SOSVOIMAn julkaisu ohjaa oppimaan ja motivoimaan

Transkriptio

1 UUTISKIRJE SOSVOIMAn julkaisu ohjaa oppimaan ja motivoimaan Diakonia-ammattikorkeakoulun yhtenä keskeisenä eetoksena, niin koulutuksessa kuin tutkimus- ja kehittämistyössäänkin, on yhteisöllisyyden vahvistaminen. Yhteisöllisyyttä ei voimisteta niinkään yleisellä tasolla, vaan erityisenä kohteena ovat jollain tavoin marginaalissa elävät, tukea tarvitsevat ihmiset. Tämä julkaisu on osoitus Diakin hanketoiminnan tavoitteellisuudesta tässä suhteessa: SOSVOIMAhankkeessa on etsitty keinoja tukea sosiaalisiin yrityksiin työllistyviä työntekijöitä ja työnantajia. SOSVOIMA-kehittämiskumppanuuden tavoitteena on vahvistaa sosiaalisen yrittäjyyden toimintaedellytyksiä kehittämällä toimintamalleja yrityksille, jotka haluavat kantaa sosiaalista vastuuta. Toimintamallit osoittavat yrittäjille, että kaupalliset tavoitteet ja sosiaalinen arvopohja voivat olla tasapainossa keskenään. Projekti toimii KUUMA-kuntien, eli kuuden Keski-Uudenmaan kunnan: Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan, alueella. Yhteistyötä tehdään myös yritysten ja oppilaitosten kanssa. Yhteistyö tähtää sosiaalisen yrittäjyyden kautta alueen kehittämiseen kilpailukykyisenä ja omaleimaisena asuin- ja yritysympäristönä. SOSVOIMA-hankkeen tuloksena on julkaistu opas Ohjatusti työhön oppiminen, motivointi, sosiaalinen yrittäjyys, jonka ovat kirjoittaneet Seija Markkanen, Sanna-Maija Kohonen ja Ari Nieminen. Verkkaisesti vauhtiin Sosiaalisten yritysten käyntiinlähtö on ollut suhteellisen hidasta, eikä sosiaalinen yritys ole yritysmuotona vielä löytänyt selvää paikkaa suomalaisessa elinkeinoelämässä. Käynnistymisen verkkaisuuteen on olemassa varmasti useitakin syitä, mutta yksi keskeisimmistä löytynee vaikeudesta yhdistää mo- nesti toistensa vastakohdiksi mielletyt elämänalueet, pohtii tutkimusjohtaja Sakari Kainulainen. Yritystoimintaa ei ole nähty hyväntekeväisyytenä muita kohtaan, mutta sosiaalipolitiikankaan keinovalikoimaan ei ole kuulunut yritysten näkeminen haluttuina yhteistyökumppaneina sosiaalisten riskien seurausten lieventämisessä. Asia on siis kaikille uusi, mikä saattaa aiheuttaa monenlaista ylivarovaisuutta päätöksentekijöissä eri puolilla. Kainulaisen mukaan sosiaalisissa yrityksissä, tai ehkäpä laajemmin sosiaalisessa yrittäjyydessä, piilee hieno mahdollisuus. Sosiaalisilla yrityksillä on Tiedonvaihtoareena Diak Etelän Järvenpään kampuksella järjestetään sosiaalisen yrittäjyyden tiedonvaihto-areena Tilaisuudessa esitellään valikoitujen sosiaalisen yrittäjyyden kehittämisprojektien lupaavimpia työkäytäntöjä sekä niitä soveltavia sosiaalisia yrityksiä ja -yhteisöjä. Areenan tarkoituksena on esitellä Suomessa kehittyvää sosiaalista yrittäjyyttä konkreettisten esimerkkien ja toiminnallisten menetelmien avulla. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki sosiaalisen työllistämisen toimialasta ja kehittämisestä kiinnostuneet. Lisätiedot ja ilmoittautumiset marko.ahlgren@diak.fi tai Tapahtuman yhteydessä julkistetaan SOSVOIMA-kehittämiskumppanuuden tutkimus ja opas Ohjatusti työhön oppiminen, motivointi, sosiaalinen yrittäjyys. Julkaisut voit tilata osoitteesta

