Sosiaalista yrittäjyyttä on myös sosiaalisten yritysten ulkopuolella

Transkriptio

1 UUTISKIRJE Sosiaalista yrittäjyyttä on myös sosiaalisten yritysten ulkopuolella Julkinen keskustelu on keskittynyt sosiaalisista yrityksistä annetun lain määritelmän mukaisiin yrityksiin jättäen pois sosiaalisen työllistämisen laajemmat mahdollisuudet. Vajaakuntoisten työpanos saadaan kannattavasti käyttöön sovittamalla innovatiivisesti luovia liiketoimintamalleja lain suomiin puitteisiin. Suomessa vajaakuntoisten työllistämistä ohjaavat viralliset tahot ja instituutiot lainsäädännön näkökulmasta. Tiukat määritelmät ja pitkät prosessit voivat rajata ulkopuolelleen ja lannistaa sen potentiaalin, joka jokaisella vajaakuntoisella on työelämälle annettavissa. Heidän kykynsä tehdä tuottavaa ja mielekästä työtä käytettäisiin paremmin, jos tarpeet ja vaateet maltettaisiin sovittaa joustavammin yhteen ja työllistämisen lähtökohta asetettaisiin vajaakuntoisen näkökulmasta. Vajaakuntoisen työllistäminen nähdään helposti pitkänä prosessina, jonka tukeminen vaatii liudan asiantuntijoita. Työllistämisen tulisikin olla suoraviivaista ja joustavaa ilman monimutkaisia ja muodollisia asiantuntijaportaita ilman varaa uusi aika kuukauden päähän -toteamuksia. Jokaisella oikeus työhön Hollantilainen OMIJ uskoo, että jokaisella on oikeus työhön. Visionsa pohjalta tämä sosiaalisten yritysten konserni työllistää 425 vajaakuntoista ja 35 muuta työntekijää. Vajaakuntoisten työntekijöiden taustalla on erilaisia sosiaalisia ongelmia, kuten päihteitä, rikollisuutta, kouluttautumattomuutta tai he ovat mielenterveyskuntoutujia tai fyysisesti vammaisia. Jokaisen vajaakuntoisen työntekijän yksilöllinen työkyky ja yhteiskunnan tarjoamat tuet sovitetaan yhteen yrityksen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Aluksi tuet muodostivat suurimman osan yrityksen tuloksesta, mutta liiketoiminnasta saatavan tulon osuus on noussut tasaisesti. Tulevaisuuden tavoitteena on, että tuet muodostaisivat vain 25 prosenttia tuloksesta. Tulosta ei tarkastella yksittäisen työntekijän tukien ja tuoton summana, vaan kokonaisrahoituksen kannalta. Yhtiön hierarkia on matala, minkä tavoitteena on nostaa vajaakuntoisia ohjaaviin ja hallinnollisiin tehtäviin heidän taitojensa karttuessa. Tukien ja tuoton luova yhdistelmä OMIJiin kuuluu yhdeksän erilaisia tuotteita ja palveluita tuottavaa yritystä tai liiketoiminta-aluetta. Yksi epätyypillisin sosiaalinen liiketoimintamuoto ja ehkä mielenkiintoisin ratkaisu on OMIJIn omistama SPAR-ketjun franchising-myymälä, jota pyöritetään lähes täysin vajaakuntoisten voimin. Yksitoista työntekijää kokopäiväisesti työllistävä lähikauppa syntyi alueelle, jolla kaupan pyörittäminen oli muuten osoittautunut kannattamattomaksi. Lähikauppa on nykyään kannattava ja alu-

