n. 84 t. Lohikaloista eniten saaliiksi saatiin siikaa (n. 2 t.) ja taimenta (n. 550 kg). 14 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 260/2016

18 Kuva 11. Vapaa-ajan kalastajien saalislajit ja niiden suhteellinen osuus aluekohtaisesta kokonaissaaliista Pyhtään (A), Kotkan (B) ja Summan (C) edustoilla. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 260/

19 Vapaa-ajan kalastajien pyynnistä suurin osa tapahtui verkoilla. Verkkokalastuksessa oli alueellisia eroja: Pyhtään ja Kotkan edustoilla käytettiin eniten solmuväliltään mm verkkoja, mutta Summan edustalla lähinnä harvoja > 50 mm verkkoja (Kuva 12). Vapakalastuksessa käytettiin eniten virveliä/uistinta. Kuva 12. Vapaa-ajan kalastajien käyttämät pyydykset ja niiden osuus pyyntikerroista Pyhtään (A), Kotkan (B) ja Summan (C) edustoilla. 16 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 260/2016

20 Yksikkösaaliit Koko vuoden yhteenlasketut pyyntiponnistus oli tutkimusalueella kokonaisuudessaan lähes pyyntikertaa (Taulukko 2). Aluekohtaiset yksikkösaaliit vaihtelivat välillä 0,6-1,1, kg/pyyntikrt. ja keskimääräinen yksikkösaalis oli 0,83 kg/pyyntikrt. Taloutta kohden laskettuna vuosisaalis oli keskimäärin n. 78 kg/a. Taulukko 2. Vapaa-ajan kalastajien aluekohtaiset pyyntiponnistukset ja yksikkösaaliit vuonna Alue Pyyntiponnistus Yksikkösaalis Vuosisaalis/talous (pyyntikertaa) (kg/pyyntikrt.) Pyhtää ,73 69,2 Kotka ,1 65,2 Summa ,59 200,1 Yhteensä ,83 78,4 Lajienvälisessä tarkastelussa selvästi parhaimmat yksikkösaaliit saatiin silakan kalastuksessa (Kuva 13). Silakan ohella hyviä yksikkösaaliita saatiin myös lohen, hauen, ahvenen ja ankeriaan kalastuksessa. Lohta ja ankeriasta kalastettiin selvästi vähemmän kuin yleisiä saalislajeja (mm. kuha ja ahven), mutta niiden saaliit olivat pyyntiponnistukseen nähden melko hyviä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 260/

21 Kuva 13. Vapaa-ajan kalastajien saalislajit ja niiden yksikkösaaliit Pyhtään (A), Kotkan (B) ja Summan (C) edustoilla. 18 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 260/2016