2 Tutkimusjohtaja Sakari Kainulaisen mukaan sosiaalisessa yrittäjyydessä piilee hieno mahdollisuus. mahdollisuus tukea samaan aikaan erityistä tukea tarvitsevia työllistyviä ja kehittää paikallista elinkeinoelämää tämän omilla ehdoilla, kertoo Kainulainen. Kehittämisprosessin alussa tarvitaan monenlaista tietoa ja näkemyksiä. SOSVOIMAn tuottamassa raportissa tarkastellaan sosiaaliseen yritykseen työllistymistä kolmesta näkökulmasta: ensiksi tarkastellaan sitä millaista tukea työllistymiselle voi tarjota hyvin tuettu työharjoittelu, toiseksi selvitetään työhön motivoitumisen mekanismeja ja kolmanneksi suhteutetaan sosiaaliset yritykset, ja näiden kahtalainen rooli, osaksi paikallista elinkeinoelämää. Työ identiteetin rakentajana Seija Markkanen korostaa artikkelissaan työn merkitystä osana ihmisen identiteetin, toimeentulon, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja elämänhallinnan rakentamista. Työ ei siis ole vain työtä, vaan sillä on myös muita funktioita ihmisen elämässä. Tärkeydestään huolimatta työllistyminen ei ole kaikille itsestäänselvyys, eikä nykypäivän pirstaleinen ja talousorientoitunut työ tuo välttämättä aineksia yksilön kokonaisvaltaisen kehityksen ja itsensä toteuttamisen tueksi. Keskimääräistä vaikeampaa on työelämään siirtyminen niillä henkilöillä, joilla on vaikeuksia tyydyttää työelämän kasvavia haasteita. Siksi tarvitaan erityisiä keinoja ja väyliä saattaa yhteen työntekijä ja työnantaja silloin kun työllistymiseen on olemassa erityisiä esteitä. Yksi vaihe työllistymisessä on työssäoppiminen osana kouluttautumisprosessia. Työssäoppimista ja sen käytäntöjä on tutkittu, mutta erityistä tukea tarvitsevien työssäoppimisen ohjauksen tarkastelu on jäänyt vähemmälle huomiolle. Artikkelin tavoitteena on tuottaa työssäoppimisen ja siihen liittyvän ohjauksen ja tukimuotojen prosessikuvaus. Kuvaus yhdistää koulutusta tuottavan organisaation, työelämän ja oppijan näkökulmat, ja se piirtää mallin erityisestä tuesta. Mallin mukainen toiminta vahvistaa työllistymistä tukevien taitojen kehittymistä ja motivoi elinikäiseen oppimiseen. Motivaatio ja sitoutuminen menestystekijöinä Sanna-Maija Kohonen selvittää artikkelissaan vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työ- ja koulutusmotivaatiota. Motivaatiokysymykset ovat keskeistä kun mietimme keinoja saattaa yhteen sosiaalisia yrityksiä ja niihin pyrkiviä työntekijöitä. Henkilöstön motivaation ja sitoutuneisuuden sanotaan olevan keskeisiä yrityksen menestystekijöitä, näin myös sosiaalisissa yrityksissä. Motivaation tärkeydestä sosiaalisen yrityksen menestystekijänä ollaan laajasti yhtä mieltä, mutta ohjatusti työllistyvien motivaatioon vaikuttavia tekijöitä ei ole juurikaan tutkittu. Kohonen korostaa, että motivaatio on muuttuva, monimuotoinen tekijä, jonka syntyyn ja ylläpitoon voidaan vaikuttaa. Osion alussa tarkastellaan motivaation, ja erityisesti työmotivaation, syntymekanismeja korostaen sen prosessinomaista luonnetta. Lopuksi eritellään motivaation