2 een asukkaiden kiittelemä, kiitos tukien ja soviteltujen palkkojen sekä toiminnan kekseliään organisoinnin. OMIJ teki toisen avauksen nuorisotyöttömyyden tai pikemminkin nuorten näköalattomuuden ehkäisyssä. Pääosin ulkomaalaisperäisten asuttamassa kaupunginosassa useat nuoret jättivät koulunsa kesken, mistä seurasi monenlaista levottomuutta. Saadakseen nuoret takaisin kouluun ja mielekkään työn pariin OMIJ kehitti ravintolakonseptin, jonka toiminnasta valtaosaltaan vastaavat koulun keskeyttäneet nuoret. Työn ohella nuoret palasivat takaisin koulunpenkille työskennellen puolet päivästä ravintolassa ja opiskellen toisen puolen. Yhdistämällä koulun opiskelijoista saamat tulot, työllisyystuet ja ravintolan liiketaloudellisen voiton ravintola luo alueelle taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia. Uutta näkemystä ja lujaa tahtoa Näihin OMIJin innovatiivisiin toimintatapoihin tarvittiin uutta näkemystä ja tahtoa ryhtyä töihin vajaakuntoisten työllistymiseksi. OMIJin toiminta on kokonaistaloudellisesti kannattavaa ja sen ohessa on syntynyt monenlaisia yhteisöjä ja yhteiskuntaa vahvistavia vaikutuksia. Monesti yrittäjät kritisoivat, että tämänkaltaisen yhteiskunnan tukia hyödyntävä liiketoiminta vääristää kilpailua. Vasta-argumentiksi voidaan todeta: Tervetuloa harjoittamaan sosiaalista yritystoimintaa, jokaisella on siihen oikeus myös yrittäjillä! Sakari Kainulainen Harri Kostilainen Ari Nieminen Lisätietoja Uusi laki julkisista hankinnoista Pääkaupungissa kampanjoitiin Ensimmäinen kesäkuuta astui voimaan uusi laki julkisista hankinnoista, joka mahdollistaa sosiaalisten vaikutusten huomioimisen osana julkisten hankintojen kokonaistaloudellisuutta. Oulun HOT-osahanke järjesti yhteistyössä Sytrim-hankkeen kanssa seminaarin sosiaalisten vaikutusten huomioimisesta julkisissa hankinnoissa 10. toukokuuta Seminaarissa pohdittiin esimerkiksi sosiaalisten kriteerien käytön hyötyjä ja käyttötapoja. Lisätietoja: oulu_seminaari htm Jokainen ihminen on työpaikan arvoinen -kampanja näkyi Helsingin raitiovaunuissa ja paikallislehdissä toukokuun ajan. Kampanjalla haluttiin tuoda sosiaalisten yritysten konseptia tunnetuksi kaupunkilaisten keskuudessa ja markkinoida samannimistä konferenssia, jonka teemoja olivat muun muassa, mitä uutta sosiaaliset yritykset tuovat pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan ja miten sosiaaliset yritykset kouluttavat ja työllistävät työtä tarvitsevia työntekijöitä. Lisätietoja

3 Lainmuutokset voimaan toukokuun alusta Työministeriö ja Tampereen Seudun Uusyrityskeskus ry Ensimetri järjestivät sosiaalisten yritysten lain toimeenpanon ohjausryhmän toimiajan loppuessa päätösseminaarin Tampereella 30. toukokuuta. Seminaari juhlisti 1. toukokuuta 2007 voimaan tulleita lainmuutoksia, joilla parannetaan sosiaalisten yritysten perustamisja toimintaedellytyksiä. Päätösseminaarin yhteydessä kukitettiin sadas sosiaalinen yritys, Kinnulan Mahis Oy. Mahis Oy:n perustaminen on kuulunut Kinnulan kunnan malliin vaikeasti työllistyvien edelleen sijoittamisen ohella. Tällä Kinnulan työllistämismallilla on kunnan työttömyys jopa puolittunut vuoden aikana. Työllistämismalli on toimenpidekokonaisuutta, jonka avulla kunta pyrkii 4 5 prosentin täystyöllisyyteen. kymmenen henkilöä ja loppuvuodesta työntekijöiden määrä vähintään kaksinkertaistuu. Kinnulan työllistämismalli on ollut esimerkkinä monille muille kunnille ja se on levinnyt eri puolille Suomea. Viitasaaren työvoimatoimiston alueella on tänä vuonna tavoitteena perustaa yhdeksän sosiaalista yritystä, joista nyt on rekisteröitynyt kolme Työministeriön sosiaalisten yritysten rekisteriin. Kinnulan kunnan perusturvalautakunta hallinnoi Tuumasta toimeen -projektia, joka auttaa vaikeasti työllistyviä eli viisisataa päivää työmarkkinatukea saaneita työnhakijoita sijoittumaan edelleen työmarkkinoille. Hankkeen avulla onkin saatu merkittävästi vähennettyä työttömyyttä. Kinnula Mahis Oy:n perustaminen on Kinnulan kunnan jatkotoimenpide Tuumasta toimeen -projektille. Esimerkiksi vaikeasti työllistyvien edelleen sijoittaminen siirtyi projektilta Kinnula Mahis Oy:lle. Näin vaikeasti työllistyvillä ja vajaakuntoisilla on mahdollisuus solmia pidempiaikaisia työsuhteita. Kinnulan Mahis tarjoaa pitkäaikaista työtä Kinnula Mahis Oy:n toimialoina ovat muun muassa edelleen sijoittaminen, työvoiman vuokraus, teollinen alihankinta sekä kahvila- ja ravintolatoiminta. Juhannukseen mennessä yritys työllistää hieman yli Suomen sadas sosiaalinen yritys on Kinnulan Mahis Oy.

