Oivallus Vaihe 3, toinen työpaja klo 9, Aalto-yliopisto, Hämeentie 135C, Helsinki Santtu Toivonen

Transkriptio

1 Oivallus Vaihe 3, toinen työpaja klo 9, Aalto-yliopisto, Hämeentie 135C, Helsinki Santtu Toivonen

2 Kolme fasilitaattorille resonoimaan jäänyttä ajatusta 2

3 Päivän ohjelma 9:00-9:15 Ilmoittautuminen Jaetaan vihkoset & kynät osallistujille Annetaan ohjeet tehdä huomioita kierroksella 9:15-9:45 Kierros TaiK:ssa Teemu Leinosen johdolla tutustutaan tiloihin Osallistujat tekevät huomioita vihkosiin 9:45-10:00 Esittelykierros Kuka olen, mistä tulen Mitä äsken huomasin Santtu kerää huomiot fläpille 10:00-10:10 Viime työpajan tulosten yhteenveto (Santtu) 10:10-10:30 Tulevaisuuden oppimisympäristö tutkimus (Jorma Enkenberg) Tulosten esittely kompaktisti Ryhmätyön toimeksianto (pohjaa tästä esityksestä ja ehkä kierroksella tehdyistä huomioista) 10:30-11:00 Tauko + ryhmäytyminen 11:00-11:45 Ryhmätyöt 11:45-12:15 Ryhmätöiden esittely 12:15-12:45 Re-Think Higher Education Strategy for 2020/2030 (Göte Nyman) 12:45-13:00 Keskustelu Göten esityksestä & loppusanat (Santtu & Kirsi) 3

4 Kierros TAIK:ssa: Huomioita opetustiloista

5 Työpajan osallistujien huomioita TAIK:n opetustiloista 1/2 Oman tilan korostaminen Opiskelijoiden tarve personoida omaa oppimistilaansa Oma tila vahvistaa tunnesidettä, asiantuntijaidentiteettiä ja opiskelijan suhdetta oppimisprosessiin Yllätykset tiloissa Upeita yksittäisiä teoksia, jotka eivät aina sopineet ympäristöönsä (subjektiivinen mielipide) Hokkarit roikkumassa lampunvarjostimesta Kyljelleen keikahtanut kirjahylly Työn ja tulosten visualisointi & konkretisointi Töiden tuloksia tuodaan jatkuvasti esille toisten nähtäviksi Perinteisen taiteen tuotosten visualisointi helpompaa kuin uusilla (digitaalisilla) teknologioilla tuotettujen Yhteisöllisyys, sisä- ja ulkopiirit Sosiaalinen organisoituminen on keskeistä Asiantuntijoille (sisäpiiriläisille) ympäristöt avautuvat paremmin kuin maallikoille Samassa tilassa toimiminen vahvistaa tiimin yhteisöllisyyttä, mutta jossain vaiheessa on myös avattava ovi muille 5

6 Työpajan osallistujien huomioita TAIK:n opetustiloista 2/2 Kosmos vs. kaaos Vapaus tehdä asioita kuten haluaa näkyi selvästi Luova sekamelska luokissa, käytävät sen sijaan melkein steriilejä Ensinäkemältä sekaisilta vaikuttavat tilat houkuttelivat koskemaan tarvikkeisiin toimeen tarttuminen Tärkeä taito on osata unohtaa sotkut tai nähdä niiden lävitse, olennaiseen Tilojen modulaarisuus ja opetuksen vuorovaikutteisuus Opiskelijat muokkaavat tiloja mielensä mukaan Ihmisten kohtaamisia eri tiloissa tuetaan Yksi tila sopii moneen tarkoitukseen Yksilöt ovat erilaisia oppimisympäristöjen tulee tukea tätä Spontaania tilankäyttöä, ei arkkitehdin ylivaltaa Informaali ja formaali oppiminen sekoittuvat TAIK:n tiloissa Tärkeää, että löytyy perustarvikkeet talon puolesta, ettei peruskomponentteja tarvitse aina lähteä ostamaan (esim. Stockalta legoja ) Opiskelu & muu elämä TAIK:ssa saa ollla yötä, mutta ei nukkua Milloin opiskellaan ja missä? Keskeistä tulevaisuudessa 6

