Joulukuu Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Transkriptio

1 Joulukuu 2007 Lakko on järeä mutta hankala työkalu...3 Viennissä kasvumahdollisuuksia...4 Kiinteistöhinnat nousussa...6 Peruskorjaus haasteena...7 Mallinnus tullut jäädäkseen...8 Palveluilla lisäarvoa...9 Investointi koulutukseen investointi tulevaisuuteen Suomi koulutuksen huipulle Arkkitehtuuri kutsuu...12 Nuorekasta menoa...13 Kansainvälisiin tehtäviin Suunnittelualan työt ruuhkautuvat Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

2 2 SKOL Visio Joulukuu 2007 Suunnittelupalkkoihin + 12 % Suunnitteluinsinöörit saivat lakon kautta palkkaratkaisun, joka nostaa alan palkkoja kaksivuotisen sopimuskauden aikana miltei 12 prosenttia. Korotus on kolme prosenttia muita teknologia-aloja enemmän. SKOLissa uskotaan, että korkeammat palkankorotukset lisäävät monipuolisen suunnittelutyön houkuttelevuutta opiskelijoiden piirissä. Mahdollisuudet saada myös alan henkilöstöpula hellittämään ovat aikaisempaa paremmat. Toisaalta palkkaratkaisu heikentää alan kilpailukykyä vientimarkkinoilla. SKOLin jäsenyritysten toiminnasta kolmannes kohdistuu vientikohteisiin, joissa insinöörityön hintataso määräytyy kansainvälisillä markkinoilla. Kilpailijamaita korkeampia kustannusnousuja ei pystytä siirtämään hintoihin. Tässä tilanteessa kansainväliset konsernit saattavat joutua miettimään töiden kannalta edullisempia vaihtoehtoja. Suunnittelukustannuksiin + 6 % SKOLin tekemät työehtosopimukset nostavat alan palkkoja marras-joulukuussa 3,9 prosenttia ja uudelleen huhtikuussa yli kaksi prosenttia. Kustannusnousu on vuoden aikana siis kuusi prosenttia. Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen KSE 1995 mukaan (kohta 5.5.1) työehtosopimuskorotusten kustannusvaikutus siirretään suunnittelu palkkioihin myös käynnissä olevissa hankkeissa. Suunnittelutarjouksia nostavat myös kuluneen vuoden aikana tapahtuneet yli kahden prosentin palkkaliukumat ja työehtosopimuksissa sovitut matkakustannusten korvaukset. Pitkäaikaisissa projekteissa ja puitesopimuksissa on syytä luonnollisesti ottaa huomioon vuonna 2009 voimaan tulevat viiden prosentin työehtosopimuskorotukset. yhteistyökumppanit ja jäsenet Tervetuloa glögille Tapiolan Keskustornin 12. kerrokseen maanantaina klo Ilmoittautumiset: skolry@skolry.fi, puh SKOLin hallitus 2008 Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry on toimialajärjestö, jonka jäsenet harjoittavat omilla erikoisaloillaan puolueetonta suunnittelu- ja konsulttitoimintaa. SKOLin hallituksen kokoonpano vuonna 2008 on seuraava: Puheenjohtaja Heikki Hornborg Etteplan Oyj Varapuheenjohtajat Seppo Mäki FCG Oy Tommi Tuominen Evata Finland Oy Jäsenet Tage Eriksson Finnmap Consulting Oy Petri Jokinen Neste Jacobs Oy Tuomas Kaarlehto Rapal Oy Matti Mannonen WSP Finland Oy Harri Mäkelä Innogeo Oy Petri Sjöholm AX-Konsultit Oy Matti Vuorio Jyvästek Oy SKOLin toimisto Toimitusjohtaja Timo Myllys puh gsm Kehitys päällikkö Matti Kiiskinen puh gsm Lakimies Mikko Oikarinen puh gsm Toimisto Kirsti Leskinen puh Talous Ritva Marttila puh Tilastot Hilve Nurminen puh SKOLin pitkäaikainen lakimies Pertti Kinni jää tammikuussa eläkkeelle, tervetuloa tapaamaan Perttiä jouluglögeille Työsuhde-, sopimus- ja hankintakysymyksissä neuvoo jatkossa lakimies Mikko Oikarinen.

3 SKOL Visio Joulukuu Lakko on järeä mutta hankala työkalu Kulunut työmarkkinasyksy ja toimialakohtaiset neuvottelut ovat tuoneet eteemme erikoisia työtaistelutapahtumia ja -tilanteita. Insinöörien ulosmarssi, Alkon tössäys, Tehyn irtisanomislistat sekä useat lakonuhat ja muutamat lakot ovat olleet uutisissa tämän tästä. SKOLin työmarkkinakierros käynnistyi kesälomien jälkeen neuvotteluilla Toimihenkilöunionin kanssa. Lokakuun puolivälissä tapaamisia oli ollut 15 ja perjantain finaalissa oli loppuottelutunnelmat. Toimihenkilöunioni ajoi määrätietoisesti linjansa mukaista 2,5-vuotista sopimusta, jossa korotusten kustannukset olivat 10,4 prosenttia. Pakettiin kuului myös taulukkopalkkojen nosto, palvelusvuosilisät sekä käsittelymalli soveltamisalaa koskevaan rajariitaan. Tiukkojen neuvottelujen kautta yksimielisyys löytyi. Numerot ja asiat tulostettiin saman tien paperille, joka allekirjoitettiin. Kun kysyin jatkokäsittelystä ja päätöksistä, Antti Rinne sanoi, että kun nimeni on siinä, se pitää. Mukana ollut taustaryhmän puheenjohtaja Järvinen sanoi, että näin se on. Sopimus oli syntynyt jämäkästi. SKOLin ja YTN:n välillä oli pidetty noin 15 kokousta jo syyskuun lopussa. Tekstit oli sovittu ja auki olivat palkat ja korvaukset. Palkankorotusneuvotteluja ei edes aloitettu, vaan YTN vei asian tes-sovintolautakunnalle ratkaistavaksi voidakseen käynnistää työtaistelutoimet. YTN:n hylättyä lautakunnan esittämän kolmevuotisen 14,6 prosentin sopimuksen, SKOL esitti neuvotteluja. YTN:lle se ei sopinut ja saimme saman tien lakkovaroituksen. Valtakunnansovittelijan toimistossa ei sovintoesitykselle aluksi löytynyt edellytyksiä. Työtaistelut alkoivat ulosmarssilla perjantaina puolilta päivin. Tapahtuma toteutui YTN:n kannalta hyvin, noin ihmistä poistui työpaikoiltaan. Pieni osa poistujista oli lakossa ja palkattomalla vapaalla, pääosa oli luvallisesti poissa ja käytti joustavan työehtosopimuksen sallimia plussatuntivapaita. Sovittelu jatkui ja maanantaina saimme kolmevuotisen sovintoesityksen, joka olisi tuonut enimmillään 15,4 prosentin korotukset palkkoihin, matka-aikaan matkarahamallin ja korvaukset henkilöstöedustajille. YTN:n taustaryhmä hylkäsi ehdotuksen yksimielisesti ja lakko alkoi tiistaina. Lakon sovittelua yritettiin sunnuntaina neljän päivän jälkeen. Sovittelu tuntui hankalalta, eikä hyväksyttävää sovintoesitystä saatu syntymään. Ikään kuin jossakin olisi ennalta päätetty, että lakon tulee vielä jatkua. Torstaina Esa Lonka onnistui löytämään kaksivuotisen ratkaisun, jossa palkkoja korotetaan paikallisen sopimuksen onnistumisesta riippuen 10,4 tai 11,4 prosenttia ja matka-aikaan löytyi matkatuntikorvaus. Molemmat osapuolet hyväksyivät sopimuksen äänestyksen jälkeen. Lakon pohdintoja Kahdeksan työpäivän lakoon osallistui ylempää toimihenkilöä. Palkkamenetykset olivat noin 150 euroa päivässä, eli kaikkiaan jopa viisi miljoonaa euroa. Ammattijärjestöt korvasivat kymmeneltä päivältä 50 euroa päivä, joten palautusta tuli ehkä kaksi miljoonaa euroa. Työnantajien vastaava laskelma on suurempi. Insinöörityön veloitus on pyöreästi 400 euroa päivältä. Kun lakossa menetettiin ulosmarssi mukaan lukien työpäivää, lähes 15 työvuotta, tulee hinnaksi 12 miljoonaa euroa. Onneksi lakko on Forssan majuri, joka oikeuttaa useimmissa suunnittelusopimuksissa lakon kestoajan suuruiseen pidennykseen suunnitelmien toimituksessa. Menetetty laskutus saadaan siis takaisin myöhemmin. Mutta kiirettä projekteissa nyt riittää. Lakko on eräänlaista sotaa. Näytti siltä, että palkansaajapuoli tulkitsi kaikkien keinojen olevan sallittua. Tiedottamiseen liittyi harhaanjohtamista. Jopa lakon perussyynä ollut teollisuuden ja insinööritoimistojen suunnittelijoiden jatkuvasti toistettu palkkaero oli tilastojen manipulointia, virallisista tilastoista kun ei 8 10 prosentin palkkaeroa löydy. YTN:n edustajana lausunnon antanutta TEKin palveluksessa olevaa Keskuslakkotoimikunnan asiamiestä voisi jopa syyttää valheesta, kun hän väitti SKOLin joskus myöntäneen YTN:n tilastot paikkansa pitäviksi. Keskuslakkotoimikunta oli ihmeellinen elin. Kaikkiin työlupahakemuksiin tuli välittömästi vastaus kyseinen työ on lakon aikana laitonta. Lainkohtaa eivät kertoneet, eikä sellaista olekaan. Laillisen lakon aikana on laillista olla poissa töistä, mutta yhtä laillista on käydä töissä. Rikkuri toimii ammattiyhdistyksen sääntöjen vastaisesti, mutta laitonta työssä käynti ei ole. Työtaisteluprosessin myötä kävi ilmeiseksi, että lakolla haluttiin muutakin kuin parempia palkkoja. Ennalta oli päätetty, että nyt näytetään. Toimihenkilöjärjestöjen keskinäinen soveltamisrajariita muodosti YTN:lle sopivan näytön paikan. YTN oli päättänyt myös kumota väittämän: eiväthän insinöörit lakkoon mene. Nyt se on nyt kalliisti kumottu. YTN:n päätöksentekoprosessissa ratkaisuista päätti YTN:n hallitus taustaryhmään kuuluneiden 16 luottamusmiehen esityksestä, joilla siis todellinen valta oli. Nämä edustivat kymmentä yritysryhmää, rivijäseniä ei kuunneltu. Ehdottamaani jäsenäänestykseen ei suostuttu, vaikka pitivätkin jäsenkyselynsä tuloksia luotettavina. Lakolla saavutettu palkkaratkaisu on toki himpun verran parempi kuin ennen lakkoa jätetyt sovintoehdotukset. YTN jätti kuitenkin tietoisesti käyttämättä SKOLin ennen lakonuhkaa tarjoaman neuvottelumahdollisuuden voidakseen ajaa järjestötavoitteitaan lakolla. Palkkaratkaisun osalta sama lopputulos olisi syntynyt ilman lakkoakin jatkamalla neuvotteluja sovintolautakunnan esityksen pohjalta. Myönteistä oli, että monet lakossa olleet pitivät ylimääräisiä vapaapäiviä tervetulleina kiireisen työn lomaan. Työt insinööritoimistoissa käynnistyivät positiivisissa tunnelmissa. Timo Myllys Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Tapiolan Keskustorni, Tapiontori 1, ESPOO puhelin faksi skolry@skolry.fi SKOL Visio ISSN Päätoimittaja Timo Myllys Toimitus Lauri Seppänen Taitto Markus Janhunen Paino Forssan kirjapaino