22 4 TULOSTEN TARKASTELU Kymijoen alaosan verkkokoekalastusten perusteella koealueiden lajistossa ja yksikkösaaliissa oli eroja. Voikkaan vertailualueella keskimääräinen yksikkösaalis oli vain 8 kpl ja 200g/verkkoyö, mutta joen alaosalla (Myllykoski-Inkeroinen) yksikkösaaliit olivat >20 kpl ja 900 g/verkkoyö. Alavirtaan päin runsastuivat mm. kiiski ja pasuri. Kappalemääräisesti tarkasteltuna runsaslukuisimmat lajit olivat ahven, särki, pasuri ja kiiski. Valtalajit olivat samoja kuin edellisessä, vuoden 2013 tarkkailussa, mutta yksikkösaaliissa oli selviä vuosienvälisiä eroja. Kymijoen suvantojen kalasto näyttää joka tapauksessa ilmentävän edelleen alavirtaan voimistuvaa rehevöitymistä, joka liittyy osin nykyiseen ja osin historialliseen kuormitukseen. Kirjanpitokalastajien päiväkohtaisissa nahkiaissaaliissa todettiin selviä vuosienvälisiä eroja. Vuonna 2015 nahkiaisten ensimmäiset nousuhuiput ajoittuivat syyskuun puoliväliin. Vuonna 2015 suurimmat saaliit saatiin kuitenkin vasta marraskuussa. Yksikkösaaliiden perusteella vuosi 2015 oli kohtalainen. Kymijoen alaosan ja sen edustan merialueen haukien ja ahventen käyttökelpoisuutta arvioitiin elohopeatutkimuksin. Kymijoen kalojen elohopeapitoisuudet olivat korkeammat kuin rannikon näytekalojen. Kymijoella korkeimmat yksittäiset pitoisuudet olivat 0,9 mg/kg ja rannikolla 0,4 mg/kg. Ahventen keskimääräiset elohopeapitoisuudet jäivät kaikilla näytealueilla alle 0,45 mg/kg ja haukien alle 0,6 mg/kg. Millään alueella ei siten ylittynyt EU:n komission asetuksen (1881/2006) mukainen hauille ja muille petokaloille asetettu käyttökelpoisuuden raja-arvo 1 mg/kg. Ahventen elohopeapitoisuuksille määritelty kemiallisen tilan raja-arvo (0,2-0,25 mg/kg) kuitenkin ylittyi kaikilla Kymijoen näytealueilla, joten kemiallinen tilaluokitus on tällöin hyvää huonompi. Alueidenväliset erot kalojen elohopeapitoisuuksissa olivat Kymijoella aiempaa pienemmät. Kymijoen koeravustuksissa täplärapuja tavattiin kolmella alueella viidestä. Tulokset olivat siten samankaltaiset edellisvuosiin nähden. Myllykosken raputiheydet ilmensivät tiheää kantaa ja muilla alueilla tiheydet olivat harvat. Rapujen keskipituuksissa ei ollut kuitenkaan merkittäviä alueiden välisiä eroja. Kymijoen alaosan neljän koskialueen sähkökoekalastuksissa tavattiin yhteensä yhdeksää lajia. Runsaslukuisimmat lajit olivat lohi ja kivennuoliainen. Lohen kesän vanhoja (ikä 0+) poikasia tavattiin runsaimmin Langinkosken itäpuolen koealoilta. Lohen poikasten tiheydet olivat tarkkailuhistorian korkeimmat (> 150 kpl/aari), ja yksilötiheydet erosivat selvästi patojen yläpuolisista koskialueista. Smolttitutkimuksissa lohen vaelluspoikasia arvioitiin vaeltaneen joelta merelle n kpl. Vuonna 2007 smoltteja arvioitiin olleen jopa n kpl, joten myös vaelluspoikasten määrät olivat vuonna 2015 melko pieniä. Merialueen kalastustiedustelun perusteella Pyhtää-Kotka-Summa alueella kalasti vuonna 2015 n taloutta, josta suurin osa kalasti Kotkan edustalla. Arvio on jonkin verran Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 260/