syntyyn ja ylläpitoon vaikuttavia tekijöitä. Peileinä motivaatiolle ovat nykyinen työ ja sosiaalisen yrityksen mahdollisuudet, ammatillinen koulutus sekä avoimille työmarkkinoille siirtyminen. Sosiaaliset yritykset osana alueellista verkostoa Ari Nieminen sijoittaa artikkelissaan sosiaaliset yritykset osaksi alueellista verkostoa, jonka tavoitteena on mielekkäällä tavalla tukea ja tarjota polku avoimille työmarkkinoille. Hän hahmottaa myös sitä mitkä tekijät mahdollistavat sosiaalisen yrityksen menestyksen. Tällöin ei voida suoraan eritellä yritysmaailman yleisiä menestyksen tekijöitä, sillä sosiaaliset yrityksethän yhdistävät toiminnassaan liiketaloudellisen kannattavuuden ja sosiaalipoliittisia tehtäviä. Näitä tehtäviä ovat mm. työllistäminen, kuntouttaminen, työssä oppiminen ja osallisuuden lisäämisen. Perinteisesti sosiaalipoliittiset toimet ja yritystoiminta erotetaan tiukasti toisistaan. Nieminen korostaa liiketoiminnan ja sosiaalipolitiikan leikkauspisteen, sosiaalisen yrityksen periaatteellista tärkeyttä ja mielenkiintoisuutta käytännössä. Maailmalta kuultua pidettyyn kansainväliseen Social Enterprises: Equal Work and Business Opportunities -kongressiin osallistui lähes 200 henkeä 23 EU-jäsenvaltiosta. Sosiaalisten yritysten lain toimeenpanoryhmän puheenjohtaja, työministeriön johtaja Matti Pukkio puhui konferenssissa sosiaalisten yritysten tulevasta lainmuutoksesta. Tutustu konferenssin puheisiin osoitteessa ESF_in_Finland/Lates_News/social_enterprises.jsp.

3 Sosiaalinen yrittäjyys nyt ja tulevaisuudessa SOSVOIMAN järjestämässä DIALOGI-foorumissa kuultiin sosiaalisen yrittäjyyden nykytilasta ja tulevaisuudesta. Antoisan tilaisuuden puhujista brittiläisen The Social Enterprise Coalition pääjohtaja Jonathan Bland käsitteli sosiaalisten arvojen ohjaamaa liiketoimintaa. Diakonia-ammattikorkeakoulun rehtori Jorma Niemelä korosti puolestaan sosiaali-, sivistys- ja työvoimapolitiikan merkitystä sosiaaliselle yrittäjyydelle. Sosiaalisten arvojen ohjaama liiketoiminta Sosiaalinen yrittäjyys on markkinavetoista liiketoimintaa, jota hallitsevat sosiaaliset päämäärät ja sosiaalinen arvomaailma. Ansaintamielessä sosiaalinen yrittäjyys ei ole tänä päivänä tuloksellisesti kannattavaa, mutta työ- ja sosiaalipoliittisesti se luo erityisryhmille mahdollisuuden päästä mukaan työelämään. Jonathan Blandin mielestä sosiaalisessa yrittäjyydessä on kyse sosiaalisesta inkluusiosta. Blandin mukaan sosiaalisen yritys tarvitsee menestyäkseen osaavan yrittäjän ja johdon, joiden arvomaailma on linjassa yrityksen arvojen ja päämäärien kanssa, sekä motivoituneet ja sitoutuneet työntekijät. Hänen mielestään tulisi etsiä keinoja, joiden avulla yritykset ja yhteisöt kiinnostuisivat muuttumaan sosiaalisiksi yrityksiksi. Bland kertoo innostavan esimerkin sosiaaliseksi yritykseksi ryhtyneestä Community Care and Thrustista, joka toimi aikaisemmin paikallisena viranomaisena. Ennen muutosta henkilöstöllä oli 26 sairaslomapäivää työntekijää kohden vuodessa. Muutoksen jälkeen sairaslomapäivien määrä pieneni vähempään kuin yhteen sairaslomapäivään vuodessa