4 4 SKOL Visio Kesäkuu 2007 ls Suunnittelu- ja konsulttiala on purjehtinut myötätuulessa 1990-luvun puolivälistä lähtien. Suomi on konsulttiviennin eurooppalaisia kärkimaita, toteavat Heikki Hornborg (vas.) ja Markku Kaskimies. Viennissä kasvumahdollisuuksia Suomalainen insinööriosaaminen toimii viennin keihäänkärkenä. Siitä voi muodostua nykyistäkin merkittävämpi vientituote. Sen osuus Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liiton SKOLin yritysten kokonaislaskutuksesta voi nousta 50 prosenttiin nykyisestä runsaasta 30 prosentista. Suunnitteluala on purjehtinut myötätuulessa 1990-luvun puolivälistä lähtien. Yritysten henkilöstömäärä on yli kaksinkertaistunut lähes henkilöön ja kokonaislaskutus kolminkertaistunut lamavuosista yli miljardiin euroon. SKOLin hallituksessa tapahtuu vuodenvaihteessa vahdinvaihto. Neljä vuotta liittoa luotsannut Pöyry Building Services Oy:n toimitusjohtaja Markku Kaskimies luovuttaa puheenjohtajuuden Etteplan-konsernin hallituksen puheenjohtajaksi siirtyvälle Heikki Hornborgille. Puheenjohtajuuden vaihto sujunee kivuttomasti, sillä väistyvä puheenjohtaja on istunut liiton hallituksessa tämän vuosituhannen alusta lukien. Uusi puheenjohtaja on toiminut liiton hallituksessa vuosina , joista viimeisen vuoden hallituksen varapuheenjohtajana. Kuluvana vuonna Heikki Hornborg on kuitenkin pitänyt välivuotta liiton luottamustehtävistä. Suunnittelu- ja konsulttiala on voimakkaasti kansainvälistynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yhtäältä ulkomaiset yritykset ja tahot ovat ostaneet suomalaisia suunnittelutoimistoja ja toisaalta suomaiset suunnitteluyritykset ovat menneet ulkomaille yritysostoin sekä perustaneet toimistoja ja tytärtyhtiöitä. Yritysjärjestelyjen vuoksi SKOLin jäsenyritysten lukumäärä onkin pysynyt tällä vuosituhannella lukemissa. Strategiat kunnossa Liiton strategiassa on viisi painopistealuetta, jotka päivitettynä ovat voimassa kuluvan vuosikymmenen loppuun saakka. Näiden strategioiden valmisteluun ovat osallistuneet sekä nykyinen että uusi puheenjohtaja liiton hallituksessa. Kuluvan vuoden teemana on ollut arvostuksen nostaminen, mikä on yksi liiton tavoitteista. Tämä on tarkoittanut alan todellisen merkityksen korostamista yhteiskunnan, ympäristön, teollisuuden ja rakentamisen asiantuntijana ja kehittäjänä. Tämä näkyy konkreettisesti esimerkiksi Suomen infraverkostosta, joka on liiton jäsentoimistojen suunnittelemaa. Kun muutama vuosi sitten korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa vain perin harva oli kiinnostunut suunnitteluurasta, nyt tilanne on parantunut. Ongelma on lieventymässä ja kiinnostus alalle on lisääntynyt. Nykyisin moni opiskelija suorittaa jonkun opiskeluvaiheen ulkomailla, mikä parantaa siten henkilöiden kansainvälisiä valmiuksia. Liiton ensi vuoden toiminnan ykköstavoitteena on nostaa esiin osaavien resurssien varmistaminen. Liiton onkin pyrittävä vaikuttamaan teknisen koulutuksen määrään ja sisältöön kaikilla koulutustasoilla. Näin valmistuvat insinöörit saavat parempia valmiuksia siirtyä työelämän palvelukseen, Heikki Hornborg pohtii. Alan yrityksiä profiloidaan puolestaan asiantuntija- ja teknologiayrityksinä, jotka tuovat asiakkailleen merkittävää lisäarvoa. Tässä onkin tapahtunut merkittävä kehitysmuutos yksityisistä asiantuntijoista asiantuntijayrityksiksi.

5 SKOL Visio Joulukuu Liiton kolme muuta strategiapainotusta ovat toimivat markkinat, joustavat työmarkkinat sekä menestyvät yritykset. Liitto haluaa varmistaa markkinoiden toimivuutta pelisääntöjen selkeyttämisellä ja toimivilla sopimusehdoilla. Julkisissa hankinnoissa halutaan painottaa avoimmuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Kumpikin puheenjohtaja viittaa asiakkaiden suunnitteluhankintoihin. Parhaaseen lopputulokseen päästään kokemuksen mukaan, kun suunnittelu hankitaan vuosi- tai kumppanuussopimuksilla tai erillisellä neuvottelumenettelyllä. Kotimaan laskutuksesta tällainen hankintamenettely edustaa vajaata 60 prosenttia. Tällaista asiakkaan ja suunnittelijan välistä luottamuksellista toimintaa haluttaisiin lisätä, jolloin hankkeeseen liittyy huomattavasti enemmän luovaa kehitystyötä kuin hintakilpailutetuissa hankkeissa, puheenjohtajat painottavat. Kummankin puheenjohtajan johtamilla yrityksillä on useita, vuosia jatkuneita strategisia kumppanuussopimuksia mm. suurteollisuusyritysten kanssa. Joskin SKOLin strategiat on vahvistettu tämän vuosikymmenen loppuun, uudella puheenjohtajalla on edessään strategioiden tarkistaminen, Markku Kaskimies muistuttaa. Talous kunnossa Heikki Hornborg sanoo ottavansa liiton puheenjohtajuuden vastaan luottavaisin mielin. Liiton talous on kunnossa ja on vahvistunut viime vuosina jäsenyritysten henkilöstön kasvun ansiosta. Jäsenmaksu on pysynyt 10 vuotta entisellään. Yhtäältä liitto nauttii jäsenistön luottamusta. Luottamuksen vahvistamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi liitto voisi auttaa jäsenyrityksiään kansainvälistymispyrkimyksissä. Tämä jo senkin takia, koska maailma muuttuu nopeasti eikä Suomi ole mikään syrjäinen lintukoto, Heikki Hornborg pohdiskelee. Hän myös huomauttaa esimerkiksi Pöyryn toimivan 45 maassa, mikä on malliesimerkki suomalaisen suunnittelukonsernin onnistumisesta kansainvälisissä toiminnoissaan. Toisaalta kotimaassa liiton on oltava aktiivinen vaikuttaja mm. elinkeinopolitiikan edunvalvonnassa. Elinkeinoelämän keskusliitossa SKOL on toiseksi suurin toimihenkilöjärjestö teknologiateollisuuden piirissä. Keskusliiton jäseninä ovat SKOLin jäsentoimistojen tärkeimmät asiakkaat, joten tämänkin takia on tärkeää pitää toimivia yhteyksiä keskusliiton elimiin, Heikki Hornborg painottaa. Hän on itse tällä hetkellä Elinkeinoelämän keskusliiton edustajiston varajäsen ja oli keskusliiton valtuuskunnan jäsenenä vuosina Heikki Hornborg Heikki Hornborg on valmistunut diplomi-insinööriksi 1975 Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta. SKOLin hallituksessa hän on istunut , josta ajasta viimeisen vuoden varapuheenjohtajana. Elinkeinoelämän keskusliiton valtuuskunnan jäsenenä hän on toiminut ja edustajiston varajäsenenä vuodesta 2007 alkaen. Valmistumisensa jälkeen Heikki Hornborg työskenteli Wärtsilällä laadunvalvontainsinöörinä, Valmetilla laatupäällikkönä ja Koneella tuotantopäällikkönä. Etteplan Oy:n toimitusjohtajana hän toimi , mistä hän palasi Wärtsilä Sanitec Oy:n tekniseksi johtajaksi. Vuonna 1991 hän siirtyi Lohja Caravansin palvelukseen toimien eri tehtävissä mm. tehtaan johtajana. Pörssiyhtiöksi muuttuneen Etteplanin toimitusjohtajaksi Heikki Hornborg palasi vuonna Hän aloittaa yhtiön hallituksen puheenjohtajana vuoden 2008 alusta, jolloin toimitusjohtajaksi siirtyy kauppatieteen maisteri Matti Hyytiäinen Koneen liukuporrasliiketoimintojen johtajan tehtävistä Etteplan -konsernin palveluksessa on noin henkilöä Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Italiassa ja Kiinassa. Suomessa henkilöstöstä työskentelee noin puolet. Konsernin henkilöstö on kasvanut vuositasolla prosenttia. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2006 runsaat 101 miljoonaa euroa ja analyytikkojen antama tämän vuoden liikevaihtoennuste on noin 130 miljoonaa euroa. Markku Kaskimies Markku Kaskimies on istunut SKO- Lin hallituksessa vuodesta 2000 lähtien ja toiminut liiton puheenjohtajana vuodesta Koulutukseltaan hän on LVI-tekniikan diplomi-insinööri ja valmistunut 1970 Teknillisestä korkeakoulusta. Hän on työskennellyt Pöyry-yhtiöissä vuodesta 1996 lähtien ensin JP-Talotekniikka Oy:n ja sittemmin nykyisen Pöyry Building Services Oy:n toimitusjohtajana. Yhtiön henkilöstön määrä on 230 henkilöä ja liikevaihto noin 17 miljoonaa euroa. Samalla kun Markku Kaskimies jättää SKOLin puheenjohtajuuden Heikki Hornborgille, ottaa uusi toimitusjohtaja diplomi-insinööri Pekka Metsi vastuun Pöyry Building Services Oy:n johtamisesta. Markku Kaskimies kuitenkin jatkaa yhtiön hallituksen jäsenenä sekä liiketoimintojen ja asiakkuuksien kehittämistehtävissä. Näin pikku hiljaa jää enemmän aikaa harrastuksille, joita ovat purjehdus, hiihto ja golf. Työurallaan Markku Kaskimies on toiminut Onninen Termo Oy:n LVasennusosaston osastopäällikkönä sekä pääkaupunkiseudun ja viennin tulosvastuullisena johtajana Are Oy:n pääkaupunkiseudun talotekniikan aluejohtajana hän toimi , minkä jälkeen hän siirtyi Pöyry-yhtiöihin. Hallituskautenaan Markku Kaskimies on lisäksi toiminut Teollisuuden ja työantajien keskusliiton sekä myöhemmin Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen ja edustajiston jäsenenä sekä SKOLin edustajana FIDICin ja EFCAn yleiskokouksissa.