7 Ryhmätyö: Oppimisen edellytykset eri tilanteissa

8 Ryhmätyö: Tavoitteet ja ohjeistus Tavoitteena ryhmissä hahmotella oppimisen eroja nyt ja tulevaisuudessa Millaisissa tilanteissa nyt opitaan vs. millaisissa tulevaisuudessa? Ohjeet: täyttäkää lomakkeille Kuvaus nykytilasta Kuvaus tulevasta tilasta Syy muutokseen Osa-alueet, joita muutos koskee (esim. fyysinen tila tai kommunikointitavat) Ympyröikää listasta ne, joita kyseinen muutos koskee Alleviivatkaa ympyröimistänne kolme keskeisintä Muutoksen edellyttämät resurssit Laajemmat taloudellis-yhteiskunnalliset vaikutukset Reflektoikaa sitä, missä järjestyksessä täytätte lomaketta Tunnistatteko esimerkiksi muutoksen ensin, vai lähdettekö kenties liikkeelle nykyisestä (ei-toimivasta) oppimistilanteesta? 8

9 Nykytilan kuvaus: Tarvittavat resurssit: Mitä osa-alueita koskee? 1. Ryhmän koostumus/profiilit 2. Kommunikointitavat ja kommunikoinnin määrä 3. Oppimiseen/opettamiseen käytetty aika 4. Elämäntilanne, urapolun vaihe 5. Demokraattisuus, yksi- vs. monisuuntaisuus 6. Tiedonjalostusmenetelmät 7. Tiedohhakumenetelmät 8. Avoimuus 9. Opetustila 10. Ryhmäkoko (ympyröi sopivat, alleviivaa 3 tärkeintä) 11. Lopputulosten muoto/formaatti 12. Substanssiopetus vs. monialaisuus ( T ) 13. Arviointimenetelmät 14. Mittaamismenetelmät 15. Ruumiillisuus, kädentaidot vs. abstraktin tason osaaminen 16. Kansallisuus vs. kansainvälisyys 17. Tiede-/sivistys- vs. bisneslähtöisyys 18. Pakollisuus vs. valinnaisuus 19. Opetusvälineet 20. Muu, mikä? Laajemmat vaikutukset: Tulevan kuvaus: 9

10 Nykytilan kuvaus: Ohjelmointia yläkoulussa ja sen jälkeen, tekstipohjaisilla ohjelmointityökaluilla. Tarvittavat resurssit: Tarvittavat laitteistot alakouluihin Opettajien kouluttaminen Leikkisät ohjelmistoymäristöt Asennemuutos (ohjelmointi ei ole vain insinöörien hommaa ) Mitä osa-alueita koskee? 1. Ryhmän koostumus/profiilit 2. Kommunikointitavat ja kommunikoinnin määrä 3. Oppimiseen/opettamiseen käytetty aika 4. Elämäntilanne, urapolun vaihe 5. Demokraattisuus, yksi- vs. monisuuntaisuus 6. Tiedonjalostusmenetelmät 7. Tiedohhakumenetelmät 8. Avoimuus 9. Opetustila 10. Ryhmäkoko (ympyröi sopivat, alleviivaa 3 tärkeintä) 11. Lopputulosten muoto/formaatti 12. Substanssiopetus vs. monialaisuus ( T ) 13. Arviointimenetelmät 14. Mittaamismenetelmät 15. Ruumiillisuus, kädentaidot vs. abstraktin tason osaaminen 16. Kansallisuus vs. kansainvälisyys 17. Tiede-/sivistys- vs. bisneslähtöisyys 18. Pakollisuus vs. valinnaisuus 19. Opetusvälineet 20. Muu, mikä? Laajemmat vaikutukset: Abstraktin ajattelun kehittymistä entistä aikaisemmin, entistä nuoremmille Paremmat kyvyt pärjätä tulevaisuuden (tietokoneilla suoritettavissa) työtehtävissä Tulevan kuvaus: Visuaalisuuteen ja leikkisyyteen perustuvaa ohjelmointia alakouluun ja jopa päiväkoteihin. 10