4 Kymmenen vuotta kumppanuutta SOSVOIMA-projektissa mukana oleva Keskisen Uudenmaan kumppanuusyhdistys vietti kymmenenvuotisjuhlia 29. toukokuuta 2007 Hyrylän Torpalla. Juhlassa oli mukana yhdistyksen yhteistyökumppaneita, entisiä ja nykyisiä työntekijöitä sekä hallituksen jäseniä. Valtiovallan tervehdyksen tilaisuuteen toi valtiosihteeri Risto Volanen, joka puhui kuntarajat ylittävän yhteistyön tärkeästä merkityksestä sekä siitä, kuinka monesta pienestä toimijasta muodostuu yhdessä suuri ja merkittävä tekijä. Volanen vertasi puheessaan kumppanuusyhdistyksen toimintaajatuksia uuden hallituksen ohjelmaan ja totesikin niissä olevan paljon samankaltaisuutta. Tästä voidaan päätellä, että kumppanuusyhdistys on ollut selkeästi edelläkävijä linjauksissaan. Tervehdyksiä Brysselistä saakka Tuusulan kunnanjohtaja Hannu Joensivu toi tilaisuuteen kuntien tervehdyksen. Kuntien näkökulmasta kumppanuusyhdistyksen kunta- ja sektorirajat ylittävä yhteistyö on hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä KUUMA-alueella. Sosvoiman väki tervehtii kumppanuusyhdistyksen puheenjohtaja Osslan Svenssonia ja projektipäällikkö Erja Lindbergiä. Suomen kokemukset herättivät kiinnostusta Tilaisuudessa kuultiin myös kumppanuusyhdistyksen entisen puheenjohtajan, Ari Åbergin, tervehdys Brysselistä videon välityksellä. Åberg kertoi juhlayleisölle olevansa tyytyväinen yhdistyksen toimintaan ja painotti, että huiminkaan taloudellinen kasvu, suurin satsaus sivistykseen tai paras elinkeinopolitiikka ei takaa riittävää työllisyyttä, ellei samalla kiinnitetä huomiota niihin, jotka ovat syrjäytyneet tai syrjäytymässä työmarkkinoilta. Ohjelman lomassa muisteltiin menneitä ja katseltiin valokuvia kymmenen vuoden ajalta, joiden aikana yhdistyksellä on ollut lukuisia erilaisia hankkeita ja paljon muuta toimintaa. Näyttelijä Ilkka Heiskanen hauskuutti vieraita Suomi!?! -esityksellään, joka on humoristinen ja energinen kuvaus meistä suomalaisista. Sosiaalisen yrittäjyyden kansallinen teematyöverkosto osallistui Saksan Hannoverissa kesäkuuta 2007 järjestettyyn konferenssiin, jonka työryhmissä olivat esillä muun muassa sosiaalisten vaikutusten mittaaminen ja hyödyntäminen sekä onnistuneet sosiaalisten yritysten liiketoimintamallit. Lisätietoja: ja events_en.cfm Employment week 2007 Sosiaalisen yrittäjyyden kansallinen teematyöverkosto esittäytyi kesäkuuta 2007 työministeriön osaston yhteydessä Employment week tapahtumassa Brysselissä. Lisätietoja:

5 Tarpeellinen lisä vai yksityistämisen välikappale? Uusi työryhmä sosiaalisesta yrittäjyydestä kokoontuu ensimmäistä kertaa lokakuussa vietettävillä Sosiaalipolitiikan päivillä. Sosiaalinen yrittäjyys voidaan määritellä seuraavasti: sosiaalinen yrittäjyys yhdistää pyrkimykset taloudelliseen tehokkuuteen ja sosiaalipoliittisten tavoitteiden toteuttamiseen. Näin määriteltynä sosiaalinen yrittäjyys käsittää muun muassa sosiaaliset yritykset, monet kolmannen sektorin sosiaalipoliittiset järjestöt ja sellaiset tavalliset yritykset, joilla on liiketaloudellisten tavoitteiden lisäksi pyrkimyksiä erilaisten sosiaalipoliittisten tavoitteiden suuntaan, mitä voidaan verrata yhteiskuntavastuuseen. Uuden sosiaalisen yrittäjyyden työryhmään toivotetaan tervetulleiksi kaikki esitykset, jotka käsittelevät yllä mainitun laajan määritelmän mukaista sosiaalista yrittäjyyttä. Esitykset voivat myös tarkastella sosiaalisen yrittäjyyden merkitystä sosiaalipolitiikan sisällön ja sen kehityksen suunnan kannalta. Sosiaalista yrittäjyyttä voidaan pitää tarpeellisena täydennyksenä pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon tai se voidaan nähdä yksityistämispolitiikan välineenä. Työryhmää koordinoivat SOSVOIMA-hankkeen projektipäällikkö (VTM) Harri Kostilainen Diakoniaammattikorkeakoulusta ja yliopettaja (VTT) Ari Nieminen Laurea-ammattikorkeakoulusta. Yhteydenotot ja ilmoittautumiset työryhmään vastaanottaa Ari Nieminen sähköpostitse osoitteeseen tai puhelimitse Sosiaalipolitiikan päivien teema on tänä vuonna Eriarvoistuvan yhteiskunnan sosiaalipolitiikka. Lisätietoja: TERVE-SOS tapahtuma SOSVOIMA-kehittämiskumppanuuden tutkija, Laureaammattikorkeakoulun yliopettaja Ari Nieminen esitteli välineitä, joita sosiaalisella yrittäjyydellä on mahdollisuus tarjota heikossa työmarkkina-asemassa oleville työntekijöille. Lisäksi sosiaalisen yrittäjyyden kansalliseen teematyöverkostoon kuuluvan Suomen Punaisen Ristin Response-projektin projektipäällikkö Jaana Merenmies kertoi, miksi, mistä lähtökohdista ja miten sosiaalisia vaikutuksia voitaisiin mitata ja hyödyntää yhteisötalouden organisaatioiden tulosten osoittamisessa ja toiminnan kehittämisessä. Lisätietoja:

6 Sosiaalisen yrittäjyyden kasvujulistus Kuntamarkkinoilla Kuntamarkkinoilla ja sen oheistapahtumissa pääsee tutustumaan sosiaaliseen yrittäjyyteen useammasta eri näkökulmasta. Tohtori Pentti Arajärvi julistaa sosiaalisen yrittäjyyden kasvujulistuksen 12. syyskuuta kello 9.00 Kuntamarkkinoilla. Samalla julkistetaan sosiaalisen yrittäjyyden kansallisen teematyön tuotokset neljältä sisältöalueelta: Sosiaalisten vaikutusten mittaaminen & hyödyntäminen Ohjaus & neuvonta Koulutus & oppiminen Liiketoiminta & ansaintalogiikka Kuntamarkkinoiden ohessa järjestetään sosiaalisen yrittäjyyden tiedonvaihtoareena Diakonia-ammattikorkeakoulun urheiluhallissa osoitteessa Alppikatu 2, Helsinki (Kuntamarkkinoiden vastapäätä). Areenan tarkoituksena on esitellä keskeisille sosi- aalisen työllistämisen toimijoille (kunnat, elinkeinoelämä, järjestöt sekä työvoimahallinto) Suomessa kehittyvää sosiaalista yrittäjyyttä konkreettisten esimerkkien ja toiminnallisten menetelmien avulla. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki sosiaalisesta yrittäjyydestä ja sosiaalisen työllistämisen toimialasta ja kehittämisestä kiinnostuneet. Lisätietoja: ja Equal-ohjelman päätöstapahtumassa suosituksia uudelle ohjelmakaudelle Päätöstilaisuudessa ovat esillä kaikki Suomessa toteutetut Equal-kehittämiskumppanuudet ja teematyöverkostot. Tilaisuudessa esitellään keskeisiä tuloksia ja annetaan kehittämissuosituksia uudelle ohjelmakaudelle. Työministeriön järjestää tapahtuman Finlandia-talolla Lisätietoja: Aikataulu ja yhteystiedot: Seuraavat numerot Nro 3 syyskuu 2007 Nro 4 joulukuu 2007 Ystävällisin yhteistyöterveisin, Harri Kostilainen projektipäällikkö Lisätietoja: harri.kostilainen@diak.fi Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpääntie Järvenpää