6 6 SKOL Visio Joulukuu 2007 Tuomas Pietinen Kiinteistöhinnat nousussa Ulkomaisten kiinteistösijoittajien tulo Suomen markkinoille on nostanut merkittävästi valmiiden kiinteistöjen hintoja. Suomen suurin sijoittaja, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on lähtenyt rakennuttamaan uudisrakennuskohteita. Tämä takaa kohteille paremman tuoton kuin jos kohteet ostettaisiin valmiina, Varman sijoitusjohtaja Jorma Kuokkanen perustelee. Varman sijoitusten arvo oli vuonna 2006 lähes 27 miljardia euroa, mistä kiinteistöjen osuus oli vajaat kymmenen prosenttia. Kiinteistöjen markkina-arvo oli siis 2,6 miljardia euroa ja kiinteistösijoitusten tuotot 206 miljoonaa euroa. Vuoden 2007 syyskuun lopussa sijoitusten arvo oli noussut yli 29 miljardiin euroon. Kun ulkomaiset kiinteistösijoittajat toimivat velkarahalla, Varma toimii kiinteistömarkkinoilla oman rahoituksensa turvin, Jorma Kuokkanen muistuttaa. Varman kiinteistösijoitukset nousevat kuluvana vuonna noin 350 miljoonaan euroon koko uudisrakennusohjelman ylittäessä puoli miljardia euroa. Mittava uudisrakennusohjelma edellyttää jatkuvaa kassavirtaa ja tämän turvaaminen puolestaan hyvien vuokralaisten löytymistä. Varman näkökulmasta vuokralaisten löytäminen on rakennuttamistakin tärkeämpi asia, sillä kiinteistömarkkinoilla toimitilojen eriytyminen on jatkunut. Kolme suurkohdetta Varmalla on pääkaupunkiseudulla meneillään kolme suurkohdetta, joiden toteutusmallit vaihtelevat. Helsingin Salmisaareen Varma rakennuttaa kerrosneliömetrin pääkonttoriaan, jonka kustannusarvio on 170 miljoonaa euroa. Hankkeen tärkeyttä kuvastaa osaltaan sekin, kun Varma osti marraskuussa siihen asti vuokralla olleen pääkonttorin tontin kaupungilta 32 miljoonalla eurolla. Varman omaan käyttöön tiloista tulee neliömetriä, joten loput vuokrataan edelleen. Taloon sijoittuu vuokralaisena mm. Lemminkäisen pääkonttori. Salmisaaren kohteen rakennuttamista varma on pitänyt tiukasti ohjauksessaan, mikä on tarkoittanut mm. suunnittelijoiden ja urakoitsijan kilpailuttamista. Kohteen suunnittelijaksi on valittu Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen ja urakoitsijaksi Alfred A. Palmberg. Kun talo rakennutetaan omaan käyttöön, rakennuksen suunnittelussa on lähtökohtana ollut korkea laatu, pitkäikäisyys ja korjaustarpeiden minimointi. Muuntojoustavassa toimitalossa on painotettu tehokasta tilankäyttöä, minkä ansiosta saavutetaan kustannussäästöjä. Varmalaiset pääsevät muuttamaan uuteen pääkonttoriinsa kesällä 2008, kun koko rakennus valmistuu vuotta myöhemmin. Aikataulussa onkin pysyttävä, sillä nykyiset toimitilat Annankadulla on vuokrattu Euroopan kemikaalivirastolle, jonka ensimmäiset työntekijät ovat saapuneet jo viime kesänä Suomeen, Jorma Kuokkanen painottaa. Espoon Leppävaarassa Varma on tilaajana Panorama Towerin toimistorakennushankkeessa. Tämä Espoon toiseksi korkein rakennus nousee 73 metrin korkeuteen ja siinä on 17 kerrosta. Panorama Tower toteutetaan tavoiteja kattohintaisena projektinjohtourakkana projektinjohtokonsultin avustuksella. Kohteen toteuttaa Skanskan ja NCCn muodostama työyhteenliittymä, joka on myös rakentanut kauppakeskus Sellon toisen vaiheen. Jorma Kuokkanen: Varma rakennuttaa pääkonttoriaan Helsingin Salmisaareen. Rahoittajan näkökulmasta vuokralaisten löytyminen on rakennuttamistakin tärkeämpää. Vantaalla Kehä III varrella kauppakeskus Jumbon viereen nousee Suomen suurin matkailu- ja elämyskeskus Flamingo. Hanke valmistuu syksyllä Flamingo toteutetaan rakennusliikevetoisesti SRV Viitosten ohjauksessa. Rakennusliikkeet ovat Varmalle tärkeitä yhteistyökumppaneita, joiden kanssa kohteita toteutetaan eri toteutusmalleilla. Yhtäältä myös Varma voi toimia yhteistyössä toimitiloja tarvitsevien asiakkaiden kanssa vaikkapa tontin hankinnasta valmiiseen rakennukseen asti, Jorma Kuokkanen selvittää. Kun Varma on itse rakennuttajana toimitilahankkeista saatava tuotto voi nousta seitsemän prosentin yli. Vuonna 2006 kiinteistöjen nettotuotot olivat noin 7,5 prosenttia kokonaistuottojen noustessa 8,2 prosenttiin. Tällöin laskuissa olivat mukana kiinteistöjen myynnistä saadut myyntivoitot. Tämä vuoden tammi syyskuussa kiinteistötuotot olivat 6,0 prosenttia, Jorma Kuokkanen pohtii Varman kiinteistösijoitustoimintaa.

7 mj SKOL Visio Joulukuu Peruskorjaus haasteena Markku Salminen: Peruskorjauksen haasteena ovat niukkenevat henkilöstöresurssit. Suomen asuinlähiöitä joudutaan laajamittaisesti peruskorjaamaan seuraavien kymmenien vuosien kuluessa. Tällöin esimerkiksi putkiremonttien määrä kasvaa moninkertaiseksi. Tähän haasteeseen joudutaan vastaamaan niukkenevilla henkilöstöresursseilla. Suuret ikäluokat ovat lähivuosina poistumassa työmarkkinoilta eivätkä oppilaitokset ole vielä reagoineet työmarkkinoilla vallitsevaan vajeeseen, Suomen Talokeskuksen toimitusjohtaja Markku Salminen pohtii tulevaisuuden haasteita. Asuinrakennusten kunnossapitoon puututaan niin ikään ensi vuoden puolella eduskunnalle annettavassa uudessa asunto-osakeyhtiölain uudistuksessa. Lakitekstiin on tiettävästi kirjattu kohta suunnitelmallisesta kunnossapidosta. Tämä velvoittaisi asunto-osakeyhtiöiden yhtiökokouksissa käsittelemään omana kohtana taloyhtiön kunnossapitoa ja korjaustarpeita. Laki toisi taloyhtiöiden isännöitsijöille uusia tehtäviä, joskin jo nykyisinkin monessa taloyhtiössä seurataan suunnitelmallisesti rakennusten kuntoa. Samoin peruskorjaukset suunnitellaan ja jaksotetaan vuosiksi eteenpäin. Taloyhtiöiden isännöinti on ammattimaistunut, mutta taloyhtiöiden hallitusten jäsenten kiinteistönpitoon liittyvä ammattitaito luonnollisesti vaihtelee, Markku Salminen muistuttaa. Kun sitten taloyhtiön hallitus ja yhtiökokous on tehnyt päätöksen peruskorjaushankkeesta, suunnittelija joutuu moninaisten tehtävien eteen. Viime vuosina on muutenkin tullut paljon uusia asioita kuten laajakaista ja digiaika. Korjausrakentamisen toteutus on varsin työllistävää ja käsityövaltaistakin, ajatellaanpa vaikka julkisivuremontteja tai putkistoremontteja. Teollisiin ratkaisuihin Korjaus- ja uudisrakentaminen käyvät kisaa osin samoista ammattimiehistä, mikä tarkoittaa niukkuutta korjausrakentamisen resursseista. Pulaa on myös tiedosta, mikä koskee putkistosaneerauksissa käytettäviä uusia pinnoitusmenetelmiä. Suomessa eikä Euroopassa ole riittävästi tutkimustietoa pinnoittamalla saneerattujen putkistojen käyttöiästä eikä laadusta. Kehittämistarvetta on myös menetelmistä, joilla tarkastetaan pinnoituksien onnistuminen. Tämän puutteen paikkaamiseksi on meneillään Teknologian kehittämiskeskuksen rahoittama ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen johtama kolmivuotinen InSert-tutkimushanke. Linjasaneerausten uudet hankinta- ja palveluratkaisut -projektissa on tarkoitus kehittää uusia menetelmiä ja toimintamalleja taloyhtiöiden putkistokorjauksiin. Lisäksi palvelujen tarjoajat ja teollisuus ovat kehittämässä putkistokorjauksiin soveltuvia tuotteita. Tutkimukseen osallistuvat mm. Suomen Kiinteistöliitto, pilottikohteina Espoon Tapiolassa sijaitsevia asuntoyhtiöitä, alan järjestöjä, suunnittelijoita ja muita tahoja. Tutkimushankkeen johtoryhmässä on mm. osastopäällikkö Kari Puro Suomen Talokeskuksesta. Energia polttaa Säästöpyrkimyksistä ja -tavoitteista huolimatta energiankulutus näyttää vain kasvavan. Yksilötasolla asumisväljyys kasvaa ja asuntojen varustelutaso monipuolistuu ja teknistyy saunoista taulutelevisioihin ja digisovittimista keittiön moninaisiin laitteisiin. Yleisellä tasolla esimerkiksi suuret hypermarketit on suunniteltu ei vain ostospaikoiksi, vaan elämys- ja viihdekeskuksiksi. Tämä viihtyminen nielee energiaa, kun vaikkapa katetut ja lämmitettävät oleskelutilat valaistaan, ilmastoidaan ja pidetään sopivan lämpöisinä ympäri vuoden. Konsulteilla riittää haasteita energian kanssa painiskellessaan. Vuoden 2009 alusta olemassa olevissa taloissa on oltava energiatodistukset, jos tiloja myydään tai vuokrataan. Uudisrakennuksia vaatimus koskee jo vuonna Toistaiseksi yhden uuden haasteen muodostaa vaatimus laskea energian kulutus bruttoneliömetriä kohden, kun tähän asti tilastot on pääasiassa laadittu kuutiometrien mukaan. Bruttoneliötietoa ei yleensä löydy kiinteistöjen asiakirjoista. Tämä joudutaan selvittämään ja laskemaan lähes jokaiselle rakennukselle erikseen, mikä lisää tarvittavaa työmäärää, Markku Salminen pohtii tulevaisuuden haasteita.