11 Nykytilan kuvaus: -Vääristynyt kuva yhdessä tekemisestä -Epäonnistumisesta tuomitaan -Osaamisen jakamista ei kotea arvokkaaksi -Kouluyhteisön erilaisuutta ei hyödynnetä -Kekmusten jakamisen puute -Henkilökohtaisiua vahvuuksia ei tunnisteta eikä käytetä -Luovuuden huomioiminen ja mahdollistaminen heikkoa Tarvittavat resurssit: -Rohkeus vastata tulevaan -Asennemaailman muutos -Lainsäädäntä ja järjestelmä mukana muutoksessa -Tuki yhteistyökumppanille (firmojen vastuunkanto koulutuksesta) Mitä osa-alueita koskee? 1. Ryhmän koostumus/profiilit 2. Kommunikointitavat ja kommunikoinnin määrä 3. Oppimiseen/opettamiseen käytetty aika 4. Elämäntilanne, urapolun vaihe 5. Demokraattisuus, yksi- vs. monisuuntaisuus 6. Tiedonjalostusmenetelmät 7. Tiedohhakumenetelmät 8. Avoimuus 9. Opetustila 10. Ryhmäkoko (ympyröi sopivat, alleviivaa 3 tärkeintä) 11. Lopputulosten muoto/formaatti 12. Substanssiopetus vs. monialaisuus ( T ) 13. Arviointimenetelmät 14. Mittaamismenetelmät 15. Ruumiillisuus, kädentaidot vs. abstraktin tason osaaminen 16. Kansallisuus vs. kansainvälisyys 17. Tiede-/sivistys- vs. bisneslähtöisyys 18. Pakollisuus vs. valinnaisuus 19. Opetusvälineet 20. Muu, mikä? Laajemmat vaikutukset: -Kansalaiset kykenevät laajempaan yhteistyöhön -Työssä viihdytään paremmin Tulevan kuvaus: -Yksilö ryhmän jäsenenä -Itsetunto, luottamus, omat vahvuudet, osaaminen, motivaatio, uskallus, rohkeus, omaaloitteisuus -DNA PGR RGR EGR -Omaehtoinen-/organisaatioyrittäjyys 11

12 Nykytilan kuvaus: -Massaopetus insinööritieteissä (ensimmäisenä vuotena), suuret luentosalit, auditoriot -Opiskelijat liian vähän keskusteluissa -Piirtoheitin muistiinpanot -Vuorovaikutteisuuden puute -Opettaminen = kirja Tarvittavat resurssit: -Kova substanssiosaaminen (nöyryys) -Opetus + osaamiseosaaminen -Tilanteessa tarjolla olevien teknologioiden käyttö -Vaativuustason nostaminen, tiedon liittäminen toimintaan, väärin tekemisen lopettaminen Mitä osa-alueita koskee? 1. Ryhmän koostumus/profiilit 2. Kommunikointitavat ja kommunikoinnin määrä 3. Oppimiseen/opettamiseen käytetty aika 4. Elämäntilanne, urapolun vaihe 5. Demokraattisuus, yksi- vs. monisuuntaisuus 6. Tiedonjalostusmenetelmät 7. Tiedohhakumenetelmät 8. Avoimuus 9. Opetustila 10. Ryhmäkoko (ympyröi sopivat, alleviivaa 3 tärkeintä) 11. Lopputulosten muoto/formaatti 12. Substanssiopetus vs. monialaisuus ( T ) 13. Arviointimenetelmät 14. Mittaamismenetelmät 15. Ruumiillisuus, kädentaidot vs. abstraktin tason osaaminen 16. Kansallisuus vs. kansainvälisyys 17. Tiede-/sivistys- vs. bisneslähtöisyys 18. Pakollisuus vs. valinnaisuus 19. Opetusvälineet 20. Muu, mikä? Laajemmat vaikutukset: -Tiedon luonteen ymmärtäminen: tieto ei ole sama asia kuin totuus Tulevan kuvaus: -Vaihtoehtoja - Massaluentoa katsotaan YouTubesta - Opiskelijat vastuutetaan (opettaja ei tiedä, asiakas ei tiedä pakko keksiä ja tehdä itse) - Menetelmät uusiksi: esimerkiksi miettiminen kaverin kanssa tai pienryhmissä (peer production) - Kerätään kysymykset taululle - Jotain asiaa ei tiedetä ongelmaksi 12