työntekijää kohden. Tämä perustuu siihen, että yrityksen tapa kohdella henkilöstöä oli parantunut ja liiketoiminta oli ollut menestyksekästä. Blandin puheessa tulee myös esille, että menestyvässä sosiaalisessa yrityksessä on oltava sekä sosiaalialan osaamista vajaakuntoisten työnohjaukseen että liiketoiminnan osaamista yrityksen pyörittämiseen. Sosiaalinen yrittäjyys voi siis haastaa sen, miten markkinat toimivat. Perinteiset yritykset ovat joutuneet vastaamaan uusiin haasteisiin, joita sosiaaliset yritykset tuovat markkinoille, joka ei voi olla kuin muutos parempaan. Esimerkkeinä Bland käyttää kuljetusyhtiötä, joka toi markkinoille parempaa palvelua pakottaen näin muutkin kuljetusyhtiöt muuttamaan palveluaan. Blandin mielestä sosiaalitalouden kehittymiseksi sen toimijoiden tulisi olla tiiviimmin yhteydessä hallitukseen ja poliittisiin vaikuttajiin, koska päättäjien on tiedettävä, mitä sosiaalinen yrittäjyys on ja mitä se voi saada aikaan. Mukaan on otettava hallitus, eri ministeriöt ja alueellisen liiketoiminnan kasvun tukemisesta vastaavat viranomaiset sekä sijoittajat. Tärkeää on olla unohtamatta potentiaalisia sosiaalisia yrittäjiä. Sosiaalinen yritystoiminta ei Blandin mukaan ole vastaus kaikkeen, mutta se voi olla osa ratkaisua, jolla on mahdollista saada vajaakuntoisten työllistyvyyttä ja osallisuutta yhteiskuntaan paremmaksi. Sosiaalinen yrittäjyys voimavarana Diakonia-ammattikorkeakoulun rehtori Jorma Niemelä aloitti puheensa haastamalla uudenlaiseen ajatteluun sosiaali-, sivistys- ja työvoimapoliittisesti. Niemelä tarkoittaa sitä, että olisi aika ottaa uusi aspekti sosiaalisen työllistämisen kentällä.

4 Vajaakuntoisista ja vajaakuntoisiksi luokiteltavien henkilöiden kohdalla on puheissa esitetty hyviä keinoja työllistämisen edistämiseksi. Teot ovat kuitenkin jääneet taka-alalle. Niemelän mielestä sosiaali-, sivistys- ja työpolitiikan yhdistämisen aika olisi nyt käsillä. lain tuki ei ole edelleenkään riittävä ja hän ehdottaa, että suurin osa tukityöllistämiseen käytettävistä rahoista käytettäisiin sosiaalisen yrityksen yritystoiminnan liikkeelle panemiseen. Tällöin investointi sosiaaliseen työllistämiseen olisi pitkäkestoisempaa kuin projektit ja lyhytaikaisten työllistämisten jatkumo. Suomalaisessa yhteiskunnassa talouden kasvu ja sen myötä suomalaisen palkansaajien tulot ovat kasvaneet. Talouden kasvun ja tulojen nousun myötä myös luokkaerot ovat kehittyneet suuremmiksi ja heikommassa asemassa olevien ihmisten tulojen kasvu on ollut hyvin vähäistä verrattuna esimerkiksi suureen keskiluokkaan luvun alkupuolella iskeneen laman varjo näkyy vieläkin suomalaisessa köyhyydessä ja työllisyystilastoissa pitkäaikaistyöttömien kohdalla. Työvoimareserviä olisi käytettävissä pitkäaikaistyöttömissä ja muissa vajaakuntoisissa ryhmissä, mutta heidän motivointi ja ohjaaminen uudelleen työelämään on haastavaa ja vaatii erityisiä toimenpiteitä työn ohjaamisessa ja motivoinnissa. SOSVOIMA:n tuottamassa julkaisussa (julkaistaan ) Ohjatusti työhön oppiminen, motivointi ja sosiaalinen yrittäjyys on mallinnettu ja tutkittu kyseistä