8 8 SKOL Visio Joulukuu 2007 Arto Kiviniemi: Helsingin Musiikkitalon suunnittelu on toteutettu tuotemallipohjaisesti, mikä on koskenut kaikkia suunnittelijoita. Suunnittelun ohjauksesta on vastannut rakennuttajakonsultti ja arkkitehtisuunnittelusta LPR-arkkitehdit Oy. LPR arkkitehdit Mallinnus tullut jäädäkseen Tietotekniikan käytössä ja tuotemallintamisessa Suomi on edelläkävijöitä ja kärkimaita rakennusalalla. Rakennuttajista Senaatti-kiinteistöt on ryhtynyt vaatimaan tuotemallien käyttöä omissa kohteissaan viime lokakuun alusta lukien. Maailmanlaajuisesti Tanska on ainoa maa, jossa tuotemallien käytöstä on säädetty lailla, mikä on edellyttänyt tuotemallien käyttöä 2007 alusta lukien. Suomalaiset arkkitehti- ja insinööritoimistot sekä suurimmat rakennusliikkeet ovat tietotekniikan hyödyntämisessä samalla tasolla kuin parhaat kansainväliset huippuyritykset. Kokonaisuutena Suomessa ollaan selvästi muita maita edellä. Suunnittelu- ja rakennusalan hich tech -esimerkkien ei tarvitse missään nimessä hävetä lentokone- tai laivanrakennusteollisuuden suunnitteluratkaisuille, tekniikan tohtori ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTTn tutkimusprofessori Arto Kiviniemi muistuttaa. Tietotekniikan käyttöä ja tuotemallintamista on selvitetty helmikuussa 2007 julkaistussa ICT-barometrissa. Kyselyn tärkeimpiä tuloksia oli tuotemallipohjaisen suunnittelun laajuus, mikä oli 22 prosenttia suunnittelutyön volyymistä. Merkittävää on alan vahva usko tuotemallinnuksen lisääntymiseen, sillä barometriin vastanneista 84 prosenttia uskoi tuotemallinnuksen lisääntyvän. Suunnitteluyritysten tärkeimpiä investointeja ovat juuri tuotemallinnusinvestoinnit, sillä ICT-barometriin vastanneista 85 prosenttia katsoi nämä investoinnit yritystensä lähivuosien ykkösinvestoinneiksi. Muutosta voidaan pitää jopa dramaattisena, sillä vuonna 1997 suunnittelijoista vain 5 prosenttia ja 14 prosenttia vuonna 2001 katsoi tuotemallit tärkeimpien investointikohteiden joukkoon. Kilpailukyvyn säilyttäminen ja tehostaminen oli tärkein syy tuotemallinnuksen lisäämiselle. Tätä mieltä oli kaksi kolmesta barometriin vastanneesta. Toiseksi tärkeimmäksi syyksi nousi halu tehostaa teknistä työtä. Suunnitteluyritysten vastauksissa nousi esiin myös halu olla kärkiyritys uuden teknologian käytössä, joskin asiakkaiden vaatimukset jäivät hieman taustalle tuotemallinnusta kehitettäessä. Arkipäivän toiminnoiksi Tuotemallinnus ei ole sinänsä itsetarkoitus, vaan se helpottaa ymmärtämään ympäristöön liittyviä haasteita. Luonnosvaiheessa mallista saatavia määrä- ja laajuustietoja voidaan käyttää rakennusosa-arvion laadinnassa. Rakennusten energiankulutusta voidaan selvittää simuloimalla ennen päätöksen tekoa. Kun kohteen rakennusaika on vuoden, kaksi ja asuntotuotannossa tätäkin lyhyempi, mutta rakennuksen käyttöikä on vuotta, energiankulutuksella on keskeinen merkitys rakennuksen elinkaaritarkastelussa. Samalla tavalla kuin autoja lentokoneteollisuus saa huollosta ensiarvoista tietoa käyttöä varten, rakennusten käyttöä varten tarvitaan vastaavanlaista tietokantaa. Tämä tarkoittaa siirtymistä lähivuosina kokonaisvaltaiseen integroituun mallipohjaiseen toimintaan suunnittelussa, rakentamisessa sekä kiinteistöjen huollossa ja ylläpidossa, Arto Kiviniemi ennakoi. Tulevaisuuden suunnittelussa ja rakentamisessa kapea-alainen siiloajattelu jäänee taustalle ja kokonaisuuksien ymmärtäminen nousee arvoonsa. Arkkitehtien rooli korostunee ja vahvistunee, Arto Kiviniemi pohtii. Tälläkin hetkellä yli 90 prosenttia arkkitehtitoimistoista ilmoittaa käyttävänsä tuotemalleja projekteissaan, mikä on kansainvälisesti erittäin korkea osuus. Joskin Arto Kiviniemi toimii tällä hetkellä rakennetun ympäristön tutkimusprofessorina VTT:llä, hänellä on vankka kokemus käytännön suunnittelutehtävistä. Hän toimi näet 18 vuotta arkkitehtisuunnittelijana Arto Sipisen toimistossa osallistuen yli 30 suuren projektin, kulttuurikeskusten ja julkisten rakennusten suunnitteluun ja tämän jälkeen vielä viisi vuotta omassa toimistossaan ennen siirtymistä VTT:lle. Tiekonepohjaisen suunnittelun eli cad-suunnittelun kehittäminen ja soveltaminen oli 1980-luvun suuria haasteita. Syvän, 1990-luvun laman jälkeen 1996, Arto Kiviniemi siirtyi VTT:lle pohtimaan kansainvälisiä asioita ja seuraavana vuonna käynnistynyt TEKE- Sin rahoittama Vera-hanke loi pohjan nykyiselle tuotemallinnukselle. Kansainvälisyys vei tutkijan Yhdysvaltoihin vuosiksi , jolloin hän väitteli Standfordin yliopistossa tekniikan tohtoriksi. Suomi on tuotemallinnuksen kärkimaita, mikä tarjoaa mahdollisuuksia hyödyntää tätä osaamista kansainvälisestikin, Arto Kiviniemi pohdiskelee. Samantyyppisessä tutkimustoiminnassa ollaan varsin pitkällä Pohjoismaiden lisäksi Alankomaissa ja Yhdysvalloissa, joiden kanssa on syytä olla yhteistoiminnassa.