13 Nykytilan kuvaus: -Matematiikan opetus tapahtuu luokassa tai kotona läksyjen puitteissa -Opetus/oppiminen tapahtuu tiettyjen tarkkojen aikarajojen puitteissa -Oppiminen on usein yksin tapahtuvaa -Matematiikka on usein irrallaan muusta opetuksesta Tarvittavat resurssit: -Aikaa -Oppilaitosjohtaminen (managementista leadershippiin) -Opettajan koulutus (opetussuunnitelma ja tuntikehykset, sillä ihmiset tekevät siten ja sitä kuin heitä ohjataan): formaali signaali uudesta tavasta oppia -Asennemuutos uuden pedagogisen suunnan vuoksi (mukavuusalueen ulkopuolelle meneminen) -Yhteistyöhalukkuus oppilaitosten väliselle yhteistyölle -Fyysinen muunneltava tila, jossa erilaisia tarvikkeita Mitä osa-alueita koskee? 1. Ryhmän koostumus/profiilit 2. Kommunikointitavat ja kommunikoinnin määrä 3. Oppimiseen/opettamiseen käytetty aika 4. Elämäntilanne, urapolun vaihe 5. Demokraattisuus, yksi- vs. monisuuntaisuus 6. Tiedonjalostusmenetelmät 7. Tiedohhakumenetelmät 8. Avoimuus 9. Opetustila 10. Ryhmäkoko (ympyröi sopivat, alleviivaa 3 tärkeintä) 11. Lopputulosten muoto/formaatti 12. Substanssiopetus vs. monialaisuus ( T ) 13. Arviointimenetelmät 14. Mittaamismenetelmät 15. Ruumiillisuus, kädentaidot vs. abstraktin tason osaaminen 16. Kansallisuus vs. kansainvälisyys 17. Tiede-/sivistys- vs. bisneslähtöisyys 18. Pakollisuus vs. valinnaisuus 19. Opetusvälineet 20. Muu, mikä? Laajemmat vaikutukset: -Rahan & talouden ymmärtäminen (jokainen osaa laskea asuntolainansa koron) Tulevan kuvaus: Perustelut: -Soveltavalle matematiikan osaamiselle tarvetta mm. Siksi, että käytännön ja akateemisen matematiikan osaamisen välillä on kuilu ihmisillä on huomattavasti enemmän kapasiteettia käytännön matematiikan osaamiseen kuin yleisesti uskotaan -Oppimisprosessin irrottaminen ajasta ja paikasta case matematiikan opetus (vrt. Nokia Momath YouTubessa) -Matematiikan oppiminen on soveltavaa, hyödyntää enemmän vertaisoppimista ja mentorointia, jossa vanhemmat opiskelijat opettavat nuorempia -Pyritään käyttämään olemassaolevaa teknologiaa oppimisessa (avoimet järjestelmät) -Opitaan tekemällä aidoissa ympäristöissä 13

14 Nykytilan kuvaus: -Oppiainekeskeisyys, sirpaleinen sisältö peruskouluissa ja lukioissa Tarvittavat resurssit: -Koulujen ja opettajien uskallus -Salliminen, luottamus -Pedagoginen näkökulma & osaamisen kehittämishalu Mitä osa-alueita koskee? 1. Ryhmän koostumus/profiilit 2. Kommunikointitavat ja kommunikoinnin määrä 3. Oppimiseen/opettamiseen käytetty aika 4. Elämäntilanne, urapolun vaihe 5. Demokraattisuus, yksi- vs. monisuuntaisuus 6. Tiedonjalostusmenetelmät 7. Tiedohhakumenetelmät 8. Avoimuus 9. Opetustila 10. Ryhmäkoko (ympyröi sopivat, alleviivaa 3 tärkeintä) 11. Lopputulosten muoto/formaatti 12. Substanssiopetus vs. monialaisuus ( T ) 13. Arviointimenetelmät 14. Mittaamismenetelmät 15. Ruumiillisuus, kädentaidot vs. abstraktin tason osaaminen 16. Kansallisuus vs. kansainvälisyys 17. Tiede-/sivistys- vs. bisneslähtöisyys 18. Pakollisuus vs. valinnaisuus 19. Opetusvälineet 20. Muu, mikä? _Yksilölliset_vs. perusopinnot Laajemmat vaikutukset: -(Peruskoulun jälkeen:) Integrointi työelämään, oppiminen koulun ulkopuolella Tulevan kuvaus: -Oppimisen oppiminen -Tunnetaan maailman tarjoamat mahdollisuudet -Tartutaan toimeen -Kriittisen suhtautumisen oppiminen ja kehittäminen -Itseluottamus, omien vahvuuksien korostaminen 14

15 Yhteenveto Koko työpajan keskeisimpänä havaintona oli tarve samanaikaiseen näkökulman kaventamiseen ja näkökulmien moninaistamiseen Tämä näkyi TAIK-kierroksella: koettiin keskeiseksi opiskelijoiden mahdollisuus personoida omia tilojaan ja toimia pienyhteisöissä itse määrittelemiensä sääntöjen ja toimintatapojen mukaisesti Tämä kävi ilmi ryhmätöistä ja Jorma Enkenbergin esityksestä: Yhdessä tekemisen tulee lähteä alhaalta ylös, ihmisten omista aloitteista lähtien, jolloin ympäröivän organisaation keskeisin rooli on rohkaisu ja toimintaympäristön tarjoaminen Myös Göte Nymanin esitys tuki tätä: Liika ylhäältä käsin ohjaaminen ja vähäisiin aiheisiin keskittyminen vie tutkimusmaailmassa pohjan uusilta tutkimuskohteilta ja aihepiireiltä, joista saattaisi tulevaisuudessa kasvaa merkittäviä yhteiskunnallisia ja taloudellisia osa-alueita 15

16 Kiitoksia! Contact: Idean Santtu Toivonen GSM