23 suurempi kuin vuoden 2012 vastaava arvio (2828 taloutta), ja liittyy pääosin eroihin Pyhtään ja Summan kalastajamäärissä. Vuoden 2015 kokonaissaalisarvio (365 t.) oli niin ikään suurempi kuin vuoden 2012 arvio (250 t.). Tässäkin tapauksessa ero syntyi Pyhtään ja Summan vuosisaalisarvioista. Kotkan edustan osalta viimeisten tiedustelujen saaliit ja kalastajamäärät ovat olleet lähellä toisiaan. Merialueella ei ollut montaa merkittävää kalastusta haittaavaa tekijää. Yleisimmin kohtalaiseksi tai merkittäväksi haitaksi arvioitiin vähäarvoisten kalalajien runsaus, levähaitat ja huonot saaliit. Osin samoja tekijöitä on noussut esille aiemmissakin tiedusteluissa. Poikkeuksena oli verkkojen likaantuminen, jonka merkitys kalastushaittana näyttäisi laskeneen. Vähiten haittaa koettiin veneilystä/laivaliikenteestä, kalojen makuvirheistä ja kalastuslupien saannista. Rannikon kuormittajista ei kalastajien näkemyksen mukaan ollut haittaa kalastolle tai kalastukselle tai haitta oli vähäinen. Verkkokalastus oli edelleen säilyttänyt asemansa rannikon yleisimpänä kalastusmuotona. Pyhtään ja Kotkan edustoilla käytettiin eniten solmuväliltään mm verkkoja, mutta Summan edustalla lähinnä harvoja > 50 mm verkkoja. Vapaa-ajan kalastajien yleisimmät saalislajit olivat ahven, särki, kuha, hauki, lahna ja silakka. Näin on ollut myös aiemmissa tiedusteluissa. Taloutta kohden laskettuna kalastajien vuosisaalis oli keskimäärin noin 78 kg. Keskiarvoa nosti Summan edustan korkeat vuosisaaliit. Pyyntikertaa kohden laskettuna yksikkösaalis oli n. 0,6-1,1 kg. Kalalajeista paras yksikkösaalis oli silakan kalastuksessa, noin 2,2 3,7 kg/pyyntikrt. VIITTEET Mikkola, J., Ruuhijärvi, J. & Ikonen, E Kymijoen lohen vaelluspoikasten alasvaellusreitit ja voimalaitostappiot. Riistan- ja kalantutkimus, 16 s. Raunio, J Kymijoen ja sen edustan merialueen kalataloudellinen velvoitetarkkailusuunnitelma. Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Rinne, J., Tapaninen, M. & Vähänäkki, P Kymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet. Maa- ja metsätalousministeriö 83/2007, 66 s. Rinne, J., Tapaninen, M. & Malin, M Kymijoen läntisen haaran koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet. Maa- ja metsätalousministeriö 86/2009, 42 s. Seber, G. A. F The estimation of animal abundance and related parameters. London, Griffin. 506 s. 20 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 260/2016

24 LIITE 1.1 TESTAUSSELOSTE (2) Elintarvike Tilaaja Kymijoen vesi ja ympäristö ry Raunio Janne Tapiontie 2 C KOUVOLA Näytetiedot Näyte Elintarvike Näyte otettu Kellonaika Vastaanotettu Kellonaika Tutkimus alkoi Näytteenoton syy Tilaustutkimus Näytteen ottaja Tilaajan toimesta Viite Kymij., merial. kalataloustarkkailu Analyysi Elohopea, Hg Yksikkö mg/kg Menetelmä ICP-MS: SFS-EN ISO Epävarmuus-% 30 Näyte , Elintarvike, Voikkaa, 0, , Hauki, pituus 415 mm, paino 455g, Kymijoki, Voikkaa , Elintarvike, Voikkaa, 0, , Hauki, pituus 533 mm, paino 957g, Kymijoki, Voikkaa , Elintarvike, Voikkaa, 0, , Hauki, pituus 398 mm, paino 397g, Kymijoki, Voikkaa , Elintarvike, Voikkaa, 0, , Hauki, pituus 475 mm, paino 593g, Kymijoki, Voikkaa , Elintarvike, Voikkaa, 0, , Hauki, pituus 477 mm, paino 572g, Kymijoki, Voikkaa , Elintarvike, Voikkaa, 0, , Hauki, pituus 563 mm, paino 1106g, Kymijoki, Voikkaa , Elintarvike, Voikkaa, 0, , Hauki, pituus 455 mm, paino 543g, Kymijoki, Voikkaa , Elintarvike, Voikkaa, 0, , Hauki, pituus 406 mm, paino 388g, Kymijoki, Voikkaa Yhteyshenkilö Ojanperä Suvi, Kemisti Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI

25 TESTAUSSELOSTE (2) Elintarvike Kalso Seija toimitusjohtaja Tiedoksi Raunio Janne, Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI

26 LIITE 1.2 TESTAUSSELOSTE (2) Elintarvike Tilaaja Kymijoen vesi ja ympäristö ry Raunio Janne Tapiontie 2 C KOUVOLA Näytetiedot Näyte Elintarvike Näyte otettu Kellonaika Vastaanotettu Kellonaika Tutkimus alkoi Näytteenoton syy Tilaustutkimus Näytteen ottaja Tilaajan toimesta Viite Kymij., merial. kalataloustarkkailu Analyysi Elohopea, Hg Yksikkö mg/kg Menetelmä ICP-MS: SFS-EN ISO Epävarmuus-% 30 Näyte , Elintarvike, Voikkaa, 0, , Ahven, pituus 267mm, paino 189g, Kymijoki, Voikkaa , Elintarvike, Voikkaa, 0, , Ahven, pituus 216mm, paino 103g, Kymijoki, Voikkaa , Elintarvike, Voikkaa, 0, , Ahven, pituus 217mm, paino 108g, Kymijoki, Voikkaa , Elintarvike, Voikkaa, 0, , Ahven, pituus 203mm, paino 77g, Kymijoki, Voikkaa , Elintarvike, Voikkaa, 0, , Ahven, pituus 256mm, paino 184g, Kymijoki, Voikkaa , Elintarvike, Voikkaa, 0, , Ahven, pituus 203mm, paino 81g, Kymijoki, Voikkaa , Elintarvike, Voikkaa, 0, , Ahven, pituus 293mm, paino 243g, Kymijoki, Voikkaa Yhteyshenkilö Ojanperä Suvi, Kemisti Kalso Seija Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI

27 TESTAUSSELOSTE (2) Elintarvike toimitusjohtaja Tiedoksi Raunio Janne, Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI

28 LIITE 1.3 TESTAUSSELOSTE (2) Elintarvike Tilaaja Kymijoen vesi ja ympäristö ry Raunio Janne Tapiontie 2 C KOUVOLA Näytetiedot Näyte Elintarvike Näyte otettu Kellonaika Vastaanotettu Kellonaika Tutkimus alkoi Näytteenoton syy Tilaustutkimus Näytteen ottaja Tilaajan toimesta Viite Kymij., merial. kalataloustarkkailu Analyysi Elohopea, Hg Yksikkö mg/kg Menetelmä ICP-MS: SFS-EN ISO Epävarmuus-% 30 Näyte , Elintarvike, 0,3 Kuusankoski, , Ahven, pituus 245mm, paino 240g, Kymijoki, Kuusankoski , Elintarvike, 0,6 Kuusankoski, , Ahven, pituus 230mm, paino 149g, Kymijoki, Kuusankoski , Elintarvike, 0,4 Kuusankoski, , Ahven, pituus 190mm, paino 83g, Kymijoki, Kuusankoski , Elintarvike, 0,2 Kuusankoski, , Ahven, pituus 170mm, paino 40g, Kymijoki, Kuusankoski Yhteyshenkilö Ojanperä Suvi, Kemisti Kalso Seija toimitusjohtaja Tiedoksi Raunio Janne, janne.raunio@vesiensuojelu.fi; toimisto.kyvsy@vesiensuojelu.fi, toimisto.kyvsy@vesiensuojelu.fi Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI

29 TESTAUSSELOSTE (2) Elintarvike Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI

30 LIITE 1.4 TESTAUSSELOSTE (2) Elintarvike Tilaaja Kymijoen vesi ja ympäristö ry Raunio Janne Tapiontie 2 C KOUVOLA Näytetiedot Näyte Kala, tuore Näyte otettu Kellonaika Vastaanotettu Kellonaika Tutkimus alkoi Näytteenoton syy Tilaustutkimus Näytteen ottaja Tilaajan toimesta Viite Kymij. ja merial. kalataloustarkkailu Analyysi Elohopea, Hg Yksikkö mg/kg Menetelmä ICP-MS: SFS-EN ISO Epävarmuus-% 30 Näyte , Kala, tuore, Hauki, , 0,4 580 mm, 1015 g, Kuusankoski Sommelo , Kala, tuore, Hauki, , 0,2 485 mm, 590 g, Kuusankoski Sommelo , Kala, tuore, Hauki, , 0,5 680 mm, 1520 g, Kuusankoski Sommelo , Kala, tuore, Hauki, , 0,4 585 mm, 1120 g, Kuusankoski Sommelo , Kala, tuore, Hauki, , 0,5 515 mm, 710 g, Kuusankoski Sommelo , Kala, tuore, Hauki, , 0,6 595 mm, 950 g, Kuusankoski Sommelo , Kala, tuore, Hauki, , 0,3 565 mm, 980 g, Kuusankoski Sommelo , Kala, tuore, Hauki, , 0,3 465 mm, 560 g, Kuusankoski Sommelo , Kala, tuore, Hauki, , 0,5 520 mm, 960 g, Ahvenkoski , Kala, tuore, Hauki, , 0,4 580 mm, 1160 g, Ahvenkoski , Kala, tuore, Hauki, , 0,6 540 mm, 840 g, Ahvenkoski , Kala, tuore, Hauki, , 0,4 550 mm, 980 g, Ahvenkoski , Kala, tuore, Hauki, , 0,3 610 mm, 1280 g, Ahvenkoski , Kala, tuore, Hauki, , 0,5 560 mm, 1040 g, Ahvenkoski , Kala, tuore, Hauki, , 0,2 580 mm, 1220 g, Ahvenkoski , Kala, tuore, Hauki, ,3 460 mm, 560 g, Ahvenkoski Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI

31 TESTAUSSELOSTE (2) Elintarvike , Kala, tuore, Ahven, , 240 mm, 140 g, Ahvenkoski , Kala, tuore, Ahven, , 230 mm, 140 g, Ahvenkoski , Kala, tuore, Ahven, , 230 mm, 140 g, Ahvenkoski , Kala, tuore, Ahven, , 230 mm, 80 g, Ahvenkoski , Kala, tuore, Ahven, , 240 mm, 140 g, Ahvenkoski , Kala, tuore, Ahven, , 230 mm, 140 g, Ahvenkoski , Kala, tuore, Ahven, , 210 mm, 100 g, Ahvenkoski , Kala, tuore, Ahven, , 250 mm, 140 g, Ahvenkoski 0,1 0,3 0,1 0,2 0,3 0,2 0,1 0,4 Yhteyshenkilö Ojanperä Suvi, Kemisti Kalso Seija toimitusjohtaja Tiedoksi Raunio Janne, Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI

32 LIITE 1.5 TESTAUSSELOSTE (2) Elintarvike Tilaaja Kymijoen vesi ja ympäristö ry Raunio Janne Tapiontie 2 C KOUVOLA Näytetiedot Näyte Elintarvike Näyte otettu Kellonaika Vastaanotettu Kellonaika Tutkimus alkoi Näytteenoton syy Tilaustutkimus Näytteen ottaja Tilaajan toimesta Viite Kymij., merial. kalataloustarkkailu Analyysi Elohopea, Hg Yksikkö mg/kg Menetelmä ICP-MS: SFS-EN ISO Epävarmuus-% 30 Näyte , Elintarvike, Hauki, , 0, mm, 564 g, Maijansalmi, Kotka , Elintarvike, Hauki, , 0, mm, 896 g, Maijansalmi, Kotka , Elintarvike, Hauki, , 0, mm, 904 g, Maijansalmi, Kotka , Elintarvike, Hauki, , 0, mm, 530 g, Maijansalmi, Kotka , Elintarvike, Hauki, , 0, mm, 377 g, Maijansalmi, Kotka , Elintarvike, Hauki, , 0, mm, 738 g, Maijansalmi, Kotka , Elintarvike, Hauki, , 0, mm, 616 g, Maijansalmi, Kotka , Elintarvike, Hauki, , 0, mm, 849 g, Maijansalmi, Kotka , Elintarvike, Ahven, , 0, mm, 51 g, Maijansalmi, Kotka , Elintarvike, Ahven, , 0, mm, 58 g, Maijansalmi, Kotka , Elintarvike, Ahven, , 0, mm, 74 g, Maijansalmi, Kotka , Elintarvike, Ahven, , 0, mm, 62 g, Maijansalmi, Kotka , Elintarvike, Ahven, , 0, mm, 55 g, Maijansalmi, Kotka , Elintarvike, Ahven, , 0, mm, 65 g, Maijansalmi, Kotka , Elintarvike, Ahven, , 0, mm, 66 g, Maijansalmi, Kotka , Elintarvike, Ahven, , 0, mm, 62 g, Maijansalmi, Kotka Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI

33 TESTAUSSELOSTE (2) Elintarvike , Elintarvike, Hauki, , 49 cm, 670 g, Vellinkisaari , Elintarvike, Hauki, , 48 cm, 600 g, Vellinkisaari , Elintarvike, Hauki, , 56 cm, 900 g, Vellinkisaari , Elintarvike, Hauki, , 42 cm, 350 g, Vellinkisaari , Elintarvike, Hauki, , 50 cm, 710 g, Ristolankoski , Elintarvike, Hauki, , 72 cm, 1900 g, Ristolankoski , Elintarvike, Hauki, , 72 cm, 1920 g, Ristolankoski , Elintarvike, Hauki, , 59 cm, 1260 g, Ristolankoski , Elintarvike, Ahven, , 23 cm, 137 g, Vellinkisaari , Elintarvike, Ahven, , 18 cm, 60 g, Vellinkisaari , Elintarvike, Ahven, , 19 cm, 68 g, Vellinkisaari , Elintarvike, Ahven, , 20 cm, 90 g, Vellinkisaari , Elintarvike, Ahven, , 18 cm, 57 g, Vellinkisaari , Elintarvike, Ahven, , 17 cm, 60 g, Vellinkisaari , Elintarvike, Ahven, , 21,5 cm, 114 g, Vellinkisaari , Elintarvike, Ahven, , 19 cm, 73 g, Vellinkisaari 0,56 0,44 0,49 0,75 0,39 0,83 0,79 0,43 0,77 0,24 0,46 0,45 0,36 0,24 0,29 0,62 Yhteyshenkilö Ojanperä Suvi, Kemisti Kalso Seija toimitusjohtaja Tiedoksi Raunio Janne, Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI

34 LIITE 1.6 TESTAUSSELOSTE (2) Elintarvike Tilaaja Kymijoen vesi ja ympäristö ry Raunio Janne Tapiontie 2 C KOUVOLA Näytetiedot Näyte Elintarvike Näyte otettu Kellonaika Vastaanotettu Kellonaika Tutkimus alkoi Näytteenoton syy Tilaustutkimus Näytteen ottaja Tilaajan toimesta Viite Kymij., merial. kalataloustarkkailu Analyysi Elohopea, Hg Yksikkö mg/kg Menetelmä ICP-MS: SFS-EN ISO Epävarmuus-% 30 Näyte , Elintarvike, Hauki, 25.4., 62 cm, 0,5 1250g, Kymijoki, Tammijärvi , Elintarvike, Hauki, 25.4., 56 cm, 0, g, Kymijoki, Tammijärvi , Elintarvike, Hauki, 25.4., 51 cm, 0,4 890 g, Kymijoki, Tammijärvi , Elintarvike, Hauki, 25.4., 52 cm, 0,8 790 g, Kymijoki, Tammijärvi , Elintarvike, Hauki, 27.4., 52 cm, 0, g, Kymijoki, Tammijärvi , Elintarvike, Hauki, 29.4., 59 cm, 0, g, Kymijoki, Tammijärvi , Elintarvike, Hauki, 29.4., 55 cm, 0, g, Kymijoki, Tammijärvi , Elintarvike, Hauki, 5.5., 45 cm, 0,3 650 g, Kymijoki, Tammijärvi , Elintarvike, Ahven, 27.4., 16 cm, 0,2 55 g, Kymijoki, Tammijärvi , Elintarvike, Ahven, 28.4., 20 0,4 cm, 120 g, Kymijoki, Tammijärvi , Elintarvike, Ahven, 28.4., 20 0,3 cm, 130 g, Kymijoki, Tammijärvi , Elintarvike, Ahven, 29.4., 18 0,4 cm, 90 g, Kymijoki, Tammijärvi , Elintarvike, Ahven, 29.4., 19,5 0,6 cm, 75 g, Kymijoki, Tammijärvi , Elintarvike, Ahven, 30.4., 16 0,3 cm, 55 g, Kymijoki, Tammijärvi , Elintarvike, Ahven, 30.4., 19 0,7 cm, 80 g, Kymijoki, Tammijärvi Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI

35 LIITE 1.6 TESTAUSSELOSTE (2) Elintarvike , Elintarvike, Ahven, 30.4., 18 cm, 60 g, Kymijoki, Tammijärvi 0,5 Yhteyshenkilö Ojanperä Suvi, Kemisti Kalso Seija toimitusjohtaja Tiedoksi Raunio Janne, Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI

36 Liite 2. Kaastustiedustelulomake LIITE 2 Vastatkaa seuraaviin kysymyksiin. Jos ette kalastanut vastatkaa kuitenkin ensimmäiseen kysymykseen ja palauttakaa vastauksenne oheisella kuorella ilman postimerkkiä. Vastauksenne ja tiedustelun palauttaminen on tärkeää, vaikka ette olisi kalastanut tai saalis oli vähäinen. 1. Kalastitteko te tai kalastiko joku ruokakunnastanne vuonna 2015 itäisellä Suomenlahdella (rasti oikea kohta)? Kyllä Ei Jos ette kalastanut, teidän ei tarvitse jatkaa! Vuonna 2015 kotitalouteenne kuului henkilöä, joista kalastukseen osallistui henkilöä. 2. Millä alueella kalastitte pääasiassa (esim. osakaskunta tai muu)? Merkitkää alue myös viimeisen sivun karttaan! 3. Arvioikaa seuraavien kalalajien saaliita pääasiallisella kalastusalueellanne viimeisten 3 vuoden aikana. saaliit saaliit ei en osaa heikentyneet kasvaneet muutosta sanoa Taimen Kuha Lohi Hauki Ahven Siika Made Silakka Arvioikaa seuraavien ongelma- tai haittatekijöiden merkitystä sillä alueella, jolla pääasiassa kalastitte vuonna (ympyröikää lähinnä oikeaa oleva vaihtoehto). Alue, jota vastaukset koskevat: Ei haittaa Vähäinen haitta Kohtalainen haitta Huomattava haitta En osaa sanoa 1. Pyydysten likaantuminen Kalojen makuvirheet Hylkeet Kalavedet ovat likaantuneet tai pilaantuneet Liian voimakas kalastus Ilkivalta Levähaitat Vähäarvoisten kalalajien runsaus Veneily ja laivaliikenne Veden laadun muuttuminen Pyydysrajoitukset Lupien saanti hankalaa Huono saalis Muu. Mikä? Arvioikaa seuraavien kuormittajien (ks. viimeisen sivun kartta) vaikutuksia merialueen kalastoon ja kalastukseen. Ei haittaa Vähäinen haitta Kohtalainen haitta Huomattava haitta En osaa sanoa 1. Kalankasvatuslaitokset, Pyhtään edusta Mussalon jätevedenpuhdistamo, Kotka Kotkamills, Kotka Sunilan puhdistamo Oy, Kotka Tuike Finland Oy, Summanlahti

37 6. Arvioikaa kalastajakohtaiset kilosaaliit pyydyksittäin ja pyyntitedot vuonna 2015 pääasiallisella kalastusalueellanne (HUOM! KG) Pyydyksiä kerralla pyynnissä keskimäärin (kpl)? Siika Taimen Lohi Kuore (norssi) Silakka Harjus Kirjolohi Särki Lahna Säyne Hauki Made Ahven Kuha Ankerias Kampela Vimpa? Pyydys PYYNTITIEDOT ARVIOITU SAALIS LAJEITTAIN (kiloina) VUONNA 2015 Montako kertaa pyydykset koettiin? (kalastuskerrat, verkko alle 25 mm kpl kpl kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg verkot solmuvälin mukaan verkko mm kpl kpl kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg verkko mm kpl kpl kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg verkko yli 50 mm kpl kpl kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg rysä tai loukku kpl kpl kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg pitkäsiima kpl kpl kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg muut pyydykset katiska kpl kpl kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg syötti /iskukoukku kpl kpl kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg uistin/virveli/perho kpl kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg pilkki/onki kpl kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg muu, mikä? kpl kpl kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg MALLI (Allaoleva kalastaja on saanut kolmella tiheäsilmäisellä verkolla ja kahdella kokemiskerralla 7 kg silakkaa, 4 kg kuoretta ja 2 kg särkeä) verkko alle 25 mm 3 kpl 2 kpl kg kg kg 4kg 7kg kg kg 2kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg kg

38 LIITE 2