9 SKOL Visio Joulukuu Palveluilla lisäarvoa Kiinteistöjen ja liike-elämän palvelut ovat suurin yksittäinen ryhmä koko palvelujentoimialojen ryhmästä. Vuonna 2005 kiinteistöjen ja liike-elämän palvelut edustivatkin runsasta 26 prosenttia koko palvelusektorista, kun kaupan osuus jäi vajaaseen 18 prosenttiin. Liike-elämän palvelut ovat merkittävä koulutetun työvoiman työllistäjä, Teknologian kehittämiskeskuksen TEKESin palveluinnovaatioiden teknologiajohtaja Tiina Tanninen-Ahonen selvittää. Tiina Tanninen-Ahonen: Erilaisia innovaatioita kehittämällä ja yhdistämällä pyritään uudentyyppisiin verkostoihin ja arvoketjuihin. Palveluille halutaan saada lisäarvoa. Yritykset voivat tulla mukaan meneillään olevaan Serve-teknologiaohjelmaan joko yksin omin ehdoin tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Lähtökohtana moniulotteinen palveluinnovaatio (1) Uuden tyyppiset verkostot ja arvoketjut Teknologia- ja tuoteinnovaatiot Organisatoriset innovaatiot Asiakasrajapinta- ja jakeluinnovaatiot Kiinteistöjen ja liikeelämän eli KIBS-yritykset eli Knowledge Intensive Business Services toimivat muiden yritysten innovaatioiden uudistajina. Tätä kautta asiakasyritykset voivat tuottaa entistä parempia palveluita ja tuotteita. Haasteena on täsmentää roolia ja merkitystä asiakasyrityksiin ja tuoda näiden toimintaan lisäarvoa. Liike-elämän palveluyrityksiä voidaan muodostaa eri klusterien arvoketjussa uuden tyyppisiin tehtäviin, Tiina Tanninen-Ahonen pohdiskelee. Hän vertaa tätä talonrakentamisessa kolmisenkymmentä vuotta sitten kehitettyyn projektinjohtourakointiin. Siinä yksi yritys vastaa koko rakentamisprosessista pitäen lankoja käsissään tarvittaessa suunnittelusta toteutukseen ja kohteen käyttöönottoon. Hajautetun energiajärjestelmän hallinta- ja koordinointipalvelut voisivat toimia esimerkkinä. Suuren teollisuuslaitoksen tai kokonaisen asuinalueen, jopa kaupunginkin energiahuolto voi rakentua monen energialähteen kuten sähkön, öljyn, kaasun ja hakkeen varaan. Jonkun on vastattava energiaratkaisujen häiriöttömästä toimimisesta ja suunniteltava milloin mitäkin energialähdettä on edullisinta käyttää. Tämä saattaisi antaa jollekin palveluyritykselle osana laajempaa tilaajan arvoketjua uusia liiketoimintamahdollisuuksia, Tiina Tanninen-Ahonen visioi. Kesällä 2007 kolmessakymmenessä yrityksessä toteutetussa haastattelussa kartoitettiin palveluyritysten keskeisimpiä haasteita. Keskeiseksi tekijäksi nousi muutosjohtaminen kohti aitoa palveluliiketoimintaa. Tällöin lisäarvon konkretisointi osana palveluiden myyntiä ja hinnoittelua ovat käytännön haasteita. Sopimusmallien kehittäminen koettiin sekin tarpeelliseksi. Kun myydään joissakin tapauksissa käsitteellistä palvelua, sen hinnoittelu koettiin vaikeaksi. Jos hinnoitteluperusteena on vaikkapa tuntihinta, aikaa ei tällöin tahdo jäädä kehittämiseen eikä kansainvälistymiseen. Riskien jakaminen on sekin vaikeaa palveluyritysten kannalta. Teknologiaohjelma meneillään TEKES rahoittaa maaliskuussa 2006 käynnistynyttä Serve Innovatiiviset palvelut teknologiaohjelmaa. Tämän sadan miljoonan euron teknologiaohjelman tavoitteena on parantaa palvelujen kilpailukykyä ja edistää uusien, myös kansainvälisesti menestyvien palvelukonseptien ja -liiketoimintamallien syntymistä. Ohjelmassa on rahoitettu vuoden 2007 loppuun mennessä noin 85 yrityksen tutkimus- ja kehityshanketta sekä kolmisenkymmentä julkisen tutkimuksen hanketta. Aktiivisimmat yritykset ovat toistaiseksi tulleet KIBS-toimialoilta, teollisuudesta ja kiinteistöliiketoiminnasta. Tähän Serve-teknologiaohjelmaan voi edelleen tulla mukaan joko yksin yrityksen ehdoilla tai yhteistyössä jonkun kumppanin kanssa verkottuneena, Tiina Tanninen-Ahonen selvittää. Joissakin tapauksissa kumppanina on ollut yliopisto tai tutkimuslaitos, jolloin teknologiseen ja kaupalliseen näkökulmaan on yhdistynyt käyttäytymis- ja yhteiskuntatieteellistä osaamista. Esimerkiksi Pöyry Forest Industry Oy:n elokuun lopussa päättyneessä Osaamisesta palvelutuotteeksi -projektissa yhteistyökumppaneina olivat Pöyryn omien yhtiöiden lisäksi HCI Productions, Helsingin yliopiston verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus, VTT sekä UPM-Kymmenen johtoryhmätaso. Hankkeen visiona oli johtaa metsäteollisuuden osaamista ja luoda uudenlaista tietointensiivistä palveluliiketoimintaa hyödyntäen koko metsäklusteria. Toisaalta Elomatic Oy:n palvelukonseptihanketta on kehitetty konsernin omin voimin yhteistyössä tytäryhtiö Cadmatic Oy:n kanssa. Tämä ESCIMO -hankkeen on määrä kestää runsaat kolme vuotta vuoteen Maaliskuun lopussa 2007 Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy ryhtyi yhteistyössä Kiinteistön Tuottoanalyysit Oy:n kanssa kehittämään IKC-palvelumallia asukaslähtöiseen perusparantamiseen. Suunnitteluyrityksillä olisi vielä hyvää aikaa ja mahdollisuuksia etsiä uusia ideoita ja aiheita sekä tulla mukaan Serve-teknologiaohjelmaan, Tiina Tanninen-Ahonen viestittää lopuksi. DM Copyright Tekes

10 10 SKOL Visio Joulukuu 2007 Investointi koulutukseen investointi tulevaisuuteen Maailmanlaajuisen Pöyry-konsernin koulutuksella on konsernin ylimmän johdon tuki. Koulutus on jakautunut kolmeen tasoon. Kymmenen vuotta toimineessa Pöyry Business Akademyssa koulutus on globaalia. Konsernin kaikissa liiketoimintaryhmissä on käytössä omat projektiosaamisen kehittämisohjelmat. Koulutus voi olla lisäksi paikallista, aluekohtaista vaikkapa Aasian aluetta koskevaa, henkilöstöjohtaja Camilla Grönholm selvittää. Konsernilla on noin 200 toimistoa 45 maassa ja henkilöstöä oli viime syyskuun lopussa yli henkilöä. Osin yritysostojen ansiosta henkilöstö on kasvanut lähes 900 henkilöllä vuoden 2006 lopun tilanteesta, joten koulutustarvetta kyllä riittää. Konsernin yksi strategisista tavoitteista on muodostaa Global Network Company eli maailmanlaajuisesti verkostoitunut yhtiö. Tämä tavoite tarkoittaa yhteisen strategian ja arvojen lisäksi konsernin keskeisten toimintamallien, järjestelmien ja työkalujen yhtenäistämistä. Koulutuksen merkitystä ja arvostusta konsernissa osoittaa sekin, että henkilöstöjohtaja Camilla Grönholm on konsernin johtoryhmän jäsen. Konsernissa koulutusasioita käsitellään globaalin toiminnan vuoksi mielellään human resourcestoimintoina. Koulutusohjelmat on luotu ja kehitetty konsernin sisäiseen käyttöön. Kouluttajina on pääasiassa konsernin omaa henkilöstöä, joskin ulkopuolisiakin asiantuntijoita käytetään apuna. Pöyry Business Akademyssa annetaan yleiskoulutusta, perehdytetään eri liiketoimintaryhmien ja tuotteiden tuntemukseen sekä osoitetaan johtotehtävien suuntaviivoja. Koulutuksen yksi tärkeä tavoite on luoda ja vahvistaa koulutukseen osallistuvien henkilöiden liiketoimintaryhmien ylittävää henkilökohtaista kontaktiverkkoa. Koulutukseen valitaan vuosittain maailmanlaajuisesti noin 25 nuorehkoa henkilöä eri liiketoimintaryhmistä, joskaan eksaktia ikärajaa ei ole määritelty. Koulutuksen teoria-osa muodostuu neljästä kolme, neljäpäiväisestä seminaarista tehtävineen ja kotitöineen. Koulutuksessa perehdytään erilaisiin projekteihin, sillä projektien johtaminen ja tehokas läpivienti ovat konsernin kaikkien liiketoimintojen ydinosaamista. Jokaisella koulutettavalla on henkilökohtainen mentorinsa eli ohjaajansa, joka voi olla vaikkapa johtoryhmän jäsen. Mentor antaa palautetta koulutettavalleen, ohjaa, neuvoo ja kannustaa tehtävien teossa. Koulutettavat ovat ajoittain on line -yhteydessä muihin koulutettaviin eri puolilla maailmaa. Opiskelu vaatii pitkäjänteisyyttä, sillä se kestää vuoden verran, mutta motiivina on lopputodistus ja mahdollisuus uralla etenemiseen, Camilla Grönholm kommentoi. Johdon koulutusta Pöyryllä on käynnistetty vuonna 2005 konsernitason kehitys- ja seuraajasuunnittelu. Sitä on lähdetty toteuttamaan ylimmästä johdosta alkaen, mistä sitä ulotetaan vaiheittain muille organisaatiotasoille. Muutosjohtamisessa Suomi koulutuksen huipulle Suomi on uudistamassa perusteellisesti yliopistojen ja korkeakoulujen hallintoa ja rakennetta. Säätiöpohjainen innovaatioyliopisto aloittaa näillä näkymin toimintansa elokuun alussa Tuolloin myös muut yliopistot muuttuvat julkisoikeudellisiksi laitoksiksi uuden yliopistolain astuttua voimaan. Tämä merkitsee mm. yliopistojen autonomian vahvistumista. Innovaatioyliopistoa valmistellaan ns. Sailaksen työryhmän esityksen pohjalta. Säätiön peruspääomaksi on kaavailtu vähintään 700 miljoonaa euroa, josta valtion osuus olisi 500 miljoonaa. Elinkeinoelämältä tarvittaisiin siis loput 200 miljoonaa euroa. Innovaatioyliopiston perustaminen on nytkähtänyt askeleen verran eteen päin, kun Teknologiateollisuuden säätiö on päättänyt lahjoittaa 80 miljoonaa euroa innovaatioyliopiston perustamiseen. Lahjoitus edellyttää kuitenkin valtion mukaan tuloa ja rahoitusta. Tämä edellyttää, että hallitus antaa opetusministeriölle mandaatin jatkaa asian valmistelua. Säädekirjan valmistelua jatketaan, mutta päätökset valtion rahoituksesta tehtäneen vuoden 2008 alkupuolella. Tuolloin käynnistyy myös yksityisen sektorin rahoituskampanja. Teknillisen korkeakoulun TKKn, Helsingin kauppakorkeakoulun HSEn ja Taideteollisen korkeakoulun TAIKn yhdistämiseen liittyvä strategiaseminaari on pidetty lokakuun loppupuolella. Seminaarissa syntyi yli tuhat ideaa ja oivallusta, joita hankkeen projektipäälliköt ovat työstäneet edelleen. Yksi ylioppilaskunta Uusi innovaatioyliopisto pyrkii kilpailemaan maailmanlaajuisesti lahjakkaimmista tutkijoista ja opiskelijoista sekä yhteistyökumppaneis-