aihealuetta. Niemelä toteaa, että sosiaalinen yritystoiminta on Suomessa kaikista yrityksistä huolimatta jäänyt marginaaliseen asemaan. Ongelmana on, että sosiaalinen yritys rinnastetaan Suomessa normaaliin yritykseen, ja siten myös velvollisuudet yhteiskunnallisesti ovat sille raskaampia kuin normaalille yritykselle. Kuitenkin sosiaalinen yrittäjyys voi toimia voimavarana työllistäessään vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä. Työllistämällä saadaan valtiolle ja kunnille vähemmän kannettavaa sekä toisaalta uusia veronmaksajia. Yhteisötaloudelliset vaikutukset vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien osalta työllistyessään sosiaaliseen tai mihin tahansa yritykseen voisivat olla merkittäviä, mutta siihen vaikuttaa poliittiset päätökset, virkamiesten aktiivisuus, yritysten halu osallistua hyvään toimintaan ja muut aktiiviset toimijat sekä vaikuttajat. Laki sosiaalisista yrityksistä saatiin suomeen vuonna 2003 ja tuli voimaan Eduskunta hyväksyi myöhemmin lakiin täsmennyksiä, joilla parannettiin työllistämisen edellytyksiä sekä laajennettiin vajaakuntoisuuden määritelmää. Niemelän mukaan Voit tutustua tarkemmin Diakin rehtorin Jorma Niemelän ajatuksiin blogissa Tutustu seminaarin materiaaliin ja videoituihin luentoihin osoitteessa Sosiaalisen yrittäjyyden kansallisen teematyön uusi osoite on Pääjohtaja Jonathan Bland kehottaa etsimään uusia keinoja, joiden avulla yritykset ja yhteisöt kiinnostuisivat sosiaalisesta yrittäjyydestä. Rehtori Jorma Niemelä haastaa uudenlaiseen ajatteluun: Sosiaali-, sivistys- ja työpolitiikan yhdistymisen aika on nyt käsillä.

5 Mitä tästä eteenpäin? Vaikka SOSVOIMA-projekti on edennyt jo loppusuoralle, sosiaalisen yrittäjyyden ja yhteisötalouden kehittäminen ei lopu tähän. Vastaavia hankkeita on vireillä Suomessa kymmeniä ja eurooppalainen Equal-ohjelma ponnistelee näiden tavoitteiden eteen useissa Euroopan maissa. Suomi kantaa kortensa yhteiseen kekoon sosiaalisen yrittäjyyden kansallisella teematyöllä, joka on osa Equal-hanketta. Ylitarkastaja Paavo Saikkonen työministeriöstä on työskennellyt laaja-alaisesti sosiaalisen yrittäjyyden parissa aina siitä lähtien, kun asia nostettiin Suomessa esiin. Olin ensimmäisen kerran tekemisissä sosiaalisten yritysten kanssa, kun olin mukana hankkimassa tietoa suomalaisista sosiaalisen yrittäjyyden hankkeista OECD:n Leed-ohjelmaan. Sen jälkeen olen ollut mukana erilaisissa virkamiestyöryhmissä, jotka työskentelevät sosiaalisten yritysten lain toimeenpanemiseksi, kertoo Saikkonen. Yhteisötalouden kenttä, jossa sosiaaliset yritykset työskentelevät elää jatkuvaa kehityksen ja muutoksen kautta. Sosiaalinen yritys on käsitteenä varsin uusi, eikä sillä ole mitään yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Suomen laki sosiaalisista yrityksistä tuli voimaan vuoden 2004 alussa. Sen jälkeen Suomessa on jo tarvittu lain tarkistamista. Lakiesitys annettiin viime vuoden lopussa ja se tulee voimaan vielä tänä keväänä. Tarkistuksia ja muutoksia tullaan näkemään myös tulevaisuudessa, kertoo Saikkonen. Yhteistyöllä uusia näkökulmia