11 SKOL Visio Joulukuu pöyry Suomi tarvitsee kansainvälisen tason huippuosaajia ja ulkomaisia vierailijoita. Yritykset järjestävät omaa yritystason koulutustaan kuten Pöyry-konserni. Suomeen ollaan perustamassa innovaatioyliopistoa, joka aloittaa toimintansa elokuussa vauhti vain tuntuu kiihtyvän, joten tätä koulutusmodulia on valmistellut puolet johtoryhmän jäsenistä eli jopa 16 henkilöä. Yhtenä keskeisenä vaikuttajana tämän koulutusmuodon kehittämisessä on ollut Energialiiketoimintaryhmän johtaja Richard Pinnock, Camilla Grönholm selvittää. Muutosjohtamiskoulutuksen ensimmäinen vaihe on toteutettu viime marraskuussa. Siihen oli valittu 15 henkilöä, joista kolme Suomesta. Muita pöyryläisiä ryhmässä on Malesiasta, Thaimaasta, Saksasta, Sveitsistä ja Ruotsista Johdon koulutus on Pöyryn pitkän tähtäyksen toimintaa, millä vahvistetaan johtamisosaamista ja yhtenäistetään johtamiskulttuuria. Pöyryn liiketoimintojen kasvaessa keskeisiä haasteita on sekä määrältään että osaamiseltaan optimaalisten henkilöresurssien turvaaminen. Koulutuksella kyllä riittää haasteita ja tehtäviä, kun esimerkiksi kuluneen vuoden kuluessa Pöyry on ostanut mm. sadan henkilön Evata Worldwide Oy:stä 70 prosentin osuuden kesäkuussa. Syyskuussa on ostettu puolestaan niin ikään sadan henkilön rakennesuunnittelutoimisto Pöysälä & Sandberg, minkä myötä Pöyrystä on muodostunut alansa suurin rakennesuunnittelija Suomessa. Arkkitehtuurisuunnittelun hankinta konserniin mahdollistaa täyden suunnittelupalvelun tarjoamisen asiakkaille, Camilla Grönholm pohtii tulevaisuuden koulutushaasteita. ta. Uusi yliopisto voisi tarjota kansainvälistä kurssitarjontaa, mihin Suomessa on kyllä osaajia ja tätä hyvää koulutusta voitaisiin myydä ulkomaille, teollisuusneuvos ja tekniikan lisensiaatti Paula Nybergh kauppaja teollisuusministeriöstä selvittää. Uudessa yliopistossa olisi yksi ylioppilaskunta, kun nykyisin TKKssa on sekä suomen- että ruotsinkielinen ylioppilaskunta. Samoin HSEssa ja TAIKssa on omat ylioppilaskuntansa. Yliopistohankkeen ohjausryhmässä on jo nyt opiskelijoilla yhteinen edustaja, Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Jenni Laakso. Opiskelijoiden taholta on mm. esitetty huoli ruotsinkielisen perusopetuksen säilyttämistä uudessa yliopistossa. Kun yhtäältä Suomi on kaksikielinen maa ja ruotsin kielen vaaliminen edistää toisaalta pohjoismaista yhteistyötä, niin tätä kieliasiaa olisi vakavasti harkittava, Paula Nybergh esittää. Yliopiston ylimmän hallinnon pitäisi olla selkeän yksinkertainen. Siihen ei saisi tuoda kolmen korkeakoulun painolastia. Jos hallintoon jää jo alkuvaiheessa turhaa byrokratiaa, alkaa se elää omaa elämäänsä. Tämän takia virtaviivaisen hallinnon luomiseksi on pystyttävä tekemään rohkeitakin ratkaisuja, Paula Nybergh viestittää. Perinteisesti yliopistoissa ja korkeakouluissa rehtori on ollut arvostettu tiedemies. Uuden innovaatioylipiston rehtoria voitaisiin verrata suuren yrityksen pääjohtajaan, jonka tehtävänä on vastata mm. taloudesta, henkilöstöstä ja ulkomaisista suhteista. Kansainvälistyvässä yhteiskunnassa tarvitsemme ulkomailta huippututkijoita ja luennoitsijoita. Vastaavasti suomalaistutkijoiden ja opiskelijoiden olisi päästävä vuorovaikutteisesti ulkomaisiin huippuyliopistoihin. Tällaisessa tilanteessa olisi harkittava tarkkaan, olisiko tarpeellista uhrata tai tuhlata jotain huipputiedemiestä rehtorin hallintotehtäviin. Rehtorillahan on kyllä eri tieteenalojen dekaanit suunnittelemassa ja organisoimassa opetusta ja tutkimusta, mutta silti aikaa tuskin jää tutkimukselle, Paula Nybergh pohdiskelee. Innovaatioyliopiston perustamisen aikataulu on kireä eikä aikaa ole hukattavissa. Elinkeinoelämä on ilmoittanut halukkuutensa osallistua säätiön perustamiseen. Säätiölle on luotava strategia, jonka eri osapuolten on hyväksyttävä. Valtionhallinnolla on vielä edessään mittava lakipaketin säätäminen. Uutta yliopistoa kehittävässä ohjausryhmässä on eri yhteistyötahojen monipuolinen edustus, joten rohkeilla ratkaisuilla saadaan luotua lisäarvoa luova ja kansainväliselle tasolle yltävä innovaatioyliopisto, Paula Nybergh uskoo.

12 Arkkitehdit Ramon Oris Kuubasta, Erika de Martino Italiasta ja Anthony DeLeon Yhdysvalloista työskentelevät Parviainen Arkkitehdit Oy:n palveluksessa. Suomessa on opittu viihtymään. Arkkitehtuuri kutsuu ls Arkkitehtuurin muotokieli on kansainvälinen ja Suomella on maailmalla hyvä maine arkkitehtien keskuudessa. Alvar Aalto, Aarne Ervi, Eliel ja Eero Saarinen houkuttelevat edelleen ulkomaalaisia opiskelemaan Suomeen. Moni jää tänne työskentelemään ja jotkut lähtevät, mutta palaavat tänne muutaman vuoden kuluttua. Arkkitehdit ovat muutenkin kansainvälisesti liikkuvaa ammattikuntaa. Parviainen Arkkitehdit Oy:ssä on aina työskennellyt ulkomaalaisia arkkitehteja. Tähän joukkoon on mahtunut arkkitehteja niin Japanista kuin Yhdysvalloista, Irakista ja Serbiasta sekä Hollannista. Ulkomaalaisia työntekijöitä ei ole rekrytoitu vientiprojektien takia, vaan he tuovat toimistoon kansainvälistä ilmapiiriä ja ajattelua sekä lisäarvoa toimintatapoihin, arkkitehti, toimitusjohtaja Juha Posti perustelee. Työrekrytoinnissa edellytetään ensisijaisesti visuaalista lahjakkuutta, atk-taitoja ja ainakin englannin kielen hallintaa. Itsenäinen arkkitehtityöskentely vaatii luonnollisesti toimintaympäristön ja suomen kielen hallintaa ja siihen menee kokemusten mukaan kahdesta neljään vuotta, Juha Posti selvittää. Erika Italiasta Erika de Martino (kuvassa kesk.) on valmistunut arkkitehdiksi helmikuussa 2006 Venetsiassa. Hän oli kuitenkin jo vuosituhannen vaihteessa yhdeksän kuukauden ajan Erasmus-vaihto-opiskelijana Oulussa. Sittemmin hän teki diplomityötään Oulussa arkkitehtuurin professori Rainer Mahlamäen johdolla. Korppoon sauna- ja kylpyläprojektiin liittyvässä työssä rinnastettiin antiikin Rooman kylpylöiden piirteitä suomalaiseen saunakulttuuriin. Italiassa ollessaan Erika osallistui vuonna 2004 paikallisen arkkitehtitoimiston mukana Turun Kakolanmäen kansainväliseen ideakilpailuun. Tuloksena oli kunniamaininta, mutta työt toivat hänet tämän jälkeen Suomeen. Täällä hän työskenteli kolmessa eri arkkitehtitoimistossa ennen siirtymistään helmikuussa 2006 Parviainen Arkkitehtien palvelukseen. Tällä hetkellä Erika työskentelee entisen keskussotilassairaala Tilkan saneerausprojektissa sekä Tampereen Metso Automationin toimistotilojen uudistamishankkeessa. Työtään hän kuvaa mielenkiintoiseksi, haastavaksi ja on oppinut rakastamaan saunaa, makkaraa ja Sandelsia. Hän ei tiedä, jääkö pysyvämmin Suomeen, sillä ehkä palaan takaisin Italiaan, Padovaan, Venetsiaan. Ramon Kuubasta Ramon Oris (kuvassa oik.) valmistui arkkitehdiksi vuonna 1991 Kuubassa. Tämän jälkeen hän työskenteli paikallisessa arkkitehtitoimistossa eri tehtävissä, jolloin tapasi suomalaisen kollegan, avioitui ja matkusti Suomeen. Nykyisin heillä on kolme lasta. Suomessa Ramon työskenteli eri tehtävissä hankkien mm. vankan 3D-suunnittelukokemuksen. Evata Finland Oy:ssä hän toimi suunnitteluavustajana parisen vuotta osallistuen mm. Casino RAYn, Fennia korttelin, Kämp Gallerian sekä Ruotsin Åressa sijaitsevan Holiday Clubin suunnitteluun. Laitila Arkkitehdeille hän siirtyi vuoden 2005 alusta osallistuen useiden Venäjän projektien suunnitteluun, kun hän espanjan, englannin, hyvän suomen lisäksi puhuu hieman venäjää. Toukokuussa 2007 Ramon siirtyi sitten Parviainen Arkkitehdit Oy:n palvelukseen toimien projektiarkkitehtina Raisioon rakennettavassa Ikean tavaratalohankkeessa. Ramonin selkeä tavoite on toimia vaativissa suunnitteluhankkeissa pääsuunnittelijana. Hän toteaa yksiselitteisesti, että vain suomen kielen osaaminen on avannut mahdollisuuksia vaativimpiin tehtäviin. Hän haluaa jäädä Suomeen, jota hän oppinut rakastamaan, jopa talveakin. Anthony Yhdysvalloista Anthony DeLeon (kuvassa vas.) opiskeli arkkitehdiksi Yhdysvalloissa, jossa valmistui Bostonista tammikuussa Opiskeluaikanaan hän toimi arkkitehtilehtien toimituksellisena avustajana ja osallistui eri arkkitehtikilpailuihin. Tämän vuosituhannen alusta lukien hän työskenteli kolmen arkkitehtitoimiston palveluksessa New Yorkissa. Suomeen Anthony saapui joulukuussa 2003 työskennellen parisen vuotta Laitila Arkkitehtien palveluksessa Kotkassa. Tuolloin hän osallistui Venäjän projektien suunnitteluun, mm. Pietarin hotellin ja Omskin jäähallin suunnitteluun sekä Kotkan ja Haminan asuntosuunnitteluun. Helsingin sataman Vikingin uuden terminaalin suunnitteluun hän osallistui LAB Akkitehtien palveluksessa. Anthony perusti huhtikuussa 2007 oman DeARK Oy:n, joka on keskittynyt asuntojen, liikkeiden ja ravintoloiden saneeraus- ja ehostussuunniteluun. Toimittajataustaisena hän on laatinut käännöksiä arkkitehtilehtiin. Lokakuussa 2007 Anthony siirtyi Parviainen Arkkitehtien palvelukseen osallistuen Fazerin leipomon suunnitteluun Latviassa. Hän saapui Suomeen New Yorkista suomalaisen vaimon myötä ja heillä on kolmivuotias tytär. Anthonyn haaveena on jossain vaiheessa toimia yrittäjänä omassa yrityksessään Helsingissä ja/tai New Yorkissa.

13 SKOL Visio Joulukuu Nuorekasta menoa Kun keskusteluyhteys on kunnossa, voi henkilöstö osallistua luontevasti yrityksessä päätöksentekoon. Kun runsaan 230 henkilön keski-ikä on noin 40 vuotta, on se osoitus nuorekkaasta yrityksestä. Silti henkilöstöllä on työkokemusta keskimäärin 13 vuotta ja saman yrityksen palveluksessa on työskennelty keskimäärin kahdeksan vuotta. Näin luonnehtii Suomen Rejlers Oy:n toimitusjohtaja Seppo Sorri johtamaansa yritystä, jonka peräsimeen hän itsekin tarttui lokakuun alussa. Suomessa Rejlers toimii kymmenellä paikkakunnalla toimitusjohtajan pitäessä residenssiään Kotkassa. Yrityksen paikallisjohdosta vastaavat aluejohtajat. Viiden aluejohtajan keski-ikä noin 40 vuotta, ikähaarukan vaihdellessa vuoteen. Seppo Sorri on itse iältään 41-vuotias. Yrityksen liikevaihdosta noin 80 prosenttia kertyy teollisuuden tuotantolaitosten ja laitetoimitusten toimeksiannoista. Toimistot ovat sijoittuneet maaseutupaikkakunnille, lähinnä teollisuusasiakkaiden läheisyyteen. Toimitusjohtajalla kertyykin matkapäiviä vuodessa suuri määrä kiertäessään yhtiön toimistoissa pitämässä yhteyttä henkilöstöön. Suomen Rejlers on osa ruotsalaista pörssiyhtiötä Rejlerkoncernen Ab:tä, joka on perustettu vuonna Rejlersin suku on yhtiön pääomistaja noin 52 prosentin osuudella. Yhtiön toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja on Peter Rejlers, itsekin 41-vuotias. Kun Suomen Rejlers pitää hallituksen kokouksiaan, Peter matkustaa useimmiten Suomeen, jotta hän samalla voi tavata yhtiönsä henkilöstöä. Kun Suomen Rejlersin henkilöstö vietti aiemmin tänä vuonna neljä päivää virkistysmatkalla Vilnassa, hallituksen puheenjohtaja Peter Rejlers osallistui samalle matkalle. Hän haluaakin luoda ja kehittää yhteistyötä ja luottamusta sekä osoittaa, että omistajuudella on kasvot, Seppo Sorri muistelee. Kasvu tavoitteena Konsernin kasvustragiana on lisätä henkilöstön määrää nykyisestä noin 800 henkilöstä henkilöön vuoteen 2010 mennessä. Suomessa henkilöstöä on tarkoitus kasvattaa nykyisestä 235 henkilöstä 270 henkilöön, Seppo Sorri selvittää. Viime aikoina kasvusta puolet on tullut yrityksen luonnollisen kasvun myötä ja puolet yritysostojen ansiosta. Tämän vuoden tammikuussa Rejlers osti kotkalaisen insinööritoimisto Konepron osakekannan. Yritys oli keskittynyt prosessi- ja tehdasteollisuussuunnitteluun toimiston työllistäessä kuusi suunnittelijaa, jotka siirtyivät Rejlersin Kotkan toimistoon. Alkuvuodesta ostettiin tamperelaisen Suomen Fintecon osakekanta. Yritys tuottaa sähkö- ja automaatiosuunnitelmia teollisuudelle Tampereen talousalueen lisäksi koko Suomeen. Rejlersille siirtyi helmikuussa tehdyn kaupan yhteydessä 25 henkilöä, Seppo Sorri selvittää tämän vuoden yrityskauppoja. Suomen Rejlersin strategiana on toimia pienehköjen toimistojen muodostaman verkoston voimin kotimaassa. Tällöin henkilöstö tuntee työskentelevänsä kotikonnuillaan. Toisaalta henkilöstölle avautuu mahdollisuuksia siirtyä yhtiön muihin toimistoihin laajentamaan ja avartamaan ammattitaitoaan ja näkemystään. Työkiertoa on mahdollisuus ulottaa myös konsernin Ruotsin toimistoihin, mitä ovat jotkut käyttäneet hyväkseen vuoden, kahden vuoden työkomennuksilla. Yhtiön liikevaihdosta noin puolet kertyy suurille suomalaisille yrityksille tehtävistä vientiin suuntautuvista toimeksiannoista. Suoraa vientiä yrityksellä ei kuitenkaan merkittävästi ole. Rejlersin Suomen yhtiöiden tämän vuoden liikevaihdoksi muodostunee noin 15 miljoonaa euroa viime vuoden liikevaihdon ollessa 11,6 miljoonaa euroa. Rejlers on rantautunut Suomeen vuonna 1980 ja Seppo Sorri on yhtiön kolmas toimitusjohtaja. Hänen edeltäjänsä Tapio Kilpeläinen johti yhtiötä kymmenen vuotta ja oli hallituksen puheenjohtajan Lauri Valkosen kanssa Suomen yhtiön pääomistajia. Vuonna 2005 toteutetulla osakevaihdolla ruotsalaisyhtiö hankki osakkeet suomalaisilta, Seppo Sorri kiteyttää omistajuuden historiaa. Seppo Sorri: Suomen Rejlersin paikallisjohdosta vastaavat aluejohtajat. Kuvassa paikallisjohtajat vasemmalta: Jukka Huhtala Tampereelta, Timo Holmberg Mikkelistä, Jukka Rinta- Koski Kurikasta, toimitusjohtaja Seppo Sorri, Jyrki Lepola Hämeestä ja Kristian Uusitalo, joka vastaa eteläisestä Suomesta.

14 14 SKOL Visio Joulukuu 2007 Kansainvälisiin tehtäviin Kasvoin henkisesti kymmenen senttimetriä käytyäni FIDICin Young Professional Management Training Programme koulutusohjelman. Näin sanoo neljäs suomalainen, projekti-insinööri Marketta Wainio, joka on suorittanut tuon kansainvälisen koulutusohjelman. FIDIC eli International Federation of Consulting Engineers järjesti neljännen kerran koulutusohjelman. Sen tarkoituksena on kehittää nuoria tulevia esimiehiä, selvittää johtamiseen vaikuttavia asioita, kehittää uusia lähestymistapoja sekä laajentaa monikulttuurillista ajattelua. Kurssille osallistui 24 maasta yhteensä 41 eri alan konsulttia, joista 36 osallistui Singaporessa syyskuussa pidettyyn loppuseminaariin. Tätä loppuseminaaria oli edeltänyt helmikuussa 2007 käynnistynyt seitsemän kuukauden työntäyteinen koulutusperiodi. Kurssilaiset oli jaettu maapallon aikavyöhykkeiden mukaan kolmeen työryhmään. Marketta Wainio kuului Team Inspira -ryhmään, jossa oli kurssilaisia Norjasta, Latviasta, Liettuasta, Kreikasta, Libyasta, Ugandasta, Tansaniasta ja Etelä-Afrikasta. Kurssilla paneuduttiin lähinnä neljään aihealueeseen: organisaatio ja henkilöstön kehittäminen; omistusmuoto; markkinointi sekä monikulttuurijohtaminen. Kukin aihealue sisälsi johdatuksen aiheeseen, nauhoitetun puolen tunnin, tunnin mittaisen luennon, julkaisuja ja kirjoituksia sekä analyysilistan. Aiheet ja analyysit vaativat valmistautumista ja pohdintoja omalla työpaikalla kollegojen kanssa. Tietoja joutui niin ikään etsimään eri lähteistä. Kolmen viikon välein FIDICin kurssivetäjä, tanskalainen Steen Frederiksen kutsui kurssilaiset noin tunnin kestäneeseen virtuaalitapaamiseen skypen ja internetin avustuksella. Tapaamisissa näytettiin power point -kuvia ja käytettiin web-kameraa, mutta Afrikan maissa tietoliikenneyhteys osoittautui niin hitaaksi, että kameran käytöstä oli luovuttava. Nämä virtuaalitapaamiset järjestettiin työaikaan, mutta tehtäviä oli valmisteltava ja aiheita opiskeltava iltaisin ja viikonloppuisin. Oppiminen edellytti henkilökohtaista sitoutumista ja omaa aikaa kurssitehtäviin kului varmaankin toista sataa tuntia, Marketta Wainio laskeskelee. Ryhmässä oli hyvä henki ja kurssilaiset vaihtoivat virtuaalitapaamisten välillä ajatuksia keskustelufoorumin kautta. Korruptio askarrutti Kukin työryhmä laati seitsemän kuukauden työrupeamastaan raportin, jossa esiteltiin työryhmän visiot ja ajatukset. Aiheena oleva monikulttuurijohtaminen konkretisoitui Afrikassa olevaan tieprojektiin. Tässä käsiteltiin mm. korruptiota, johon jyrkimmin suhtautuivat ehkä hieman yllättäen ryhmän eteläafrikka- FIDICin Young Professional Management Training Programme kurssilaiset kokoontuivat syyskuussa Singaporeen. Kurssin päätösseminaarissa neljä aihetta nousi ylitse muiden: kestävä kehitys, markkinat, henkilöstö ja korruptio. Kuvassa kurssilaisia, vasemmalta Anicet Vincent (Tansania), Keeju Lee (Korea), Marketta Wainio (Suomi), Tsuyoshi Nakajima (Japani), Henry Aine Ishungisa (Uganda) ja Mauro Iacumin (Italia). Kuvan otti Juris Laicans (Latvia).