Equal-projektien rooli ja niiden tuottama lisäarvo kiteytyy, että projektit perustuvat kehittämiskump- panuuksiin, joihin puolestaan kuuluu paikallisia ja alueellisia tahoja. Nämä tahot tuntevat oman alueensa ongelmat, mutta katsovat niitä jokainen hieman eri näkökulmasta, painottaa Saikkonen. Hyvin keskeinen asia on myös, että kehittämiskumppanuuksilla voi olla 3-4 kansainvälistä kehittämiskumppanuutta, jotka antavat kumppanuuteen oman näkökulmansa. Kyse on siis siitä, että yhtä asiaa on tarkastelu monessa paikassa ja siihen on löydetty erilaisia ratkaisuja. Tämä on koko Equalohjelman ydin. Equal-ohjelman ensimmäinen kausi on jo tuottanut konkreettisia tuloksia. Kauden päätteeksi julkaistiin kirja Yhteisötalous ja sosiaalinen yrittäjyys sekä kehittämissuosituksen sosiaalisen yritystoiminnan kehittämisestä Suomessa Sosiaaliset yritykset osaksi valtavirtaa. Nämä tulokset saivat aikaan valtavan innostuksen! kertoo Saikkonen ja jatkaa: Uudella Equal-kaudella SOSVOIMAn vetämä sosiaalisen yrittäjyyden kansallinen teematyö on tavattoman tärkeä. Equalprojektien verkottuminen on tuottanut paljon uutta tietoa ja kiistattomasti aivan uuden lähestymistavan sosiaaliseen yrittäjyyteen, mikä on varmasti koko ohjelman suurin arvo. Tiedonkeruusta käytäntöön Tämän jälkeen seuraa kysymys, kuinka hyvin käyntiin satua prosessia voidaan kehittää edelleen? Equal-projektit ovat laajalla toiminnallaan keränneet valtavasti tietoa, mikä on huikea saavutus. Seuraa kysymys kuuluu, miten voitaisiin säilyttää

6 se kaikki hyvä, joka projektissa on saatu aikaan, jotta tämä valtava työ ei mene hukkaan?, summaa Saikkonen. Tähän ei ole olemassa mitään yksittäistä ratkaisua, vaan paikallisten toimijoiden on kehitettävä ne. Usein on tapahtunut niin, että projekteissa on saatu kasaan hyvä porukka, jolla on jatkettu projektin kehittelyä edelleen tai saatujen kokemusten nojalla on lähdetty toiselle polulle. SOSVOIMA-kehittämiskumppanuuden tavoitteena oli edistää yhteisötalouden kehittymistä KUUMAkuntien alueella. Projektin aikana kerättiin tietoa ja sen tuloksena julkaistiin kirja Ohjatusti työhön oppiminen, motivointi, sosiaalinen yrittäjyys. Uskoisin, että SOSVOIMAn alueella on nyt hyvät edellytykset sosiaalisten yritysten syntymiselle, sillä sosiaalisen yrittäjyyden käsite on nyt tunnetumpi. Myös tuleva lainsäädännön muutos tukee prosessia ja luo parempia edellytyksiä sosiaalisille yrityksille. Kun yksi asia lähtee vierimään eteenpäin uskon, että tästä voi tulla vielä positiivinen lumipalloefekti, pohtii Saikkonen. Yksi esimerkki SOSVOIMA-hankkeen onnistuneesta työstä oli Social Enterprise Coalition toimitusjohtajan Jonathan Blandin vierailu DIALOGI-foorumissa. Bland on yksi kaikkein kovimmista kansainvälisistä sosiaalisen yrittäjyyden toimijoista. Mielestäni tämä kuvastaa sitä, mikä on kehittämiskumppanuuksissa kaikkein upeinta: saada uusia, kansainvälisiä näkökulmia yhteiseen asiaan, summaa Saikkonen. Yhteystiedot: Ystävällisin yhteistyöterveisin, Harri Kostilainen projektipäällikkö Lisätietoja: Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpääntie Järvenpää