15 SKOL Visio Joulukuu Marketta Wainio: Seminaareihin osallistuminen ja yhteydenpito ulkomaalaisiin kollegoihin helpottavat kansainvälisten asioiden ymmärtämistä. Työelämässähän projektin nopea ja tuloksellinen läpimeno on kaiken perusta. laiset edustajat. He katsoivat kärsivänsä korruptiosta pahiten, kun eurooppalaiset yritykset suostuvat maksamaan korruptiolunnaita. Tästäkin tehtävästä Marketta Wainio oli keskustellut työpaikallaan kollegojen ja esimiestensä kanssa. Hänen esimiehensä Mauno Napari, joka itsekin oli käynyt tämän FIDICin kurssin vuonna 2005, oli aikanaan työskennellyt mm. kuusi vuotta Saudi-Arabiassa ja vuoden Vietnamissa. Toinen kollega oli puolestaan työskennellyt Irakissa ja Venäjällä. Nämä olivat juuri niitä maita, joissa korruptio kukoistaa. Asioiden käytännön hoitamisesta Marketta Wainio saikin paljon arvokasta tietoa työryhmätyötään varten. Työryhmien raportit käsiteltiin sittemmin kurssin toisessa osiossa Singaporessa syyskuuta. Tämä kokous kulki Future leaders workshop -nimellä. Kokouksen ensimmäisenä päivänä kurssilaiset esittelivät itsensä tunnelman ollessa odottava. Toisena ja kolmantena päivänä henkiset padot murtuivat ja keskustelu soljui ja ajatukset lensivät, Marketta Wainio muistelee. Singaporen tapaamisessa aasialaisesta kulttuurista oppi senkin, miten aasialaisten on vaikea käydä ryhmäkeskustelua. Yhtäältä aasialaisten on vaikea sanoa, etteivät he yhdy ryhmän vallitsevaan mielipiteeseen, vaikka olisivatkin toista mieltä. Toisaalta Etelä-Korean edustajien pääsy Singaporeen saattoi olla kiven takana, kun seminaarimatkan vastapainona saattoi olla kesäloman menetys. Etelä-Koreassa insinööreistä on ylitarjontaa, joten työnantajan suhtautuminen seminaarimatkoihin voi olla hyvinkin varauksellista. Kurssin päätösseminaarissa tulevaisuuden visioiksi nousi neljä aihetta: kestävä kehitys, markkinat, henkilöstö ja korruptio, Marketta Wainio tiivistää kurssin sisällön. Maailmanlaajuisesta kokonaisnäkemyksestä nämä haasteet, ongelmat ja mahdolliset ratkaisut pyritään tuomaan yritys- ja yksilötasolle. FIDICin kurssin jälkeen osa eurooppalaisista kokoontui lokakuussa kahden päivän seminaariin Brysseliin. Tämän seminaarin järjestäjänä oli EFCA eli European Federation of Engineering Consultancy Associations. Seminaarissa käsiteltiin konsulttialan näkymiä, mahdollisuuksia juuri nuorten konsulttien näkökulmasta. Ruotsissa, Norjassa, Hollannissa ja Britanniassa konsulttijärjestöjen nuorosastot ovat hyvin aktiivisia. Mikäli aikoo toimia kansainvälisissä tehtävissä, seminaareihin osallistuminen ja yhteydenpito ulkomaisiin kollegoihin helpottavat asioiden ymmärtämistä, kun työelämässä projektien nopea ja tuloksellinen läpimeno on kaiken perusta. Työ jatkuu Marketta Wainio valmistui keväällä 2004 rakennusinsinööriksi Turun ammattikorkeakoulusta. Hän aloitti Rambollin Turun toimistossa alue- ja kunnallistekniikan suunnittelijana. Kansainväliset tehtävät alkoivat kuitenkin kiinnostaa. Kun Ramboll oli aloittamassa vuoden 2006 alkupuolella Virossa suunnittelutoimintojaan, Marketta Wainio pääsi Suomenlahden etelärannalle. Ensimmäisiä tehtäviä oli kahden kaatopaikan sulkemissuunnitelmien laatiminen. Seuraavaksi laadittiin suunnitelmat pariin satamaan Viron suurimmalle sisäjärvelle, Peipsjärvelle. Tällä hetkellä kehitetään Länsi-Viron saariston laiva- ja veneväyliä sekä annetaan teknistä tukea Viron viranomaisille. Toukokuussa 2006 rekisteröitiin Ramboll Estonia, jossa työskentelee nyt kolmisenkymmentä virolaista ja kuusi suomalaista Ramboll Finlandin toimistosta. Kun virolaistoimisto kilpailee suunnittelutoimeksiannoista, voi se siten hyödyntää suomalaisten referenssejä. Tallinnassa on parhaillaan meneillään Tallinnan lentokentän terminaalin ja lentokenttäalueen laajennus. Tähän toimeksiantoon osallistuu myös kaksi saksalaista konsulttia, joten kansainvälisyyttä riittää pienemmässä mittakaavassa. Virolaistoimistolla on projekteja ja haasteita riittää suomalaisten tehdessä viisipäiväistä työviikkoa. Viikonvaihteessa palataan usein Suomeen, Marketta Wainio selvittää, mutta toivoo kansainvälisiä tehtäviä riittävän tulevaisuudessakin.

16 Suunnittelualan työt ruuhkautuvat, lisää osaajia tarvitaan Suunnittelualan tilanne näyttää säilyneen ennallaan viime keväästä SKOLin syksyn suhdannekatsauksen yleiskuvan perusteella. Tilauskanta on edelleen korkealla tasolla, mutta kasvua ei enää juurikaan ollut. Vaikka henkilömäärä on kasvanut, työt ovat ruuhkautuneet. Juuri päättynyt lähes kaksiviikkoinen ylempien toimihenkilöiden lakko on luonnollisesti lisännyt kiirettä kaikissa projekteissa, vaikka useimpiin onkin lisäaikaa saatu. SKOLin jäsenyritysten laskutus on 15 prosenttia edellisvuotta kor keammalla tasolla, mutta kesän jälkeen tilausten kasvu hidastui. Koko alan keskimääräinen liikevaihto näyttää tänä vuonna nousevan yli euroon henkeä kohden. Tällä laskutus tasolla SKOL-yritysten kokonaislaskutus yltää 1,1 miljardiin euroon vuonna Suunnitteluyritysten työt ovat lisääntyneet jo kolmen vuoden ajan. Töiden kasvu on tänä vuonna selvästi hidastunut ja osin jo pysähtynytkin. Alan kokonaistilauskanta vastasi lokakuussa puolen vuoden kapasiteettia. Kaksi kolmasosaa tilauskannasta oli kotimaisia töitä ja yksi kolmasosa vientiä. Rakennus- ja infrasuunnittelijat ovat tänä vuonna menestyneet parhaiten töiden hankinnassa. Infrasektorin tilauskanta kasvoi vuoden takaisesta yli 30 prosenttia. Talonrakennuksessa lisääntyivät sekä rakennesuunnittelijoiden että talotekniikan insinööritoimistojen työt. Koko talonrakennuksen tilauskannan kasvu oli vuoden aikana 22 prosenttia. Henkilöstöä palkataan koko ajan lisää, mutta määrä on kasvanut tilauskantaa hitaammin. Teollisuussuunnittelun tilauskannan kasvu on ollut rakentajia hitaampaa, Kotimaiset työt ovat hienoisessa laskussa vuoden takaisesta, mutta vientityöt ovat vastaavasti lisääntyneet. Kaikilla aloilla on edelleen runsaasti suunniteltavaa ja täystyöllisyys on turvattu. Lisää insinöörejä tarvitaan edelleen Koko suunnittelualan suurin ongelma on jo pitkään ollut puute osaavista suunnittelijoista, erityisesti insinööreistä. Tilausten kasvua tekemään on alalle onnistuttu saamaan kolmessa vuodessa lähes uutta suunnittelijaa, mutta tarvetta olisi enempään. SKOLin jäsenyritysten henkilömäärä Suomessa on nyt henkeä. Tulevan talvikauden aikana henkilöstön arvellaan kasvavan yli 500 hengellä. Teollisuus suunnittelu arvioi lisäävänsä henkilöstöä 6,5 prosentin verran. Talonrakennuksen kasvuennuste on lähes kuusi prosenttia ja yhdyskuntasuunnittelun neljä prosenttia. Markkinanäkymät vakaat Suunnittelualan markkina näky mät kokonaisuudessaan ovat edelleen melko vakaat, vaikkakin kotimarkkinoiden kasvu on jo pysähtymässä. Alasta 85 prosenttia arvioi kotimaan markkinoiden säilyvän nykyisellä hyvällä tasollaan, mutta kymmenen prosenttia uskoo ja markkinoiden heikkenevän. Ympäristö- ja liikennesuunnittelijat kuten myös talosuunnittelijat uskovat lähes yksimielisesti kotimarkkinoiden vakauteen. Sen sijaan teollisuudessa neljännes odottaa heikkenemistä talven aikana. Ulkomaisten suunnittelumarkkinoiden suhteen ollaan optimistisia, viennin kasvuun uskoo 15 prosenttia alasta, loppuosa yrityksistä uskoo nykytason säily vän. Viennissä puolestaan vahvimmat kasvuodotukset on talorakentamisen suunnittelijoilla, joista neljännes uskoo kasvuun. Infrasektorin viennissä markkinanäkymien saldoluku on 12 prosenttia ja teollisuussektorilla kahdeksan prosenttia plussalla.